Vapaus, March 25, 1929

              No. 71—1929 Maanantaina, maalisk. 25 p;nä—Mon., March 25
estettä. Sinne sopiikin yleisöä ko­ko
joukko, n- 10,000 henkeä. Mont­realin
suomalaiset työläiset, pankaa
jo ajoissa mieleenne että Vappua
vietetään, jotta muistatte saapua
tähän kansainväliseen työväen suur­juhlaan.
.
ILTAMIA
Iltamista mainittakoon tällä ker­taa
ainoastaan Puolustusliiton suo­malaisen
osaston järjestämä tilai­suus,
joka on 30 p:nä maalisk. klo
S. 15 illalla S. J . osaston lukutu­valla
1387 St. Antoine St. Ohjel­ma
koetetaan saada tarkoitustaan
vastaavaksi j a samalla huvittavak-
Jäseniä otetaan puolustusliit­toon
samassa tilaisuudessa rajaton
määrä. . Pitäkääpä mielessä tämä
tilaisuus ja sen tarkoitus. Liitty­kää
silloin jäseneksi Canadan Työ­väen
Puolustusliittoon, sillä sen
kautta paraiten puollatte työväen
oikeuksia ja autatte niitä joille " o i ­keus"
on tehnyt vääryji;tä,
YLEENSÄ
voidaan tässä huomauttaa kaikille
nukkuville työläisille työväenjärjes­töihin
liittymisestä. Täällä toimii
taloudellisia työväenjärjestöjä joi-hin
voitte liittyä. Tytöt liittykää
suomalaiseen palveli jataryhdistyk-seen
j a miehet metsä- ja sekatyöläis-uniooh.
Kommunistipuolue ottaa myös jä­seniksi
kunnon työläisiä. Työläinen
liity taistelijoihin. Toimi luokkasi
ja samalla omaksi hyväksesi.
Santtu.
Sivu 3
Naisten osasto
Ladysmith, B. C.
VÄHÄN PAIKKAKUNTAMiVIE
BIENNOISTA
Töitä on täällä kaivoksissa tehty
joka läivä j a työnsaanti on lujassa,
koska näkee työttömäin armeijassa
sellaisiakin työläisiä jotka joutuivat
vuosi sitten vähennykseen. Täällä, ja
eiköhän se ole yleisesti että kolikai.
voksista-vähennetään.työvoimaa joka
kerät, koska klvihinellä ei ole saman­laista
menekkiä kesällä mitä on tal­vella
j a sen takia komppEtniat tekevät
"yleissiivoiiksen'' noin joka kevät. N u ­mero
9 :n-kaivos, joka on ollut seisok.
sissa jonkun aikaa, alkoi työt noin
puolivälissä helmikuuta ja tämän
kuun 12 p. suljettiin kaivos määrää-nmttömäksl
ajaksi. Samaista on odo­tettavissa
täällä toisilla kaivoksilla,
joskaan ei suljeta tykkänään, vaan
tehdään suursiivous, pitääkseen ku­rissa
työläisensä. Sillä ne jotka saa.
vat jäädä työhön, ovat nilnpaljon
nöyrempiä ja sehän on luonnollista,
sillä meillä yleisesti on vielä yksilöl­linen
maailmankatsomus, niin silloin
ei olö yhteistyölle suurtakaan mah­dollisuutta
keskuudessamme, sen ovat
viimeaikaiset kokemukset osoittaneet.
Metsätyöt ovat taas alkaneet täy­dellä
voimalla täHä saarella. Viimeiset
työmaat kuidemani mukaan alkoivat
tämän kuun alkupäivinä. Tämä talvi
on ollut poikkeusj sen alan työläisille,
sillä he joutuivat olemaan työttömänä
pitemmän aikaa lumen jä pakkasten
takia.
Kämppä no 9:llä kohta uudenvuo-den
jälkeen tapaturman uhriksi jou­tui
eräs paikkakuntamme nuori työ­läinen,
jonka nimeä en varmaan muis.
ta, puun lyödessä häntä päähän siHä
seurauksella, että elämä loppui s i l -
mänräpyksessä.
Joku päivä sitten samaisella käm­pällä
kansalainen N. Erkkilä sai pie­nempiä
vammoja. Hän on joutunut
olemaan sairaalassa joitakin päiviä.
Toivottavaa, että paranee entiselleen.
Osastotoiminta menee entistä l a ­ttiaan.
