1948-04-01-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Torstaina, huhtik. 1 p. — Thursday, April 1" d »o». 6tb 1917; Autboriied Mraeoood clafls jnail by the Post piaaceOepartmest, Ottava/ Pubr tt^äed thrlcc «reeicly: T u e s d a y s. HMmteysMd 8atux<iaysby Vapaus Plibttdiing CkMnpasy Ltd., at 100-102 JSfB 8t. W^ Sudbuiy, Ont.. Caoada. Telephon«5: BuslM» OSflce Editoria! Office 4>4265: M»o«fer £.6uJ£äi.£ditorW. Eklund. MaUUig addreaa Bo» Sudbtuy. Ontario. AdvtrUsing rates upon sppUcsBcral Tr aaslatlon Ircc of cfaaige. - TILAUSHINNAT: Canadassa: 1 vk,f5Ä>61dfc-$3.00 3kk.tL75 Yhdysvalloissa: 1 vlc »6.50 6 kk. $3.50 Suomessa: .1 vk. »7.00 6 kk. »4.00 /lxiytää se sokeakin kana jyvän'' Suomen vascmmisiovoittoi.scn hal!ituk.sen arvostelijat .Suomessa. ja tällä mantereella ovat kaikkein kovimmin rummuttaneet sellai.sta __käsitystä, että uuden (lemokraaliisen suunnan miehet ja nai.set. ovat muka "huonoja Lalou.smiehia'.- \ain .seilaisel j)ankkiirit kuin Kyti ja sellaiset paLataantumuk.senirset .•iosiaiidemokraatil kuin Tanner ja .l^eidän politiikkansa seuraajat on selitetty '"päteviksi talousmiehiksi"'. - V Samalla muistetaan eräitä muita seikkoja. .Suomen nykyinen hallitus omaksui sodissa vararikkoutuneessa. maassaan ensimmäiseksi tavoitteeksi vuofJen 19,38 elintasVjn saavuttamisen. Mutta Suomen porvarit ja heidän täkäläiset ^kannattajansa aina •sosialidemokraattiseen" Raivaajaan; asti leimasivat tämän sulaksi mahdottomuudeksi ainakin niin kauan kuin .sotakorvauksia joudutaan maksamaan. Mutta nyt tuli Chicago Daily. Xevvsin kirjeenvaihtaja David M. Nichol esiin maaliskuun loj)i)ui)äivin;i.Helsingistä lähettämänsä kirjoituksen kanssa mi^sä .sanotaan., että . Suomi on .selviytynyt -kolmesta sodasta {.Saksaa vastaan käytiin hänen selostuksensa mukaan kolmas sota; nopeammin kuin enemmistö muista maista. on elpynyt yhdestä sodasta . . Mielenkiintoista ja- rohkaisevaa onkin, todeta, että Suomi on taantumusixirvariston' synkistä epätoivon ennusteluista huolimatta edistynyt harppa-askelin taloutensa jälleenrakentamise.s.sa. Ne ••hyvät talousmiehet." köyhdyttivät Suomen mielettumis.sä sotimissaan vararikon partaalle ja. sen li.säksi hankkivat vielä rasittavat sotakulut. Mutta kaikista talousvaikeuksista' ja taantumu.s])orvariston järjestetystä vastahanj;asta huolimatta demokraattisen suunnan miehet ja naiset ovat saaneet valtavia tuloksia maati-s;! jäJleenrakentannstyös.sä. Nimimerkki Tu.Ma selo.sti .'Lskelläin' Helsinkiin Vapaa.ssa Sanassa- Suomen taloustilanneita mm. seuraavasti: .':'l*rof. Linber;^ arvioi, etiä kansantaloutemme viime . vuonna oli 250-260 miljardia markkaa eli sodanedellise.s.sä rahassa noin 33-.35 miljardia. Ulkomaankauppatilastosta näkyy/että sotakorvaukset tekivät viime vuonna 10.5 miljardia markkaa; joka .summa on siis vähennettävä kansan-tulostammc, jotta kansantaloutemme käytettäväksi jäänyt ;• Vr *tulo saataisiin. Tämii merkitsee siis sitä, että kansantul o • Jomme nettosumma olisi ollut noin 240-250 miljardia cli sodanedellisinä vuosina kansantulomme oli laskelmien mu-' . ' k a a n ; 3 0 - 3 1 miljardia markkaa, joten vuosi 1947 on ennätysvuosi maamme talou,selämassä. Ja tämä tulos on saavutettu j'>orvaristomme paljon i>arjaam_an halJituk.sen johdolla.": • Unitak.sen helmikuun numer<» osoittaa, kuten Helsingin Työkannan Sanomat; .selittiiä. että "Teollisuustuotannon ja. kotimaankaupan sekä raaka-aineiden tuotantovälineiden suuruus saavutti ns. normaalitason. Teollisuustuotannon kokonaisvolyymi viime; vuonna la.ske-taan :runs.'ias'ti 20;; suuremmaksi kuin v. 1946, ylittiien 00'>; vuoden 1945 tason. Jos normaalivuotta 1935 inerkiliiän 100:11a, nousi kotimarkkinateollisuuden volyymi-indeksi viime vuonna 125:een, vienti- •tcollisuuden 78:aan ja koko icollisuriden 105:een .: . .. Kaiken tämän todistaa oikeak.si myös Chica;,'o Daily Newsin kirjeenvaihtaja. Valtavanlainen .saavutus n;s. ".huonoille talöus-miehille"! - M u t t a kysyttäjjce. mistä sitten johtuu., että Suomen kan.san-joukkojcn elintaso .on vieläkin huomattavasti .sodan edellistä tasoa iuonompi? .Yksinkertaisesti siitä, että .suurporvarislolla on edelleen-. Ain enemmistö eduskunnas.sa • ja ratkaisevan tärkeä omistusoikeus tuotantolaitoksiin. Suuri)orvaristo puhuu mielellään "isänmaalli- ^liudcsta'', mutta kan.salli.se.ssa liätätilantee.ssakin .sen läheisimpänä ^voittccna on oman r;diakukkaron.sa paisuttaminen ja Suomen pank-iLiirit ja teollisuu.skapitalislit -eivät 'läs.siikU;insuhtecs.sa. tee