Vapaus, June 10, 1930

              Sivu 2 Tiistaina, kesäk. 10 prnä — Tues., June 10
VAPAUS (liktrtr)
.•W n b erna of FiaaiA WoA«f» » C^M^U. PeWiJi««J dailT «t S«<D>«T. OM«U«.
Cmtad ad<enikiic nlc*. 73c per c«I. iacb. MiaUntua cbtffa lor aiagla t—mn\tm, 7**. A *
ia Ifca U i t a4«citi«><i( ac<tiaai aaoag iha rioai* paopla is CaM4a.
Jäsenistön on myöskin pidettävä
mtdstlssa rdcljumtn t«Äo liikkeensä
Wiale5ta- On ^i«atett»y» Uittymään
«•'.aitaa, fcoattori. ku)alwBp|>« ja paiao amaaaa laloaM EUa SueetiUJ-roatiaaatat
VapMj. Box » . Sudhmn. (>«•
f*c»«a> 0«iea (job «srk. »ärettitmatM. He.) lOJÄ-Editor 536W.—aook«a»a Xtl7W.
I. W. AkifTiat.
^Qffica, Soobaora aa4 Pnstak«r( Vapaa* BmiUiaf, Om Sumt.
W III j
_ AU anU t» ^ a<td/caws4: Vapasa. PX). Bo» W, S«(ibafy, Omt.
ILMOTUSHINNAT VAPAUDESSA!
Kifjfr*4<oUa>ot«luct tlM ken; KM kjlai krrtaa. — ArioIiUlooa «euaiQa oaanAoiralab»
ptO^mua». — NlaMOiBuatloiUBotukact SOe krrta. f l J » J kertaa. — 5raty«iiI»oi?k»«t I JÄ
CilO a fce-taa. — Araatarfoilnxrfakxt |2Ä> k«rt», 13 00 kjtai karta». — JOitoai^lBka**
949 kota. — KaoieiaaDltiatftakMt ttM kttU. M Lirtaukaa kJito*Us«c«Ua tai »aototanrUä. —
'-•Iftaaa tkajol Ja aaot*iliD9tuk««t iOc krru, $IM koUn* krrtaa. — Tfl*piIailB«tUiiaa ja Uovta*
«••miaaziaa oo. raadjtlaeaM, >ilii>tettati ilnotaibiBU «akätecs.
TILAUSHINNAT»
l^MJ». « kk. tZJO. S kk. «I.TS ja 1 kk. VJOO. — TkdraraltaflOa |a SaaiMaa aaU a ««
•ttoMaiUai l »k. 6 kk- »3J0 ia 1 kk. '
' j a alla atiUoia labaaia a u «aJuaMa «atimiii»» kiriMMeeaa, kidactakaa aa^aUaaa lUkkMS-l^
mv P«f»oooani«e)U aiaieiai /. W. AkbirUi. liikkecaboiuja.
my&siä, jouduttuaan lievän uskot-tomuustapauksen
vuoksi STirujen r i s -
tiaaliokkorai! Aiheeltaan se on s i t ä ­paitsi
vanhentunut. Nykyään ei n i ­mittäin
juuri kukaan enää "viitsi"
iutlkkea Use kiuanatettayi ij^jin pai- Sellaisten seikkain takia, kuin mitä
jon kuin siiinkik KeHe ^ ä n s ä t ä - i kappaleessa kuvataan, sydänsuruja
Qlän lehden luJdalle ei sieJä tiue i kantaa. Varsinkin ylä- ja keski-
Maa- JQ, metsätyöläisten järjestön
avustusryntäys
Viimeisensä edustajakokoukses­saan
päätti Canadan puutavaratyö-läisten
järjcslö laajentaa järjestä-tnistyöalaansu
myöskin maanvilje­lysi
yöläislen- ja ylct-ilf^a kaikkien
• kulkutyöiuistcn keskuuteen. Kos­ka
tämän päälök.sen (chokas to­teuttaminen
vaatii huomattavasti
'^•aroja, päätti edustajakokous ve-rtola
sekä suomalaiseen että uk­rainalaiseen
järjestöön esityksellä,
eitä nämä ryhtyisivät tukemaan
tässä laajakantoisessa työnsä Ca­nadan
maa- ja puutavaratyöläisten
teollisuusliittoa.
Mikäli Suomalaisen Järjestön
johto on kysymyk.sessä, »ai asia
siellä hyväksymisen ja julisti sc
toukokuun erikoiseksi maa- ja puu-tavaratcollisuusliiton
järjestämis­rahaston
kartuttamiskuukaudcksi.
Tässä mielessä kchoitti se jokais­ta
S. J:n osastoa järjestämään
agitatsiohi-iltamat toukokuun ajal­la,
joiden tulot luovutettaisiin ylla-niainitluun
tarkoitukseen.
Koska allekirjoittanut on ha­vainnut,
että mainittua kehoitusta
on kuitenkin, toteutettu vain muu­tamissa
harvoissa osastoissa, erit­täinkin,
kysymykseen
Sudburyn alue, katsoisi allekirjoh-
^anyl olevan syytä lähteä tarkas-tainaan
mikä on ollut vaikuttimena
jtahön väUiipitiiinätlömyytccn.
Mitä liilcc kysymyksen tärkey­teen,
niin luulisi tämän olevan sel­vän
jokaiselle S. J:n osastolle il­man
enjkoisia selostuksia. Tulkoon
J^uitenkin mainittua, että puutava-r^
työiäiscl, yhtyessä niaatyjf>Täisten
ja suuren kulkutyöläisjoukon kans­sa,
muodostavat suurimman työ-läisryhmän
Canadassa. Kun tämän
lisäksi ottaa huomioon, että nämä
työläiset ovat kaikkein kurj immin
palkattuja ja näin ollen myöskin
kaikkein tyytymättömin ja kapi­nallisin
osa Canadan työväenluo­kasta,
on erittäin tärkeätä heidän
vetämisensä järjestötoiminnan pii­riin.
Järjestymättöminä muodos­tavat
nämä työläiset aseen Cana­dan
kapilalistiluokalle, jolla se
voi rikkoa ja saattaa epäonnistu-moan
järjestyneiden työläisten pie­nimmätkin
yritykset olojcnsa kor­jaamiseksi.
Järjestäytyneenä ja
saatettuna tietoiseksi vailanknmo-ukselliscsta
työväen luokkataistelu-liikkeestä
oli.fi se taas voimak.ts
tekijä taii-telussa kai)ilali.HUiia ja,
sen riL«toa vastaan.
