Vapaus, December 31, 1926

              Si?n2 Perjantaina, jonluk. 31 p;nä—Friday, Pec^ 31
VAPAUS
Cinadan saomalaisen ^5v3e^b&n ainoa äanenkanoattaja,
ftoestjy Sodbozyna, Ont, loaanatitafna, keskiviikkona
! • perjantaina.
o Toimittajat:
S. G. NEIL. ARVO VAARA.
Begistered at the yost Office Department, Ottawa,
M eecond class matter.
VAPAUS (Liberty)
The only organ of Finnish Workers in Canada. Pnb-lished
in Sadbory, Ont., every Monday, TVednesday
•n*d Friday..
**^asa Loma''
Kapitalismin kurjuudentodistus
Keskellä Toronton kaupunkia on suurenmoisexnpi ja
loisteliaampi palatsi kuin kukaan itämainen hallitsija
on koskaan rakennuttanut. Kaikessa ylevyydessään se
sijaitsee vielä korkealla paikalla. Se on kaunie,^tlla«:a.
suurenmoinen, loistelias — ja tyhjä.
Linnan nimi on Casa Loma. Sen on rakennuttanut
pörssikeinottelija ja finanssikapitalisti Sir Henry Pel-latt.
Mutta miehen varat eivät olekaan riittäneet tä­män
palatsin kunnossapitämiseen ja-asumiseen.- Sen-lw.
Kirj. Väinö Pelto (Kortti n:o 235,723)
: . (Indastrlalisti kleltSytynyt jirfkaueinasta>
ILMOTUSHINNAT VAPAUDESSA:
Naimailmotukset $1.00 kerta, f 2.00 kaksi kertaa.
Avioliittoonmeno ilmotukset 50c palstatuuma.
Nimenmnntosilmotnkset 50c kerta, ?1.00 3 kertaa, j vuoksi se seisoo tyhjänä— vuokrattavana tai myytä
Syntymäilmotnkaet $1.00 kerta, $2.00 3 kertaa.
Aviöerdilmotnkset $2.00 kertaa, $3.00 kaksi kertaa.
•/^ $2.l70 kerta, $50c^ lisämaksu
ItSietffiäDäeelta tai muistovarsyltä.
' ''>^^^^ kerta, $1.00
- ."^l^pidkBOftaJlen ja ilmotusakenttuurien on, vaa-
Ja5ttfeäm,'iahetc^^S,llmotu8hinta etukäteen.
Genel^ adveztisinjB; rates 75c-per coL incb. Mi-nimmn
*ha^ifeeiör single insertion 75ci The Vapaus
Ia the bestlidvfirtising medium among the Finnish
Peopte iti CgnaJda.. : ^
' rifMjsBJmATt; -.
: V Cpnadaah ykd vl^.f4.00/p9oli vk. $2.25, kolme kk,
$i.BO ja yksilöc: y
«Yhdysvaltoihin ja Suomeen yksi vk. $5.50, puoli vk.
$3.00 ja kolme kk. $1.75.
Tilauksia, joita ei seuraa raha^ ei tulla lähettämään,
|ttdaiB asiamiesten jojlla on tato
' . Vapauden konttori ja toimitos: Liberty Bldg Lonie
St. Puhelin 1038. Fostiosote; Box 6». Sudbury, Ont.
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne^ ]dr>>ttakaa nndclleenr liikkeenhoitajan per»
Boonaliisella' nimellä»' . . , . ,
: 4JV, KANNASTO. Liikkeenholtala.
' — -Huomenna oteranjnbbpaivSn taida jfiitlehtein-ine
xnaanantaia 'natnero ilmeatymStta ja seuraava il­mestyy
vasta «tui liesldvitkbQna. ,
-Prof. Scott Nearing-kirjottaa, että brittiläisen valtä-
. i^unnan valtiomiehet ovat Lontoossa pitämässään konfe-nenssissa
hajottaneet brittiläistä maailmanvaltaa.. Ai*
Icaisemim aiheellisia, epäilyjä^ siita,
et^ Nyttemmin julkaistut
kjmferen^iuutiset vahvistavat ne.
s^yKonf^raossisäa todettiin imijäkin .tekijää, jotka kaikki
:V^iä^]at;Eng]anpin ,nmailm
;. j a h a j o a n ^ ^ Ja*,
panin, Ranuan* Belgian ja Yhdysvaltain kiihtyvä kil-pailo)
Toiseksi; liikkeet dominioitten itsenäistymiseksi.
