Vapaus, May 17, 1923

              Torstaina, toiiliokiiiin 17 p. — Thii. May 17.
UaBBdim saomalaisen tySväestdn äänenkannattaja, flmes-
Rndburxssa. Ont, joka tiistai, torstai ja lanantai.
-:«3S
VAPAUS
(Liberty) -
' The only oigan of Finnish Workew In eanada. Pob-
JB^ed in Sudbnry. Ont, every Tueaday, Thnrsday and
^atarday. '
Advertising rates 40c per col. incb. MinimBm cnarge
jte* eingje insertlon 75c. Diecotint on standing advertia»
mmt The Vapaus is the best advertising medium among
FJngish People in Canada
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk.
ja yksi kk. 75c. .
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk.
08.00 ja kolme kk. $1.76. ; / ' • ,
" Tilauksia, joita ei seuraa raha, el tulla läbettämaan,
•»titBi asiamiesten joilli» on takaukset.
Ilmotushinta kerran
•calstatuumalta. Suurista i
ulaistuista ilmotub sista 40c.
motuksista sekä ilmptuksistn,
Joiden tekstiä ei joka kerta muuteta annetaun tuntuva
r alennus. Kuoloilmotukset $2.00 kerta ja 50c. lisää
Jokaiselta muistovärsyltä; nimenmuutosilmotukset 50c.
kerta, $1.00 kolmekertaa; avioernilmotukset $2,00 kerta,
18/00 (kaksikertaa: syntymäilmotukset $1.00 kerta; ha-ht^
ntieto- ja osoteilmotukset 50c. kerta, $1.00 kolme­kertaa.—
Tilapäisilmotuksista pitää raha seurata mu
:kana. • • ; " ; . • " • • , , - • .' '
Jos ette milloin tahansa saa vastai^sta ensimäiseet
(kirjeeseenne, kirjottal^aa uudelleen liikkeehoitajan per-
Boödallis^lla nimellä.
l V. KANNASTO. Liikkenboitaja. ' •
Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building,
liome St., Puhelin 1088. ^ - Postlosote:
Box 69,' Sudbury, Ont
Begistered at the Post Office Department, öttawai as
MpnTHTclasfi matter.
i Katumus ja parannus
Canadan suomalaiset järjestyneet työläiset joutu-
' vat väkistenkin katselemaan Suomesta tulevia siirtolai­sia
sekaviii ja ennakkoluuloisin tuntein. Tämä on
, luonnollista. Suomesta tulevat siirtolaiset ovat osot-tautuneet
valtiollisilta katsomuksiltaan olevan mitä
kirjavinta hinesta, joukkoa, jota joka tapauksessa on
katseltava valkoisen terrorin, suoj^juskuntakoniehnon
ja järjestyneisiin, työläisiin kohdistuvan leppymättö''
män vainon ja koston taustaa vastaan. Mutta tämän
yhteydessä on meidän pidettävä mielessämme tämän
kirjavan siirtolaisvirran mukana saapuvia tovereitam-me.
Meidän järjestyneiden työläisten hartaana pyr­kimyksenä
on löytää vilpittömät taistelutoverimme täh>
ne saapuvien joukosta, poistaa heidän suhteensa kaikr
ki mahdolliset epäluulot, ja toiselta puolen meidän on
päästävä selville niistä valkaisijoista, jotka saapuvat
tänne sutena lammasten vaatteissa. 'Samalla kertaa
meidän on tehtävä oikeutta mikäli mahdollista niille
Suomesta tulleille, jotka joko ' tietämätlömyydessään
taikka vasten tahtoaan välttämättömän pakon edessä
ovat. joutuneet tavallo taikka toisella toimimaan val­koisten
asiallai Sanalla sanoen, "Cariadan suomalais­ten
j at jestyäeiden työläisten tarkotukseria on myötä-^
mielisenä lähestyä kaikkio niitä tovereita^ja työl^
j(ii88a' me -jiäeimne inhimillistä vilpittömy^^
ja tekemään suoran vaihdon sellaisten äärimmäisyyk­sien
välillä, joita ei koskaan voida yhteen sovittaa.
Tällaisten kääntyiÄysten johdosta, sikäli kun he tapah­tuvat
sopusoinnussa kunkin sisimmän minän kanssa
ja-sikäli kun tähän asti valkoisten vanavedessä kulke­neet
työläiset astuvat avoimin mielin* meidän jouk­koomme,
ei kukaan voi muuta kuin iloita, ja olla tyy­dytetty
siitä, että järjestynyt työväestö kykenee pelas­tamaan
niitä, jotka todella pelastusta tarvitsevat Lop-putingassa
työväenliike on olemassa kaikkia niitä
varten, jotka riuhtasevat itsensä irti merlneisyydestä
kuinka niusta se sitten ollutkin lienee.
