1930-12-05-03 |
Previous | 3 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
No. '^37 1930 Pei-jantaina, joulijdc. 5 p:nä — Fri., Dee. 5
Rahaa Suomeen
Ne työläistoverit, jotka aikovat lähet-i
tää omaisilleen rahoja Suomeen, niin
i käj-ttäkää nyt tilaisuutta hyväksenne,
Canadan dollarin am^on ollessa korkealla
' Me maksamme toistaiseksi dollarista
LÄHETYSKULUT:
40c lähetyksistä alle $2C.OO,
f,Oc lähetyksistä. ..$20—?49..9.9
?,ic lähetyksistä $60—79.99
ja $1.00 lähetyksistä $80.—
<:i 00.00 sekä 50c jokaiselta
seuraavalta sadalta dollarilta.
•* Lähetykset $500,1)0 ja »iitS
ylös $3.00, huolimatta »umman
(uuruudesta.
SähkösanomalÄhetyksictä
ovat lähetyskulut $3.50 lUhe-ivkseltä.
Suomen rahaa ostetaan.
Kurssi $2.48 sadasta Smk.
Tehkää lähetykset osotteella:
Vapaudelle otta\'at raha väli-tyksia
vastaan myöskin:
VAPAUS
MONTREAL BRANCH
1196 St. Antoine St.,
Montreal, Que.
TORONTOSSA
Suomalaisen Järjestön sihteeri,
957 Broadview Ave.
- 1
O. K. JOKELA,
126 Peter Street.
J. KAHILA.
448 Queen St., West, tai
211 Boon Ave.
V A P A U S ,
Box 60, Sudbury, Ont.
Tiedustakaa pilettiasioita.
MRS. HILJA KOSKELA,
Box 1803, Timmins, Ont.
VAPAUS
PORT ARTHUJt BRANCH
316 Bay Street,
Port Arthur, Gntarlo.
AARO KIVINEN.
Kirkland Lake, Ont
Laivapilettejä
myy
j)aikalliset asiamiehemnie ja
Vapaus.
JOHN VUORI.
South Porcupinc, Ont.
DAVID HELIN.
eri paikkakunnilla Keski-
Ontariossa
Me emme ketään kiihota rahojansa Suomeen lähettämään,
mutta jos niitä kerran lähetetään, tehtäköön lähetys työläiaten
oman liikkeen, Vapauden, ka'.'.tta.
VAPAUS, Box 69, Sudhury, Ont
yri*.eity ja todeaniiiöisssU jTileiaäa
leimata siksi.
Myöskin Suomi, joka välillisesti
on Puolan kautta Ranskan vasalli,
on ollyt yluenä tärkeänä tekijän?,
neuvostoliittovasiaisessa rintaniassa,
on noussut käpälilleen tämän (ole.
tetun) saksalais-neuvostoliittolaisen
liiton vastustajaksi. Nyt väitetään,
että Saksa uhkaa Suomen vapautta.
Tämä ei kj-llä ole mikään ihme, sillä
katkaisihan neuvostoUittövastaisen
koiouksia ja puhetilaisuuksia. Oli-j maailman työläisten silmät aukene
han meillä täällä ohjaaiakin.Xal. i Ja rupea huomaamaan, mihin helle
Salo, kokouksessao«Qe marrask. dän työnsä tulokset joutuvat ja
14 p. Sitten 15 p. hän piti puheen,
jossa selosti todellisia joäkö-jäiin
ja kuulojaan Neuvostoliitosta,
kuinka siellä mennään kohti tasa-arvoista
yhteiskuntaa, josta koete
taan poistaa puute ja ylellisyys.
Sitten IT p. piti hän vielä pu
hecn v. ja u-seura Vesan iltamissa
jossa hän myöskin selosti työvä.en
salaliiton ilmitulo siivet Suomen so- urheiluliikkeen karkotusta jä vält-tahullujen
suursuomi-haaveilta. Sillä
on vääjäämättömästi todettu, e*^.
tä Suomi oli hj-^*in pahasti sotkeutunut
juttuun. Jo Suomen maantieteellinen
asema on sellainen, että se
täytyi ottaa huomioon t^ssä neuvos-toliittovastaisessa
rintamassa, eten
kin kun ei Suomelta puuttunut halua
siihen. Päinvastoin osoittaa viimeaikaiset
tapahtumat Suomessa,
että tarkoitus oli juuri ^Suomesta käsin
saada sota provosoiduksi. Vaan
kuka niistä nauttii. Eikö juuri 'ia-pitalistiluokka?
Eihän .meille niistä
muuta riitä kuin puutteellinen j vaellus, kaiken työttömjTden ja kurjuuden
pakottamana. Niinpä tällekin
alueelle on tämän vuoden aikana
Mclntosh Springs, Ont
LaDIS.^SUKK.%AN ILlV.\lNTOJ.\
Nyt se näyttää olevan kansain.
Punatähti
toimeentulo työn aikana, mutti!
kun joudumme työttömiksi, nii:
Keskiialvijulkaisumme Punatähti
lähtee maailmalle näinä päivinä,
luomea julkaisu se on. komeissa
sään. kun he vaan tosissaan Uitty
vät*sanian lipun alle. — Tositoveri.
Garson Mine, Ont
myöskin mitä pitäisi vastustaa, et-tämä
yritys kuoli, ehkä syystä, että 'i ht*.e: i , kuljettaisi kaikkien .. humpuuki
Suomen "imperiaiisUf olivat Aätäi-, ^ . " ^ ^ l ^ . ^ f S i U a p.taisrhan
siä, t.s. jouduttivat liiaksi taappaahht u- ^^"r*'" ""^^^^
man kulkua, toisten liittolaisten ollessa
hitaita valmistautumisessaan.
•Mj'öskin on epäonnistumisen vaikuttanut
se. että Neuvostoliiton työ.
väestö on ollut yhtenäistä ja taiste- j
ja näyttiiä, mikä meillä -on edessämme.
Eikö jo todellakin olisi
aika herätä ja liittyä yhteen, koko
maailman kö.vhäliatö ja heille myötämieliset?
Niin. eikö jo meilli'
luvalmista. on saattanut aikaan e-j''''^^ "'^"^ kaikenlainen van-
Päjlystä hyökkäyksen h.vöd.vllis%y- hapatus ja huomata mihin.mei.
destä ja onnistumisesta. Myöskin on
asia siten, että kansat ei halua so--
taa; kuten aivan oikein sanottiin y-lempänä
olevassa, lainatussa artikkelissa.
Yhäti laajeneva kopimunis-tinen
tietoisuus saa kansat vastustamaan
sotaa ja se on myöskin tekijä
joka panee imperialistiset ministerit . , .. , , .
ajattelemaan kahdesti ennenkuin ai- """'tenka kommunismi pitaisi hukut,
kavat ttaaiissttpelluunn,, eetteennkkiinn NNeeuuvvaossttoolliiii*t- P'^'-'' päältä. Noin viikko
toa vastaan. — Nick Alden.
Sault Ste. Manen
uutisia
uan
raitoja. Se on veruke, jolla yrite-
[ tään suojata nyt paljastettua sotasuunnitelmaa.
Melkein varmasti -saa
ctaisua, että sitä luvattua selontekoa
Saksan ja Neuvostoliiton sotilaallisesta
yhteistyöstä ei tule julais-
,tavaksi ja mikäli se tulee niin se on
jokin tökeiö väärennys tai ainakin
, Tääristely — entisten malliin.
Tämä artikkeli, jota tässä olemme
[osittain yrittäneet selostaa on kier-
Mllyt suomenkielisissä sanomeleh-dissä
ja siitä jäljennämme lopun
|,öhän koska ss erinomaisesti kuvas-
I taa sitä viattomuutta, jota näytetään
Ranskassa ja Englannissa. Siis
näin: "Saksan suora yhteys Venäjän
kanssa, saksalaisen hegemonian
palauttammen Itämerelle ovat seikkoja,
jotka merkitsee vanhojen aa-vfiidtn
nousua haudasta. Tämä Sak-fan
politiikan toteuttan::nca vie sotaan.
On tämän vuoksi paikallaan
että niiltä tahoilta, joilta sitä voi--
|.daan tehdä, avataan ajoissa Saksan
silmät huomaamaan että sen sotapo.
litiikka ja yhteistyö Venäjän kanssa
johtaa sen perikatoon, jollei se ajoissa
hillitse itseään. Kuitenkin voi olla
f «ttä Saksa ja sen liittolainen itse-
[ iin käsittää täysin sodan turmiolll-ainden
ja käyttävät he sitä vaan
moraalisena vastustajiensa pehmitys-l-^
pna tietäessään, .että kukaan "eJ
r.lialua sotaa. Tämä on vaarallista
[iellä.ja voi se hyvin helposti johtaa
i.tositekoihin. Ei ole paikallaan, että
|inuu maaUma saa kärsiä tästä e-
•tovastuuttomasta leikittelystä. Kei
noja täytyy olla. Jolla siltä yJiteds-voimin
tehdään loppu. Sota ja sodanuhka
on sellainen asia.josta
muut kansat eivät tahdo kuulla puhuttavan,
vaan tullaan se lopettamaan
sopivin keinoin".
Tämä oli artikkelin ponteva loppu.
Tästä saa sen käsityksen, että Saksa
ja Neuvostoliitto ovat juuri ne
jotka maailmassa haluavat sotaa
Äsken paljastunut sotaliitto Neuvosto-
Venäjää vastaan ei ole siis
mitään. Muiden valtojen sotavarustelut
eivät merkitse myöskään mitään.
Tämän artikkeUn tarkoituksena,
joka epäilemättä on puolalais
ranskalaista alkuperää, on saada
maailma uskoon, että sodan syyt o.
vat toisaalla kun todella ovat. Epäilemättä
on totta, että Saksassa n.s.
hltleriläiset ovat ehdottomasti sota-piiolue,
niissä merkeissä että vaativat
Versaillesin väkivaltasopimusta
kaikkine jälkisppimuksineen väkiva!-
^ täiseen tarkistamiseen joka on kyl-f
läkin vakavana pulmana porvarilli-
'sessa maailmassa .nykypäivinä. Kui-tenkhi
täytyy ottaa huomiopn, että
hltleriläiset ovat myöskin joukkoa
joka missään nimessä ei suosi Neuvostoliittoa.
On hyvin mahdollista,
että neuvostoluttovastainen sotakop-la
erehtyy väittämään kaupallisia
suhteita sotilaallisiksi suhteiksi, sillä
Neuvostoliittovastainen kauppasaarto
kehityksessään viittaa siihen
Ainakin Neuvostoliiton ja Italian
kauppasuuhteiden ylläpitämistä o«
Luulhikscni ei ole taas
j aikaan näkynyt lehdessämme L. W.
: I. unio-osastomme kirjoituksia
näyttää siltä kuin kaikki oHsi kuollut.
Niinhän se todella onkin, sillä
kaikki työmaat on melkein seisautettu,
aivan 'kokonaan on suljettu
tämän kaupungin paperimylly, mi
kä ennemmin on ollut suurin työn.
antaja tällä paikkakunnalla, lu-kuunotettuna
Algoma-linjan kämpät,
josta tuo mainittu yhtiö on
tuottanut puutavaransa. Tänä vuotena,
ainakin minun tietääkseni, ei
se ole ottanut yhtään puun kapulaa.
Tästä jo pääsee siihen tulok.
seen että työttömyys on suuri täi-lä
paikkakunnalla. Minun mielestäni
ne, jotka ovat päässeet johonkin
ratapölkkykämpille sanotuir
Algoma-linjan varrella, 40 miestä
ovat ehkä saaneet jonkinlaisen siu-
;,auksen osakseen, kun ovat niin.
kin onnenlapsia että saavat tehdä
työtä ja syödä säännöllisesti, jota
onnea meillä kaupungissa olijoilla
ei ole. On myöskin saman Algoma-
linjan varrella niinsanotut sii-teripoolukämpät,
jossa on noin 60
—70 miestä, mutta heitä ei tarvitse
sanoa onnenlapsiksi, sillä metsä
on sanotulla alueella kovin huonoa.
