Vapaus, July 6, 1929

              Sivu 2 Lauantaina, heinäk, 6 p;nä — Sat, July 6 No. 158 ~ 1929
VAPAUS
VAPAJCS (LibetT)
Tha a»}y arpa of T t a s i A Work«ni i a CaauU. PabiUted i u l » « Sa<aaTT. QBUM^
K c f U t e r c d «t cfc« P o » OftU» D«p»rtisieat, CRU«<. »» »etoed cl*m sutia.
S. C. N E I L.
T O I W l T T A I A T :
A . V.\.*EA r . . j J i . U » M . . E. I X S H L . S E N , M . f & H J A . V i / . - C O. A . P A ! V ! 0 . I kansallisuudet
I I I II listö-
T I L A C S H E S 7 ( A T :
1 »k. USO. 6 k k . tZSO. S k k . 11.75 j . 1 k k . 11.00. — Y b d r ^ . U o i i i a i» SoortDee» l e k : E t t c i f l*
•Itnirtrtlf; 1 »k. tCJ». 6 k k . «3.SC. 3 k k . fZM I k k . «li».
an lukeneet pöytäkirjasta täyttä-
Kansainliiton päävelvoUisuiiksista
yhtenä on vähemmistökansallisuuksien
niinkutsuttujen "pyhien oikeuksien"
suojelenainen. Miten, sitten Kansain-
O J f O T U E H I . N N A T V A P A U D E S S A : .
K i i j « w a i o ä W B k « t 11ÄJ k « t » , «2JOO k*k« * « t M . - Arioiiittooo =«!=«:ri« '^'."""^^^••tJui^
»«l>ir.BTT.., - , V . B « ^ B : . a . T a « a k « i SOc k « t . , »JJO 3 k « - « . - S T = c r ~ ^ i = « < ^ ^
t S J » 3 k c T t u . — AtsaU^ollsuMtktct tiJX) kert*. U J » k»kii keru». — k . i t o « . : i 3 M t k « « « l Ä I , .
— K a o i c c u n a o t s k M t » 4 » k « i * . soe b u U a k M kii»t»u=»e<it» : * i B c i . u r t i r . T i t i - — H « i « t * i o i . « i ' ' t j» j iijtto tcdellijniudessa suojclee vahem-tmMiiactaktct
iie k « « . i i . « i k<,iae krrtx». — T U . * i i * i i = t . t u j ^ o )» i t o < . u w » « « " u a r , « « i . .«a^t- ! nilstokansalllsinik^ipn oikcuksia?
ck,ma.i z:n^t..ki.t. , : ^ u e . . ^ ^ ^ . ^. . . . . ! Tähän suojelemiseen sisältv-y vain
LefatMs i U o ! : a j « i t o « t « » « p.us OIIJ i*«n.r-.«. k r i j o 4 ip. i:c.^.y»>^»?«»*a eicih*e^ « f a p . . T > c . . i ^ ^ j ^ g j y j j ^ ^ vähemmistökansallisuuksilta
kan -holhouksei:" alla (Sj-yria, Pa-f läkin enemmän. Entisessä Itävallan
tävä kuin kirjeenvaihtajan, niin se
jo lyödään laimin- Eikö todellakin
jo ole aika ruveta vaatimaan eh­dotonta
päätöstemme noudattamista
pienimmissäkin tehtävissä niskuroi­matta,
sillä piemme jo liiankin kau- hyvä kun saa katkasta e4es neljällä
;ä-j taalalla. Ja se oli kaikkien kummal.
lisinta, ettei tuollainen miesjoukko
voinut yhtä edustajaa kustantaa sa­nottuun
kokoukseen, kun ei muka
edustajan lähettämisestä ja siitä,
josko aletaan vaatimaan Jisää kat-kasumaksua,
niin melkeiiL jokainen
työläinen oli sitä mieltä, että ti
mitään korotusta, ei mitään lakkoa
Cmuni .a.rrt:.;s« 75t p « eei. « c k . u\i^:anm e b . r g . t»T »»ti» i a t c r t i o a . Tie. Tb« v . ? . a . saatujen Valituskirjelmien vastaanotra-im
me aiVMn UÄ.=W . « « « U « ^ o i i « « . k - r j e « « « . » . , k i r j o t l J : * . « o d « l i e « , I i i k k « m l w i t « i«
aMuUi«cU< BiaucSi: J . V . K A . N > . ^ T O . t i t k - j e n b o i t . ; .^
V n x a d e a t e i o i m i : H..-»rorto » 7 , K « k f T B c l d i c f . « D a r f ^ St. Puhelin 5 J « W.
U t « t r BuiM-tfc 37 L « . M S l . r o i e l r n 1022. P « t « . » t e : B o , W . SadhBrr. O i - -
Ub*rti K«:ld>.t. 17 U m » St. Pobrrin » f f g ^ ^ ^ ^
V«p«B<Ies k c i x n o r i:
''Valtaistuinptthe' ja Nenvostoliitto
>^VaItaistuinpuhe", jonka uuden "työväenhallituksen" niraiuämä ko-m;
«Joni äsken esitti Englannissa, vahvistaa oikeiksi kaikki
Englannin nvkyisen ''työväen*' hallinnan luonteesta, lausuu Canadan
kommunistipuolueen pää-äänenkannattaja toimituspalsloillaan. Jopa mm
kut-suttu "vasen siipi", jota johtaa Maxlon, joka on koettanut narrata
englantilaisia työläisiä "vasemmistolaisilla" lauseparsilla, tulee tek%
mään jonkunlaisen vastalausetta esittävän viitteen muutosesityksellä eng­lantilaisten
työläisten kurjista olosuhteita.
