Vapaus, December 5, 1930

              Sivu 2 Perjantaina, jouluk. o p:nä — Fri., Dee. 5 No, 287
^ O i>urr«u, O B I . , l u i k k t n a , pait»! » « c c u r . u i - ja ciirittTinä julilapiit.aL. •
Th» oBly o t x u oX F m a i s h Workert in Canada. PubliiheiJ daily «t S a d t o r r , O n u r i o.
^ \AP.\LS ( L i h e f i r)
,nep|}erM «t IJ(e Po« Office Department, OtUwa, an aecosd clatt n u t t r r.
Kir jeenvaihta jillemme
JStpaäi adTeniaittc » l e i , 7Sc pir col. inch. Mioimaio cbarje for »injle ixiaertJOD, 75c. 7lr
A « ^ > a » i « t h c beat cdTntisioc oedium aiconc tbe F i n n i s l i peop!e in Canada.
Toimitus, konttori, kirjakaiippa ja paino oma«iia talc>»« L ! c i S t r e e t i l U.
' I^MUotote: Vapaot. Box 09,
HBkeV»»»: Konttori 1038. — Toimita» S3äW. — K i r i a k a a p p a 23270".
F B O o e : Office (job «ork, « d » e r t i « m t n i » , eie.> 1038 — Editor Si6W. — Bookitore 238TW'
Aika, jtjla (•läiimie on lapauksis-1 laajan toimiluksen -— liyvän kir­iä
rikasta aikaa. Kapitalismin j jeenvaihtajaverkon — välillä, Täs
puJa ja aitä seuraava työläisien sä nuhteessa on CSJ:n osastojen
olojen kiristyminen on kaikkialla myös viipymättä riennettävä avuk-
T I L A t S H I . N N A T :
1 »k. %*£0, 6 k k . $ 2 J 0 . 3 k l . S.173 ja 1 kk. 11.00. — ' Y T i d j a r i l i o i h i n ja SooBeen aekä Bsua-
C?'e n l k o m a i n e ; I r k . »6.00. 6 k k . »3.50 ja 1 k i . Jl.OO. '
I L M O T L S H I N . N A T V A P A U D E S S A:
KirjeTaikloiliDotukiet Jl.OO k f r t a , J2.00 k ^ k - i k c r l i a . — A r i o l j i t i o o n menneille onnenloirotuk»»-:
{ O c ^ p k U u t a b m a . — .Vimeccuuii
I suuremmassa määrin siihen mu-kaanvedelyiksi.
Työläiset kesiius-
.Viniecn;uuiic.iii.-.i>:uk»rt 5öc kerta. »1.00 3 fcenaa. — Syntjrnuilmotukiet »1.0'';l «^Ift Q » \ it.ii^f.iLt li a i f ^ r n a s l i ia m*-.
k e r U . K i X ) 3 krrtaa. - A. u n t o r r o i l r r . r , t u U » r i SJ.OO k c r U . »3.00 kakai kertaa. — K i i t o t l l p o t u k a r r l / ^ ' ^ ^ > lei-SCsla dseXnaSIU ja nie-
• '1.00 keri». — Kuo;cmanilBiotut<'ci »2.00 kerta. 30c li>ämak,-j k i i t M l a u a e e l i a tai tnuiitoräraTltä. — i n o l t » l vt m - r . i i t - j i i . i t a Vioirlän fiil»*f>
• : , - . l < i U . n : t i e d o t ja r>,n!rI!.r.otLk.et 30c krrta. tl.OO kolt:.e kertaa. - T i U p i i i . i l m o t t a j i e n neilCiy l d \ Olsia, JOJia nClOan l U J C t;
' ^ t l u i i r ^ c B <)a, laaiiitiaemia. lähclellaia i l m o t u i h l n l a etukäteen.
S I . Siellä missä kirjeenvaihtajia
ei ole on ne viipymättä valittava
j kin osastot ja jäsenet tulevat yhä i ja mikäli valitut kirjeenvaihtajat
! havaittavissa. Luokkataistelu kär-
[ jistvy. Suomalaisen järjestömme-
Järjestöjen jäsenilie ja yleensä työläisille i
. k i n p o i i s i j ä J . U ' . Ahlq>i»i.:
" i l a n a i e r : J. U ' . .Ahlqn»t.
Office^ Bookttore «nd Printahop: Vapau» Building, Elm Street.
J M i l lo be «ddrnaaed: Vapaut, P.O. Box 69, Sudburr. Out.
noudattaa taistelussa kapitalisteja
vastaan. Taistelu vanhoja sosia-
I lidcniokraattisesta työväeniiikkees
I tä perimiämme lapoja ja tottumuk-
.:^ia vastaan on osastoissamme eri
Zoi ette Btilloin lahanta aaa r a i t a u i t a en«ii;uii»crn kirieeteeane, kirjottakaa uudelleea liikkeen* I i - i i . ,-- i •• i - . ..
>fctr;tB peraoonaiiiaeiu nimellä, j. w. AhigTi.f, liikkrenhoiiaja. I puoljlla niaata tayde.ssa kaynnissa.
'"^^ [ ~ " , Koko CSJ pyrkii uudistamaan toi-
JLttpualaiskaartit lehtemme kimpussa
Canadan suomalaisten työläis-1 iiec;i parlanienttaarista tietä usul
teii lehti "Vapaus" on aina ollut taa Canadan viranomaiset lehtem
j inintaansa voidakseen täyttää osan­sa
niiden tehtävien ratkaisemisessa,
joita nykyinen ajankohta asettaa
kaikille .luokkataistelua kannatta-i
ville järjestöille.
Yleensä vielä pidetään ja ennen­kaikkea
järjestöjen toiminnassa si­tä
pahaa tapaa, että ei uskalleta
sanoa julki sitä tai tätä asiaa, syys­tä
että' se voi pahoittaa jonkun
toisen toverin mieltä, tai loukata
hänen itsekästä ja mahdollisesti
muistutuksiin tottumatonta persoo,
naansa.