Ei ole myöskään uskottavaa, et­teikö
S. J:n jäsenistö käsittäisi,
että suurten järjestymättömien
joukkojen järjestäminen ei ole
vain yksinomaan jonkun erikois-järjcslön
tehtävä, vaan cUä siinä
vaaditaan kaikkien järjestyneiden
työläisten yhteisiä j)onuisluksia.
Kaikesta huolimatta ci asia kui­tenkaan
näytä herättäneen useim­missa
S. J:n osastoissa vähäisin­täkään
huomiota. Ei sekään, että
järjestön oma t(»imccnpaneva ko­mitea
on tehnyt vetoomuksen osas­toillensa
ja määrännyt erikoisen
ryntäyksen toimeenpanon.
Tällainen passiivisuus niinkin
välttämätöntä työalaanunc koh­taan
kuin metsätyöläisten järjes-tämineji,
asettaa meidät arvele­maan,
josko vielä eläisi suomalai­sen
järjestön sisällä sosialidemok­raattisista
rippeistä pohjautuvat
virtaukset, jotka erinäisiin tekosyi­hin
turvautuen pyrkivät sivuutta­maan
yhden olecllisimniista työ­aloistamme.
Sikäli kuin tällaisia
virtauksia ilmenee, on meidän
suunnattava voimakas työ tällaisia
pyrkiipiyksiä vasaan, on osoteUa-j
•va, että "jätkää" ei tule aseilaa niin
mitättömään asemaan, että heidän
taistclujen.sa tukemiseksi ei kan­nattaisi
t(;hdä mitään.
Olkootpa syyt laiminlyönteihin
olleet mitkä tahansa, niin on aika
ryhtyä nopeasti korjaamaan se mi­kä
tässä kysymyksessä on lyöty
laimin. Ei riitä se, että vedotaan
siihen, että on joskus luovutettu
haali metsätyöläisten käytettäväk­si.
Ei myöskään tule vedota sii­hen,
että ryntäyskuukausi on kulu­nut
loppuun, sillä mikä on jää­nyt
aikanaan täyttämättä, se tulee
täyttää myöhemmin.
Toivottavasti jokainen S. J:n
osasto tulee pitämään kunniateh-tävänään
osuutensa täyttämisen
järjestymättömien kulkutyöläistcn
järjestäniisrahaslon luomisessa.
"Kulkuri".
JÄRJESTÖN ASIAT
Keski-Ontarion
osastoille
Tov. A. T. Hillin matka Sud­buryn
alueeiia joudutaan peruytta-maan
muualla paitsi Long Lakella
ja Levackissai Tämä johtuu siitä
että vappumielenosoituVsuh psisl-llstumiscsta
tuomitttijeii kahdek­san
toverin vetoomukset tuleya;
esille korkeammassa oikeudessa
ensi torstaina, eikä kesäkuän 17
p., kuten aikaisemmih ilmoitettiihi
?>•...'.„. •..^^.'.U...:„^.l',.j!..,!!ii,"»ftV'^.
Q^usliiidpeen ld^;>|ä H i i n ac*ttekoon ' luokan keskuudessa kappaleessa k u -
pubelimella: "tthiiir 2fB^ ja leipä- U-atut tapaukset, vieläpä paljon ras-
Itärrjrt tulevat aivan ensi-tilassa. Ja kaammassa muodossa, ovat aivan
jos CO läblmfiila aIema;$Ea tai sat- i jokajmiväisiä ihniöitä, eikä ' n i i s tä
tun ä1elli'litklbnri.a«n, iiiin''voi'käydä 'huolita paljoa huudella. Köyhä
itse palkanp^ll^ bätamta^ vielä joskus nykypävinä-tcmjutSL/
ik'Sfi£ T^^tif^- öe^l^ on: kin sureskelee avioUisiä p e t t y m y k - j o i L a n ^ t m e%en. n i i n huomaam-lieitn
Ja' '^Sölte 'mxä^ia lyiitsi näytiilmiä kirjoitella; Mitäpä
vöi - -liliieeseÄ l l n i r t t ^ köyhistä, mielenkiiMottomis-kansalaisten-
osoitteita, joista = mah-: ta työmuurahaisista, antaa" heidän
tfoUisesti saataisi ' ka^hnttajia. kur.
heidän luokse kärrymme lähetet­täisi.
Ybteisvt^in saatakoon Toronton' h e i t ä joskus tarvitsee näytelmiin
työläisten OnnisUike sellaiselle poh-j asettaa, kuvaa heidät tyhmiksi ja
Jane ,että'se alkaa omalla peinol-| hassuiksi, joiden kustannuksella saa
tulevai-pitkiä
vankilatuomioita sosialide­mokraattien
ilmiantojen uhreina.
-Nyt on raivaajalaisten sakki otta- « ^ ^ ^ «
_ ' ^ .. 1 ^ . jäseneksi Ja ostajaksi sellaisia, iat-nut
nakojaan samat raen|ttelytavat^ ^ ^ j ^ vtelä ofe."ST^Teim-n.
käytäntöön myöskin tällä niranle-'-*~• - ...
recHa. Puuttuu enää vain että
Industriaiisli ja Osuusloimintal^iti
alkavat julkisesti astella samoilla
poluilla, aatteellisesti ne ovat
kyilä samaa maata.
Canadassakin on muutamissa
paikoissa joitakin sosiaiidemok-raatt
e ja, kaiketi Torontossa enem­män,'
fnutta tj(öläiset, ovat heidärf
puuhistaan py;.syrfeet näihin sä^ka
kokonaan syrjässä» sillä he ovat
vaistomaisesti käsittäneet .Jbeidät
provokattoreiksi, porvariston käty
reiksi. Edellälainattu ote Raivaa­jan
kirjoituksesta osoittaa, että
he ovat olleet oikeassa. Raivaaja-laisuus
on samaa verta kapitalis­tien
verikoirina häärivien ohranoi­den
kanssa. Teot samat kummalla­kin.
Sama tarkoituskin luonnolli­sesti.
Ja tuollaisten ruokottomuuk­sien
jälkeen tulevat työläisten en­tistä
suuremmalla inholla kohtele-niaai)
valtiollisena poliisina riehu­via
sosialidemokraatteja.
