1930-06-05-04 |
Previous | 4 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 4 -Torstaina, Kesäkumi 5 p:nä — TKur., June 5 1- fc, j No. 132 «a ariieilaan j a hänen mielenkiintonsa arkeologian kjrsymyksiin. H$n oli vieltättynyt taiteeseen ja historiaan. Hän voi keskustella taiteesta i a bysanttilaisesta maa' lanataiteesta. Hän e i oliot siinä määrin taipuvainen melankoliaan koin urkJdja etsivä Cherlock fiol-uutta hän myöskin suoritti hienolla tavalla "geologisia" etsin-töjä. iJos asetamme . faiemistoneen \i- gentlemannin "mister" Ivyn kapi- -> talistisen sivistyksen j a kulttuurin li toiselle puolelle, niin hänen toiselle pnolelleen pitää asettaa uuden neuvostotebtaan — "Ridder varusteli onkia — hän on erinmnal- Tslnkin" — valot, ja he katselivat juen kalastusurheHun harrastaja. Ziältä valoja, keskustelivat puolisa- | Mahdollisesti lueskeli viimeistä eng-noin ja puolivUttauksin. Basklrtsev jiantilalsta romaania, vihelfceU " B r i - j ^ s i päästä toimeen konsesstonille, missä, kerrotaan, maksetaan paremmin ja tuotteita enemmän... Vol-taisllnhan sitä ottaa, puhui hienostunut gentlemanni Ivy, mutta vol-illco odottaa vastapalveluksia Bash-khlsevilta? I pyöveJ» »: ' Basbkirtaev. Bashkirtsevin ulko-muotokin puhuu suvun rappeutu-ioaesta: Pitkulainen pääkallo suip-i * nenee päälaelle, kastot ovat liik-knmattomat, muistuttaen naamiota. Jienehköt silmät näkevät hiromeäs- Biashkirtsev oli vankilan tarkastajana eimen vallankumousta. Ker-rän hön murhasi erään vangta, io-ktf :yrtUi paeta.... Kuka oU snr-maösa saanut? «»olilttinenko, r l - kokBelllnenko? Tietämätöntä. Bash-athrtsevia ei sellaiset asiat liikuttaneet... Hän ampu — j a siöiä kalkki. Muu ei häntä koskenut. Koltsha- I klh aikana hän hirtti... Hän tietää f-^ ketä hirttää: työläisiä, kommunis- |- teja. Hän tietää siksi, että vihaa l- ^neuvostovaltaa tylsällä, mustalla v l - I hana. Mutta keltä olivat Iiänen V: itirttämänsä Ihmiset? Mikä heidän — iilmensä?? Bashkirtsev el sitä tiedä, se häntä liikuttanut. Seikkape- -JSUsesU kertoi hän hirttämisestä, — se Oh: miten tulivat vankilan p i - : halle. kuinka päällikkö sanoi hänel- * |e: hirtä, kuhika |iän asetti sllmu- ' kan kaulaan ja kuinka tämä s i l - - mukka kuristi. Hän kertoi kaikesta ; tästä kuten olisi kertonut seuralle ennen päivällistä. JXänensä oli ma- ; tala ja soinnuton. £i pienintäkään S- levottomuutta ja rauliattomuutta I Mnessä voinut havaita. Olemuksel- ' taan hän el ollut ihminen, — par- I haassa tapauksesisa ihmisen kaltal- '<:•• nen. : , . ^' isittemmin hän toimi työnjohta- » Js^ia neuvostovallan vuoriteollisuus-l laitoksessa. SÖI, J o i Ja teki työtä, I rouistdl - karpauksella niitä aikoja, ^ jolloin oU vai^cilan tarkastajana, ^ l(äyejl revolveri kupeella, jolloin saJ tt piestä ^vankeja. Jolloin niitä sai tap-ja hän tappoL Hän ÖH sikäli varaillaan, ettei näistä; kertonut. ^ salasi tämän ihmisiitä. Mutta mUlolQkäan el hän yolnut imohtaa tl|tä aikaa vihaten txilshevikeja pe-t o e i ^ e n , vihalla.. II ^jaixi jäsal tiiskhi lukea «ikä mlL IXpib^kalip öUot Siperian rajojen u l - icQpt^piella. Hän el harrastanut ar-keoloBiiaä. ei soittanut viulua eikä '''jqlin; millään muotoa voinut oUa 'geätlemuml. H | ^ oli alhahxen yk- ^^ailö näyte, kapltaJisttsesta kulttuu- - irtsta T - j a kuka voi kuvitella häntä vieraana missis Baldwhiin salon- )>'glssal .jeie eivät tavanneet, toisiaan enet-lantUalsessa salongissa konservatiiv i ^ ministerin vastaanotossa, vaan *»iltas»lla— metsän reunassa, siperialaisella, altailaisessa hiljaisuudessa: hienostunut englantilainen gentlc- - Manni, mister Ivy j a tsaarin pyöveli i Baskirteev. Mistä voivatkaan kes> /.kustella nämä kapitalistisen kult- 'tuurin kaksi vastakkaista edustajaa? Nih), ja voivatko he löytää yhteisen kielen? ' He löysivät yhteisen kielen. He ^^^v puhelivat paljon, Ja kiinnostavaa, he ymmärsivät toisiaan puolesta sa- " nasta. Bashkhrtsev tunnusti Ivylle palvelleensa Koltshakin miliisissä. Tämä olisi oUut rUttävää. mutta mister Ivy tutkijan vainulla tledus-trii hänen ammattiaan ja arvioi hänen vihansa neuvostovaltaa kohtaan. J a Bashkhrtsev tiesi, että hänen edess^kän on yksi kapitalistisen tuo- '--ttatolaltoksen pääUlkölstä. He ymmärsivät toisiaan ja mister |tty.yaröyastl supisi keskustelu-kumppanlUeen. He ajoivat yhdes- — Kyllä kai, Bashkirtsev on valmis kallcenlalslln vastapalveluksiin.. — Vaiicicapa iiävittämään tehtaan. Bashkirtsev leTOllisesti tuhosi i h misiä, asiallisesti asetti silmukan heidän l^ulaansa. milloin vain päät-lystö käski. Hän voi kyllä tuhota neuvostotehtaita, Jos niikseen o n . .. Mutta miten se olisi tehtävä? Dy-namUtillako räjäyttää? Mister Ivy, Englannin kulttuurisin gentlemanni, ei ole sitä varten, että antaa välittömiä määräyksiä, — häo käsittelee tehknUlisiä keinoja. EL dynamiitilla räjäyttäen on hieman epämukavaa, vaadittaisiin muutamia ihmisiä, vaarallista. Mutta jos lamppuöljyllä valaisL Mikäs siinä, voipilian lamppuöljylläkin. Bashkirtsev tietää kaikki kulkutiet tehtaaseen. Hän, kaiketikin on valmis... Ja kuitenkin epäilys valtaa pyövelin: Mutta Jo? gentlemanni pettää? Tehdas tulee hävitetyksi ja työpaikkaa Bashkirt. sev el Ä«!