Vapaus, January 6, 1925

              KAIKKIEN MAfFEEN TTdNRAATAIAT TET@I^EKINTAMAAN!
Tyqmm vapautus taj^ahtuu
yiun sen itsensä kautta!
TYöhXISFES JA TALONPOIKAIN BJUSIIN HAIUfDSTi
Vain järjestyneeni joukkona
voi työväenluokka voittaa 1
Na 3 1925 Tiistaina, taminik, 6 p. 4 - Tue, Jan. Cfth, 1»25 f TK Vii0sik.->VoL IX
t^ntoo, — Täällä on yleisenä kä.
sitteens ee,.että aikaisin t^män vuo»
<ien alosaa tulevat liittyneen kanin-
•gtuikxntvm «akä ammattitaitoiset et­tä
ammattitaidottomat . työläiset
ryhtymään yleiseen jpalkkainylen-nysvaatimakseen."
Ylsnnysvaatimtts
tulee kortemaan kaivos, kone- ja
laivarakennos teollisudksia. Noiden
teollisousalaia työläisten luku nou­see
noin;ka3iteen miljoonaan* ja hei­dän
ylennysraatimuksensa laske­taan
nouseTan / yhteensä"" lOO.OÖOr
.MQ pantaan vuodessa.
Noin 5QO,000 kooerakennusteol-
Msuuden työläistä vaativat suoraa
punnap palkanlisäystä (nähtävästi'
TJilrfcopalkäcaansa) r laivanrakentajat
-vaativat kutakuinkin samaa ja kai-
Toaniehet vaativat että kaivannois­sa
ei missään saisi maksaa 12 shil-lingiä
pienempää päiväpalkkaa.
BlaanvOjelyskoneitten
hinnat varmaan taas
nousevat
Nevr Yört. W - Manan Edwin W.
Jacobs. on nostanut oikeusjutun,
joUa vaatiL International Harvester-yhtiön
päämieheltä, montmiljoneeri
Cyruk Hall McCormiddlta 500,000
dollaria korvausta vaimonsa rakkau­desta.
McCormick on vasta 65
vuotias ja Jacobsin vaimo 35 vuo­den
ikäinen. Useammissa eri pai-iöissa
ja eri aikoina oli McOannick
kantajan väitteen mukaan, syytä­nyt
rahoja ja lahjoja hänen vai­molleen
ja siten "kääntänyt muijan
pään", ettei vaimo enää yhtään vä­litä
miehestään.
Jos kantaja voittaa juttunsa, seu­raa
siitä toinen.'taikka toinen: palk­kojen-
alennus j a työpäivän piten­nys
Int. Harvester-yhtiön tehtaissa,
taikka -näiden mitä yleisimmin käy­tettyjen
maanviljelyskoneiden hin­tojen-
tuntuva korotus — taikka
molemmat.
W«ulängton, D. C —-Verrattuna
mnide»v>;58äUFvaltojen sotilaalliseen
•voimaan ja - havityskykyyn ilmassa
on Yhdyayaliat;-ehdottomassa johto­asemassa
huolimatta siitä, että len­tokoneiden
lukuun nähden voidaan
mahdollisesti eksyä ajattelemaan
toiäin, tiedottivat laivastosihteeri
"Wilbur ja ilmailujaoston johtaja,
amiraali ~ Uoffett edustajahuoneen
ilmailaaEiain valiokunnalle. ^
"Tunnemme, ettemme suinkaan
. .ole N joessa", lausui laivastosihteeri.
"Matäli laivastomme on "iKysymyk-
«essä, on asemamme tyydyttävä,
liaitsi oinä^- että tarvitsemme lisää
•laiyoja. tJakoh ^ttei" muilla valloil-
>3i-^<»te-^;wi^i5ir7^jrerilpii^
^ IL" •"•
AmiraaU' Moffett yhtyi ,WiIburin
lausnntöOA ja 'lisäsi," ettei mikään
auurvalta ole Amerikan edellä vaan
päinvastoin \ on Yhdysvallat johto­asemassa.
"Olemme liiin palhon
edellä kaikkia muita maita laivas­ton
ibaaihissa, että i kuluisi heiltä
pitkälti aikaa päästäkseen meidän
•-rinnalle."
Amerikan sotalaivastolla on tällä
kertaa ainoastaan 840 *aiken mal-
JlJsta lentokonetta ja näistäkin voi­daan
enää' pitää vain -224 täysin
kelvollisina todelliseen sotapalveluk­seen.