poikkeus-^, ta; He ovat säälimättä käyttäneet valta-aseniiaan hyväk.seen ja ri- *kasluneet kansanjoukkojen puutteidenkin kustannuksella. Juuri näiden seikkojen velvoittavasti kanivustao.s.sa SKDL valmistuu, tule- ^ vissaparlamcnltivaalei.ssa' valtaamaan tytiväen käsiin lisää poliittista ja taloudellista valtaa. / i Merkillepantavaa myös on ettei yllämainittu David M ; Nichol- IJäan väitä Suomen jälleenrakennustyön johtavan kaikkia Kuroopan iffiaiden rakennustöitä. .Päinvastoin hän jättää .selvän varauksen ilmeisesti viitaten siihen, että I-luropan varsinaisissa uusi.ssa;,demokra- 0aniaissa, missä |:>ankiti suurteollisuus ja ulkomaakauppa on kansal- Kitctlu. jälleenrakennu.styö on huomattavasti Suomea edellä. Tämä on seikka, mihin Suomen, tvöväenliike ja Suomen muut isänmaanvs-tiivät ovat viimeaikoina kiinnittäneet erikoishiionn'ota. Se onmvös ratkai.scva kannustin siihen.; että: .Suomen jHtliliikan kehityksen suunta kohdistuu entistä enemmän v;isemmallf. ;/ • M e myös toteamme, el ta -'lt)yla;i .^o.»aukeakin kana jyvän", silla jiorvarilchden kirjeenvaihtajakin joutuu tnyönlämään. kuten tämän kirjoituksen alus-sa todettiin, että uuden, demokraattisen suunnan Edustajat Suomessakin ovat hyviii taltnismichiäkin. SKDL:ssa .ou. Suomen kansan tulevaisuus. >','• •tti . k\ il <' 1 Sotavalmistelu Yhdysvalloissa ^'hdysvaltain hallitu.sta:liyvin lähellä oleva Walter, Lippmäiiri kirjoitti viime tiistaina .'seuraavaa: ^- Meidän tilanteenmie on todella hvvin vakava ja ilman iat-kuvaa ;huoIeni)itoa .se voi kehittyä ke.stämättömäksi. rresidentin «s!tys. puheet; todistukset ja lehtilausunnot; nir. .Marshall. mr.For-i ixCstal.^^^^m Rouyal. mr; Sullivan ja nir; Syminjj;ton ovat panneet maam• IV( sellaiseen a.seniaan niissä valmi.stutaan hitaasti ja i)uolinaisin toi-, ijienpitein sotaan, ininkii tavolieita ei ole niääritclty." Täten mr. Lippmann i)itaa it.^^estäan >clvänä asiana, että ^•hdyb- Ajiltain korkeimmat hallilusviranomaisei ieikä Venäjä) vievät johtavaa osaa uuden sod;in valmistelussa. \\'hdysvallat valmistuu sotaan, 'iminkä tavotteita ei ole määri toi ty''. .sanoo hän; siis epäoikeutettuun hyökkäyssotaan. H,\ Ja minkä kalii)erin miehiä ovat ne. jotka yrittävät viedä Vhdys- Vpja tähän sotaan, jonka päämääristii ei ole tietoa? i-Pankkiiriken-r^ Ieja! Ko.skaan aikaisemmin ^^hdy.^valtain hallitusta ei ole niin jl^ruslecllisesti miehitetty i)ankkiirikenraalcilla kuin nyt. ; Sotasuun^ i^helmista vastuu.ssa oleva hallituksen : puolustussihleeri James V. Äjrrestal on tyAqiillinen esimerkkivTdäii on pankkiiri ja militaristi. ^<' Ennen hallitukseen tuloaan mr. Forrestal oli maailman yhden• suurimman kansainvälisen pankkiJiikkeen , Dillon; Read;;& Co. presi-• cjbntti Ja sen huomattava osakas.;: Tämä liikc; auttoi .ennen - sotaa ^^^avsan:sotateollisiiutta jaloilleen lainaamalla ; S100.000.000 minkä IJJerusteella Saksan ;terästrusti\'ereiniHteStahl\verkeal^ laumansa. .Dillon.; Read & Co. avusti rahoillaan ja osallistumisellaan Saksan kivihiiliteoUisuuden ja I. G. Farben-nimisen^:^ k^ Niksi kehifelään sotahifsferiaa ja kvSa hyofjfy siitä Kirj. Israel Epstein 1 N'ew Vork- — ''ALNV — yhdys%-alt<j. f ja- sonnu.st<;taan M j t a t e i l l e tai ainakin '/Otaa edftliiivaän t; l a a n. PrfifiMentti Truxnan on pyytänyt vuosikausia nuorukaisten elämästä p a . kollisen sotapalveluksen hyväksi .samalla kun vaTmnalh.-sen palvelun pe-ru- stet-Ma toi.sia nuorukai.sia oietaan heti armeijaan. On ehdoteltu .$10 m i l - jaardia veronmaksajien varoja kayteti ta^^Sk-si solavaru-steluun. Teollisuus-lalt. ok.sIa.•.kunnosteuan sotatllauksia varten. Osakkeiden hinnat kohoavat ennäty.smääräisiä voittoja odoteltae.^- sa, , .Sellai.sta . kat-santokaniaa, että kaikki tämä on tarpeetonta, kohdellaan maanpctok.sena; : Vallitseeko todella hätätilanne? Uh., kaako Venäjä tai. joku muu maa tätä maata a.seelli.sesti? ' Venäläiset. ovat juuri: vapauttaneet armelja.staan kaikki rivimiehet paitsi vv. 1928-27 alokkaat, jotka ovat niin nuoria, etteivät he voineet o.salli.stua toi.scen maailman-sotaanv Venäjän armeija on edelleen suuri, mutta se on rauhanajan pohjalla .samanlai.sine pa-kollisine asevelvollisuuksineen 21-vuo-tiallle mikä siellä, ja kaikkialla ,Eu-roopa. s.sa vallitsi ennen .sotaa. Venäjällä ei ole,, mikäli tiedetään, atomipommia. Ja vaikka .se oli-sl.salaisesti siellä kehitetty, nun tänne ei sitä voitaisi pudottaa, Amerikan soti-lasckspertit kertovat meille, että Neu-vasloliitto - on kehittänyt pääa.sia.s.sa j e t-tai.stelukoneita puolustustarkoi-tukse. s.sa - * eikä ra.skaita pommittajia, mitkä voLsivat kuljettaa atomipomr meja ja muuta pitkien matkojen päähän..: •.;••-• :•; Vcnäläisvastaisen sota-asiain analy-secraajan Hanson Baldwinin mukaan (maalLsk. 