Ajatteleppas lukija milloiselta tuntuu,
kun kovin harvasta metsä.stä
jostain risujen joukosta lumessa
kahlaten löytää siiterin ja kaataa
sen, mutta kun on saanut sen nurin
ja .oksittua, niin se onkin tyvestä
niin mätä ettei siitä tulekaan
enää poolua, — ei muuta,
kun lähde taas hakemaan toista
jos sattuu löytämään sitten, tai ei.
tervettä puuta. Tä.stä huolimatta
nämäkin kämpät on ehkä liikaakin
täynnä miehiä, sillä nälkäinen vatsa
antaa määräyksiä.
Uniomme toiminta on sentään kapitalistiluokan
lämättömyyttä, mikä ero tulisi olla
työväen ja porvariurheiluliikkeen
välillä, ettei työväen urheiluUik-keen
jäsenet saisi olla pillipiiparier
mukana jotka jahtaavat köyhiä ja j
nälkäisiä työttöminä olevia. — j
-Hyi. hävctköön seDaisen urheilu ' sivusta katsoen luulisi olevan ky-liikkeen
mies!" Toi ilmi puheis-1 ^ässämme enempi kirjoittamista, sUlä
>aan. mitä maailnian köyhälistön j j^^j^^ tapahtuu n.vkyään kaikenlal-olisi
opittava ja mihin yhdyttävä ^a I huomiota herättäviä tapauksia
ji-^jvostapaturmla on tullut useita.
Vaikeammin loukkaantui suomalai-
-lien kaivosmies Yrjö Tampsi; hän
joutui putoavien kivien alle loukkaantuen
päästä vaikeasti, vaan on
jo .toipumaan päin. ollen jo pari
viikkoa ollut Copper Cliflin sairaalassa.
Nälkätaipaleelle on laitettu elika
noin 70—80 miijstä tämän syksyn
aikana, n.vt tämän kuun ensi p:nä
joutuen 5 miestä, jolta ei Inco enää
tarvinnut, kun eivät jaksa enää
tuottaa kyllin miljoonia Incon Ic-j
veään kukkaroon, sillä osa heistä
on raatanut Uki 20 vuotta. Siis
kaunis joululahja palkaksi, pitkäaikaisesta
raadannasta ja miehuutensa,
osan terveyttään, jos cl kokonaan,
menettämisestä.
Hyvät toverit! Ettekö koskaan
ajattele * omaa kohtaloanne, sillä
meillä on kalkilla .sama edessä.
Heittäkäämme m u l n a l s muistojen
joukkoon uskonto ja uskontoa kaupittelevat
petlerlt, sekä lapualais-fascistien
ja Kalevan sankarien seurat
»joista Garsonikln on hyvin
edustettuna). Ne ovat meidän, työväenluokan,
paliimpia vihollisia ja
kapitalistien uskollisia kätyrejä.
Vaan kmi työn jättiläinen heräi',
niin sillom on koko roikka käty-rcineen
voimattomia.
Siis gar$onilaiset, sankoin joukoin
proletaarisen lipun alle. Se nasta-maila
korkealle on ^Inoa keino,
jolla voimme Incoa vastaan noustu
ja olojamme parantaa.
Sivusta katsoja.
meillä ei ole edessä muuta kuii tullut uusia asukkaita tolstakym-' ^»^i^sa. Sivuja on 64 samaa suur-nälkä
ja raihnainen ruumis. mentä. Toisljla on jo asunto valmii- ta kokoa kuin oli viime Vappu-
Niin, eikö todellakin meidän j . . Ina. toisten on jään.vt talveksi kes-j Julkaisussa ja paperi parhainta la-idä
ruveta ajattelemaan, missä ken. miesten poistuessa talveksi jo-! J»»- Jossa julkaisun kuvat näkyvät
honkin työmarkkinoille. J selvinä kalkkia yksityiskohtia myö-
Meillä työläisillä on yleensä ollut ten.
se kiisitys. että Canada on vapaa
maa siinä suhteessa, että valtiolta
pid
on köyhälistön voima ja tulevai
nsuus? Eikö se ole heissä itsestä
j^.'hdc'taan. «llemmc rupea ajattelemaan.
.Tos nyt katselemmt
vaikka minkä maan työväen sano
malelitiä (porvarimaidep). niin
kaikkialla on mitä kauhein työttö-m.
vy.'». Mitä taas tulee äärimäisiin
porvarilehtiin, niin niissä melkein-
Ij-". jo-.a Kn'jouuKse.ssa puhutaan
t^aaksepäin sain käteepi Suomesta
tulleen jonkun tehdaspaikkakunnan
porvarilehden, jonka joku Suomen
valkoverinen oli lähettänyt sukulaiselleen.
Kat.sclin tuota lehteä
ja tulin siihen kä.sitykseen, että
lehtiriepu on aivan sitä mieltä, että
kommunismi on kokonaan poij
tukahdutettu Suomesta. Ehkä sik-si,
kun nuo hurtat ovat joitain tovereistamme
rääkänneet ja kuljettaneet
rajan taakse, vai siksikö,
että saivat jäämään pois kummu-nistiedustajat
eduskunnasta. Mutta
minun luullak.«eni on asiat vallan
toisin, sillä mitä enemmän köyhälistöä
kidutetaan, sitä tarkemmak-ui
ja voiniakkaanvmaksi tulee niiden
toiminta. Sen huomaamme jo,
kun otamme esimerkkiä noista
1918 vuoden tapahtumi.sta. Esim.
mikä synnytti nuorisokommuni»-
min Suomeen? Eikö .«e johtunut
juuri siitä, että juuri noiden samojen
lasten veljet, isät jopa äiditkin
teurastettiin mitä raaimmalla
tavalla Muistan omia näk.vjäni ja
kuulojani. Kerrankin satuin näke
mään tapauksen eräässä perheessä,
jossa oli neljä lasta, vanhin yhdentoista
vuoden vanha ja heillä oi'
vaan huoltajana .äiti, sillä ihmis-p.
vövelit oli heidänkin isänsä surmanneet
monen muun mukana Hämeenlinnan
puiston laitaan ja se
oli suurin rikos että oli 'kuulunut
rehellisesti punakaartiin. Yksi
noista lapsista, viiden vuotias poika,
sanoi, äidilleen: "Äiti, anna
minulle ruokaa, minulla on nälkä.'
Äitiparan vierähti kyyneleet poskil.
le, kun täytyi sanoa: "Rakas lapseni,
meillä ei ole ruokaa eikä -—
isää." Silloin tuo pieni miehen
alku sanoi: "Perkeleen lahtarlt!''
Hän tiesi mihin isä oli joutunut
eikä ollut enää tuomas.sa ruokaa
lapsilleen.
Tuollaiset tapahtumat panee
ajattelemaan, mikä on meidän ja
meidän lastemme velvollisuus. Moni'ajattelee:
eihän tuo minuun koske;
en minä ole ollut kärsimässä
enkä rääkättävänä. Mutta minun
mielestäni olemme kaikki tuon
kynittävänä ja
SUipays maibnan tUante«s^en —
saa maata ilman. Siina ei ole hi- j-^^j ^ - antaa hyvän kä-tuxstakaan
peraa. Aidakin 50 sent^,^ . j ^ , ^ ^^^^^ tärkeimmistä talon-tia
eekkeristä joutuu uutlsasuka. tiellisistä ja poUlttisista tekijöistä.
y.^l^^°"^i^^hen j^^k^ ovat ominaisia kolmannelle
vaela lisää h.vvuysta. aslaUihaaram Ku^^j,^^,,!,^ nostattaen valianku-
'"lif»!."' f . . , kumouksellista liikehtimistä imperia-
Allekirjoittaxiut haluaa tehdä tar- j ^ ^ ^ , , ^ sortamissa maissa ja muo-kempaa
selvää siltä _lisahyvi ykscsta. 1,^^^^^, NeuvostoUlton ja kapltalls-cttel
lukija pääse väiirään käsitykseen.
Tämän tielinjan vanella on
metsä hakattu aikoinaan pois, ettei
ole enää muuta kuin kantoja ja jälleen
kasvaneita paju. ja haapavesoja.
Yleinen metsäpalo on polttanut
kuivan risukon, näin ollen se näyttää
vähiui puhdistetulla. Joten valtion
metsäntarkastaja katsoo sitä
puhdistetuksi varsinkin kun siinä
kasvaa apilahclnää. kuten tavallista
on, missä karja päällä kulkee. Kuitenkaan
ei sitä ole kynnetty eikll
tlsten maitten suhteita päivä päivällä
yhä klreämmlksi.
T. r. U. L. — kirj. J. M. — lyhyt
katsaus suomalaisen sllrtolaisväes.
lön taloudellisen järjestymisen historiaan
Ja selostus T. U. U. L:sta,
Kirjotus jakautuu seuraaviin osiin:
Western Federation of Atineni Ja I.
W. U\-Liilio. Puuta vuratyöläiiitcn
ioistclut ja niaailnuisola. Punainen
Taloudellinen Kansainvälinen Afnc-rikon
tcoUisuustj-ölälsten järjestä-ollut
kokolailla vilkasta. On oHu' rääkättävänä eteenkin päin, jos ci
jään prcs. Wilsonllle. Ja kun sota
m voitettu selitti lordi Curzon, että
["liittolaiset kulkivat voittoon nafta-faallQUa".
Ja v. 1919 kun oli puhe
riäheisen Idän öljylähteistä, sanoi
iBenry Beronger: "Joka vallitsee
l»Itaa, se vallitsee maaUman, sillä
lain hallitsee mereUä raskaiden rtaf**
pjen avulla, ilmassa täydellisesti
latistettujen nafltatuotteiden a-
If^illa ja kuivalla maalla paloöljyn
p valoaineina käytetyn naftan
I luulla. Sitäpaitsi hän haUitsee ta-
[«udellisestikin sen satumaisen rik-loaden
avulla, jota saadaan naftas-p,
tästä ihmeellisestä aineesta, jolla
1^, °" suurempi arvo kuin itse
Kailiki vallat etsivät naftaa. Yh-päralloiiia
on 12 pros. maailman
lr;f^'^toista. Britannialla on
lujalla alueellaan 60 pros. 70 .pros.
l*Jteistä on seDaisilla joilta suur-
Cvy^if-ävät ne ryöstää, kuten
l-^ kahden ja Karabian me-
Ite Läheisessä ja Keski-
1 ^ sekä SSSR:ssä (johon kir-
^ venäläisen painoksen toimittaja
j«a sanat; "kädet lyhyet") ovat
^ n i a ja Amerikka päätappeli-h^.
nykyisin. Amerikka on jär-g^
asti tuhlannut varastonsa,
"«niaiia cn niitä runsaasti. Den-naftan
historian tällä
«saöaiia ja se on samalla tär-
Viz lukuja suurvaltain maail-
^JtiiKa^sa. Lord Jfsher oU
"nen toitottamassa Lontoon
.^-E korvaan naftan merkl-v:
s:a 1882 alkaen, ja hän
^ -loysi henkilön, jolla on "Na-rohkeus
ja Cromwellin pe-
«£!f""'" o" - y^-
!ia I "''"'•-^ A. Deterding,
° tavanneet toimivassa
^•«itionoimnas^a SSSRrää vas-
J2 joka nyt taas on oUut Ru-
^3 niiL<;5ä asioissa. Hän yh-suurta
yhUötä Deutch-.
'"^:i.si ja 1913 oU hänen kä-
FSaiäine
isissään Rumanian, Kalifornian,
Trindanin, Hollannin. Intian, Meksikon
ja Venäjän öljyosakkelta. Sai
pian Mesopotamian ja eksploatee-rasi
Persiaa. Oli mahtavampi kuin
Standard Oli. Maailmansota osottl
nafta-agitaattorien olleen oikeassa.
Sir Henry ohjasi Mr. Churchillin
politiikkaa.
Sodassa oli Saksan vedenalaLv
ten toiminta kohdistettu pääasiassa
naftalaivoja vastaan. Amerikan lehdissä
oli Deterding alituisten hyökkäysten
esineenä, hallitus v. 191''
käski sen lopettamaan. Lehtipiruksi
tuli keisari Vilhelm ja Sir Henrystä
rakas liittolainen. Sodan jälkeen
jatkui taistelu Amerikan ja Brita-nian
kesken öljystä. U. S:n senaatti
kiinnitti huomiota siihen, että
Britanian hallitus estää uiko-laisia
pääsemästä naftayhtiöihln
osakkaiksi. Kongressi sääti kiireel-
.E^esti lain mineraaleja sisältävien
valtion maiden vuokrasta. Mutta
yksityisille . öljymäille Amerikkaan
on Deutch-Shell tunkeutunut.