Ei ole mitään eroa tämän valtaistuinpuhcen ja sen välillä, jonka
Lloyd George tai joku muu kapitalistinen politikoitsija kirjottaisi. Tosi-asiaksa
johtavat kapitalistiset politikoitsjat ovat parast'akaa julistamassa
yhtci-styöskentelyhaluaan "työväenhallituksen" kanssa. He vahvista^
valtaistuinpuhetta. He avoimesti paljastavat, että "työväenhallitus" ei
ole muuta kuin käytännöllinen väline työväenluokan narraamiseksi.
Siinä kuitenkin oli yksi keskeisestä merkityksestä oleva asia. Se on
kysymys Neuvostoliiton tunnustamisesta. Englannin "työväenjohtajal"
tuntevat englantilaisten joukkojen painostuksen ja ovat pakotetut otta­maan
jonkunlaisen askeleen tässä asiassa. Tämä askel on "kysymyksen
harkinta", pelkkä petollinen viite. Canadalaiset ja englantilaiset työläi­set
eivät tule narrattua tällaisilla viitteillä ja sanoilla. He tulevat vaati­maan
konkreettisia toimenpiteitä ja senkään jälkeen, kun nämä ovat tul
Icet pakotetuiksi läpi, alusmaitten hallitusten tunnustuksiin saakka, työ­läiset
eivät tule omaamaan mitään harhaluuloja siitä, että sodanvaara
Neuvostoliittoa vastaan olisi pienentynyt. iMäitä viitteitä tehdessään im­perialistinen
"työväenhallitus" jatkaa BaldwinJn hallituksen ohjelman
seuraami.sta, ylläpitää kansainvälisiä liittoja Neuvostoliittoa vastaan ja
antaa sotilaallista ja rahallista tukea keski-Europan fascistihallituksille
Neuvostoliittoa vastaan, samaan aikaan hyväksyen sen, että brittiläinen
kruunupää ottaa vastaan tsaristisen roiston.
rojlin alla. ei väestö voi esittää vali­tuksiaan
Kansainliitolle muutoin kizin
isäntävaltioitten kautta. Ja Kansain­liiton
"tunnustamienkin" vähemmistö-kansallisuuksien
valitukset tullaan kä­sittelemään
Kan:ainiiitossa vain sen
minen ja käsittely. Mutta näitä vali- hallituksen luvalla, jota vastaan vali-tu.=.
kirjelmiäkin otetaan vastaan ai- tus on tehty.
noa-staan Kansainliiton "tunnustamil-, Kansainliiton isännät tuäevat jul-ta"
vähemmlstök^3sallisuuksilta. Täl-lkiseEtl periaatetta: "yksi valtio — yksi
laisia vähemmistökansallisuuksiä taas \ karisallisuus", joka tcsiasiallisa^ti mer-i
on vain valtiossa, jotka hävisivät maa-! kitsee .sitä. että kussakin valtiossa on
' ilmansodassa ja niissä valtioissa, jot- | vähemmistökansallisuuksien ali^tutta-ka
ovat muodostuneet maailmansodan I va täydellisesti määräävän kansalli-tuloksena.
KaikiI nämä valtiot ovat' suuden tahtoon ja että vähemmistö-allekirjottaneet
sopimuksen vähemmls- i karsallisuuksien on vähitellen sulau-tökansallisuuksien
oikeuksien suojele- • duttava määräävään kansallisuuteen,
misvelvollisuudesta. Näinollen on vä- j Kansainliiton miele-tä ei esim. elsassl-laueuntomme
hemmistökan-allisuuksien oikeuksien | laisia ole enää olemassa ollenkaan. On
suojelemisvelvoUisuus Saksalla ja Puo-j olemassa vain sellaisia ranskalaisia.
lalla. mutta ei Ranskalla eikä Eng­lannilla
tahi Italialla. Tästä johtuu,
että esim. sellaiset vähemmistökansal-lisuudet.
kuten elsasnlaiset Ranskassa
ja slovakit Italiassa, eivät voi esittää
valituksia Kansainliitolle uusien isän­tiensä,
menettelyn johdosta.
Varsinaisten siirtomaakamojen oi­keuksien
suojelemisesta ei kannata pu-jotka
puhuvat saksankieltä ja joista
on tehtävä täydellisiä ranskalaisia.
Eententen ryö-tösopimusten tulokse­na
sjmtyi maailmansodan jälkeen uu­sia
"kansallisia" valtioita (Puola. Ju­goslavia
y.m.). joiden määräämisval­lan
alla on paljon vierassukuista vä­estöä.
Niinpä esimerkik:i nykyisessä
Puolassa tekevät vähemmistökansalli-mättömiä
päätöksiä.
KeskikeȊn jahlat
\ietimrae kesäk. 24 p. ja
yli toiveiden.
punut
onnistui i kellään ollut rahaa yhtään nikkeliä."
rahattomat
-osuneet? Mi-lestina.