_ If^i^janneksi, tySväenllik^^ — ulkopuolella, kuten Venäi-
, vallankumous ja proletaarinen valta ?|euyostolii-
, tcifisä —^ kotimaassa esimerkillinen yleislakko' ja hiilen
kmvajain taistelu. - • . - -
jNoin'neljä vuotta sitten Englannin siirtomaat olivat
vielä osia kokonaisuudesta. Näin oli vielä laita maa­ilmansodan-
edellä. Mutta sota muutti suhteita ja jo
, sodan aikana alkoi • muuttuminen. Ja- nyt- pidetyssä
: ; valtakunnankoh^^ • >käytiin'neuvotteluja tasa-
. :;ysk]8teft' tekijÖjtten,kanssa. Alusmaat (dommionit) an-
: Htavat^ r ^ sodankäyntiin jä
« i l l B johtuu, eti;ä ne vaativat oikeutta päättää kaikista
: asioista;^^
:.. alituisen taloudellisten etujen ristiriidan
suurvallassa^:' ^Näihin asti kykeni brittiläinen teollisuus
V: \'arustamaan riittävä siiifto
V / maihin. Mutta' sodan aikana kaikki pääomat -ja, liika-ii^
duotteet käytettiin 'rintaman 'hyväksi^ jonka 'kestäessä
^-^^^lalusmaatjoi^uivat valitsemaan joko ottaakseen vas-
; taan^toisten maitten pääomia ja tavaroita taikka jää
mään ilman niitä. Seurauksena oli, että '^'csim. Canada
' kääntyi Yhd)rsvaltain puoleen niiden vä]ttämättöm'ien
: tavaroitt€;n ja pääomien saamiseksi, joita ennen saatiin
Englannista. ; Australiassa, Etelä-Amerikassa ja Cana-
;dässakin sota 'kohotti tavattomasti tavaroitten hintoja,
mikä jobtl useitten kotimaisten t^llisuuksien perusta­miseen
ja olevien teollisuuksien laajentamiseen. Näiden
.•>- rakentamiseksi ja rahastamiseksi käännyit
vtaiA 'puoleen, koska Englanti ci;voinut antaa apua.
Täten kasvoi teollisuutta alusmaihin.
; Ensimäincn vallakunnankonferenssi jo kiinnitti huo­miotaan
tähän seikkaan. Ja havaitaaUv että alusmaat
^ eivät olekaan enää valtakunnan osia entisessä mielessä,
vaan niissä 'on oma kotoinen teollisuutensa ja kapila-
• listinen.järiestelmäjisä,.joka on enemmän riippuvainen
yhdysvaltalaisista kuin englantilaisista pääomansijotta-jista.
Siitä seurasi, että tarvitaan tullimuureja ja mui-takin
järjestelyitä, suojaamaan «kotimaista teollisuut-
• ,:ta»;;. Tästä syystä etelä-amerikalainen' tasavalta joutui
.asettamaan tullin englantilaisille kengille ja nahkatuot-
V/ teille poistaakseen englantilaisen kilpailun. Tämän li­säksi
1 pääministeri Hertiog vaatii mustaa valkoisen
-ypaälle itsenäisyyden takeeksi.
Pääministeri Baldvin puolestaan lausuu fraaseja
n : lasa-arvoisuudesta ja itsehallinnasta valtakunnallisten
«illit^tlen^alalla.
;;:i4Ei^voBlakko heikensi osal taan muutenkin merkitys­kin
Y "^^Jiaiten brittiläinen maailmanvalta hajoaa, niin pitkäl-fe-;
kuin dominiot ja vaikutusalueet ovat kysylnyksessä;
..'Kuinka sitten käy niiden sijotusten, joita Englanti on
:;:;a0(Oiaaan tehnyt dominioihin. Niiden suhteen neuvo"
'Jutellaan, kuten tavallisista sijotuksista. mitkä täidäun,
ri^; itetehaliinnollisiln innaihin. Täten kapitalismin mätäne"'
- m i i ^ ^ j a siteitten holtyminsn on jo. todellisuHteiia.
; > V o n ^ on sen .ly3f|)jlUnen uhri.- Aikaa vöit-
•j^taiffl 4|ma kehitysjakso Joilta - vastaavat poliittiset ja
^^y^ lauMni tämä tunnettu ta
' loumokiiija ia' luennoitsija lopuksi.
vänä. ^Mutta kukaan ei uskalla ryhtyä siihen käsiksi.
Sen- 800 ikkunaa säteilee auringonvalonsa, odottaen
asukkaita. Ihmisiä kyllä olisi asunnontarpeessa, mutta
hsillä ei ole riittävästi rahaa. Ellei meillä olisi kapi­talistista
järjestelmää, niin tässä palatsissa olisi asujia,
tai pantaisiin rakennus muuhun hyödylliseen käytän­töön,
•
Linnan rakentaminen alotettiin ennen sotaa. Se kä­sittää
50 huonetta, joissa on 25 avoimen lieden pailikaa.
Kylpyhuoneita on 15. Kirjasto on niin suurenmoinen,
että siihen mahtuu istumaan yhdellä erää 500 hei&eä.
Muiden loisteliaisuuksien yhteydessä on kolme keila­rataa^
voimistelusali, uima-allas, 200 jalan pituinen
ampiunarata ja suurenmoinen lasikattoinen talvipuu-tarh|
tV Rakennuksessa on edelleen joukko salaisia käy­täviä
ja 'huoneita. Erästä salaista käytävää myöten
saattaa ajaa autolla 500 jalkaa pitkälle.