Denny seUttää, että vasta v. 1922
Umestjiiyt kpmitean mietintö au-kasi
amerikalaisten silmät näkemään,
mis^ ollaan. Hardingin hallitus
oli jo hyvin naftalle tuoksuva,
siinä oli sisäasiain mlniberinä -Albert
D. Fall, joka teki öljyberrain
Harry F. Sinclairin ja -Edv. L. Dog-
Jienyn kans§a sellaisia 'kauppoja-valtion
nafta^lueista, että joutui rikoslain
kanssa tekemisinx — vaikkei
JtiäAtä selvis^ ..todistus^ta huolimatta,
tahdota saada vankilaan. Samat
herrat ovat' Meksikon öljymai-den
.omistajina vetäneet U. ;S:ää sotaan
ja saaneet aikaan monta jännittynyttä
tilannetta. Huomattakoon
että Washingtonin hallitus ei suostunut
tunnustamaan Meksikon presidentiksi
Huertaa muka sillä perusteella,
että hän oli edeltäjänsä
murhaaja, mutta asiallisesti siksi, että
Ään oli brittiläisten öljyetujen e-j
dustaja. Tässä öljytaistelussa tuli mutta monet (.porvaritkinJ otaksu-
Meksiko myös Latinalals-Amerikan
kansallisten etujen edustajaksi setä
Samulia ("Schylockla") vastaan,
mutta "setä" on nöyryyttänyt nähden
maiden porvareita pannen ne
myymään kansojensa edut liikevoittojen
hernerokasta. Amerika on pannut
Englantia vastaan liikkeelle
Monroe-opin ("Amerika amerikalai-sille")
ja usein ollut lähellä panna
pistimitet päiväjärjestykseen. Erikoisen
kireä oli tilanne, kun Washington
vaati Meksikoa muuttamaan
maalakeja amerikalaisten kapitalJs-vat
sen pääsevän pian ensitilalle.
Monta muuta mutkaa on ollut .v.';i
tiellä: sota, valtauksia, juonia. On
pcrsutettu sekä yhtiöitä ja tehtv
kauppa.sopimuk.sia. Tähän liittyy
myös kysymys Sahalinin öljystä
(Singlairin konses.sioni), Standard
Oilin kaupat v. 1926 Neuvo.slohalli-tuksen
kanssaan saivat sir Henryn
raivoon. Jlän pani liikkeelle hirveän
propagandan — vaikka ILse oli
hieronut .samoja kauppoja. Hänen
toimestaan suoritettiin 1927 hyökkä-ys
Arcosin taloon, SSSR:ii kauppatien
eduksi. Meksiko peräytyi, mut-j edustuksen huoneustoon LonLoob..a
ta taistelu jatkuu. ; Ja katkaistiin suhteet. Estettiin Mid-
. {land Pankin kans.sa juuri solmittu
Nigaraguassa on Amerika asevoi-, dollarin krediittisopimu.s as.
milla auttanut vasUvallankumousta i aumasta voimaan. Mutta Standard i perustettiin hiljan, on kerrassaan
— eikä vähimpänä aiheuttajana öl- QJJ tilaisuuden tehdä suuret kau-| .-ipeäasä toiminna.ssa; jä.senmäärä
pat. Pitkien riitojen jälkeen raatiin lähentelee kolmeakymmentä; edi:-;-
1928 aikaan sovinto.
Burritt, Ont
Täällä kävi hiljan tov. K. Salo
puhumassa. Hiin puhui kahtena
iltana, ensimmäisenä iltana havainnoistaan
Neuvostoliitossa, kaikilta
eri aloilta ja kuvasi lennokkaa.sti
sitii jättiläismäistä rat,ionalisointia,
jota Neuvostoliiton työnjättiläinen
toteuttaa käytännössä viisivuotis-
SJiupnitelmansa yhteydessä. Puhe
oli ehjä, selvä, jota jokainen mielenkiinnolla
seurasi. Toisen illan
puhe käsitteli Punaisen kansainvälisen
kongres.sin työtä ja-vertailua
selvän vallankumouksellisen maailman
katsomuksen puitteissa Punaisen
ja Keltaisen (Amsterdamin)
kansainvälisten vaikutteista maailman
työväenluokan riveis.sä. Tämäkin
puhe oli selvä ja kitki poi.«
usearnpain toverien ajatuksista'
harhakäsitteet Punaiseen kansainväliseen
nähden. Tä.ssä tilaisuudessa
myöskin peru.stettiin tänne
Mejsä. ja Maanviljelystyöläisten
unio-osasto.
Marrask. 2'J p. oli meillä mitä
onnistunein 'kirjallisuusiltama, johon
oli kerrassaan runsa-s o.sanot-to.
Ohjelmaa oli varattu kiitettävän
pixljo. Näytöskappale, si.säl-tön.
sä puole.sta niinkuin esityksen-
•säkin puolesta oli ensiluokkainen.
Alkoholipaheen harjoittajat ja
sen uhrit ovat esiintyneet jo pitemmän
aikaa iltamiimme nähden
kuten ihmiset konsanaan, ci ainuttakaan
juopunutta ole ollut tilaisuuksissa.
Siis kaikki ovat .saaneet
rauhaasa nauttia iltamien luomasta.
toveruudesta, jf/ka ei ole ollut
synnyttämäs.sä riHtiriitoja ihmisten
kesken. Siis eläköön tällainen puhdas
Iqokkacdun mukainen toiminta
jatkuvasti.
Haaliarame oltiin pakoitetut ripeän
toiminnan vuok.si isontamaan,
joten jouduttiin rakentamaan näyttämö
enti.sen peräseinän ulkopuolelle.
Työt suoritettiin joukkovoimin,
ainoastaan tarpeet ja rakennusmestarin
palkka tuottivat ra.
kennuiikulunkia. Niinpä kirjailta-man
jo vietimmekin paremmilla ti.
loilla.
Voimi.stelu- ja urheilu.seura, joka
. w. jänä, JurKtitulUict kysymykset,
Sjir-^^ 1 \ T. '"f'^^»^'^'-'^^'^ Tr^ DnJon Vnity Leaguen raken-lahetotmm
lasku, johon kuuluu myö;? • "
se lisähyvitys, vähintäin 20 dollaria.
Jas tätä asiaa haluaa tutkia Ja jär-keillä,
niin tulee siihen käslt.vkseen.
että se, joka on metsän hakannut
ja sitten rahat käärinyt taskuunsa,
olLsl ollut velvollinen siitä hyvlttil-mään
valtiolle. Mutta mitä noita!
Se on keinottehja. ' Köyhä työmies,
joka tulee tänne kannikkoon, muk>i
nälkäkuolemaa pakoon, joka täällä,
kin on ahia uhkaavana Jos el mistään
palkkatyötä löydä, hän maksakoon
"hyvityksen", vaikka kantojei)
läjääminen el tuota ruokarahaa, eikä
paljon muukaan, näin slvupalkalla,
mistä on pitkä matka liikepaikalle,
jos jotain myytävän saLsl alkiuin.
Niin tämä rlLstojärJcstelmä meitä
t.völäisiä painaa, menipä sitä kannikkoon
tai metsään pai>eripulta te-kemäim,
.se ^ n aivan sama; työstii
ei saa vastaavaa hyötyä^ että voisi
kunnolleen elää. Lopuksi haluaisimme
huomauttaa veljille l.w.w:Iäisille,
että eiköhän tässä valtiovalta heijasta
meille kaikille työläisille yhtä
ankarasti, joten- työläisten yhteenliittymällä,
vallankumousjoukkoon,
voimme hävittää tämän rilstojärje.s-tclmän.
— Toverltei-vehdys—- F. M.
Selostus kämppä-kokouksesta
joka pidettiin A. L:n kämpällä Tim. ,
mlnsln takana marrask, 30 p. Pu- _
heenjohtajana toimi Henry Tapio
ja s-lhtoerlnu E. Vlcnto.
Päätettiin lähettää edustaja 28 p
pidettävään edustajakokoukseen So.
Porcuplnen haalllle. Edustajakokoukseen
asioita otettiin vastaan ja valittiin
3-henklnen komitea. Joka laatU
niistä alustuksen kämppäkokouksen
hyväk.syttäväksl. Siihen tulivat Väinö
Urpunen. Lauri MuUu ja Sami
Suksi. Lausuttiin toivomus, että he
järjestävät edustajan uudelta kämpältä,
nimittäin Jos heLstä tulen Jo.
ku muuttamaan sinne; tälle kämpälle
valitaan sitten uusi komitea.
Keskusteltiin iltamaolijelnuustu
mctsäinlesten juhliin. Päätettiin ottaa
kuvaelma, joukkolaulua y.m.f;
Iltamakomltea velvoitettiin toimimaan
kovalla Inno-stuksella Juhliej
onnistumiseksi. Päätettiin vielä, että
jos joku henkilö tulee tältä kämpjii-tä
menemään uudelle kämpälle, niin ^^^"^^^ puheesta
nustyöhön.
"Kaukasian Rivcratta" — kirj
"Hoidokki". — Kuvaus Alustanrao-ren
rannikolle rakennetuista tyä-
Iäisten IcpokodeLsta, parantoloista
ja hold(,vsta, jota niissä l.völäi.slllc
annetaan.
Uiikuiko AUnanakkoan — kirj.
Magnus Raeus — hauska vuorokeskustelu
Betlehemin tähdestä.
KciäkMl — kirj. I. R. — selostus
lasten kesäleirien työstä ja niiden
merkityksestä työvaenluokmi
lasten kasvattajana.
-Onko kommunlsnii välttumättu-myys?
— D. P. — silmäys komnm-nismln
ilmenemismuotoihin varhaisemmilla
ajoilla ja nykyalkal.sen
murxilats-lcnlniläisen taloustieteellisille
totuuksille iicrustuvan kommunistisen
liikkeen merkityksestä.
Suurfarmaus Amerikassa Ja »uur-farmaus
Neuvostoliitossa — kirj, L.
Mattson — erittäin mielenkiintoista
vertailua iiolden kahden taloudellisilta
perusteiltaan kokonaan erllat-scn
maan välillä. Kirjoituksessa o.so-tctaan
mitä merkitsee työntekijöille
tuon taloudellisen pohjan erilaisuus,
vaikkakin suurfarmaas molemmissa
maissa ulkonaisilta piirteiltään .»n
samankaltaista.
Hyvä ammattimies — kirj. A.
Pulkka — kertomus yksilölleen
ammattitaitonsa mahtiin u.skoneesla
amerlkalalsosta työläisestä.
äiti vaihtoi turkkinsa leipään
— klrJ. M. Rutanen — kertomus
miehen työttömyydestä johtuneen
nälän ahdistamasta perheen
äldtstä.
Kuparikaivokfiftta — klrJ. "Vanha
mainarl"—- kokemuksiin perustuva
kuvaus työoloista Michiganin
kuparialueella ennen ja nykyään.
Lapualaisuas Ja (oMiismi ylccnsS
— klrJ. T. N. Vuorela -- historiikkia
fasclsmlsta Ja selontekoa s','n
merkityksestä nykyisenä kärjistyvien
luokkatalstelulden aikana.
Petteri' Pikkaraisen liikemiesura
klrJ. "Lännen mies" — hyvällä huumorilla
höy.stetty jutelma amerlkan
suomalaisille tutusta liikemiestyypistä.