Vaikka koko maailma sen toteaa,
että sellaista ihmistä «i ole maail­maan
syntynytkään joka olbi "täy­dellinen"
edes sanan ahtaimmassa
merkityksessä, niin xumminkin me
kartamme toverillemme huomaut­tamasta
hänen virheistään ja puut-pahana
silmätikkuna tässä maas­sa
oleville, valkosuomalaista Iah«
tarikouientoa kannattaville kansal­lis-
yms. seuroille. Se laaja kan­natus
» jota lehtemme työläisten
keskuudessa nauttii kautta koko
Quiddan, on kuitenkin estänyt
^noita piskuisia laumoja ryhtymäs­tä
lehteänimc vastaan sellaisiin
väkivaltatekoihin, joilla lapuulai-siCt
ja jnuut fascistit ovat vanhas­sa
maassa tukkineet työväenleh-licn
suun. Lapualaiset niencllely-tavat
ihniisryöslöiueen, työväen
omaisuuden rikkomisilleen ja mai­ne
sellaisine hulinoineen eivät
sentään vetele vielä Canadassa,
huolimatta siitä, että j)orvariston
poliisilerrori ja.vallankumoukselli­sen
työväen vainoaminen täälläkin
oa huomattavasti kiristymässä, ja
huolimclla siitäkin, että lapualai-siiuden
johtomiehet Yhdy.svalloissa
ja Cfjiiadassa yrittävät lietsoa oi­keata
härmäläistä iahto.rinieinin-
*;iä täkäläisten kannattajiensa kes­kuuteen.
-
•lläällä Canadassa täytyy vi<;lä
tun^autua toisellaisiin, lailliselta
näyttäviin menellelylapoihin. Ei-väticä
Canadan suomalaiset I.apua»
laiset suinkaan jätä niitäkään
käyttämättä. Pilkin aikaa ovat he
koettaneet vaikeuttaa lehtemme
olemassaoloa tekemällä siitä kan-leluja
Canadan porvarillisille vi-ranoraaiaille.
Joitain viikkoja sit­ten
l^uuluu Sudburyn "kansallinen
suomalainen seura" jälleen yrittä-me
kimppuu/K tarkoituksella saa­da
oikein liittohallitusta myöten
eivät ole kyenneet tehtäväänsä
täyttämään on asia osastotoimin-nan
ja lehden välisestä yhteydestä
otettava osastojen asianomaisissa
elimissä vakavan pohdinnan alai­seksi.
Toimitus puolestaan lupaa
vksitvisen kirjeenvaihdon kautta ! teellisuuksistaan, jopa sairastamme
t'völäiskirjeenvaihtajiemme kanssa i pitkälle kehittynjttä
, .,, ' ... i niinsanottua penikkatautia, etta
antaa heille apuaan tarpeellisessa | maatamme kantaa vihaa jollekin
neuvontatyössä. j yksilölle tai toverille, jos hän on
Varsinkin nävttää kirjeenvaihto-j uskaltanut tuota "suuruutta" huo-tvö
olevan heikkoa aromaakunnis-1 " ' ^ " " ^ .Jostakin, vaikka tämä huo-
... . , I .. . mauttammen olisikin tapahtunut
sa ja lännellä asuvien lukijaimme j täysin toverillisessa hengessä ja
keskuudessa. Osastojerame tulisi j järjestöjemme etujen mukaisesti,
siellä vakavasti käydä käsiksi lä-1 Kumminkin olemme valmiit keskus-män
puutteen korjaamiseen. Sa-! telemaan ja jopa suorastaan par-
, inoi.n olIi-s i- t, ehi t,ä"v.ä" metsakampilla •! jaamaan joitakin yksilöitä, kun
Lehteninie tehtävänä on olla Ca- ja monissa pikkuosastoissa. Leh
kasvattajana ja ohjaajaajana aina
oikean taistelutfen löytämiseen.
Vanha tunnettu asia O n , cllä leh­temme
voi tämän tehtävän menes­tyksellä
täyttää vain siliä ehdolla,
eitä niahdollisinunan laajat joukoi
itse ottavat osaa lehtemme toimit-laniiseen
lähettämällä kirjoituksia
lehteen. .Se suuri kirjeenvaihtajien
piiri, joka lehtemme ympärille on
vuosien kuluessa muodostunut on
tässä suhteessa suorittanut ansiok-nadan
suomalaisten työläisten elä- tcmme on Canadan suomalaisen
män, rientojen ja taisteluiden ku- Ivöväestön äjinenkannattaja. Jokai-vaajana,
joukkojen valistajana, ja sella rehellisellä suomalaisella
luokkalaistelijalla on oikeus siihen
kirjoittaa.
Ei kenenkään tarvitse hävetä,
vaikka kirjoittaminen käy kaokea.s-likin.
Eiväthän proletaarit ole
saaneet käydä kaiken maailman
kouluja oppiakseen kirjoittamaan
Mutta täylyy työläisten käydä suu­rempiinkin
asioihin käsiksi. Ve­näjän
proletariaatti, joka tsaarin
uonialaislen lapualaisten toimin- i
taa häiritsevänä •'kommunistisena
julkaisuna". Ei ole epäilystäkään
•siitä, etteivätkö tällaiset, lapualais
Ien salaperäiset hoininat löyläi.si i
lännnintä kannatusta Canadan
taanUimuksellisen hallituksen ta­holla.
Canadan suomalaisten työläisien
vastaus tuollaisiin kiristystoimcn-piteisiin
voi olla vain yksi: entistä
lujempi kannatus "Vapaudelle"-
entistä suurempina joukkoina leh
! asianomainen ei ole paikalla, niin
ollen on keskustelu ollut aivan
hyödytöntä. — Tämä on kyllä har­vinaisempaa
järjestyneen joukon
keskuudessa, vaan on sattunut ta­pauksia,
että jossakin "seurassa"
missä on järjestymättömiä sekä
järjestyneitä työläisiä, joku "isän­maallista
ole lainkaan ihme, jos kuulee ym­märtämättömien
ja vähemmän
asioita seuranneiden sanovan
"Tilaisi niitä sanomalehtiäkin, vaar
ne ovat niin kalliita". Tai: "Os­taisi
niitä kirjojakin, vaan ne mak
saa niin paljon." — -'Liittyisi sitli
jäseneksi johonkin työväeDJärjei:-
töön, Jkun ei olisi niitä pääsymak-
.suja." — "Kävisi siellä haalilla
näytelmiäkin katselemassa, kun e'
olisi niin kalliit pääsymaksut", ja
milloin mitäkin. Vaan ottakaam-me
toinen puoli asiasta käsiteltä-yäk.