Lopuksi saanemme mainita,
koska" kirjoituksessa näytään ase­tettavan
toveri Mäkelän proletäri-suus
kyseenalaiseksi ilkeiliä viit­tauksilla,
että hänet oli pyydetty
lehtemme toimitukseen kuuden vii­kon
ajaksi, ja kun aika me^i um­peen,
lähti toveri Mäkelä Sointu-laan.
Häntä koetettiin saada jää­mään
edelleenkin edes.joksikin ai­kaa
toimitukseen, mutta vaimonsa
tultua Sointulassa vaikeasti sai­raaksi,
ci hän enää voinut jäädä.
Tässä ne Raivaajan ylempänä viit-taillut
"poliittisct^^ysyyt ovat.
rikin, jättämällä hlhhuliseoransa ei­kä
renki Aksukaan ilman jää. Ja
kipparin oma tytär menee kuin me­neekin
kasvattiveljeUeea. vaikka kip­parin
"änxD^än krääkS^ä" kuten kip­pari
sitä himitt^, pistääkin vas­taan.
KaKialeessa on monta kau­nista
laulua myöskin, kappale on
yksi niist.ä hauskemmista mitä
näyttämöillämme on ollut. Muis*
takaa esitystä.
Paolneen ^senryntäyksen ensimäi-nen
Jnndcaasi on' niennyt. Ja kun
katselemme. taulukkoa mikä meille
tue. On se tietystikin hyvä että
jokainen vuokralainen tekee sen. Os­taa
ainoilla rahoillaan maalit ja
raskaan päivätyönsä päätyttyä "le­vätessään"
maalailee talonomista- tlmme kien-ellii ZZT^-»
jalle kuuluvia rappusia ja aitoja, 'osastoida *v'»rai-.r-
I s ä n t ä tulee sitten vaan t ä s m ä l - k u n t a m m e "7^ - ^ . . » K a ­teen
noutamaan vuokran etukäteen, j a j ^ n t ä v ä t m'--^k
(Jos sattuu sunnuntaipäivä olemaan mä -^Iksi kun mp ••- ^
kuukauden ensimäiöenä päivänä.'lista kannatu=iouvL" °^
n i i n isäntä tulee luonnollisestikin j kaan ^
S. J . osaston 13 k«4i»,
nuntaina t.k. 1 p ä i v ^ ^
muassa järjestelir!:-
^ tulevaa :oin:in":aaaaft7"
vain elellä omissa oloissaan, raataa
porsastelevalle' yläluokalle tuhatlap­pusia
kaikenlaiseen törsäilyyn. Jos
laan vyöiyi^
suuttaan! —
kohti suurta
Kuluttaja.
yähittaUsinaksiijär-jestelmä
osuus-kai|{
N]»issä
piemme Jo aUcaisemniin useam-p^
i^nkiia otte^i^ osoittaneet, mi-tfni$
yaarallitib^^ yibtttäismaksu-
Jl^rje6t$;imä on. Öiemme osoittaneet,
ettft mal^ttu järjeftelmä ei suin­kaan
ii$ää tfKfell^
iuä^iu!iity^y&, vaan {)^mminkin si­tä
MbeaiS^ Kuluttajat näet jou­tuvat
itse asiassa maksamaan vä-hittäismaksuilla
ostamistaan tava­roista..
kaiUimman hinnan kuin kä­teisellä
OsiamUitaaa, Joten_ he saavat
tuloillaan vfhemm^ tuotteita kuin
tauuten.' J^uftä myöskin kansanta­loudellisesti
vaikuttaa Järjestelmä
haiiäilisesU. Sääntönä on nimittäin
pldettÄvä. että Järjestelmän avulla el
kyetä ihmistep tuloja lisäämään.
Tosin jioiiakin edellämainituista esi-l
i ^ ! ! ^ voidaan pitää tuotanncnväli-ihiiilsten
j
nauraa. Tässä näytelmässä ei to­sin
köyhiä ole "muistettu" ollen­kaan,
niinkuin on tavallista plkkur
porvarillisissa näytelmissä, joka
muistamattomuus voidaankin kat­soa
näjrtelmän yhdeksi valopuoleksi
Esitykseen katsoen näyttämö on­nistui
harvinaisen hj^rin. Kohtauk­set
menivät melkoisen sujuvasti ja
näyttämölleasctuskin oli onnistunut.
Yrjö Lähteenä L. Hjorth esitti o-sansa
harvinaisella antaumuksella.
Varsinkin kohtaukset ensimäisessä
osassa Evan kanssa olivat parhaim­pia
mitä olemme häneltä nähneet
Lahjan kanssa eletyt hetket, var­sinkin
viimeisessä osassa sensijaan
jäivät hieman kylmähköiksi, johon
lienee ollut syynä l i l a n "intiimi"-suh-de
vastanäyttelijättäreen. Lahjana, e-delllsen
vaimona, Helien Hjorth jäi
toisin paikoin hieman huomaamat­tomaksi,
varsinkin kohtauksissa e-delliseii
kanssa. Kaiketi liika tut­tavuus
syynä. Muissa suhteissa n ä y t ­tely
vaikuttavaa ja tasaista. Mai­nitsemisen
ansaitsee pienen tytön
osalla Maire Hjorth. Esitys vapaa-rae
e t t ä kaikki, . r y h m ä t eiyät ole vie­lä,
päässeet ' ± t m i ^ ^ alkuun­kaan,
v ä i ^ ^ l m u u i ä m ä t ryhmät o-vat,
jo melietn täyttäneet vaatimuk
sensa. joten mistä johtuu' välinpi­tämättömyys
j a toimettomuus muu­tamissa
ryhmissä. Yleiskatsahdus
ei ' myöskään näsiä niin hjrvältä
kuin se voisi olla. Uusia jäseniä on
saatu kylläkin, mutta ei kolmatta
osaa vielä siitä kolmesta .sadasta
viidestäkymmenestä, mikä olisi pi-tannyt
cnsimäisen kuun aikana saa­da.
Ei myöskään rahallinen avustus
ele ollut suuri, mutta se on selitet­tävissä
siten että kukaan ei ole
vielä keräyslistojaan tilittänyt. K u i ­tenkin
on toiminta nopieistutettava,
jos aijotaan saada ne tulokset m i ­t
ä on asetettu eteen. Kaikkien ryh­mien
tulee ottaa nämä kysymykset
esille.
S. J - osaston toiminta on kesäi­sestä
helteestä huolimatta pidettävä
y h t ä vilkkaana kuin talviaikanakin.
