1922-11-04-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
VAPAUS Canadan suomalaisen työväestön äänenkannattaja, ilmestyy Sudbaryssa, Ont, joka tiistai, torstai-ga lauantai. H. PURO. Vastaava toimittaja, VAPAUS (Liberty) • „ ^ The only organ of Finnish Workerfl in Canada. Pub- ^ e d in Sudbury, Ont, every Tuesday, Thursday and ibtairday. Advertising rates 40c per col. inch. Mjniroum cnarge for singie insertion 76c. Disconnt on standmg advertis» ment. The Vapaus is the best advertising medium among Öie Finnish People in Canada. - (as TILAUSHINNAT: , Canadaan yksi vk. 14.00, puoli vk. $2.26, kolme kk, 8L50 ia yksi kk. 75c. . . , v , Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk, ja kolme kk. $1.76. „ Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään, paitsi asiamiesten joill» on takagkset. Ilmotushinta kerran julaistuista ilmotuksista 40c. palstatuumalta. Suurista ilmotuksista sekä ilmotuksista, joiden teikstiä ei joka kerta muuteta annetaan tuntuva alennus. Kuoloilmotukset $2,00 kerta ja 50c, lisää jokaiselta rauistovärsyltä; nimenmuutosilmotukset 50c. kerta, $1,00 kolmekertaa; avioeroilmotukset $2.00 kerta, $300 (kaksikertaa; syntymäilmotukset $1.00 kerta; ha-lutaantieto- ja osoteilraotukset 50c. Ikerta, $1,00 kolmekertaa. — Tilapäisilmotuksista pitää raha seurata mukana, • • Jos ette milloin tahans» saa vastausta ensimaiseen fclrjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeehoitajan per- Boonallisella nimel'ä. ' l V. KANNASTO. Liikkenhoitaja. Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building, Xome St., Puhelin 1088.Poatiosote: Box g9. Sudbury, Ont. Reidstered at the Post Office Department, Ottawa, as eecohd class matter, • ' • . . . Tiistain lehteen aijotut ilmotukset pitää olla konttorissa lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain lehteen torstaina kello 3. - ' • • • .• Lahtari-imperialismin voitto Italiassa * Italian fascisliliike on jossain suhteessa omituinen, mutta ilmeisesti sen maan porvariston viiftiei-nen elinvoimainen ponnistus valtansa säilyttämiseksi ja proletariaatin nousun ehkäisemiseksi. Kun Italian työväki valtasi tehtaita ja alkoi määritellä käskeväsli tuotannon 'järjestelyssä, uhaten ulottaa valtansa yhä' lABJeromalle ja te^hdä lopun porvariston vallasta^ säikähti koko Italian vallassaoileva luokka. Se oli kokonaan hätääntynyt eikä tiennyt mitä tehdä. Italian^ so-sialistipuolue oli siihen aikaan suuri ja voimakas ja liittyi eiisimäisenä Kommunistiseen Internationaleen. Kaikki näytti valmiilta Italiassa, tuslkin odotettin mitään huomattavampaa vaBtarintaa Italian proletaarisen neuvostovallan perustamisessa. Kommunistinen Inter-jTialionale neuvoi silloin Ita'lian proletariaattia puh- 4MW."18W ensinnä omat rivinsä ja sitten valmistumaan Ippuijiseetj Ijyöljljäykfieen porvariston kukistamiseksi. Kommunistinen Interflatjojiale nimittäin käsitti, että vaikkakin näennäisesti sillQJD j^hienäinen ja suuri puolue » ^ i Italian sosialistipuolue |(yk@HQ ggijaiisenaan rat- .jcaisevaan taisteluun, M a se sisälsi proletariaatille vilpillisiä ainekaia, Nämä se käski Itali&h tovereitten puMistömaan riyeiatiiän. * fifutta Italian sosialistit, Serrati ym., asettivat hilloin yhtenäisyyden Icaikeh edelle. He uskoivat että parantumattomat reformistitkin kyllä vallankumouksel- IhentuVat ja etteivät he ainakaan voi mitään vahinkoa aikaansaada, kosica puolue on niin voimakas ja suOri. •;: • • •• • " • 1^ Mhlta tuH koetleletnukeen Sietki. Italian työväki, VaiycakiH 'suuri ja järjestymiseensä nähden voimakas, fei ollut llelöitifeh ja selvillä taktiikastaan. Joukot kylläkin paloivat taisteluhalusta, kävivät omin päinsä taisteluun, mutta myöskin vähemmän tietoisina — kävivät valtaamaan tehtaita. Italian porvaristo oli neuvottomana. Mutta sosialistipuolueen 'j(4Uajat epäröivät ja viivyttelivät. «Ei vielä, ei'vielä^i, «Kaikki on liian aikaista», valittelivat he. Ja ensi säikähdyksestään toipunut porvaristo äldcäsi, että nyt on aika lyödä epäröivät ja tarmokasta johtoa vailla olevat työväen joukot, tai muussa tapauksessa' punainen peikko hävittää koko porvariston vallan jä etuoikeudet. Ja he löysivät aseita monenlaisia. Vanha koeteltu poliittinen kettu, Gio- Iitti, pelasi «sopusoinnun» osaa, lupasi työväelle kaikkea hyvää, Jos he luovuttavat tehtaat entisille omistajille, Turati y.m. porvariston asiami^et sosialisti-puolueessa kävivät sovittelemaan Giolittin puolesta, kehoittaen työväkeä noudattamaan hänen neuvoaan. Samalla aikaa porvaristo oli löytänyt itselleen toisen voimakkaan aseen entisestä sosialistista —. Beftito Mussolini perusti porvarillisesta upseeristosta fascisti liikkeen — valkokaartin — johon sitten on yhtynyt kautta Italian kaikki porvarinulikat ja heikompiuskoista työväkeäkin suuri määrä on pakotettu myöhemmin siihen liittymään. Tämä asestettu valkokaarti viskasi ulos tehtaiden isännyydestä nekin työläiset, 'jotka eivät Giolittin lupauksilla ja Turatin y.m. petturisostalistien kehoituksesta sieltä suosiolla lähteneet. Tämä lujan kurin sitoma ja hyvin asestettu ja harjoiteltu valkokaarti on teh-' nyt kautta maan; lopun sosialistien «rauhallisesti» valtaamista kuhnallishai Hiuksista, se on polttanut, ryöstänyt ja hävittänyt työväentalot, sanomalehdet, kirjakaupat ja muut omaisuudet kautta maan. Tämän pelin alkaessa antoi Kommunistinen Internationale useita vakavia kehoituksia Italian sosialisteille, huomauttaen heitä uhkaavasta, tuhoovasta vaarasta, mikä on jo koitunut ja mikä