Saksan entiset siirtomaat v. j imperiumissa isännöin>-t Saksan J^^^" 1 juhlat yli toiveiden. \'äkeä oli saa-j kuinkahan ne kaikki
m.) ja jotka ovat Kansainliiton kont-! sallisuus on nykyään vähemmistökan-, p^j^^^ ^-^^.^^ odottamattoman paljo. | ovatkin tälle perukalle .
;na u-eissa valtioissa. Juuri, p ^ ^ - j j - ^i^i^j^e juhlan urheilulla, j nä kyUä luulen, että suurimpana
sa pitää kynsin hampam kim- i urheilijoita ollen vain vähän ja i syynä oli tahdon pahuus, sUiä kj-l-imistökar-
saUisuuksien oikeuk- ,„:_„„„ „ ,• ! lähän tuollainen mieskänki oli?; vh
salhsuutena
siksi Saks
ni väheinmtstökar.saUisuuksi
sista ja esittää tämän kysymyksen tostakin oli saapunut vain joitakin
joka tilaisuudessa. innokkaim-pia poikia urheilemaan
Joku aika sitten esitti Saksa, että; toisten jäädessä farmailemaan.
osanotto laimeaa, sillä naapuriosas- lähän tuollainen mieskänk-i olisi yh­den
kjinpin keskuudestaan koon­neet
vaikka millä tavalla, ktin vaan
E j . ; olisi ollut halua. Koettakaapas vaan
Kansainliiton yhteyteen perustettaisiin; vät nähneet velvollisuudekseen nou-| metsämiehet ajatella eikö näissä
erikoinen neuvosto, joka valvoisi vä-! dattaa toisten urheilijatovereiden: oloissa olisi parantamisen varaa.
hemmistökansallisuuksien asioita. Täi-J kutsua. Pois velttous, ja tarmok-! KoTven poika.
laisen neuvoston sijasta laati Kansain- j kaaseen työhön yksi kaikkein
liiton neuvosto Chamberlainin johdolla i kaikki yhden puolesta!
selostuksen, jonka tarkotuksena sanot-; Ulalla suoritettiin osaston haa-tiin
olevan vähemmistökancallisuuk-! iJUa henkistä ohjelmaa ja hyvää, J
silta saatujen valitusten käsittelyn , meikäläisiin oloihin verrattuna. Yk- i |
"parantaminen". Tähän1 mmeennnneessssää ei
vähemmistökansallisuuksille ole tiedo­tettu
ollenkaan valituksiensa kohta­losta,
mutta nyt tullaan vähemmistö­si
numero, josta allekirjoittaneella
on valittamisen aihetta, jätettiin
suorittamatta. Kansainvälinen, or­kesterin
soittamana se olisi ollut
kansallisuuksUle tiedotta.maanjiinä ta- gjy^^ välttämätön ja arvokkain nu-
" " mero ohjelmassa; toinen oli puhe,
jonka olisi pitänyt pitää Farmers!
paukscssa, että valitukset hylätään.
Kansainliiton koko toiminta tällä
alalla osottaa paremmin kuin mikään
NUORISON OSASTO 1
Pohjoisen piirin nuo-risokurssit
Kuten aikaisemmin on ilmoitet-
Union jäsenen KaUe Paavon, mutta! tu, päätettiin tänä kesänä pidettä-huakaan.
Mutta niissäkin maissa, jot- suudet noin 45 prosenttia koko maan
ka Kainsainliiton ahtaman "mandaa- väestöstä. Tshekkoslovakiassa ne teke-tln"
nojalla ovat Englannin tahi Rans-' vät 50 prosenttia ia Jugoslaviansa vle-muu
todiste sen. että kansallisuuskysy- sekin vaan annettiin mennä sivu. I vät nuorisokurssit aloittaa 1 päivä
Muuten ohjelma oli kylläkin arvo-' heinäk., mutta odottamattomien es-kasta
ja suoritettiin taidolla, joka! teiden vuoksi olemme olleet pakoi-meikäläisissä
oloissa on harvinaista, tettuja siirtämään niiden alkamista
Näytelmäkappale "Rahapulassa" näy- kaksi viikkoa eteenpäin. Tästä sei-mystä
ei voii^a ratkaista kapitalistisen
järjestelmän vallitessa, sillä niinkin
edistysmielinen" keino, kuin vähem­mistökansallisuuksien
väkivaltainen su­lauttaminen
määrääviin kansallisuuk- kasta myöskin johtuu, että kurssi-
S-tttntinen työpäivä ja sqsdemit
Maailmansodasta ja Venäjän vallankumouksen vaikutuksesta joh
tuen heikentyivät kapitalistiset maat, joka ajoi ne eräisiin myönnytyk­siin
työväenluokan liikehtimisen pakoiluksesta. Tällaisena voidaan pi­tää
v. 1919 pidetyssä Washingtonin konferenssissa hyväksyttyä päätöstä
B-tuntisen työpäivän toteuttamisesta. Tähän päätökseen ja Genevessä
olevaan ^ijansainväliseen työtoimistoon vetoavat reformistiset
työväen johtajat jokaisessa tilanteessa. Tätä päätöstä ja Geneven työ-
.toiojiistoa pitivät he valheellisena naamarina vastustaessaan työläisten
hyoklcaysiä, jonka tarkoituksena on työpäivän pidentäminen. Muista­kaamme
painaa mieleemme, että Saksassa sos.-dem. suosiollisella avus­tuksella
laillistutettiin 11-tuntinen työpäivä Ruhrin alueella ja 9-10 tun­tinen
työpäivä muualla Saksassa, sekä: laissa vielä lausutaan, että "työ­päivää
pidennettäessä ei sitä saa pidentää yli 12 tunnin". Näin ollen
todellinen työpäivän pituuden raja on 12 tuntia. Italiassa on laillis­tettu
10-tuntinen työpäivä, Ranskassa 9-10 tuntinen, ja joillakin aloilla
jo 12 tuntia. Britanniassa pettivät ammatillisen liikkeen pääneuvoston
reformistiset johtajat yleislakon, ja kivihiililakon, joka lopuksi johti
työpäivän pitentämiseen.