Rakennuksen pohjakerroksessa on - erikoinen osasto
sotilasvieraita varten ja talli, mikä maksaa 200,000
dollaria.
Kaikessa loisteliaisuudessaan seisoo tämä mahtava ra­kennus
nyt tyhjänä ja toimettomana. Sitä on suunni­steltu
jvuokrataloksi rikkaita varten; samoin kuin mu­seoksikin^
mutta kaikkialla ovat olleet vastassa kalliit
hoitoV:ustannukset; jEikä Canadässa ole vielä löytynyt
niiii rikasta kapitalistia, joka olisi saattanut ottaa tä
män palatsin asumisen rasituksekseen.-':
(Jatkoa)
Työvaennrlieilun jarruttaminen
Sanoo neuvostohallitusta vilpit­tömäksi
QjHeuvostoliitolle vihamielinen sanomalehdistö
vääristelee asioita
«Neuvostoliittokärsii Europan ja. varsinkin Suurbrir
tannlan sanomalehdistön vihamielisyydestä:^, sanöi liit-toparlamentin
entinen jäsen eversti Herbert J . Mackie,
Pembrokesta, Ont.j joka muutama päivä sitten saapui
New Yorkiin Europasta. Jokaisesta viidestä viime vuo­desta
on eversti Mackie kuluttanut noin kahdeksan kuu­kautta
Neuvostovenäjällä.
«Kun minä tulin Netrvostovenäjältä \Tionna 1921; ta^.
pasin minä ryhmän sanomalehtien kirjeenvaihtajia Rii­assaan,
sanoi .eversti Mackie: «Olin hämmästyn>t huo­matessani;
että jos minä koskettelin mitään muuta asiaa
kuin sensätsionimaisla tai ^sellaista,'jota voitiin pitää
neuvostohallitukselle vahingollisena, niin sanoivat nä­mä
kirjeenvaihtajat edustamiensa lehtien ei olevan nii­hin
kiintyneitä. Tänäänkin pitää tämä paikkansa, jos­kaan
ei aivan yhtä^-hyvin. He eivät halua tietää niitään
siitä, mikä Neuvostovenäjällä on hyvää, Vaan päinvas­taisesta.
-«Mikä Neuvostoliitosta tänään vaikuttaa minuun
kaikkein enimmän, on tuon maan nykyisten johtajien
räpittömyys pyrkiessään tekemään hallituksestaan hy­vän
ja laatimaan lakeja, joiden alaisina maa voidaan
uudelleenrakentaa. Mutta vaikeudet ovat sekä suuret
että lukemattomat, ja politikoitsijain agitatsioni ulko­mailla
tekee tehtävän suorittamisen yhä vaikeammaksi»,
sanoi Mackie. V •
Eversti Mackie sanoi uskonsa, että neävostohallitus
ei ole jättänyt kunnjioiltamatta ainuttakaan rahallista
sitoumusta.
Tuosta canadalaisen porvarin lausunnosta taas sel­viää
mitä osaa por\-arislehdislö esittää ja minkä verran
sen kirjeenvaihtajien «haastattelutietoihin» voidaan
luottaa, kun on kysymyksessä Neuvostoliiton tahi muut^
sellaiset asiat, joiden vääristelemisestä kansainvälinen
kapitalismi ja imperialismi^ hyötyj. — Työläistoveri,
muista tehdä voitavasi oman luokkasi sanomalehdistön
levittämisessä ja avustamisessa!
Calgaryn työttömät järjestyneet
Saatuaan järjestönsä perustettua ja toimintakuntoon
ovat Calgaryn työttömät heti. alkaneet esittää vaatimuk­siaan
viranomaisille. ^
Muutamia päiviä sitten järjestivät he mielenosotuk-sen
kaupungintalon edustalle ja heidän edustajansa pfl-huttcliyat(
pormestaria siliä seurauksella^ että tämä heti
kääntyi maakuntahallituksen puoleen. Tuloksena oli
se, että yksinäiset miehet saavat nyt yösijan ja kaksi
ruoka-ateriaa päivässä.
Työttömien kautta maan tulisi seurata Calgaryn työt-,
tornien antamaa esimerkkiä. Varsinkin tulisi heidän kiel-
^täytyä hyödyttömästä työstä, mihin heitä joissddn pai-koissa-^
pakotetaan. Järjestymisen ja järjestyneen toi­minnan
kautta voidaan saada paljo aikaan. Työssä-olevat
/ järjestyneet ja • järjestymättömät työläiset voi­daan
myös useissa tapauksissa saada työttömien järjes­tötoiminnan
ja vaatimuksien taakse, kun heille vain va­kuuttavasti;
selitetään, että .yhteistoiminta työttömien
kanssa on^vheidän etujensa mukaista, jopa arvan vält­tämätöntä
voidakseen vastustaa työnantajien yrityksiä
palkkoja aleiltamiseksi, työpäivien pitentämiseksi, työn­suorituksen^;
nopeistuttamisdcsi yjn.,\ joihin . jTityksiin
tdmk ryhdytäanVsita.suurenmtalla ponnella mitä stiu»
jrempi:on teollisuuden vara*anneias8a olevien työläis»
liäiesten ja -naisten joukko.