5emme.
Ensiksi. Miksi me aina rupeam­me
napisemaan niistä kysymylvsis-tä,
jotka muodossa taikka toisessa
on meidän oman asiamme palve­luksessa?
Miksi nie napisematta
maksamme, melkein aina enempää
kuin puolta enemmän elokuvali­pusta?
Miksi me napisematta uh-raamme
sirkuähoijakoille illan pa­rin
pyörityksestä ainakin saman
verran kuin koko vuotena menisi
työväen järjestöjen järjestämissä
tilaisuuksissa, vaikka kävisi useam­minkin?
Miksi me napisematta ti­laamme
koko- ja puoliporvarillisia
sanomalehtiä? Miksi me napise­matta
ostamme vältämättömiä ku-lutustarvikkeita
henkilöiltä, joiden
itsekin tiedämme tappelevan meitä
sinua itseäsi vastaan? Onko tä­mäkin
välttämätöntä? Miksi mc
Terveiset Profintermn kongressista
NoiYostoliitosta
Canadan Puutavara- ja Mami\iljelysty(i
Teollisuusliiton edustaja toveri Kalle
kiertää puhumassa
emme aina, — kun huomaamme
innostusta täyniiä ole-i ettei palkkamme riitä — (kuka
va rupeaa parjaamaan jotakin ^ksi-f vielä on työssä) — rupea toimi-
\löä joka kuuluu järjestöihin ja maan niin, että saataisiin palkkam-
, , , kaan työn. Mutta jos asetamme
teämnic tukemaan, lukemaan j a , , . . -i. •• i • • •. i .
, . . . . . . kirjeenvainlajiemme Kirjoiluksel
s i i h e n k i r j o i t t a m a a n , entista suu- i • i i . • . i - .i
y k s i t y i s k o h t a i s e m m a n tarkistelun rcinpien joukkojen vetäminen suo-malai-
sen järjestömme osastojen ja
niiden lehden, "Vapauden" ympä
rille.
•Koko työväenluokan, köyhi3ri
kalastajien ja työtätekevien far
niarien yhteisrintamaa luomalk'
vallankumoukselliseen taisteluun
suurporvariston ja heidän käiyrien-sä
hyökkäystä vastaan! Siina vas
tauksemme lapualaisille ja tehtä­vämme,
joka Canadan Suomalai
sen Järjestön, sen jokaisen jäse­nen
ja ennenkaikkea sen lehden
laholta vaalii ennenkuulumatto­man
sitkeää ponnistelua ja uutte­raa
jokapäiväistä työtä joukkojen
valistamiseksi, kasvattamiseksi ja
järjestämiseksi kapitalismin kaik­kialla
kehittyvää hyökkäystä vas­taan.
alaiseksi, huomaamme, että kir-jeenvaihtoloiminnassanune
on vielä
paljon parantamisen varaa. Siinä
ei yjfjlä tunnu ppljoakaan sitä pui­ta
henkeä, jolla meidän pitäisi
täyttää toimintamme joka alalla
Tätä epäkoiitaa on meidän käy­tävä
pontevasti korjaamaan uutte­ralla
yhteistyöllä lehtemme varsi
naisen, suppean toimiluksen ja.'
kuulijoilla ei ole mitään sanomis­ta,
he hyväksyiSt kaiken sen ruo­kottomuuden
jota jostakin järjes­tyneestä
yksilöstä sj'ötetään, ja
parjaaja tietysti menestyksensä
kannustamana kääntää keskustelun
si lukutaidotonta, on oppinut oh­jaamaan—
ja millä menestyksellä
—proletaarisen valtion kohtaloita.
Siinä valistustyössä ja kerhotoi-minnassa,
jota järjestömme osastoi
tänä tplvena harjoiuayat on myös
pantava painoa Vapauden kirjeen­vaihto
joukkoj.en kehittämiselle kir­jeenvaihtajien
piirejä perusta­malla.
Tunnuksemme olkoon: "Va­paus"
satojen luokkataislelulove
rien toimittamaksi työläisten tais-telulehdeksi!
yksilöstä järjestöihin; silloin se al-aikana
oli vielä suurimmaksi osak- kaa se niinsanottu vasta-agitatsio-nin
teko työväen järjestöille. Sen
täiiden varustautukaa kaikissa ti­lanteissa
puolustamaan omia jär­jestöjämme
niin ulkoa kuin sisäl­täpäin
tulevilta hyökkäyksiltä. Sillä
tietäkää, jokaisessa tapauksessa,
jolloin muodossa taikka toisessa
hyökätään järjestöjemme kimp­puun,
on hyökkäys käsitettävä
hyökkäykseksi nieitä itseämme vas­taan
ja on se torjuttava.
ja
Englanti ja Canada
'Englannin "työväenhallituksen"
siirtomaaminisleri, herra Thomas
, pn parlamentissa nimittänyt Cana­dan
porvarillisen hallituksen pää-mjnisterin,
herra Bennettinj valta-
^kunnankonfereiississa • tekemiä eh­dotuksia
humbuugiksi. Herra Ben­nett
on tiistä kovin suuttunut ja
, J^nglannin j a Canadan porvarileh-
.flct kirjoittavat näinä päivinä pals-tamääriä
tästä herrojen kesken sat-luacesla
välikohtauksesta.
Thomas, liukaskielinen Englan­nin
työväen petturi, riensi jo an­tamaan
jonkinlaisen selityksenkin,
jonka mukaan tuo humbuugi^saiia
pii häneltä päässyt enempi niin­kuin
vahingossa, ilman mitään pa­haa
tarkoitusta. Mutta selitys ei
ole tämän maan pääministeriä tyy­dyttänyt.