24 p. 1948, New York Times) Neuvostoliiton sotalaivaston vahvuus "on pieni,- vanhanaikainen ja tasapainotilasta, pois oleva". Baldwin sanoo myös, ettei Venäjällä tiedetä olevan ainoatakaan lentokoneiden emälaivaa. paitsi yk.si, mikä voi kuljettaa 60 Ien-tokonetta, "on voitu la.skea vesille"; liaivaston henkilökuntaan kuuluu 600,000 miestä. "Enemmistö heistä el palvele merellä, vaan rannikkopuolus-tukse. s.sa'.". On olema6. s a noin 1.50-175 Neuvostoliiton, vedenalaista "monet pieniä, vanhoja ja .sodan edellistä mallia". Pitkän matkan vedenalaisia uskotaan olevan rakennettavana, mutta "yhtään nykyaikai-scmpaa cl uskota olevan käytännössä". Tämä näyttää Venäjän olevan k i i n tyneen puolustukseen; .Ei ainoatakaan sanaa ole raporteerattu siitä, että'venäläiset politiikot, sotilaat tai sanomalehdet olisivat puhuneet sodasta Y h dysvaltoja vastaan — mikä on. suuri vastakohta täkäläisille julkilausumille. Esimerkiksi maalisk; 24 pna yhdysval-talainen kenraalimajuri Claire Chen-nault sanoi, että länsl-Kiinassa olevia amerikkalaisia lentoasemia "voidaan käyttää kovalla" työllä rakennettujen Neuvostoliiton sotateollisuuksien pom. mlttamiseen Uraleilla". Tamäii vastapainoksi Neuvostointorf Wa.shinRtonin Ikhcttiläs on kuvannut-taistelut ajatusten ulkopuolella oleviksi j a on suositellut normaalisia-poliit-tisia ja kaupallisia suhteita "jotka vastaavat molempien maiden etuja"; Tämä hänen ensimmäinen puheensa täällä hukutettiin ..suurelta .osalta suurpääoman omistaman lehdistön sisäsivuille. K u n asia on näin, niin, ei ole vaikea vetää, • sellaista johtopäätöstä,, .että suurin sodan vaara j a Yhdysvaltain sekaantuminen siihen,, on siitä sotahysteriasta, . mitä lietsotaan täällä; Sillä sotah.vstcrialla on hyvin horju-^ vat materiaaliset; perustat. Mutta sellaisella kampanjalla on oma mieletön loiiiikkansa.. Ruvetkaa suunnittelemaan solaa, valmistakaa aseita, kieltäytykää ottamasta ,asetcollisuu. della pois sen .voittoja, pankaa suurpääoman päämiehet hallituk.scen. ja niin tulee tilanne mi.ssä sotakoneistoa käytetään. Vieläpä silloinkin vaikka syy on tekaistava. Kun Yhdysvaltain sotahysteriassa Ci ole militaristista järkeä, niin muodostetaan perusteita sille, ettei yleinen mielipide heräisi; Vieläpä "ystävälliset" toimenpiteet sovelletaan t ä hän. •Washingtonin • uutistiedot viittaavat siihen, että ';Stalin ci voi; kontrolloida s a t e 1 11 tecttcjaan". Kun Tricstc tarjottiin H a l l a l l e Yhdysval^ - t am lehdet toivoivat että Jugoslavian Tito. .joka myös vaatii tätä alueita, provosoitaisiin tekemään vastarintaa. Silloin Yhdysvaltain Välimeren Uvi,- vastö- voisi -laskea marimejaan maihin pidättämään Titoa.-, Stalinille voitaisiin sanoa; etta "meidän välillämme c i ole riitaa", samalla kun Yhdysvaltain laivastoasema muodostettaisiin yhtä lähelle Neuvostoliiton rajaa kuin Me.\ico .City on Yhd.vsvaltain rajaa. . Samanlaista järkeilyä on menossa, ehdotetun Truman-Stalmrauhanncu- YLEISdN KJRJCITÄ >^/'»ifrM. \r**k'io3;i»t** .200 M a c u i , TibiD NeuMistoliiton luislielijaiii iiiio-iiiioifa Suomesta NeuYOStoliitoii Ammattiuiiioideii MarsMiin suoDoitelmaaff Maria Lsakova oh^ kertöntit Moslcd* vassa ilraestyvälle .Isvcsu'ja!le vaiku-telroiaan maailinaiuhefi taruusköpaii-luisiai Hän huomauttaa. e'Vläneiivos-tovenälaisten Juis-telijäin joukkueen saapuminen kilpailuihin oli hcrättä- Raiph Carlinln maaliikuun 6 pna ! nyt suuria kiinnostusta luistelun har- C K G B radioa-^eman välityk-sellä pi- i ra.s:ajain keskuudessa. Mencyämme radalle harjoittelemaan, hän kertoo. TL'OM|Ti»EE -VOIT.