Niihin nähden taas, jotka jo vanhassa maassa ovat
olleet mukana työväen liikkeessä tai jotka ovat eläneet
samoisj^a tunnelmissa järjestyneen työväestön kanssa,
meidän mieluisaksi toveri velvollisuudeksemme jää
ojentaa heille län^min veljeskätemme ja toivoa heistä
kaikista ahkeria ja uskollisia uurastajia yhteisen liik'
keemme mukana.^ Tämä onkin ainoa lämmin 'sana,
mitä kenenkään siirtolaisraatajah osaksi täällä lankee.
Heti muutaman päivän kuluttua,on kapitalisti taluttava
jokaisen siirtolaisen työmaallensa, joko koneen ääreen,
kaivantoon, tai metsään ja pusertava hänestä vielä jär
lellä olevan elämän mehun sammumattomassa voiton
janossaan. Me emme voi vielä'tänään eikä huomenna
luvata pelastusta tästä kohtalosta miitta me järjesty­neet
työläiset voimme kuitenkin jo rohkaistuna viitata
saävutuks(imm§ niiden voimien valistamisessa ja ra­kentamisessa,
joihin työväestön vapautuksen kohtalo­kin
on sidottul Me olemme valona vetten päällä. Joka
meidän liikkeemme löytää^^ja tunnustaa j[a joka mei­dän
toveriluottomme saa, hän on löytänyt sen, jonka
arvokkaampaa ja suurempaa kukaan yksityinen työläi­nen
ihmisenä ei voi saavuttaa.
Oottako kuullu
Singapore, Canadan militaristien
uusi
tuisia työläisomaisia edellytyksiä järjestämis- ja va­listustyöllemme.
Tämä työ vaalii meillä mitä suurin,
la huotellisuutta, harraslo ontautumisla jä ymmärtä­mystä,
jo^^ tyoväenliikkeessäi aina larvitoah silloin
: kun me| astumme ulkona olevien
työläisten eteen. Suomesta tulevien joukossa löytyy
paljon fiellaisia^ jotka dvat olleetj sisällissodan aikana
yalkpisten mukana joko rintamalia, vahtipoiveiukses-
Sa tai muissa sellaisissa tehtävissä, jotka eivät suin-
Aflan ole joutuneet lahtarien välikappaleeksi omasta
pahasta tahdostaan eikä tarkotukssllisestä pyrkimys-
.perästään, vaan ajan aallon, päiväftlap^^^^ viskaa­mana
ja pakpttamana. Tällaisen aineksen ja varsi­naisten
vakaantuneitten valkaisijoiden välilläVon suuri'
ero, joka meidän on aina huomioon otettava. Edelli-n^^^^
olla valmis ensimäisessä tilaisuudessa astu­maan
rehellisten työväenjoukkojen mukaan, kun taas
jälkimäinen peittelee viheliäisyytlään, pakosta saattaa
tekeylyäkin työväenliikkeen ystäväksi, mutta jota kui­tenkin
pohjaltaan aina viettää Vjalkaisijain leiriin. Sel­laisten
ainesten kanssa ei meidän liikkeellämme ole
mitään yhteisiä.
Mistä teoista lähteneinä ja minkälaisia mielipiteitä
Suomesta tulevat omaavatkin, joka tapauksessa on
heidän niin aineellisessa kuin henkisessäkin elämäs-sään
käännettävä uusi lehti tähän maahan saapuessaan.
Ne jotka Suomessa taloudellisen kurjiiuden keskellä
ovat vasten tohtoaan olleet pakotetut tahraamaan it­sensä
valkoisten palveluksessa, saavat olla iloisia sii
' tä, että lakkaamatta saksalaisella junkkeriluokalla is­tuva
suomalainen valkomahti ei ole enään tilaisuudes
sa heitä palveluksessaan {täyttämään. Ne itsetietoiset
jä paatuneet valkaisijat, jotka sydämensä vakaumuk­sesta
ovat kantaneet valkolerroristien asetakkia jonkun
maansuojeluksen tai suomalaisen isänmaallisuuden in­noittamana,
tulevat ennemmin tai myöhemmin huo
maamaan, että täytyy olla auttamaton kulhariluonne,
henkisesti viheliäinen ja aatteellisesti alamittainen
joka voi täältä suuremman maailman keskeltä myötä
mielisenä seurata sellaisia virtauksia kotimaassaan
' joiden huippukohtana on hulikaanisuudessaan ja TOIS
tomaisuudessaan turhaan vertaa hi&eva suojeluskunta
ja ohrana. Tätä osottaa jo seBh, että vain harvat
Suomessa valkoisten aseteakkia kantaneet tai suojelus
kunnissa olleet kehtaavat avoimesti tunnustaa entisyy
tensä. Jokainen tervejärkinen työläinen kiroo ja häpee
sitä, että on joskus joutunut olemaan välikappaleena
lahtarien käsissä.
