Vapaus, June 5, 1930

              Sivu 4 -Torstaina, Kesäkumi 5 p:nä — TKur., June 5
1-
fc,
j
No. 132
«a ariieilaan j a hänen mielenkiin­tonsa
arkeologian kjrsymyksiin.
H$n oli vieltättynyt taiteeseen ja
historiaan. Hän voi keskustella
taiteesta i a bysanttilaisesta maa'
lanataiteesta. Hän e i oliot siinä
määrin taipuvainen melankoliaan
koin urkJdja etsivä Cherlock fiol-uutta
hän myöskin suoritti
hienolla tavalla "geologisia" etsin-töjä.
iJos asetamme . faiemistoneen
\i- gentlemannin "mister" Ivyn kapi-
-> talistisen sivistyksen j a kulttuurin
li toiselle puolelle, niin hänen toiselle
pnolelleen pitää asettaa
uuden neuvostotebtaan — "Ridder varusteli onkia — hän on erinmnal-
Tslnkin" — valot, ja he katselivat juen kalastusurheHun harrastaja.
Ziältä valoja, keskustelivat puolisa- | Mahdollisesti lueskeli viimeistä eng-noin
ja puolivUttauksin. Basklrtsev jiantilalsta romaania, vihelfceU " B r i -
j ^ s i päästä toimeen konsesstonille,
missä, kerrotaan, maksetaan parem­min
ja tuotteita enemmän... Vol-taisllnhan
sitä ottaa, puhui hienos­tunut
gentlemanni Ivy, mutta vol-illco
odottaa vastapalveluksia Bash-khlsevilta?
I pyöveJ»
»: ' Basbkirtaev. Bashkirtsevin ulko-muotokin
puhuu suvun rappeutu-ioaesta:
Pitkulainen pääkallo suip-i
* nenee päälaelle, kastot ovat liik-knmattomat,
muistuttaen naamiota.
Jienehköt silmät näkevät hiromeäs-
Biashkirtsev oli vankilan tarkas­tajana
eimen vallankumousta. Ker-rän
hön murhasi erään vangta, io-ktf
:yrtUi paeta.... Kuka oU snr-maösa
saanut? «»olilttinenko, r l -
kokBelllnenko? Tietämätöntä. Bash-athrtsevia
ei sellaiset asiat liikutta­neet...
Hän ampu — j a siöiä kalk­ki.
Muu ei häntä koskenut. Koltsha-
I klh aikana hän hirtti... Hän tietää
f-^ ketä hirttää: työläisiä, kommunis-
|- teja. Hän tietää siksi, että vihaa
l- ^neuvostovaltaa tylsällä, mustalla v l -
I hana. Mutta keltä olivat Iiänen
V: itirttämänsä Ihmiset? Mikä heidän
— iilmensä?? Bashkirtsev el sitä tiedä,
se häntä liikuttanut. Seikkape-
-JSUsesU kertoi hän hirttämisestä, —
se Oh: miten tulivat vankilan p i -
: halle. kuinka päällikkö sanoi hänel-
* |e: hirtä, kuhika |iän asetti sllmu-
' kan kaulaan ja kuinka tämä s i l -
- mukka kuristi. Hän kertoi kaikesta
; tästä kuten olisi kertonut seuralle
ennen päivällistä. JXänensä oli ma-
; tala ja soinnuton. £i pienintäkään
S- levottomuutta ja rauliattomuutta
I Mnessä voinut havaita. Olemuksel-
' taan hän el ollut ihminen, — par-
I haassa tapauksesisa ihmisen kaltal-
'<:•• nen. : , .
^' isittemmin hän toimi työnjohta-
» Js^ia neuvostovallan vuoriteollisuus-l
laitoksessa. SÖI, J o i Ja teki työtä,
I rouistdl - karpauksella niitä aikoja,
^ jolloin oU vai^cilan tarkastajana,
^ l(äyejl revolveri kupeella, jolloin saJ
tt piestä ^vankeja. Jolloin niitä sai tap-ja
hän tappoL Hän ÖH sikäli
varaillaan, ettei näistä; kertonut.
^ salasi tämän ihmisiitä. Mutta
mUlolQkäan el hän yolnut imohtaa
tl|tä aikaa vihaten txilshevikeja pe-t
o e i ^ e n , vihalla..
II ^jaixi jäsal tiiskhi lukea «ikä mlL
IXpib^kalip öUot Siperian rajojen u l -
icQpt^piella. Hän el harrastanut ar-keoloBiiaä.
ei soittanut viulua eikä
'''jqlin; millään muotoa voinut oUa
'geätlemuml. H | ^ oli alhahxen yk-
^^ailö näyte, kapltaJisttsesta kulttuu-
- irtsta T - j a kuka voi kuvitella häntä
vieraana missis Baldwhiin salon-
)>'glssal
.jeie eivät tavanneet, toisiaan enet-lantUalsessa
salongissa konservatii­v
i ^ ministerin vastaanotossa, vaan
*»iltas»lla— metsän reunassa, siperia­laisella,
altailaisessa hiljaisuudessa:
hienostunut englantilainen gentlc-
- Manni, mister Ivy j a tsaarin pyöveli i
Baskirteev. Mistä voivatkaan kes>
/.kustella nämä kapitalistisen kult-
'tuurin kaksi vastakkaista edustajaa?
