Vapaus, March 23, 1926

              iPiiiliiiiiiili^ iliipiililili^
IKKIEN MAITTEN TYÖNRAATAJAT YHTEISRINTAMAAN!
Yoväen vapautus tap^tau
ain sen itsensä, kaiitta!
TYÖLÄISTEN JA TÄIX)NPOIKAIN KÄSIIN HALLITUSVAttÄ f
Vain järjestyneenä joukkona
voi työväenluokka voittaa!:
iämsL mmm !
' Is
35 — 1926 Federated Pressin jäsen Tiistaina, maalisk 23 p;nä^Tues., Mar. 23, 1926 Mcmber The' Federated Flress
mirisiiaDtaiiien
iDJkuGDi^letiy
intnnect konetyölaicet pal&avat
bio, joidsa jobdosta oa 'vEltet-
1,000.000 tyolHistB kotkeva
asatktJ ;.
itoo, Eng. — Englannin kone-niutta
-uhkaava suurisuuntai-;
työnsulku, jonka, työnantajat
ivat alkaa viiine torstaina, on
kst saapuneiden -tietojen mu-saatu
vältettyä.
\ kirjapainokonetyöläisen, j o t -
rat olleet "laittonia;äsa" lakos-motetaan
palaavan heti t5ih|n,
tiedonannoissa ei tehdä; selrää
ehdoista, joiden nojalla lak­et
oT.-at suostuneet palaamaan
kki taantumukselliset unioiden
m e ^ t ovat olleet painostamas-
:kolaisia, joten on syytä arvel-itäf
konetyöläiset ovat joutu-petturijolitajain
uhriksi. Työn-it
olivat j o useita kertoja s i i r.
; tyonsulun alkamista, sillä he
olleet epäilevällä kannalla sen
iimisesta, mutta sensijaan u h -
aia koettivat lannistaa työläi-a
ovat siinä petturijohtajain
Ilisella avustuksella • todennä-ti
onnistuneetkin,
empiä tietoja' asiasta puuttuu.
-dein. edustajat ei-l
halua ajaa työt­tömien
jasiaa
^tfne«t allekirjottambsta. sos.
r. ja pienviljelijäin tySttS-lyyskysymyksess^
tekemää
välikysymyatä ,
Fordin riistosäalis hui­kea
Canadassakin '
> Montreal. Ford yhtiö perusti
v. 1904 Canadassa haarayhtiön, s i -
jottaen siihen pääomaa ainoastaan
$125,000, eikä yhtiö ole sen kooiÄ-min
yhtiöönsä sijottanut senttiä­kään,
paitsi voittona saatuja taloja.
€anadan Ford yhtiö on tähän
mennessä jakanut voittoa osakkeissa
16,875,000 j a käteisessä ; rahassa
$27„900,000. Viime vuonnaJrin y h ­tiö
jakoi käteistä voittoa yli ^$5,000,-
000, lähelle 5,000 pros. alkuperäi­selle
pääomalle. •
Paitsi huikeita jaettuja voitto-
-osuijksia, ' F o r d yhtiön omaisuus. C a ­nadassa
nyt arvioidaan y l i $40,000,-
000. — Riistäminen s i i s kannattaa.
Sosialidemokraatit se­kaantuneina
Jyrgen-
^andaaliin Sak-
^ ' sassa
Hallituskriisi uhkaa
Belgiaa
BrysseL — Vain ulkoministeri
Vandervelden poissaolo. on estänyt
hallituksen esittämästä kollektiivis.
ta erohakemusta rahaministeriä -vas­taan
suunnattujen ankarien hyök­käysten
johdosta. Rahaministerin
arvostelu johtuu Belgian - rahan a r ­von
alentumisesta. Häntä syytetään
avoimesti edustajakamarin pettämi­sestä,
selittäessään, että neuvottelut
suuren, kansainvälisen lainan hank­kimisesta
Belgian frangin vakiin­nuttamiseksi,
ovat päättyneet^
iiUiaa B. C:n
Vancouverin, «ai^reira. ilmenee merk­kejä,
jotka TOttäkvat uusiin pal­kanalennuksiin
VT
50 ihmistä kupUut tul-
' vassa
ROTUKYSYMYKSELLÄ KALAS­TELLAAN
LIIKETTÄ
Miksi "Vorvrärts" vaikenee asiasta
skunnTn istumiossa'ilmbteltiin
[olella päiväjärjestyksen, että
mmin pöydälle ^pantuun sos.
m j a pienviljelijäin ed. Nur-
- j a Jokelan jväiikysymykseen,
Lbski toimenpiteisiin ryhtymis-öttömyyden.