Kun vertaa näitä muutamia
satoja lentokoneita pelkällä luvul­laan
,maid4en suurvaltojen tuhansiin
ja kymmeneen tuhanteen' taistelu­koneeseen
niin yksinkertaisempia
ihmisiä kylläkin voidaan eksyttää
uakomaan, että Amerika ei ol# lain­kaan
pitänyt "puoliaan tällä «lalla,
lausui lloffett. - Aivan toisenlaiseen
tulokseen tullaan heti, tain aletaan
tutidmaan minkälaisia ovat nämä
lentokoneet. Suurin osa näistä Ame­rikan
laivaston lentokoneista (huo^
maa, ettei ole otettu lukuun annei-jan
ilroalaitteit^) on rakennettu vii­meisen
kolmen vuoden sisällä ja
ovat amerä^alaisen sotilastekniikan,
noitean ediatymiöen kautta jo pidet­tävä
vanhanaikaisina. Ja tämäkin
• huolimatta äiitä, että nämä Iconeet
ovat «aremmat kuin muiden-maiden
-Amerikassa on kehitetty taistelu­lentokoneita,
joilla ei ole laisinkaan
; vertaista muualla m^aaflmassa.
Paitsi suoranaisia keksintöjä itse
• lentokoneissa, ori suuresti tehostet-
;ftu ihnailua toisillakin aloilla. Ame-
.tikalaiset teknikot; ovat m. an. kek-
•'^mneiet lentokoneiden ilmaan saatta-r
misläitteeä, jonka avulla sotalaivois­ta
voidaan nyt suorastaan ampua
ne lentoon, tarritsematte suuria la­voja
laivan kannella kuten tähän
eaakka.. M . m. sotalaiva Missisippi
on ^varastettu kuudella tornilla,, jois­ta
fcuuai ientbkonetta Wdäan sin-gaottaa
ilmaan ylrtaikaä^^
ei on lukemattoinia keksintö i l -
m aHn VoappaMeissa, yhä voimak-kaimmiffla
räjähdysaineissa j a pom­meissa,
mytikkykaasuissa, jät^äis-ze^
dinien käyttänusesa lentävinä
keakasasemina j.n-e. !
Oa, tietenkin käsitettävissä, että
Ameratan ;nykyiset lentokoneet eij
Tät euinkaäR'kykenia saavattain^
voittoa sodassa jos viholKsella olisi
Icäytettävisrään" tuhansia'' lentöko-s^
ta, JOS todn huonompia. , Mutta
t3s£ 'fhaeneeldn ero Yhdysvaltain
j a mnd^tt maiden varosteldpolitii»:
Samaan aikaan kuin eam.
Hiilen ja raudan tuo­tanto
porvarillisissa
maissa kutistuu
Hiilen" ja raudan tuotanto on vii­me
aikoina huomattavasti laskenut
sekä Amerikassa että Länsi-Eurb-passa.
Niinpä Amerikassa tuotet­tiin
hiiltä heinäkuussa vain 33 milj.
tonnia, kun tammikuussa oli tuo­tanto"
51 milj. tpnnia, * Raudan
tuotanto heinäkuussa oli vain noin
2 milj. tonnia, mutta tammikuussa
3 % . milj. tonnia.
Englannissa on hiilituotaoto niin
alentunut, että hiilikaivqksja on
täytynyt joukottain sulkea,' •joten
kymmenet tuhannet hiilikaivostyö­läiset
ovat joutuneet - työttömiksi,"
Hiileiirr- .vienti - Englannista' tämän
Vuoden 8 ensimäisenä kuukauteffa
on 12 milj. tonnia pienempi, kuin
se oli vastaavana ' aikana viime
.vuonna. . " \
Raudan ja teräksen tuotanto on
Englannissa myös huomattavasti
alentunut. Rautaa tuotettiin elo­kuussa
• 588,000 ton.,' heinäkuussa
.612^0Öft tonnia ja terästä vain
52,700 tori., jotavastoin. heinäkuussa
693,000 tonnia, v
• - — "' .. : • o-— — • ' •
430 kommunistia van­gittu
Bukarestissa
•Bukarest. — ,Poliisi ; ilmoittaa
yleisessä ajojahdissa vanginneensa
430 kommunistia sen jälkeen, .kun
oli paljastunut, että koriimunistinen
järjestö oli järjestämisen alaisena.