Hän on antanut pitkän
vastaselityksen ja vihoissaan läh­tenyt
Lontoosta omien työnanla-jicnsa,
Canadan kapitalistien luo
Riita tulee lielysli ennenpitkää
sovituksi jollakin mukavalla dip­lomaattisella
tavalla. Mutta ne
syyt, joista tuokin viallomalta
näyttävä riita johtuu, eivät ole
poistettavissa. Riita kuvastaa yh-ti
Bennett Australian ja Uuden
Seelannin edustajien tukemana, et­tä
doniinionien tavaroille' on ari
nellava tullivapaa monopolistinen
asema Englannin markkinoilla,
loisin sanoen Englannin on asetet­tava
10 prosenttiset suojeluslullit
kaikille ulkomailla Englantiin tu­leville
tavaroille, mutta dominio-neisla
tulevat tavarat on lasketta­va
maahan tullivapaasli. Kuiten­kaan
ei Benncll sitoutunut mihin­kään
vastapalveluksiin Canadan
kapitalistien taholta.
Bennettin ehdotuksen liyväkäy-minen
merkitsisi sitä, että Englan­ti
joutuisi maksamaan kymmenen
prosenttia enemmän Canadasta ja
Australiasta tuotavasta viljasta
kuin milä hinnat ovat maailman
markkinoilla. Ja sellaisen ehdo
tuksen hyväksyminen työväenhalli­tuksen
laholla olisi liian läpinäky­vää
Englannin työväen elintason
polkemista. MacDonaldin hallitus
koettaa toteuttaa työväen elinehto
jcn puristamisia muilla, vähemmän
läpinäkyvillä keinoilla.
Englannin emämaan kapitalistien
ole dominioneihin, kuten Canada
yiläolevalla otsikolla, kirjoittaa
Punainen Karjala Moskovassa par-haillaan
oikeuden edessä olevista
tuholaisista, teollisuuspuolueeseen'
kuuluvista professoreista ja muista
korkeasti oppineista porvariston
[kätyreistä seuraavaa:
Kansainvälinen kapitalismi kat-
.sel€ie mitä suurimnjalla pelästyk-sellä
'meidän sosialismia rakentavan
maamme mahtavaa kehitystä. Neu­vostoliiton
valtavat menestykset,
joka laajentaa sosialistista hyök.
käystä kaikilla rintamilla, kulak­kien
luokkana-likvidoimispolitiikka
on hävittänyt porvariston yhden
toiveen toisensa jälkeen neuvosto­vallan
rauhallisesta muuttumises­ta
kapitalistiseksi maaksi.
Kärsittyään kansalaissotien ai­kana
pernipohjaisen tappion suo.
ranaisessa sotilaallisessa inter-ventsioonissa
(raaahanhyökkäyk-sessä),
siirtyi kansainvälinen kapi-tali.
smi uusiin neuvostovastaisen
taistelun muotoihin. Myttyynmpn-nyt
"ristiretkihomma", kiihkeä:
kamppailu "neuvostopolkumyyntiä"
vastaan, taloudellisen saarron val­mistelu,
— sellaiset ovat porva­riston
uudet taistelumuodot. "Val­tava
taloudellinen interventsioöni..
tuholaisuuden organisoiminen, joka
valmistaa "kriisejä" eri teollisuus­aloilla
siten helpottaen tulevan so-ta-
interventsioonin mahdollisuutta"
— siinä kansanivälisen pääoman
yhteenkiedottu luokkataistelusolmu,
kuten tov. Stalin sanoo.
Kaikenlaiset "agraarikonferens-sit"
osottavat imperialistien edcn.
neen viimeiseen vaiheeseen, —
avoimen sodan valmistamiseen työ-läismaata
vasaaan. Nykyisin leh­dissä
julkaistut asiakirjat uudesta
tuholaisjärjestöstä kertovat selväl­lä
kielellä imperialistien uudesta
taisteluvaiheesta ja ovat varotuk­sena
koko kansainväliselle prole­tariaatille
siitä, että kansainväli.
.deltä puolen niilä syviä ja yhäj jossa on kehittynyt itsenäinen ja
kärjistyviä vastakohtaisuuksia, joi- vahvasti imperialistinen kapilalisli-ka
vallitsevat eri kapitalistiryli-mien
välillä, ja loiselta puolen
,£nglannin mahtavan luaailmanval-lan
hajoamisprosessia.
• yiskcttäin pidelty Suur-Britan-liian
vallakunnankonferenssi. jonka
jälkimaininkia herrojen Thomasin
ja Bcnnetlin sanasota on- päällvi
tuloksella. Siinä törinäsi\ät anka­rasti
yhteen Englannin j a kapita-
- listien edut toisella pjoielta ja
j a johtivat tässä tarkoituksessa
tuholaisten rikoksellista kättä.
"Teollisuusj)uolu6", joka omien
sanojensa mukaan edusti suurpää­oman
fituja, näytteli johtavaa
osaa monissa muissa vastavallan-kuniouksellisissa
järjestöissä ja
ryhmityksissä maassamme. Se oli­kin
suurporvariston järjestö. Sen
politiikka ilmaisee selvemmin luok-kavfhollistemme
yleistä linjaa Neu­vostoliiton
rajojen sisällä. Mitä
enemmän .meillä sosialistinen hyök­käys
etejii. .s.en enemmän "teolli-suuspuoliie"
kahtena viime vuon.
na muuttui pelkästä tuholaisjär­jestöstä
tyypilliseksi ulkomaisten.
yJaltiftitten hallitsevien piirien ur­kinta-
JÄ so^ilas-asioimistoksi
(syyttäjän, lausunnosta). Ei se ole
sattumaa. Sillä "teolHsuuspuolu.
epn'' "jutussa istuvat syytettyjen
penkillä Venäjän .porvariston jät.
teet, suuret osakkeenomistajat
suurimpain kapitalistiliikkeitten
johtajat, kapitalistien hyvinsyöttä-mä
teknillisen intelligehssin "kuk­ka",
— viimemainittu -osa entistä
kapitalistiluokkaa. Tuholaiset
asettivat tehtäväkseen palauttaa
ei ainoastaan kapitalistisen järjes­telmän
mutta myös vanhat omis­tajat.