tulee yhä yahin-gollisemmaksi ja suuremmaksi, mikäli he viivytteleväl riviensä puhdistamisia ja lujan taistelupuoluefen luomista. - Mutta vallankumouksellisuudellaan ja marxilaisuudellaan aina loistanut Serrati käänsi selkänsä Interna- .tionalelle ja kielsi «venäläisen sekaantumisen» Italian asioihin. Seuraii/ksena on ollut, eitä kolmisen vuotta sitten voittonsa kynnyksellä seisova Italian työväki tehtiin porvariston voimakkaan aseellisen jarjestymi-eeh kautta tehottomaksi. Ja nyt ovat fascistil suorittaneet uhkaamansa vallan kaappauben — Mussolini on muodostanut ministeristön. Paitsi että fascistihallitus merkitsee sisäistä val-koterroria ja Italian työväenluokan vallankumouksellisten ainesten äärimmäistä vainoomista, merkitsee se ulkopoliittisessa suhteessakin Italian työväelle alati suurentuvien kärsimysten aikaa. Fascistil nimittäin julistavat avoimesti aikovansa tehdä Adrian merestä «italialaisen järven» ja tehdä Italian «Välimeren herraksi ». Tämä merkitsee Italian kansan syöksemistä uusiin verisiin sotiin. Mutia fascistien kiihko-militaristinen — ja imperialistinen politiikka on tehnyt rauhattomaksi osan italialaista kapitalislimailmaakin, samoin kuin sitä katselee levottomuudella ulkomaiset kapitalistivallatkin. Kapitalismi nimittäin on jo liian rietunut ja vanha mies paljon voimia kysyvään seikkailupolitiikkaan, ja tällaisen politiikan sokea ajaminen saattaa jouduttaa sen kuolemaa. Multa joskin työväen täytyy kalliisti ostaa koke muksensa, niin oppii se lopultakin niistä jotain. Niin pä muutama viikko ennen iascistien vallankaappaus la, pidettiin Italian sosialistipuolaeen kongressi, missä Serrati avoimesti tunnusti erehdyksen syntinsä, ja py häsli lupasi liittyä Kommunistiseen Internationaleen Hänen mukanaan tulee 42,000 sosialistipuolueen jä sentä. Porvariston äärimmäinen valkoterrori on antanut vakavan läksyn It£^lian työväenluokalle. Ja kun se nyt taasen monien harhailujensa jälkeen osaa pala ta oikeaTle tielle, niin on toivottavaa, että fascistien i l takausi — Italian porvariston viimeinen elinvoimainen ponnistus — tulee olemaan sangen lyhytaikainen. (mim nkkauksieii historha Gustavus Myersin mukaan suom. varten. Neljännes vuosisata. myö- g A. l. K, bemmin käsitti yksistään ranskalainen kalastuslaivasto kuusisataa alus ta, taikka melkein tuon määrän. Näistä kalastusretkistä kehittyi j g apuna oleva liikenne josta myöhemmin tuli pääasiallinen kaupankäynti; tuottaen suunnattoman isoja = »»""»HlHIIiH I. Kaupan j a uunien rikkauslähteiden ettintä. Vaalitaistelu Englannissa Kärsittyään häviön Läheisen Idän politiikassa ja menetettyään Europan diplomaattisen johdon kilpai Iljalleen Ranskalle, Englannin vallassaolijat päättivät muuttaa hallituksensa johtomiestä. Entiset hyvät ystä vykset Lloyd George ja Bonar Law «splittaantuivat». Se oli Bonar Law'n sana, 'joka Carlton Clubissa, tai kuten Lloyd George sitä pilkallisesti nimittää «Länsipään » Clubissa, kaatoi kokoomushallituksen. Mutta Bonar Law konservatiivisine loordi- ja herttua-mi-nistereineeg ei näytä varsin «populääriselta» aseteltaessa kansan eteen vaälisyötiksi, Lloyd George sitävaS' toin loistavana puhujana ja ovelaa politikoitsijana, osaa puheissaan asettautua porvarillisen kansan aineksen tasalle ja voittaa kieltämättä edelleen sangen suurta persoonallista huomiota. Näin ollen ei Bonar Law ja hänen konservatiiviset luutnanttinsa oikein tiedä, uskaltaako sivuuttaa Lloyd George tykkänään, vaiko pysytellä hänen kanssaan sovinnossa ja j^yttää hänen apuaan hyväkseen. Tähän miennessä ovat konservatiivit varoneet avoimesti hyökkäämästä lloyd-georgelaisia vastaan, ovat olleet asettamatta heille kilpailevia ehdokkaitakin. Sanloin toiselta puolen, niin paljon kuin Lloyd George onkin pu-hiissoan letkautellut Bonar Law'n «kykenemättömiä ministereitä» ja niin ovelasti kun hän onkin osottanul, kuinka konservatiivit tahtovat asettaa «puolueensa yläpuolelle maan etua» kaatamalla kokoomushallituksen, niin on hänkin painostanut porvariston yhteisen rintaman merkitystä «spsialismin uhkaavaa vaaraa vas-täälti^. jKöHServatiivlen koko raiikaB tykistö dii niinikään, kuten aikalseiumin julkai§^igl^l»me uutisista käy selville, SUUBflätlU työväkeä Vastaan. Winston Churchill, Austea thaliftlyörlain, Ipordi Beaverbrook ja muut kokootttUslliallituksen konservatiiviset ministerit, jotka yhä ilmaisevat kannaatavansa LL Georgen varottavat ankarasti «taulakovia» konservatiiveja erollautu-nHasta U.-georgelaisista kokoomusliberaaleista, koska silloin uhkaa koko vallassaolevaa luokka sosialismin yaara. Näin ollen, niin mielellään kuin Bonar Law*n jo|h-tamat konservatiivit hyökkäisivätkin Lloyd Georgen kimppuun, ja hän taas purkaisi kiukkunsa heitä vastaan,^ kostoksi hänen hallituksensa kukistamisesta, pidättää heitä siitä yhteinen vihollinen — alati kasvava Englannin työväenluokan voima. Tosin Englannin työväenpuolue nykyisen johdon alaisenai ei muodiosta mitään vaaraa omistavalle luokalle. Mutta se on kuitenkin suurten pohjakerrq^ten liike, jonka sisässä on aina olemassa mahdollisuus, että työväenluokan vallanku» mouksellinen luokkatunneilma muuttuu yhä suurem* massa määrin selväksi, tinkimättömäksi luokkatietoisuudeksi ja — voimatietoisuudeksi, ja että tai»S liike työntää etualalle, kärkeen, vallankumoukselliset johtajat nykyisien porvariston maleksijain sijaan. Ja silloin työväenpuolueen, nykyisin hyvin vaatimattomalta näyttävä reformiohjelmakin saisi kokonaan toisen luonteen. Ja tätä peläten