Tämä tieto seuraa Berliinistä tul­leita
tietoja^ joissa sanotaah, että
Venäjää vastaan 0(llaän muodosta­massa
neuvostovastainen .rintama,
johon tulisivat kuulumaan kaikki
maat Polyan mereltä Musiallei. me­relle
saakka. ^ Balkanin: maiden mi­nisterit
' ovat pitäneet yhteisiä kon­ferensseja
bolshevistisen propagan­dan
tukahduttamiseksi, s •
Eivät anna lupakirjaa
Canadan puutavara-työläisille
Vancouver, B. C. — Canaäan
Trades & Labor Congress on lopul­ta
kieltäydyt, antamasta lupakir­jaa
Lumberworkere Industpal Uni­on
of Canadalle. Kongressin toi­meenpanevalla
komitealla on, ollut
kysymys harkitta^vanaan lähes -vuo­den
ajan. Nvttemmin on prgaident-ti
Tom JMoore kirjoittanut Lumber-wbrkers
union yleiselle sihteerille,
J . M. Clarkelle, ettei Congrressi voi
myöntää lupakirjaa seuraavista syjs-tä:
Koska se estäisi Congressin ot­tamasta
jäsenyjrteensä muita unioi-ta,
jotka toimivat sariioilla aloilla;
koska se saattaisi aiheuttaa työmaa-riitaisuuksia
niiden unioiden kanssa,
jotka jo kuuluvat Ck)ngressin yh­teyteen
koska. lumberTOörkers unio
ei ole voinut lupautua yhtymään
kansainväliseen liimbenvorkers jär­jestöön,
jos sellainen perustettai­siin
American Federation of Labo-rin
toimesta. -
Samalla kun Congressi kieltäytyy
antamasti^j lupakirjaa, on se kuiten­kin
ilmaissut olevansa taipuvainen
myöntämään Irimbenvorkers union
osastoille federaali-unioiden lupa­kirjan,
edellyttäen että ne sellaista
anovat, y Presidentti Moore selittjä
samallaisen sopimuksen olevan voi­massa
nykyisin Canadassa olevien
Locomotive Engineers unioiden
kanssa.
Kysymys tulee käsittelyn alaisek­si
seuraavassa Lumberworkers In­dustrial
Union konventsioriissa, jo-ka
pidetään Vancouverinsa tammi­kuun
5 päivä.
Lumberworkers Industrial Union
of Canada on ainoa järjestö Poh-jojs-
Amerikassa, joka kuuluu suo.
ranaisesti Työväen Unioiden Punai­seen
Internatsionaleen,
••I
Toronton kunnallis­vaalit
Toronto. — Uuden vuoden päi­vänä'toimitetuissa.!,
kuraällisvaald
sa tilli 'Toronton porniestaritcsi vali­tuksi
Thomas Foster,- saaden hän
2,448 ääntä: enemmän kuin hänen
vastustajansa, . entinen porinestari
Hiltz. Yleensä Oli pormestarin 'vaa­liin
osanotto paljon pienempi tällä
kertaa, kuin edellisellä kerralla.
Edellisellä kerralla annettiin por-
' mestarinvaalissa yhteensä 82,551
ääntä .ja tällä kerralla ainoastaan
67,791' ääntä.
Ranska lisää lentokoncittensa lu­kua
' j a laskee voimaansa ilmassa
pelkällä lukumäärällä, kehittää
Amerika lukuisissa tehtaissa vain
pareriipia malleja, joista • piirustukr
set ,säilytetään. , Samanlaisia ko­neita
ei rakenneta useampia, vain
riittävästi kokeiluihin. Kokeilujen
jälkeen tehdään lisää mutf^oksia,
uusia piirustuksia. Uaän lukui^t
tehtaat ovat läheisesö , osa^sina.
£ässä työssä ja joka hetkellä, val­miit
tuottamaan parhaimpia hävit­täjiä
sadottain ja tuhansittain. Jos
siis juHstauÖluttaisiiri'' sotaan, tarvi­taan
vain määräys Washingtoniäta,
niin muutariian viikon kuluessa kyr
kenevät nämä tehtaat valmistamaan
viimeaikaisimjpia lentokoneita sadot-,
tain ja tuhansittain. /Imperialistiset
sodat eivät myöskään ^ synny niin,
etteikö kapifeKstisei ' haOitäcset
osaa jo etukäteen. varustautua.- E u -
ropan Äiaiden täytyy siis jalkavan
vihamielisyytensä -vuoksi 'ylläpitää
tuhatlukuisia seisovia ilmalaivasto»
ja. Amerika sitävastoin ei ole lä-,
heisten naapnrimaideri hyökkäyksi­en
vaarassa j a voi keskittää kaiken
taitonsa keksintöihin, sotilasteknii.