Työväenurheilu myöskin on yksi,
luonteeltaan ei sinänsä vallankumo-ukscllinen,
mutta silti tavattoman
suurimerkityksellinen työläisten kast-vatuskeino.
Yksistään Europassa jo
on kolmisen miljoonaa työläistä' jä­seninä
työläisten' urheiluliitoissa.
-Yleensä kaikki työläisten edistys­mieliset
toimintaorgaanit antavat
täyden kannatuksensa työväenurhei*
lulle. ^Se oi aina johdu yksistään
-«rheiluBatras^nksesta,' vaan - siitäkin,
että työväenurheilu on ^laajeneva,
innostava' liike, jonka edustaminen
liikenäkökannaltakin katsoen, on erit^
tainkin sanomalehdille suureksi hyö»'
dyksi. .
Jokaisen työväenlehden elinehto
j a tärkotus on hankkia uusia luki­joita.
Niitä €i saada raskailla a^^
tatsionikirjotuksilla. Heille pitää en­siksi
'.^syöttää" kevyempää, jotain
huvittavaakin. Jos lehden ' sisäKÖ
pidetään kireän agitatsionisena,' Hp-puu:
lukijakunnasta pois kaikki ke-vyemmästi
ajatteleva, ;vielä kaikkein
kipeimmin -kasvatusta vaativa työr''
läisaines ja jälelle jäävät vakiintu­neet
työväenliikkeessä mukanaoli­jat,
jotka pysyyät työväenliikkeessä
mukana ilman alituista agitatsionia-kin.
Industrialistin toimituksessa olles^
sani työskentelin toista vuotta ur^
heiluosaston toimittajana. Siinä
honmiassa tulin hnoniaamaan,'^[ mi-,
ten tiijkassa pakkopaidassa ^'Iridus-trialistia"
vielä pidetään.
Keskilännen Työväen V. & U.
Liitto oli -virallisesti 'hyväksynyt
"Induatrialistih" ja "Työmiehen"
äänenkannattajikseen. Allekirjottar
nut oli j a on edelleenkin sillä kan­nalla,
että tyoväenurheiluh kehittyr
misen perusehto Yhdysvalloissa jä
Canadassa ^on, että urheiluliil^e pi­detään
'.tiukasti.erossa periaatesuun-riistaT
Pidetääri urheiluliike urh^ilii;:
liikkeenä, jonka kontrollissa erikoi­semmin,
ei: esiinny mikään puolue tai
järjestö. Siten ovat asiat Europas­sa.
Asiain ;näin' ollen ymmärsm, et­tä
koska työläisurheilijat olivat si­vuuttaneet
s^untakysymykset ja
esiintyivät-' j ainoastaan työläisinä,
niin urheiluliikkeen- edun kannalta
katsoen ..^'Industrialistin" ja "Työ­miehen"//,
urheiluosastojen toimitta-jainkin;
tulisi olla jonkunlaisessa yh­teistoiminnassa,
sillä urheiluosasto­ja
avustavat voimat olivat heikot.
Syystalvella v.: * 1924, kun olin
kolmannen kerranalkanut työhön
"Indnstrialistin"; toimituksessa, ryh­dyin
asianharrastuksesta avusta­maan.;
urheiluosastoa toimimalla ra-portterina
: paikallisissa, Ja muilla
paikkakunnilla toimeenpannuissa
•arheilu- • j a voimistelukilpailuissa,
koska raportteja niistä ei >"Indus-trialistiin"
kyetty pikaisesti, muulla
tavalla saamaan.: Lehden taholta
matkakulujen korvaaminen ei tul­lut
kysymykseenkään. Kun raport-terina
kulkeminen alkoi tehdä liian
suuren loven $32 viikkopalkkaan ja
matkustamiseen ei aina tahonut olla
aikaakaan, teki allekirjottanut
"Tyämiehen" silloisen urheiluosas-ton
toimittajan kanssa sellaisen so­pimuksen,
että kuljetaan vuoroin
raportterina kilpailuissa, annetaan
kopio raportista kummallekin leh-,
delle ja raportti julkaistaan kum­massakin
lehdessä samana päivänä
painosta ulostulevassa numerossa.
"Indastrialisti" olisi kuitenkin saa­nut..
ensiksi raportin julkisuuteen,
sillä se painetaan aamuyöstä ja
"Työmies" keskipäivällä. Ja "Työ­miehen"
taholta luvattiin kaikki ur­heiluosastoon
teetetyt kuvalaatatkin
"Industrialistin" käj^ttäväksir
"Systeemi" oli joVikun aikaa käy­tännössä
j a "vorkki" hyvin — kun­nes
alkoi kuulua murinaa siitä, kun
"Industrialistin" toimittaja "kirjot-telee
'^Työmieheen." Jutjtu päättyi
siten, että allekirjottaneelta kiellet­tiin
. oikeus "kirjotella Työmie­heen".