Nih), ja voivatko he löytää yhteisen
kielen? '
He löysivät yhteisen kielen. He
^^^v puhelivat paljon, Ja kiinnostavaa,
he ymmärsivät toisiaan puolesta sa-
" nasta. Bashkhrtsev tunnusti Ivylle
palvelleensa Koltshakin miliisissä.
Tämä olisi oUut rUttävää. mutta
mister Ivy tutkijan vainulla tledus-trii
hänen ammattiaan ja arvioi hä­nen
vihansa neuvostovaltaa kohtaan.
J a Bashkhrtsev tiesi, että hänen
edess^kän on yksi kapitalistisen tuo-
'--ttatolaltoksen pääUlkölstä.
He ymmärsivät toisiaan ja mister
|tty.yaröyastl supisi keskustelu-kumppanlUeen.
He ajoivat yhdes-
— Kyllä kai, Bashkirtsev on val­mis
kallcenlalslln vastapalveluksiin..
— Vaiicicapa iiävittämään tehtaan.
Bashkirtsev leTOllisesti tuhosi i h ­misiä,
asiallisesti asetti silmukan
heidän l^ulaansa. milloin vain päät-lystö
käski. Hän voi kyllä tuhota
neuvostotehtaita, Jos niikseen o n . ..
Mutta miten se olisi tehtävä? Dy-namUtillako
räjäyttää?
Mister Ivy, Englannin kulttuurisin
gentlemanni, ei ole sitä varten, että
antaa välittömiä määräyksiä, — häo
käsittelee tehknUlisiä keinoja. EL
dynamiitilla räjäyttäen on hieman
epämukavaa, vaadittaisiin muuta­mia
ihmisiä, vaarallista. Mutta jos
lamppuöljyllä valaisL
Mikäs siinä, voipilian lamppuöljyl­läkin.
Bashkirtsev tietää kaikki
kulkutiet tehtaaseen. Hän, kaike­tikin
on valmis... Ja kuitenkin
epäilys valtaa pyövelin: Mutta Jo?
gentlemanni pettää? Tehdas tulee
hävitetyksi ja työpaikkaa Bashkirt.
sev el Ä«!*ftaan,
Mister Ivy oli lxieman loukkautu-nut.
Jos tämä venäläinen tylsä villi
epäilee, mitkä iimilset sitten usko­vat
Ivyä Englannissa. Ei, älköön
Bashkirtsev epäUkö. Hän saa el
vain hyvän paikan, vaan vielä r a -
hapalkklon. Kuinka paljon? Bash­kirtsev
el sitä kysynyt. Olkoon, tuol­lainen
herra el-petä...
He. erosivat iltasella siperialaisen
metsän reunassa. He erosivat tun­tien
ystävyyttä, mutta kuitenkin.
Bashkirtsev ei rohjennut tarjota
kättään herra f^Ue, Ja mister Ivyn
päähän el olisi voinut mahtua aja.
tus: pusertaa likaisen koltshakilai-sen
pyövelin kättä. He erosivat.
Ja mister Ivy ajoi eteenpäin, ehkä
hymyillen Itsekseen ja ajatteli min­kälaisen
ilon hän tuottaa eräälle
hyvälle miehelle Lontoosa. Joka, tot­ta
kyllä, ei tällä kertaa ole kurs­sissa,
mutta joka edkoo uudelleen
nousta ministeriksi, jos onnistutaan
rikkoa Neuvostoliiton Ja Englannin
suhteet.
BashkirtBev meni kotiinsa, näki
uuden neuvostotehtaan valot. Hän
ei hymyillyt, sillä hän ei koskaan
ole hymyillyt.
Bashkirtsev kertoo edelleen siitä,
kun hän hfartti työläisiä Ja kommu­nisteja
Koltshakin vankiloissa. Ma­talasti,
soinnuttomastl. liikkumatto­malla
äänellä, kuin naamio olisi
kasvoilla. Nlto, hän hankki öljyasti;
an ja valmistautui polttamaan teh­dasta.
Meni sitten kotiin, kävi sau­nassa,
leUtki lastensa kanssa — hä­nellä
on lapsiakto, — Ja sitten, kun
tuli täysipimeä meni tehtaalle. Hän
tiesi, että se oli neuvostotehdas, et­tä
sen rakensi työväenvalta, että oli
tehtaalla kokouksia, joissa puhuttiin
sosialistisesta rakennustyöstä. Mut­ta
mitäpä se häntä lUkutti. Hän
tiesi vain yhden: herra käski t u ­hota
.neuvostotehtaan ja Jupasl hy­vän
paikan ja vielä rahaakin. Rau­hallisesti
ja asiallisesti hän valeli
paloöljyä seinille, huolellisesti Ja a-slantuntemuksella
kihinitti sytytys,
langan. Hän oli ollut työnjohtajfuia
Ja tiesi miten työ tehdään kun
tahdotaan räjäyttää. Hän sytytti
hangan. Ja nopeasti vetäytyi sivuun.