kan Jadnivaan kehittämiseen, jonka
kantta se^ takaa itselleen-ehdotto­man
herrnaden kan sotaan todella
Ottawa. — Senjohdosta kun Ame­rikan
hiilei^kaivajain, union 26 pii­rin
toimeenpaneva komitea on kiel­täytynyt
hyyfUtisytniäsö Beseon eh-dott^
aa; Iqjrmmenep prosentin palk-kainalennusta>
on (työministeri Mur-dock
nimittänyt 'iovittelulautakun-nan
palkkariitaa ) ^
Työministerille (|i asiasta" ilmot-tanut
sähkösanomnla Bescon ylei­nen
liikkeenhoitajia V pyytäen minis­teriä
ryhtymään tdimenpiteisiin asi­an
suhteen. TySmlHisteri ryhtyikin
heti toteuttamaan'pyyntöä.
Piiri 26 eaihiehelle on mySskVn
limotettu -sovitteltidautakunnanmuo^
dostamisesta, ja ;liyydetty määrää­mään
^'onkun. henljlön edustamaan
työläisiä mainitussa lautakunnassa.
.• . ' • 0 " — •.
Influensa riivoaa Bel-griaafea
Brysseli. — - Tarttuva katarrin
eli influerisan, jokat on levinnyt 'yli
koko Belgian ja jäka on aiheutta­nut
lukuisia 'kuolenjantapauksia, us­kotaan
saanefen alkunsa ilman läm-pötilanteen
nopeista vaihdoksista.
Kerrotaan kuninkatar Elisabet­hinkin
joutuneen sitä sairastamaan,
muita'kuningas Alfahso vaan suun­nittelee
automatkaansa .Saharan
erämaan poikki.
Työväenliikkeen yhte-näislyttäminen
Eng­lannissa
'Enfrlannin työväenliikkeen vähem­mistö
on jull^issut jouluk. 6 pmä
ilmestyneessä The Workerin nume­rossa
Englannin työväenjärjestöille
osoitetun yhtymtsvaatimuksen, jossa
se ilmoittaa järjestäneensä työväen­liikkeen
yhtymiskonferenssin Lon­tooseen
tämän tammik. 24 päiväksi.
Miljoneeriiii^rhaajien
lakimiehet saaneet
$150,000 palkkion
Chicago. — Lakjraiehet Clarence
Darrow, Benjairiin Bachrach ja
Walter Bachrach; 'jotka pelastivat
nuoren Robert; Fränksin murhasta
tuomitut miljonöerijulmurit, Ric­hard
Loebin j a Nathan Leopoldin,
hirtt^nu<yräisiä»j^
tä palkkiokin*$150,000. > .
Muitten puolustuskustannuksien
sanotaan nousseen Vieläkin korke­ammalle.
Neljälle kallispalkkaiselle
mielivikaisuuden tutkijalle, . jotka
todistivat oikeu^uulustelussa .(tie­tenkin
syytettyjen puolesta), mak­settiin
koko ajalta kullekin $250
päivältä. Sen lisäksi käyttivät mur­haajien
varakkaat perheet- toista-*
kymmentä muuta lääkeoppinutta
Konferenssin, päiväjärjestys käsit­tää
seuraa-vat asiat:
1. Selostus VenäjSh . ammatti­liittojen
ä^eieestä kongressista.
2. Tydv3enliikkeei> yhtymisen
puolesta käynntssä oleva taistelu.
S. Mikä tiurkoittts^ on englanti-lais-
venäläisellä yhteisellä ammatti,
liitolla?
Könferenasissa tulee esiintymään
monet kansainväliset trahujat.
• - o — — ' ' -
Halifaxiin tullaan ra­kentamaan
arse­naali
HossoEni vielä kerran koettaa kovuutta m
Halif ax, N. S. — Kuudennen ml-litartpiiirin
komentaja, kenraali
Thacker on ilmottanut, että kansal­linen
puolustusdepartementti aikoo
ostaa Bedfordin laaksosta maakais­taleen,
johon tullaan rakentamaan
arsenaali, jossa tulevaisuudessa .voi­daan
säilyttää puolustusdeparte-mentin
Halif axiin tuomia räjähdys-aineita.
Arsenaalin tulee muodos­tamaan
kaikkiaan 40 sementtlraken-nusta.
^ .