Nyt kuin meillä on luonon ihanalla
paikalla oleva kenttä niin käyttä­käämme
sitä. Järjestetään niin, et­tä
siellä on aina meille jotain. Voi­mistelu-
ja urheiluseuran on siellä
mukava järjestää kilpailujaan ja
harjoituksiaan. samoin toisetkin voi­vat
sinne j ä r j e s t ä ä kokouksiaan sun­nuntai
päivisin, ja vaikka muul­loinkin.
Myöskin olisi mukava jär­j
e s t ä ä jonkunlaisia opintokerhoja
jotka voisivat luonnon helmassa toi­mia.
Kaalilla toimiminen ei k u i -
päivää ennen noutamaan seuraavan kun on k^-'f.,.
kk. iTickran.) Nähkääs tämä "Clean-^ hiukan säännö.'^-^ „
up-week" on talonomistajien kek- haalUIa silh"-"ci^an
5intöä, että saataisiin vuokralaisil-| kuin itse- :yk".:ä^i''
La "herutellua" mahdollisimman 1 olevan ransa laakia
tarkataan kolikot konnain kukka-' kin — — ^'^ ja vähää
roon. Talonomistajat; ne kaup. vai-jmukava t ö r 5 ä J ä \ ^ ^ V ^ . '
luustossa määräilevät ja luonnolli-; iille ei kerkiä muut • -
3estikin nUllä määräyksillä vuokra- Iniiden vasikst-ja sen"^ "
laisia yritetään keriä. Koskahan jtei se punikkien io'ukkn
la farnr.Komrilla korj
ikä veikkaan olla ja,
heräävät tämänkin kaupungin työ- iäisellä
celnä, jotka siis lisäävät »mnisieu • j ^ ^ ^ j ^ ^ j ^ ^ ^ ^^^^^ äiti, jolla aina
tttloja. Mutta simrtn^osa niistä 'Dilelessä lapsensa paras. Härmälän*.,
puhtaita. kUliituseslneltä. joiden j^j^^^^^ ^^^^^ asianajajana, A -
t a j a ujostelematonta. Rouva K a i s - j t e n k a a n ole myöskään kokonaan s i -
lana Olga Asiala lyhyellä osallaan vussa. Tarissia pidetään joka tors-
OSUUSTOIMINTA
Törkeä QhrQUoimiskirjoUus Raivaajassa
Yhdysvalloissa ilmestyvä sosia- kassa mahJolliscsti vieläkin niajai-lidemokraatlinen
"lyöväcnlehti", Icvan Kommunistisen Inlenmlio-
Raivaaja, on ryhtynyt harjoitta- nalen suomalaisen komissionin
maan törkeää ilmlantopolitiikkaa. vaatimuksille".
Viime lauantaina, t.k. 7 päivänä Olemme aina sanoneet sosiali-ilmestyneessä
numerossaan se kir- demokraattien palvelevan porvaris-joittaa
seuraavan törkeän ja ver­taistaan
vailla olevan ohranakir-joituksen:
"Äskettäin kerrottiin, että A. B.
Blukclä oli tullut Canadan Va-päus-
lehden toimittajaksi ja näinä
päivinä ilmoitettiin, että Mäkelä
on eronnut Vapauden toimitukses­ta.
Katseltuamme canadalaisen Va­pauden
toimitussivua Mäkelän toi­mittamana,
melkein jokainen nu­mero
oli omiansa vihjaamaan, että
A. B. ei taaskaan viivy pitkiä ai­koja
kommunistilchdon toimittaja­na
— niin paljon siinä oli toista jota opetetaan In vaksi jahtikoi-makua
ja hajua kuin kommunis- "
tisellc komennolle sopi. Eräs kir­joitus
puoluekurista oli ilmeisesti
tarkoitettukin suoraksi potkuksi
kommunistiselle kurille, ehkäpä
vastaukseksi Amerikassa mahdolli­sesti
vieläkin majailevan Kommu­nistisen
Intornatsionalen suoma­laisen
komissionin vaatimuksille.
Jotain todennäköisesti tapahtui,
joka vaikutti sen, että Mäkelä kes­ti
toimittajana vain muutaman
hetken."
Voisiko enää avonaiscmpaa oh-ranoimista
harjoittaa, kuin mitä
ilmenee yllälainalussa kirjoitukses­sa.
Siinä erikoisesti sanotaan suo­ranaisessa
ilmiantotarkoituksessa,
yhdysvalt. kapitalistien ohranalle,
etsi: '^ehkäpä vastaukseksi Ameri-
Toronton osuus­toiminnasta
Vielä muudan kuukausi sitten oli
enemmän tai vähemmän haaveena
idea saada iskeä hampaansa osuus-ytoiminnalla
leivottuun leipään. Nyt
sc pn ollut tosiasiana jo toista yiik>
koa. Ei siis pitkälti, mutta kum­minkin
sen verran, e t t ä saadaan sa-,
noa osuustoiminnan täälläkin alkor
neen iskeä kaikkialla maailmassa
elinvoimaisiksi osoittautuneet juör
rensa täkäläiseen maaperään. Liikr.
keen pystyynisaanti on ollut yhteis­työtä,
ja kun ajattelemme sen e-teenpäln
menoa ja menestystä, nlip
meidän on ajateltava s i l ^ kuluttaja-väestön
yhteistyön kannalta. Ja i l ­loin
sen menestys on y h t ä varma,
kuin se e t t ä meidän kaikkien pää­elinkeinona
on syönti.
Meillä on täällä omat vaikeutem­me
voitettavana, Joiden ypittami-non
vaatii yhteistä tahtoa, "raällä ei
ole ennemmin ollut osuustoimin­taa,
jonka Jälkiä voitaisi astua.
Kuluttajaväcstössäkin on monta l a ­jia..
Lienee sellaisia, Jptka fiiv|t yie-
Ift ole selvillä osuustoiminu^n e-dulsta
ja- tarkoituksista, vaikka to­sin
on sellaisiakin, Jotka jo pie­nestä
paltarcsstista ovat osuuskau­pan
leipää purreet, mutta Jos oa^
yhteistä hyvää tahtoa, niin sellai­set
hankaluudet j a esteet ovat pian
voitettu.