- vastustamisejtsi,
t y n y f i e edustajaa. Kun vä-nyksen
saattamiseksi asian-
»n hallituksen" jäsenten t i e -
vaaditaan vähintään 20 alle-
;ajaa, raukesi"" siis kysymyk-oleva
välikysymys.
1 sos. j a pienviljelijäin rylj-ei
ole tuota sanottua 20 edus-määrää,
n i i n odotettiin, että
m.. p'hipässä olisi saatu lisää
wsta näin-tärkeässä kysymyk-ja
tarjottiin yhteistoimintaa.
L ryhmän jäsenet kuitenkin
tyivät kirjottamasta välikysy-ti
alle, minkä-vuoksi, kuten s a -
asia raukesi. Näin sos.-dem.
jat kieltäytyn^isellään saivat
sen, että hallituksen ei edes
lut tulla -vastaamaan onko se
tai aikooko se tehdä mitään
nien asiassa. Sos.-demit an-
'siunanksensa hallituksen t o i -
ouudelle. . i -
caan välikysymyksillä ei pal-latane
;aikaan, niin olisihan
tapauksessa -ainakin %'ähän
hallitusta ravistella j a kah-duskuntaryhmän
-vnatimuksel-laties
hallitus ; olisi saatu a i -
vähäa toimimaan työttömien
, Nj-t 8ös.-deniit asettuivat
;amaan tätäkin -vähäistä t o i -
lettä. J a tämän he tekivät
i huolimatta, vaikka työttö-m.
ttu.: helsinldläiaten työttö-a>
ltous, on; huorastaan yelvot-
6jJ6.^ömi"-iryKm ' "yhtymään^
välikysymyksen ja toimi-äoa.:
ja piet^vifj. iryhmän kans-
(fc«a; tyo^ttöm^^
w-dem. .edästajÄin menettely
niä kostean ort tylyä j a aur-rihelilUstäl^^^
osan-in
seiv^mryostella; oikein-nVWA
f HöS^iEAKIMPALE
•nto, Önt. ' -r^. KeelynJcaiyok-
)ntarJ0«ti^ ttiöhnottaiii löydet-
«amohkäle, joka sis
aaeiii luhdasta ho ja <>n
0 airroiijen; «ih^
Ontarion jpkrlamenttitalpn
iän' ToMiitossiu;
1 initJL xbaajlinassa xAilUiin-ÄVBtta.
"Se; vietiin niytteille
nian' valtakJBnnallise*^ n»y*'
puntt: takaisini Hok«akhiipa<-
B e r l i n , S / H L — "Rote Fahne"
kertoo uudesta paljastuksesta suu­ren
häväistysjutun yhteydessä Sak­san
tuomarikunnassa.. - Petoksiin
syypääksi osottautunut valtakunnan­oikeuden
tutkintotuomari Jyrgens
antoi kaksi viikkoa sitten viedä a -
sunnostaan kaksi suurta laatikol­lista
hopeaesineitä erään pankin
kassaholviin. Heti tämän jälkeen
ilmotti hän poliisille j a vakuutus­yhtiölle,
että hänen asuntoonsa oli
tehty murto j a että hopeaesineet oli
tällöin varastettu. Vakuutusyhtiö
oli kuitenkin jo saanut tiedon: a i ­kaisemmista
petoksista j a piti t i l a i ­suutta
sopivana Jyrgensin ilmianta-miseksi
poliisille.
Poliisien suorittama osa tässä
häväistysjutussa on erittäin kiin-toinen.
Joka kerta, kun Jyrgeijin
asuntoon oli tehty "murto", kehot­ti
hän poliiseja käymään käsiksi
kommunisteihin rikosteon suoritta­jina,
j a poliisi totteli sokeasti häur
tä -ja toimitti-toimittamistaan- k o t i '
tarkastuksia johtavain j a tunnet­tujen
kommunistien asunnoissa löy­tääkseen
"varastettua tavaraa
Tällaista : hyväuskoisuutta poliisi-maaUmassa
on miltei mahdotonta
ajatella; .päinvastoin on syytä olet­taa,
että poliisit ovat pikemminkin
olleet mukana juonessa: E i , näet
koskaan löydetty -rahtuakaan täl­laista
tavaraa, se kun o l i Jyrgensio
omassa tallessa. On sattunut, et­tä
tämä taantumuksellinen veijari
on vakuuttanut monin ottein sa­moja
arvoesineitä j a antanut nii­den
kadota yhä uudelleen.