Hän näki miten tuli kulutti lankaa
ja arveli tehtävänsä loppuneen.
Kuitenkin hän pysähtyi Jonkun
matkan päähän paremmin varmis-tautuakseen.
Alussa ei tuli ilmaap-tunut,
mutta sitten tulikielekkeet
syöksyivät ulos ikkunoista. Hän
kääntyi tyydytettynä, palasi kotihi.
paiskautui maata, nukkui ja imeksL
Insinööri Ivy todennäköisesti näki
naäpurltehtaan kajastuksen. Hän ym­märsi
mitä se merkitsee. En tiedä
mitä hän teki. Mahdollisesti katseli
sä rattailla Ja kaukana killuivat vanhoja kaiverruksia. Mahdollisesti
tanla, .merten valtias...". Kuinka
vaan Ituvittelette hiauskuttelevan sL
vistyneen englantilaisen gentleman­nin,
joka on kammitsoitu siperialai­seen
iiiljaisuuteen noiden bolshevi-lii-
bari>aarien kanssa.
• • •
KeuvQStoliiton 5-vuotissuunniteIman
Icartalle syttyi eräänä hetkenä "Rid­der
Tsink".telidas liausl^ana tähtö­senä.
Se oäi työväenluolEan saavu­tus,
sen rauhallisen rakennustyön
edistysnäyte. TämS. tehdas, kuten
muutkin uudet tehtaat. oU satoje^^
työläisten rakkauden kohde, työläis­ten,
jotka sen rakensivat, kiinnit­täen
siihen proletariaatin kaiken
yhteiskmmallisuuden huomion.
Mutta tämä tuskin syttynyt tähti
sammuL Se tapahtui eräänä elo­kuisena
yönä V. 1929, miltei impe­rialistisen
sodan viidentenätoista
vuosijuhlana. Porvarillinen sanoma­lehdistö
valoi tällöin sataklelenlau-luja
rauhasta ja rauhanpolitiikasta.
Kalkki imperialismin sudet näytte-
Uvät liempeitä Ja naiveja lampaan-silmiä.
Sentlmenttaalisuus ällötti
tällöin Joka loukossa, samoin kuin
ällöttää tällä hetkellä porvariston
Iflidissä pääsiäinen ja "kristuksen
jjlösnousemlnen". Silloin, tuona elo­kuisena
yönä, kaksi kapitalistisen
kulttuurin edustajaa, yhtyneenä
Koltshakin muistoihin, keskellä rau­haa
j a hiljaisuutta polttivat uuden
neuvostotehtaan. Mutta nyt. "kris.
tuksen ylösnousemisen" päivänä en­tinen
pyöveli kertoi siltä, miten v a ­listunut
englantilainen gentlemanni
antoi määräyksiä Ja ohjeita mur­hapolttoon.
. • • • •
Pyöveli ja villi Bashkirtsev lopetti
hirveän kertomuksensa oikeudessa.
— Siinä kaikki — sanoi hän vä­linpitämättömästi
Istuutuen ja lisä­si:
saako tupakoida?
• • •
Mutta missähän te täUä hetkellä
olette, mister Ivy, gentlemanni, ur-heilun,
arkeologian Ja talteen har­rastaja,
etsivä Ja vakooja, hienostu­nut
murhapolttaja? Missähän sa­longissa
te tällä hetkellä kerrotte
ihmetteleville valkutehnianne villis­tä
neuvostomaasta? Teidän kabine­tissanne
kamiinan reunalla on van.
himpla kypäreltä vanhoine piirrok­sineen
Ja onkikokoelmia kaikista
maista. Te olette varmaankin hm:-
maava kertoja. Muisteletteko te^e-rästä
elokuista iltaa metsänreunas­sa,
kun kaukaa loistivat Ridderin
valot *ja puoli-ihminen, 9<uolivllll, tei­dän
sanojanne käyttääkseni, len­nosta
sieppasi ajatuksianne, vlhja-ukslanne
Ja määräykslänne? Tai
tästä rikkaan elämänne hetkestä t«
jakeletteko . tuhnelmla^ ystävienne
konservatiivisessa puolueessa, entis-fcen
ja tulevien mhilsterien ankaran
asiallisissa kabineteissa?
Te olette vakuutettu, että ansion­ne
palkitaan arvoaan^ vastaavasti.
Imperialismi tarvitsee * teidänlaista
väkeä. "Intelllsen Servls" rakastaa
seikkailijoita. Jotka ovat valmiit
urotöihin". Jotka eivät pelkää ris­keerata.
Oo. teistä tuntuu turvalli­selta.
Te rakastatte seikkailuja, te
rohkea. , urhoollinen mies, mutta
päätelkääpä, miten vastakkain kuu­lustellaan
gentlemannia Ja entistä
pyöveliä, jolle te inhosta ette ojen­taneet
kätänne silloin, kun kuvitte-llttfe
yhteisestä laitoksesta. Te hyi-
Msitte toverinne hädässä, mister
Ivy. sivistynyt englantilainen gent­lemanni.
Te sysäsitte murhapoltta­jaksi
palkkalaisen, mutta itse hjrvään
aikaan piilouduitte. .