*ftaan, Mister Ivy oli lxieman loukkautu-nut. Jos tämä venäläinen tylsä villi epäilee, mitkä iimilset sitten uskovat Ivyä Englannissa. Ei, älköön Bashkirtsev epäUkö. Hän saa el vain hyvän paikan, vaan vielä r a - hapalkklon. Kuinka paljon? Bashkirtsev el sitä kysynyt. Olkoon, tuollainen herra el-petä... He. erosivat iltasella siperialaisen metsän reunassa. He erosivat tuntien ystävyyttä, mutta kuitenkin. Bashkirtsev ei rohjennut tarjota kättään herra f^Ue, Ja mister Ivyn päähän el olisi voinut mahtua aja. tus: pusertaa likaisen koltshakilai-sen pyövelin kättä. He erosivat. Ja mister Ivy ajoi eteenpäin, ehkä hymyillen Itsekseen ja ajatteli minkälaisen ilon hän tuottaa eräälle hyvälle miehelle Lontoosa. Joka, totta kyllä, ei tällä kertaa ole kurssissa, mutta joka edkoo uudelleen nousta ministeriksi, jos onnistutaan rikkoa Neuvostoliiton Ja Englannin suhteet. BashkirtBev meni kotiinsa, näki uuden neuvostotehtaan valot. Hän ei hymyillyt, sillä hän ei koskaan ole hymyillyt. Bashkirtsev kertoo edelleen siitä, kun hän hfartti työläisiä Ja kommunisteja Koltshakin vankiloissa. Matalasti, soinnuttomastl. liikkumattomalla äänellä, kuin naamio olisi kasvoilla. Nlto, hän hankki öljyasti; an ja valmistautui polttamaan tehdasta. Meni sitten kotiin, kävi saunassa, leUtki lastensa kanssa — hänellä on lapsiakto, — Ja sitten, kun tuli täysipimeä meni tehtaalle. Hän tiesi, että se oli neuvostotehdas, että sen rakensi työväenvalta, että oli tehtaalla kokouksia, joissa puhuttiin sosialistisesta rakennustyöstä. Mutta mitäpä se häntä lUkutti. Hän tiesi vain yhden: herra käski t u hota .neuvostotehtaan ja Jupasl hyvän paikan ja vielä rahaakin. Rauhallisesti ja asiallisesti hän valeli paloöljyä seinille, huolellisesti Ja a-slantuntemuksella kihinitti sytytys, langan. Hän oli ollut työnjohtajfuia Ja tiesi miten työ tehdään kun tahdotaan räjäyttää. Hän sytytti hangan. Ja nopeasti vetäytyi sivuun. Hän näki miten tuli kulutti lankaa ja arveli tehtävänsä loppuneen. Kuitenkin hän pysähtyi Jonkun matkan päähän paremmin varmis-tautuakseen. Alussa ei tuli ilmaap-tunut, mutta sitten tulikielekkeet syöksyivät ulos ikkunoista. Hän kääntyi tyydytettynä, palasi kotihi. paiskautui maata, nukkui ja imeksL Insinööri Ivy todennäköisesti näki naäpurltehtaan kajastuksen. Hän ymmärsi mitä se merkitsee. En tiedä mitä hän teki. Mahdollisesti katseli sä rattailla Ja kaukana killuivat vanhoja kaiverruksia. Mahdollisesti tanla, .merten valtias...". Kuinka vaan Ituvittelette hiauskuttelevan sL vistyneen englantilaisen gentlemannin, joka on kammitsoitu siperialaiseen iiiljaisuuteen noiden bolshevi-lii- bari>aarien kanssa. • • • KeuvQStoliiton 5-vuotissuunniteIman Icartalle syttyi eräänä hetkenä "Ridder Tsink".telidas liausl^ana tähtösenä. Se oäi työväenluolEan saavutus, sen rauhallisen rakennustyön edistysnäyte. TämS. tehdas, kuten muutkin uudet tehtaat. oU satoje^^ työläisten rakkauden kohde, työläisten, jotka sen rakensivat, kiinnittäen siihen proletariaatin kaiken yhteiskmmallisuuden huomion. Mutta tämä tuskin syttynyt tähti sammuL Se tapahtui eräänä elokuisena yönä V. 1929, miltei imperialistisen sodan viidentenätoista vuosijuhlana. Porvarillinen sanomalehdistö valoi tällöin sataklelenlau-luja rauhasta ja rauhanpolitiikasta. Kalkki imperialismin sudet näytte- Uvät liempeitä Ja naiveja lampaan-silmiä. Sentlmenttaalisuus ällötti tällöin Joka loukossa, samoin kuin ällöttää tällä hetkellä porvariston Iflidissä pääsiäinen ja "kristuksen jjlösnousemlnen". Silloin, tuona elokuisena yönä, kaksi kapitalistisen kulttuurin edustajaa, yhtyneenä Koltshakin muistoihin, keskellä rauhaa j a hiljaisuutta polttivat uuden neuvostotehtaan. Mutta nyt. "kris. tuksen ylösnousemisen" päivänä entinen pyöveli kertoi siltä, miten v a listunut englantilainen gentlemanni antoi määräyksiä Ja ohjeita murhapolttoon. . • • • • Pyöveli ja villi Bashkirtsev lopetti hirveän kertomuksensa oikeudessa. — Siinä kaikki — sanoi hän välinpitämättömästi Istuutuen ja lisäsi: saako tupakoida? • • • Mutta missähän te täUä hetkellä olette, mister Ivy, gentlemanni, ur-heilun, arkeologian Ja talteen harrastaja, etsivä Ja vakooja, hienostunut murhapolttaja? Missähän salongissa te tällä hetkellä kerrotte ihmetteleville valkutehnianne villistä neuvostomaasta? Teidän kabinetissanne kamiinan reunalla on van. himpla kypäreltä vanhoine piirroksineen Ja onkikokoelmia kaikista maista. Te olette varmaankin