Huijauksella on muitakin poliit­tisia
piirteitä. Eräät porvarilehdet
käsitjtelevät asiaa j a lausuvat J y r -
genslUe jyrkän tuomion. Mutta
sen sijaan on Sosialidemokraattien
pää-äänenkannattaja * "Vorwärts"
kokonaan vaiennut asiasta. Sosia­lidemokraatti,
joka eräässä iltaleh­dessä
mainitsi Jyrgensiä suurena
konnana, erotettiin heti! Sosiali­demokraattien
äänettömyys tämän
siivottoman häväistysjutun yhtey­dessä
asettaa sen erittäin huonoon
valoon. Samalla käy selväksi se hy­vä
suhde j a läheinen yhteistoimin­ta,
mikä on vallannut Jyrgensin ja
sosialidemokraattisten valtakunnan-okieuden
jäsenten välillä.
Rikollista tuomaria koskeva. skan«
daali paisuu täten sosialidemokraat­tejakin
käsittäväksi. Tästä skan­daalista
puhuessa ei kuitenkaan; p i ­dä
unohtaa, että koko valtakunnan­oikeus
sosialidemokraattäine jäse­nineen
on oUut yksi ainoa suuri
skandaali. Sehän on näet tullut
tunnetuksi luokkatietoisille työläi­sille
langettamistaan raaoista kos-totuOroioista.
Vancouver, B. € . — Uusia vaihei­ta
ilmenee siinä ryntäyksessä, -jonka
työnantajat ovat alkaneet rotu-vihan
lietsomiseksi työläisten keskuuteen,
tun täkäläisissä sanomalehdissä i l -
mottaa Canadian Coal & Wood Co.,
että "ainoastaan valkoihoista työ­voimaa
käytetään."
Mainittua lausetta erikoisesti pai^
nostetaan mainitun yhtiön, san^ma-lehti-
ilmotuksissa j a jonka nojalla
pyritään kalastelemaan kundeja l i i k ­keelle.'
• ' •. . . •
Seppälä kunnostautu-tunut
hyödykseen
Alaskassa
Nonie, Alaska. — Ensimäiset k u l ­lanetsijät,
jotka_. ovat palannfeet
Long Beachin alueelta, j o k a sijaitsee
noin 60 m a i l i a täältä, kertovat t o -
denperäiseksi . aikaisemmat tiedot
uudesta kältalöydöstä. Noin viisi
mailia Bering-meren rantamaa on
j o satojen ' henkilöitten ylösottama
sillä alueella, jossa kultapitoista
maata, on tavattui Lisää kullanetsi­jöitä
lähtee Nomesta tälle seudulle
päivittäin.
{Instniäisinä rientämään alueelle
oli k|iuluisa suomalainen koiraval-jakkokilpailujen
voittaja Leonard
Seppälä;- jokavkerkeBiJLong-Beachit
le ennen toisia sen jälkeen, kurt tieto
löydöstä oli levinnyt.- Hän on re­kisteröinyt
nimiinsä maakaistaleen
suosituinunal-ta paikalta. -
PRESIDENTTI COOLIDGEN
KUOLLUT
ISÄ
Plymouth, V t . Yhdysvaltain
presidentti Coolidgert isä, John C.
CoolidgCi kuoli kotonaan täällä -vii­me
torstai-ilfana. Presidentti o l i
ylimääräisellä .. j u n a l l a kiirehtinyt
kuolinvnoteelk; saatuaan tiedon, e t ­tä
Coolidge, Vanhempi, oli kuole­maisillaan,
mutta kuolema o l i - e h t i -,
nyt ennen presidenttiä.
Nanaimo, B . C i : T ä k ä l ä i s i s s ä
piireissä on liikkeellä huhuja, että
Vancouver-saaren k i v e s t e n omista­j
a t valmistautuvatff hyökkäykseen
työläisiä vastaan; vtai^otuksella alen­taa
kaivostyöläisten fjentisestään, a l ­haisia
palkkoja, jöifcä v. 1922 jäl­keen
op alennettu Ju^me e r i kertaa.
Viimeiset kohne; palkanalennusta
ovat tapahtuneet: rsnen, että joku
kaivos o n pantu seiifOmaan j a mie.
hiile ilmotettUj «tta^yhtiöt eivät v o i
markkinoilla k i l p a i l i ^ ellei palkkoja
^aada alenemaan. :Sulä aikaa, kun
yhtä kaivosta ; on ^öidetty seisaus-tilassa,
on tilaukset^baytetty toiselta
kaivokselta. ' - K u ^ y^den kaivoksen
työläiset on st^^^öyryytettyä, on
työt taas alotetta j j a samanlaisiin
toimenpiteisiin; ryhdytty toiselta k a i ­voksella,
kunned-kaikilla kaivoksilla
on saatu palkat^ vältellen alerinet-tua.
Sitten: alkaa s i m a kiertokulku
uudelleen, jonka jäj^een hiilenkai-vajat
tavallisesti - Joutuvat uuden
hyökkäyksen alajsika.