Tällä hetkellä ratsionalisoinnin seurauksena työtehon kiihty­minen
y.ni. seikat ajavat siihen, että melkein poikkeuksetta ajaudutaan
4 ja 5 työpäivään viikkoa kohden, mutta "kiireellisissä" tapauksissa teh­dään
jokainen päivä ylityötä, josta ei makseta muuta kuin tavallinen
palkka. Näin ollen voidaan '18-tuntista työviikkoa toteuttaa ilman muu­ta
ja työpäivä yleisesti jatkuu 9Ms tai 12 tuntiin. Tällaisilla perusteilla
en Englannissa, Canadassa y.ni. kokonaan sivuutettu Washingtonin sopi­muksen
"periaate", Siirtoniafssa, Intiassa, Egyptissä, Kiinassa y.m. ei
ole yritettykään lyhentää vallitsevia 14 ja 16 tunnin työpäiviä. Täten
on murrettu kokonaan pohja 8-tuntiselta työpäivältä, eikä sen toteutta­mista
voida vaatia tulevaisuudessakaan "kiireellisen välttämättömyyden"
pakosta, jolloin ehkä työtä tehtäisiinkin kuutena päivänä tai vaikkapa
saitscmänäkin päivänä viikossa.
Reformististen ämmattiliittobyrokraattien taktiikka, jolla on estetty
työläiset taistelusta tämän lain toteuttamisen takaamiseksi on vain yksi
osoitus siitä petoksellisuudesta, millä he toimivat työnantajain eduksi.
"Työväen edut" ja niiden etujen "puolustus" on heille, vain välillinen
keppihevonen kapitalistisen työnantajaluokan elHJen ajamisessa talou
dcllisella rintamalla aivan »amoin kuin poliittisellakin. Vain vääjää­mätön
taistelu Sos.-dem. pettureita vastaan takaa työväen taistelurinta­man
lohokkaar luokkataistelun kapitalismia vastaan. — Keskus.
ivastaan, josta johtui päätös Punai-
:seen Urheilu-Internationaleen liitty-i
misestä ja Spardakiaateihin osallis-i
tumisesta. Canadalaiset urheilijat
! täten rakentavat yhteisen vallanku-
1, . u -1 • LI » u • " i , . , . . „ i mouksellisen siteensä kansainvälis- Kentta- ja urbeimjuniac n e i n a K u un
teltiin harvinaisen hyvin. Samoin
siin, n johtanut päinvastaisiin tulok-1 oma-alotteisemme huvitanssi kokko- aikakin lyhenee kahdella viikolla,
siin. nimittäin kansallisuuksien välisen! tulilla. Erikoisesti mainitsemisen ar- jot-en kurssit tulevat neliviikkoiset,
taistelun kärjistymiseen. ; voinen oli toveriemme Eino Hieta­lan
ja Toini Häkkisen soittonumero,
rit, joista tässä on kysymys, ovat se suoritettiin taidolla, joka on har-japata
retuuttaneet pienempiä ra-; vinaista täällä. Juhlarunon lausui
tai-
1 p:nä ! tä imperialismia vastaan työtäteke-
[ väin vapauden saavuttamiseksi.
Don laaksossa onnistui hyvin. Ylei- i Toisen runon lausui myöhemmäl-
E ö ä oli saapuvilla yli 700. Ohjelman lä ja humooria esitti toveritar Katri
eikä kuusi viikkoa kestävät, kuten
ensilcsi päätettiin.
Kurssien alkajaiset pidetään nyt
siis 13 p. heinäk. Pottsvillen haa-kennuksia
koko kevätkesän ja käyt- j toveritar Hyvärinen, myöskin tai- liHa ja tulee kaikkien oppilaiksi a i -
täneet useita tuntipalkkamiehiäkin, idolia. kovien olla silloin paikalla, sillä
mutta — • entäs se palkan maksu?} Aineellinen tulos oli hyvä: kaksi-; varsinainen opiskelutyo aloitetaan
Se on ollut toisarvoinen asia. On; sataa kuusikymmentä kaksi dollaria | 15 p. heinäk. Puolueen toimeen-miehiä,
jotka ovat heille tehneet Ja 50 senttiä, josta kiitos yleisölle. I Paneva komitea on luvannut huo-
Olemmekin saaneet tänäkin kesänä
paikkakunnan yleisön jakamattoman
— Yksityisonnstus, joka perustuu pikkuisännän työlle, vapaakilpailu,
kansanvalta — kaikki nämä tunnuslauseet, joilla kapitalistit ja heidän
lehdistönsä pellavat työläisiä ja talonpoikia, ne ovat jääneet kaukaiseen
menneisyyteen. Kapitalismi on kasvanut siirtoniaasorron ja finanssi-kuristuksen
yleismaailmalliseksi järjestelmäksi, jota kourallinen "etu-mabia"
maita harjotlaa maapallon väestön jättiläismäiseen enemmistöön
nähden. Ja tämän "saaliin" jako tapahtuu parin kolmen maailman mah-taTimman,
kiireestä kantapaäliän ascstetun, ryövärin (Amerikan, Eng­lannin,
Japanin) kesken, jotka vetävät koko maailman oman saaliinsa
jaosta aiheutuvaan omaan sotaansa. — L E X I X .