Englannin porvaripuolueiden poli-tikoitsijat arkailevat käydä toistensa kimppuun. Englannin kommunistit käsittävät tilanteen. He eivät ole asettaneet työväenpuolueelle kilpailevia ehdokkaita, vaan työskentelevät joukkofbn keskuudessa, niiden valistamiseksi vallankumouksellisella tietoisuudella. Englannin työväki siis, huolimatta syvälle käyvistä erimielisyyksistä, esiintyy yhtenäisenä rintamana porvaristoa vastaan. Kun espanjalaiset löytöretkeilijät ensin näkivät St. Lawrencen joen suun, «jota reunusti korkeat lumipeitteiset vuoret», he itsestään nimittivät tuon kolkolta näyttävän maan «Acanadaksi», joka merkitsee «Täällä ei ole mitään>. Ensimmäiset rikkauden lähteet olivat meren vedet joista sai sellaisia alkuperäisiä ruokatarpeita kuten turskaa, hyljeitä ja valaita. Niinpä tälle merelle tuli aluksia Espanjasta, Englannista, Ranskasta ja' hollannista kulettaakseen sitten takaisin runsaita saaliita New-foundlandin rannikoilta. Rooma-lais- katolisissa maissa vallitseva suuri kalan kysyntä takasi vannoja ja suuria voittoja, ja hedelmällinen öljyn saanti valaasta edusti houkuttelevia mahdollisuuksia kiertäville merenkulkijoille; yhdestä ainoasta valaasta otettiin usein niinkin mon- LÄHETYSKUSTANNUKSET: hiiselämän uhrauksen. Tämä o;i turkiskauppa, pääasiallisin ja ~lcau-ankestävä rikauksien alkuperäisen kasaantumisen alkulähde Canadassa, josta rikkaudesta suurin osa meni, vuosisatojen kuluessa, europpalai-sille kapitalisteille tullakseen sijoitetuksi järjestyksessään maahan, kauppaan, tehtaisiin, pankkeihin, kuletussysteemeihin ja muille aloille Europassa ja Canadassa ja mui?.- sa maissa. Turkiskauppa ja kauppayhtiöt Mennessään maihin kuivaamaan kaloja, kuulivat kalastavat kauppiaat Indianeilta että maassa oli turkiseläimiä. Näiden metsästyksessä olivat Indianit käteviä, Tietämät- Torontossa ottaa rahavälityksiä vastaan A. T Hiil 9=17 R viev7 Ave. • , soi at< I Pilettejä Suomeen ja Suomesta tänni s Tiedustelkaa hintoja y. m. S ' Suurimpien valtamerilinjojen valtuutettu asiamies. VAPAUS, BOX 69, SUDBURY, C Pilettilnke tehtävä J , V . Kannatton nimessä. iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiniiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiuiiniHiiHiiiiiiii^ ta kuin neljä sataa tynnyriä öljyä. ^„^.„ -j^^^ ^jj^^^ turkiksien, taikka — «Me taistellemme Kommunistisen Intemationalen ja kansainvälisen köyhälistön vallankumouksen puolesta. Panos on suuri molemmin puolin. Taistelu käy vimmaiseksi ja raskaaksi. Mutta me uskonnne voittoon, sillä siihen on meillä historiallinen oikeus.» — Trols-ky. — Pari kuukautta sitten haluttiin lännelle 40.000 viljankorjaajaa. Nyt kun vilja on korjattu ja nämä työläiset hakevat itselleen talvitöitä lännen kaupungeista, ilmoittavat porvarit, ettei niihin pidä tulla, koska «ei qle mitään tehtävää». Kun siis työläiset ovat korjanneet maalle entistä rMaaraman sadon, ei lieita taas ehään tarvita ennenkuin seuraavana syksynä. Siihen asti saavat he tulla toimeen miten pailiaTten taitavat. Meressä oli suunnaton rikkaus, mut ta kiusallisena kysymyksenä näille kalastaville kaupantekijöille ja uu-tisasukkaille ilmeni se miten saada tarpeellista apuväkeä työskentelemään merille. Vankien tuonti uutisatukkaiksi. Kaukainen, otaksuttavasti hedelmätön maa johon tullakseen tarvittiin sata päivää eli enemmänkin vaivaloista purjehdusta, ei viekoitellut ^uroppalaisia työmiehiä. Cartier osoitti, V. 1541, miten oli mahdollista täyttää tämä vajaus mie-hien hankkimisessa hänen asestet tuun retkeilijäjöukkueeseensa ottamalla tuomituita vankiloista meripalvelukseeni. Nämä onnettomat eivät olleet sellaisia joita nyt käsitetään vangeilla; aikana jolloin pieninkin varkaus voitiin rangaista hirt tämisellä, ja kerjääminen oli rikos, tuo nimitys vanki, syylliseksi näytetty pahantekijä, tarkoitti, niitäkin jotka oli tuomittu mitä turhan-aikaisemmista /teoista. V. 1598, La Rohen suunnitellessa retkeä Newfoundlandiin hankki hän viral-isen luvan ottaa «rikoksellisia» Britannian ja Normannin vankiloista; hän valitsi «kaksi sataa rotevaa cerjäläistä, miehiä ja ,naisia», mut-a otti ainoastaan kuusikymmentä heistä mukaansa, ja näistä neljä-kymmentäkahdeksan kuoli ankaran talven kestäessä Sable saarella, ja yksi hirtettiin varkaudesta. V. 1578 NewföUhdlandin rannikoilla oli kolmestakymmenestä vii-teenkyftimfeneen Englantilaista ka- IftstUSläivaa, ja noin kaksisataa alusta Espanjasta. Kaksikymmentä alusta Biscaystä oli valaitten pyydys-tyksessä. Seitsemän vuotta myöhemmin oli kalastuslaivaston . lukumäärä kolmesataa espanjalaista, ranskalaista, englantilaista ja hollantilaista alusta, joiden miehistö oli asestettu mahdollista taistelua tehtaassa valmistettujen tarvikkeiden arvosta, voitiin alkuasukkaat helposti houkutella vaihtamaan tur. kiksia turhanpäiväisiin esineisiin. Niinä päivinä voitiin majavan nahka ostaa silmäneulalla, kulkusella taikka tinasta tehdyllä peilillä. Houkuttelun taitoa auttoi suuressamää rin lahjaksi annetut olut ryypyt. Kun kalastuslaivastot, lastattuna turkiksilla, palasivat Europaan, he rätti uutinen niistä joidenkin yrit-teliäämpien satamakaupunkien kaup piaiden himot jotka alkoivat oikein-.' arvioida turkiskaupan suuria rikkautta- tuottavia mahdollisuuksia. Ensimäinen turkiksien kauppayh-tiö joka.