Uusi liyokldiyl atkanut
Cruayaquil, Ecuador, i — V i i s i k y m .
mentä ihmistä on menettänyt hen­kensä
O r o Provinsessa Jubones-joen
tulvien johdosta. Joki on tulvinut
noin . .kahdeksantoista tuntia kestä­neen
rankkasateen johdosta. Omai­suuden
menetys arvioidaai\ noin $2,-
000,000.
Arnillasin, Chagrasin j a Santa R o ­san
ilmotetaaif olevan muusta maa­ilmasta
eristetty tulvan takia. I h ­miset
ovat näissä kauppaloissa suu­r
i e n vaarojen ;alaisena, sillä vesi
j o e s ^ nousee yhä.
Nyt o-vat kaiyosj^jj-hot taas alka­neet
tavanmukaisiin^ toimenpiteisiin,
caivokselta on
'miestä j a t o i -
myös ryhdytty
Extension-nimiseltä
jo -vähennetty, yli; 15
silla kaivannoilla on
samanlaisiin ^toimenpiteisiin. H i i -
lenkaivajain - odotgtain kyllä ryhty­vän-
vastarintaan, mutta täkäläiset
työläiset ovat suurimmaksi osaksi
järjestymättömiä,''-.^»ten eivät voi
torjua työnantajain'liyökkäyksiä, .
, TyönantajiUii 1 vojg;'*-. kaivosmiesten
keskuudessa kätsrreitä^ - j o t k a H^llä
pitävät huolen siitä, että: työläisten
vastarinta e i tule olemaan mistään
merkityksestä niin kauan, kun tyÖ.
Iäiset -ovat järjestymättömiä, '
V. 1912—^1914 lakon jälkeen ovat
täkäläiset hiilenkaivajat olleet ko­konaan
-kaivosporhojen mielivallan
alaisia, sillä mainitta lakko murs-k
a ^ i i n valtion- sotajoukkojen j a unU
on petturijohtajain suosiollisella
avustuksella j a lakon murskaajain
etunenässä toimi F r a n k Faftrington.
Saman lakon aikana hajosi kaivos­miesten
järjestö olemattomiin, jon­ka
jälkeen kaivosmiehet ovat olleet
kaikkea turvaa vailla työnaritajäin
hyökkäyksiltä.
Eräs ohranan miehiä
. vastaan nostettu
milrhasyyte
Korkein oikeus palauttanut murha-hajutua
tal^tisin kihlakun-^
> - . nanoikeute^n
Joulukuun 1 p:nä 1919 noutivat
ohranat G. Paussu j a E . Rauta­vaara
Raudun pitäjän 'Huhdin k y ­lästä
talollisen J . 3&ppisen, sanoen
vievänsä hänet tutkittavako erään
salakuljctusjutun yhteydessä. K u n
Sappinen, jolla tiedettiin olleen
mukanaan 8,000 mk. rahaa, katosi
tälle. matkalleen, alkoivat^' hänen o-maisensa-
häntä tiedustella etsiviltä
keskuspoliiseilta; Tällöin nämä i l -
mottivat ampuneensa Sappisen, kos­ka
hän o l i yrittänyt paeta rajan y l i
Venäjälle.
Huhtikuun puolivälissä seuraava­na
vuonna sai asia uuden: kään­teen.
Silloin |näe puheenaolevan
Sappisen ruumik löydettiin Riiskan
kylän rannasta Sakkolan pitäjässä.
Myöhemmin etsiväpoliisi G. Paussu
kuolinvuoteellaan tunnusti osajli-sirutensa
Sappisen murhaan j a i l ­miantoi
toiset mukana olleet he^i-kilot.
Asia oli sittemmin esillä
kihlakunnonaikeudessa, jpka hylkä­si
yleisen syyttäjän etsiväpoliisi E .
Rautavaaraa vastaan nostaman kan­teen
toteennäyttäniättömänS. ~, A s i ­asta
vedottiin hovioikeuteen, ; j o ka
vahvisti kihlakunnanoikeuden pää­töksen.
Nyttemmin on korkein
oikeus, johon asiasta on vedot­tu,
palauttanut jutun takaisin kih­lakunnanoikeuteen
j a tulee 6e esille
piakkoin alkavilla Sakkolan talvi-käräjillä.
' " -
Entinen etsiväpoliisi E. Rauta­vaara
on parhaillaan Mikkelin lää-ninvankilassa
kärsimässä hänelle
jostakin muusta rikoksesta tuomit­tua
vankeusrangaistusta j a tuodaan
hänet sieltä'Sakkolan käräjille .vas­taamaan
asiassa. Hän kieltää edel-lee^
lkin syyllisyytensä Sappisen mur­haan.