Pariisissa pidettiin äskettäin suuri työläisten niielenosoluskokous
Matleottin murhaamisen vii^ivuotispäivän muistoksi. Kokouksessa esiin­tynyt
Ranskan kommunsitipuelueen johtaja ja edustajakamarin kommu-nistijäsen
Cachin kellotti Ranskan työläisiä kaikin voiminsa tukemaan
Italian proletariaatin taistelua fascismia vastaan sekä esittämään joukko-vastalauseensa
sen johdosta, että Ranskassa viranomaiset vainoavat ita­lialaisia
fascistivastaisia aineksia ja ranskalaisia työläisiä, jotka ovat
nousseet puolustamaan Italian fascistiterrorin vainon alaisia.
suoritus alettiin kutakuinkin täs­mälleen
kello 3 iltapäivällä urheilu­kilpailuilla,
joista selostus julkais­taan
toisessa osassa. Urheiluohjel­ma
kesti koko iltapäivän. Noin
viisitoista urheiluohjelman alkamir
sen jälkeen alkoi henkisen ohjel­man
suoritus. Ohjelman esittelijä­nä
ja juhlamarsalkkana toimi tov.
K. Salminen. Tervehdysrunon lau­sui
toveritar ; Kaarina Valoranta.
Tov. A. T. Hill piti juhlapuheen,
viitaten aluksi porvariston Domi­nion-
päivän juhliin, joille työläisten
juhlat ovat suorastaan vastakkaisia.
Selosteli Canadan porvariston ka­pitalistisien
riiston kebittjrmistä ja
tilannetta missä tällä hetkellä ol­laan.
Erikoisesti osoittaen kuinka
Canadassa maanviljelyksen laajen­tuminen
synnyttää kriisitilanteen
aivan samoin kuin puutavaratuotan-non
ja autotuotannon y.m. ylituo­tanto
ja kilpailu kärjistyy kansain­välisillä
markkinoilla, josta ön jo
kotoisesti sisäiset ristiriidat aiheut­taneet
lamaannusta ja työläisten
aseman huonontumista, ollen tämäii
kärjistyminen yleiseksi maailman
kapitalismin kriisiksi jo paljon sei- .... , „ ......
vemmin nähtävissä. Kiista brittiläi- "^n järjestetty Työläisnaisten luton
Kylander. Lopuksi esitettiin ken­tällä
onnistuneesti näytelmäkappale
"Juhannustulilla", joka oli osaston
näytelmäseuran johtajan läksiäis-näytelmä.
Kappaleen loputtua an­nettiin
näytelmäseuran hankkima
muisto tov. Kankaiselle.
Illalla noin puoliyhdeksän tienois­sa
alkoi juhlain lopettajaistanssit
Don haalilla, jossa oli yleisöä haa­lin
täydeltä. Yleisesti katsoen oli­vat
juhlat onnistuneet.
Tärkeänä mieleen painettara
Kommunistipuolueen jäsenten yh­teinen
kokous pidetään Don haa-1
lilla ensi keskiviikkona, t.k. 10 p.,
alkaen kello 8 illalla.
Kokoukselle tullaan esittälnään
raportti puolueen kansallisesta kon-ventsionista,
joka päättyi kesäkuun
6 p. Tov. Smith raporteeraa ta­loudellisen
ja poliittisen tilanteen
arvioimisen' suhteen, sekä tov. Mac-
Donald konventsionin viitoittamista
tehtävistä puolueelle. Kaikkien on
saavuttava.
Kesäleiri pioneerilapsille
puolitoista jopa parikin kuukautta
töitä eikä ole vielä ollut selvää pal­kan
maksua kertaakaan, paitsi joku j kannatilksen, iltamamme ovat olleet
kymppi silloin tällöin. Jos joku on | aineellisesti hyvät. Ei juokse tääl-sen
ja yhdysvaltalaisen imperialis­min
välillä markkinoista ja maail­man
herruudesta johtaa sotaan, jon­ka
varustaminen ja valmistaminen,
tapahtuu kaikilta suunnilta. "Rau-han"-
puheet sotkevat ja pettävät
vain työläisiä. Selosti Neuvostolii­ton
merkitystä sosialismin rakenta­misessa,
mikä esiintyy vastakkaise­na
kapitalistiselle maailmantaloudel­le,
jonka takia tähdätään imperia­lististen
valtojen voimat ensikädes­sä
Neuvostoliittoa vastaan, jonka
nujertamisella voitaisiin väliaikai­sesti
lievittää kapitalistisen maail­man
kriisiä, mikä kaikista huoli­matta
on sen kuoleman kriisi. Työ­väenluokan
valveilla oleminen Neu­vostoliiton
puolesta kuitenkin oh
ratkaiseva vaara imperialisteille nii­den
yrityksissä provoseerata Neu­vostoliittoa
vastaan, mikä seikka
myöskin muodostuu ja ensikädessä
muodostaa Neuvostoliiton ainoaksi
rauhan takeoksi maailmassa. Impe­rialistinen
kiista nykyisessä astees­saan
täytyy laueta imperialististen
valtojen keskeiseksi sodaksi. Selos­teli
varusteluja Canadassa. Cana­dan
aseman \-uoksi joutuu työväen­luokka
täällä ratkaisemaan, taiste­leeko
sytty-v-än imperialistisen tem­mellyksen
yhteydessä nousevaa Ca­nadan
Taltaluökan keskinäistä sotaa,
tai nouseeko taisteluun vapautuak­seen
kaikista vihollisistaan. Toisissa
maissa toisissa muodoissa kehittyy
proletariaatin taholta iriiperialisti-sen
sodan muuttaminen luokkaso­daksi,
sekä kansainvälisen proleta­riaatin
vallan luomiseksi ja sosia­lismin
rakentamiseksi yli maailman.