-perustettiin oli Company of Canada, ja pani sen alkuun David Kirke joidenkin toisten kanssa. Sen oikeutti Kuningas Charles 1, ja oli sillä valta riistää St. Lawrencen turkiskauppaa, mutta sen toimet äkkiä loppuivat kun v. 1632, Englanti palautti Canadan Ranskalle. Sillä väliajalla, Champlainin yhtiö, Rouenissa ja St. Malossa oleva, oli perustettu 1614; sen osakkeet olivat jaetut noiden kahden kaupungin kauppiaitten kesken Lupakirja-tälle yhtiölle annettiin sillä ehdolla että he täyttäisivät eräitä varmoja asutus tehtäviä, mutta tätä ei yhtiö ottanut vakavalta kannalta ja fgjOJtli toimensa vain lähettämällä Canadaan. yhden ainoan perheen Sen monopoli hävitettiin y._ 16^0. Seuraavana vuonna lupakirja annettiin, tavallisilla ehdoilla ja vaatimuksilla kulettaa asukkaita ja lähetyssaarnaajia, -De Caen yhtiölle jonka perusti William 'De Caen ja hänen veljenpoikansa, Rouenin kauppiaita. Tämä yhtiö liitti itseensä Champlainin, ja yhdistetyt liikkeet jatkoivat kaupantekoaan vuoteen 1633, vaikka ei myöhempinä vuosinaan ilman kilpailua toisten kauppayhtiöitten taholta. alisti työläiset tulella ja miekalla: yhteyspolitiikkansa täydellis diktatuuriinsa, veti sosialidemokra- rarikon. Ja nyt on Serrat tian oikea siipi politiikkansa viime-sen johtopäätökseni Turatin johtama parlamenttiryhmä selitti olevansa valmis astumaan kokoomushallitukseen porvarillisten, jopa^^ hätätilassa lahtarienkin kanssa. Oli päästy Livornossa häämöttäneeseen päämäärään. Kommunistisen Inter-nationalen ennakkoarviointi täyttyi pilkulleen, <rlrti Moskovasta» seurasi ja täytyi seurata «kunin kaan luo.> Mutta työntyi esiin kuolettava vastakohtaisuus, mitä yhteyspuolu-een johtajat 22 kuukautta olivat .vaivoin tukahuttaneet. Sosialistiset työläiset olivat tähän asti todella uskoneet yhteyden olemassaoloon. Mutta puolueen teot järkyttivät a-jan oloon- heidän uskoaan. Heinäkuun lakon petos oli vahvin todistus reformismia vastaan. Liittyminen kokbomuspolitiikkaan hajoitti viimeisetkin harhaluulot. Joukot el vät enää menneet mukana. Lahta-rit ovat häätäneet puolueesta puo-let jäsenistä, toinen puoli uhkasi nyt vihansa vimmassa erota siitä. Joukkojen vastarinta reformismia kohtaan pakotti^ osan johtajista muuttainaan kantaansa. Serratin ryhmän oli valittava lopullisen lankeemuksensa ja joukkojen välillä. Se on kääntänyt selkänsä Turatille ja siten tunnustanut livornolaisen linaisuuden edustajajan, om sinaisuutensa ajamana jäi! hestyttävä kommunisteja. on_ kuljettava sama ka1 kuin lewiläisten, joiden n>1 mussa ja tuhassa kaikkien sä jälkeen kommunistista ir nalea vastaan, palattava ko tiseen puolueeseen. Ja va vaavaa on, että hän on s nut enemmistön turatilaisia kommunisteille myötämielis zari-Musatti ryhmän avulla. Serratin ryhmän_ elinpäii puvatkuitfenkin kokonaan 1 ten ripeästi se yhdistyy ko tipuolueeseen. Serrati ei kään ole mikään miellyttäv etoveri. Vähempikin vehke munistista Internationalea raunistipuoluetta vastaan aan kylmentämään luokk työläiset häntä kohtaan, kommunisteille ei persooni kuitenkaan ole mistään 1 sestä. Italian työväenluol vaativat «uurta kommunist telupuoluetta, joka voi joh ki vallankumoukselliset työ formismin sudenkuoppain ; käykseen lahtarismia — ! diktatuuria vastaan. Itali munistien ja serratilaistei muksen vastustajain on muodostettava tämä ttaiste Italian sosialistipuolueen hajaannus Italian sosialistipuolueen äskeinen k&ngressi on hyväksynyt mak-simalistien, serratilaisten, vaatimuksen oikeistososialistien* turatilais-ten, erottamisesta puolueesta. Nämä puolestaan korostiyat, että kah tiajako oli välttämätön. Ja siten on kommunistisen ryhmän eron jälkeen jälleen ratkottu irti osa Italian sosialistipuolueen ruumiista, mi kä merkitsee sen, vaelluksen pikapuoliin tapahtuvaa loppua. Ensi kerran kokee vanha sosialidemokraattinen puolue suuressa teollisuusmaassa täydellisen vararikon. Se ei kuole, kuten menshevismi Venäjällä, voittoisan vallankumouksen iskusta, vaan menehtyy valkokaartin rautakannan alle. Samaan aikaan kun Italian sosialidemokratian johtajat antoivat luokkataistelun lippujen laskea, kohottivat lah-tarit kaupungintalojen, kansantalojen ja osuustoimitalöjen harjoille porvarillisen diktatuurin lipun. Kuten Saksassa, missä kokoomus-politiikkaa kannattavan so^alide-niokratian elinpäiviä on koetettu keinotekoisesti pidentää yhdistämällä yhteen sen kaksi puoluetta, avoi. men taantumuksellinen ja valheku-mouksellinen, kantaa Italiassa vastuun työväenluokan taistelupuolu-een rappeutumisesta ja luokan turvattomuudesta . sosialidemokraatti nen, johto, joka on hyljännyt joukot ja antanut ne alttiiksi murlia-taantumuisene, näläTle ja kurjuudelle. Italian proletariaatiii vaHankumo-uksellinen rieöto pakotti sosialidemokratian Moskovaan 'vuonna 1919. Kun joukkotaistelujen laine teh-laiden valtausten jälkeen 1920 oli tyyntynyt kohottivat reformistit ensi kerran naamionsa. Tammikuussa 1921 hylkäsivät he Kolmannen Intemationalen liittymisehdot ja erosivat kommunistisesta siivestä. Serrati lähestyi Turatia. Italian kommunistipuolue perustettiin. Molem-pain suuntain, sosialidemokratiset johdot nauroivat pilk*allisesti kommunistipuolueen suhteelliselle vä-hälukuisuudelle. Ne heläyttelivät yhteysfanfaareja. Ja suuri osa proletariaattia uskoi niihin. Mutta saivat verellään maksaa harhaluulonsa. Moakovasln irtautuminen kävi fascisteista yleishyök-käyksen hälytyksestä. Taantumus aryösti varsin oikein serratilais-tu-ratilaisen yhteyspuolueen. Tapah-tumat vahvistivat taantumuksen laskelmat. Keinotekoinen yhteys ei lujittanut vaan kahlehti ja lamasi proletariaatin taisteluvoiman. Puolueen politiikkaa eivät määränneet Serratin jyrkät puheenparret 'eikä rehellisten so^alidemokraattien