Allekirj. näki kerran jossain tällä
mantereella jonkim liikkeen mot­tona
pätkän. Joka kuului Jotenkin
t ä h ä n tapaan: "If you like — tel)
others, i f you dont — teli us", joka
pitäisi merkitä jotain sinnepäin, että
jos pidätte meistä Ja meidän tuot*
teista, niin .kertokaa siitä naapnu-rellle.
julistakaa pitkin kylän rait­tia
ja antakaa maailman se tietää,
mutta niinä tapauksessa Jos e i tuot­teet,
palvelus tai mikä muii'kohta
tahonsa ::\Tityksessämme t e i t ä miet*
lytä, niin silloin kiireenkauittlla .il­moittamaan
siitä meille. Tämä motr
to sopii ^alkkehi parhaiten juuri a l ­kavaan
osuusliikkeeseen. S mikään
maailmassa synny täydellisenä, vielä
dcssa ei n ä i h i n saakka ole v i e l ä jvähemmän tällainen yritys. Epäkoh-t
ä l l ä mantereella noin ruokotonta !tien korjaamiseen on otettava koko
jästnistön ja kuluttajist<m osaa,
sillä ho ovat juuri n i i t ä jotka l i i k ­keen
omistavat ja ovat "paaseja".
. . (Heidän on ilmoitettava n i i s t ä osuus-
Suomessa, ovat sosialidemokraatit lijj-teen henkUökunnalle ja johdolle,
harjoittaneet ohranoimisla jo mo-jja siltä taholta tehdään kalkki m i ­n
i ä vuosia, aina siitä saakka, kun t ä mahdollisuudet myöten antaa ku­luttajien
edun palvelemiseksi, sillä
koko liike on vain palvellakseen ku­luttajien
etuja, eikä jonkun s^ir
tyisen. j a siinähän se onkin ero o-suushikkeen
ja yksityisliikkeen vä-miä-ton
etuja, sen suoranaisena käty­rinä,
multa noin julkiseksi ohra­naksi
emme ^sentään luulleet evers­ti
Tokoin lehden rupeavan.
Konimuiiisliseii lntern»<lionalen
komissioni'on tietääksemme ollut
todellakin Amerikassa, multa niat-'
kustanut tietojemme mukaan jo
pidemmän aikau sitten takaisin
Venäjälle. Raivaajan ilmianlo ka­pitalistiselle
poliisille siis myöhäs­tyi
aikatavalla. Ei kai vielä ole
täysin perehtynyt ammattiinsa,
vaan haukkuu kuin penliirakki,
rak.<i, vanhoja jälkiä innoissaan.
Halu on hyvä palvella herraansa
ja piestariansa kapitalismia, multa
taito valitettavasti vielä puuttuu.
Suomalaisen työväestön keskuu-ilmianlopolitiikkaa
harjoitettu kuin
mihin Raivaaja on nyt ryhtynyt.
Europan maissa, multa varsinkin
kautta eivät %uluttajaln ttdot lain­kaan
iisääniiy. Seuraus op, että yä-hitiäismaksujärjestelmän
ayitlla ih­miset
kuiiittavat bubmattavan osan
vastaisia tiilojaati eivätkä enää sil­loin-
kun he nämä tulot todella an-sait5eva.
t, yblkaani niitä kidutiikseen
käytJtäi^i'.:;,- 'Vi;
yilmi^ vtibnna alkanut yleisimaail-mti^
inett laina-aika pn osoittanuf,
eitä väiuttälsmaksujärjestelm^ juu­ri
sen viioisi, että se sitop edeltä-kin
ihmisten vastaisetkin tulot, on
omansa syyentämllän pulia. Sellai-,
siSsa '.inta^^ kiiii;» YhdysvaUblssa,
Si^^ii^Ä:-|' •' j.^^fjitenmi6sj^ ^ ^ on^J^atu,
tuta, "k'ulhl^^ väliittäfemäfcsuPB^es-telmän
avulla ijceinotekcdsesti ii;^u-itettu
tuotanto puiati tullen patauu
l^jon |>teT^ kuin muuten
dllai'öUut laita, sen vtioksi. että ih-iftliet
wat'Joj aikaisemmin sitoneet
stijirjl^^^h <)^iix^
l^ijtt^^ n^ÖÄMn 60.släallsesti on pu-la-
attä' oÄÄt^^tiUt v&hlttäismäksu-järjesti^
Uiiäilä ölevMi tuhofeiaseur
fautcsia. Vähittäismaksujärjestelmän
om^tuminen edellyttää nimittäin,
että kuluttajabi tulot olisivat vaka­via
ja pysyväisiä. Mutta nUnhäti el
kapitalistisen talouden vallitessa ole
asianiaita. Fulakausi on melkein ko­konaan
lopettanut miljoonien ih-niiisten
pysyvät tulot. Lisäksi tiede­tään,
että varsinkin Yhdysvalloissa
se on supistanut lukuisaln ihmisten
tUIpj^a, sen vuoksi että mahdollisuus
keinotteluvoittojen ansaitsemiseen on
ainakin pieneläjlltä loppunut. Kun
näin oUen sumissa Johtavissa ta­lousmaissa
miljoonien ihmisten tulot
ovat joko loppuneet tai huomatta­vasti
supistuneet, eivät he voi täyt­tää
aikaisemmin, suurempien tulo­jen
aikana tekemiensä vähittäls-maksusopimusten
sitoumuksia. Seu­rauksena
on hätä Ja kurjuutta lu­kuisille
joökoUle kuluttajia. Luon-noilisesU
tämän ihniön vaikutukset
tuntuvat myöskin kansantaloudessa,
m.m. sillä tavalla, että vähitäismak-mjn
sillä tiaivalla, että vählttäismak-sia
vastaan lainoja myöntäneet ra­halaitokset
joutuvat vaikeuksiin.
Pulärtdka näyttää saaneen vih-doih
monet niistäkin, jotka aikai­semmin,
suppeasti katselivat vählt-täiknoitumjärjestelmää,
pivaltamaan.
että §eia/älheut kansantalouden
cukoistiK on-itäennäinen. Jota luon-noiilaih
yälttäiriätt^ ennem­min
tai niyö^inmln seuraa romah­dus.
Tuskin silti on luultavaa, että
tämä oppi pysyy mielessä. Päinvas­toin
on todennäköistä, että jälleen
kbrkeakonjunktuuriaikaha määrätyt
tuotannoik haarat alkavat epäter-veesti
las^ntua vählttäismaksujär-jestelmän
varassa. Mutta osuus-slala
näytteli osansa melkoisen hy­vin.
•Lausumisessa vain tahtoo olla
jonkunverran epäselviä paikkoja.