-Niinpä niin. te tunnette olevanne
turvassa. Mutta muisto siltä elo­kuisesta
illasta, jolloin te. gentle­manni
ja ystävänne, murhamies ja
pyöveli keskustelitte yhteisistä asi­oista,
ei häviä niinkään pian kuin
te luulette. El ainoastaan Neuvos­toliiton
työläiset, vaan myöskhi Eng­lannin
työliäset tulevat muistamaan
mitä merkitsee nimi "Ridder*' Ja
muistamaan kajastuksen uuden neu-
1
SDnriiiiioabsi
Piirtoja SOO-vnotiaao Kew Yötkin
kehityksestä
Kun "Uuden Hollannin" johtaja
Peter Minuit noin 300 vuotta sitten
osti montauk-intiaaneilta rämeisen
metsikköisen Manhattan saaren; jos­sa
on New Yorkin pääosa, maksaen
jonkun verran kangasta ja lasihel-mlä
sekä kenties jozikun nassakan
tulivettäkin, arvoltaan Suomen ny­kyisessä
valuutassa joitakin satoja
markkoja, niin luultavasti -vanliat,
viisaat intiaanli&älliköt leiiitolensa
ääressä sitten juttelivat perusteelli­sesti
nylkeneensä tyhmää mynheer
Minuitia ja tehneensä hyvän kau­pan.
Eihän koko saarirytlköllä ollut
edes yhden simpukankuoren arvoa.
Mutta saattoipa' mynheer liAinuitkln
onnitella tehneensä hyvän kaupan,
vaikkei hän voinutkaan arvata sitä,
että Jos iiän tänään tulisi saarelle
ei Iiän koko silloisella kauppahinnal.
laan saisi ostetuksi sen vertaa maa­ta,
että mahtuisi yhdellä jalallaan
seisomaan. Maaperän kaui>poja ei
New Yorkissa olekaan koskaan tehty
muita kuin hyviä, vaiKsa ne olisi­vat
näyttäneet kuinkakin mielettö­miltä,
sillä kaupunid on etenkin vii­meisen
vuosisadan aikana jättimäi­sen
nopeasti kasvanut — Ja Jättiläi­nenhän
siitä on tullutkin — ja
tonttien hinnat nousseet satumaisen
huimastL
Luokaamme lyhyt silmäys tähän,
kaupunkien Jättiläiseen, joka satujen
jättiläisen lailla vaatU keskeämättö-mästi
tuhansia ja taas tuhansia lh.i
misuhreja, syntyyn Ja aikaisempiin
vaiheisiin sekä nykyiseen valtavuu-^'
teen.
Kaupungin sataman löytämisen Ja
sen perustamisen kimnia kuuluu hol­lantilaisille
kuten Jo tuli viitattuakin.
V. 1609 oli Älankomaiden-Itä-Intian
komppania lähettänyt kapb. Hudso-nta
etsimään luoteisväylää kulkurei­tiksi
Intiaan. (Se oli tietysU mah-dottomims,
koska vasta päälle 300
vuotta myöhemmtai se Amundsenille
oimistui.) "Puolikuu"-laivallaan
kapt. H. tutki Ja tutki rannikon re­peämiä
päästäksen läpi mantereen,
osta tiedot silloin luonnollisesti vie­lä
olivat äärimälsen hämärät. Täl­laisella
yrityksellä "hän myös pyrki
ylös hänestä nimensä saanutta "Hud-sonjokea.
Mutta se kapeni kapene­mistaan,
kunnes eräänä päivänä jou­duttiin
karille kaukana keskellä e.
rämaata ja oli palattava takaisin.
Mutta näin oli hän_löytänyt tämän
seudun Ja koko maanosan parhaan
ja suurimman sataman, nykyisen
New Yor bayn. Ympäristön metsissä
asui metsästäviä intiaaneja j a Vuot­ta
myöhemmin dll hollantiläaia
kauppiaita saapimut näiden kanssa
tekemään hyviä turkisafäärejä. Vaik­ka
intiaanien kanssa tultiin rauhassa
toimeen. . rakeimettiin varmuuden
vuoksi pari pientä linnaketta ylem­mäs
Joelle ja Jonkun vuoden petästä
lähetti Hollannin Länsi-Intian
komppania muutamia protestanttisia
vallooniperheitä asukkaiksi Manhat-talle.
Intiaanit kävivät sittemndn
kuitenkin äkäisemmlksi kauppaystä-vineen.
kun uutisasukkaat levisivät
saarille Long Island ja State Island
ja ylemmäs Hudsonin varsille. Näi.
hin aikoihin onnistui Minuitin tehdä
alussa mainittu kauppansa.