tahto vaan oikean siiven parlamen^a-rikot ja amthattiyhdistysbyrokratia. Työläisten muodostaessa vallatuis sa tehtaissa punakaarteja neuvottelivat reformistia Giolittin kanssa tehtaiden tyhjentämisestä. Kun työläiset lahtarien vainoamina ja "kiduttamina epätohron vimmalla nousivat yleislakkoon, meni sosialidemokraatti Ttirati Italian kuniiflcaan pulieiire ja antoi hänelle vakuuden taistelun keskeyttämisestä. Kur reformistien heikkous ja Taukkamaisubs oli auttanut porvariston voittoon, kun viime suurlakon verisen tappion jälkeen labtarismi ^kautta Italian TILAAJÄMÄÄRÄ KATSAUS Kohoaa se vaikkakin hiljaa Sitten viime katsauksen on tilaajamäärä kohonnut 19 lilaaj lainen kohoaminen ei tietystikään vielä hurraahuutoa edellvl sittenkin se, on parempi kuin ei mitään ja moninverroin pare mitä olisi jos tilaajamäärä olisi saman verran laskenut. Jos ec verran nousua ilmenee muutamien kuukausien ajan jokaiselii niin pian tästä hyvä tulee. ' Merkkipylvääseen saakka on tällä viikolla päässyt ainoasta; .ma paikkakunta ja sivutse pylväänsä ei ole mennyt kukaan, ovat perillä: Wolf Siding, Leslieville, Web8ters Corners ja Nousua on tapahtunut Sault Ste Mariessa, Connaught Slation Williamissa, Timminsissä, Kivikoskella, Burritissa, Victorian Worthingtonissa, COPPER CLIFFISSÄ, Edvillessa, T l i o r h i l( naimossa ja joillakin pikku paikka'kunnilla. Pahanpäiväistä taantumusta näkyy Kirkland Lakella, Schui Rosegrovessa, Levack Minella, Intolassa, St Catharinessa, (, Port Arthurissa, Nair Centressa, Whitefi^issa, Creightossa, RYSSA, Rockey Mountain Housella, Gibson Landingissa, V a sa, Rock Bayssa, Roi^ketonissa, Bircayssa, Dunblanessa, S ha ja joillakin pikku paikkakunnilla. Copper Cliff, jonka luultiin aina vain perääntyvän on lal rääntymästä ja alkanut koko uhkaavasti etenemään. J a kuk ottanut Cliffin entisen kurssin? Sudbury ja P o r t A r t h u r, paikkakuntaa, jotka ovat vetäneet kissanhäntää VapaudeTi k< Nyt nuo veljekset mennä laahustavat taaksepäin. Port A r t h u r 1 vielä toisenkin i^un sentähden että Sanna-täti vaati oman 1 eroon Port Arthurista. Ei sanonut viitsivänsä o l l a kauemmm kissa. Kuuluupa hän.vielä innostavan tarmolaisiakin menette maila tavalla ja jos hän viekottelussaan onnistuu, jota ei tai osasto ainakaan epäile, niin silloin ei Port A r t h u r i i n montafca jää. Sointulassa ja Cobaltissa on naisia tilausten otto ohjaksi: päsivät heti alussa, mutta kun tuli heitä hiukan kehuttua, r aivankuin tarkotuksella olla vastaan ja näyttää p i i k a a nenaa että tämä levitysosasto on erehtynyt ovat päästäneet t i l a a j an kusen laskemaan. Mutta dikäpä m e taaskin olemme erem\n viikolla tappio on moninkerroin otettuna takasin. Paikk^nnitlain ovat tulokset nyt seuraavat: B r u c e M i n e 5 F o r t F r a n c e s 3 ' -rn9 a S O 2 3 tilaajalla tiysi 2 . J6 . C a X St Ste Marie 15 Cobalt, laskenut 3 Cochrane 2 Gregoris Mills, osa Connaught Sta. 4 Ciräux^ Lake 3 Hearst 2 Jacksonboro 3 Iro^ois FaTls 2 Kirkland Lake 2 1 Larden Lake 2 1 Äfattagami .2 Monteith 1 Mclntosli Spr. 2 Schumacher, 1 alentunut toAupine 2 Hosegrove 4 Sö "Pbrcupine 4 Levack 33ine 6 Nemegos \ 5 Nipigön 1 J ' .3 s « 1 1 1 I I 12 2 3 2 3 2" 1 1 2 1 .5 7 2 5 2 3 Fort William 20 Intola 5 Timmins 13 Vermillion Bay 2 St Catharines 1 Finland, Ont. Kaministikvia Kivikoski Millar Nolalu Quibell Rovan Silv. Mountain 1 Schreiber 2 Sioux Lookont 3 Port Arthur 15 North Branch ^ W f Siding; os««s Burritt ^ Espanola Sta. 2 Naim Centre ^ Victorian Bfines » WhitefisB ^ Wortbington H Copper Cliff
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, November 4, 1922 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1922-11-04 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus221104 |
Description
Title | 1922-11-04-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
VAPAUS
Canadan suomalaisen työväestön äänenkannattaja, ilmestyy
Sudbaryssa, Ont, joka tiistai, torstai-ga lauantai.
H. PURO.
Vastaava toimittaja,
VAPAUS
(Liberty) • „ ^
The only organ of Finnish Workerfl in Canada. Pub-
^ e d in Sudbury, Ont, every Tuesday, Thursday and
ibtairday.
Advertising rates 40c per col. inch. Mjniroum cnarge
for singie insertion 76c. Disconnt on standmg advertis»
ment. The Vapaus is the best advertising medium among
Öie Finnish People in Canada. -
(as
TILAUSHINNAT: ,
Canadaan yksi vk. 14.00, puoli vk. $2.26, kolme kk,
8L50 ia yksi kk. 75c. . . , v ,
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk,
ja kolme kk. $1.76. „
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään,
paitsi asiamiesten joill» on takagkset.
Ilmotushinta kerran julaistuista ilmotuksista 40c.
palstatuumalta. Suurista ilmotuksista sekä ilmotuksista,
joiden teikstiä ei joka kerta muuteta annetaan tuntuva
alennus. Kuoloilmotukset $2,00 kerta ja 50c, lisää
jokaiselta rauistovärsyltä; nimenmuutosilmotukset 50c.
kerta, $1,00 kolmekertaa; avioeroilmotukset $2.00 kerta,
$300 (kaksikertaa; syntymäilmotukset $1.00 kerta; ha-lutaantieto-
ja osoteilraotukset 50c. Ikerta, $1,00 kolmekertaa.
— Tilapäisilmotuksista pitää raha seurata mukana,
• •
Jos ette milloin tahans» saa vastausta ensimaiseen
fclrjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeehoitajan per-
Boonallisella nimel'ä. '
l V. KANNASTO. Liikkenhoitaja.
Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building,
Xome St., Puhelin 1088.Poatiosote:
Box g9. Sudbury, Ont.
Reidstered at the Post Office Department, Ottawa, as
eecohd class matter, • ' • . . .