hm:- maava kertoja. Muisteletteko te^e-rästä elokuista iltaa metsänreunassa, kun kaukaa loistivat Ridderin valot *ja puoli-ihminen, 9<uolivllll, teidän sanojanne käyttääkseni, lennosta sieppasi ajatuksianne, vlhja-ukslanne Ja määräykslänne? Tai tästä rikkaan elämänne hetkestä t« jakeletteko . tuhnelmla^ ystävienne konservatiivisessa puolueessa, entis-fcen ja tulevien mhilsterien ankaran asiallisissa kabineteissa? Te olette vakuutettu, että ansionne palkitaan arvoaan^ vastaavasti. Imperialismi tarvitsee * teidänlaista väkeä. "Intelllsen Servls" rakastaa seikkailijoita. Jotka ovat valmiit urotöihin". Jotka eivät pelkää riskeerata. Oo. teistä tuntuu turvalliselta. Te rakastatte seikkailuja, te rohkea. , urhoollinen mies, mutta päätelkääpä, miten vastakkain kuulustellaan gentlemannia Ja entistä pyöveliä, jolle te inhosta ette ojentaneet kätänne silloin, kun kuvitte-llttfe yhteisestä laitoksesta. Te hyi- Msitte toverinne hädässä, mister Ivy. sivistynyt englantilainen gentlemanni. Te sysäsitte murhapolttajaksi palkkalaisen, mutta itse hjrvään aikaan piilouduitte. . -Niinpä niin. te tunnette olevanne turvassa. Mutta muisto siltä elokuisesta illasta, jolloin te. gentlemanni ja ystävänne, murhamies ja pyöveli keskustelitte yhteisistä asioista, ei häviä niinkään pian kuin te luulette. El ainoastaan Neuvostoliiton työläiset, vaan myöskhi Englannin työliäset tulevat muistamaan mitä merkitsee nimi "Ridder*' Ja muistamaan kajastuksen uuden neu- 1 SDnriiiiioabsi Piirtoja SOO-vnotiaao Kew Yötkin kehityksestä Kun "Uuden Hollannin" johtaja Peter Minuit noin 300 vuotta sitten osti montauk-intiaaneilta rämeisen metsikköisen Manhattan saaren; jossa on New Yorkin pääosa, maksaen jonkun verran kangasta ja lasihel-mlä sekä kenties jozikun nassakan tulivettäkin, arvoltaan Suomen nykyisessä valuutassa joitakin satoja markkoja, niin luultavasti -vanliat, viisaat intiaanli&älliköt leiiitolensa ääressä sitten juttelivat perusteellisesti nylkeneensä tyhmää mynheer Minuitia ja tehneensä hyvän kaupan. Eihän koko saarirytlköllä ollut edes yhden simpukankuoren arvoa. Mutta saattoipa' mynheer liAinuitkln onnitella tehneensä hyvän kaupan, vaikkei hän voinutkaan arvata sitä, että Jos iiän tänään tulisi saarelle ei Iiän koko silloisella kauppahinnal. laan saisi ostetuksi sen vertaa maata, että mahtuisi yhdellä jalallaan seisomaan. Maaperän kaui>poja ei New Yorkissa olekaan koskaan tehty muita kuin hyviä, vaiKsa ne olisivat näyttäneet kuinkakin mielettömiltä, sillä kaupunid on etenkin viimeisen vuosisadan aikana jättimäisen nopeasti kasvanut — Ja Jättiläinenhän siitä on tullutkin — ja tonttien hinnat nousseet satumaisen huimastL Luokaamme lyhyt silmäys tähän, kaupunkien Jättiläiseen, joka satujen jättiläisen lailla vaatU keskeämättö-mästi tuhansia ja taas tuhansia lh.i misuhreja, syntyyn Ja aikaisempiin vaiheisiin sekä nykyiseen valtavuu-^' teen. Kaupungin sataman löytämisen Ja sen perustamisen kimnia kuuluu hollantilaisille kuten Jo tuli viitattuakin. V. 1609 oli Älankomaiden-Itä-Intian komppania lähettänyt kapb. Hudso-nta etsimään luoteisväylää kulkureitiksi Intiaan. (Se oli tietysU mah-dottomims, koska vasta päälle 300 vuotta myöhemmtai se Amundsenille oimistui.) "Puolikuu"-laivallaan kapt. H. tutki Ja tutki rannikon repeämiä päästäksen läpi mantereen, osta tiedot silloin luonnollisesti vielä olivat äärimälsen hämärät. Tällaisella yrityksellä "hän myös pyrki ylös hänestä nimensä saanutta "Hud-sonjokea. Mutta se kapeni kapenemistaan, kunnes eräänä päivänä jouduttiin karille kaukana keskellä e. rämaata ja oli palattava takaisin. Mutta näin oli hän_löytänyt tämän seudun Ja koko maanosan parhaan ja suurimman sataman, nykyisen New Yor bayn. Ympäristön metsissä asui metsästäviä intiaaneja j a Vuotta myöhemmin dll hollantiläaia kauppiaita saapimut näiden kanssa tekemään hyviä turkisafäärejä. Vaikka intiaanien kanssa tultiin rauhassa toimeen. . rakeimettiin varmuuden vuoksi pari pientä linnaketta ylemmäs Joelle ja Jonkun vuoden petästä lähetti Hollannin Länsi-Intian komppania muutamia protestanttisia vallooniperheitä asukkaiksi Manhat-talle. Intiaanit kävivät sittemndn kuitenkin äkäisemmlksi kauppaystä-vineen. kun uutisasukkaat levisivät saarille Long Island ja State Island ja ylemmäs Hudsonin varsille. Näi. hin aikoihin onnistui Minuitin tehdä alussa mainittu kauppansa. Minuit rakennutti Manhattanin länsikärkeen Unnakkeen. joitakin taloja Ja„ tietysti tuulimyllyn Ja ahtoi tälle komeudelle nimen Uusi Amsterdam; ttilevän tnäailmankaupungin alku oli tehty. Hollantilaiset maanviljelijät levittäj^jtylvät ympäristöön intiaanien alueille, kaupunki eli turkiskaupoilla j a oli lupaavan silrto-iamnan keskus. Pari vuotta perustamisesta oli sen asukasluku tuhannen vaiheilla. Elämä huvipuoleltaan alkoi tulla hurjemmaksi