Marokon sotatila
Madrid. — Espanjan diktaattori
kenraali Rivera, joka johtaa espan­jalaisten
sotatoimia Marokossa, on
ilmottanut hallituksen sotllasdirek-taariolle,
että sotilasasema Maro­kossa
on nyikyään tasapainossa ja
että espanjalaiset legioriat ovi^t
keskitetyt Dar Riffien leirille.
etoperttifi»:;jo1ttfiWuJcfiiaot^^ Bafi
Rooma. — Vuoden alkajaisiksi
ryhdyttiin toimeenpanemaan niitä
"maan tärkeimpiä elämänehtoja
turvaavia" määräyksiä, joita kii­reellä
kokoonkiitsuttu ministerineu­vosto
oli päättänyt ottaa käytän­töön.
Varhain istunnon jälkeisenä
aamuna jo-toimitettiin lukuisia ko-tietsintöjä
ja yhä lisää on niitä
odotettavissa.
Yksi niistä, joiden luona koti-tarkastus
toimitettiin, " ^ l i Mussoli­nin
komentoa vastustava ent. edus­taja
AlfredoMisuri, Italian tunne­tuimpia
fascistijohtajia.- Viime
vuonna, kun Misuri vielä oH edus­kunnassa,
hyökättiin hänen kimp.
puunsa, kun hän oli hienossa edus­kunnan
istuntoon. Siitä asti hän
on kantanut asetta säädetyllä po­liisin
lupakirjalta. Sanomalehdissä
julkasemasaaan kirjelmässä Misuri
sanoo hänen kotiinsa tunkeudutun
muka "salaisen asekokoelman taka-varikoimiseksi".
Kuitenkin oli hä­nen
yksityiset paperlnsakin nuus­kittu,
vaikka niistä eivät nuu^ijat
olleet löytäneet mitään heille kel­paavaa.
"Minulla kyllä on hallus-sani<
riittävästi aseita henkeni ja
asuntoni puolustamiseksi", jatkaa
Misuri, "mikäli valtiollinen ohra
vin ' monilukuista ^ hnrttalanmaa
kimppuunL" ^ ^ -
Poliisin, nuuskimissa papereissa ei
ollut muuta kuin "Isänmaa j a y a -
paus^.yhdistyksen poyt&khioja, joia
ta Misuri sanoo "hattitofcsella ole­van
paljon oppimista, voidakseen
tässä mailmassa käyttäytyi eivisty-neitton
ihmisten tavoin."
Kirjelmässään Misuri kertoo Idel-täytyneensä
panemasta titmeJ^n po­liisin
etrintälupaan, koslat'li&ii ei
halunnut myöntää "ieiniiMläel^
hallituloella, jonka päiimie« on
syytteessä - osallisuudesta roskaisiin
rikoksin", oleyai? oikeotita etaintä-lupieri
antamiseen; MuvaöUriiKa hän
«uoraan kysyy: "Mitä t^mfi^^^^h^
tuksien päämies^ joka ori mini» v ^
taan ja kolme kuolemaatoomiota
julistanut, tahtoisi minulle i a muil-le
vastustajilleen tehdä? RUstäiUcd
meiltä aseet uuden Pärttylinydri
ajaksi? Miksi nuuskii ftaUitus A i ­niin
Icodistani jotittin airiokalsta'
asetta sama h&llitäB^^^ joka on
kuormittäin lahjotellut Tiiltioti 'asei­t
a ' alaikätsUle; hylkiöille, vankiloissa
istuneille pahantekijöillei huumaus­aineitten
käyttäjille ja Joopporet-kuille?",:
^-C^:--/''-:
Poliisi on takavarikoinut kaikki
no sanomalehtinumerot, Joissa M i ­nä
ei tulevalla kerralla lähetä ko-aurin kirjelmä on ollut jalkastuna.
tntba lietrojain Enlainissa
l i
neen vähintäiit $25,000.
Murhaajpt todistettiin syyllisiksi.
Asia oli' niin selvä, että sen he itse
tunnusti^tkin lakimiehensä keho
tuksestas Jos tuomitut olisivat ol­leet
köyhiä; olisi se merkinnyt suo­raa
menoa hirttolavalle. Rikkau­tensa
oli se pätevä -väite, jonka ka­pitalistien
oikeuslaitos tunnusti riit­täväksi
kuolemantuomion eivuutta-miseksi.
•
Tukholma.,
äskettäin
Kirjakauppoihin on Iten" petomaisuuksien; suhteen anta- työläisten hautakiviä koskevaan asi-ilmestynyt
asianajaja maila näitä koskevan amnestian 7.