He saivat valkoemigrantti-kapitalisteilta
ohjeita ja asettivat
"hallituksensa" johtajaksi Pait-sinskin
ampumisen jälkeen tun­netut
pyövelikenraalit Denikinin
j a Lukomskin. Tutkimusainehisto
osoittaa, että tuholaisjärjeston vä­littömänä
johtajana oli henkilö­kohtaisesti
Ranskan Poincare.
Kuten tutkimusainehistosta nä­kyy,
ovat imperialistiset rosvot
asettaneet jo kolme kertaa määrä­ajan
interventsioonin alkamiseksi.
Heidän yrityksensä on joka kerta
mennyt myttyyn kansainvälisen
proletariaatin yhtenäistä, rautais-ta
seinää vastaan. Ja Neuvosto­liiton
työtätekevät vastaavat tu-nie"
nousemaan? Koskaan emme
sillä korjaa huonoa olotitaammt
jos rupeamme aina ja ensimäisenä
kuolettamaan niitä liikkeitä, niiti'
järjestöjä, jotka koettavat kaikissa
käänteissä toimia niin, että työ
väestön olotilat olisi ja saataisiin
i/iahdolliseminan hyviksi.
On totta, että omistava luokka
asiamiestensä kautta koettaa uu-destaan
ja uudestaan istuttaa työ­väestön
keskuuteen näitä työväes­tön
toimintaa tappavia ajatuksia.
Vaan meidän on oltava varuillam­me
moisiin "as,iamiehiin" nähden.
Sekin on totta, että nyt on puu­tetta
ja rahattomuutta, kun ihmi
set. eivät saa tehdä työtä elääk­seen.
Vaan sittenkin meidän täy
Sitten en voi olla mainitsemat-, ^^^^ J^^saa säilyttää järjestönime
ta sitä ikävää seikkaa, mikä ilme. ianomal.ehtemme ha^ Silla
nee useasti järjestyneidenkin kes­se
on välttämätöntä toimintamme
kuudessa, että moititaan toimin­tamme
sitä tai tätä muotoa, -—
miten nuorisoliiton kokoukset on
ikäviä, miten suomalaisen järjes­tön
kokouksessa yhdet ja samat
puhuu, toisten istuessa "kulissei­na"
penkeissä, jä sen vuoksi ne
on väsyttäviä . . . Ja loppumatto,
miin kuulee tiillaigia "vähemmän
vaarallisia" syytöksiä. Lopettakaa
ne, sillä ne todella ovat vaaralli­sempia
syytöksiä mitä voi koskaan
järjestötoiminnasta lausua. Jo£
itse olisittekin niin rappiolla, ettet­te
jaksa olla kokouksissa mukana
älkää estäkö moisella puheella tois­ten
sinne menemistä. Selviö on;
että nuorisoliiton kokoukset muo­dostuu
iloisemmiksi kun menemme
ja teemme niistä iloisia, ja järjes­töjen
kokoukset eloisammiksi, kun
saavutte sinne käyttämään o m an
puhevuoronne.
Järjestöt ja yleensä kaikki työ.
väen toimintamuodot tarv*itsevat
toimintansa eteenpäin viemisessä
varoja. Toimintahuoneustojen, 'kir­japainojen,
sanomalehtien ja toi­mitsijoiden
palkkaukseen y.m. pie-nempien
välineiden ostoon, joita
ilman emme voi tulla toimeen. Ja.
nämät varat on kaikki kerättävä
ncn kapitalismi on tullut välittö-1 holaisten viimeisimpäänkin yrityk-miisti
neuvostovastaisen intervent- seen siten, .että he taistelevat en-sioonin
alkamiseen. Syytekirjel­mä
"teoUisuuspuoluetta" vastaan
nokka, käv vhä höllemmäksi paljastaa proletaariselle maailmal-
Melko uhkaavina kaikuvat vanhan 1 ^ , ^ " « 1 " ^ " ^ ' ^ " ? ' " ^^.^y^^l^^!"""^"
. . ,, . I koko syvyyden. Paivajarjestyk-emämaan
porvaristolle benneltin ^„ „,^tettu kysymys aseelli.
sesta hyökkäyksestä Neuvostoliit-
Englannin doniinionien Canadan.
Australian ja Uuden Seelannin ka­pitalistiset
edut loisella puolen.
Pominionit Canadan johdolla
sanat siitä, että ellei Canadan eh­dotuksia
oleta huomioon, niin se
on pakotettu etsimään muita kei­noja
taloudellisen asemansa puo­lustamiseksi
maailman markki­noilla.
toa vastaan.
• "TeollisuuspuoUiecn" vastaval-
" lankuinouksellisct tuholaiset oli
määrätty valmistamaan kaikki
maahanhyökkäystä helpottavat eh­dot.
Sille asetti ranskalainen im-
Englannin vanha nmaailnianval- PeriaHsmi tehtäväksi: heikontaa
lan perustukset järkk>-\ät. Domi- proletariaatin diktatuurin valtion
nioneissa sitä uhkaavat uudet im­perialistiset
siirtomaissa
vallankumoukselliset kansanlirk-
.e^iiiityiyät i i j - i a a yla.jicrintamas-jkect, jotka tulevat vapauttamaan
sa vanhan emämaan kapitalisteja | Aasian ja Afrikan kansat ei vain
vastaan. Toteuttamalla tunnus-1 Englannin vaan myöskin Englan-
. t ^ n ^'Canada .ensin" sts. Canadan . n in dominionien kapitalistien im
kapitalistif n '.^,'t .ensitilalle, vaa-, perialislisesta ikeestä.