Senpä vuoksi onkin luonnollista, että monet lah
tarien mukana Suomen luokkasodassa oHeeet ovat vai
koisen hirmuvallan ulottuvilta' pois paäsiyaan avoi­mesti
tuominneet entisyytensä ja astuneet täällä jar-vjeslyneiden
työläisten joukkoon. He ovat tehtieet sen,
minkä joskus jokai järjestynyt työläinen on teh­nyt
Heissä näyttää tämä kääntymys äkkinäisemmäl
• tä ja ikäänkuin rajummalta, koska he joutuvat yhtäk­kiä
heittämään päällään lahtarien asettamat rensfeelit
, • • J
Englannissa julkilausutut suunnitelmat voimakkaan
sotasatamap rakentamisesta Singaporeen ovat saaneet
lämmintä' vastakaikua Canadankin militaristisissa pii­reissä.
Uuden rautaisen pesän rakentamista brilliläi-selle
merien haltijattarelle pidetään välttämällömänä
ei ainoastaan Australian," vaan myöskin Canadan slio;
jelusia varten. Muutamat canadalaiset lehdet selittä­vät,
että jokaisen maan, joka vaan haluaa kohtalon­sa
pitää yhdistettynä Britannian konssä, velvollisuus
ön ryhtyä painostamaan maailman mahtavimman lai­vasto-
ja sola-aseman rakelntamista Taka Intian ja Aa­sian
mantereen välillä sijaitsevaan Singaporeen. Sel­laisen
selitetään olevan välttämätöntä ei suinkaan hyök­käys-
j vaan puolustiistarkotuksia varten.
Mutta näiden puolustusseloslusten yhteydessä in­nostutaan
kuitenkin selittämään, kuinka oivallisen pai­kan.
Singapore tarjoo' solalaivain hyökkäystoimille.
*Se pn Jhanteellinen asema taistelussa Kiinan meren
puolesta:» Hong Kongia ei pidetä kyllin varmana ta­keena
jaäpanilaisia vastaan. Singapore tarjoaa maan­tieteellisesti
edullisen^ paikan kaukaisen idän vesien
herruudesta taisteltaessa. . '
* Kaikki maailman tähänastiset sota-asemien ja tais-teluk^
inojen luomiset ovat tapahtuneet hyväaikeisen
taisdelupblitiikari nimessä. Miitta kaikkia puolustustoi­mia
seuraavat aina huolestuneisuutta herättävät sodan
enteet.
Mitä Alakoömalta kuuluu, Vaiik-ka
eipä täältä ay mitää eriyysiä
kuulu. Kuivaa'Se pn ny pltäny nii
jotta ei 00 märkyyttä palio mualla
ku <Suun» koiriätorpis. Nämä uit-totyötki
on ny niin _ kuivia, jotta
pitää kantamalla viärä paperipuita
Superiolle,- ku ei oo joes vettä. Sii­tä
saa sitte kaks taalaa seittemän-kymmentävii
senttiä päivää kohori,
niinku palakaiksi — siitä kantami­sesta.',,
-'
S*on mum'miäle8täni jo tavalli­sen
kuivaa. :
Mutta ootfako kuullu jotfei tä­mä
«Suu> muiltoon oo kuiva. Niin­ku
jo sanpon 'jotta kpiratorpis on
märkyyttä. Nuo roönialaaset —
Mussolinin maanmiähet, pitää kyllä
tätä cSuuta» tuoresna ja kasteloo-vat
kuivia kurkkuja.
Oottako kuullu jotta täälä pn
men;iytalvenaiki' kuollu - viinahan
monta miästä — ainaki kaks kolo-me,
ja toiset kaks, kolome on olla
jp kuoleman kiälis- Spruce-flillin
innaksi on ollu ku lasareetti, joh-na
on hoirettu niitä jok'on tullu
rijvooksihin ku ovat aikansa seu-rustellehet
«Jani Bar.leycornin>
kans, — .
Ei nämä jutut täältä ole mitää
koreeta, mutta mistäpä niitä to-reeta
juttuja sitte näin mettäperu-kaltai
otti. Kai maar te ootta jol-ponki
kuullu puhuttava. Tatti* Long-eeksistä,
— elikkä «Daddy Long-legs
», niinku, se engelslfaksi, oikeön
puustavillisesti sanothan, — Nijn-ku
tierättä ja potta kuullu,' s'on
vain sellaanen engelskälaanen näy-
;öskappales, enkä mä sitä täs ny
meinaa aryostelohon ruveta. Mun
piti puhua vain yhyrestä miähestä
!Ok*olij meillä Ikeraasti «hännäntup-,
pena» ja jota me pruukasimma
haukkua «Tatti Löngleekiksi» ku se
oli sellaanen pitkäkoipi; ja muutoon
sitte bikeen läpitte pirullisien miäs!