\JAIII>IV Vapatiden toimitus: Lähetän teille veli Carlimn (Ralph-' Carlin — toimitus,* tuotteen, "Se ta- i paihtui Tshekkoslovakiassa. Se vo:' tapahtua Canadassakm", mikä' on t ä m ä h a p e a m a t ö n puhe. Tällaista I r o . s k a a t a a j l ä j u i k a i . s t a a n ' u n i o a ku-s-1 t a n n u k - s e l l a . Eiköhän,Sudburyn Car- i Iin. vo!.si vähän o i k a i s t a veljeään? j — Timmiasilainen. Törkeä se on union johtomiehen puheek. s l , - mutta p a i k a l l i s i s t a kaivos-t y o l S L s t ä n - ur.ion j ä . s e n i s t ä Timmln- .si,s.sä (eikä union johdo,sta) Yiippuu, se. k u i n k a kauan he t ä l l a i s t a hölynp ö l y ä j ä r j e - s e t s ö s a a n . s a l l i v a t . ^rToim, POIMITTUA IIYVÄNSUOPAISTA .MARSHALLIN " A P U A" . Tiedättekö, etta Tan.skan on ollut pakko 15 kuukauden aikana ostaa Amerikasta: 7.500 kuorma-autoa, mikä vastaa 5 vuoden normaalituontia? Tanska ei ollenkaan " olisi tarvinnut Valmiita kuorma-autoja, se olLsi halunnut ostaa varao.sia voidakseen laittaa kuntoon sellaisia autoja kuin.mi-tä .se tarvitsee. Mutta jenkit suunnittelevat itse. mitä Tanskan, autoteollisuus tarvitsee. — Helsingin -Vapaan Sanan uutistieto. HIENOSTI SANOTTU HIENOHELMASTA, MUTTA . i . : Vesikko (mink) • turkkiin puetun "baronetin" tyttären mr.s. Valerie Jo-sephine Lean ruumis löydettiin rautatien varrelta Hamp.shires.sa, Englan-' ni-ssa; ja kuolemansyyntutkija sanoi hänen kuolemansa johtuneen tapaturmasta. Kuolemansyyntutkija sanoi, että hän fmr.s. Lean) sai alaku-l o i 5 U u s k o h t a u k s i a . j o i d e n aikana hän toisinaan "nautti liian paljon alkoholia". N I IN T E K E E JO K O K O - SIVISTYNYT MAAILMA "Puolue kapinoi; Trumania vastaan syyttäen häntä Palestiinasta". —' Washingtonilai5en uutistiedon otsikko rriaalisk. 23 p:nä; ••«• ••«. , « RAUHA .TA NAAPURISOPU ON H E I L L E KAUHISTUS Lake: Succcss, N. Y. — "Yhdysvaltain virallisista lähteistä annettiin tänään ymmärtää, että Yhdysvaltain edustaja- Warren Austin voi ryhtyä kannattamaan Britannian: antamaa v a r o i t u s t a Y K i l l e , että kommunismin laajeneminen on pysähdytettävä Vaikkapa sodan riskillä." —: B t J P - A P :n uutistiedosta maalisk. 23 p:nä.' • - • • » *,, BEVINISMIA "Marshall-suunnitelman briMiläi-nen .ystävä ulkoministeri Ernest Eevin lisäsi äskettäin Turkin- lähetystö-ään huomattavalla tavalla'. "W.- E. D. Allen nimitettiin lähe- ' tystön tiedonanto-osaston päämieheksi Ankaraan. : "Allen oli eräs surullLsen kuuluisan brittiläisen fasistin,; hitleriläisen sir 0.swald Mosleyn johtavia propagandisteja.:-.—, Daily Worker. New York. tJraanin tuotanto oii edelleenkin tarkoin ; sotasalaisuutena Ottawa. — Vaikka Ganada onkin avannut yksityisyrittellälsyydelle- .ti-lai. suuden. iiraanimalmien etsimiseen ja julkaissut sitä varten erikoisen: k i r jasenkin. "Prospectors" Guide for ;Uranium and Thorium Minci-als in Canada", joutuvat nämä, atomimine-raalit niin pian kuin prospektorit, n i i tä, löytävät "soiasalaisuudeksiv. Löydöistä on iImoitet,tava Atomiq Energj' Control: BoardiUe Ottawaan tai hallituksin- kaivantoministeriölle.. Vaikka hallitus salliikinprospektorien etsiä näitä atomimineraaleja j a ryhtyä niiden tuottamiseen, ; ei prospektori saa ilmaista löytönsä: paikkaa $10.000 sakon j a viiden vuoden vankeusrangaistuksen uhalla. • K a i k k i mineraalit ,011 ,mv-\-tävä ^hallitukselle, joka lupaa maksaa -10 prosenttia uraanioksiidia sisaliävästa: nmlmLsta $2.75 minimir. hinnan paunaksi. , sinne saapu; runsaasti; katselijoita. Suomalaiset lehdet julkaisivat kuvia joukkueestam.me ja kirjoituksia, joissa tehtiin selkoa Neuvostoliiton luis-telijam aikaisemmista saavutuksista. "Tuli kilpailujen ensimmäinen päivä'*, Isakova jatkaa, " l u i s t i n r a t a on täynnä katsojia. Meidän on esiinnyttävä hiukan oudoissa olosuhteissa! Pukeutumissuojat eivät ole ollenkaan 'samanlaisia kuin meillä.. Niissä on kylmä ja ne ovat verrattain epäsiistit. J a a e i ole myöskään yhtä huoliteltu kuin meillä, kun on kysymys kansainvälisistä kilpailuista. Rata on varsin kapea j a sen ylitse on laitettu kaksi siltaa. Katsojat tungeksivat a i van radan si'.-ulla; joten kilpailijat, luistellessaan melkein koskettavat heitä käsillään. Kaikki tämä ei ole ollenkaan samanlaista kuin meidän mainioilla stadioneillamme, jotka tarjoavat kilpailijoille kaikki mahdolUr, suudet yrittää tuloksia". , Tehtyään sitten selkoa en matkoilla suoritetuista kilpailuista ja saavutetuista tuloksista Isakova lausuu: " E n löydä sanoja ilmaistaksenl niitä tunteita, jotka valtasivat meidät, kun tuomarit kehoittivat minua j a tove-r e i tani nousemaan kunniakorc^eellc. Minulle ojennetaan laakeriseppele ja kultamitali, maailmanmestarin kultamitali. Lidia Selihovalle annetaan hopeamitali j a 2k)ja Höltshevnikovalle p r o n : S i m i t a l i . : Luistinradan >yläpuo-lelle kohoaa rakkaan isänmaamme uU jas lippu j a juhlallisesti kaikuu Neuvostoliiton hymnin suurenmoinen säv e l . Ilonkyynelten välitse y^^l^alsen salaa tovereitani j a näen, että hek ä ä n eivät voi salata mielenlilkutus-taan. Oi, kuinka riemukasta olikaan n o i n a minuutteina tunt-ea Itsensä heu^ vostonaiseksi, suuren sosialistisen i - s ä n m a a n ' t y t t ä r e k s i ! " , Maria Isakova lausuu lopuksi: " K i l pailu maailmanmestaruudesta jääradalla osoitti,; että neuvostoliittolaiset urheilijat: pystyvät menestyksellisesti rikkomaan maailmanennätyksiä. Meillä o n paljon urhellukykyjä. Nuorison riveistä nousee jo sellaisia hyviä p I k a 1 u i s t e l i j o i t a • kuin lUarionova, Tshernova ja monia muita; Maamme -tekee kaikkensa, jotta tavallinen neuvostoihminen- voisi täydellisesti kehittää taipumuksiaan. SUtä,-— k i i - tos isänmaalle, puolueelle, suurelle Stalinille!