ja välit in-aaanien kanssa pahenivat pahenemistaan, johtuen etupäässä hollantilaisen kuvernöörin iietollisuudesta ja julmuudesta. Niinpä antoi hän hyökätä intiaanien kimppuun, jotlca pyrkivät vihollisiltaa n, julmilta iro-keeseilta. pakoon hollantilaisten turviin. Muka tietämättömänä tästä ja ollen luulevinaan iieixiän hyökkäävän kaupungin kimppuun teki kavalan yöllisen hyökkäyksen ja surma. Utti 110 viatonta Intiaania, mieiiiä, naisia ja lapsia. l^mä valkoisten terroriteko punai-i S i a vastaan lopettikin rajarauhan j ainaiseksi. Intianit vuorostaan liyök-jkäsivät ympäristön uutisasukltaitten jkimppuim pakoittaen he vetäyty-jmään kaupimgin vollien txuriin. Sel-j lainen oli rakennettu yli saaren ja isen paikkeilla on nykyään siitä n l - I mensa saanut kuulasi Wall Street, I jolta käsin amrikalainen finanssika-pitalismi nykyään pitää koko maail-maa kurissa. — Jukvan Kieftln seuraaja Pieter Stuyvesant yritti saattaa siirtokunn^ asioita taas parem-jmalle kannalle, perustipa hän 9-mie-hisen "parlamentin", jonne kaupim-kj, Brookyln ja Pavonia (nyk. Jersey City) kukin valitsivat kolme e-dustajaa. Kiivaudellaan hän kuitenkin pilasi asioita. Emämaa el Hioin siirtokuntaa tukeniit, vaan jätti sen omiin hoteisiinsa. Kuitenkin tämä kiivas herra kävi sotaretkellekiti Ja 1655 valloitti ruotsalaisten CJa muutamien suomalaisten) asuman U u den Ruotsin Delaware-joen suussa kohtaamatta mainittavampaa vastusta. Mutta 4illä välinpä Intiaanit puolestaa hyökkäsivät Uuteen Ams. terdamiin ja puoliksi hävittivät sen ennenkuin apoa ehti saapoa, Sijaiten Englannin alueiden keskellä ei kaupimgin tulevaisuus näyttänyt muutenkSum lupaavalta, ja pian se Hollannilta menikin. Joidenkin Hollaxmissa painettujen häneen kohdistuvien häväistyskiiloitusten johdosta Yorkin herttua (sittemmin Englannm kuningas Jaakko U ) kimmastui niin, että vaati veljeltään kuninkaalta "valtakirjaa" valloit-taakseen Uuden Hollannin. Hän lä. hettiktn n e l ^ sotalaivaa ja 450 miestä maHunnousuJoukkoJa suloisen rauhan keskellä valloittamaan siir-tolnmnan. Stuyw€5ant sai vihiä asiasta, mutta asukkaat kieltäytj^vät sotimasta ja niin valtasivat englan-tilaiset sen miekan iskutta 1664. Kaupunki sai tuon äkäisen prinssin herttuakunnan mukaan uuden nimen New York. joka samalla oli koko slirtoktmnan nimL Kolme vuotta myöhemmin Hollanti ^ t ä muodollisesti luopui,-ja vaikka hollantilainen amiraali Evertsen 1672 uudelleen sen valloitti, oli se pari vuotta myö-benunin aiiuuseksl mennyt Hollan-nUta. Kauan kuitenkin säiljrttlvät kaupunkilaiset ylhäisen hollantilaisen eristäytyneisyysasenteen muihin maan asukkaisiin nähden. Kaupunki ei kuitenkaan sanottavammin kehittynyt moniin alkoiliin. V. 1700 oli kaupungissa vain 6,000 asukasta ja koko New Yorkin valtiossa n. 25.000 Ja koko sataluvun oli kehitys hidasta. Boston Ja Pliiladelphia olivat paljon merkittävämpiä kuin New York. Vasta Amerikan räpaussodan päätyttyä ja maan itsenäistyttyä, jos. ta tulee kuluneeksi 150 v.. alkoi New Yorkin jättiläismäinen kasvu ja nousu erinomaisen nopeassa tahdissa. Sitä osoittakoot tässä vain asukas lukunumerot. jotka nekin antavat jonkinlaisen kuvan. Rn-^nmäjge^.^ saärmöUisessä väenlaskussa 1790 oli asukasluku 33.000^ kymmentä vuotta myöhemmin jo eojXiO. sitte se kaksinkertaistui 20 vuodessa 1820 oUessa jo 124,000. V. 1840 oU se noussut 312 tuhanteen ja 1860 805,000:- een ollen 1883 lähemmä 1,^,000. Nämä numerot eivät vielä osota väestön koko kasvua, siUä tämän ajan kuluessa on kaupungin ymiärille syntynyt suurenmoisia etukaupunke-ja, joista-Brooklyn oli huomattavin. 1897 yhdistettiin suurin osa näistä ja nykyään lasketaan New Yorkin asukasluvim nousevan yli kuuden miljoonan. Kun otetaan mukaan u - seat vielä yhdistämättömät suuret etukaupungit, kuten Jersey City, Newark. Holjoken, Jotka todellisuudessa kuuluvat samaan jättilälsry-kelmään. vaikka -virallisesti ovatkin eri valtiossa, nousee kokonaJsasukas-luku aina kahdeksaan miljoonaan. VertaUun vuoksi mainittakoon, että Lontoon asukasluku on 11^ miL Joonaa. Ominaista New Yorkille samaten kuin muillekin Amerikan suurkaupungeille on rakemmsten hirveä korkeus. Se johtuu etenkin puheenamme Olevassa kaupungissa siitä, että paikat käyvät nopean kehityksen Johdosta , ahtaiksi ja samasta, syystä myös tontit niin satumaisen* kalliiksi, ettei nille kannata rakentaa kuin pilvenpiirtäjiä. Ymmärrettävistä syistä on New York maansa kalleinipla kaupunkeja, jossa työ. laisten ei juuri kannata asua, joten he asuvatkht yleensä 'etukaupun-geissa. Liikeimevälineet ovat tietysti olosuhteiden mukaiset, niitä on Ilmassa, maassa ja maan alla. Oleimne tässä e t ^ : ^ funen vaatisi suunnatta l a yleisö t^tee aitä S S 'joukon. Yksi seiiia tenkin todetuksi: Ne^ koko maankm histcna « liistoriaa. sen v l i m S i ^ kehitys häikäilernättöaicjT hstasen riiston ja ;yö-vS1L, hitystä. sen nykp;.