Se paukkooli,- liuhtoo' j'a huuti vajna
meirän ympä^^illämmä.' Ja suu sill'-
pli sitte aina tupakkikuras, ' mii
(otta pitkät ruokottoman näikSöset
norot juaksi suupiälistä. Plpkia
se puri ja möykyti aina. Ja herre-Öikeistososiafististi^
n kokeUujen
Xsken kukistuneen, sosialidemokraal^ti Brantingin
hallituksen tilalle on, nyt muodosteltu patavänhoillinen
pprvarishallitus Ruotsissa. Hallituspula tuli odotta.-
matto. Mutta halKluspulan syyt olivat syvemmällä
kuin työtlömyysavustuskysymyksen hylkäämisessä eU'
isimmäisessä kamarissa. Hallituspula on vain heijas­tus
siitä, mitä yhteiskunnallisen elämän lodelHsiludes-sa
tapahtuu. Jollei Brantingin hallitus olisi kaatunut
työtlömyysavustuskysymyksen yöiteydessä, niin olisi
se kaatunut jonkun toisen kysymyksen yhteydessä sen-tähden,
ettei sosialidemokraaitinen hallitus enää Vas
tannut porvarillisen )ihteiskunnan tarpeita. Porvarilli
nen taantumus pyrkii valtaan Ruotsissakin. Oikeisto
on viime aikoina koettanut saada hallitukserf tieltä
mahdollisimmaii pian. Sen politiikan keskipisteenä
on .täl|ä kertaa militaristinen kysyihys maan puolus
luslaitoksen järjestämisestä, joka sosialidemokraatti­sen
hallituksen aikana olisi kohdannut suuria vaikeuk­sia.
Ja oikeistolaisella Tryggerillä osottaului olevan
tällä hetkellä suuremmat mahdollisuudet hallituksen
muodostamiseen, vaikka parlamenttaarisia tapoja nou­dattaen
olisikin se tullut hallituksen kaataneen vapaa
mielisen puolueen päämiehen Ekmanin velvollisuudek'
si. . Mutta vapaamielinen puolue on Ruotsissa, niin­kuin
kaikkialla, heikko ja hajanainen. Se ei uskalla
yhtyä oikeistoon, jota pieneläjal vihaavat suuryhtiöit
ien, tullien, militarismin ja byrokratian «idustajana
Se menettäisi joukkonsa, jotka siirtyisivät vapaamie
Usemman sosiaTidefnolcrätian helmaat». Yhtyminen oi
keistopn olisi vapaamielisen puolueen itsemurha.
Työväestölle on jotenkin yhdentekevää, onko oi
keislolainen, vapaamielmen tai kokoomushalKtuä, jp
kainen näistä merkitsee taistelua työväestöä vastaan.
— Tavallisen ihmisen aivot ovat luonnostaan Jais-kat
ja pyrkivät toimimaan pienimmän vastarinnan mu
kaisesti. Tavallisen ihmisen älylliseen maailmaan kuu
luu käsitteitä, jotka hän on hpäksynyl tutkistelematta
ja joista hän pitää lujasti kiinni; hän vihaa vaistomai
sesti kaikkea, joka uhkaa kääntää nurin tämän tuluna
maisen maailman järjestj^csen. Uusi aate, joka bn ris
tiriidassa hänen jonkin käsityksensä kanssa, merkitsee
sitä^ että hänen täyt}7 uudelleen järjestää ajatusmaail
mansa; ja tämä toimitus on työläs, vaatien vaivallois­ta
aivovoiman kulutusta.
jee ku olositta ollut kattomas ku
se eylyki haögellcv^ Sylykiehnänsä
käänti sitte viälä päätänsä, jotta
valaköoselle hangelle tuli seilaan^»
puoliymmyrväänen, ruokottoman nä
köönen kaarL Joo! kyllä se sitte
niin rumia kuvia truiskahutteli kul-kiesnansa
poluun viärehen,- jotta,
siifoliki apua! Olis se sentähren
jotenkuten aina"menny, mutta sitte
siiroli sellaasia oris-varsan kuria,
pakkas , vikittelöhön ' akkoja. Joo!
— se oli sitte mato vikittelöhön nai­sia
syntihin! Siitä se sitte lopuuksi
tuliki krona: Akanmiähet oli ker-räasti
juonehet ittensä juovuksihin
ja ruyennehet hyppelöhön vähän
Anssin-Jukkaa sen pitkäkoiven ne­nän
eres; Multa voi sun helvetis!