Tiistain lehteen aijotut ilmotukset pitää olla konttorissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
lehteen torstaina kello 3. - ' • • • .•
Lahtari-imperialismin voitto
Italiassa *
Italian fascisliliike on jossain suhteessa omituinen,
mutta ilmeisesti sen maan porvariston viiftiei-nen
elinvoimainen ponnistus valtansa säilyttämiseksi
ja proletariaatin nousun ehkäisemiseksi. Kun Italian
työväki valtasi tehtaita ja alkoi määritellä käskeväsli
tuotannon 'järjestelyssä, uhaten ulottaa valtansa yhä'
lABJeromalle ja te^hdä lopun porvariston vallasta^ säikähti
koko Italian vallassaoileva luokka. Se oli kokonaan
hätääntynyt eikä tiennyt mitä tehdä. Italian^ so-sialistipuolue
oli siihen aikaan suuri ja voimakas ja
liittyi eiisimäisenä Kommunistiseen Internationaleen.
Kaikki näytti valmiilta Italiassa, tuslkin odotettin mitään
huomattavampaa vaBtarintaa Italian proletaarisen
neuvostovallan perustamisessa. Kommunistinen Inter-jTialionale
neuvoi silloin Ita'lian proletariaattia puh-
4MW."18W ensinnä omat rivinsä ja sitten valmistumaan
Ippuijiseetj Ijyöljljäykfieen porvariston kukistamiseksi.
Kommunistinen Interflatjojiale nimittäin käsitti, että
vaikkakin näennäisesti sillQJD j^hienäinen ja suuri puolue
» ^ i Italian sosialistipuolue |(yk@HQ ggijaiisenaan rat-
.jcaisevaan taisteluun, M a se sisälsi proletariaatille
vilpillisiä ainekaia, Nämä se käski Itali&h tovereitten
puMistömaan riyeiatiiän.
* fifutta Italian sosialistit, Serrati ym., asettivat hilloin
yhtenäisyyden Icaikeh edelle. He uskoivat että
parantumattomat reformistitkin kyllä vallankumouksel-
IhentuVat ja etteivät he ainakaan voi mitään vahinkoa
aikaansaada, kosica puolue on niin voimakas ja
suOri. •;: • • •• • " •
1^ Mhlta tuH koetleletnukeen Sietki. Italian työväki,
VaiycakiH 'suuri ja järjestymiseensä nähden voimakas,
fei ollut llelöitifeh ja selvillä taktiikastaan. Joukot kylläkin
paloivat taisteluhalusta, kävivät omin päinsä taisteluun,
mutta myöskin vähemmän tietoisina — kävivät
valtaamaan tehtaita. Italian porvaristo oli neuvottomana.
Mutta sosialistipuolueen 'j(4Uajat epäröivät ja
viivyttelivät. «Ei vielä, ei'vielä^i, «Kaikki on liian
aikaista», valittelivat he. Ja ensi säikähdyksestään toipunut
porvaristo äldcäsi, että nyt on aika lyödä epäröivät
ja tarmokasta johtoa vailla olevat työväen joukot,
tai muussa tapauksessa' punainen peikko hävittää koko
porvariston vallan jä etuoikeudet. Ja he löysivät aseita
monenlaisia. Vanha koeteltu poliittinen kettu, Gio-
Iitti, pelasi «sopusoinnun» osaa, lupasi työväelle kaikkea
hyvää, Jos he luovuttavat tehtaat entisille omistajille,
Turati y.m. porvariston asiami^et sosialisti-puolueessa
kävivät sovittelemaan Giolittin puolesta,
kehoittaen työväkeä noudattamaan hänen neuvoaan. Samalla
aikaa porvaristo oli löytänyt itselleen toisen
voimakkaan aseen entisestä sosialistista —. Beftito Mussolini
perusti porvarillisesta upseeristosta fascisti liikkeen
— valkokaartin — johon sitten on yhtynyt kautta
Italian kaikki porvarinulikat ja heikompiuskoista
työväkeäkin suuri määrä on pakotettu myöhemmin siihen
liittymään.
Tämä asestettu valkokaarti viskasi ulos tehtaiden
isännyydestä nekin työläiset, 'jotka eivät Giolittin lupauksilla
ja Turatin y.m. petturisostalistien kehoituksesta
sieltä suosiolla lähteneet. Tämä lujan kurin sitoma
ja hyvin asestettu ja harjoiteltu valkokaarti on teh-'
nyt kautta maan; lopun sosialistien «rauhallisesti» valtaamista
kuhnallishai Hiuksista, se on polttanut, ryöstänyt
ja hävittänyt työväentalot, sanomalehdet, kirjakaupat
ja muut omaisuudet kautta maan.
Tämän pelin alkaessa antoi Kommunistinen Internationale
useita vakavia kehoituksia Italian sosialisteille,
huomauttaen heitä uhkaavasta, tuhoovasta vaarasta,
mikä on jo koitunut ja mikä tulee yhä yahin-gollisemmaksi
ja suuremmaksi, mikäli he viivytteleväl
riviensä puhdistamisia ja lujan taistelupuoluefen luomista.
-
Mutta vallankumouksellisuudellaan ja marxilaisuudellaan
aina loistanut Serrati käänsi selkänsä Interna-
.tionalelle ja kielsi «venäläisen sekaantumisen» Italian
asioihin. Seuraii/ksena on ollut, eitä kolmisen vuotta
sitten voittonsa kynnyksellä seisova Italian työväki
tehtiin porvariston voimakkaan aseellisen jarjestymi-eeh
kautta tehottomaksi. Ja nyt ovat fascistil suorittaneet
uhkaamansa vallan kaappauben — Mussolini
on muodostanut ministeristön.
Paitsi että fascistihallitus merkitsee sisäistä val-koterroria
ja Italian työväenluokan vallankumouksellisten
ainesten äärimmäistä vainoomista, merkitsee se
ulkopoliittisessa suhteessakin Italian työväelle alati
suurentuvien kärsimysten aikaa. Fascistil nimittäin julistavat
avoimesti aikovansa tehdä Adrian merestä
«italialaisen järven» ja tehdä Italian «Välimeren herraksi
». Tämä merkitsee Italian kansan syöksemistä
uusiin verisiin sotiin.
Mutia fascistien kiihko-militaristinen — ja imperialistinen
politiikka on tehnyt rauhattomaksi osan
italialaista kapitalislimailmaakin, samoin kuin sitä katselee
levottomuudella ulkomaiset kapitalistivallatkin.
Kapitalismi nimittäin on jo liian rietunut ja vanha
mies paljon voimia kysyvään seikkailupolitiikkaan, ja
tällaisen politiikan sokea ajaminen saattaa jouduttaa
sen kuolemaa.
Multa joskin työväen täytyy kalliisti ostaa koke
muksensa, niin oppii se lopultakin niistä jotain. Niin
pä muutama viikko ennen iascistien vallankaappaus
la, pidettiin Italian sosialistipuolaeen kongressi, missä
Serrati avoimesti tunnusti erehdyksen syntinsä, ja py
häsli lupasi liittyä Kommunistiseen Internationaleen
Hänen mukanaan tulee 42,000 sosialistipuolueen jä
sentä. Porvariston äärimmäinen valkoterrori on antanut
vakavan läksyn It£^lian työväenluokalle. Ja kun
se nyt taasen monien harhailujensa jälkeen osaa pala
ta oikeaTle tielle, niin on toivottavaa, että fascistien i l takausi
— Italian porvariston viimeinen elinvoimainen
ponnistus — tulee olemaan sangen lyhytaikainen.