- Neuvostojoukkue, joka voitti kilpailun- maailmanmestaruudesta, .sanoo koko sydämestään: Sinulle rakas Isänmaa!" voitelun johdosta., NEA:n ,Wa5hing-toninkirj- ccnvaihtaja Peter Edson sanoi maalisk. ::24 pnä. etta .tama - o li "hyvaa, -politiikkaa kotikäyttöä varten". Stalinille, voidaan": esittää kovat ehdot.,:jotta,voitaisiin odottaa hänen hylkäävän ne:siten; V e t t ä tätä voitaisiin' käyttää Amerikassa • presidentin pakollisen as o vclvollisuusohjelman. m.vynnissa." Miksi kehitetään sotahysteriaa? Ja kuka hyoiyy siitä'' Golf-virta onkin vain 54 kilom. levyinen New, York; r - Yhdysvaltain laivaston hydrograattinen toimisto on ra-diopalveluksen avulla tehnyt yllättäviä havaintoja Golf-virran laajuudes-ta ja sen reitistä. Tähän tutkimukseen käytetyltä Atlantis-nimiseltä l a ii valta lähetettiin joka toinen.tunti ra-- diopalveluksen kautta tarkkoja ase-matiedoituksia samanaikaisesti mittaamalla i meriveden lämpö virran leveyden määrittelemiseksi. Tällöin o-soittautui vääräksi vallitseva käsitys, että virta on 160 km leveä ja että sen reitti kulkee kutakuinkin suoraan Meksikon lahdesta Nordkapia kohti. Sensijaan virta on vain 54 km leveä ja sen reitti erittäin mutkallinen. V i r ran nopeus on 9 km. tunnissa, eli 3 kertaa suurempi kuin aikaisemmin on otaksuttu. Virran reitti vaihtelee miltei päivittäin; joten,sitä on mahdoton tarkasti kartoittaa. LdUUssi tiedoitettiin Joku allu sitten ^ t t i C f O ; o rahastoa «btee. isBKs Carey saman union listtsainrälisMi departmentin Job' taja Micbacl Boss, saapuivat äsket-täin Moskoraan vaihtamaan Neuvostoliiton Ammattianioiden kes-knsneniioston Icanssa nielipitcH» . Marshallin suunnitelmasta. Keskustelu : sujui ystävällisessä ben- .gessä.'. - Tämän keskustelun tuloksena Neuvostoliiton Ammattiunioiden puolesta Jätettiin CIO:n edustajille . helmikuun 27 pnä päivätty seuraava julistus: Ulkomaalaiset taantumukselliset lehdet j a . e r ä ä t ammattiunioiden johtajat, erikoisesti Britarmiassa j a Y h dysvalloissa, ovat viimeaikoina alkaneet suuren kamppailun s. "Marshall in suunn:tclman" ottamiseksi keskus, •leltavaksi Ammattiunioiden Maailmanliiton (AMt johtavissa elimissä. Ne jotka eivät pidä työväenluokan k a n s a i n välisestä yhtenäisyydestä käyttävät tätä kysymystä aiheuttaakseen sekavuutta A M : n riveiisä ja vahingoittaakseen sen riippmnatto-muutta; Kaikkein ensimmäiseksi he yrittävät loukata Neuvostoliiton am-mattlunioja. Väärentäen Neuvostoliiton Ammattiunioiden keskusneuvoston (NAK:n) kantaa he herjaten viittaavat, että NAK yrittää estää keskustelun Marshallin: suunnitelmasta, että N AK yrittää muutta A M : n sen aseeksi jne; Voidakseen osoittaa totuuden ja selittää Neuvostoliiton ammattiunioiden kannan "Marshallin suunnitelmasta" ja yhtähyvin sen. kannan A M : n nähden niin N A K : n mielestä on tarpeellista antaa tämä lausunto. NAK jyrkästi kieltää sellaisen olettamuksen, että Neuvostoliiton am^ mattiliitot estävät : taikka haluavat välttää ammatillisia kansallisia liittoj a keskustelemasta "Marshallin suunnitelmasta". N A K on ollut sitä mielt ä j a on edelleen, että jokaisella kansallisella ammattiyhdistyksellä: on täydellinen oikeus vapaaseen keskusteluun jokaisesta poliittisesta kysymyksestä, niiden mukana; "Marshallin suunnitelmasta", jos ne pitävät sitä tarpeellisena. Jokainen ammatillinen liitto voi vapaasti keskustella tämän suunnitelman puolesta tai sitä vastaan ja •tehdä sen mukaisia päätöksiä. Jos joku uskoo "Marshallin .suunnitelman" hyötyyn nin uskokoot — tämä oikeus on jokaisella, SikäH kuin N A K on kysymyksessä, niin se ei usko tällaiseen harhakuvaan. Neuvostoliiton ammattiuniot ovat aina käsittäneet yhden maan «taloudellisen avun .toiselle, maalle ja erikoisesti ulkomaalaiset lainat normaar-avusta tunnustaa, etta Yhdysvaltain lisiksi tapauksiksi, joilla voidaan auttaa toisten maiden taloutta. , Näinollen sellainen olettamus voi olla