— Kyllä sille oli tie. kelevannu m'-
oomma sitä ny jäliistäpäin monta
kertaa nauranu, ja sanonu jptta
siitä sen ny sais Pariisin kisoobin
pikajuoksijan.
Oottako kuulin jotta Fordin Heik­ki
on. ostanu maata täältä Alakoö­malta?
Joo, Heikki on teettäny
tänne jo «kovanpuun kämpätki» jä
meinaa ruveta krassaamahan a^ito-mobiilin
pokipuita tämän peruikan
mettistä. Pitääs vain Heikinki —
tai Heikin välikäsien — muistaa
se, jotfei tääläkää Kanaadas* ili-man
palakkaa.... ja iliman ruokaa
:— alakaa pokipuita löytymähän.
Ja tarttis sen, leivänki kypsettää
paremniaksi, jotfei sellaasta taiki­naa
olosi, jotta pysyy seinäs jos
vain kovaa naUkaa.
Oottako kuullu jotta ainerikan
puolella on taas työmiähistä kova
puutes sellaasista nimitt^än joill'-
olis selekä-ruato ropessista. — Ca-luriiet
Heklaki kuuluu olpvan lyhyn-nä
sellaasista jokka söis perunan­kuoria,
joita McNaughton alakoo
heillä siiloon Kuparisaaren lakon
aikana syöttämähän. Siältä on ny
kuulemma neikin omanpaikkaaset, ja
osa Tomiolaasiakin, lähtenhet ka-puttelemahan.
Tarttis saara uusia,
Sellasia vanhoja tottuneita ja • sit-kistynehiä
«halakomainaria» niini-kääs
olisi Amerika taas vailla. Me
meinattihinkin tästä jo lähtiä, mut­ta
ei satuttu pääsemähän rajan yli.
Meillä kun ei enää oo mihinkää
valtakunnan kiriojakaa. Täytyy
vain olla täälä jumalan hylykäämäs
Kanaadas, josta Kbskis-Kassu ennen
lauloi jotta:
«,.-'|äm''on vihan suuri maa
Onko tällä laitoja ollenkaan,
. Pantu summassa kartalle vaan.
No, eipä: sitä 8i,tte muuta taas
kuulukk'aa, • paitti päitä kylymiä
tuulia.
Honkatorninloukkoonen.
Kapitalismin myönteiset ja kielteiset li^^
Kapitalistien talousjärjestelmä alkoi verisellä, julmalla v
uksella. Kansanjoukoilta anastettiin heidän omaisuutensa, heidä""'
koluovutettiin ja näin luotiin palkkatyöväenluokka. Se oli «, •
suuden anas.t am•is.t a v-ä-hi.e mmistön, nyk1y, isen .k. apit.a lisliluokioanni enes i-i,-
hyväksi. Nyt on kapitalistinen talousjärjestelmä, lakejaan noudajjj^.
jo kehittynyt niin pitkälle, että uuden, pämvastaisen tuotanto-omistuis^
a]ka alkaa jo kypsyä. Entinen otti kansalta kaiken ja antoi kapiialisteii
le. Tuleva yhteiskuntajärjestelmä ottaa vähälukuiselta kapitaliätijo^"
ta ja antaa takaisin kansalle, työtätekeville joukoille sen, mitä sen ahi^
ruus on luonut. Kaikki kapitalismin aikaansaama hyvä, nimittäin tvSj
tuoUavaisuuden suunnaton kohottaminen'koneiden avulla, tulee jäämä:,
Mutta sen pitää tulla koko työtätekevän kansan hyväksi.
Tämä ei ole mikään kansaa villitsevän väärän profeetan mielikuvV
tuksen suunnitelma. Tämä ei ole jonkun-yksinkertaisen ihmisen taii.
uskoa. >Kapitaiismi itse luo tämän kumouksen edellytykset sillä, ^tti
se tekee sen taloudellisesti ja teknillisesti mahdolliseksi pääomain ja li^.
keen keskittämisen kautta. Se itse takoo aseet, jotka sille kuplemaj
tuottavat Mutta jonkun täytyy näitä aseita heiluttaa. Kapitalismi
Icee pakkoluovutuksen vissillä kehitysasteella mahdolliseksi,
mutta jon-kun
täytyy sen kuitenkin päniia täytäntöön. Täytyy olla olemassa ii,
misiä, joilla oh suurta etua sellaisesta olojen kumouksesta ja joilla oi
myöskin voimia sen toimeenpanemiseen. Tästäkin pitää yhteiskunnalli.
nen kehitys huolta. Se luo proktariaatin, omistamattoman työtätekevin
kansanluokan' ja lisää sen lukua,- Työväenluokan on otettava käsimsä
valta, voidakseen suorittaa kapitalistisen tuotannon järjestämisen hö.
tätekevien joukkojen tarpeita ja vaatimuksia vastaaviksi. Mutia siti
varten täytyy työläisten luoda voimakkaan luokkajärjestön, sillä kapi-talismin
kukistaminen ön mahdollista ainoastaan valtavilla ponni#.
silla, järjestyneen köyhälistön yhteisellä luokkataistelulla.