• '
Yhdysvaltain • työläisurheilijoilla ei
tähän, asti ole- ollut minkäänlaista
yleisliittoa. Tämän vuoden aikana
perustettiin sellainen,. Labor Sports
Union. Heti alussa se on osottanut
melkoista laajentumistaC "Industria­listin"
taholta se kuitenkin nähtiin
"kommunistien touhuksi" ja L. S.
U. julistettiin puoliviralliseen pan>
naan. L; S. U:n taholta lähetetyl­tä,
sen tarkotusta j a merkitystä sel­vittävältä
; laajalta ^;:kirjotukselta,
"The Workers Sports Movement in
the,United States", kielelttiin j u l ­kisuus.
••' •
Nyt on num. Keskilännen Työläis­ten
V. & U / Liitto päättänyt lähet­tää
edustajansa ensi joulun seudnil-la
pidettävään L. • S. U m yleiskon-ventsionifn
I>etTOitiitt. Mitähän mai­nittuun
Liittoon konlavat;- "Indnsr
trlalistia" tOaaTatlja sHä aanext-kannattajaaaan
pitSvfit tySläistitbeQi
iat maitdtoeta S.;T79sta tietiet
Ei pktjon. ftkStn elleivit W äW
seurannedt myöskin "Työmiehen"
arheiIuosastoa,y jossa -kysjnnyksessä
olevakin kirjotus julkaistiin.
Mbsä "Indastrialisti" on tehnyt
virheen? Siinä; että se' vaatii tyo-läunriieiliioita
mnkantamaan it­seensä,:
matta ei halaaMnnkantua
tyoläunrheilijoihin. "Industrialistin"
urheiluosastossa olisi selitettävä voi­mistelua
ja urheilua koske-via ky­symyksiä
ja myöskin -tehtävä esi-"
tyksiä, miten työläisurheilijat voi-taisi
yhdistää samaan liittoon. Mut­ta
sen sijaan "Industrialisti" vas­tustaa
j a jarruttaa työläisurheilijain
yhdistymistä siksi, kun se e! tapah­du
"Industrialistin" reseptin mn-kaisesti.
Sellainen on työläisten ur­heilutoiminnan
: -l^jottamista. -Ellei­vät
''Industrialistin" kpntrolleeraa-jat
voi hyväksyä sitä, että eri peri-aatesuuntiin
lukeutuvat työläisur­heilijat
järjestyvät',-samaan liittoon,
on paras lopettaa koko urheiluosas'
to. Työläisurheilijat eivät- saa mu-^
: kautua minkään periaatesuunnan
erikoismääräyksiin. Se on työväen-urheilun
menestymisen perusehto.
"Industrialistin" ja yleensä mei­dän
' L w. w:läisten pyrkimys ei tu­lisi
olla pitää teoUisuusunionistisilla
mielipiteillä; varustetut työläisurhei­lijat
ulkona työläisurheilijain yleis-järjestöstä,
vaikka me otaksuisim-mekin
.että kommunistit tai -jotkut
muut pyrkivät . yleisjärjestön joh­toon.
Päinvastoin .meidän tulee tun­keutua
yleisjärjestSon ja yrittää
siellä tehdä parhaamme, että yleis-järjestö
pysyisi työvä^nurheilun P I -
kealla ladulla. Jos missään niin
juuri Yhdysvalloissa ja Canadassa
tarvitsevat yleiset työväen-^ urheilu­järjestöt,
joissa amerikalaiset .ovat
enemmistönä, > luokkatietoisten työ­läisten
johtoa. Ja ei sitä johtoa
lahjaksi kukaan saa. Se tulee it­sestään
asialle uhrautumisen ja : sen
puolesta työdcentelyn : - matkassa.
Sillä eivät työläiset Inottotehtä-viin
sä asiansa vastustajaa valitse, "vaan
sen puolesta työskentelijöitä.
Vuosikokouksessa v. 1925 (kssä-^
kuussa) suurella tohinalla laajen­nettiin
urheiluosastoa. ADekirjottar.
nut ryhtyi sen toimittajaksi. Urheir
luosastolle annettiin yksi sivu -vii­kossa.
Ahkeran persoonakirjeen-vmhdon
avulla olin saanut jonkun
laisen kirjeenvaihtaja-armeijan jär­jestetyksi,
kun ;yksityisfltä j a yhdis
tyksiltä alkoi saapua -valituksia, et­tä
urheiluosasto bn liian laaja; siir
nä on liian paljon urheilusta j a liian
vähän periaatetta. Johtokunta vä­hensi
urheiluosaston laajuutta pa­rilla
palstallaj' joille asetettiin por­varien
ilmotuksia (siis ei oikein­kaan
raskasta jieriaatetta?). Siitä
huolimatta saapui lehden konttoriin
kyselyjä, josko urheiluosasto-nume
TO . voidaan tilata erikseen. Nykjri
nen johtokunta (muistaakseni - -viime
elokuussa) teki sellaisen päätöksen
että urheiluosasto täytyy supistaa
4—5 palstaan. Siten alkuperäisestä
määrästä ei olisi enään kuin noiri
puolet jälellä. Johtokunnan pää­töstä
ei merkitty pöytäkirjaan, sen
toi allekirjotta^jeelle suusanallisest,
toimituskunnan edustaja. Annoin
kuitenkin • mainitulle päätökselle
palttua — kuten kaikille muillekin
]johtokunnan päätöksille, joita
oltu rohjettu merkitä pöytäkirjoi­hin.