^ risumitaisinta. ei V k ^ ^ vaan koko maailman kaj toa ja riistoa sellaisissa voissa, joita yksin New kapitalismi pvs^vv maan. Suomen ^ PääKonsuHviragli fe,. Canadaa Tarten Slp viralliseUe «eUe kuuluvia tehtäviä L . . ?^Jf .^atirjstusta v S e n^ Joja käännöksi y™ tli^uh:' Osortef'""^ Room 9ig ContnUte General of fu,^ 1410 Stanley Street, MonSl (Comer St. C a t h a r i n e a Ä ' AKSELI RAUANHEIMI pääkonsuli. Lisäksi on SnomeUa t&iab Canadassa: Konsuli Eii^j te. Port Arthur. Ont J Saarimäki. 319 Bay St • ?7"Q'* <r Albert Hennaa, Thomas Franss. Box L ' ° W T - Saint J oR PORT ARTHURIN JA FORT WILUAMIN U K E I V ^ Jos haluatte parasta ^ saatavissa olevaa työtä soittakaa S. 302 eli N. 743 VÄRJÄYS-PUHDISTUSLHKE (THE BRILLIANT) ' 230 SimpiOD St., FORT WILLIAM, ONT. 2261A ArtEor, St., PORT ARTHUR, ONT. Me olemme henkilöt palvelemaan benkUöitä. POJAT Kun tulette rantoihin niin pistäytykää Taivaisen palloruumassa. 294 Bay Street, PORT ARTHUR ONTARI ASUMEra Rakentaakaa uutta menetetyn tilalle vostotehtaan yUä eräänä elokuisena yönä. Ja teidän muotonne kajastuksen loisteessa ja teidän nimenne: — Insinööri Ivy. gentlemanni-murhapolttaja. A. SaslavsklJ. OTTO Vai keksit. « .1 ISÄNTÄ ..Vai on Matti taasen keksinyt. Mikähän tuo keksintö mah- •th tanee olla, jos niinkuin saisi syrjäinenkin tietää? MATTI Saahan sen toki, varsinkin kun se koskee suurimmalta osaltaan teitä itseänne. M© tässä Oton kanssa nimittäin äsken tuumailtiin, että kuinkahan tässä oikein pärjätään, kun tulee ne seurat kuulema tähän taloon ja talossa on niukat varat Silloin me keksittiin aate, että mitäs tässä turhia alkaa itseään kiusaamaan, vaan heittäytyy sakilla ihan täydeksi uskovaiseksi j a , alkaa elää uskon voimalla. Myy nimittäin kokqi tämän Sr^lkaisen faloroskan ja lähtee pitäjille vakinaiseksi seu- T. ran pitäjäksi. Sanassahan sanotaan, että evankeliumista s i - *;-'-nun:pitää elatuksesi saaman... voi tuollaista suurta uskovaisten laumaa ruokkia, kun käskee heidät menemään varakkaimpiin taloihin. OTTO Niin, emmehän me, köyhät j a velkaiset ihmiset, ole vika-päitä heitä elättämään. .ISÄNTÄ E i , sellaista askelta en voi ottaa. Tulisin heidän puoleltaan leimatuksi kerettiläiseksi, sillä aina on ollut sellainen t a pa, että seuroja on pidetty vuorotellen joka talossa ilman mitään maksua j a manaamista. Sitä en todellakaan ilkeä tehdä, vaikka mielikin tekisi. Toisekseen, Kaisa nostaisi siitä liian ison mellakan. OTTO ' Mutta pitäisihän äidinkin ymmärtää... KÄLEYÄ SUOMALAINEN APTEEI Kaikki meidän suomalaiset kotilääkkeemme ovat valmistettu Suomen yliopistossa käytännössä olevan oppikirjain mukaan, sekä K. G. K. Nymanein erikoiskatsannon alaisina. Me käytämme ainoastaan parhaita rohtoja valmistukseemme. KUMMITAVAROITA KoamavasfaivMia, Unita 91.26 $2:00^ 18.00^ |4.«9 ja M^lra EntnoavesipoBidn letkuja, hinta ..ILftO Rnialnijs naulDe, Idata fS.M RniBknja miehiae. Unta f 1.00 Rnisknja lapsille,j|^t« .86 KSfvarniBki^ l i i i ^ 86 Nmändsknjs, Unta .... .86 Vanauiuesinaitft nakiSe^ Unta ................„.:..-„.,f8.80 Yarmapsesineiti mieUUe. Innta ..........M.........98.09 toSi y.n., y.TO, Kiireitä, PlaMtai|m HaatapompnUe 2oe, 40e, TSCr $L6e. HaavaUlireita 1' 20c, 2* 26e Exemasalvaa, Unta .^.^.^.IBe Hoffmanin tippoja, ajdin-aluflkipnuD 60e j a fl.OO Selkäplaastaria ............ .86 Rintaplaastaria .60 Munoaisplaastaria ........ .60 Eetteritirpättii, yddUa ja hensenahdistakseen .60 Halyansvettä, Unta .... .60 HinscUjyä, hinta ........... .60 Hammastippoja, Unto.... .26 Hammaskittia, Unta .... .10 Hammasharjoja, Unta 86e, 40c, 60c Ja 76e. ' Hemoroidesalvjui, hinta 76e HajcpiUcaa, Unta. 26c nniai Intinlinjamenttia,. Unta .60 Sndlmanih koUikkftippoJa .60 B[amferttlyiin«ä, Unta .... .60 Kamf^ttiSljyä, Unta .... .60 Emitippoja, koliikkiin ja «7» dinalnskipaiin. Unta .60 BataMaspohrcria, Ut Ja MJ IlMsahraa, unta Ml Kamferttia, kaivaa Ib vä\ EaaifertiiiliBjaBMnttia ... Ml Kvmmi^aasttria ^^.^ M\ Kolaenkusia tippÄjt il f LnaKnjamnittia ^Ml Nervin tippoja il FavranajoBUÄnioita Ml PiialdviBtyvuIvtria . . . M\ PMMjya il| Pu«n»ljyi ——. Polutasta. Nonan kalai' maktaSljyi, Unta .. ......8I« Ja |L1I»I Plrinsrintipyoja FreaerreeruTia tipfai> Ml Bijgapalflamia il] Sflmfivettä ...... »l Silniiaalvaa ... Ml San- ja hamauuivattl ... i ii TILATKAA meiltä läilkelaettelo. Meillä on saatavana kaikkia Suonien, l^anadan ja ABeAo lääkkeitä, kummitavaroita, maakeerausmaaleja y.m. Me maksamme poctirahan kaikiiU 15.00 J* •itä isommista tilauksista. — Erikoislääkeluettelit asiamiehille. KALEVA APTEEKI iBOMessa K. C K. NYMAN, Omistaja, ja Cianadaiasa totidnnon «norittannt apteekkari. PORT ARTHUR, BAY ST. MEAT & PISH MA6KET SUOMALAINEN LIHAKAUPPA EnsUaokkaista tuoretta ja savostettaa jm keitat^i lihaa ja kalaa. Phone N2713 — HaolelHaen palvalaa — 288 Bmj St. H. K A N T O LA PORT AETHUR ONTARIO. PORT ARTHURIN ÖSUUSRUOKALA TySliisten periistama, yU&titimi i a koptroileeraam». Ifflce. yuvaisella vartilla saatto siellä kmmoIliBm aterian. Uitä aumem-miäi kannatuksen aimatte oihalle fiikkeellenne, sen paremmin.]