Myöskin viittasi juuri päättyneeseen
urheiluliiton edustajakokoukseen,
Jossa ensikerran canadalaisten ur- j
heilijain taholta analysoitiin ylei­nen
tilanne ja sen asettamat tehtä­vät
yhteisenä osana työväenliikkeen
tehtävistä ja eritoten taisteluna por­varillisen
urheiluliikkeen kaikkia
muotoja vastaan, työläisten vetämi­seksi
työpajoista, kaivannoista y.m.
työväen urheiluliikkeen riveihin, se­kä
kehittäen tietoisan rintaman, jo­ka
suorittaa tehtävänsä kaikissa t i ­lanteissa.
Se oli juuri tilanteen
oivaltaminen, joka johti heidät nä­kemään
sosdem. petturuuden Toi­sen
kansain\-älisen, Amsterdamin
ammattijohdon ja Lucemen inter-nationalen
yhteistyössä "olympialais­ten"
y.m. kehittämisessä työläisiä
rohennut pyytää, niin on ollut ai­nainen
laulu: se ja se mies kävi
niin vähällä tarjoiiiassa itseään töi­hin
— — laulu, joka olisi käsi­tettävä
ilman äänirautaa, sillä taval­la,
että entisten olisi tyydjrttävä sii­hen
millä muka uudet tulisiva t. Ja
sitten toinen laulu samalla nuotilla,
että: kyllä näissä hoolaa; se ja se
työmaa on sellainen, että ei jää
palkaksi mitään . Minä en
tiedä antaa parempaa neuvoa kuin
että: panee ne "kalliit" miehet pois
ja ottaa halpoja tilalle ja sen kai
ovat jo oppineetkin. Ja mitä hoo-laamiseen
tulee, siinä ei taida aut­taa
muun kuin järki, jota heiltä
täjrtyy puuttua töitä arvioidessaan
tai sitten on erittäin raju kilpailu­halu
saada vaan kaikki työt mistä
hinnasta hyvänsä. Että tällaisessa
käytetään työväen pyrkimyksiäkin j päiväntasaukseltar"sTdettaki'n"oS^
ratsuina, se tuntuu hyvin jouta­valta.
Paras jättää "aate" rauhaan,
läkään enää ihmiset pappien talu­tusnuorassa
aivan sokeasti, ainakin
mitä suomea puhuviin tulee, "ei saa
täällä mustatakit pysyvää jalansi­jaa,
vaikka on jo moni yrittänyt.
Viimeinen, jonka paikkakuntamme
vapaamielinen yleisö passitti täältä,
oli pastori Heinonen. Niin, eivät
täällä suomalaiset anna enään pap­pien
pimittää järkeään, jotkut ovat
kuitenkin vielä sen verran uskon­non
dokmeissa kiinni, että lähet­tävät
lapsiaan rippikouluun. Eikö
olisi tuhannen kertaa parempi että
senkin ajan lapsensa elämästä uh-rabi
johonkin jalompaan opiske­luun.
Ilmat
ovat olleet viileänlaiset koko alku­kesän,
miksikä sitten muuttunevat
kun ei itse pienimmässäkään mää­rässä
yritä sitä toteuttaa. —- Hessu.
ja S. J . osaston kanssa yhteistoi­minnalla,
ja alkaa se heinäkuun 6
p. Paikka on erittäin mainio On­tario
Laken rannalla. Long Branc-hissa,
kahdeksas pysäkki Port Cre­dit
kaaralla Lakeview'hen, josta on
VTiokrattu 2 taloa Parker Cresen-tilta.
Vanhemmat, jotka lähettävät lap­siaan,
tarvitsevat vain suorittaa
$2.50 viikossa heidän huolenpitoaan
kohden. Tämä ei luonnollisesti ole
riittävä ruokaan eikä muuhunkaan,
mutta tulee kaikki muu lasketta­vaksi
yhteisen kassan päälle.
Leiriä pidetään vähintäin kaksi
viikkoa, ja täytyy jokaisen vanhem­man
valmistaa lapsensa niin pitkäksi
aikaa ainakin. Tässä paikassa voi­daan!
jatkaa pitemmällekin, sillä
paikka on vuokrattu tarkoitukseen
koko kesän ajaksi.
Jos vanhemmat haluavat myöskin
käydä leirillä, niin voi siellä saada
voileipiä ja kahvia samoilla hinnoil­la
kuin haalilla. Koko päivän ruo­karaha
on ?1.00. Lapset saavat olla
5 ja 14 ikävuosien välillä. Vielä­kin
voidaan lähettää ilmoituksia.