vain herjausta, että Neuvostoliiton: ammattiuniot olisivat periaatteessa kaikkia taloudellisia apuja vastaan yhden; maan taholta toiselle maalle, niihin luonnollisesti sisältyy myös Amerikan apu. Neuvostoliiton; ammatillisten uni-oiden käsitys kuitenkin on, etta yhr den maan avussa toiselle maalle ei saa olla minkäänlaista ehtoa, joka sitoisi valtion, taloudellisesti, ja poliittisesti sen vallan alaisuuteen, jolta apua saadaan." : "Marshallin suunitelma". ei mitenr kään ole tällainen vaan sillä on kokonaan toinen tarkoitus. "Marshallin suunnitelma" on selvä: uhkaus länsi- Euroopan maiden suverenisuuttä ja itseiiäis-jTttä vastaan. : "Marshallin suunni-telman"' tarkoitus on alistaa länsl-Eurooppa -Amerikan .teollisuus-magnaattien intressien alaisuuteen. Käytännössä se johtaa länsi-Euroopan maiden teollisuuden, ulkomaakaupan. j a finanssin Amerikan monopolLstien käsiin. . . Yhdysvaltain hallitsevan; luokan a- , M settamn pakolliset ehdot "'avusta" merkitsevät länsi-Euroopan ma:den luopumista omien maitieasa oikeudesta järjestää itsenäisesti kansallisen taloudellisen suimnitelmansä. T u - levaisuude.5.sa nämä suunnitelmat e^ dellyttävät pakollista -sopimusta -Amerikan • valvontaviranomaisten kanssa •Yhdysvaltain hallituksen viralliset asiakirjat asoiitavat, etta "Marshallin' suunnitelman" >-irkoitU5 on jäädyttää länii-Euroopan tärkeät teollisuudeC. kuten metalliteollisuus, - rakennustyö ja laivatelakat,. jotka , :iäy:televä suurta osaa näiden maiden itsenäisyyden suojeluksessa. Samaan aikaan Amerikan taholta supistetaan mahdollisi.mman pienek^ .si välttämättömien tarpeiden tuonti.. - Amerikkalaisten miljardöörien pair nostuksen johdosta Britannian js Hollannin laivarakennusteollisuudet jä Ranskan automobiihteollisuus supistavat; tuotantoaan. Tämän johdos ta sadat tuhannet työläiset- ovat jc-työttömänä ja työttömien armeijs kasvaa. •„• , , "Marshallin- suunitelman" mukaah, länsi-Euroopan vallat menettävä: myöskin, vapauden ulkomaakaupan' alalla. Amerikan miljardöörien vaati;, muksesta länsi-Euroopan tuontitullit suunnitellaan huomattavasti alennettavaksi. Samaan aikaan Yhdysvaltain: tuontitullit pysyisivät nykyisessä korkeassa tasossaan. "Marshallin suunnitelman" mukainen vienti länsi-Eurooppaan ei ole mitään muuta kuin,tavaroiden dum-pinkiohjelma ja pääasiassa sellaisten tavaroiden, joille ei löydy markkinoita Yhdysvalloista ja lähetetään. länsi- Eurooppaan pakollisen valinnan perusteella. Tällä tavalla "Marshallin suunitelma" käytännössä merkitsee länsi-Euroopan maiden kansallisen.suvereni-suuden l^ävittämlsta, koska näin estetään näiden maiden kansallisen teollisuuden kehittäminen. " Mitä Marshallin suuniteLma" l u paa länsi-Euroopan ^työväenluokalle ja kaikille työtätekeville-Uimisille'? Länsi-Euroopan teollisuuden suunnistamisella, ei :sen jälleenrakentamisen ja kehittämisen suuntaan, vaan sur pistumiseen ja Amerikan miljardöörien vaatimusten tahdon mukaiseksi, "Marshallin suunnitelma" ei voi johtaa muuhun kuin taloudellisen k r i i sin huipentumiseen, työläisten jo huonon elintasofi entisestään huonontamiseen; puutteeseen ja joukkotyöttömyyteen. "Marsallin suunnitelma'-' ei ole vain taloudellinen ohjelma. Neuvonanto-komitea raportissaan • Yhdysvaltain presidentille ulkomaalaisten valtojen tulee . luovuttaa stratejae; man-sa ja raakamateriaa!in.i2"v5- valtain käsiin. Tämän politiii/, dosta länsi-Euroopan inaat ji^" -Yhdysvaltain . sodanljet.sojjtn"' miksi. •, Intressejä Euroopassa ei voida katsoa vain taloudelliselta näkökannalta - r. koska niillä on myös strateginen ja poliittinen luonne. Koko maailmalle - j i i tunnettu, että "Marshallin .suunr nitelman" ohjelmassa on.Yhdysvaltain johdolla perustettavan länsivaltojen sotilaspoliittisen, blokin, muo-^- dostaminen itä-Euroopan : valtoja vastaan. Yhdysvaltain tarkoituk-sena ^^r/on käyttää länsirSaksaa, erikoisesti sen teollisuudesta voimakasta Ruhrin aluetta, väki vipuna tämän- blokin politiikan ajamfsessa. ,Juuri'tästä syystä "Marshallin suun-^ nitelman'* tarkoituksena on Saksan •jakaminen j a länsiosan muuttaminen erikoiseksi Anierikan suojelusalueeksi. Suurin osa "Marshallin suunitelman" tarkoituksesta on länsi-Saksan sotateollisuuden voimistuttaminen. ,*'Marshallin suunitelman" pohjalla luodaan,. Amerikan j a Sak.san finans-simagnaattien, jotka ovat, elinaikanaan syöksyneet yhden sukupolven kahdesti tuhoisaan sotaan, yhdisty-missuunnitelmaa. "Marshallin suunnitelman" mukaan länsi-Eui-oopan maiden, kuten Turkin ja Kreikan. : - Kansallisen :suverenisuuden^ pauden; havitiämuen jälkeea shallir, suunnitelma ••pakoittaa ' ns. :"amerikkalaisen ajarjs.