Minuit rakennutti Manhattanin
länsikärkeen Unnakkeen. joitakin ta­loja
Ja„ tietysti tuulimyllyn Ja ahtoi
tälle komeudelle nimen Uusi Amster­dam;
ttilevän tnäailmankaupungin
alku oli tehty. Hollantilaiset maan­viljelijät
levittäj^jtylvät ympäristöön
intiaanien alueille, kaupunki eli tur­kiskaupoilla
j a oli lupaavan silrto-iamnan
keskus. Pari vuotta perusta­misesta
oli sen asukasluku tuhannen
vaiheilla. Elämä huvipuoleltaan al­koi
tulla hurjemmaksi ja välit in-aaanien
kanssa pahenivat pahene­mistaan,
johtuen etupäässä hollan­tilaisen
kuvernöörin iietollisuudesta
ja julmuudesta. Niinpä antoi hän
hyökätä intiaanien kimppuun, jotlca
pyrkivät vihollisiltaa n, julmilta iro-keeseilta.
pakoon hollantilaisten tur­viin.
Muka tietämättömänä tästä ja
ollen luulevinaan iieixiän hyökkää­vän
kaupungin kimppuun teki kava­lan
yöllisen hyökkäyksen ja surma.
Utti 110 viatonta Intiaania, mieiiiä,
naisia ja lapsia.
l^mä valkoisten terroriteko punai-i
S i a vastaan lopettikin rajarauhan
j ainaiseksi. Intianit vuorostaan liyök-jkäsivät
ympäristön uutisasukltaitten
jkimppuim pakoittaen he vetäyty-jmään
kaupimgin vollien txuriin. Sel-j
lainen oli rakennettu yli saaren ja
isen paikkeilla on nykyään siitä n l -
I mensa saanut kuulasi Wall Street,
I jolta käsin amrikalainen finanssika-pitalismi
nykyään pitää koko maail-maa
kurissa. — Jukvan Kieftln seu­raaja
Pieter Stuyvesant yritti saat­taa
siirtokunn^ asioita taas parem-jmalle
kannalle, perustipa hän 9-mie-hisen
"parlamentin", jonne kaupim-kj,
Brookyln ja Pavonia (nyk. Jer­sey
City) kukin valitsivat kolme e-dustajaa.
Kiivaudellaan hän kuiten­kin
pilasi asioita. Emämaa el Hioin
siirtokuntaa tukeniit, vaan jätti sen
omiin hoteisiinsa. Kuitenkin tämä
kiivas herra kävi sotaretkellekiti Ja
1655 valloitti ruotsalaisten CJa muu­tamien
suomalaisten) asuman U u ­den
Ruotsin Delaware-joen suussa
kohtaamatta mainittavampaa vas­tusta.
Mutta 4illä välinpä Intiaanit
puolestaa hyökkäsivät Uuteen Ams.
terdamiin ja puoliksi hävittivät sen
ennenkuin apoa ehti saapoa,
Sijaiten Englannin alueiden kes­kellä
ei kaupimgin tulevaisuus näyt­tänyt
muutenkSum lupaavalta, ja
pian se Hollannilta menikin. Joiden­kin
Hollaxmissa painettujen häneen
kohdistuvien häväistyskiiloitusten
johdosta Yorkin herttua (sittemmin
Englannm kuningas Jaakko U ) kim­mastui
niin, että vaati veljeltään
kuninkaalta "valtakirjaa" valloit-taakseen
Uuden Hollannin. Hän lä.
hettiktn n e l ^ sotalaivaa ja 450 mies­tä
maHunnousuJoukkoJa suloisen
rauhan keskellä valloittamaan siir-tolnmnan.
Stuyw€5ant sai vihiä asi­asta,
mutta asukkaat kieltäytj^vät
sotimasta ja niin valtasivat englan-tilaiset
sen miekan iskutta 1664.
Kaupunki sai tuon äkäisen prinssin
herttuakunnan mukaan uuden nimen
New York. joka samalla oli koko
slirtoktmnan nimL Kolme vuotta
myöhemmin Hollanti ^ t ä muodolli­sesti
luopui,-ja vaikka hollantilainen
amiraali Evertsen 1672 uudelleen
sen valloitti, oli se pari vuotta myö-benunin
aiiuuseksl mennyt Hollan-nUta.
Kauan kuitenkin säiljrttlvät kau­punkilaiset
ylhäisen hollantilaisen
eristäytyneisyysasenteen muihin maan
asukkaisiin nähden. Kaupunki ei
kuitenkaan sanottavammin kehitty­nyt
moniin alkoiliin. V. 1700 oli kau­pungissa
vain 6,000 asukasta ja ko­ko
New Yorkin valtiossa n. 25.000 Ja
koko sataluvun oli kehitys hidasta.
Boston Ja Pliiladelphia olivat pal­jon
merkittävämpiä kuin New York.
Vasta Amerikan räpaussodan pää­tyttyä
ja maan itsenäistyttyä, jos.
ta tulee kuluneeksi 150 v.. alkoi New
Yorkin jättiläismäinen kasvu ja nou­su
erinomaisen nopeassa tahdissa.
Sitä osoittakoot tässä vain asukas
lukunumerot. jotka nekin antavat
jonkinlaisen kuvan. Rn-^nmäjge^.^
saärmöUisessä väenlaskussa 1790 oli
asukasluku 33.000^ kymmentä vuot­ta
myöhemmin jo eojXiO. sitte se
kaksinkertaistui 20 vuodessa 1820
oUessa jo 124,000. V. 1840 oU se nous­sut
312 tuhanteen ja 1860 805,000:-
een ollen 1883 lähemmä 1,^,000.