(mim nkkauksieii historha
Gustavus Myersin mukaan suom. varten. Neljännes vuosisata. myö- g
A. l. K, bemmin käsitti yksistään ranskalainen
kalastuslaivasto kuusisataa alus
ta, taikka melkein tuon määrän.
Näistä kalastusretkistä kehittyi j g
apuna oleva liikenne josta myöhemmin
tuli pääasiallinen kaupankäynti;
tuottaen suunnattoman isoja =
»»""»HlHIIiH
I.
Kaupan j a uunien rikkauslähteiden
ettintä.
Vaalitaistelu Englannissa
Kärsittyään häviön Läheisen Idän politiikassa ja
menetettyään Europan diplomaattisen johdon kilpai
Iljalleen Ranskalle, Englannin vallassaolijat päättivät
muuttaa hallituksensa johtomiestä. Entiset hyvät ystä
vykset Lloyd George ja Bonar Law «splittaantuivat».
Se oli Bonar Law'n sana, 'joka Carlton Clubissa, tai
kuten Lloyd George sitä pilkallisesti nimittää «Länsipään
» Clubissa, kaatoi kokoomushallituksen. Mutta
Bonar Law konservatiivisine loordi- ja herttua-mi-nistereineeg
ei näytä varsin «populääriselta» aseteltaessa
kansan eteen vaälisyötiksi, Lloyd George sitävaS'
toin loistavana puhujana ja ovelaa politikoitsijana,
osaa puheissaan asettautua porvarillisen kansan aineksen
tasalle ja voittaa kieltämättä edelleen sangen suurta
persoonallista huomiota.
Näin ollen ei Bonar Law ja hänen konservatiiviset
luutnanttinsa oikein tiedä, uskaltaako sivuuttaa Lloyd
George tykkänään, vaiko pysytellä hänen kanssaan
sovinnossa ja j^yttää hänen apuaan hyväkseen. Tähän
miennessä ovat konservatiivit varoneet avoimesti hyökkäämästä
lloyd-georgelaisia vastaan, ovat olleet asettamatta
heille kilpailevia ehdokkaitakin. Sanloin toiselta
puolen, niin paljon kuin Lloyd George onkin pu-hiissoan
letkautellut Bonar Law'n «kykenemättömiä
ministereitä» ja niin ovelasti kun hän onkin osottanul,
kuinka konservatiivit tahtovat asettaa «puolueensa yläpuolelle
maan etua» kaatamalla kokoomushallituksen,
niin on hänkin painostanut porvariston yhteisen rintaman
merkitystä «spsialismin uhkaavaa vaaraa vas-täälti^.
jKöHServatiivlen koko raiikaB tykistö dii niinikään,
kuten aikalseiumin julkai§^igl^l»me uutisista
käy selville, SUUBflätlU työväkeä Vastaan. Winston
Churchill, Austea thaliftlyörlain, Ipordi Beaverbrook ja
muut kokootttUslliallituksen konservatiiviset ministerit,
jotka yhä ilmaisevat kannaatavansa LL Georgen varottavat
ankarasti «taulakovia» konservatiiveja erollautu-nHasta
U.-georgelaisista kokoomusliberaaleista, koska
silloin uhkaa koko vallassaolevaa luokka sosialismin
yaara.
Näin ollen, niin mielellään kuin Bonar Law*n jo|h-tamat
konservatiivit hyökkäisivätkin Lloyd Georgen
kimppuun, ja hän taas purkaisi kiukkunsa heitä vastaan,^
kostoksi hänen hallituksensa kukistamisesta, pidättää
heitä siitä yhteinen vihollinen — alati kasvava
Englannin työväenluokan voima. Tosin Englannin työväenpuolue
nykyisen johdon alaisenai ei muodiosta mitään
vaaraa omistavalle luokalle. Mutta se on kuitenkin
suurten pohjakerrq^ten liike, jonka sisässä on aina
olemassa mahdollisuus, että työväenluokan vallanku»
mouksellinen luokkatunneilma muuttuu yhä suurem*
massa määrin selväksi, tinkimättömäksi luokkatietoisuudeksi
ja — voimatietoisuudeksi, ja että tai»S liike
työntää etualalle, kärkeen, vallankumoukselliset johtajat
nykyisien porvariston maleksijain sijaan. Ja silloin
työväenpuolueen, nykyisin hyvin vaatimattomalta
näyttävä reformiohjelmakin saisi kokonaan toisen luonteen.
Ja tätä peläten Englannin porvaripuolueiden poli-tikoitsijat
arkailevat käydä toistensa kimppuun.
Englannin kommunistit käsittävät tilanteen. He eivät
ole asettaneet työväenpuolueelle kilpailevia ehdokkaita,
vaan työskentelevät joukkofbn keskuudessa, niiden
valistamiseksi vallankumouksellisella tietoisuudella.
Englannin työväki siis, huolimatta syvälle käyvistä
erimielisyyksistä, esiintyy yhtenäisenä rintamana porvaristoa
vastaan.
Kun espanjalaiset löytöretkeilijät
ensin näkivät St. Lawrencen joen
suun, «jota reunusti korkeat lumipeitteiset
vuoret», he itsestään nimittivät
tuon kolkolta näyttävän
maan «Acanadaksi», joka merkitsee
«Täällä ei ole mitään>.
Ensimmäiset rikkauden lähteet
olivat meren vedet joista sai sellaisia
alkuperäisiä ruokatarpeita kuten
turskaa, hyljeitä ja valaita.
Niinpä tälle merelle tuli aluksia
Espanjasta, Englannista, Ranskasta
ja' hollannista kulettaakseen sitten
takaisin runsaita saaliita New-foundlandin
rannikoilta. Rooma-lais-
katolisissa maissa vallitseva
suuri kalan kysyntä takasi vannoja
ja suuria voittoja, ja hedelmällinen
öljyn saanti valaasta edusti houkuttelevia
mahdollisuuksia kiertäville
merenkulkijoille; yhdestä ainoasta
valaasta otettiin usein niinkin mon-
LÄHETYSKUSTANNUKSET:
hiiselämän uhrauksen. Tämä o;i
turkiskauppa, pääasiallisin ja ~lcau-ankestävä
rikauksien alkuperäisen
kasaantumisen alkulähde Canadassa,
josta rikkaudesta suurin osa meni,
vuosisatojen kuluessa, europpalai-sille
kapitalisteille tullakseen sijoitetuksi
järjestyksessään maahan,
kauppaan, tehtaisiin, pankkeihin,
kuletussysteemeihin ja muille aloille
Europassa ja Canadassa ja mui?.-
sa maissa.