Oikeus ja »Ivisiy» — klrJ. Kalle
Heino -—. suorasukainen arvostelu
erään tunnetun Jio.skcluisen vastavallankumouksen
asiaa kavalasti
jy. — samanlaista sotaa on käyty
Karabian meren rantamilla ja Etelä-
Amerikassa. Lukiessa niistä kertaa
muistissa varsinkin viime-vuosikym-menen
lehtitiedot poliittisista kr.i-
Denny selittää amerikalalseile y-leisölle,
että ilman SSSR:ää ei voi
seistä sodista ja kumouk.slsta eri oUa mitään monopoolia, mutta ILsäri,
puolilla maailmaa, ja — aina haisee että tuskin Moskova ryhtyy salaisiin
alla nafta (Rumania, Mosul. Pa. i sopimuksun. Sillä on käsissään rat-nama
Columbia y.m.s.). j kaisu. V. 1928-29 oh neuvostomaan
Eri'luvun muodostaa kertomus «c-i »aftavienti 4 kertaa^^sodan edellisiä
kaantumissodlsta Venäjän -.allan- f "rempi kuin v. 191.. r^cuvastolu-k^
ousta vastaan, joissa - yleis-f ton naftankkaudet ovat maailmaM
iSarillisen va.stavallankumouk.selli- "^f - •"^'•d- ''^''J^'^^'
sen pyörinnän ohella - päävaikut-|
teenä on ollut nafta. Ovathan SSS-R:
n naftalähteet maailman suurimmat.
Kun vallankumous kansallistut.
tl ne. yhtyivät viholliset, Rockefeller ,, , ^. , . • ... . - , -
ia Deterding kävivät julkisotaa Mos- epätarkkoja tietoja, muita etta .ne j soittaa näytännöt, niin tulee va-kovaa
vastaan, mutta pyrkivät toi- «vät muuta yleiskuvaa. kuutettua, ettei ole aKiasna liioi-siltaan
salaa sen kanssa kauppoihin.' Vielä on kirjassa kiinnostavia tie-
Ovat ostelleet kansalllstutettujer, ' xi ja naftavarastoista ja^urrogaateis-yhtiöiden
osakkeet ja yrittäneet saa- ta,, mutta ne täytyy sivuuttaa. D-jn-tettu.
Ja ulkomaat tarvitsevat yhä
enemmän neuvostonaftaa. Tov. Ra-dek
huomauttaa, että Neuvostoliiton
nafta-asioista koskevassa luvassa on
Isät j» lapset — kirJ. Y. S. —
vertailua venälälses-sä kl.»-jallisuu-dessa
lasten Ja vanhempien .suhteita
kuvaavien entisten ja nykyisten kä-
.slttclden välillä.
TyöläisnaiKei ja luukkat{ii»tclu -
klrJ. Evi Suvanto —. työlälsnai/itcn
Järjestymisen tarpeellisuudesta Ja
luöjjurien naisjärjestöistä.
Parasin Kommuuni — kirj, Y .S
— KJrjotukscisa .suppeassa muodos-
.sa osotetaan kommuunin päämcr
hänen on siellä toimittava heti siihen
suuntaan että tulee toiminta
heti pystyyn; on valittava ensinnä
kämpääkomitea, y.m.s.
Otettiin keskusteltavak.sl järjestä-misky.
symy«, Josta Tuomaala esitti
laajan ja selväpiirteisen alu.stukscn.
Käytettiin puheenvuoroja runsaasti.
Päätökseksi tuli yksimielisesti, että
järjestäytyminen on välttämätön ny.
kypäivinä. Uusia jiLsenlä yhtyi järjestöömme
ja vanhat jäsenet maksoivat
Jä.senmak.sujaan.
Eräs hiljakkoin tullut tähän maahan
teki kysymyksen, että mitä varten
täällä Canadafcsa metsälyölälsilt
lä on kaksi uniota? Hänelle vanhemmat
toverit selsotivat tämän L. ÄT
A. I. W. union sisällön Ja myinkin
I.,W.W:laisten union «IsälJön Ja käytännön.
~ Syntyi vilka,s keskustelu
näiden unioiden olema.s,saolosta. Erä.s"
henkilö teki ehdoLukscn etta äaneite,
tään kumpaako uniota .kannatetaan.
Äänestyksen tulos oli, että i,v;.v/:läl-,
siä ei ollut yhtään, . meidän union ^'^ .sietämättömiä a.sunto-oloja ja
kannattajia olivat kaikki. Päätettiin kork(-'ita vuokria va.staan.
"./o.s 'työväenhallituksen' poliisit
u:-;kovat täliaisclla politiikalla niur-tavan.
sa työläisten tai.steluinrion.
niin hl: paha.sti erehtyvät. He voi-vat
vnajjita c-du.stajianime, mutUi
mc. tulomme jatkamaan taiKlelua".
lau;-;ui erän työläisnainen.
"Loch;;ellyn taistelu, joka HC.U-ra:-;
i ChelKC-as.sa käytyä suurta tai.s.
telua, antaa <;.si/nerkin .siitä miten
miljoonien lyöläl4t<!n on tai;-:telta-tyy
harjoituk.'»iin nähden kiitettävän
hyvin, V. ja U. seuramme tu.
leekin lähiaikoina antamaan näytännöt,
niin pian kuin pukinekysy-mys
fön ratkaistu. Näytännöistä
tulee .siksi .suuret, — vapaaliikkei-neen,
.sauvaliikkeineon, pyramiidei-neen,
kaunovoimisteluineen ja hur-jine
ta.sapainoliJkkeineen (niin
pullojen, kuin rautalangankir
päällä), eitä uskallammopa sanoa
että tuskin löytyy Canada^^^^a tois.
ta voimisteluseuraa, joka voi meilj Lori.too:-;:a ilmestyvä Daily Wor-ie
vert^^ja vetää, vaikka olemmekin ker, KnifJannin kommunistipuo.
vielä yksimieJIsesti, että I.W,W. on
tuomittava mitä ankarimmin kuolemaan,
.sillä se ei ole meidän asiallamme,
vaan kapitalistien etuja :x'
ajaa, ja vielä siliä on niin vanhoillinen
menett^jlytapa, ettei sillä raasta
täo.>ä maajlmai-sa eteenpäin, vaaji
taapäin.
"Työväenäallituksen"
iuokkasotavangit
maanvJljely.s.seudun Burrittin Köntyksen
jäseniä. Jokainen tulkoon
katsomaan »illoin kun Könty.s il-da
niille arvoa enemmän kuin paperi
mille ovat jjainetut.
Venäjä pääsi v. 1913 ensitilalle
naftan tuoUnnossa. kolme vuotta
myöhemmin se tuotti 55': maailman
naftasta. On nyt iu»iinunu«;ilu tilÄi-la
(U. S;n ja Venezuelan jälkeen'.
i
ny lopettaa luvun, viitaten pres. Coo-lidgcn
sanoihin: "onhyvin luultavaa,
että yksien ja toisien kansojen
-kontrolloimisen hegemonia riippuu
jiaftan j;i ti(.)tli!id«n vallin-
IlU.stil".
'Jatk.,».
teltu. Innostus on j4eura.*.sa hyvä
ja sepä se juuri :>aakin .seuran ar-voan.
«ä vastaavako:!, joKkin se «a
maila panee johtajan hytinään, hi
koilcmaan siinä määrin, ettei tahdo
saada yön eikä päivän rauhaa
vaan joutuu unisHaankin hyppäämään
p<'tJUänwi, ktinnf- h<-räu lattialla.
Sii.'^ iiMio;4tus vain jalku
lueen äänenkannattaja, o:-;ottaa
McDonaidin "työväenhallituksen"
.suhtautuvan työläisten vaatimuk-
.siin ajvan ^.samalJa tavalla ^cuin
kaikkien toistenkin kapitalististen
maiden hallitusten. Yhdeksän
työttömyy.svakuutukscn puolesta
taistelijaa Kulettiin vankilaj^n siitä
syystä, että he protesteerasivat
työttömien työläisten kodeistaan
häätämisiä vastaan. Lehti mainitsee,
että eräässäkin tapaukseHsa
l.'tj/.-vi- nu-sUjtiiin SM^ra.'svu<4^':^«;U,aan ja
. „ . ^ heitettiin kadulle ^n-rhec-n muiden
,koon, käyköön J'^htaja>lo r^^itten, kansaa
•miten tahansa. — Niksnak». '
"i>ontoo.s.sa yk.si.stään on noin
.'10,000 kellarikerro.s-a.suntoa, jotka
ovat kokonaan kelpaamattomia ih-misa.
sunnoik.si. Mutta nii;s.sä a.suu
100,000 työläistä. "Mis.sään ei ole
kurjempia a.sunto-oloja kuin on
pääkaupunj^in kellari kerrok.si.s.--a"
lauKi äskettäin terveysviraston
edustaja F, li. Menzies.
"Taistelu parempien asunto-olo-jon
.--iamiseksi ja vuokrien alenta-nii.
s<;k.'-i on polttava päivänkysymy>
työväelle. Se liittyy kiinteänä oraana
työläisten vapautuskirjan (Wör-kcrs
Charter) vaatimuksiin.
"Nyt on aika järjestää vuokralaisten
järjestöjä ympäri maan ja
organisoida vallitseva tyytymättömyys.
Ainoastaan Lochgellyn ja
Chelaean e.simerkkiä .seuraten voim.
me saada tuloksia, .sitäva.stoin luot-
•lamuksen asettaminen ''työväen-hallituk.
seen" johtaa meidät tuhoon.
Sen asunto-oloja koskeva
laki aääiää, että ainoastaan 20,-
000 asuntoa tullaan vuosittajn rakentamaan.
Ainoastaan kaksikym-iiM-
ntätulujlla sill()iti kitii ^!,uuO,00^)
perh<.;ttä «>ri asuntojen puutteo.s.<a!"
lausuu Daily VVorker.
kitys ' :uokIwtaist«JMPq»ell«5.
perusviiibeet ja .tädps^.iJipetM».
OsmistojInHntiJHJfcr — liM* ''
Marttila — osuusUrtmlntaM
nykyisestä talstelukatidesU,
luun johtaneista .«elkoJStft. ja "
tietoisten työläis- ja ff^Mriyif
voitokkaasta taistelusta OBUÄ ^
! mintaliikkeen pory«Uljstnfctfti»a
hajottajia vastaan.
N)4qrisen Ja «liilselmlaMMp^/ .
puitUv»»^79lils^n aacmMta.-r- War|.
Kalle Koski — vertailua ISzmen
puutavaratyölädsten tSm&np&lv&ls^o
ja v. 1913^14 aikaisten olosuhtdf-den
välillä. :
Eräs pakolaisajan tattora l^J.
Victor Koski — plkjcu mwlste%»
Suomen luolkkaso<laja piOcQlatoen
elämästä. - •^7
AUNOJA
Me nousemme — voimakas xuno
ja John Ooylen siihen laatima s&r
vellys. 'A
Työtön — Kirj. M. Rutanen.
Koneiden aikiikaa4ella — Kir. nJ»
mlm. •'Slu-tolalnen'*.
Kesäleirillä — klrJ. M. BH)t%peö.
Laulaja pidoissa — Mr, Lauri
Pohjola.
Liikemiehet liykert^levitt — Jfirl
Magnus Raeus. . •
Jo kut£u soi Ja Vanhoksaile
kirj. Ritolan Eljas.
Ajan käsi historiaa pUrtiUi Ja AI*
ka — kirJ. M. Rutanen.
Syys.säkeitii Ja SomAtm lajUa «r*
kirj. Hannu Häme.
KUVIA:
Värillinen kansilehti — pUrtänjti
K. A. Suvanto.
Nimilehti — esittää teräfitytUftistH.
Wall Street, piilakanjlft^ kpe^^*
taan vapautua powwkirfn«>iH», 'KU*
nolainen proletaari, l^ötita Ja i!unm«
noKtaan häädetty Bafaalaihen tjri*
Iäinen — kuvat liittyvät lUrJotukf
seen "Silmäys maailman ilUmtee-seen".
Jungclissa — kolme Pima^Bhtcä
varten otettua valokuvaa ty^tjtömls-tä.
jolta syksyllä kamppaili iaato.
paikalla Duluthln, Mlnn. «a|ama-alueella.
Solshi-Mazestan kylpyHialnerlfcii
Kaukasiasta. Kommnnbtii^n nttorl-
.«o-InterTiationalcn p|iisip .^ptahlssoa
Mazcstan kylpylän eräs unst' rakeftv
nu». — Kirjotukseen "i^auldusiäa
Rivieralta" lUttyvIä kuvia.
Kun tiedemiehet loottayfit .faa*
mattuun — Jäljennös vanhasta raa"
matun tietoihin perustuvasta "maailman
kartasta".