Tekee sen vaikutuksen kuin joissa­k
i n paikoissa "syytäisi" sanoja hie­man
nopeanlaisesti. Mutta kyllähän
sellaiset viat korjaantuu. Kalle K a i ­jalana
Arvi Lahti-esiintyi reippaas­ti,-
vaikka muutamissa paikoissa
n ä y t t i siltä kuin rooli ei olisi ollut
selvä. Myöskin sattui viimeisessä
asassa sellainen pieni kommellus, et­t
ä katsoi suuntaan, johon el olisi
p i t ä n y t . ' sillä siellä oli kuuntelija,
josta hänen ei olisi tullut tietää.
TäUalset pienetkin seikat tulee ot­t
a a huomioon, sillä yleisö ne huo­maa
helposti. Eva Coranderina A l -
np Lahti esiintyi hyvin konttoristiin
rakastuneen "maailmannaisen" o-sassa.
Lausuminen selvä ja esiinty­minen
vapaata. Arvo Kataja ja
Sulo Ahlfors pienissä osissaan hel-konpuoleisia.
• • -
Yleisöä oli lauäritain vähänpuolel-sesti,
mutta sunnuntaina sensijaan
runsaasti. — H . K .
t a i - ja lauantai-Ilta ja ainakin ke­säkuun
loppuun asti on ylösotettu
joka sunnuntal-ilta eritarkoituksiin
ja tilaisuuksiin. Kuitenkin on tosi
se puoli, e t t ä haalllla toiminta tu­lee
mahdollisesti olemaan vähän h i l ­jaisempaa
kesän kuumimman ajan.
Osaston työkokoukset tullaan nyt
pitämään ensimäkien sunnuntai
kuussa alkaen kello 8, i l l a l l a . Tämä
tulee jokaisen jäsennen muistaa, sa­moin
niiden jotka aikoo hakea o-saston
jäsenyyteen. Tervetuloal
J . S.
cau^Niliikkeen on oltava selvillä ky-symyteessäoievan
Järjestelmän tur­miollisuudesta,
varottava ryhtymäs­tä
sitä soyeltamaan Ja varoitetta­va
kuluttajia''kevytmielisesti vähit-,
tSismaksusopimuksia' tekemästä. \
Montrealin uutisia
Ensimä!nen kcnttäjnhla tänä ke­s
ä n ä tullaan viettämään osaston
kentällä t.k. 15 päivä. Juhlan jär­j
e s t ä ä tällä kertaa kansainvähnen
keskuskomitea. Juhlassa tulee ole­maan
ohjelmaa: puheita, runoja ja
kilpailuja. 20 henkinen soittokunta
soittelee aina väliajoilla, joka on
meille montrealllaisille jotakin uut­ta
juhlissamme. Koettakaapas jo­kainen
sonnustaa osaston kentälle
missä juhlat pidetään ensi sunnun­taina.
Ravintolasta hiiolehtii S. J.
osaston ravintolatolmikunta.
Vapaa ohjcImatUaisaos on osas­ton
haalllla t.k. 15 päivän iltana.
Ohjelmassa on n ä j i e l m ä ja paljon
muuta. Muistakaapas tilaisuutta.
Häät Rymättylässä tullaan viettä­mään
t.k. 22 päivänä osaston näyt­tämöllä
Jolloin sitä koetetaan nait­taa
kipparin tytärtä kauppias Pet-tersonnUle
joka kuitenkin sivuun
j ä ä . saa siinä oman.sa vanha Sööpe-
Verdun, Que.
~ VapaitarmKT' * vilkbitt Battui
kaikkiaan kuuä, joista pari olivat
vaarallisempaa laatua, mutta koska
k e t ä ä n tämän kaupungin suomalai­sista
ei ole ollut niissä mukana,
n i i n .tarpeetonta on mainita louk-kaantuneltten
nimiä. Ihmishengen
menetyksiä ei tapaturmat vaatineet.
K a i k k i onnettomuudet sattuivat ka­tuliikenteen
yhteydessä.
Sairaus näyttää vieraflcvan toveri
Salmela-n kodissa, sillä juuri kun
K a t r i eniiättl kotiutua sairaalasta,
sairastui, vaikeasti kuumeeseen itse
perheen pää. Toivotaan ahkeralle
toverille pikaista parantumista tau­distaan.
Kuojk^na korjasi erään kaupun­kimme
suurimmista bisnestäjistä,
Joseph Fabienln. Hän oli eläissään
enJiättänyt . h a a l i a itselleen sievoi­sen
omaisuuden ja harjoitti suurta
huonekalu ja rohdosliikettä. Hau­tajaisissa
oli runsaasti tuhlattu kuk­k
i a ja salaiukulnen saattojoukko
vainajan " hengenheimolaisia . osaUis-tul
surusäatueeseen.
"CIcan-up-vilkko" täällä on ta­pana
pitää joka -vuosi (muina a i -
köhia el luonnollisestikaan tarvitse
puhdistella), jota puhdistamista sit­ten
toitotetaan kaikkialla. Aloite­taan
kaupunginvaltuustosta ja jat­ketaan
kouluja myöten — puhdis-tushuutoa
nimittäin.
Kouluissa jaettiin erikoisia puh-dlstusohjelta
painettuina kortille,
jossa kehoitettiin jokaisen vuokra­laisen
hyvin maalailemaan asunton­sa
ikkunaluukut, aidat, rappuset j .
Moskova ja Suoi • 9 9
[1
Kapitalistien viha Neuvostoliiton | maan teollistuttamista, toteutetaan
kommunistinen liike on vaikutta­nut
huomattavammin työläisten
keskuudessa. Kymmenet, ehkäpä
sadat ovat ne työläistoverit, jotka
Suomessa ovat joutuneet kärsimään
'Elämän koulussa"
Viime lauantai-iltana esitti Sud-burjrn
LUierty-haalin näyttämö yl-iäraainitun.
nimisen Yrjö Heilalan
l^jpittanian näytelinän. Kappaleen
si^nyksestä puhuen voisi sitä ni­mittää
ainoastaan perhenäytelmäksi.
!9nlän pienin täkftän yhteiskunnal­lista
tuntua: Se ninr. käsittelee kah­den
naimisissaplevan ihmisen käisi-työläisvaitiota
vastaan saa sitä
kärjekkäjimmän muodon, mitä pi­demmälle
sosialistinen rakennustyö
kehittyy. Eikä ihmekään. Tietä­väthän
he, että siitä näin muodos­tuu
koko - maailman: jtyÖVjfehluok^l-le
entisiä-, selvempi todistus sosia­listisen
järjestelmän etevämmyy-dest4,,.|
capitglistiscen yerratpiu Ja
käsittävät , myöskin, etta" mitii
eneromaii sosiaUstihen rakeimusfyö
kehittyy', sitämahdottomammaksi
käy myöskin lySväenvänäh liukJs-tumirieli.