' 1 ,
sosialistista voimaa, järkyttää sen
puolustuskykyä johtaa harhaan sen
kapitalistiklikit ja luokkavalppaus. Voittoisan prole-nopeasli
kehitlvvät vallankumouksen lyömät
' ja poispotkimat ent. venäläiset
'teolli.suu.sdenhärjoittajat yhdessä
Ranskan pääesikunnan kanssa,
taistellen entisten tehtaittensä
omistuksesta, kapitalistisen järjes­telmän
palauttamisesta, suostuivat
muuttamaan Neuvostoliiton kan­sainvälisen
pääoman siirtomaaksi
tistä suuremmalla tarmolla viisi-vuotissunnitelnian
toteuttamiseksi
neljässä vuodessa ja sosialistisen
hyökkäyksen laajentamiseksi. Mi­tä
voimakkaammat me olemme, si­tä
pienenipi on hyökkäysuhka ulko­mailta
käsin. Tuholaiskeskuksen
ja sen paikallisjärjestöjen likvi-doimiacn
puolestaan qn mitä te­hokkain
isku interventsioonihank-keita
vastaan.
pientä poikkeusta lukuun ottamatta
— työväestöltä, ja kun niitä on
kerätty vuodesta vuoteen, niin ei telussa pääomaa vastaan.
eteenpäin viemiseksi.
Vielä pari sanaa niille, jotka juok­sevat
niin sanotuissa murjutans-seissa,
joita yksilöt runnaa, joissa
aaa olla "miten haluaa", mitä te
sieltä saatte? Hulikaanimaisen
esiintymisen, tylsyyden ikaikkeer
muuhun kuin aistillisuuteen. Ja
elämä tulee vaatimaan teiltäkin
muuta. porvarista suosii näitä
laitoksia, sillä ne ovat sen etujen
mukaisia, sillä ne turruttavat nuo.
rison mitään ajattelemattomaksi
laumaksi, eläimiksi, jotka vastus
telematta ovat alttiita kulkemaar
kaikkeen, kuten menemään teuras-tettavaksi
kuin nauta ja vielä pa­hemmin
— heidät pannaan ensin
teurastamaan toisia ennen Ciuin^itse
tulevat teurastetuiksi.
Ja nuoret neitoset, jotka kuljet­te
mainituissa tilaisuuksissa, olet
teko huomanneet että teitä kohdel-laan
kuin katunaisia ainakin, niin
tanssitoveriennekin taholta, puhu
.mattakaan toisista järkevämmin
ajattelevista ihmisistä.
Heittäkää moiset turmiota tuot­tavat
tavat ja tulkaa järjestöjen
riveihin, niin pian huomaatte, ettr
ainoastaan työväen joukkojärjestöt
voivat tarjota teille todellista nau­tintoa,
henkistä j a ruumiillista ta­soa
kohottavaa, ja että joukkotoi-mihta
vie työväestön voittoon tais-
X, X
Canadan Puutavara- ja Maan-viljelystyöläisten
Teollisuusliiton
(Lumber .and. Agricultujal Wor-kers'
Indusitrial Uni^^n of Canada)
edustajanii Punaisen..,^ Taloudellisen
Kansainvälisen CPifofinternin) kon-'
gressissa ollut toveri Kalle Salo
tulee kiertämään eri seuduilla Ca-nadaa
selostamassa Profinternin
kongressin työtä ja päätöksiä se­kä
kokemuksiaan ja havaintojaan
Neuvostoliitosta, tuoden terveiset
Neuvostoliiton työläisiltä ja talon­pojilta.
Toveri Salo tulee matkallaan
myöskin toimimaan Canadan suo­menkieltä
puhuvien vallankumouk­sellisten
työläisten äänenkannatta­jan
Vapauden edustajana ja toimii
puutavara- ja maanviljelystyöläis-ten
järjestämiseksi sekä edusta­mansa
liiton osastojen perustami­seksi
mahdollisimman lukuisiin seu­tuihin.
Kaikkia Canadan Suomalaisen
Järjestön osastoja kehotetaan S.
J :n toimeenpanevan komitean suos­tumuksen
mukaisesti järjestämään
toveri Salolle puhetilaisuudet niillä
paikkakunnilla, missä toveri Salo
vierailee. Niillä paikkakunnilla
missä on mainitu:! u : .;
tämä tehtävä y h t e i s i n v>
käli mahdollista on uuoi
tettävä iltamatilaisuu-;
vierailun yhteyteen,
voitaisiin icorvata ;r.a:
mahdollinen jäännij.-
union järjeätämisraha<:o
Toveri Salon maikaol)
kaistaan osittain ku-.ak
varten kerrallaan ja
Ont. alueella .«euraav;.n
Jouluk.:
9—1G p. .Sd. l\.uui
mins ja Poreu
18—1S> p. Cochiant-
20—21 p. Sisula
22 p. Kapu^ka.•^i^:
23—25 p. Hears'.
Edellämainituillo • .~as:
tetään asian johdo.o.;. vi
ncn kiertokirje, n i i i u a \
hin pitää ryhtyä jo
perusteella. M u t k a o h j t li
tamiseen pldätotiiän kai
limatta oikeus, v a i k k a i . .
siihen ei tarvitse turvaa:
Canadan Puut;
Maanviljclystyulä!
lisuustiiton ai
Uusi äänikö kellossa?
Jokainen luokkatictoinen työläinen
on mielenkiinnolla seurannut vasta-yallankumouksellisten
oikeuskuulus-;
leluja, jotka ovat käynnissä Neu­vostoliitossa.
Tätä juttua eivät ole
seuranneet ainoastaan työläiset,
vaan ovat porvarit ssuranneet sitä
hyvin haikein ja karvain mielin.
Kuulustelu on näet tehnyt selväksi
että suurvaltojen herrat ovat hyvin
pahasti sekaantuneet sodan valmis­teluun
Neuvostoliittoa vastaan. Nyt klnlainen raportti siitä.
hen*at cXat "viattomia kuin lampaat on -hirveästi rikkonut
ja kieltävät kaiken. Nyt ovat kaikki rauhansopimusta, kerro
porvarit kokonaan rivuhanmiehiä.
jotka kaikesta sydämesLään inhoa­vat
sotaa olipa se sitten tähdätty,
ketä vastaan tahansa.