Kuvia kesäleiriltä — eräs leiriKu-va
Michiganista, Irm» Mirtin j»
Mc^aba Parkista 8 kuvaa: Juhla-j)
aviljonki Järveltäpftln, puhujalavaa
luona puheen aikana, lehtihiyymäiä,
juhlapavlljonkl maalta päin ja juii-laylcisöä,
koulutalon rantaa, oppU
tunnilla metsän reunassa, aamuvoimistelua
ja uimassa ^esaba-parkln
järvessä.
I^nin — Leninistä kuva, jota. .^1
lehdlssämme eikä juUca^uissamme
ole ennen Julalstu. ;
T(»(asilai«elta spurfafPnUta,. Tfä-
Iäii)asuntoj» '!3m»Matar jOf^^tem
Kuurfarroilla Neuvos|U»liit<^,
torit käynnissä ym välA J^^^tf^
torio "Jättiläisen" vilivmi^-'
ta huolclitimassa, Stalin ~ «uVas
liittyvät kirjotukseen, jo^sa vertaillaan
tämän maan Ja .Neuvostoliiton
Kuurfarmausta.
Mielenkiintoista luke^ni»ta — tyÖt«
tömlä tutkimassa TtJtJfL:n lento.
l(}litlstä. ' ' •'•
Ihminen — kehltysopUHnen koko
Kivun kuva. joka osottaa millaisia
Jätteitä ihmisellä ruumllafiaan on
vielä nykyäänkin perlntiinÄ alhai-
.scmmilta kehitysasteilta,
Nälkä — piirtänyt I. Xngera.
liimLsryösiöJen Ja murfaäpoltti^Jea
c»imieN — tyypillinen kuva-ecäiäst'i
Suo.nicn fa.scistlcn huomatulmmast-*
roistosta.
Kolkkoa nuorisoa — klrkomatkalla
olevia körttllälstytlöjä .
Peltotöllä viimeistelei^iä9isä —^
kuva koornlvlljelykslltä,'
Tyynenmeren kalastosaJuKsi» _.tal-vLsatama.
ssa — kuva Seattlcsta,
Wash.
Vailankumuuliseilinen tenrefady«
— japanilaisen taiteilijan pUrtämii
tervehdykseksi vallankuiROUkfiel^sen
kulttuuriyhdistyksen puolesta ^täpiäli
maan vallankumouksellisille työläisille
. •
Nainen koneen ääressä — tebdas-kuva
Neuvostoliitosta.
Pikku bolsheviikkl — kotikura
.Neuvostoliitosta. ,
Ty öläLsnaLs-ten toJänitsiji^iytTfBieH •
ta, .Maiis., "Ne päätään pttenunäi",
Ylä-Michigauin alueen ji^alsjaofiio.'
jen neuvottelukt^us, -"J^ttli^enjohta-
Jan pöydän ääressä", . Nesatmeen*
Mic. työn Temppeli — kiivat liittyvät
kirjotukseen "Typläisnaiset ja
luokkataistelu".
V e n d o m e-patsaan kaataaiinenf
Seppelöity muuri —- kirjotukseen
•'Parisin kommuuni".
Työläisten ja Farmaden.. Osatt9«
toiminnallinen Yhteysliiton ^ periBta*
va kplcons — joukkokuva Siiperio.
rls.sa, Wls.. lokak. 19 p. -1939.
Killa-fascistien meQastosten Jälkiä
«VäSnön, Wis. h^^la.
"Rauhan ruhiinas" stOa^-ptopa.*
gandaa palvelemassa.
Labor Sports .Uiiloja juhlilta
(Detroitista, 3 kuvaa).
Pnna-armeijaljaJsten Juhlallinen-vala
— koko sivun kuva valajui
kuuluvine sanoinen.
julkaisun hinta-on vain 35 senttiä
ja sen nopea kaupaksi paoo on
asiamiesten kaikista tärkeimpiä^ tcii.
täviä. eiicä siinä varmaasy^Bain vai-keuk.
sia ole, sillä jokainen, Jolja.
.suinliin on sin Tähäiueu ^iiiuM^ litkfi
luaa epäilemättä satula tän>än mait,
tavan julkaisun. .
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, December 5, 1930 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1930-12-05 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus301205 |
Description
| Title | 1930-12-05-03 |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| OCR text |
No. '^37 1930 Pei-jantaina, joulijdc. 5 p:nä — Fri., Dee. 5
Rahaa Suomeen
Ne työläistoverit, jotka aikovat lähet-i
tää omaisilleen rahoja Suomeen, niin
i käj-ttäkää nyt tilaisuutta hyväksenne,
Canadan dollarin am^on ollessa korkealla
' Me maksamme toistaiseksi dollarista
LÄHETYSKULUT:
40c lähetyksistä alle $2C.OO,
f,Oc lähetyksistä. ..$20—?49..9.9
?,ic lähetyksistä $60—79.99
ja $1.00 lähetyksistä $80.—
<:i 00.00 sekä 50c jokaiselta
seuraavalta sadalta dollarilta.
•* Lähetykset $500,1)0 ja »iitS
ylös $3.00, huolimatta »umman
(uuruudesta.
SähkösanomalÄhetyksictä
ovat lähetyskulut $3.50 lUhe-ivkseltä.
Suomen rahaa ostetaan.
Kurssi $2.48 sadasta Smk.
Tehkää lähetykset osotteella:
Vapaudelle otta\'at raha väli-tyksia
vastaan myöskin:
VAPAUS
MONTREAL BRANCH
1196 St. Antoine St.,
Montreal, Que.
TORONTOSSA
Suomalaisen Järjestön sihteeri,
957 Broadview Ave.
- 1
O. K. JOKELA,
126 Peter Street.
J. KAHILA.
448 Queen St., West, tai
211 Boon Ave.
V A P A U S ,
Box 60, Sudbury, Ont.
Tiedustakaa pilettiasioita.
MRS. HILJA KOSKELA,
Box 1803, Timmins, Ont.
VAPAUS
PORT ARTHUJt BRANCH
316 Bay Street,
Port Arthur, Gntarlo.
AARO KIVINEN.
Kirkland Lake, Ont
Laivapilettejä
myy
j)aikalliset asiamiehemnie ja
Vapaus.
JOHN VUORI.
South Porcupinc, Ont.
DAVID HELIN.
eri paikkakunnilla Keski-
Ontariossa
Me emme ketään kiihota rahojansa Suomeen lähettämään,
mutta jos niitä kerran lähetetään, tehtäköön lähetys työläiaten
oman liikkeen, Vapauden, ka'.'.tta.
VAPAUS, Box 69, Sudhury, Ont
yri*.eity ja todeaniiiöisssU jTileiaäa
leimata siksi.
Myöskin Suomi, joka välillisesti
on Puolan kautta Ranskan vasalli,
on ollyt yluenä tärkeänä tekijän?,
neuvostoliittovasiaisessa rintaniassa,
on noussut käpälilleen tämän (ole.
tetun) saksalais-neuvostoliittolaisen
liiton vastustajaksi. Nyt väitetään,
että Saksa uhkaa Suomen vapautta.
Tämä ei kj-llä ole mikään ihme, sillä
katkaisihan neuvostoUittövastaisen
koiouksia ja puhetilaisuuksia. Oli-j maailman työläisten silmät aukene
han meillä täällä ohjaaiakin.Xal. i Ja rupea huomaamaan, mihin helle
Salo, kokouksessao«Qe marrask. dän työnsä tulokset joutuvat ja
14 p. Sitten 15 p. hän piti puheen,
jossa selosti todellisia joäkö-jäiin
ja kuulojaan Neuvostoliitosta,
kuinka siellä mennään kohti tasa-arvoista
yhteiskuntaa, josta koete
taan poistaa puute ja ylellisyys.
Sitten IT p. piti hän vielä pu
hecn v. ja u-seura Vesan iltamissa
jossa hän myöskin selosti työvä.en
salaliiton ilmitulo siivet Suomen so- urheiluliikkeen karkotusta jä vält-tahullujen
suursuomi-haaveilta. Sillä
on vääjäämättömästi todettu, e*^.
tä Suomi oli hj-^*in pahasti sotkeutunut
juttuun. Jo Suomen maantieteellinen
asema on sellainen, että se
täytyi ottaa huomioon t^ssä neuvos-toliittovastaisessa
rintamassa, eten
kin kun ei Suomelta puuttunut halua
siihen. Päinvastoin osoittaa viimeaikaiset
tapahtumat Suomessa,
että tarkoitus oli juuri ^Suomesta käsin
saada sota provosoiduksi. Vaan
kuka niistä nauttii. Eikö juuri 'ia-pitalistiluokka?
Eihän .meille niistä
muuta riitä kuin puutteellinen j vaellus, kaiken työttömjTden ja kurjuuden
pakottamana. Niinpä tällekin
alueelle on tämän vuoden aikana
Mclntosh Springs, Ont
LaDIS.^SUKK.%AN ILlV.\lNTOJ.\
Nyt se näyttää olevan kansain.
Punatähti
toimeentulo työn aikana, mutti!
kun joudumme työttömiksi, nii:
Keskiialvijulkaisumme Punatähti
lähtee maailmalle näinä päivinä,
luomea julkaisu se on. komeissa
sään. kun he vaan tosissaan Uitty
vät*sanian lipun alle. — Tositoveri.
Garson Mine, Ont
myöskin mitä pitäisi vastustaa, et-tämä
yritys kuoli, ehkä syystä, että 'i ht*.e: i , kuljettaisi kaikkien .. humpuuki
Suomen "imperiaiisUf olivat Aätäi-, ^ . " ^ ^ l ^ . ^ f S i U a p.taisrhan
siä, t.s. jouduttivat liiaksi taappaahht u- ^^"r*'" ""^^^^
man kulkua, toisten liittolaisten ollessa
hitaita valmistautumisessaan.
•Mj'öskin on epäonnistumisen vaikuttanut
se. että Neuvostoliiton työ.
väestö on ollut yhtenäistä ja taiste- j
ja näyttiiä, mikä meillä -on edessämme.
Eikö jo todellakin olisi
aika herätä ja liittyä yhteen, koko
maailman kö.vhäliatö ja heille myötämieliset?
Niin. eikö jo meilli'
luvalmista. on saattanut aikaan e-j''''^^ "'^"^ kaikenlainen van-
Päjlystä hyökkäyksen h.vöd.vllis%y- hapatus ja huomata mihin.mei.
destä ja onnistumisesta. Myöskin on
asia siten, että kansat ei halua so--
taa; kuten aivan oikein sanottiin y-lempänä
olevassa, lainatussa artikkelissa.
Yhäti laajeneva kopimunis-tinen
tietoisuus saa kansat vastustamaan
sotaa ja se on myöskin tekijä
joka panee imperialistiset ministerit . , .. , , .
ajattelemaan kahdesti ennenkuin ai- """'tenka kommunismi pitaisi hukut,
kavat ttaaiissttpelluunn,, eetteennkkiinn NNeeuuvvaossttoolliiii*t- P'^'-'' päältä. Noin viikko
toa vastaan. — Nick Alden.
Sault Ste. Manen
uutisia
uan
raitoja. Se on veruke, jolla yrite-
[ tään suojata nyt paljastettua sotasuunnitelmaa.
Melkein varmasti -saa
ctaisua, että sitä luvattua selontekoa
Saksan ja Neuvostoliiton sotilaallisesta
yhteistyöstä ei tule julais-
,tavaksi ja mikäli se tulee niin se on
jokin tökeiö väärennys tai ainakin
, Tääristely — entisten malliin.
Tämä artikkeli, jota tässä olemme
[osittain yrittäneet selostaa on kier-
Mllyt suomenkielisissä sanomeleh-dissä
ja siitä jäljennämme lopun
|,öhän koska ss erinomaisesti kuvas-
I taa sitä viattomuutta, jota näytetään
Ranskassa ja Englannissa. Siis
näin: "Saksan suora yhteys Venäjän
kanssa, saksalaisen hegemonian
palauttammen Itämerelle ovat seikkoja,
jotka merkitsee vanhojen aa-vfiidtn
nousua haudasta. Tämä Sak-fan
politiikan toteuttan::nca vie sotaan.