* •itä kpnnollisemmin se silloin kykenee teille antamaan palvelnrtaan. Kannatns omalle Tuokalalle merkitsee teidän oman toimintanne ToimistamisÄa. N VIGOR CO-OPERATIVE SOCIETY UMITED. 316 Bay Street — ^— Port Artfcwr, OB». 7> ISÄNTÄ • Väyliähän sinä. Matti, puhut uskovaisista liian pilkallisessa 2* äänilajissa, mutta kyllä puheessasi perää on. Tällaiset pienet ,.,^ialondet eivät kestä kymmenien ihmisten viikkokaupalla ruok-jrvkimista, kun mitään maksua ei kuitenkaan ruuasta saa. OTTO Oletteko tekin, isä, sita ajatelleet? ISÄNTÄ Olen. Väkisinkin se panee ajattelemaan, kun niskassa on . r i s t u r e t verot, lainojen korkomaksnt ja kuoletukset sekä monet 'zhbat menot. Asemaamme on vielä huonontanut viime j a tänä Tuonna sattunut kato. MATTI Mitäs siinä sitten muuta, koska kerran isäntä tuntee ettdt ISÄNTÄ Hän meidän tilannetta kaikkein vähimmän Olethan sen nähnyt siksi monta kertaa. ymmärtää. OTTO Olempa kyllä, tosiaankin. Nyt olisi hyvät neuvot tarpeen. EMÄNTÄ (tulee ulkoa). Saarnamies ja Hakalan isäntä jo tulevat. Viehän, Aatu, vieraat kamarin puolelle. Minä laitan heti kahvia. (Alkaa touhuamaan heti kahvin laitossa). Onkin se tuossa jo kauan odottanut, lieneekö edes enää kuumaakaan. "Omena päivät syötynä, torjuu lääkärintalosta" Tämä on vanha sanontatapa ja uskommekin että siinii on hieman perääkin; mutta olkoon miten tahansa, omenat ovat yksi parhaimpia hedelmiä. Olemme juuri saaneet suuren lähe^ksen American Winesap omenoita, joita tarjoamme teille $3.50 laatatko. .Nämä omenat ovat juuri parhaimmillaan tähän aikaan vuodesta j a pysyvät hyvinä noin 2 kuukauden ajan. Joten kirjoittakaa, soittakaa tai jättäkää lilaincsenne yhdelle laatikolle seuraavan ruoka-, jauho-, rehu- tai leivostilaiLksenne ka^sa. Hie biternatibnäl Co-Operative Trading: Company liäiited, PORT ARTHUR ONTARIO FORT WILLIAM ALGOMA STEAM BATH AND BÖTTLING WORKS 146 AlfiToma St, South. — Port Arthur, -—-Saeaitellaaa—— HÖYRY-, SUIHKU-, AAfliE. JA HÖYRYKAAPPIKTIPMI^ AoU jok* arUpiivi l^fie VirvotU/MnatUtftakUt lik«t«tii> kotlia tilatta-» PUHEUN S400N. Vai jo ne tulevat. ISÄNTÄ EMÄNTÄ Mitä! Sinun äänenpainostasihan tuntuu ikäänkuin et heidän toivoisi tulevankaan. John Aarnion LIHAKAUPPA 319 Bay Street — Port Artknr, CtaL PnkaUa 1724 N. Taoretta ja savastettoa lihaa. Eaokatevaraa, hedehnii, jtniri-kasvaja. Kalaa taoretta ja soolasta, siitit,- säakat, anjovisUat, soolakorknt y.m. saatte pätvSnhinnoilla soittamalla pah. 1724 M. Tiaijoaa teille «inoaslaan ensxhiokan »ajgHta valiQbCettqfa taottaf-ta. Kijttikai meidin toottota. t.i»j«^ft liSetetiiB. KIVELXN LEIPURILIIKE p^UOm ISIS H. — m Smcn4 St. P M ArtUr, Omt. A S L O I T S I A , Pitempiaikaisen kokemuksen kautta, tarjoan J^^^i salaisille. Voitte kääntyä luottamuksella Poo]^?'' f r ^ L - j kuuluvissa asioissa, kuten käännös- ja t a " ^ J t y ° / ^ ^ ! S i nassa; alosperimisessä y.m. Rahaa lainataan. l>ainopwB Kiinteimistöä. Suomen kieUaen konttoriapulainen t » "» pean palvelnkseB. . RUDOLF E. H U L K K O — ASIOITSIA ^, 244 B A Y ST. - - POR TARTHUR, ONT. — PUHELI» J Fort m a m i n liikemiesten ibnol MD., L.M.C.C., M.C.P. S. KIRURGI JA S P E C I A L I S n SUKUPUOUTAUDEISSA Erikoisala: parantaa kaöcenneet verisnonetf verenvuoto j a perä-, pukamat, raiskntas-ssrsteeiidllS. Konttori 12-14 Bon BQE.. Simpsea ja AOetoria katvSea kalma Puhelin 2077 S. Kotiin 2077 K. FORT WlLLIAIi, ONT. 539 SIMPSON S l t f^ FORT WIUIAH 0 * ^ EJtfOITTAKAÄ VAPAl
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, June 5, 1930 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1930-06-05 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus300605 |
Description
Title | 1930-06-05-04 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
Sivu 4 -Torstaina, Kesäkumi 5 p:nä — TKur., June 5
1-
fc,
j
No. 132
«a ariieilaan j a hänen mielenkiintonsa
arkeologian kjrsymyksiin.
H$n oli vieltättynyt taiteeseen ja
historiaan. Hän voi keskustella
taiteesta i a bysanttilaisesta maa'
lanataiteesta. Hän e i oliot siinä
määrin taipuvainen melankoliaan
koin urkJdja etsivä Cherlock fiol-uutta
hän myöskin suoritti
hienolla tavalla "geologisia" etsin-töjä.
iJos asetamme . faiemistoneen
\i- gentlemannin "mister" Ivyn kapi-
-> talistisen sivistyksen j a kulttuurin
li toiselle puolelle, niin hänen toiselle
pnolelleen pitää asettaa
uuden neuvostotebtaan — "Ridder varusteli onkia — hän on erinmnal-
Tslnkin" — valot, ja he katselivat juen kalastusurheHun harrastaja.