Tässä haluan painostaa myps sitä
seikkaa, että virhe: tehdään myös
siinä, että heti, kun. joku sivuosasto
osottaa voimistumisen merkkejä ja
alkaa tuottaa lehdelle uusia tilaa­j
i a , kiirehditään lyömään sitä alas,
supistamaan sitä, vaikka lehdessä e:
vallitse tilanahtajis. Sitten, .kun leh­ti
käy yksipuoliseksi ja tilaajamääri
alenee, käydään ankarasti asiamie­hinä
toimivien työläisten kimppuun.
Tilauksia on saatava keinolla millä
hyvänsä. J a kiihoituskirjelmille tuh­lataan
' y k s i tai- kaksi palstaa joka
numerossa. Se on huonoa "busines­ta".
Hyvä tavara hakee vähemmäl*
läkin ostajansa. *
(Jatk.)
Canadan parlamentti ja w^i»rog:ressihripnoIueen
merkitys . -
K i r j . A. T. H i l l.
Canadan kuudestoista parlament­t
i avattiin joku viikko sitten ja ha­jotettiin
kokoontuvaksi uudelleen
ensi helmikuussa. Valtaistuin pu­heelle
ei; ehditty antamaan suurem­paa
huomiota, koska oli kiire juhla-aika:
tulossa. JEConservatii-vit vatys-telivät
kuluneita käsitteitään. Pro-gressjiveilla
ei ollui mitään sano­mista
hallituksen kantaan niin-5)itr.
källe kuin se lausuttiin: juHd.--:rTyö-läisten
kannalta alkeisimmat lain-
, laadinnanvaatimukset tulkitsi työ­väen
edustaja Woods-worth' puhees­saan.
Asiain käsittely voi tulla siis
parlamentin uudelleen avautuessa
helmikuussa.
Tällä kertaa ilmenee eri puolueit­ten
voimasuhteet parlamentissa seu­raavasti:
liberaaleilla 119 edustajaa,
konservatiiveilla, 91 edustajaa, pro-gn:^
5siiveilla 8 edustajaa, Lib.-pro-gnessiiveilla
11 edustajaa, United
Parmers of Alberta 11 edustajaa,
työväellä 3 edustajaa ja riippumat-torailla
2, joista toinen liberaali.
Hallitus on siis riippumattomam­massa
asemassa kuin viidennentois­ta
parlamentin ajalla. Konservatii­vipuolueen
brittiläis-intoisuus ja
taantumuksellisuus on tullut jo ylei­sesti
tunnetuksi. Myöskin liberaa­lien
, amerikalaisen-: rahapääoman etu­jen
puolesta kiemailu, sekä Cana­dan
"kansallisen" porvariston edus­tuksen
riippumattomampi kanta on
selvänä. Luokkatietoinen osa työ­väestöstä
käsittää että kummalta­kaan
puolueelta ei työläiset ole saa­neet
eivätkä tarvitse toivoa mitään.
Mutta sitten on -vielä 1 kplmännen
puolueen liike, n.s.. Progressiivinen;
puolue, joka on keski- ja länsi-Ca-nadan
maanviljelijäin puolue. To­dellisuudessa
tämä ilmenee jakau­tuneena
U. F. A., Progressiivipuolu-een,
ja Liberal-Progressiivien edus­tukseen
ja itsenäiseen ryhmittymi­seen.
Koska näillä tulee olemaan
N-aikuttava ja ratkaiseva asema ny-
Ityisessäkin parlamentissa, niin tah-määrästä,
ovat farmarit tulleet pa
rempaan taloudelliseen -asemaan.
Tämän farmarien aseman oivalta­misesta-
on riippunut. progressiivi-puolueen
. vaikutuksen kohoaminen
tai supistuminen. Viralliset tilastot
puhuvat seuraa-villa tosiasialla;
Ensinnäkin ilmenee, että vaikka­kin
V . 1921 kolmessa aavikko-maa-kunnassaj
Manilobassa, Sask: ja A l -
fcertassa, maanviljelijät voittivat 37
sijaa, kokonaisedustuksen ollessa 43,
niin v. 1925 oli .heillä vain 22 sijaa,
kokonaisediistuksesta, joka oli ko­honnut
54. (Lisäys johtui siitä, et­tä
V. 1921 väenlasku osoitti että
aavikkomaakunnat olivat oikeutet­tuja
voimakkaampaan edustukseen,
joten automaattisesti heidän edus­tustaan
lisättiin.). Ontarion maa­kunnassa,
missä v ^ ^ 2 1 on progres-siiveilla
21 tilaa ^n!h v. 1925 oli
ainoastaan muutama. Tämä osoitti
maanviljelijäin voimien jakaantumi­sen
ja samanaikaisesti ilmaisi epä­luottamuksen
Progressiivipuolueen
kautta ^ kokeiluun. Viimme vaalien
tulos phhuu samaa kieltä.