^ jonka mukaan täytyy uskoa valtain hegemoniaan yi: £, kansojen. Amerikan laantumuk.^eliiöet vat kieltää länsi-Euroopän ka"' o:keuden omaan elämäntapaaiija omaan uskoonsa. Tästä syystg ihme, että,monien Eur-oopaii; uniojohtajat ovat ehdottomasti * shallin, suunitelmaa'' va,s:a3n. "Marshallin suunitelman"' tj muksellinen- hyökkäy.s on pej-kommunismivastaLseen, sa-.Tjve Saitsan fasistien, tapaiih ,V laajentumispolitiikaa ajajat antikommunismin verhon Euri maiden kansallisen, vap.iuden tamLspolitiikan, demokratiaa ja: tyspolitiikkaa' vastustavan • tais;- ylle. T ä l l ä tavalla, me käsitämme "Mr shallin suunnitelman", , Mikäli tulee kysymykseen A: tiunioiden, Maailmanliitos.sä teleminen '-Marshallin .suunnitela ta", nin : N A K cn .sita mieltä. ? "Marshallin suunnitelma" .=i.-äl:ää' dysvaltain ja eri Euroopan-ms: valtiopoliittisia .suhteita ja : poliittisia kysymyksiä joiden: miseen jokasella valtiolla ja unio'- •kuksella täytyy olla vapaus itse ] tää. Tästä syystä AM:lla,ei ole( ta tehdä : xoisia kansallisia • unio" kuksia sitovia päätöksiä. Sikäli kuin on: kysymyksessa -n)us keskustella A M : n johtokn sa, johon nähden NAK: n taytjy daitaa, liiton toisien järjestöjen töksiä, ^Marshallin, suunnitelmaa n i in A M on ottanut tämän kys-sen - keskusteltavaksi^ lähituleva dessa — - j o n k a esityksen ovat neet Yhdysvaltain CIO ja Brita" TUC. Ylläolevan perusteella on sei että "Marshallin suunnitelma" el; olla syynä maailman unionistisen F keen- hajoittamiseen •— koska ]-' sella kansallisella uniolla tä täydellinen . oikeus päättää taan tähän suunnitelmaan nahds NAK käsitys,on sellainen, ettäi väestön kansainvälinen yhtenäis;. j a M A perustuvat uniojen vap toiseen yhteistoimintaan, joka-, kitsefe puolueetonta järjestöä, j-tarkoitus on kohottaa työläisten ele :ta.soa..,-,- . 'Unionisteja ei voida, kieltää tämästä labor-puoluetta; tai ko" nisteja: Britanniassa, republika tai demokraatteja Yhdysvalloissa, toliikkeja t a i kommunisteja Rans sa ja Italiassa, vaarantamatta:, • nistisen liikkeen yhtenäisj-yttä. moin ei voida unloja kieltää äänesi mästä ' "Marshallin: suunnitelma! puolesta tai sitä va.staan vaan matta maailman unionistista K c tä.. - Jokaisen maan , uniokcskuksilla oikeus pitää oma mielipiteensa, laisista kysymyksistä ja päättää i sen mukaisesti,, ^) -. •Ylläolevan ;,valossa ^ Britannian I-U C : n ; pääneuvoston kanta ,kun «.i ottanut, esille: kysymyksen, "Marsin!- lm suunitelman" keskustelusta yii- M : n ja unioiden kansainvälisen i ferenssin ;. on meidän mielestäES huonosti perusteltu. N A K : n mielestä tällä i nen yksi' nen toimenpide voi vahingoittaa, M : a ja työväenluokan ,,vihol]i.>cl !»?• ;tävät .sitä varmasti hyödy'Kscen. Mikäli ;tulee- kyisymyksecn keski lu "Marshallin suunnitclma.sta" Neuvostoliiton ammatilliset jarj • • ( J a t k u u neljännellä siyuilaT PÄIVÄN PAKINA Variksen pelätin on pystytetty suuck^i elvyitäniijJta ja cTäiiten, la>keImkMi nuikaan Dillon, Read & Co. kahnii näistä liikeloi!ivi.staaiv: voitoksi :SiOO.GOO.OOO.:!:.Muita juuri, jiiimä pcru5teollisuti(let veivät -Saksassa ratkai.sevaa-o,siia, natsien s^^ koneiston rakentan1i^e^^a ja jodan valniistami>es,>a Dillon. Read •&,: Co.- on - "korviaan myöten" :K(.'Ski-ldän riljy.^sä-- mikä vie ratkaisevaa osaa siinä vehkeilyssä, mitä nyt k'4yd3än Palestiinaa, vastaan, ja mikä samalla -tuottaa;osakkeenomistajilleen satumaisen suuri voittoja. M u t t a kaikesta huolimatta nykyisen hysterian vallitessa lei,riiätaan miltei maanpettureiksi kaikki ne. jotka rohkenevat epäillä Yhdysvaltain sodanlietsojien lennokkaiden puheiden todellista merkitystä^' Yhdysvalloissa pidettiin äskettäin Kansanvallan Liiton edustajakokous; Kokouksessa siunattiin Trumanin u l kopolitiikka Marshallin suunnitelmineen ja mitään muuta vikaa ei havaitt u kuin että sisäpolitiikkaa pitäisi hiukan, rukata. Muuten kaikki oli mainiota: Teheranin, Jaltan ja Potsdamin sopimukset olivat ^ huonojai Näin tuomittiin Yhdysvaltain yhden suurimman manalle menneen presi-: dentin. rauhanohjelma. Kokouksessa olleet '/kansanvallan", herrat kirosivat. Neuvostoliiton ja lausuivat tuomionsa Sille "tyydyttämispolitiikalle,- mikä Suiu^-Britannian-johtajien mukana täällä otettiin käytäntöön ja minkä tuloksena Neuvostoliiton raakamai-sia valloituksia jatkava diktatuiu*ihal.; litus on saanut historian suurimmat sota voitot". Kiinan, Kreikan, Filippiinien työläisten tappaminen ei tie-- tysti heidän mielestään ole raakuutta.