Ziältä valoja, keskustelivat puolisa- | Mahdollisesti lueskeli viimeistä eng-noin
ja puolivUttauksin. Basklrtsev jiantilalsta romaania, vihelfceU " B r i -
j ^ s i päästä toimeen konsesstonille,
missä, kerrotaan, maksetaan paremmin
ja tuotteita enemmän... Vol-taisllnhan
sitä ottaa, puhui hienostunut
gentlemanni Ivy, mutta vol-illco
odottaa vastapalveluksia Bash-khlsevilta?
I pyöveJ»
»: ' Basbkirtaev. Bashkirtsevin ulko-muotokin
puhuu suvun rappeutu-ioaesta:
Pitkulainen pääkallo suip-i
* nenee päälaelle, kastot ovat liik-knmattomat,
muistuttaen naamiota.
Jienehköt silmät näkevät hiromeäs-
Biashkirtsev oli vankilan tarkastajana
eimen vallankumousta. Ker-rän
hön murhasi erään vangta, io-ktf
:yrtUi paeta.... Kuka oU snr-maösa
saanut? «»olilttinenko, r l -
kokBelllnenko? Tietämätöntä. Bash-athrtsevia
ei sellaiset asiat liikuttaneet...
Hän ampu — j a siöiä kalkki.
Muu ei häntä koskenut. Koltsha-
I klh aikana hän hirtti... Hän tietää
f-^ ketä hirttää: työläisiä, kommunis-
|- teja. Hän tietää siksi, että vihaa
l- ^neuvostovaltaa tylsällä, mustalla v l -
I hana. Mutta keltä olivat Iiänen
V: itirttämänsä Ihmiset? Mikä heidän
— iilmensä?? Bashkirtsev el sitä tiedä,
se häntä liikuttanut. Seikkape-
-JSUsesU kertoi hän hirttämisestä, —
se Oh: miten tulivat vankilan p i -
: halle. kuinka päällikkö sanoi hänel-
* |e: hirtä, kuhika |iän asetti sllmu-
' kan kaulaan ja kuinka tämä s i l -
- mukka kuristi. Hän kertoi kaikesta
; tästä kuten olisi kertonut seuralle
ennen päivällistä. JXänensä oli ma-
; tala ja soinnuton. £i pienintäkään
S- levottomuutta ja rauliattomuutta
I Mnessä voinut havaita. Olemuksel-
' taan hän el ollut ihminen, — par-
I haassa tapauksesisa ihmisen kaltal-
'<:•• nen. : , .
^' isittemmin hän toimi työnjohta-
» Js^ia neuvostovallan vuoriteollisuus-l
laitoksessa. SÖI, J o i Ja teki työtä,
I rouistdl - karpauksella niitä aikoja,
^ jolloin oU vai^cilan tarkastajana,
^ l(äyejl revolveri kupeella, jolloin saJ
tt piestä ^vankeja. Jolloin niitä sai tap-ja
hän tappoL Hän ÖH sikäli
varaillaan, ettei näistä; kertonut.
^ salasi tämän ihmisiitä. Mutta
mUlolQkäan el hän yolnut imohtaa
tl|tä aikaa vihaten txilshevikeja pe-t
o e i ^ e n , vihalla..
II ^jaixi jäsal tiiskhi lukea «ikä mlL
IXpib^kalip öUot Siperian rajojen u l -
icQpt^piella. Hän el harrastanut ar-keoloBiiaä.
ei soittanut viulua eikä
'''jqlin; millään muotoa voinut oUa
'geätlemuml. H | ^ oli alhahxen yk-
^^ailö näyte, kapltaJisttsesta kulttuu-
- irtsta T - j a kuka voi kuvitella häntä
vieraana missis Baldwhiin salon-
)>'glssal
.jeie eivät tavanneet, toisiaan enet-lantUalsessa
salongissa konservatiiv
i ^ ministerin vastaanotossa, vaan
*»iltas»lla— metsän reunassa, siperialaisella,
altailaisessa hiljaisuudessa:
hienostunut englantilainen gentlc-
- Manni, mister Ivy j a tsaarin pyöveli i
Baskirteev. Mistä voivatkaan kes>
/.kustella nämä kapitalistisen kult-
'tuurin kaksi vastakkaista edustajaa?
Nih), ja voivatko he löytää yhteisen
kielen? '
He löysivät yhteisen kielen. He
^^^v puhelivat paljon, Ja kiinnostavaa,
he ymmärsivät toisiaan puolesta sa-
" nasta. Bashkhrtsev tunnusti Ivylle
palvelleensa Koltshakin miliisissä.
Tämä olisi oUut rUttävää. mutta
mister Ivy tutkijan vainulla tledus-trii
hänen ammattiaan ja arvioi hänen
vihansa neuvostovaltaa kohtaan.
J a Bashkhrtsev tiesi, että hänen
edess^kän on yksi kapitalistisen tuo-
'--ttatolaltoksen pääUlkölstä.
He ymmärsivät toisiaan ja mister
|tty.yaröyastl supisi keskustelu-kumppanlUeen.
He ajoivat yhdes-
— Kyllä kai, Bashkirtsev on valmis
kallcenlalslln vastapalveluksiin..
— Vaiicicapa iiävittämään tehtaan.
Bashkirtsev leTOllisesti tuhosi i h misiä,
asiallisesti asetti silmukan
heidän l^ulaansa. milloin vain päät-lystö
käski. Hän voi kyllä tuhota
neuvostotehtaita, Jos niikseen o n . ..
Mutta miten se olisi tehtävä? Dy-namUtillako
räjäyttää?
Mister Ivy, Englannin kulttuurisin
gentlemanni, ei ole sitä varten, että
antaa välittömiä määräyksiä, — häo
käsittelee tehknUlisiä keinoja. EL
dynamiitilla räjäyttäen on hieman
epämukavaa, vaadittaisiin muutamia
ihmisiä, vaarallista. Mutta jos
lamppuöljyllä valaisL
Mikäs siinä, voipilian lamppuöljylläkin.
Bashkirtsev tietää kaikki
kulkutiet tehtaaseen. Hän, kaiketikin
on valmis... Ja kuitenkin
epäilys valtaa pyövelin: Mutta Jo?
gentlemanni pettää? Tehdas tulee
hävitetyksi ja työpaikkaa Bashkirt.
sev el Ä«!*ftaan,
Mister Ivy oli lxieman loukkautu-nut.