I
i < . f ,
llbet
Pilette
Soiiri»
BOX 69.
pilettil
u
Tähin m
tvrkytta
Tov.
päätöksiä selostelemassa, esitetty plakin, viimeistä paikkaa myöten. Oh-
• • . • •• • • jelma on valikoitua, sekä vaiht«V
vaa. Katsokaa ilmoitusta tästä nu­merosta.
•
Yhteisen rintaman konventioBiia
.valmistautuminen. Maanantaina t i
21 p. pidettävään .Canadian Labor
Partyn paikalliskonventioniin val-miatatitumiseiksi
on puolueemme
kaupungin keskuskomitea päättänyt
kutsua kaikkien osastojen jäsenis­tön
yhteiseen kokoukseen Don haa-
Iille, sunnuntaina t.k. 20 p. alkaen
kello 2 iltapäivällä. Silloin tullaan
keskustelemaan ja määrittelemään
puolueemme kanta eri seikkoihin
tulevien vaalitaistelun yhteydesä ja
suunnittelemaan ehdokkaat, jotei
kaikkien osaston jäsenten on saa­vuttava
kokoukseen.; — Topi Poju,
Pöytäkirja
telity Canadan Työläispuolueen
. 'Suom. Järj. Tp.' komitean ko­kouksesta,
toukok. 4 p., 1923
iSaapuvilla olivat Rajala, Kahila,
Ahlg;vi8t, Gröndahl ja Jokela sekä
sihteeri. Puhetta johti Ahlgvist
Windsorin toverien ilmoittaessa
suomalaisen puolueemme osaston
perusfamisesta paikkakunnalleen ja
pyytäessä* lupakirjaa sekä tarpeita,
ilmoitti sihteeri esittäneensä asian
puolueen toimeenpanevan, komitean
kokoukselle, joka myönsi lupakiqan
ja I hyväksyi osaston puolueeseen.
Sihteerin toimenpide hyväksyttiin ja
päätettiin lausua, Windsorin osasto
tervetulleeksi rintamaan.
Luettiin Vapauden liikkeenhoita­jan
kirje, koskeva sivutoimena ole­van
pilettiliikkeeh hoidosta, korva­uksen
inyöntämistä, ja päätettiin
tiedustella ehtoja.
Työkansan toverilainain ensimäis*
ten 50 prosentilla luovutettujen
velkojen suorittamiseksi otettujen
lainojen takaisin maksamisen järjes­telyn
suhteen oli eaapfnut vastauk­set
St Catharinen, Mbndin ja
Sehreiberin osastoilta. St Catha­rinen
ja Mondin osastojen vaati­essa
kaikki takaisin^ jotavastoin
Schreil)erin osasto lahjoittaen $50.
järjestölle ja lopni$75. yaaitien hy­vitettäväksi
tflille. Sihteerin huo-ori
määritellyt että kaikilta Suo­mesta
tulevilta oh vaadittava to­distukset,
ellei ole ollut alaikäinen
sisällissodan aikana, niin väärinkä­sityksien.
• välttämiseksi ^ määritettä­köön
alaikäisikai kaikki jotka ovat
olleet v. 1918 lopussa 18 ikävuo­den
vanhoja, joten kailkitta van­hemmilta
ainojastaan vaaditaan var­mat
todistukset. Piiri ho. 1 piiri-konventionin
esittäessä ikärajaksi
14 ikävuotta, mutta katsottiin se
liian alhaiseksi koska työväenliik­keessä
on 18 ikärajaa pid<etty mää­räävänä,
^joteh hyväksyttiin Sault
Ste Marien osaston esitys.
. Etelä-jVenäjälle matkustukseen
Seattleh osuuskunnan muikana'
myönnettiin lupa Anna ja K. Savo­lalle
ja Lempi ja John Virkille Soin-tulan
osaston suosituksella, sekä
Emelia ja John Lahti, Websters
Cornerin osastosta, lopullinen' vah­vistaminen
kuitenkin jätettiin ipuo-lueert
K. Tp. komitealle.
«Kirotut punikit» nimisen kaksi­näytöksisen
kappaleen oli lähettä­nyt
<Punikki-(oppilas>, ilmoittaen
lahjoittavansa Järjestölle jos sitä
vuokrataan osastoille $1.50 kerras­ta.