Ken on jäSnyt pois?
me saaneet nyt viime aikoina, mutta
hitaasti on kasvillisuus edistynyt,
niin että lämmintä ilmaa tarvittai­siin.
— M. "W.
Dunblane, Sask.
Mikähän mahtanee olla syynä
siihen, kun melkein poikkeuksetta
osastomme valitsemat uutisten kir­jotta
jat lyövät laimin tehtävänsä,
ei näe juuri milloinkaan sellaiselta
valitulta lyhyttäkään pätkää, jolla
olisi yrittänyt täyttämään hänelle
annettua tehtävää. Me olemme
täälläkin aina silloin tällöin arvos­telleet
Suomen sisällissodan vaiheita
ja tuominneet ankarasti sitä kurit­tomuutta,
mutta kun- meille itsel­lemme
annetaan sellainenkaan teh-
RosegTove, Ont.
Paperipuun katkaisu,
se on käynnissä täälläkin tai n.s.
Ebyn perukalla, jossa tämän seudun
metsätyöt parhaasta päästä ovat.
Ebyssä on käynnissä 12 kämppää,
joissa työskentelee noin 70—80
miestji. Ja paperipuut katkeavat
niinkuin siimaa, vaikka ei makse­takaan
kun 4 taalaa koordista. Mut­ta
siinähän sitä on puoli liikaa.
Kun kätkasumaksu laskettaisiin 2
taalaan, niin eiköhän silloin jokai­nen
työläinen huomaisi mikä häntä
odottaa ja mihin häntä viedään, el­lei
hän nouse elinehto jaan puolusta-maaa.
Ettei kävisi niinkuin tällä
perällä kävi, että kun oli kysymys
So. Porcupinen edustajakokoukseen
on a
s. J. Toronton oisaston puoliTuosi-kokous
pidetään 14 p. heinäk. alkaen 7.30
illalla. Siellä mahdollisesti tullaan
keskustelemaan näytelmäseuran joh­tajan
paikan täyttämisestä tulevaa
toimintakautta varten- Muutenkin
puolivuosikokous on tärkeä kokous,
joten sinne on jokaisen osaston jä­senen
saavuttava. — E. P.
SauhSte. Marien uutisia
Töitä
täällä on tehty koko vilkkaasti tä­män
kesän ajan. Terästehdas on
ollut paremmin käynnissä kuin en­nen
ja siitä kai johtuu, että täällä
on h>-västi' rakennustöitäkin, kuten
pari suurempaa koulua ja yksi sai­raalarakennus
työn alla ja sitten
pienempiä asuntotaloja, joista osa
on joutunut sellaisten urakoitsijain
käsiin, jotka saisivat piiskailla ka-nojaan
farmillaan eikä kajota ol­lenkaan
sellaiseen työhommaan tai
ei ainakaan käyttää vierasta työ­voimaa.
Sillä nämä arvoisat jappa-
Minä en ole vielä eiliseen päivään
mennessä milloihkaan koettanutkaan
sepittää minkäänlaista runoa. Joskus
kyllä olen ajatellut, että mitähän jos
kokeilisi, syntyisikö runo minulta,
mutta kokeilematta se on aina jää­nyt.
Mutta njrt olen runon sepittänyt.
Eikä tuo niin vaikeata ollutkaan, kuin
pelkäsin. Loppusointujen haeskelua
pääasiassa. Tietysti oh toinen kysy-mjTs.
onko tämä esikoiseni — joka hy­vin
mahdollisesti on myös viimeiseni
— niin, että onko tämä esikoiseni hy­vä
nmo. vaiko huono runo. Minä itss
pidän tätä hjrvänä runona, tietysti,
mutta kaikki muut. ja varsinkin toiset,
minua kokeneemmat ja hiotummat ru­noilijat,
voivat pitää tätä loistavana
näytteenä siitä, että minusta ei pai-ninpuuss
»kaan olemalla ikipä tulisi
hyvän runon sepittäjää.
Rimoni sisällöllisestfi laadusta voisi
otateua, että kevään vaikutukset ja
rakastuminen olisivat tekijöinä sen
syntyy7£ Mutta tällainenkaan otak­suma
ei vetele, sillä jos sellaiset syyt
panisivat minut nmoUeniaan, niin
ta olla julkaisematta sitä tämän pa­kinani
yhteydessä.
Lukijalla voi helposti oSa nyt ru­nostani
sellainen' eimakkokäsitys, että
se on pilaruno. Mutta runoni tulee o-sottamaan,
että__se on kyhätty aivan
vakavassa hengessä. Ja vakavissani
minä olen tässäkin ollut kaiken alkaa.
Runoni on kertova. Ja kutsn kaikki
kertovat esitykset koskevat sellaisia a-sioita,
jotka ovat tapahtuneet, tai joi­ta
kertoja kuvittelee tapahtuneiksi,
niin tämä nmonikln kertoo lemmen^
retkestä, joka on tapahtunut jc
lehtiä siitä, että opettajat varmasti
saapuvat 13 p:ksi ja aloittavat työs­kentelyn.