12. 1918 minkä amnestian perus­teella
ei valkoisia murhaajia käy­nyt
syyttäminen eikä rankaisemi-
Georg iBrantmgin kädestä lähtenyt
pieni kirjoitelma, joka pienestä
koostaan huolimatta tuDenee suu­ren
huomion kohteeksi. Kirjalla on , nen.
kuvaava -niriiitys: Oikeus Suomes- ' "Tapauksissa, jolloin todella oli
sa,. joitakin dokiiriientteja selityksi-1nostettu kanne joukkomurhaajia ja
neen, j a sisältää kirja vaikutukset,
mitkä tekijä sai esiintyessään puo­lustusasianajajana
suuressa oikeus-rosvoja
vftstaan, aiheutti tämä ma­nifesti
kanteen peruuttamisen."
Branting .siirtyy sitten tekemään
jutussa Suomen sosialistista työvä- vertailuja punaisten'" ja valkoisten
-ryhdytään.'
enpuoluetta vastaan Suomessa -vii­me
talvena. ^
Georg Branting on kaikkein vä­himmin
kommunisti. Hän on pi­kemminkin'varsin
maltillinen sosia­lidemokraatti
Mutta mitä hän tuon
suuren "oikeusjutun yhteydessä omin
korvin ja omin silmin kuuli ja nä­ki,
ön pakottanut hänet rehellisenä
miehenä ääneen j a suuttumuksella
koko maailman edessä nousevaan
protestiin. ; - ,
Johdannossa -viittaa kiigoittaja
siihen tunnusomaiseen seikkaan, et­tä
Suomcn.^hallitu8 koetti aluksi es-tää
häneltä ja lakitieteentohtori N .
Söderqvistiltä pääsyn maahan esiin-tyäkseen
. vangittujen ; työläisten
puolustusasianajajana., Hän toteaa
edelleen, kuinka "oikeus" edelleen­kin
liikkuu luokkapolitiikan asioilla.
Hän ^torjuu kerti kaikkiaan liioitel­lut
väitteet panaisesta väkivallasta.
Sellaisiakin sattui, "ei kuitenkaan
varsin lukuisasti", ja "olivat ne eril­lisiä
ilmiöitä." Ei edes Suomen
oma porvaristo tunne tarinoita pöy­tään
naoKtusta talonpoikai£9>erhees.
tä, joita tarinoita Ruotsin porvaris­to
niin pitkään ihärehti. Kirjoittaja
huomauttaa, kaibka helpo^ siiriry-tään
tärinäin piireihin, kuinka esim.
Bttot^sa aikoinaan' liioiteMin sak­salaisten
sotilasten eniniymisfä
Belgiassa. Ho, punaista väldvaltaa
ori kyBä sattunut, mutta sunrem-änasta
painosta on, että valkoinen»
ballitos itse oli soUdaaiioen valkois-rikosten
välillä. Porvarillisten oman
virallisen- ilmoituksen mukaan ta-pettiin
punaisia "sotarintaman ta­kana
jonkun verran yli 1,000 -korn
keintaan 1,500." Virallisen tilas-
-ton avulla, joka ei ole edes lopul­lisesti
laadittu^ osoittaa kirjoittaja,
että "itS(p kapina-aikana ammuttiin
useita tuhansia hcnMlöjä ilman
muuta:, j a että tämän jälkeen v.
1918 keväällä teloitettiin vähinr
täin 15,800 ihmistä^ mifikä lisäksi
samaan aikaan noin 15,000 vanut­tua
työläistä sai ipenehtyä nälkään
ja hoidon puutteeseen keskityslei­reillä."
Sitten alkoivat toimintansa 140
"vältiorikosoikeutta", kertoo Bran­ting
edelleen, jotka 4 kuukaudessa
ehtivät käydä läpi 76,200 henkilöä
jä langettaa yli 450 kuoleriiantuo-riiiota
sekä tuomita joutcottain pit-
Idä vapausrangaistuksia kansalaisr
oikeuksien menetyksen kera,- Aiot-,
tiinpa jopa 'karkoittaa vangittuja
puTiaisia : keisarin Saksaan' siellä
suorittaakseen pakkotyötä. ^ Mntti
länsirintaman tapahtumat, tekivät
tyhjäksi tämän. Lopuksi viittaa
Branting historiallisessa katsankaes-saan
riiajuri Aminoffin tunnottnns
kiertokirjeeseen, mistä vaadittiis
kuolemanrangaistusta yleensä kai­kille
luokkasotaan osaaottaneille.