Kuitenkin näyttää että sota on
Siirtykäämme nyt var.-;
siaamnic. Salaniion tultu
pesi porvari haker.ia:iii
ja sattui sen löytäniäank
tosin. Ruvettiin tolkuuai
se on Saksa joka on -\v
jostakin sodan vaarasta o
Sanottiin eitä Saksa py;
man herraksi Neuvo.sio!ii
oUisella avustuksella. Toi
veljeilevät keskenään. Jul
Saksassa uhrataan tavatt
inia aseistukseen joka o;
liittovaltoja vastaan. Näir
sa raportista: — Tai
(Saksan) on varattu 75 ir
kiertämätön asia, sen myöntävät markkaa a.seistiLsta varte
porvarilliset valtiomiehet yksi toi­sensa
jälkeen. Esitämme tässä erään
ruotsalaisen porvarin mielipiteen
,sc/an, mahdollisuuksista: "Tulli, ja
kauppakysymyksellä on vain teoreet­tinen
merkitys. El ole olemassa mi­tään
mahdollisuuksia tällä hetkellä
löytää rauhallista ratkaisua tulli- ja
kauppapoliittiselle tilanteelle. Kan->
sat elävät systemaattisesti levitetyn
sota-psykoosin vaikutuksen alla, kan-salliset
intohimot ovat voimakkaasti
kuohumassa. Näitä voimia ei voida
hillitä, vaan täytyy valmistautua
tuskien tasoittamisen varalta, väki­valtaisen
selvittelyn varalta, joka
tapahtuu lähiaikoina".
Tämä on kyllin selvää puhetta.
Porvari sanoo tässä avoime.sti, että
sodan varalta täytyy valmistautua,
kun se puhkeaa taloudellisen tilan-teeii
kärjistyessä. Kuitenkin on en­sisijassa
sodan syynä viha Neuvosto­liiton
taloudellista nousua kohtaan,
jonka arvoisa ruotsalainen jätti lau­sumatta.
Kuitenkaan ei ole, sodan
puhkeamisen syihin katsottaessa vä­heksyttävä
porvarillisten valtojen
taloudellisia ristiriitoja maailman
kauppatalouden suhteen.
puolta eneummän kuin v
vittiin viisikertaa .suurem
jaa varten. Versaillesin s:
lii Saksan pitää 100,000
mutta varoja On käytet
varten; konckivääreitä .sa
ja on myönnetty rahoja
ten; — sillä ei saa olla -31
kanuunaa — varoja on ai
varten; — ammuksia ei ,
nempää kun 447,000 ja ki
myönnetty varoja 2,451.0(
Tämä rahamäärän luovi
tanut mitään aihetta nuo
silloin kun se myjnneicii
kuukautta sitten, mutt£
Ranskan ja Englannin i
joutuivat kiinni sodan Vi
ta, niin tehdään Saksa
pukki yhdes.sä Neuvostolii'
Emme yritä tässä paolus
— vaan annamme Saksa!
tuksen, että .se on yhtä k:
danvarustelija kun nekin
nyt syyttävät sotakiihkoi:
On tu.skin luultavaa, ett
ja Englannin sotahullut p
teenrtä;y.ttämään Neuvosi
Saksan olleen liitossa h;
tuhoomaan maailmansoda
"Amcdka valloittaa Britannian"
Ennen sotaa oli Amerikka velkaa
ulkomaille 5 miljai-d. doll. pyt .».e
on saamassa 9 miljard. doll. Uu-kuunottamatta
11 miljard. doll.
epäilyttäviä sotavelkoja). Toisten
laskelmain mukaan oyat amerikka­laisten
ulkomaiset sijoitukset 15.Q
miljard. doll., josta on vähennet-
(Jatkoa edelliseen numeroon).
Englanti siirtomaissaan. Se on edus­tanut
"avoimen oven" politiikkaa.
— Me voimme jättää molempien
rosvojen kesken ratkaistavaksi kum­pi
heistä "inhimilUsemmin" ryöstää
siirtomaäkansoja. Panemme vain
merkille., että amerikkalainen por­varillinen
kirjoittaja on tilaisuu-tävä
3,7 miljard. ulkolaisten sijoi-* dessa osoittamaan, mikä ero on
tuksia Amerikassa. Englanti on vie­lä
edellä, sillä kun on ulkomaille si-initä
tärkeintä osaa maailman PoU-| i.^,pesivat tekemään kumi;
tilkassa, — vielä suurempaa kuin
ennen sotaa". Ja siinä suhteessa on
"Amerikka rikas, Britania köyhä".
Eikä Amerikkakaan ole omillaan
toimeen tuleva. W. Bedfield on kir­joittanut
kirjan "Riippuvainen
Amerikka", jossa _ osottaa, että 30
tavaralajia, jotka ovat ihan välttä­mättömät
sodan aikana, on Ameri­kalla
vain hyvin puutteellisesti ja
jo viime sodan aikana oli puute
.200:sta lajista. Yksin telefoni-apa-ratlssa
on Japanin, Intian, Brasi­lian,
Sumatran, Venäjän, Egyptin.
joitettuna 20 miljard. dollaria..Mut- lassa ja kun se on. — Hän väittää
Englannin Työväenpuolueen siirto-1 Afrikan ja Alaskan tuotteita! —
maaohjelmassa, kun se ei ole vai- Amerikka tuo ulkomailta 1,5 mil­tä
.U. S:n sijoitukset kasvavat no­peammin.
V. 1928 sijoitti Amerikka
1,100 milj.. Englanti 700 milj. doll.
(961 milj. doll. V . 1913). Taistelua
sijoituspaikoista käydään kaikkialla
— Etelä-Amerikassa, Kiinassa. In­tiassa,
dominioissa, Europassa. Ja
"kauppa seuraa sijoituksia", s.o. lai­natuilla
rahoilla on ostettava vel-muuten,
että Amerikassa on vielä
suuremmalla osalla väestöä intres­sejä
imperialistisessa politiikassa —
siellä kun on rahaa sijoitettu kai­ken
maailman yritysten osakkeisiin.
Denny luettelee 10 englantilaisen
edell. hallituksen jäsenen nimeä, jot­ka
samalla ovat suurkapitalistlsla
tirehtöörejä. Jä sama on laita Ame-amerikalaisten
osake- ja laitosostot
ulkomailta sekä amerikkalaisten ul­komaille
perustamat tehtaat. —
Penny esittää runsaasti numeroita,
mutta meidän täytyy säästää jo
tilaa.