On tämän vuoksi paikallaan
että niiltä tahoilta, joilta sitä voi--
|.daan tehdä, avataan ajoissa Saksan
silmät huomaamaan että sen sotapo.
litiikka ja yhteistyö Venäjän kanssa
johtaa sen perikatoon, jollei se ajoissa
hillitse itseään. Kuitenkin voi olla
f «ttä Saksa ja sen liittolainen itse-
[ iin käsittää täysin sodan turmiolll-ainden
ja käyttävät he sitä vaan
moraalisena vastustajiensa pehmitys-l-^
pna tietäessään, .että kukaan "eJ
r.lialua sotaa. Tämä on vaarallista
[iellä.ja voi se hyvin helposti johtaa
i.tositekoihin. Ei ole paikallaan, että
|inuu maaUma saa kärsiä tästä e-
•tovastuuttomasta leikittelystä. Kei
noja täytyy olla. Jolla siltä yJiteds-voimin
tehdään loppu. Sota ja sodanuhka
on sellainen asia.josta
muut kansat eivät tahdo kuulla puhuttavan,
vaan tullaan se lopettamaan
sopivin keinoin".
Tämä oli artikkelin ponteva loppu.
Tästä saa sen käsityksen, että Saksa
ja Neuvostoliitto ovat juuri ne
jotka maailmassa haluavat sotaa
Äsken paljastunut sotaliitto Neuvosto-
Venäjää vastaan ei ole siis
mitään. Muiden valtojen sotavarustelut
eivät merkitse myöskään mitään.
Tämän artikkeUn tarkoituksena,
joka epäilemättä on puolalais
ranskalaista alkuperää, on saada
maailma uskoon, että sodan syyt o.
vat toisaalla kun todella ovat. Epäilemättä
on totta, että Saksassa n.s.
hltleriläiset ovat ehdottomasti sota-piiolue,
niissä merkeissä että vaativat
Versaillesin väkivaltasopimusta
kaikkine jälkisppimuksineen väkiva!-
^ täiseen tarkistamiseen joka on kyl-f
läkin vakavana pulmana porvarilli-
'sessa maailmassa .nykypäivinä. Kui-tenkhi
täytyy ottaa huomiopn, että
hltleriläiset ovat myöskin joukkoa
joka missään nimessä ei suosi Neuvostoliittoa.
On hyvin mahdollista,
että neuvostoluttovastainen sotakop-la
erehtyy väittämään kaupallisia
suhteita sotilaallisiksi suhteiksi, sillä
Neuvostoliittovastainen kauppasaarto
kehityksessään viittaa siihen
Ainakin Neuvostoliiton ja Italian
kauppasuuhteiden ylläpitämistä o«
Luulhikscni ei ole taas
j aikaan näkynyt lehdessämme L. W.
: I. unio-osastomme kirjoituksia
näyttää siltä kuin kaikki oHsi kuollut.
Niinhän se todella onkin, sillä
kaikki työmaat on melkein seisautettu,
aivan 'kokonaan on suljettu
tämän kaupungin paperimylly, mi
kä ennemmin on ollut suurin työn.
antaja tällä paikkakunnalla, lu-kuunotettuna
Algoma-linjan kämpät,
josta tuo mainittu yhtiö on
tuottanut puutavaransa. Tänä vuotena,
ainakin minun tietääkseni, ei
se ole ottanut yhtään puun kapulaa.
Tästä jo pääsee siihen tulok.
seen että työttömyys on suuri täi-lä
paikkakunnalla. Minun mielestäni
ne, jotka ovat päässeet johonkin
ratapölkkykämpille sanotuir
Algoma-linjan varrella, 40 miestä
ovat ehkä saaneet jonkinlaisen siu-
;,auksen osakseen, kun ovat niin.
kin onnenlapsia että saavat tehdä
työtä ja syödä säännöllisesti, jota
onnea meillä kaupungissa olijoilla
ei ole. On myöskin saman Algoma-
linjan varrella niinsanotut sii-teripoolukämpät,
jossa on noin 60
—70 miestä, mutta heitä ei tarvitse
sanoa onnenlapsiksi, sillä metsä
on sanotulla alueella kovin huonoa.
Ajatteleppas lukija milloiselta tuntuu,
kun kovin harvasta metsä.stä
jostain risujen joukosta lumessa
kahlaten löytää siiterin ja kaataa
sen, mutta kun on saanut sen nurin
ja .oksittua, niin se onkin tyvestä
niin mätä ettei siitä tulekaan
enää poolua, — ei muuta,
kun lähde taas hakemaan toista
jos sattuu löytämään sitten, tai ei.
tervettä puuta. Tä.stä huolimatta
nämäkin kämpät on ehkä liikaakin
täynnä miehiä, sillä nälkäinen vatsa
antaa määräyksiä.
Uniomme toiminta on sentään kapitalistiluokan
lämättömyyttä, mikä ero tulisi olla
työväen ja porvariurheiluliikkeen
välillä, ettei työväen urheiluUik-keen
jäsenet saisi olla pillipiiparier
mukana jotka jahtaavat köyhiä ja j
nälkäisiä työttöminä olevia. — j
-Hyi. hävctköön seDaisen urheilu ' sivusta katsoen luulisi olevan ky-liikkeen
mies!" Toi ilmi puheis-1 ^ässämme enempi kirjoittamista, sUlä
>aan. mitä maailnian köyhälistön j j^^j^^ tapahtuu n.vkyään kaikenlal-olisi
opittava ja mihin yhdyttävä ^a I huomiota herättäviä tapauksia
ji-^jvostapaturmla on tullut useita.
Vaikeammin loukkaantui suomalai-
-lien kaivosmies Yrjö Tampsi; hän
joutui putoavien kivien alle loukkaantuen
päästä vaikeasti, vaan on
jo .toipumaan päin. ollen jo pari
viikkoa ollut Copper Cliflin sairaalassa.
Nälkätaipaleelle on laitettu elika
noin 70—80 miijstä tämän syksyn
aikana, n.vt tämän kuun ensi p:nä
joutuen 5 miestä, jolta ei Inco enää
tarvinnut, kun eivät jaksa enää
tuottaa kyllin miljoonia Incon Ic-j
veään kukkaroon, sillä osa heistä
on raatanut Uki 20 vuotta. Siis
kaunis joululahja palkaksi, pitkäaikaisesta
raadannasta ja miehuutensa,
osan terveyttään, jos cl kokonaan,
menettämisestä.
Hyvät toverit! Ettekö koskaan
ajattele * omaa kohtaloanne, sillä
meillä on kalkilla .sama edessä.
Heittäkäämme m u l n a l s muistojen
joukkoon uskonto ja uskontoa kaupittelevat
petlerlt, sekä lapualais-fascistien
ja Kalevan sankarien seurat
»joista Garsonikln on hyvin
edustettuna). Ne ovat meidän, työväenluokan,
paliimpia vihollisia ja
kapitalistien uskollisia kätyrejä.
Vaan kmi työn jättiläinen heräi',
niin sillom on koko roikka käty-rcineen
voimattomia.
Siis gar$onilaiset, sankoin joukoin
proletaarisen lipun alle. Se nasta-maila
korkealle on ^Inoa keino,
jolla voimme Incoa vastaan noustu
ja olojamme parantaa.
Sivusta katsoja.
meillä ei ole edessä muuta kuii tullut uusia asukkaita tolstakym-' ^»^i^sa. Sivuja on 64 samaa suur-nälkä
ja raihnainen ruumis. mentä. Toisljla on jo asunto valmii- ta kokoa kuin oli viime Vappu-
Niin, eikö todellakin meidän j . . Ina. toisten on jään.vt talveksi kes-j Julkaisussa ja paperi parhainta la-idä
ruveta ajattelemaan, missä ken. miesten poistuessa talveksi jo-! J»»- Jossa julkaisun kuvat näkyvät
honkin työmarkkinoille. J selvinä kalkkia yksityiskohtia myö-
Meillä työläisillä on yleensä ollut ten.
se kiisitys. että Canada on vapaa
maa siinä suhteessa, että valtiolta
pid
on köyhälistön voima ja tulevai
nsuus? Eikö se ole heissä itsestä
j^.'hdc'taan. «llemmc rupea ajattelemaan.
.Tos nyt katselemmt
vaikka minkä maan työväen sano
malelitiä (porvarimaidep). niin
kaikkialla on mitä kauhein työttö-m.
vy.'». Mitä taas tulee äärimäisiin
porvarilehtiin, niin niissä melkein-
Ij-". jo-.a Kn'jouuKse.ssa puhutaan
t^aaksepäin sain käteepi Suomesta
tulleen jonkun tehdaspaikkakunnan
porvarilehden, jonka joku Suomen
valkoverinen oli lähettänyt sukulaiselleen.
Kat.sclin tuota lehteä
ja tulin siihen kä.sitykseen, että
lehtiriepu on aivan sitä mieltä, että
kommunismi on kokonaan poij
tukahdutettu Suomesta. Ehkä sik-si,
kun nuo hurtat ovat joitain tovereistamme
rääkänneet ja kuljettaneet
rajan taakse, vai siksikö,
että saivat jäämään pois kummu-nistiedustajat
eduskunnasta. Mutta
minun luullak.«eni on asiat vallan
toisin, sillä mitä enemmän köyhälistöä
kidutetaan, sitä tarkemmak-ui
ja voiniakkaanvmaksi tulee niiden
toiminta. Sen huomaamme jo,
kun otamme esimerkkiä noista
1918 vuoden tapahtumi.sta. Esim.
mikä synnytti nuorisokommuni»-
min Suomeen? Eikö .«e johtunut
juuri siitä, että juuri noiden samojen
lasten veljet, isät jopa äiditkin
teurastettiin mitä raaimmalla
tavalla Muistan omia näk.vjäni ja
kuulojani. Kerrankin satuin näke
mään tapauksen eräässä perheessä,
jossa oli neljä lasta, vanhin yhdentoista
vuoden vanha ja heillä oi'
vaan huoltajana .äiti, sillä ihmis-p.
vövelit oli heidänkin isänsä surmanneet
monen muun mukana Hämeenlinnan
puiston laitaan ja se
oli suurin rikos että oli 'kuulunut
rehellisesti punakaartiin. Yksi
noista lapsista, viiden vuotias poika,
sanoi, äidilleen: "Äiti, anna
minulle ruokaa, minulla on nälkä.'
Äitiparan vierähti kyyneleet poskil.
le, kun täytyi sanoa: "Rakas lapseni,
meillä ei ole ruokaa eikä -—
isää." Silloin tuo pieni miehen
alku sanoi: "Perkeleen lahtarlt!''
Hän tiesi mihin isä oli joutunut
eikä ollut enää tuomas.sa ruokaa
lapsilleen.
Tuollaiset tapahtumat panee
ajattelemaan, mikä on meidän ja
meidän lastemme velvollisuus. Moni'ajattelee:
eihän tuo minuun koske;
en minä ole ollut kärsimässä
enkä rääkättävänä. Mutta minun
mielestäni olemme kaikki tuon
kynittävänä ja
SUipays maibnan tUante«s^en —
saa maata ilman. Siina ei ole hi- j-^^j ^ - antaa hyvän kä-tuxstakaan
peraa. Aidakin 50 sent^,^ . j ^ , ^ ^^^^^ tärkeimmistä talon-tia
eekkeristä joutuu uutlsasuka. tiellisistä ja poUlttisista tekijöistä.
y.^l^^°"^i^^hen j^^k^ ovat ominaisia kolmannelle
vaela lisää h.vvuysta. aslaUihaaram Ku^^j,^^,,!,^ nostattaen valianku-
'"lif»!."' f . . , kumouksellista liikehtimistä imperia-
Allekirjoittaxiut haluaa tehdä tar- j ^ ^ ^ , , ^ sortamissa maissa ja muo-kempaa
selvää siltä _lisahyvi ykscsta. 1,^^^^^, NeuvostoUlton ja kapltalls-cttel
lukija pääse väiirään käsitykseen.
Tämän tielinjan vanella on
metsä hakattu aikoinaan pois, ettei
ole enää muuta kuin kantoja ja jälleen
kasvaneita paju. ja haapavesoja.