Päätettiin lausua tekijälle kii­tokset
ja velvoitettiin sihteeri ko­pioimaan
sen.
Long Laken .osaston kirjelmä,
koskeva suorithsosuutta «Workerin>
hyväksi» päätettiin lähettää piiri
2 piiritoimikunnalle ja selostaa
osastolle edustajakokouksen päätös.
Levackin «saston palieksumislau-se
Työkansan toverilainoihin näh­den
edustajakokouksen tekemän
päätöksen suliteen jjäatettiin lähet­tää
julkaistavaksi Vapaudessa ja
lasku $69.05 matkakustannuksista,
hyväksyttiin makse;tavaksi.
Tov. G. Sungvistin jraportti pa-lausmatkastaan
konyentionista hy­väksyttiin.
Tov. K. V. Koskisen kirje Hau­tamäen
selostuksen johdosta ei an­tanut
aihetta toimenpiteisiin, koska
sihteeri oli jo kirjoittanut Hautamä­elle
asiasta.
Luettiin E. Piessan Vetoomuskir­je,
osastosta eroittamisen suhteen,
sekä päätettiin 'lähettää hänelle
osaston kirjelmän. kopio pyytäen
selostusta siinä ilmeneviin koht'in
ennenkuin asia voidaan tutkia lä
hemmin.
Hyväksyttiin sihteerin' toimenpi-^
teet lähettäessään Kominternin laa­jennetun
toimeenpanevan komitean
kokouksen suhteen tiedonannoista
supistetun kirjelmän osastoille, sekä
verotuksien ja sääntöjen lähetyk­seen
nähden. ,
Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin
Gröndahl ja Kahila.
Kokous lopetettiin.
Vakuudeksi
A. T.,HILL, sihterei. :
Olemme tarkastaneet edfelläolevan
pöytäkirjan ja hyväksymme sen
sellaisenaan.
Aino Gröndahl J. Kahila.
(Pöytäkirjan tarJcastajat.)
Pöytäkirja
1
Tänä
Laalute
UinoHa pari
AL
• ••I.»»
Anteeksipyyntö
V I
leksi .jäi 'edölleen järjestely asias- samalla julkaistaan edustajakokouk-sa,
Aku Päiviön raportti avustusva­rojen
käytöstä päätettiin lähettää
Yhdysvaltalh S. J. toimeenpane:
van komitean kautta tarkastuskomi­tealle.
, . •
Kustannusliiidieiilen' välinen kir­jeenvaihto
luettiin ja velvoitettiin
sihteeri vastaamaan ja selostamaan
kantamme, sekä valittiin uusien
kirjojen hankintakomiteaan toi­meenpanevan
komitean edustajaksi
tov. 0. Saari;
Suomesta tulevien alaikäisyysra-ja.
Sault Ste Marien osaston esit­täessä,
että ikoska edustajakokous
sen päätösponnet asiasta.
Vapauden litkkeenlioitajan kirjel­mään,
koskeva kirjavaraston lisäys­tä,
hyväksyttiin sihteerin vastaus.
Websters Cornersin oiMton kir^
jelmä • selostuksena Venäjän avus­tuksen
suhteen hyväksyttiin osaston
menettely.
1>iiiri no. '2 piiritonnikunnan kir­jelmään
tiedustellen Näsin toveri
lainan, halpahintaisen kirjallisuuden
hankinnan ja luennoitsijan hankin­nan
suhteen, velvoitettiin sihteeri
vastaamaan.
ToT. John Virran kiertämisestä,
piirissä no. 2 edustajakokouksen
^ tehty Canadan Työläispuolueen
Suom. Järj. Tp. komitean ko-kokouksesta
hulitik. 20 p. 1923
Saapuvilla oliVat kaikki toimeen­panevan
komitean jäsenet ja sihtee­ri.
Puhetta johti tov. Latva.
Vapauden vastaavan toimittajan
valinta. Tov. Puron kieltääntyessä
neuvottelemasta edelleen toimessaan
olemisesta edustajakokouksen pää­töksen
mukaisilla palkkaehdioilla, oli
tiedusteltu Canadaan äskettäin saa­puneelta
tov. 0. Saarelta, olisiko
hän halukas tulemaan Vapauden
vastaavaksi $150.00 kuukausipalkal­la.
Luettiin itov. Saaren myöntei­nen
vastaus ja päätettiin kutsua
hänet heti alkamaan työhönsä.
Kokous loppui. * '
Vakuudeksi
A. T. HILL, sihteeri.
Olemme tarkastaneet delläolevan
pöytäkirjan ja hyväksymme sen sel­laisenaan.