Denny pilkkaa englantilaisia ka-
Leniniläinen puolue nvt kuten ' pitalLsteja. "isänmaanystäviä", jot-ennenkin
keskittyen kiinteästi Kes-1 ka sijoittavat ulkomaille rahansa
kuskomitean ympärille, heittäen j poikimaan suurempia voittoja, sa-riveistään
pois oikeisto- ja "va- i maila kun Englannissa kasvaa työt-semmisto"-
opportunistit, kaksinaa- ! tömj-ys ja — amerikkalaiset sijoit-kojalta.
Suuresti lisääntyneet ovat rikassa: finanssiministeri Mellon on
maiset luokka vihollisemme agentit.
— tulee rohkeasti ja järkähtämät-tömästi,
iriterventnsiooni-uhkasta
ja tuholaistöistä huolimatta, johta­maan
Neuvostoliiton proletariaatin
ja työtätekevät joukot uusiin voit­toihin
aina siihen saakka kunnes
meidän maassamme on rakennettu
sosialismi ja kansainvälinen pro-:
letaarinen \*allankumoua. on lopul­lisesti
voittanut.
tavat Englannin kuimallisiin säh­kölaitoksiin
yms. D. tekee myös
piikkaa "valkoisen miehen taakas­ta",
jolla sanalla englantilaiset ovat
merkinneet siirtomaa-rosvoustaan.
Tosiaankin on se "taakka" käynyt
Englannille yhä raskaammaksL
Amerikkalainen kirjoittaja esittää,
että Amerikan nuori imperialismi,
ei ole ollut tilaisuudessa harjoitta­maan
niin suurtaj ryöstöä kuin
maan rikkaimpia miehiä. Hoover
myös jne. Amerikkalaisia on- myö?
yhä enemmän eri maissa finanssi-asiain
"neuvojina". Amerikan val­tiomiehet
kyllä julkisesti selittävät,
että hallituksen suositus. rahansi-joittajille
ei velvoita, sitä asevoinial-la
turvaamaan etuja, mutta jokai­nen
ymmärtää (ja esimerkkejä on
kyllä), kuinka Washingtonin halli­tus
on lähettänj-t sotalaivoja sinne
missä kukkaro on ollut vaarassa; S'
tietysti sanoo puolustavansa "Ame
xikan kansalaisten henkeä". Ja taa;
osottaa Penny numeroilla, kuinke
Wail Street kohoaa maailman fi­nanssikeskukseksi
ja panee halli­tuksen
palvelemaan etujaan.
:Taistelulle raaka-aineista omiste­taan
kirjassa runsaasti tilaa. Sitee­rataan
Saksan valtiopankin ed. joh­tajan
.Schachtin lause, että "tais­telu
raaka-aineista esittää nykyisin
jard. dollarin arvosta raaka-aineita,
Englanti 2 miljard. Kaikin tavoin
edistetään raaka-aineiden tai nii­den
korvikkeiden keksimistä omas­sa
maassa sodan varalta. Kiinnos­tava
on se talousmaantieteelhner.
kuva, jonka saa tärkeiden metallier.
luettelosta, joita kaikkia kellään ei
ole riittävästi, mutta joita kaikiii
sodan aikana ehdottomasti tarvit­sevat.
Yhtenä niiden varaamisen
kanssa, on .suurvalloilla niiden läh­teisiin
käsiksi pääseminen ja mo-nopooli.
Kirja käsittelee taisteluita
ja .sopimuksia monista harvinai­sista
raaka-aineista. Erikoisen kiin­nostava
on esitys suurtaistelust.i
Englannin ja Amerikan kesken
kautshukista. .Amerikka on suurin
kumin kuluttaja (autot), mutta
--en lähteet olivat Englannin kä­issä.
Ja Englanti pani jänkit raak­amaan.
• Stewersonin mietinnön
nukaan v:lta 1922 oli Britannian
täsissä 77 pros. maailman kumituo-tanncsta.
Määriteltiin hinnaksi 30
senttiä naulalta. V. 1924 oli hinta
1 doll. 21 senttiä. Hoover, silloin
U. S:n kauppaministeri, alkoi tai­tavan
agiiasionin, ja kun kaikki
amerikkalaiset ajavat autoilla, sat­tui
se arkaan paikkaan. "Yleinen
mielipide" piti .pahaa ääntä ja voi­mia
pantiin liikkeelle ja keksijät
ym. Eversti Thoinp.son
Filippiineillä aikaan Aiw
pitalisteille edullista sopiu
tä tuli sen sijaan H .S
vaatimus! Amerikkalaisci
silloin julistaa Mindana
autonomian (Manillaa
muka ••MuhamettilaLsteii
sen" nimessä. Samalla p
Filippinien porvareita,
myös puhumaan kum;v
Liberia.ssa. amerikalaiiiei
massa ja -.suojcleiua.s.-fa'
tasavallassa. Sy.vtetuiii f
juuden sovcita.mi.scsta. F
:ki suuren konscs,sior.:u
viidakoissa. Ja loppuji
Amerikka voiili. saaUin a
tasopimus. Yhdy.^ valta in
teiden hinta kohoci '19-5
ta 73:een milj. doll. ^ ia
Englannin aleni 43—31 n
.saksi kohosi amerikkais:
trolloiman canadalais-?n k
ti 25:sta 30:een n:;;.'
huomauttaa. että an.'
voitto saatiin hallitukia
ka "kaikilla laillisilla
keinoOla" taisteli L<jr.:o
misaikeita vastaan. Ja
"taloudellinen impcr;a:;
pitkän askeleen eteenpa::
**Nafta diplomatiall.V
Denny satakunnan . S : ' . UJ
että Lontoon hallit^^ -
tömästi osaa taistelu •.; n
siUä On tukku hyöki:i.'-:v:i
ta-yhtiön osakkeita. &
tää paraikaa saada jala
naman kanavan vaara..:
puristossa. sam?.ll3 ku;-;
nia sulkee amerikkalaise:
nafta-alueiltaan, Ja
litus noudattaa tässä
jan käden" politiikkaa,
maailmanpoliittisista ^
on kirjoitettu suoraan r.a-levien
päivien taistelussa
3-htiö -.•älttä.mätön kui::
noi V.. 1917 Clemenceau