Proeressii-vipuolueen oh jelmassa
ollen tärkeimpänä lännen maakun­nissa
(a) Hudson Bay radan val­mistaminen,
(b) rahtimaksujen
alentaminen ja (c) maanviljelysseu-tu
iainain hankinta. Ainoa todelli­nen
yhdistäjä keski- ja länsi Cana­dan
farmareilla ilmenee olevan al­haisemman
tuUitarffin vaatimus.
Mutta koska koko tältä liikkeeltä
puuttuu sitovaa yhtenäistä ohjel-
,maa, niin voidaan sen pyrkimyksiin
parhaiden tutustua viimmeisessä par­lamentissa
esille tulleitten kysymyk­sien
yhteydessä ottaman kannan
pohjalla. s
Progretsiivi puolue j a Albertan
luonnonrikkaudet.
hallitnksea «snttäessä, «tlä.-lainlaa-dinnan
' ^läpäiseminen: 3y{^ät{^^^^
vuodella. Nyt tulee kysymys uudel­leen
parlamentissa esille,- mutta yh­distyy
aihen QuebecUaisen. riippu!
mattoman ^liberaalin Bonrassen
«si^s. Joka vaati Albertan koalaj^n
jatkamista v. 1905 lain perasteeUa
j a - jolje hanitus~antoi kannatuksen­sa.
Albertan hallitus on kieltäyty.
nyt: hyväksymästä tätä, joten tästä
tulee käytäväksi taistelu, ellei kum­mankin
puoleista kompromissia saa­vuteta.
Prosressiivlpnolue jä bndjeHi
Liittohallituksen budjetissa esitti
liberaalipuolue kaksi pää muutosta
verotnkseen_ nähden.. Ensdmmäinen
ollen sisääntuloveron alentaminen,
j a toinen _ moottorivaunujen ja uij.
de^ osien tallin :• laskeminen. Pro
gresäivit olivat aina olleet tullita­riffien
laskemisen kannua, aina­kin
luonnontuotteille vaatien Yhdys-
-vältalaista -tasoa vastaavaa tullia
mutta eivät_ olleet sisääntulovEron
laskemisen kannalla, koska he väit-ti-
vät että tästä johtuisi vmn koho­tus
muissa muutoissa budjetissa, ei­kä
siitä farmareille kokonaisuudes­saan
mjtään hyötyä olisi. Moottori
vaunujen tullin laskeminen merkitsi
15 prosenttia. Tähän nähden nousi
myrsky antomobiilirtehtailijain ja
osien valmistajain taholta. Viimme-mainitut
oli-vat pääasaassa Yhdys-val-talaisten
liikkeitten haara-osastoja
j a uhkasivat -sulkea-.tehtaansai mo­nessa
paikassa. . Suorastaan-osia-valmistavat
liikkeet, jotka pääasias­sa
sijaitsivat Ontariossa, järjestivät
alennusta vastaan joukko proteste­ja,
kuten esim. t Ontariosta kuljetet­tiin
tässä tarkoituksessa Ottavaan
3000 henkinen joukkue. Hallitus
jyrkästi kieltäytyirt - -harMtsemasta
asiaa, kunnes vihtoin toukofaiun 22
p. tiedotti "Globe" että sopimus
alennukseen nähden tapahtui "äs­keisen
tehtaili jäin edustajiston neu­vottelun
tuloksena?! ;
Parlamentin hajoittamisen takia
ei tämä • laki ehtinyt tulla hyväksy­tyksi,
joten kysymys on deBeen
ensi istuntokaudella.
Konservatiivien . vastustavan kan­nan
ilmaisee, tässä Ontarion «dusta-
: an lausunto ("Clobe" kesäk..' 24
p.), jolla syytetään että budjetti oli
aadittu progresaiivien vaatimnksia
silmälläpitäen ja "kunnes Oanada
muuttaa kantaansa, se tulee teolli­sesti
sulautumaan • Yhdysvaltoihin
nykyisen sukupolven aikana. Todel-isuudessa:
me olemme snlaotoneet
Yhdysvaltoihin taloud^lGsesti....
Canadan teollisuuden nostattamisen
täytyy taata lännen^ viljalle- markki-noita^
Vanhan teollisuuspääoman kan­nan,
mikä ..aikaisemmin oli pääasias­sa
brittiläistä, ilmaisi Canadan Pa­cific
rautatien presidentti E. W.