^ Seuraavassa ön tästä päätöslauseesta eras neron tuote: ''Pettäen kaikki lupaiiksensa itsenäi;. syyden luovuttamisesta Puolalle, Jugoslavialle ja • muille sen etupiiriin kuuluville maille Neuvostoliitto jat-. kaaÄ-hä julkeaa^ valloituspolitiikkaan. sa, josta Tshekkoslovakian kaappaus on viimeisempänä;todistuksena,. . ." Meidän on tosin: vaikea; käsittää kuinka Neuvostoliitto voisi myöntää: itsenäisyyttä maille, jotka eivät ole sen alamaisia. Mc •; emme:• ole huomanneet vielä 'kenenkään edes väit-- tävän. .että venäläisiä / Olisi ollut Tshekkoslovakiassa sen jälkeen kUn ystävällisestä vastaanotosta, minkä he saivat. Liittomme edustajakokouksessa. Oman: Liittonsa puolesta ha n lau - sui sellaisen toivomuksen, että he tarpeen tullessa saisivat täältä; vanhemmasta, järjestöstä, moraalista ja ehkä aineellistakin apua." ., Sihteeri: Sulkanen, Raivaajan mukaan, oli luvannut "tukea tätä nuorta Canadan veljesjärjestöä" pyrkimyksissään j a työssään";; , , , K u n Canadan Kansanvallan L i i t o l le ilmestyy varoja,, n i in nyt ei ainakaan kukaan voi syyttää niitä /'Moskovan rupliksi", vaan Amerikan dollareiksi. ,- -Mahdollisesti ,osaa "kansanvallan"- amerikkalaisia edustajia ihmetytti miksi canadalaiset '"kansanvallan Punaisen armeijan: joukot vietiin pois i miehet kerjätä ruikuttivat toisella maasta, joten Neuvostoliiton vallan4. kaappaus tässä maassa on täytynyt tapahtua tähän saakka käsittämättä-: män voiman avulla. Meitä ei luinnostanut - yksinään tämä-, "kansanvallan" miesten, esittämien asioiden sekavuus j a ristiriitaisuus, mutta myös se, että Canadan Kansanvallan Liiton miehet olivat siellä kerjuumatkalla. Eihän siinä mitään ihmettä-ole vaikka lapset käyvät vanhempiaan Icatsomassa; sillä on-, han: Canadan • ^kansanvallan" järjestö; Yhdysvaltain järjestön lapsi. -Canadan edustaja Salin oli puhunut. ;;"Omasta puolestaan ja toverinsa Väinö Suomelan puolesta", kertoo Raivaaja, ''toveri Salin kiitteli siitä puolella-rajaa.. Mahdollisesti siellä ei käsitetä, että täkäläinen "kansanval-; lanliike':' alkoi erittäin omituisissa olosuhteissa ja vastakaikua ei väin tahdo kuulua . vaikka pari kuukautta on kovaa mölyä pidetty. Ehkäpä dollarit auttavat. g Sitäpaitsi tämänluontoisella"kansanvallan" liikkeellä on hyvinhuonot kokemukset Canadassa. Vuonna 1931 perust^tiin täällä samojen ainesten toimesta "Canadan Suomalaisten Työläisten j a Farmarien Liitto'?. Vuonna 1932 heinäkuim 13 pnä Toronton V a paan • , Sanana ; toimituskirjoituksessa sanottiin sutä mjn. seuraavaa: . "Canadan SuomalaistenT>-oIäisten j a Farmarien L i i t t o : on järjestö, joka on/kehittymässä suomenkielisten-tp- Iäisten ja ;farmarien joukkojarjest«2 tässä maassa'.: ." Me tiedämme miten- todellisuudes kehitys on ;tapahtunut., ,•, Tämän .äf-jestön Sointulassa oleva: haali •« erään: yhtiön tavaravarast,ona. Bcsrt Laken haälilla; ei; ole vuosiin .ollut t* mintaa, Long Laken haali joutui 5S3- rikkoon ja myytiin urheiluseuraa L i i t to kuoli erittäin omituisessa kä|a-kassa. Se tuhoutui Suomön öassa. Viimeinen julkinen tapau:,,sen toiminnassa b l l Suomesta saapuneen P-f pagandistin: August Kuusiston :pul?u.f matkan järjestäminen... Sitten ' kuolla torahti. Nyt yritetään kuollutta herätti» henkiin ja se puetäan"Ganaöan san vallan Liiton", hienoihin - vaa' siin. Saa nähdä uskovatko i tähän variksen pelättimeen, , On totta, että työväenliikkeen n-J on paljon helpompi hajoittaa.kiän,f tää koossa. Tällainen järjestö s_ ehkä narratuksi mukaansa ryhmän työläisiä j a farmareita.-F" kemus kuitenkin osoittaa-, että..tä^ nen "kansanvallan" liike e: voi kef^; tyä suureksi, sillä mitään muuta s;» ei ole "kansanvallasta" kuin mnä- ^ säilöltään se on patataantumu^ nen. Tulevaisuus kuitenkm, 0*3^; minkä verran "Yhdysvaltain Kaii^»' vallan Liiton "Marshallin a^Tilla'-'**'! daan aikaan. — Uoti.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, April 1, 1948 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1948-04-01 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus480401 |
Description
Title | 1948-04-01-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
Torstaina, huhtik. 1 p. — Thursday, April 1"
d »o». 6tb 1917; Autboriied
Mraeoood clafls jnail by the Post
piaaceOepartmest, Ottava/ Pubr
tt^äed thrlcc «reeicly: T u e s d a y s.
HMmteysMd 8atux |
Tags
Comments
Post a Comment for 1948-04-01-02