Yleinen metsäpalo on polttanut
kuivan risukon, näin ollen se näyttää
vähiui puhdistetulla. Joten valtion
metsäntarkastaja katsoo sitä
puhdistetuksi varsinkin kun siinä
kasvaa apilahclnää. kuten tavallista
on, missä karja päällä kulkee. Kuitenkaan
ei sitä ole kynnetty eikll
tlsten maitten suhteita päivä päivällä
yhä klreämmlksi.
T. r. U. L. — kirj. J. M. — lyhyt
katsaus suomalaisen sllrtolaisväes.
lön taloudellisen järjestymisen historiaan
Ja selostus T. U. U. L:sta,
Kirjotus jakautuu seuraaviin osiin:
Western Federation of Atineni Ja I.
W. U\-Liilio. Puuta vuratyöläiiitcn
ioistclut ja niaailnuisola. Punainen
Taloudellinen Kansainvälinen Afnc-rikon
tcoUisuustj-ölälsten järjestä-ollut
kokolailla vilkasta. On oHu' rääkättävänä eteenkin päin, jos ci
jään prcs. Wilsonllle. Ja kun sota
m voitettu selitti lordi Curzon, että
["liittolaiset kulkivat voittoon nafta-faallQUa".
Ja v. 1919 kun oli puhe
riäheisen Idän öljylähteistä, sanoi
iBenry Beronger: "Joka vallitsee
l»Itaa, se vallitsee maaUman, sillä
lain hallitsee mereUä raskaiden rtaf**
pjen avulla, ilmassa täydellisesti
latistettujen nafltatuotteiden a-
If^illa ja kuivalla maalla paloöljyn
p valoaineina käytetyn naftan
I luulla. Sitäpaitsi hän haUitsee ta-
[«udellisestikin sen satumaisen rik-loaden
avulla, jota saadaan naftas-p,
tästä ihmeellisestä aineesta, jolla
1^, °" suurempi arvo kuin itse
Kailiki vallat etsivät naftaa. Yh-päralloiiia
on 12 pros. maailman
lr;f^'^toista. Britannialla on
lujalla alueellaan 60 pros. 70 .pros.
l*Jteistä on seDaisilla joilta suur-
Cvy^if-ävät ne ryöstää, kuten
l-^ kahden ja Karabian me-
Ite Läheisessä ja Keski-
1 ^ sekä SSSR:ssä (johon kir-
^ venäläisen painoksen toimittaja
j«a sanat; "kädet lyhyet") ovat
^ n i a ja Amerikka päätappeli-h^.
nykyisin. Amerikka on jär-g^
asti tuhlannut varastonsa,
"«niaiia cn niitä runsaasti. Den-naftan
historian tällä
«saöaiia ja se on samalla tär-
Viz lukuja suurvaltain maail-
^JtiiKa^sa. Lord Jfsher oU
"nen toitottamassa Lontoon
.^-E korvaan naftan merkl-v:
s:a 1882 alkaen, ja hän
^ -loysi henkilön, jolla on "Na-rohkeus
ja Cromwellin pe-
«£!f""'" o" - y^-
!ia I "''"'•-^ A. Deterding,
° tavanneet toimivassa
^•«itionoimnas^a SSSRrää vas-
J2 joka nyt taas on oUut Ru-
^3 niiL<;5ä asioissa. Hän yh-suurta
yhUötä Deutch-.
'"^:i.si ja 1913 oU hänen kä-
FSaiäine
isissään Rumanian, Kalifornian,
Trindanin, Hollannin. Intian, Meksikon
ja Venäjän öljyosakkelta. Sai
pian Mesopotamian ja eksploatee-rasi
Persiaa. Oli mahtavampi kuin
Standard Oli. Maailmansota osottl
nafta-agitaattorien olleen oikeassa.
Sir Henry ohjasi Mr. Churchillin
politiikkaa.
Sodassa oli Saksan vedenalaLv
ten toiminta kohdistettu pääasiassa
naftalaivoja vastaan. Amerikan lehdissä
oli Deterding alituisten hyökkäysten
esineenä, hallitus v. 191''
käski sen lopettamaan. Lehtipiruksi
tuli keisari Vilhelm ja Sir Henrystä
rakas liittolainen. Sodan jälkeen
jatkui taistelu Amerikan ja Brita-nian
kesken öljystä. U. S:n senaatti
kiinnitti huomiota siihen, että
Britanian hallitus estää uiko-laisia
pääsemästä naftayhtiöihln
osakkaiksi. Kongressi sääti kiireel-
.E^esti lain mineraaleja sisältävien
valtion maiden vuokrasta. Mutta
yksityisille . öljymäille Amerikkaan
on Deutch-Shell tunkeutunut.
Denny seUttää, että vasta v. 1922
Umestjiiyt kpmitean mietintö au-kasi
amerikalaisten silmät näkemään,
mis^ ollaan. Hardingin hallitus
oli jo hyvin naftalle tuoksuva,
siinä oli sisäasiain mlniberinä -Albert
D. Fall, joka teki öljyberrain
Harry F. Sinclairin ja -Edv. L. Dog-
Jienyn kans§a sellaisia 'kauppoja-valtion
nafta^lueista, että joutui rikoslain
kanssa tekemisinx — vaikkei
JtiäAtä selvis^ ..todistus^ta huolimatta,
tahdota saada vankilaan. Samat
herrat ovat' Meksikon öljymai-den
.omistajina vetäneet U. ;S:ää sotaan
ja saaneet aikaan monta jännittynyttä
tilannetta. Huomattakoon
että Washingtonin hallitus ei suostunut
tunnustamaan Meksikon presidentiksi
Huertaa muka sillä perusteella,
että hän oli edeltäjänsä
murhaaja, mutta asiallisesti siksi, että
Ään oli brittiläisten öljyetujen e-j
dustaja. Tässä öljytaistelussa tuli mutta monet (.porvaritkinJ otaksu-
Meksiko myös Latinalals-Amerikan
kansallisten etujen edustajaksi setä
Samulia ("Schylockla") vastaan,
mutta "setä" on nöyryyttänyt nähden
maiden porvareita pannen ne
myymään kansojensa edut liikevoittojen
hernerokasta. Amerika on pannut
Englantia vastaan liikkeelle
Monroe-opin ("Amerika amerikalai-sille")
ja usein ollut lähellä panna
pistimitet päiväjärjestykseen. Erikoisen
kireä oli tilanne, kun Washington
vaati Meksikoa muuttamaan
maalakeja amerikalaisten kapitalJs-vat
sen pääsevän pian ensitilalle.
Monta muuta mutkaa on ollut .v.';i
tiellä: sota, valtauksia, juonia. On
pcrsutettu sekä yhtiöitä ja tehtv
kauppa.sopimuk.sia. Tähän liittyy
myös kysymys Sahalinin öljystä
(Singlairin konses.sioni), Standard
Oilin kaupat v. 1926 Neuvo.slohalli-tuksen
kanssaan saivat sir Henryn
raivoon. Jlän pani liikkeelle hirveän
propagandan — vaikka ILse oli
hieronut .samoja kauppoja. Hänen
toimestaan suoritettiin 1927 hyökkä-ys
Arcosin taloon, SSSR:ii kauppatien
eduksi. Meksiko peräytyi, mut-j edustuksen huoneustoon LonLoob..a
ta taistelu jatkuu. ; Ja katkaistiin suhteet. Estettiin Mid-
. {land Pankin kans.sa juuri solmittu
Nigaraguassa on Amerika asevoi-, dollarin krediittisopimu.s as.
milla auttanut vasUvallankumousta i aumasta voimaan. Mutta Standard i perustettiin hiljan, on kerrassaan
— eikä vähimpänä aiheuttajana öl- QJJ tilaisuuden tehdä suuret kau-| .-ipeäasä toiminna.ssa; jä.senmäärä
pat. Pitkien riitojen jälkeen raatiin lähentelee kolmeakymmentä; edi:-;-
1928 aikaan sovinto.
Burritt, Ont
Täällä kävi hiljan tov. K. Salo
puhumassa. Hiin puhui kahtena
iltana, ensimmäisenä iltana havainnoistaan
Neuvostoliitossa, kaikilta
eri aloilta ja kuvasi lennokkaa.sti
sitii jättiläismäistä rat,ionalisointia,
jota Neuvostoliiton työnjättiläinen
toteuttaa käytännössä viisivuotis-
SJiupnitelmansa yhteydessä. Puhe
oli ehjä, selvä, jota jokainen mielenkiinnolla
seurasi. Toisen illan
puhe käsitteli Punaisen kansainvälisen
kongres.sin työtä ja-vertailua
selvän vallankumouksellisen maailman
katsomuksen puitteissa Punaisen
ja Keltaisen (Amsterdamin)
kansainvälisten vaikutteista maailman
työväenluokan riveis.sä. Tämäkin
puhe oli selvä ja kitki poi.«
usearnpain toverien ajatuksista'
harhakäsitteet Punaiseen kansainväliseen
nähden. Tä.ssä tilaisuudessa
myöskin peru.stettiin tänne
Mejsä. ja Maanviljelystyöläisten
unio-osasto.
Marrask. 2'J p. oli meillä mitä
onnistunein 'kirjallisuusiltama, johon
oli kerrassaan runsa-s o.sanot-to.
Ohjelmaa oli varattu kiitettävän
pixljo. Näytöskappale, si.säl-tön.
sä puole.sta niinkuin esityksen-
•säkin puolesta oli ensiluokkainen.
Alkoholipaheen harjoittajat ja
sen uhrit ovat esiintyneet jo pitemmän
aikaa iltamiimme nähden
kuten ihmiset konsanaan, ci ainuttakaan
juopunutta ole ollut tilaisuuksissa.
Siis kaikki ovat .saaneet
rauhaasa nauttia iltamien luomasta.
toveruudesta, jf/ka ei ole ollut
synnyttämäs.sä riHtiriitoja ihmisten
kesken. Siis eläköön tällainen puhdas
Iqokkacdun mukainen toiminta
jatkuvasti.
Haaliarame oltiin pakoitetut ripeän
toiminnan vuok.si isontamaan,
joten jouduttiin rakentamaan näyttämö
enti.sen peräseinän ulkopuolelle.
Työt suoritettiin joukkovoimin,
ainoastaan tarpeet ja rakennusmestarin
palkka tuottivat ra.
kennuiikulunkia. Niinpä kirjailta-man
jo vietimmekin paremmilla ti.
loilla.
Voimi.stelu- ja urheilu.seura, joka
. w. jänä, JurKtitulUict kysymykset,
Sjir-^^ 1 \ T. '"f'^^»^'^'-'^^'^ Tr^ DnJon Vnity Leaguen raken-lahetotmm
lasku, johon kuuluu myö;? • "
se lisähyvitys, vähintäin 20 dollaria.
Jas tätä asiaa haluaa tutkia Ja jär-keillä,
niin tulee siihen käslt.vkseen.
että se, joka on metsän hakannut
ja sitten rahat käärinyt taskuunsa,
olLsl ollut velvollinen siitä hyvlttil-mään
valtiolle. Mutta mitä noita!
Se on keinottehja. ' Köyhä työmies,
joka tulee tänne kannikkoon, muk>i
nälkäkuolemaa pakoon, joka täällä,
kin on ahia uhkaavana Jos el mistään
palkkatyötä löydä, hän maksakoon
"hyvityksen", vaikka kantojei)
läjääminen el tuota ruokarahaa, eikä
paljon muukaan, näin slvupalkalla,
mistä on pitkä matka liikepaikalle,
jos jotain myytävän saLsl alkiuin.
Niin tämä rlLstojärJcstelmä meitä
t.völäisiä painaa, menipä sitä kannikkoon
tai metsään pai>eripulta te-kemäim,
.se ^ n aivan sama; työstii
ei saa vastaavaa hyötyä^ että voisi
kunnolleen elää. Lopuksi haluaisimme
huomauttaa veljille l.w.w:Iäisille,
että eiköhän tässä valtiovalta heijasta
meille kaikille työläisille yhtä
ankarasti, joten- työläisten yhteenliittymällä,
vallankumousjoukkoon,
voimme hävittää tämän rilstojärje.s-tclmän.
— Toverltei-vehdys—- F. M.
Selostus kämppä-kokouksesta
joka pidettiin A. L:n kämpällä Tim. ,
mlnsln takana marrask, 30 p. Pu- _
heenjohtajana toimi Henry Tapio
ja s-lhtoerlnu E. Vlcnto.