/ Tämän jofidannon jälkeen siirtyy
kirjoittaja eri oikeudenkäynteihin:
oikeusasiaan Suomen tyoväenpuolu-een
perustajia vastaan, kaataneiden
aan, rauhanjulistusta koskevaan
asiaan ja vihdoin vuoden 1923 syk­syllä
tapahtuneeseen n.s. suureen
kommunistijuttuun.
Mitä tulee ensinnäkin puolueen
perustajien juttuun, osoittaa Bran
ting, että Suomen sosialistisen työ­väenpuolueen
päämääränä oli omien
sääntöjensä mukaan taistella kapi­talistisen
yhteiskunnan muuttami­seksi
sosialistiseksi, jota ei aiottu
toimeenpanna- anarkistisin väkival­lanteoin,
vaan saattamallajoukot
korkeammalle yhteiakunnallisen tie­toisuuden
asteelle. Sen jälkeen
vertailee kirjoittaja- puolueen ohjel­maa
Ruotsin kommunistisen; ja so­sialidemokraattisen
puolueen, ohjel­maan
ja tulee siihen lopputulok­seen,
ettei Suomen sosialistisen
puolueen ohjelma millään ;tavoin ole
ollut lain mukaan rikollinen Sa­malla
hän osoittaa, että sama käsi­tys
on asiasta Suomen huomatuim-malla
rikosoikeuden tuntijalla Allan,
Serlachiuksella. Mutta siitä huöli-riiatta
"ryhtyi oikeus laintulkintaan,
joka on ainutlaatuinen koko sivis­tyneessä
maailma«uea."
Tämän jälkeen koskettelee Bran­ting
kirjasessaan tunnettuja hauta-kivi-
juttuja ja kertoo, miten här
vyttömällä tavalla näitä työläishau-toja
häväistiin. Hän' toteaa, että
porvarien "huono omatunto" ei .ai­heuttanut
ainoastaan sitä, että pu­naisten
hautoja - läväistiin, vaan
vieläpä senkin^ että työläisiä, _jot-kar^
uskalslvato asettaa mulstolciviä
kaatuneitten ätandoille, haastettiin
oikeuteien. täsii vastaamaan ja tuo-mittin
vankeifteen.v Branting kut-son
tätä "sietämättdmäksi tyran-nindeksi",
^Aseettomat työläiset
ovat voimattomia ja viranomaiset
sallivat fascistien olla. Siten yllä­pidetään
Suomen yhteisknntaelä-mässä
jännitystä Ja vihaa."
Lopuksi kovaa Branting rauhan-
Lontoo. — Sir Leo t>hiozza Mo­ney,
joka on tehnyt tutkimuksia
ruokatavaräin hinnoista, on Royal
Koimissioniii edessä antanut tutkin-hoistaaq
^ritensatsionimaisia todif(oita
j a esityksiä. Hänen' antamansa «to­disteet
owi synnyttäneet laajan
kesHuBteluri aJsiasta. ,;
"Tänä rauhanaikana on Britannia
t'uokatarpeisiin nähden yht|ä toivot­tamassa
ja epävakaisessa tilantees­sa,
kuin sd pii sodan aikanakin,
sanoi Money. % "Leipä tumpun hin-ta,
joka nyt on 10 penseä, gn kak-sinkjsrtaistunut
viime vuosien kulu
essa, ja mitään takeita ei' olo siitä,
etteikö se tulisi jälleen kaksinker
taistumaan lähitulevaisuudessa."
muunlaisia toimenpiteitä odottaa^
kaan. Noihin toimenpiteiritn näh*
den on kylläkin syytä epäilf^ tokko
niistä brittiläisen työläisen leivän
hinta tulee suurestikaan muuttu­maan
» : ' • • • . •
Tilanteen korjaamiseksi ehdottaa
Money niin sanotun varastodepar-tementin
perustamista, jolla olisi
-valta ostaa .vehnää suuremmassa
määrässä; sellainen edistäisi ko­toista
-viljankasvatusta ja myöskin
poistaisi välikädet kaupasta.
Komissionin esimies Geddes sanoi,
että sellainen ,varastodepartementti
tulisi vieläpä vaikuttamaan etuisasti
kansainväliseen Nikulaankin. "Se ko»-
kisi aivan nykyisten kansainvälis­ten
suhteiden juuriin."
Eräs J . Hay Thorbum esitti
Englannin Viljaelcvaattorisysteemin
laajentamista...