•
Lihanleikkaajat alkavat
jarjeslya
Toronto, Ont, —r J o k u päivä s i t .
t e n L a b o r Temppelissä pidetyssä k o ­kouksessa
perastJvat pilkalliset l i ­hanleikkaajat
unio-osaston j a s a ­massa
kokouksessa yhtyi »mihin n n i -
oihin huomattava maarä uusia j ä ­seniä.
, M.m. 150 työläistä, jotka
työskentele-vät -täkäläisissä' lihanpak-kauslaitoksissa'
yhtyivät unioon, kun
täkäläiset organiseeraajat saivat
mainitut työläiset vakuutctuksv, jär­jestäytymisen
tarpeellisuudesta^
Caoadalaisia
Iit
SIIRTOLAISUUS CANADAAN
Winnipeg, Man. ••— Siirtolaisia on
alkanut tul-vimaan Canadaan entistä
suuremmalla f vauhdilla, sillä -viime
-viikon loppupuolella saapui tänne
siirtolaisia kaikkiaan 3^500 kahden
vuorokauden aikana. Kaikki siir­tolaiset
saapuivat t&nne ylimäät^i.
sillä j u n i l l a j a y k s i junalasti o l i ko­konaisuudessaan
käsittänyt miespuo
lisiä siirtolaisia, j o k a o l i ensimäinen
lasti laatuaan sodan jälkeen;
' Ensimäinen osa siirtolaisista o l i
melkein poikkeuksetta keskieuropa-laisia,
mutta myöhemmin ^saapunei
den joukossa oli uusia tulokkaita
lahtosin Englannista, Ranskasta,
Puolasta sekä Skandinavian maista,
ollen joukossa muutamia suomalai­siakin.
Tukholman kutoma^ö-läiset
ojentamassa liit­tonsa
luottamus-miestä
Prdtesteeraavat kommaaistiajojah<
din johdosta
KOIRA OTTI KIINNI
KETUN
MUSTAN
Port Arthur, Ont. — Eräs täkä­läinen
asukas, nfaneltä Albert N e l -
son, ollessaan metsässä töissä Oliver
tien varrella, huomasi koiransa jou­tuneen
otteluun jonkun metsän elä­vän
kanssa. Mentyään koiraansa
iuttamaan oli Nelson huoanannnt,
että koiralla oli tappelukumppanina
musta kettu, jonka Nelson otti heti
pola hengUtä. Ottelu ketun j a k o i ­ran
väliUä oli ollut ankara, mntta
k o i r a oK saanut ketun alleen. -Kun
Nelson oli mennyt koiraansa aut­tamaan,
oU kettu purrut häntä Stä-teen.
n i i n pahasti, että hän - j o n t a i
tulemaan kaupunkiin «^maan lai­nkarin
apo$. Kotun nahan hinta
Vioidaan nom 200 doU«ria axvoi-eeksx.
* '
Ulkomaalaiseen työläisten kuris­taminen
Yhdysvalloissa
Skandinavialaisen federationin vetoomus Skandinavian hallitukBiin
Tulcholma, S / H L —^ Skandina-via-laincn
federationi Yhdysvalloissa on
lähettänyt Ruotsin, Tanskan j a N o r ­jan
hallituksille vetoomuksen, mis­sä
se pyytää näitä ryhtymään näi.
den Txiaiden kansalaisten turvaamis­toimenpiteisiin
-vainoja vastaan, j o i ­den
alaisiksi nämä joutuvat laki­ehdotusten
kautta, jotka on jätetty
kongressin käsiteltäväksi Washing-tonissa.
Mainittujen lakiehdotusten,
tarkotuksena on kaikkien vierasmaa­laisten
registeröiminen j a tämän
perusteella tapahtuva mahdollinen
karkottamineiT. Paitsi luetteloimista
-ralokuvaln kera j a : ylimääräisen ve-?
r o n säätämistä ulkomaalaisille, vaa;
ditaan lakididotuksissa myös sormi-ku-
vien ottamista siirtolaisten henki-*
löllisyyderi todistamiseksi.
Mitään tällaista ei ole j o s k a an
«nnemmin tapahtunut Amerikassa
lausutaan .Buöjtsin haUitekseUe
osotetuBsa vetoomrfksessa ~ ja! yk-sinpä
amerikalaiset demo^ä^aattiset;
yksilöt ja j ä r j ^ ö t ovwt Utuniaeet
hylkaystuomionsa hanldceen johdos­ta.