Nämä numerot eivät vielä osota vä­estön
koko kasvua, siUä tämän ajan
kuluessa on kaupungin ymiärille
syntynyt suurenmoisia etukaupunke-ja,
joista-Brooklyn oli huomattavin.
1897 yhdistettiin suurin osa näistä
ja nykyään lasketaan New Yorkin
asukasluvim nousevan yli kuuden
miljoonan. Kun otetaan mukaan u -
seat vielä yhdistämättömät suuret
etukaupungit, kuten Jersey City,
Newark. Holjoken, Jotka todellisuu­dessa
kuuluvat samaan jättilälsry-kelmään.
vaikka -virallisesti ovatkin
eri valtiossa, nousee kokonaJsasukas-luku
aina kahdeksaan miljoonaan.
VertaUun vuoksi mainittakoon, että
Lontoon asukasluku on 11^ miL
Joonaa.
Ominaista New Yorkille samaten
kuin muillekin Amerikan suurkau­pungeille
on rakemmsten hirveä
korkeus. Se johtuu etenkin puhee­namme
Olevassa kaupungissa siitä,
että paikat käyvät nopean kehityk­sen
Johdosta , ahtaiksi ja samasta,
syystä myös tontit niin satumaisen*
kalliiksi, ettei nille kannata raken­taa
kuin pilvenpiirtäjiä. Ymmärret­tävistä
syistä on New York maansa
kalleinipla kaupunkeja, jossa työ.
laisten ei juuri kannata asua, joten
he asuvatkht yleensä 'etukaupun-geissa.
Liikeimevälineet ovat tietys­ti
olosuhteiden mukaiset, niitä on
Ilmassa, maassa ja maan alla.
Oleimne tässä e t ^ : ^
funen vaatisi suunnatta
l a yleisö t^tee aitä S S
'joukon. Yksi seiiia
tenkin todetuksi: Ne^
koko maankm histcna «
liistoriaa. sen v l i m S i ^
kehitys häikäilernättöaicjT
hstasen riiston ja ;yö-vS1L,
hitystä. sen nykp;.^
risumitaisinta. ei V k ^ ^
vaan koko maailman kaj
toa ja riistoa sellaisissa
voissa, joita yksin New
kapitalismi pvs^vv
maan.
Suomen ^
PääKonsuHviragli
fe,. Canadaa Tarten
Slp viralliseUe
«eUe kuuluvia tehtäviä L . .
?^Jf .^atirjstusta v S e n^
Joja käännöksi y™ tli^uh:'
Osortef'""^
Room 9ig
ContnUte General of fu,^
1410 Stanley Street, MonSl
(Comer St. C a t h a r i n e a Ä '
AKSELI RAUANHEIMI
pääkonsuli.
Lisäksi on SnomeUa t&iab
Canadassa: Konsuli Eii^j
te. Port Arthur. Ont J
Saarimäki. 319 Bay St • ?7"Q'* <r Albert Hennaa,
Thomas Franss. Box L
' ° W T - Saint J oR
PORT ARTHURIN JA FORT WILUAMIN U K E I V ^
Jos haluatte parasta ^
saatavissa olevaa työtä
soittakaa
S. 302 eli N. 743
VÄRJÄYS-PUHDISTUSLHKE
(THE BRILLIANT)
' 230 SimpiOD St.,
FORT WILLIAM, ONT.
2261A ArtEor, St.,
PORT ARTHUR, ONT.
Me olemme henkilöt palvelemaan
benkUöitä.
POJAT
Kun tulette rantoihin niin pistäy­tykää
Taivaisen palloruumassa.
294 Bay Street,
PORT ARTHUR ONTARI
ASUMEra
Rakentaakaa uutta
menetetyn tilalle
vostotehtaan yUä eräänä elokuisena
yönä. Ja teidän muotonne kajastuk­sen
loisteessa ja teidän nimenne:
— Insinööri Ivy. gentlemanni-murhapolttaja.
A. SaslavsklJ.
OTTO
Vai keksit.
« .1
ISÄNTÄ
..Vai on Matti taasen keksinyt. Mikähän tuo keksintö mah-
•th tanee olla, jos niinkuin saisi syrjäinenkin tietää?
MATTI
Saahan sen toki, varsinkin kun se koskee suurimmalta
osaltaan teitä itseänne. M© tässä Oton kanssa nimittäin äs­ken
tuumailtiin, että kuinkahan tässä oikein pärjätään, kun
tulee ne seurat kuulema tähän taloon ja talossa on niukat va­rat
Silloin me keksittiin aate, että mitäs tässä turhia alkaa
itseään kiusaamaan, vaan heittäytyy sakilla ihan täydeksi us­kovaiseksi
j a , alkaa elää uskon voimalla. Myy nimittäin kokqi
tämän Sr^lkaisen faloroskan ja lähtee pitäjille vakinaiseksi seu-
T. ran pitäjäksi. Sanassahan sanotaan, että evankeliumista s i -
*;-'-nun:pitää elatuksesi saaman...
voi tuollaista suurta uskovaisten laumaa ruokkia, kun käskee
heidät menemään varakkaimpiin taloihin.