Näistä kapitalistien mielialoista
antaa Uusi Suomi viime kuun 25
p:än numerossaan jälleen oivan
osoituksen kirjoituksessa "Mosko­va
ja Suomi". Nimimerkillä H. L
on Mannerheimin entinen pääma­joitusmestari
I^atius jälleen ly­kännyt
lehteen tällä otsakkeella
tavallisen kommunismin vastaisen
kirjoituksensa, joka on kuitenkin
siitä erikoislaatuinen, että siinä
korostetaan juuri edellä mainittuja
seikkoja. Erikoisesti alle-viivaa kir­joittaja
sitä, että Neuvostoliitossa
-viedään läpi jättiläismäisin askelin
sosialistisen rakennustyön viisivuo­tissuunnitelmaa,
jonka kapitalistit
ensiaikoina ennustelivat kokonaan
epäonnistuvan. vMutta nyt toteaa
H. L Uuden Suomen kautta, että
Neuvostoliitossa kohoaa ..toinen
upea ja täysin nykyaikainen teh­das'
toisensa rinhaliej^ vähääkään
epäilchiätt?"". tällaisen kehityksen
Iäiset hieman vaatimaan omanluok-kansa
etujenmukaisia määräyksiä.
"Synnintunnastakscllcko" olisi naa­puri
J. S. tahtonut vaatia "lais­kuudesta"
allekirjoittanutta; siltä se
Iinakin hänen huomautuksensa koh­ta
cnsimäisen pail^kakuntakirjeeni
jälkeen osoitti. Mutta sitäkään ei
tullut tehtyä, kun ajattelin sen ole­van
ei-tarpeellista j a eikä sellaiseen
lie ollut edes viittausta puolueryh­mäni
taholta, jonka valitsemana
paikkakuntakirjeenyaihtajana kir­joittelen.
Älkää unhoittako, e t t ä suuri kan­sainvälinen
piknekki on sunnunt.
t.k. 15 pnä Suom. Järj. Montrealin
isaston kentällä, josta tarkemmin on
oaikalllslssa ilmoituksissa.
C. Työv. PaolaslosUit. MontrcaJlii
osasto päätti pitää kuukausikokouk­sensa
kesäaikana joka kuukauden
snsimälsenä keskiviikkona klo 8i.
Kaupankin liikcnnesäännöiiset oli­vat
kaupunginvaltuustossa lopulli-
« s t i päätettävänä viimeviikolla.
Säännöissä on monia kohtia, jotka
kiinnostavat jalkamlcstäkin. Niissä
:«ellttään esim. jalkakäytävUlä pol­kupyörällä
ajaminen. Hevosajuri ei
-.aa ajaa kaupungin alueella enem­pää
kuin 9 mailin tuntinopeudella
(ovatkohan ajurit pakoitetut osta-naan
jo nopeusmittaritkin). Vilkas-
'iikkeisimmillä kaduUla, käännös-palirpissa,
el saa ajaa lievosella
Juoksua. Lisäksi on määritelty tar­kalleen
kaikkien kuormien paino ja
luorman painolle soveltu-rat vau-nunpyörien
leveydet. Autoaan ei
^ korjata vilkasliikkeLsellä kadul­la,
vaan on korjaus suoritettava
muualla. Katuvaimunodottajat ei-
•/ät saa lähteä käytävältä keskika­dulle
odottamaan vaunun saapumis­ta,
ennen kun vaunu on 50 jalan
läheisyydessä pysäkiltä. Luistelu,
•coasterilla" kulkeminen, ja mäen-laskenta
jalkakäytävillä, tai niiden
ylitse on kielletty. Samoin kujissa
'a yleisillä paikoilla on se kielletty.
^(Iyöskin Jalkapallopeli, tai muut
palloleikit ovat "kiellettyjä yleisillä
paikoilla. Ainoastaan leikkipaikoiksi
määrätyillä kentUlä (joita löytyy hy­vin
vähän) voidaan edellämamittuja
pallopelejä harjoittaa. Kun mutaa
j a vettä on kaduilla on ajurien ajet­tava
mahdollisemman hiljaisella
vauhdilla, että ' käytävillä kulkijoi-len
vaatteet eivät joutuisi likaantu­miselle
alttiiksi. (Luulen t ä m ä n vii­meisen
kohdan auto-ajurcita • nau­rattavan.)
Monia muita määräyksiä sisältää
tämä hyväksytty liikenne laki. R i k -
tojat voidaan langettaa aina $40.00
sakkoon, tai 2 kk. vankeusrangais­tukseen
uusituista- rikkomuksista.
- Entinen.
ole eikä
neellincn tuloni.Tie pyrkii
kovm pienck.'^;. j.Dt^n ei
hitteeksi jcs saL^L^nme m
dollarin vipaitua loisilta V
toilta. No siuempähän
Seuraavat toverit liittyität
toomme: Mirja Niemelä, yjij
Emil Hautamäki. Aune Vapai
Arvo Varpula. Ten-ettiioa
joukkoon!
Arvoka.s konsertti oli
haalllla tcukok. 31 p. p
liahVin osaston näv-tiamön .
Wäinö Kääriäisen ja näytti
rcn Aino Turusen ja
mas Laakson toimeeo
Esittäjät omaavat verrattain
musikaal-Lsct lahjat, esitj-s
pasta ja sujuvaa, jollaista
kuullaan meikäläiiillä haakina:
ha vaan ettei ollut suuremiK
jakunta.
Nj-t kuuluvat Ccnmcen
näyttelijät harjoittelevan
mokilla". Kappale on
sinen ja erittäin mehevä,
taan esitettävän 14 p. tätä
Sanovat olevan uiusia näyt
ja uusia kuliisoja. No iieil
nähdään. — Saku.
Webster's Corner
B.C.
Kirje Conmeesta,
Ont.
Tuhoisa metsäpalo riehui täällä­kin,
kuten koko Thunderbayn pii­rissä,
maanantaina t.k. 2 päivänä
tehden hirveää tuhoa köyhille far­mareille,
polttaen kaikki metsät po­roksi,
samoin monta sataa koortia
paperipuita j a halkoja. Mutta kaik­kein
pahinta o l i se, kun useilta pa­loi
myös koti kaikkine kaluineen,
ettei jäänyt kuin vähän rääsyjä sel­kään.