Ja) kun nämä laUelidotäkset,
tultuaan iMlksi, asettavat Bsotnn
kansalaisten «nemnustöo Ametfius-sa
asemaan, jota voidaan onn vtZ'
rata rikollisten asemaan muissa
jnaissa, ja Joka taimolDsessä anericit^
«evät oikettdotdckansta smtrta vSeä-tÖrThmia
kohtsaa Thdysraltoiuta,
on f«d«ratiom,,sitS ffiidti^r^tti
on lcäi»aii9röUsestä JiBcsfidi^jriac^
välinpitämättömänä seurata moista
hyökkäystä ruotsalaisia miehiä ja
naisia vastaan -vieraassa maassa.
Ruotsin hallitus voisi täten osot-taa
harrastavansa kansainvälisten
oikeussuhteiden humaanista järjes­telyä
j a nousta kauaskantavalla t a ­v
a l l a . -vähemmistökansallismiksien
sortoa vastaan. Asian pitäisi^ olla
eritoten Ruotsin sosialidemokraatti­sen
hallituksen sydämellä, lakiehdo­tukset
kun merkitsevät suoranaista
hyökkäystä ruotsalaista (ja myös
m i i i t a kansallisuuksia olevaa) työ-yäenainesta
vastaan, minkä kautta
tämä Vleimataan paariaslnokaksi, oi*,
keudettomaksi massaksi;"mikä on
täysin alistettu työnOstajaln. n l i e l i -
yältaan,, aitä kun maussa .-tapauk­sessa
uhkaa maastakarkotus; .Lisäk­si
muodostavat nämä lakiehdotukset
epäsjubrsn hyökkäyksen amerikalais-ta
työväenluokkaa vastaan,: k u n tä­inen
luodaan -ulkomaisista'%öläiid8tä
olkeudfton reserviarmeija^^^^^^m on
pakotetta nälkäkuolimAii; • t a i ^ ^ ^
kotaicsen uhalla tekemään ; työtä
mflUlv iiälkäpalkalla h y v ä n s ä . ; )^
taas puolestaan tulee «lidottomasti
Johtamaani palkkatason alenemiseen
Yhdysvalloissa, koskien VtSma araeri-kalaistdcin
tyoväenlaokksa. Tämän
vaoksi pyytää federationi; ettS Root-sin
halUtos, «dustsjansa Janit*« Yh­dysvaltain
halHttiksen IdoAa, tekisi
tiett8vSk8l«,,«tta se.,, vastastaa jä
im)testeera«,:keikkiea taflajs^n^oi;
, . keiisIooUc«u«||en_^ Jobdosto
Kiibtan hsllitns "irfin .^aaeii ir^Tntalaiyi^koht*?*)-.
"Politiken" asaatu
Samaan aikaan, k u n Ruotsin so­sialidemokraattinen
hallitus — kirr
jotctaan "Politikenissä" — «bdottaä
50,000 kruunun määrärahaa kruu.
nunprinssipuolisojen j a näiden, seu­rueen
ma^akustannusten korvaami­seksi
Amerikaan, suunnittelevat Y h ­dysvaltain
taantumukselliset ainek­set
vastakohteliaiauuteiia m.m. Ruot­sin
kansalaisiin ulottuvaa poliisi­kontrollia.
Skandina-vialaisen fede.
ratiohin kirjelmässä esitetyt näkö­kohdat
ovat sitä laatua, että niitä
on jokaisen korostettava. Me puo­lestamme
kannatamme niitä; j a l u u ­lemme
, liiottelematta voivamme se­littää,
e t t l l Baoisin työläisten «nem-mistö
on -myötätantoinen. Amerikaan
siirtyneille luokkatovereilleen.
/Sopii «et» vuoksi odottaa, että
hallitiis ednstajansa kaatta ^Yhdys­valloissa
nousee päättäväisesti suun.
nitelmia jastaan, joita Mr. Coolid-gen
reiigit ovat toteattamassa. Par-afkaiäian
puH*-*aan kansainvälisestä
moraalisesta k. nioitoksesta, «inkä
Bnotoi olisi hai-Jcinat. TflssS on
nyt tilaisnoa funmistella nit|l maa*
ta tSnä knnnioitaa on ja minne asti
«e rfittä». Jtt juuri "työläisten"
ludlitiiksen on joka tapauksessa teh-tivä
jofakijD maan kansaUisten suo»
joamiseksL Tätenhäit olisi titolsaus
jossaldnemiirin kohentaa haUitak-aen:
^SUisaSkSkannalta yhä
ttin BuveamtttA'arvonafitoa» lausäti
YkdysvaDoisib
Yhdysvaltain . siirtolaisviranomalset
toimittaneet vangitsemisia '^Delroi-
' ..tissa —-Canadalaisia toimii arkki»
joina , \ '
Detroit,, Mich. — Täkäläiset siir-tolaisviranomaiset
ova alottaneot
ajojahdin ulkomaalaisia vastaan^' jo-'\; -
ka tulee etupäässä kohdistumaan '
sellaisia canadalaisia -vastaan,; J o t ka
W}sX. lakivastaisesti saapuneet ,
dysvaltain pUolelle. Canadan kansa­laisia
el tähän asti ole ahdistettu
niin suuressa määrin k u i n tnuita.ulr
komaalaisia j a ovat, siirtolalsviran.;^' ' ;
omaiset antaneet kaikin puolin p a ­remman
kohtelun canq^alaiiälle. J o i ­hin
nähdett on o l l n t voimassa . e r i ­koisia
asetuksia.' Tästä lähUen e i ­vät
Yhdysvaltain siirtolaisviranomai^v.