OTTO
Niin, emmehän me, köyhät j a velkaiset ihmiset, ole vika-päitä
heitä elättämään.
.ISÄNTÄ
E i , sellaista askelta en voi ottaa. Tulisin heidän puolel­taan
leimatuksi kerettiläiseksi, sillä aina on ollut sellainen t a ­pa,
että seuroja on pidetty vuorotellen joka talossa ilman mi­tään
maksua j a manaamista. Sitä en todellakaan ilkeä tehdä,
vaikka mielikin tekisi. Toisekseen, Kaisa nostaisi siitä liian
ison mellakan.
OTTO '
Mutta pitäisihän äidinkin ymmärtää...
KÄLEYÄ SUOMALAINEN APTEEI
Kaikki meidän suomalaiset kotilääkkeemme ovat valmistettu
Suomen yliopistossa käytännössä olevan oppikirjain mukaan,
sekä K. G. K. Nymanein erikoiskatsannon alaisina. Me käytäm­me
ainoastaan parhaita rohtoja valmistukseemme.
KUMMITAVAROITA
KoamavasfaivMia, Unita 91.26
$2:00^ 18.00^ |4.«9 ja M^lra
EntnoavesipoBidn letkuja,
hinta ..ILftO
Rnialnijs naulDe, Idata fS.M
RniBknja miehiae. Unta f 1.00
Rnisknja lapsille,j|^t« .86
KSfvarniBki^ l i i i ^ 86
Nmändsknjs, Unta .... .86
Vanauiuesinaitft nakiSe^
Unta ................„.:..-„.,f8.80
Yarmapsesineiti mieUUe.
Innta ..........M.........98.09 toSi
y.n., y.TO,
Kiireitä, PlaMtai|m
HaatapompnUe 2oe, 40e, TSCr
$L6e.
HaavaUlireita 1' 20c, 2* 26e
Exemasalvaa, Unta .^.^.^.IBe
Hoffmanin tippoja, ajdin-aluflkipnuD
60e j a fl.OO
Selkäplaastaria ............ .86
Rintaplaastaria .60
Munoaisplaastaria ........ .60
Eetteritirpättii, yddUa
ja hensenahdistakseen .60
Halyansvettä, Unta .... .60
HinscUjyä, hinta ........... .60
Hammastippoja, Unto.... .26
Hammaskittia, Unta .... .10
Hammasharjoja, Unta 86e,
40c, 60c Ja 76e. '
Hemoroidesalvjui, hinta 76e
HajcpiUcaa, Unta. 26c nniai
Intinlinjamenttia,. Unta .60
Sndlmanih koUikkftippoJa .60
B[amferttlyiin«ä, Unta .... .60
Kamf^ttiSljyä, Unta .... .60
Emitippoja, koliikkiin ja «7»
dinalnskipaiin. Unta .60
BataMaspohrcria, Ut Ja MJ
IlMsahraa, unta Ml
Kamferttia, kaivaa Ib vä\
EaaifertiiiliBjaBMnttia ... Ml
Kvmmi^aasttria ^^.^ M\
Kolaenkusia tippÄjt il f
LnaKnjamnittia ^Ml
Nervin tippoja il
FavranajoBUÄnioita Ml
PiialdviBtyvuIvtria . . . M\
PMMjya il|
Pu«n»ljyi ——.
Polutasta. Nonan kalai'
maktaSljyi,
Unta .. ......8I« Ja |L1I»I
Plrinsrintipyoja
FreaerreeruTia tipfai> Ml
Bijgapalflamia il]
Sflmfivettä ...... »l
Silniiaalvaa ... Ml
San- ja hamauuivattl ... i ii
TILATKAA meiltä läilkelaettelo. Meillä on saatavana kaikkia Suonien, l^anadan ja ABeAo
lääkkeitä, kummitavaroita, maakeerausmaaleja y.m. Me maksamme poctirahan kaikiiU 15.00 J*
•itä isommista tilauksista. — Erikoislääkeluettelit asiamiehille.
KALEVA APTEEKI
iBOMessa
K. C K. NYMAN, Omistaja,
ja Cianadaiasa totidnnon «norittannt apteekkari. PORT ARTHUR,
BAY ST. MEAT & PISH MA6KET
SUOMALAINEN LIHAKAUPPA
EnsUaokkaista tuoretta ja savostettaa jm keitat^i lihaa ja kalaa.
Phone N2713 — HaolelHaen palvalaa — 288 Bmj St.
H. K A N T O LA
PORT AETHUR ONTARIO.
PORT ARTHURIN ÖSUUSRUOKALA
TySliisten periistama, yU&titimi i a koptroileeraam». Ifflce.
yuvaisella vartilla saatto siellä kmmoIliBm aterian. Uitä aumem-miäi
kannatuksen aimatte oihalle fiikkeellenne, sen paremmin.]*
•itä kpnnollisemmin se silloin kykenee teille antamaan palvelnrtaan.
Kannatns omalle Tuokalalle merkitsee teidän oman toimintanne
ToimistamisÄa. N
VIGOR CO-OPERATIVE SOCIETY UMITED.