Jos tämä venäläinen tylsä villi
epäilee, mitkä iimilset sitten uskovat
Ivyä Englannissa. Ei, älköön
Bashkirtsev epäUkö. Hän saa el
vain hyvän paikan, vaan vielä r a -
hapalkklon. Kuinka paljon? Bashkirtsev
el sitä kysynyt. Olkoon, tuollainen
herra el-petä...
He. erosivat iltasella siperialaisen
metsän reunassa. He erosivat tuntien
ystävyyttä, mutta kuitenkin.
Bashkirtsev ei rohjennut tarjota
kättään herra f^Ue, Ja mister Ivyn
päähän el olisi voinut mahtua aja.
tus: pusertaa likaisen koltshakilai-sen
pyövelin kättä. He erosivat.
Ja mister Ivy ajoi eteenpäin, ehkä
hymyillen Itsekseen ja ajatteli minkälaisen
ilon hän tuottaa eräälle
hyvälle miehelle Lontoosa. Joka, totta
kyllä, ei tällä kertaa ole kurssissa,
mutta joka edkoo uudelleen
nousta ministeriksi, jos onnistutaan
rikkoa Neuvostoliiton Ja Englannin
suhteet.
BashkirtBev meni kotiinsa, näki
uuden neuvostotehtaan valot. Hän
ei hymyillyt, sillä hän ei koskaan
ole hymyillyt.
Bashkirtsev kertoo edelleen siitä,
kun hän hfartti työläisiä Ja kommunisteja
Koltshakin vankiloissa. Matalasti,
soinnuttomastl. liikkumattomalla
äänellä, kuin naamio olisi
kasvoilla. Nlto, hän hankki öljyasti;
an ja valmistautui polttamaan tehdasta.
Meni sitten kotiin, kävi saunassa,
leUtki lastensa kanssa — hänellä
on lapsiakto, — Ja sitten, kun
tuli täysipimeä meni tehtaalle. Hän
tiesi, että se oli neuvostotehdas, että
sen rakensi työväenvalta, että oli
tehtaalla kokouksia, joissa puhuttiin
sosialistisesta rakennustyöstä. Mutta
mitäpä se häntä lUkutti. Hän
tiesi vain yhden: herra käski t u hota
.neuvostotehtaan ja Jupasl hyvän
paikan ja vielä rahaakin. Rauhallisesti
ja asiallisesti hän valeli
paloöljyä seinille, huolellisesti Ja a-slantuntemuksella
kihinitti sytytys,
langan. Hän oli ollut työnjohtajfuia
Ja tiesi miten työ tehdään kun
tahdotaan räjäyttää. Hän sytytti
hangan. Ja nopeasti vetäytyi sivuun.
Hän näki miten tuli kulutti lankaa
ja arveli tehtävänsä loppuneen.
Kuitenkin hän pysähtyi Jonkun
matkan päähän paremmin varmis-tautuakseen.
Alussa ei tuli ilmaap-tunut,
mutta sitten tulikielekkeet
syöksyivät ulos ikkunoista. Hän
kääntyi tyydytettynä, palasi kotihi.
paiskautui maata, nukkui ja imeksL
Insinööri Ivy todennäköisesti näki
naäpurltehtaan kajastuksen. Hän ymmärsi
mitä se merkitsee. En tiedä
mitä hän teki. Mahdollisesti katseli
sä rattailla Ja kaukana killuivat vanhoja kaiverruksia. Mahdollisesti
tanla, .merten valtias...". Kuinka
vaan Ituvittelette hiauskuttelevan sL
vistyneen englantilaisen gentlemannin,
joka on kammitsoitu siperialaiseen
iiiljaisuuteen noiden bolshevi-lii-
bari>aarien kanssa.
• • •
KeuvQStoliiton 5-vuotissuunniteIman
Icartalle syttyi eräänä hetkenä "Ridder
Tsink".telidas liausl^ana tähtösenä.
Se oäi työväenluolEan saavutus,
sen rauhallisen rakennustyön
edistysnäyte. TämS. tehdas, kuten
muutkin uudet tehtaat. oU satoje^^
työläisten rakkauden kohde, työläisten,
jotka sen rakensivat, kiinnittäen
siihen proletariaatin kaiken
yhteiskmmallisuuden huomion.
Mutta tämä tuskin syttynyt tähti
sammuL Se tapahtui eräänä elokuisena
yönä V. 1929, miltei imperialistisen
sodan viidentenätoista
vuosijuhlana. Porvarillinen sanomalehdistö
valoi tällöin sataklelenlau-luja
rauhasta ja rauhanpolitiikasta.
Kalkki imperialismin sudet näytte-
Uvät liempeitä Ja naiveja lampaan-silmiä.
Sentlmenttaalisuus ällötti
tällöin Joka loukossa, samoin kuin
ällöttää tällä hetkellä porvariston
Iflidissä pääsiäinen ja "kristuksen
jjlösnousemlnen". Silloin, tuona elokuisena
yönä, kaksi kapitalistisen
kulttuurin edustajaa, yhtyneenä
Koltshakin muistoihin, keskellä rauhaa
j a hiljaisuutta polttivat uuden
neuvostotehtaan. Mutta nyt. "kris.
tuksen ylösnousemisen" päivänä entinen
pyöveli kertoi siltä, miten v a listunut
englantilainen gentlemanni
antoi määräyksiä Ja ohjeita murhapolttoon.
. • • • •
Pyöveli ja villi Bashkirtsev lopetti
hirveän kertomuksensa oikeudessa.
— Siinä kaikki — sanoi hän välinpitämättömästi
Istuutuen ja lisäsi:
saako tupakoida?
• • •
Mutta missähän te täUä hetkellä
olette, mister Ivy, gentlemanni, ur-heilun,
arkeologian Ja talteen harrastaja,
etsivä Ja vakooja, hienostunut
murhapolttaja? Missähän salongissa
te tällä hetkellä kerrotte
ihmetteleville valkutehnianne villistä
neuvostomaasta? Teidän kabinetissanne
kamiinan reunalla on van.
himpla kypäreltä vanhoine piirroksineen
Ja onkikokoelmia kaikista
maista. Te olette varmaankin hm:-
maava kertoja. Muisteletteko te^e-rästä
elokuista iltaa metsänreunassa,
kun kaukaa loistivat Ridderin
valot *ja puoli-ihminen, 9 |
Tags
Comments
Post a Comment for 1930-06-05-04