Aino Gröndahl, J. Kahila.
(Pöytäkirjan tarkastajat.)
Jonkot liikkeelle taas. Lasten or­kesteri
antaa sekaköörin avustuk­sella'
viimeisen konsertin tänä ke-vännä.
Sitten otetaan pieni terveel­linen
kesäloma. Orkesteri on lyhy­ellä
öloajallaan hankkinut kannat­tajajoukon,
joka on aivan oikein
oivaltanut orkesterin tarkotuksen.
Kun johtokunta arvioi kuinka pal­jon
kunkin ala-^)saston olisi saata­va
kokoon talon hyväksi, arvioi se
lasten orkesterin osan aivan liian
pieneksi. Johtokunta ei muistanut
sananlaskua, että cmaasta se pie­nikin
ponnistaa>. Siis vielä tämä
yritys, ja lasten osa on jo täysi.
Vieläpä korkojen kanssa. Orkeste­rissa
on nyt 20 jäsentä. Täyttä-
Ikäämme haali, kuten viime kerral-
Minä Yrjö Iisakki Rintapiirto,
jonka kotipaikka on Ilmajoki, Joup-pilankyiä.
Koskenkorvan a^enu,
pleh ollut vapaaehtoisesti Kosken­korvan
aseman paikoilla vahtipalve-luiksessa
-3 yötä ja 1919 tammi­kuulla
isäni pakoituksesta olen yh­tynyt
suojeluskuntaan ja eronnut
samana vuonna . lokakuussa. Su»
olen ollut suojeluskunnassa nom 10
kuukautta, vaan en ottanut osaa.
harjotuksiin.
. Ollen'silloin verrattain nuori en
käsittänyt rikollisuuttani, vaan n)'t
kun olen tullut käsittämään teh­neeni
vääryyttä järjestynyttä työ­väestöä
kohtaan, niin pyydän ao'
teeksi Suomen järjestyneiltä työ­läisiltä.
^
Samalla tuomitsen Suomen val­koisen
hanituksen ja lupaan, että ,
eri koskaan enään vapaaehtoisesf^
tule liittymään minkäänlaiseen so-tilasjärjestöön,
jolla on tarkoitus
tukea porvarillista järjestelmää.
Päinvastoin- tiilen toimimaan kai­kella
kyvylläni porvarillisen järjfä-telmän
kukistamiseksi kaikilla käy­tettävissäni
olevilla keinoilla.
Myöskin oleh tullut käsittämään,
että ainoa. työläisten pelastus on
järjestyminen ja siksi vakavasti lu­paan
seisoa järjestyneitten työläis­ten
rinnalla kaikissa vaiheissa ja
heidän kohtalonsa olkoon minunkin
kphtaloni ja edelleeA lupaan toimii
järjestyneitten työläisten riveissä si­käli
kuin saan siihen tilaisuude/i.
" Cobalt, Ont, Canada, 9 p. tou­kokuuta,
1923.
Yrjö Iisak Rintapiirto.
Todistavat
Viktor Miettinen H, Suomijärä
Pyydän, että toisetkin työväer-lehdet
ottavat ylläolevan palstoil­leen,
erittäinkin Suomen työväen-lehdistä
Vaasassa ilmesty^'ä «Va­paa
sana.>
Yrjöjisaik Rintipiirto.
•——o-
Anteeksipyyntö
Minä Eemeli Perälä, jonka koti­paikka
OH Ilmajoki, KoskenkorvBn
asema, olen yhtynyt vapaaehtoisesti
Suomen valkoiseen armeijaan T
1918 helmikinsss ja olen ollut val­koisen
armeijan mukana Filp?u'f
rintamalia 6 viikkoa, Olin tietämä­tön,
ympäristöni' kasvattama,
I
lollen SS
niinkui
Jltietämättön
narrattua
'järjestynytl
[Vaan nyt
[räin valko
Ija nyt kun
|rii[ollisuute
itietamättöi
Ssen Suom(
[toä kohta;
tl^nmmin ti
sen haäliti
.kosban • e
ilttjmään
on tankoit
jestelmää,
tekera'ään
lisen. järj
Myöskin •:
ta Suome
taan vuoi
hän lupai
somaan
rinnalla
myöskin
mukaan
riveissä,
laisnader
Cobalt
kuuta, 1
Todist
Viktor
Pyydä
' det ottj
erittäin!)
1 Vaasass;
1
1
f,
Minä
paikka
Koskeni
vapaael
armeija
olen oi
3i viii
kana.,
nuoren
^attam
koni ;
olen 1
Ji tekoni
neihä
nltL
valkoi
tä en
ti tn!
minkä
ta.Pi
Tarill
feksi
la.
1 Järje