Mikäli allekirjoittajan tie­toon
on' tullut niin kodittomik.si
tässä ktmnassa jäivät seuraavat:
Nestor Päry, Aug. Tillonen, Hugo
Sjöström j a Johnson.
näkee-
Neuvbstbyiitbssa; ""Urheilu on saa­nut
suuren levikin Venäjällä ja
Mosko-vassa sekä Pietarissa näkee
juoksijoita, jalkapallo-ottelulta y.
m."*, sanoo Ignatius. Tosiaankin,
kuinka toisin oli ennen. * Työväen­luokan
jäsenellä ei suinkaan ollut
paljoakaan tilaisuutta ruumiinsa
sen enempää kuin henkisenkään
kehityksen hoitamiseen. Nyt on
työväenvallan ' ja sosialistisen ra­kennustyön
turvin hankittn siihen
erinomaiset mahdollisuudet. Pa­himpana
pitää kirjoittaja kuiten­kin
sitä, että Neuvostoliiton nuo­risoa
kasvatetaan proletaarisessa
hengessä vajaana kaikista porva­rillisista
harhoista.
Ja mikä kauheinta! Kaiken tä­män
edistyksen ja kehityksen tur­vaamiseksi
työtätekeville on neu­vostovalta
luonut itselleen sotalai­toksenkin.
"Armeija on hyvin ruo­kittu
ja vaatettu ja siellä ylläpide­tään
rautaista kuria", toteaa Man­nerheimin
entinen majoitusmestari.
Todistaakseen erikoisesti, kuinka
hyvin Neuvostoliitossa kyetään yl­läpitämään
järjestystä, kertoo kir­joittaja,
että esim. viime vappuna
komennettiin sotilasosastoja suo-jele,
maan ulkovaltojen lähety-stöjä
Neuvostoliitossa. Näiden edusta
niain Valtaitt?^ueilla on tehty hyök­käyksiä
Neuvostoliittoa ja sen kan-
Työhommat näyttää aina
supistuvan vähempään tääli
ti.sh Cf>]unil>ian rannikolla,
alkaa olla jo näin keskikesän
Täällä tavalli.sesti ennen CD
työhomniat käynnissä jonlran
ran paremmin näin kesän
vaan nyt liienee päinvastoi
tisiäkin käynnissä olev-ia tr
koja lakkautetaan aina
Näyttää ja kuuluttaa
niinkuin tämä maailma
Ia tervaamista vaille valmis.:
han niitä ollut joskus
tämanlai.sia aikoja kuin nyt
saa nähdä sitten inillä '
t ä s t ä pulakaudesta selvi;
Jotkut henkilöt toivoo
sotaa tälläkin kerralla, ne
joilla on paljon tavaroitani},
varten varastossa; ne kyllä,
kätensä ri3;;in ja lähettäisi
nöyrimmät kiitokset viin _
isälle, jo.-; nyt vaan saatiiäs
kuun oikein kunnollinen soti'
S. Järjestön kolcont oli l i
säk. ja o^i keskustelua taas'
dan puutavaratyöläisten
hommasta. Päätettiin alku'
kunlaisiin toimenpiteisiin
järjestön suhteen, ensinnäkä
tiin päätö.;=, että hommatau..
lähitulevaisuudessa asian
e t t ä saadaan vähän
kassaan. Täällä lännellä OBIB
lut tämä järjestöhomma ,^
rempallaan, saa nähdä ctta
kaako se; korjaantumaan .
eteenpäin. Kyllähän se
jalle ottaa että saada täiB
nikolla edes minkäänlaista
t ö ä pystyyn — miehet, jotö^
työssä eivät uskalla raveta^^
töön, peljäten tj-öpaikkaja.
nettämi.-^tä ja työttomiUa
ei ole rahaa millä suontta
t ö n maksuja, kun ei taalta
rahatta panemaan pjslJT"
muuta kuin katukulloieen.
Varkaita on tässä hiljaa,
kunut paikkakunnalla, on
ihmisten kanahuoneissa J»,,
kanoja ja kukkoja. S. J3 v
lakin on kä.vn.vt varkarf»
viikko sitten, on viety kah..
j a Timita :-iihen hommaan^
edelleen''jatkumisis^--•
Samanlaisia"'vialiaisaa kehitystä j^laisia vastaan, ja siksi on Neu-läkee-'
Knoittajä- inuniakin aloifi*'röstoliiton työtätekevien--viha koh­distunut
niihin. Mutta sotaväki on
tällaisissakin olosuhteissa pystyvä
turvaamaan • lähetystöjen koske­mattomuuden.
Kuinka toisin onkaan tapahtunut
kapitaUstimaissa. Niissähän polii­sit
ja sotaväki itse ovat olleet te­kemässä
hyökkäyksiä Neuvostolii­ton
lähetystöihin. Vihaa Neuvos­toliittoa
vastaan on näin lietsottu
suoralta kädeltä hallitustenkin ta­holta
työläisvaltiota vastaan.
Ignatius ei kuitenkaan kirjoituk­sessaan
tahdo mennä niin pitkälle.
Sen sijaan hän koettaa Suomen
hallitusta usuttaa
avulla oman maan ty
taan. Neuvo.ctoliiton « i g
hitys on k>'-i°i"ajan
koisena vaarana SuomeDe-nvän
vaaran torjum|sekn|-
tionkin .'^uomc^sa ^-^gf
mään esim. rautanelau^a W
tä sikäli kuin
nisteja-. IJautatielaJos^
sattuessa laite.., J ° " i j ^ ^^
tien sodan-.a.^ta:sU tat.
Sota. .se i^iis
ien lopuksi tämänkm
Ukana. Ja mista
johtuisi. -Majoitusme^.^^
i ä i t t ä ä No.vostoluU^ 1^
kivan. Mutta
SuomcHc jo aikoja stui
nut turvalfeuussopi^;?-
van luonnollista, et^ >
ton sosialistinen rake!*-
paa rauhaa. .
. Kirjoitus Kuvastaa^ ^
omalla t r . v a ! ! ^ J ^ _
Moskovan f^^f^f^^fciSi
masta, misra Ig^atm- ^
lee. Työväestö _ t o ^ ^ :
merkityksen, r^^^'
Neuvostolmon ^J'aL-^
päättäväisesti, ^"'^ v-^
{yötätekev-len on