-'. 3eatty, lausunnollaan Canadian Dai­ly
N€wspäpers Association'in -vuosi-päivällisillä
kesäkuun 30 p. seu­raavasti:
"Tullin vakiintumista tar­vittiin
enemmän kuin mitään muuta.
Monella koneteollisuuden alalla on
vaikuttavia Brittiläisiä j a Amerika-laisia
yhtiöitä, jotka haluavat sijoit­taa
rahojaan tässä maassa. Mutta
ne eivät tee sitä ennen kuin pääse­vät
varmuuteen ,mitä tullitariffim­me
tulee olemaan kohtuullisen pit-cän
ajan." i
Bourassa'n kanta ilmenee taas*
toukokuun 19 p. antamassaan lau­sunnossa;
"Tilanne Canadassa on
paljon erilainen*"kuin Amerikassa,
missä suojelustuUi takasi vaurastu­misen
ja Englannissa, missä vauras­tuminen
johtui vapaa kaupas­ta
—• — •. .•
(Jatk.)
Kun Alberta liitettiin Dominioon
v, 1905, niin koko Albertan maa-
, . . , . , 1 1 alue pidätettiin liittohallinnon kon-don
talla kirjoituksella paapurteis- „,.. . x x i • ^ V ,
... ^ . .. . . trolhn alaisuuteen. Jatkuvista AI-saan
kasiteUa Progressiivipuolueen ^^^^ asukkaitten vaatimuksista ja
merkitystä j a pyrkimyksiä. j painostuksesta
Progressiivipuolueen kehitys ja
'asema.
Progressiivipuoloe keski- ja länsi-johtuvana
. lupautui
Liberaalipuolue esittämään lainlaa-dinnan
kautta maan palauttamisen
maakunnalle. Tämä tapahtui tä­män
vuoden alussa. Albertan hal-
Canadan maanviljelijäin liikkeenä- utua oli Progressiivien käsissä ja oli
kohosi sitten v. 1915, joUoin se sai tämä pääkysymys, jonka
Havaintoja matkalta
Levack
Suomalaisia työläisiä
runsaasti. Siitä syystä
alkunsa Ontariossa ja Sask., ja
pääsi liikenaiseen suuruuteensa v.
1921. Sitten progressiiripuolneen
järjestämisen .lännen aavikko maa­kuntien
farmarit nostattivat (v.
1923) Wheat Poolit (^Ija renkaat),
jotka perustuivat, viljan myynnin
-kontrolloimiseen M ja kuljetukseen
valtameren lähetys-satamiin, ja jot­ka
yhdistävät nykyisin noin 125,-
000 eli 60 {>rosenttia: lännen maan-viUeUiöista.
aeki. oUen heOIa ;noin
kpImas>osa: 8iatama-säliÖitten','j[terr
.minal elevators) —
pohjalla
saatiin Progressiivien kannatus L i ­beraaliselle
hallitukselle. Liberaa­lien
lakiesitys edellytti maan y.m.,
kaikkine ' mineraali-rikkauksineeii,
vesivoimineen, luonnonrikkauksi-neen
i a konlumaineen. sekä niihin
yhdistyvänä kahdeksan mhjoonan
konlumaarahastot, luovuttamista
Albertan maakunnalle. Kesäk. IC
p. Torontossa ilmestyvä itsenäinen-
Uberiaalinen lehti "Globe" julkaisi
^enämmäisen tiedonannmii, eUS : liit^
*<)PirJamentissÄ, yhd«ksSn Albertan
kokonaiskuutio- progresdivlstk edustajaa suuttuivat
ori täällä
myös yh­teistoiminta
on saanut verrattain
suuren kantavuuden. Paikkakun­nalle
perustettu voimisteluseura . oli
pitänyt suuren iltamansa t.k. 12 p-
Siitä ehkä johtui, ettei maanantai­na
t.k. 13 p. saapunutkaan joukkoa
haalille muuta kuiii nelisenkymmen­tä
-henkeä. Myöskin on huomatta­vana
tekijänä kahdella ^-vuorolla
työskentely. Vain sunnuntaisin voi­daan
olla kaikin koolla.
Seuraavana päivänä oK^uhetilai-suijs
yövuoron miehille,, sekä .nais­osaston
perustava kokous. Täten
voitiin sentään korvata osittain sitä
tappiota, minkä kaksi työ-vuoroa täl­laisissa
tapauksissa tuottaa. Hyös
nuorison kasvatusta koskev/issa ky­symyksessä"
tehtiin rakentavaa työ­tä,
valitsemalla .naistovpreista pio-neerikoulun
opettajat.
Puolueet uudelleen. järjestelyn
osotti jäsenistö tuottavan parannos-ta
entiseen verrattuna.-^Eslin. oean-otto
kokouksiin on runsaasti lisään­tynyt.
-
TSnne oli. järjestetty huvJöliJ-enuä
't:k. 15 pJbsl pnhetilaisöoden
yiteyteeri- Vaildcä matkat'o«* ver­rattain
pitlät; Iraten yleeiblaEvimiu^