Turkiskauppa ja kauppayhtiöt
Mennessään maihin kuivaamaan
kaloja, kuulivat kalastavat kauppiaat
Indianeilta että maassa oli turkiseläimiä.
Näiden metsästyksessä
olivat Indianit käteviä, Tietämät-
Torontossa ottaa rahavälityksiä vastaan A. T Hiil 9=17 R
viev7 Ave. • , soi at<
I Pilettejä Suomeen ja Suomesta tänni
s Tiedustelkaa hintoja y. m.
S ' Suurimpien valtamerilinjojen valtuutettu asiamies.
VAPAUS,
BOX 69, SUDBURY, C
Pilettilnke tehtävä J , V . Kannatton nimessä.
iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiniiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiuiiniHiiHiiiiiiii^
ta kuin neljä sataa tynnyriä öljyä. ^„^.„ -j^^^ ^jj^^^ turkiksien, taikka
— «Me taistellemme Kommunistisen Intemationalen
ja kansainvälisen köyhälistön vallankumouksen puolesta.
Panos on suuri molemmin puolin. Taistelu käy
vimmaiseksi ja raskaaksi. Mutta me uskonnne voittoon,
sillä siihen on meillä historiallinen oikeus.» — Trols-ky.
— Pari kuukautta sitten haluttiin lännelle 40.000
viljankorjaajaa. Nyt kun vilja on korjattu ja nämä
työläiset hakevat itselleen talvitöitä lännen kaupungeista,
ilmoittavat porvarit, ettei niihin pidä tulla, koska
«ei qle mitään tehtävää». Kun siis työläiset ovat korjanneet
maalle entistä rMaaraman sadon, ei lieita
taas ehään tarvita ennenkuin seuraavana syksynä. Siihen
asti saavat he tulla toimeen miten pailiaTten taitavat.
Meressä oli suunnaton rikkaus, mut
ta kiusallisena kysymyksenä näille
kalastaville kaupantekijöille ja uu-tisasukkaille
ilmeni se miten saada
tarpeellista apuväkeä työskentelemään
merille.
Vankien tuonti uutisatukkaiksi.
Kaukainen, otaksuttavasti hedelmätön
maa johon tullakseen tarvittiin
sata päivää eli enemmänkin
vaivaloista purjehdusta, ei viekoitellut
^uroppalaisia työmiehiä. Cartier
osoitti, V. 1541, miten oli mahdollista
täyttää tämä vajaus mie-hien
hankkimisessa hänen asestet
tuun retkeilijäjöukkueeseensa ottamalla
tuomituita vankiloista meripalvelukseeni.
Nämä onnettomat eivät
olleet sellaisia joita nyt käsitetään
vangeilla; aikana jolloin pieninkin
varkaus voitiin rangaista hirt
tämisellä, ja kerjääminen oli rikos,
tuo nimitys vanki, syylliseksi näytetty
pahantekijä, tarkoitti, niitäkin
jotka oli tuomittu mitä turhan-aikaisemmista
/teoista. V. 1598,
La Rohen suunnitellessa retkeä
Newfoundlandiin hankki hän viral-isen
luvan ottaa «rikoksellisia»
Britannian ja Normannin vankiloista;
hän valitsi «kaksi sataa rotevaa
cerjäläistä, miehiä ja ,naisia», mut-a
otti ainoastaan kuusikymmentä
heistä mukaansa, ja näistä neljä-kymmentäkahdeksan
kuoli ankaran
talven kestäessä Sable saarella, ja
yksi hirtettiin varkaudesta.
V. 1578 NewföUhdlandin rannikoilla
oli kolmestakymmenestä vii-teenkyftimfeneen
Englantilaista ka-
IftstUSläivaa, ja noin kaksisataa alusta
Espanjasta. Kaksikymmentä alusta
Biscaystä oli valaitten pyydys-tyksessä.
Seitsemän vuotta myöhemmin
oli kalastuslaivaston . lukumäärä
kolmesataa espanjalaista,
ranskalaista, englantilaista ja hollantilaista
alusta, joiden miehistö
oli asestettu mahdollista taistelua
tehtaassa valmistettujen tarvikkeiden
arvosta, voitiin alkuasukkaat
helposti houkutella vaihtamaan tur.
kiksia turhanpäiväisiin esineisiin.
Niinä päivinä voitiin majavan nahka
ostaa silmäneulalla, kulkusella
taikka tinasta tehdyllä peilillä. Houkuttelun
taitoa auttoi suuressamää
rin lahjaksi annetut olut ryypyt.
Kun kalastuslaivastot, lastattuna
turkiksilla, palasivat Europaan, he
rätti uutinen niistä joidenkin yrit-teliäämpien
satamakaupunkien kaup
piaiden himot jotka alkoivat oikein-.'
arvioida turkiskaupan suuria rikkautta-
tuottavia mahdollisuuksia.
Ensimäinen turkiksien kauppayh-tiö
joka.-perustettiin oli Company
of Canada, ja pani sen alkuun David
Kirke joidenkin toisten kanssa.
Sen oikeutti Kuningas Charles 1,
ja oli sillä valta riistää St. Lawrencen
turkiskauppaa, mutta sen toimet
äkkiä loppuivat kun v. 1632,
Englanti palautti Canadan Ranskalle.
Sillä väliajalla, Champlainin yhtiö,
Rouenissa ja St. Malossa oleva,
oli perustettu 1614; sen osakkeet
olivat jaetut noiden kahden kaupungin
kauppiaitten kesken Lupakirja-tälle
yhtiölle annettiin sillä ehdolla
että he täyttäisivät eräitä varmoja
asutus tehtäviä, mutta tätä ei yhtiö
ottanut vakavalta kannalta ja
fgjOJtli toimensa vain lähettämällä
Canadaan. yhden ainoan perheen
Sen monopoli hävitettiin y._ 16^0.
Seuraavana vuonna lupakirja annettiin,
tavallisilla ehdoilla ja vaatimuksilla
kulettaa asukkaita ja lähetyssaarnaajia,
-De Caen yhtiölle
jonka perusti William 'De Caen ja
hänen veljenpoikansa, Rouenin
kauppiaita. Tämä yhtiö liitti itseensä
Champlainin, ja yhdistetyt
liikkeet jatkoivat kaupantekoaan
vuoteen 1633, vaikka ei myöhempinä
vuosinaan ilman kilpailua toisten
kauppayhtiöitten taholta.
alisti työläiset tulella ja miekalla: yhteyspolitiikkansa täydellis
diktatuuriinsa, veti sosialidemokra- rarikon. Ja nyt on Serrat
tian oikea siipi politiikkansa viime-sen
johtopäätökseni Turatin johtama
parlamenttiryhmä selitti olevansa
valmis astumaan kokoomushallitukseen
porvarillisten, jopa^^ hätätilassa
lahtarienkin kanssa. Oli
päästy Livornossa häämöttäneeseen
päämäärään. Kommunistisen Inter-nationalen
ennakkoarviointi täyttyi
pilkulleen, |
Tags
Comments
Post a Comment for 1922-11-04-02