Onpa vielä vakuutettu,
että tänne pohjoiseen saadaan suo­malainenkin
opettaja, joten olemme
oikein tyytyväisiä siitäj että pyyn­tömme
on otettu huomioon siinä
suhteessa. Mutta koska heinäk. 13
p. on lauantai, niin on alkajais-juhlallisuudet
täytynyt supistaa
vain iltamiksi, jotka alkavat kello
8 illalla, ja tulee ohjelmassa ole­maan
puheita, runoja, ehkäpä soit­toakin
ja kolminäytöksinen kappale
"Onnen veräjä", jonka esittää Tim-minsin
nuoriso-osastolaiset. Ovira­ha
on vain 35 senttiä, ettei tun­tuisi
liian raskaalta niillekään, jot­ka
pidemmän matkan päästä saa­puvat
antamaan kannatuksensa nuo­risotyölle.
. Seuratkaa tarkemmin
maksettua ilmoitusta, joka joitain
päivä myöhemmin tulee lehteen
näistä alkajaisista. Mutta kaikkien
nais- ja nuoriso-osastojen pyyde­tään
huolehtimaan siitä, että jo­kaisella
paikkakunnalla tulee tie­dotettua
kursseille aikoville var­masti
se, että kurssit ° alkavat 13 p.
heinäk., ettei olisi joukossa ketään
sellaista, joka voisi valittaa olleen­sa
epätietoinen alkamisajan suhteen
siksi kun ennemmin tehtyä päätös­tä
ei voitu toteuttaa. Koska oppi­laat
tänä kesänä sijoitetaan asu­maan
telttoihin, niin kehoitetaan
jokaista oppilasta tuomaan muka­naan
"plänketin" ja tyynyn vuode­vaatteiksi.
Pioneerien kesäkämppäys. Timmin-sin
ympäristöläisille
Pioneerien kamppaaminen päätet­tiin
alottaa viikkoa jälkeen nuo-risokurssien
alkaniisen, ja päätet­tiin
kehoittaa heitä ottamaan mu­kaansa
samoin peitteen ja tyynyn
sekä kupin, lautasen, veitsen, kah­velin
ja lusikan siksi, että tulisi
kovin kalliiksi hankkia näitä väli­neitä
niin paljon tätäkin touhua
varten. Jokaisella on kotona sel-laiaa
huonompia astioita, joita voi
tai paremmin, jonka olen
joskus tap>ahtuneeksi.
Tämä runo alkaa, .siis se
Kolme
Kesä suloisin, on v^toiUansfl
luonto uhkeana toikoistaa '
Luonnolla lemmei himaa'
povellansa. /
hinkään muuhim asiaaii maailmassa
he eivät suhtaudu niin häijysti kuin
tähän, lempeen — tosin ei kukaan o-maan
lempeensä, vaan toisten. Kukaan
ei ole ahdasmielinen omaa lempeänsä
kohtaan, eikS järin "siveelline.-* • —
-omassa lemmenelämässään;,-»^' ^ ^ ^ ^ r i"
sattuu näköpiiriin joitte^ aiutta kun
lemmensuhteet, niin het^^^kin toisten
päällä kalvo,, jonka läpit^ ° ° silmäin
lemmensuhteet näyttävii^ toisten
ja likaisilta. Sivistys vr^^^veettömiltä
ta 'siveettömyyderikalt'^^ ohentaa tuo-vitaan
sivistyksen.'oa"., mutta tar-genvalistust^
ei^T^^^ra korkeinta hen-peen
kohd>e^V'-^"^ kun toisten lem-naan
. p v i ^ " ^ ^ * s"mät siitä koko- tuks^ir*^^^^^: Ja sellaisen valis-kaiketippa
ne olisivat tehneet sen jo
ennemminkin, joten ensimäinen ru­noni
olisi mahdollisesti syntynjrt ol­lessani
iäitftni siinä kolmentoista seu­duilla.
Sitäpaitsi tällainen otaksuma
jättäisi yhä mahdollisuuden tuon y l ­lämainitun
teorian todenpaäisyydelle,
jonka todenperäisysrteen en nyt enää
vähääkään usko.
Olen siihen määiään taaltioissazii
puheena olevasta nmostani. etten saa-on
' " ^ " ^ ^c .T! !n' "^' ^r. .^^ ^^ ^ " lemmteonisstyelnei lynt ähydleeni- on^Si' ^««»nenseurustelua
^ n o ^ ^ * ^ lymypaikoissa harjoitta­maan.
Aviopareilla ovat heidän 4nky-kamannsa,
jonne siveettömien silmien
TJ'inm °^"tta riijusteu-jarn,
joitten lemmenkohtauksille vaa-
Se saanut luoltseen on^^rinT,^^''*^!^ f l ^ * vielä yhteis-mielten
aht^y^.^ P^nn lempivän, kunnan lakikin, julistaen ne i S o -
'miksi. on haettava salaiset syleilypaik.
Sen h e W E , a kätkien löytävät. L u o n a o Sa
sille suloÄ^n tuoksuen ' kesalla on aina turvallisimpia täflals-kiellä
v^uden «5iKaa lemmenseikkailujen
1 tyyssijoja.
"Mirfen ahtaut*a nak ' I
^ •''^»Sfsir?.°ÄSP'«?' «-SÄÄ:
^msiumm JaSva^fa f . - ^ ' ^ *^ moninkertaj^syy tan
JumaI„^.,, -.^^«"^^t ja ^ydami^äSnlfeeutua l a v a l l i s t a ^ S t e i S ^ I
helmaan. Laolaznme heistä edeUeea:
•4> c