set tule kursailemaan canadalafsten,',
enemmän kuin muidenkaan uiko- ,
maalaisten kanssa.
: I^aksikymmentä-viisi naista oit: täi- ;
lä hetkellä'pidätettynä poliisiasemat-lo,
joista suurin osa .on.Canadian .:
kansalaisia. , Heitä kaikkia fQryte-tään
. Yhdysvaltain siirtolaislakien
rikkomisesta, Maaliskuun aikana on
jo karkotettu Qcalkkiaan 80 canada- ^
laista Detroitista. i - _
Yhdysvaltain siirtolaisvlranoihalset j .
ovat antaneetiymmärtää, että heidän /
palvoluksossaan on Detroitissa asu­via
Canadan Ikansalaisia, J o t k a 4 o i -
mivat urkkijoina J a tekeVät flmtan-: r
toja selliiisten canadaläisten 8uht)l^^,^^ ^
j o t k a ovat laittomasti siirtyneet
maahan, j a ilmotetaan, ettS -noin
500 henkilön suhteen tehdiLSniipV-^ ','
haillaan tutkimuksia Dotrottisea J a
heidät tullaan piakkoin,pidattäm&an
kaiOcotustä varten.
mmi
mm
mm
>- " ' . " - t i
CaiiadassftHKetsottoit^
mOitarismia %
Sault Ste. Marie, O n t . — JPaikka- .«
kunnolle o n saapunut kaksi sotilas-i
virkailijaa Canadan vakinaisesta'ar-'
meijasta. Ja ovat alkaneet, a n t ^ a a i i ^
sotilasopetusta paikkakunnan ,miUi^'
sirykmentin Jäsenille. Kurssit, J o i l ­la
ohjausta ^ annetaan;^'tulevat kes- v
tämiiän - k u u s i - v i i k k o a ' - j a ovat ne
järjestetyt etup^ssä y l i - j a a l i u^
seereita varten. Kurssit /i^lkoivat,
-viime ;viikon maanantaina. ,
Onkohan tiimakin sitä aseistaril-sumispolitiikkaat
) NEUVOSTOLllTONi-RUÖTSIN ^
KAUPPAVAIHTO .
Tukholma, l/m. — Ruotsin ku-tomatyplälf
liiton "luottamusmies"
Ja?!^n;i:Jo|Ia m^ tyypilliset
vastikkeensa suomalaisessa vcljeslii-tossai,
on erittäin epävarmaa TitsO-^
yaltiasasemaansaparantaakseep ryh­tynyt
^mitä-^Julkcimpniir^hyökkMllyrr
hin liiton luokkatietoisia aineksia
vastaan. Niinpä on hän; ro.m. levi-tyttänyt
kiertokirjettä, jossa vilisee
kommunisteihin kohdistettuja' syy­töksiä.
Kiertokirjeellä on kuiten^
kin ollut aivan päinvastainen vaiku­tu?
kuin mitä liiton 'luoJttamus-mies"
oli tarkottanut. Niinpä kes­kusteli
Tukholman kutomatyöläisten
keskusjärjestö'' eilisessä kokOukses.
saan siinä Ja sos.-dem, lehdissä teh­dyistä
hyökkäyksistä, minkä jälkeen
hyväksyttiin päätöslauselma. Tässä
lausutaan ankara hylkäystuomio
esiintuoduille ''alhaisille valheille jä
luottamysmiestä alentaville -vihjai­luille
liiton suurta Jäsenistöosaa
kohtaon."