Päätettiin lähettää edustaja 28 p
pidettävään edustajakokoukseen So.
Porcuplnen haalllle. Edustajakokoukseen
asioita otettiin vastaan ja valittiin
3-henklnen komitea. Joka laatU
niistä alustuksen kämppäkokouksen
hyväk.syttäväksl. Siihen tulivat Väinö
Urpunen. Lauri MuUu ja Sami
Suksi. Lausuttiin toivomus, että he
järjestävät edustajan uudelta kämpältä,
nimittäin Jos heLstä tulen Jo.
ku muuttamaan sinne; tälle kämpälle
valitaan sitten uusi komitea.
Keskusteltiin iltamaolijelnuustu
mctsäinlesten juhliin. Päätettiin ottaa
kuvaelma, joukkolaulua y.m.f;
Iltamakomltea velvoitettiin toimimaan
kovalla Inno-stuksella Juhliej
onnistumiseksi. Päätettiin vielä, että
jos joku henkilö tulee tältä kämpjii-tä
menemään uudelle kämpälle, niin ^^^"^^^ puheesta
nustyöhön.
"Kaukasian Rivcratta" — kirj
"Hoidokki". — Kuvaus Alustanrao-ren
rannikolle rakennetuista tyä-
Iäisten IcpokodeLsta, parantoloista
ja hold(,vsta, jota niissä l.völäi.slllc
annetaan.
Uiikuiko AUnanakkoan — kirj.
Magnus Raeus — hauska vuorokeskustelu
Betlehemin tähdestä.
KciäkMl — kirj. I. R. — selostus
lasten kesäleirien työstä ja niiden
merkityksestä työvaenluokmi
lasten kasvattajana.
-Onko kommunlsnii välttumättu-myys?
— D. P. — silmäys komnm-nismln
ilmenemismuotoihin varhaisemmilla
ajoilla ja nykyalkal.sen
murxilats-lcnlniläisen taloustieteellisille
totuuksille iicrustuvan kommunistisen
liikkeen merkityksestä.
Suurfarmaus Amerikassa Ja »uur-farmaus
Neuvostoliitossa — kirj, L.
Mattson — erittäin mielenkiintoista
vertailua iiolden kahden taloudellisilta
perusteiltaan kokonaan erllat-scn
maan välillä. Kirjoituksessa o.so-tctaan
mitä merkitsee työntekijöille
tuon taloudellisen pohjan erilaisuus,
vaikkakin suurfarmaas molemmissa
maissa ulkonaisilta piirteiltään .»n
samankaltaista.
Hyvä ammattimies — kirj. A.
Pulkka — kertomus yksilölleen
ammattitaitonsa mahtiin u.skoneesla
amerlkalalsosta työläisestä.
äiti vaihtoi turkkinsa leipään
— klrJ. M. Rutanen — kertomus
miehen työttömyydestä johtuneen
nälän ahdistamasta perheen
äldtstä.
Kuparikaivokfiftta — klrJ. "Vanha
mainarl"—- kokemuksiin perustuva
kuvaus työoloista Michiganin
kuparialueella ennen ja nykyään.
Lapualaisuas Ja (oMiismi ylccnsS
— klrJ. T. N. Vuorela -- historiikkia
fasclsmlsta Ja selontekoa s','n
merkityksestä nykyisenä kärjistyvien
luokkatalstelulden aikana.
Petteri' Pikkaraisen liikemiesura
klrJ. "Lännen mies" — hyvällä huumorilla
höy.stetty jutelma amerlkan
suomalaisille tutusta liikemiestyypistä.
Oikeus ja »Ivisiy» — klrJ. Kalle
Heino -—. suorasukainen arvostelu
erään tunnetun Jio.skcluisen vastavallankumouksen
asiaa kavalasti
jy. — samanlaista sotaa on käyty
Karabian meren rantamilla ja Etelä-
Amerikassa. Lukiessa niistä kertaa
muistissa varsinkin viime-vuosikym-menen
lehtitiedot poliittisista kr.i-
Denny selittää amerikalalseile y-leisölle,
että ilman SSSR:ää ei voi
seistä sodista ja kumouk.slsta eri oUa mitään monopoolia, mutta ILsäri,
puolilla maailmaa, ja — aina haisee että tuskin Moskova ryhtyy salaisiin
alla nafta (Rumania, Mosul. Pa. i sopimuksun. Sillä on käsissään rat-nama
Columbia y.m.s.). j kaisu. V. 1928-29 oh neuvostomaan
Eri'luvun muodostaa kertomus «c-i »aftavienti 4 kertaa^^sodan edellisiä
kaantumissodlsta Venäjän -.allan- f "rempi kuin v. 191.. r^cuvastolu-k^
ousta vastaan, joissa - yleis-f ton naftankkaudet ovat maailmaM
iSarillisen va.stavallankumouk.selli- "^f - •"^'•d- ''^''J^'^^'
sen pyörinnän ohella - päävaikut-|
teenä on ollut nafta. Ovathan SSS-R:
n naftalähteet maailman suurimmat.
Kun vallankumous kansallistut.
tl ne. yhtyivät viholliset, Rockefeller ,, , ^. , . • ... . - , -
ia Deterding kävivät julkisotaa Mos- epätarkkoja tietoja, muita etta .ne j soittaa näytännöt, niin tulee va-kovaa
vastaan, mutta pyrkivät toi- «vät muuta yleiskuvaa. kuutettua, ettei ole aKiasna liioi-siltaan
salaa sen kanssa kauppoihin.' Vielä on kirjassa kiinnostavia tie-
Ovat ostelleet kansalllstutettujer, ' xi ja naftavarastoista ja^urrogaateis-yhtiöiden
osakkeet ja yrittäneet saa- ta,, mutta ne täytyy sivuuttaa. D-jn-tettu.
Ja ulkomaat tarvitsevat yhä
enemmän neuvostonaftaa. Tov. Ra-dek
huomauttaa, että Neuvostoliiton
nafta-asioista koskevassa luvassa on
Isät j» lapset — kirJ. Y. S. —
vertailua venälälses-sä kl.»-jallisuu-dessa
lasten Ja vanhempien .suhteita
kuvaavien entisten ja nykyisten kä-
.slttclden välillä.
TyöläisnaiKei ja luukkat{ii»tclu -
klrJ. Evi Suvanto —. työlälsnai/itcn
Järjestymisen tarpeellisuudesta Ja
luöjjurien naisjärjestöistä.
Parasin Kommuuni — kirj, Y .S
— KJrjotukscisa .suppeassa muodos-
.sa osotetaan kommuunin päämcr
hänen on siellä toimittava heti siihen
suuntaan että tulee toiminta
heti pystyyn; on valittava ensinnä
kämpääkomitea, y.m.s.
Otettiin keskusteltavak.sl järjestä-misky.
symy«, Josta Tuomaala esitti
laajan ja selväpiirteisen alu.stukscn.
Käytettiin puheenvuoroja runsaasti.
Päätökseksi tuli yksimielisesti, että
järjestäytyminen on välttämätön ny.
kypäivinä. Uusia jiLsenlä yhtyi järjestöömme
ja vanhat jäsenet maksoivat
Jä.senmak.sujaan.
Eräs hiljakkoin tullut tähän maahan
teki kysymyksen, että mitä varten
täällä Canadafcsa metsälyölälsilt
lä on kaksi uniota? Hänelle vanhemmat
toverit selsotivat tämän L. ÄT
A. I. W. union sisällön Ja myinkin
I.,W.W:laisten union «IsälJön Ja käytännön.
~ Syntyi vilka,s keskustelu
näiden unioiden olema.s,saolosta. Erä.s"
henkilö teki ehdoLukscn etta äaneite,
tään kumpaako uniota .kannatetaan.
Äänestyksen tulos oli, että i,v;.v/:läl-,
siä ei ollut yhtään, . meidän union ^'^ .sietämättömiä a.sunto-oloja ja
kannattajia olivat kaikki. Päätettiin kork(-'ita vuokria va.staan.
"./o.s 'työväenhallituksen' poliisit
u:-;kovat täliaisclla politiikalla niur-tavan.
sa työläisten tai.steluinrion.
niin hl: paha.sti erehtyvät. He voi-vat
vnajjita c-du.stajianime, mutUi
mc. tulomme jatkamaan taiKlelua".
lau;-;ui erän työläisnainen.
"Loch;;ellyn taistelu, joka HC.U-ra:-;
i ChelKC-as.sa käytyä suurta tai.s.
telua, antaa <;.si/nerkin .siitä miten
miljoonien lyöläl4tä maajlmai-sa eteenpäin, vaaji
taapäin.
"Työväenäallituksen"
iuokkasotavangit
maanvJljely.s.seudun Burrittin Köntyksen
jäseniä. Jokainen tulkoon
katsomaan »illoin kun Könty.s il-da
niille arvoa enemmän kuin paperi
mille ovat jjainetut.
Venäjä pääsi v. 1913 ensitilalle
naftan tuoUnnossa. kolme vuotta
myöhemmin se tuotti 55': maailman
naftasta. On nyt iu»iinunu«;ilu tilÄi-la
(U. S;n ja Venezuelan jälkeen'.
i
ny lopettaa luvun, viitaten pres. Coo-lidgcn
sanoihin: "onhyvin luultavaa,
että yksien ja toisien kansojen
-kontrolloimisen hegemonia riippuu
jiaftan j;i ti(.)tli!id«n vallin-
IlU.stil".
'Jatk.,».
teltu. Innostus on j4eura.*.sa hyvä
ja sepä se juuri :>aakin .seuran ar-voan.
«ä vastaavako:!, joKkin se «a
maila panee johtajan hytinään, hi
koilcmaan siinä määrin, ettei tahdo
saada yön eikä päivän rauhaa
vaan joutuu unisHaankin hyppäämään
p<'tJUänwi, ktinnf- h<-räu lattialla.
Sii.'^ iiMio;4tus vain jalku
lueen äänenkannattaja, o:-;ottaa
McDonaidin "työväenhallituksen"
.suhtautuvan työläisten vaatimuk-
.siin ajvan ^.samalJa tavalla ^cuin
kaikkien toistenkin kapitalististen
maiden hallitusten. Yhdeksän
työttömyy.svakuutukscn puolesta
taistelijaa Kulettiin vankilaj^n siitä
syystä, että he protesteerasivat
työttömien työläisten kodeistaan
häätämisiä vastaan. Lehti mainitsee,
että eräässäkin tapaukseHsa
l.'tj/.-vi- nu-sUjtiiin SM^ra.'svu<4^':^«;U,aan ja
. „ . ^ heitettiin kadulle ^n-rhec-n muiden
,koon, käyköön J'^htaja>lo r^^itten, kansaa
•miten tahansa. — Niksnak». '
"i>ontoo.s.sa yk.si.stään on noin
.'10,000 kellarikerro.s-a.suntoa, jotka
ovat kokonaan kelpaamattomia ih-misa.
sunnoik.si. Mutta nii;s.sä a.suu
100,000 työläistä. "Mis.sään ei ole
kurjempia a.sunto-oloja kuin on
pääkaupunj^in kellari kerrok.si.s.--a"
lauKi äskettäin terveysviraston
edustaja F, li. Menzies.
"Taistelu parempien asunto-olo-jon
.--iamiseksi ja vuokrien alenta-nii.
s<;k.'-i on polttava päivänkysymy>
työväelle. Se liittyy kiinteänä oraana
työläisten vapautuskirjan (Wör-kcrs
Charter) vaatimuksiin.
"Nyt on aika järjestää vuokralaisten
järjestöjä ympäri maan ja
organisoida vallitseva tyytymättömyys.
Ainoastaan Lochgellyn ja
Chelaean e.simerkkiä .seuraten voim.
me saada tuloksia, .sitäva.stoin luot-
•lamuksen asettaminen ''työväen-hallituk.
seen" johtaa meidät tuhoon.
Sen asunto-oloja koskeva
laki aääiää, että ainoastaan 20,-
000 asuntoa tullaan vuosittajn rakentamaan.
Ainoastaan kaksikym-iiM-
ntätulujlla sill()iti kitii ^!,uuO,00^)
perh<.;ttä «>ri asuntojen puutteo.s. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1930-12-05-03