316 Bay Street — ^— Port Artfcwr, OB».
7>
ISÄNTÄ
• Väyliähän sinä. Matti, puhut uskovaisista liian pilkallisessa
2* äänilajissa, mutta kyllä puheessasi perää on. Tällaiset pienet
,.,^ialondet eivät kestä kymmenien ihmisten viikkokaupalla ruok-jrvkimista,
kun mitään maksua ei kuitenkaan ruuasta saa.
OTTO
Oletteko tekin, isä, sita ajatelleet?
ISÄNTÄ
Olen. Väkisinkin se panee ajattelemaan, kun niskassa on
. r i s t u r e t verot, lainojen korkomaksnt ja kuoletukset sekä monet
'zhbat menot. Asemaamme on vielä huonontanut viime j a tänä
Tuonna sattunut kato.
MATTI
Mitäs siinä sitten muuta, koska kerran isäntä tuntee ettdt
ISÄNTÄ
Hän meidän tilannetta kaikkein vähimmän
Olethan sen nähnyt siksi monta kertaa.
ymmärtää.
OTTO
Olempa kyllä, tosiaankin. Nyt olisi hyvät neuvot tarpeen.
EMÄNTÄ
(tulee ulkoa). Saarnamies ja Hakalan isäntä jo tulevat. Vie­hän,
Aatu, vieraat kamarin puolelle. Minä laitan heti kahvia.
(Alkaa touhuamaan heti kahvin laitossa). Onkin se tuossa jo
kauan odottanut, lieneekö edes enää kuumaakaan.
"Omena päivät syötynä, torjuu
lääkärintalosta"
Tämä on vanha sanontatapa ja uskommekin että siinii on hieman
perääkin; mutta olkoon miten tahansa, omenat ovat yksi parhaimpia
hedelmiä.
Olemme juuri saaneet suuren lähe^ksen American Winesap ome­noita,
joita tarjoamme teille $3.50 laatatko.
.Nämä omenat ovat juuri parhaimmillaan tähän aikaan vuodesta
j a pysyvät hyvinä noin 2 kuukauden ajan.
Joten kirjoittakaa, soittakaa tai jättäkää lilaincsenne yhdelle laa­tikolle
seuraavan ruoka-, jauho-, rehu- tai leivostilaiLksenne ka^sa.
Hie biternatibnäl Co-Operative Trading:
Company liäiited,
PORT ARTHUR ONTARIO FORT WILLIAM
ALGOMA STEAM BATH
AND BÖTTLING WORKS
146 AlfiToma St, South. — Port Arthur,
-—-Saeaitellaaa——
HÖYRY-, SUIHKU-, AAfliE. JA HÖYRYKAAPPIKTIPMI^
AoU jok* arUpiivi l^fie
VirvotU/MnatUtftakUt lik«t«tii> kotlia tilatta-»
PUHEUN S400N.
Vai jo ne tulevat.
ISÄNTÄ
EMÄNTÄ
Mitä! Sinun äänenpainostasihan tuntuu ikäänkuin et hei­dän
toivoisi tulevankaan.
John Aarnion LIHAKAUPPA
319 Bay Street — Port Artknr, CtaL PnkaUa 1724 N.
Taoretta ja savastettoa lihaa. Eaokatevaraa, hedehnii, jtniri-kasvaja.
Kalaa taoretta ja soolasta, siitit,- säakat, anjovisUat,
soolakorknt y.m. saatte pätvSnhinnoilla soittamalla pah. 1724 M.
Tiaijoaa teille «inoaslaan ensxhiokan »ajgHta valiQbCettqfa taottaf-ta.
Kijttikai meidin toottota. t.i»j«^ft liSetetiiB.
KIVELXN LEIPURILIIKE
p^UOm ISIS H. — m Smcn4 St. P M ArtUr, Omt.
A S L O I T S I A ,
Pitempiaikaisen kokemuksen kautta, tarjoan J^^^i
salaisille. Voitte kääntyä luottamuksella Poo]^?'' f r ^ L - j
kuuluvissa asioissa, kuten käännös- ja t a " ^ J t y ° / ^ ^ ! S i
nassa; alosperimisessä y.m. Rahaa lainataan. l>ainopwB
Kiinteimistöä. Suomen kieUaen konttoriapulainen t » "»
pean palvelnkseB. .
RUDOLF E. H U L K K O — ASIOITSIA ^,
244 B A Y ST. - - POR TARTHUR, ONT. — PUHELI» J
Fort m a m i n liikemiesten ibnol
MD., L.M.C.C., M.C.P. S.
KIRURGI JA S P E C I A L I S n
SUKUPUOUTAUDEISSA
Erikoisala: parantaa kaöcenneet
verisnonetf verenvuoto j a perä-,
pukamat, raiskntas-ssrsteeiidllS.
Konttori 12-14 Bon BQE..
Simpsea ja AOetoria katvSea
kalma
Puhelin 2077 S. Kotiin 2077 K.
FORT WlLLIAIi, ONT.
539 SIMPSON S l t f^
FORT WIUIAH 0 * ^
EJtfOITTAKAÄ
VAPAl