"LuQttamusraiehemme lausunnon
eräässä kohdassa s a n o t a a n "— jat­ketaan
päätöslauselmassa : " K om
munistit tietävät, että meillä o n tä­nä
vuonna kongressi, j j i sen -vuoksi
ryhtyvät he kongressivalmisteluihin
luonnollisesti toivomatta muuta kuin
hajottamisra J a särkemistä." Kea.
kusjärjestö lausun suuren kummasi
tuksensa luottamusmiehemme julke­an
pätemättömyyden johdosta. Eslt^
tämSttä todistuksen rahtuakhan,
olettaa Jansen olevan Itsellään o i ­keuden
tehdä kunnialle käypiä syy­töksiä
liiton jäsehiä kohtaait. V a i
haluaako. Janzen mahdollisesti v a ­laista,
missä j a milloin kommunistit
ovat hajottaneet j a särkeneet am.
matillista «{kettä? Tässä suhteessa
Joutuu Janzen auttamattomasti hä­peään.
Luottamusmiehen esiintymi­nen
on mitä suurimmassa määrässä
alentavaa, koska meidän on oletet­tava,
että hän puhau vasten parem­paa
tietoaan, t.s., että hfin valeh­telee
tietoisesti osasta liiton jäse­nistöä'
— niistä, jotka ovat kom.
munistisesti organisoituja — .kuin­ka
nämä muka ovat liittomme ^ha-j
o t t a j l a . Kehotamme luottamusmies- , . . i i . . . . .
tämme lopuksi kSsittelemaän ivm^^l^^, t^^^^l :
sissa lausunnoissaan tosiasioita M u ­kan
varovaisemmin. Sill2 Jansenin
käi^Hykset eivät ole koko l i i t o n ."
Päätöslauselman takana oli en
suuntia edustava enemmistä.
Kokouksessa yritti monten muuan
sos..dem. agentti ..soada keskusjär­jestöä
liittymään eosnJem. pnolaee-seen
samojen "aisomenttlen*^ no­jalla
kain miiä Jaazenlfin bn käyt­tänyt.
Matta mttoaa vaatäkkaiaen
imltaJa osotti Jäftviämittömäsa
]iaäkke.en tolkuttominiden, niin^^ttä
«08w-dem.: i^ntini , <^ luovuttava
«aemnistft ponnistnkslsta hajotus-tfjMäSa
eaoaialaisteh' sosderoien
oäUa-omiläuin/^^-kuien • «'PoUtlken*'
mmm'
l i »
Neuvostoliiton ^Tukholmassa ole­,
i i i
vat} kauppaedustajistoa /Varajohtaja
tov.'"Dittmaa' on lausunut sanoma-lehdistön
edustajille neivostdvalr'.^ /
lan ja Ruotsin kauppasuhteista m.m..
seuraavaa: ' ,, ' "
Viime -vuonna tehtiin käiippaedus-tajiston
välityksellä Ruotsia kanssa
kauppoja 60,000,000 Ruotsin -kruu­nun
arvosta. Tästä summasta lan­keaa
40,000,000 ' tuonnin osalle
Ruotsista Neuvostoliittoon ' ja 10,-
000,000 viennin osalle meiltä' Ruot- •
siin. . Tämän -vuoden. suuaaitelma.; :
käsittää 70,000,000 tuonnin Ruot- '
sista ja, 40,000,000 viennfn ' Buot- ,
siin. Ruotsista me tuomme pää­asiassa
koneita Ja muita' xautateol-isuuden
tuotteita Ja viemme «inne '
puutavaraa, pellavasi maatalous- '
tuotteita, kumitavaroita Ja niistä r
etupäässä autoreakalta: - - . ^
Ruotsista 'saamamme luotto suu­renee
jatkuvasti. Tällä hetkellä:
ruotsalaiset liikkeet tarjoavat meil­le
luottoa aina viiden vuoden mak- •
suajalla. , Vain pankkUuotoa sub'
teen on olemassa muutamia' väike- ' ^1
nksia Ja tämä Johtuu suureksi o- .^4
saksi siltä, että Ruotsin panidt ovat J
riippuvaisia englantilaisista^ pankeis- :."
ta. Suurimmat k a b p a t B i ^ ' \
kanssa on tehnyt Leningrad | a y -
leensä luoteinen alue. . ' ' _
Viimeisistä kaupoista aasaltaeie . " |1
erikoisesti malalta • tehdyt-.koneiden ^^if^Mä
ostot tulitikkuteollisuutta varten. ' f
Nämä ostot nousevat 3,000^000 ;
kruuBuun ja anta^rat rtiotitolaiset .
'm
i i
liikkeet tässä tapaaksessa 3 vuo-den
luoton. Mitä tulee, tootteldei
realisoimiseen Ruotsin markldooii- f'
la^ alin oa edelleenkin kilnaftettä- ' ; 'tS
vä • huomlota^tuotteidea.': laadun^ :'|>ii-' f,- ^:'^-^fS;|||f ^
raatamiseen,:'.'jotta • • ne-' :vDishral;'.'"mip- V:;;V;^:';:^'^tvff|5|'
äestyksellä^. kUpaUla nlkonuuOairteii :