Tufikimpa Roynl KomiBsionilta voi
julistajain juttua sekä -vuoden 1923
elokuussa toimeenpantua suur jut­tua,
Branting selittää, että tässä
jutussa olivat ratkaisevana tekijänä
poliitiset eikä mitkään oikeudeUiset
syyt. Koko toimenpide lailliseksi
tunnustettua ja sallittua Suoman
sosialistista puoluetta vastaan oli
väkivaltainen, laiton toimenpide.
Puolueen kansanedustajain vangit­seminen
oli myöskin laittomuus. Sa­malla
hän toteaa, ettei syytettyjä
vastaan voitu oikeudessa esittää
mitään sellaista rikosta, joitä se
lainkohta edellytti, jonka mukaan
he tuomittiin. Kirjapainojen ja sa­nomalehtien
takavarikoiminen oli
'samoin .puhdas lainrikkomus. "Se
vain paljasti Suomen hallituksen
väkivaltapolitiikan." .
iBranting lopettaa julkaisunsa
seuraavalla loppulauseella:
"Tekijä on tuskin koskaan tavan­nut
niin paljon välitöntä sydämelli­syyttä
kuin näiden, usein suuriksi
huligaaneiksi kuvattujen suomalais­ten
työläisten keskoudessa, ja ei
voi esim. koskaan unhoittaa sitä
laottavan idealismin tunnelmaa. yh­tyneenä
arvokkaaseen kärsiväUisyy-teen
joka vallitsi eräässä pienessä,
vuoden 1923. joolujuhlassa, Hel^Q-gin
työväentalolla —Jossa jokainen
tai joka toinen -vieraista oli entinen
knritoshuonevanki Ja Joflta «Itkä
samoin pnottai kansalafal^oti»^^"
Vaalipetkutukset loit*
keroittavat hiSen-kaivajia
West Fronkfort, lU. — Järjesty­neiden
hiilonkaivajien keskuudessa
on herättänyt tavatonta suattumus-ta
se vanhoillisten virkailijain mä^;
dännäisyys, mikä on Ilmennyt IJntt-ed
Mine Workers liitossa juuri to!r
mitottujen virkailijavaalfen. yhtey­dessä.
Jo ennemmin oli 1f. M. W:n
presidentti John L. Lewi8 soaralaisf-neen
Julistanut haudattayidcsi 90
prosenttia Kansasin piirin äänistä
sen tähden^ että Kansasin hiilenkai- ^
vajat melkein' yksimielisesti äänes-'
tivät Howatia ja Rorchya piirivir^
kailijoikseen ja samalla antoivat
enemmist&kannatuksensa Cieorge
Vayzeylle, joka op itae Lewisin
vastaehdokas U. M. W:n ylöispresi-
'dentin toimeen, '
Nyt on myöskin Illinoisin alueel­la
' paljastettu vanhan virkailijastbi^
vaalirötöksiä, joiden johdosta m. m.
yhdeksännessä alapiirissä on vaadit­tu
ylimääräistä alapiirin konvcntsi-onia
asian johdosta, /oaloaattona
kerääntyivät ympäristön faiilenkair
vajat' valtavaan Joukkokokoukseen
tänne, jossa tuotiin selviä, todistuk^
sia, että mitä julkeinta petkirtustä
ja äänieri'^ rosvoamista on harjotet-tu.
;(Soi2 varMtettä.
Kokouksessa kertojvat m.m. Buck-nerin
paikallifTunion virkailijat kuin­ka
äänestyksen jälkeen merkatut l i ­put
oli lukittu haaliin ja kun ään­tenlaskijat
palasivat toimeensa ha^
vaitsivat he, että joku oli murtau*
tunut sisään'ja vaihtanut väären­nettyjä
lippuja äänestyksessä mer­kattujen
lippujen, tilalle. Tämä kek­sittiin
«iitä, että jo ennen äänes­tystä
oli alapiirin sihteeri Frank
Johnson ilmoittanut, laittaneensa
virallisiin äänestyslippuihin salaisen
merkin kaikeksi varmuudeksL Vää­rennetyissä
lipuissa oli suorin osa
"äänistä" annettu tietenkin van-,
hoillisen masiinan sihteerinehdok*<
kaalle, jotavastoin alapiirin edosta-jat
mainitussa kokouksessa irBkaut>
tivat, että varsinainen Jäsenistö on
miltei yksimielisesti kannattanut'
Johnsonia, Joka on oodeileen edi»>:
tysmielisten ehdokkaana: Väären*.
netyt vaalitipot lähetettiin t^rkasf
t o ^ n Jälkeen sihteeri Johnsonflle
Ja säilytetään niitä nyt eriän pan^
kin haostassa.