Kokoukset on pidetty sääntö-määräisesti,
toiminta pidetty yllä m i .
tä voimilleihme on ollut mahdollista. \
Nuorisoliitto herätettiin uudelleeii |
eloon. Tov. Mary Gilbert käydessään
Proletaarinaisten liikehtiminen ja
järjestyminen kumouksellisis-a mer-keisä
on edistynjt ilahuttavassa mää­rässä
Amerikan suomalaisen työväen,
liikkeen keskuudessa ^^iimeisten \'uo-
5ien aikana ja sen vaikutus on elähyt
tävässä ja eh-yttävässä mielessä alka­nut
kaikilla joukkolukkeittemme aleil­la,
kuten kommunistisen nuorisoliik­keen,
pioneeriliikkeen, työväen ktiittu-riliikkeen,
osuustoiminnan j.n.e. tu­kemisensa,
ja kaiken aikaa ovat ystä­välliset
suhteet vallinneet proletaari-naisten
liikkeen, eri joukkoliikkeittem.
me ja kommunistipuolueen välillä.
Mitä lähemmäksi uuden imperialis­tisen
scidan puhkeamista tulemme, sitä
suuremmaksi merkitykseltään tulee
proletaarinaistemme liike, sitä suu­rempia
tehtäviä lankee sen suoritetta­vaksi,
erittäinkin ^en likeisen suhteen
TOoksi, mikä on olemassa proletaari-naisten
liikkeen ja proletaarisen ku­mouksellisen
nuorison välillä. Mennei­syys
huomioon otettuna on kuitenkin
pantava merkille joitakin heikkouksia,
joita tulevaisuuteen nähden on pyrit­tävä
korjaamaan. Suomalaisten prole-j
taarinaistemme liike on näet tähän
I asti ollut luonteeltaan pääasiallisesti
vain työläisäitien liikettä ja melkoises­sa
määrässä myöskin kansallista luon­teeltaan.
Siihen ovat olleet kylläkin
luonnolliset syynsä ja toisaalta ei
työläisäitien mukana olemista luokka­taistelussa
ole väheksyttävä, vaan
päinvastoin painostettava ja tehostet­tava.
Mutta samalla kertaa on kuiten­kin
välttämätöntä, että missä suinkin
mahdollista, proletaarinaistemme liike
kääntää kasvonsa tehtaisiin j a työpa­joihin,
rakentaa kiinteät yhteydet
teollisuudessa työskentelevien työläis­naisten
kanssa ja ryhtj^ alotteisiin
niitten järjestämiseksi, sekä poliittises­sa,
etä taloudellisessa mielessä ja et­tä
juuri tähän toimintaan tullaan t u -
levaisimdessa kiinnittämään pää huo­mia,
Tämän toiminnan tehostamisessa
joutira proletaarinaistemme liike vär
littömään kosketukseen toiskielisten
proletaarinaisten liikkeiden ja erit­täinkin
amerikalaisen proletaarisen
pääväestön englanninkieltä puhuvien
työläisten kanssa. Sen päämäärät ja
toimialat laajenevat ja sen luoime tu­lee
todella kansainväliseksi ja se tu­lee
erottamattomaksi osaksi työväen­luokan
kuniouksellisesta taistelusta
mitiä laajimmassa mielessä.
Tähän suuntaan onkin jo eri osis­sa
maata otettu valmistavia askelei­ta.
Työläisnaisemme ovat kiitettäväl­lä
tavalla osallistuneet lakkotaistelui-hin
lakkovartiolinjalla kivihiilen kai­vajien
taistelussa ja monien lakkotais-telujen
aineellisessa tukemisessa; osal­listumisessa
Sacco—Vanzetti-taiste-luim,
sotavastaiseen liikkeeseen, työ­läisnuorisomme
kasvattamiseen luok-katietoiseksi
nuorisokurssityössä ja
lasten kesäkoulujen järjestämisessä ja
aineellisesti tukemisessa, osuustoimin-tatyössä,
Toverittaren levityksessä
j-n.e.
Sitä mukaa kuitenkin kuin prole­taarinaistemme
liikkeen ja kommimis-tipuolueen
väliset suhteet lujittuvat,
vahvistuu ja selvenee tämän liikkeen
periaatteellinen sisäkö. sen sotavas-tainen
työ saa todella kumouksellisen
ja kansainvälisen luonteen, se muo­dostuu
tehokkaaksi avuksi yleisameri-kalaisen
työläisnaisten liikkeen ja sen
julkisuusvälineitten rakentamisessa ja
vapautuu entisistä pasifistista harha­käsityksistä
ja kansallisesta luonteesta-
Proletaarinaistemme liikkeellä it­sellään
on pyrkimys korjata yllälue-tellut
heikkoudet, mutta se ei men-neisjTdessä
ole saanut kylliksi voima­kasta
tukea puolueelta, enempää kuin
muiltakaan järjestöiltä; siUä on ollut
huutava tehtäväinsa xasoua olevien
toimitsijoiden puute ja onpa sillä ollut
vastuksena sitä vastaan kohdistu­nutta
ennakkoluuloakin, joka kuiten­kin
käytännöllisessä työskentelyssä on
vähitellen murtunut.
Suomalaisen Työväen Järjestön toi-nen
kainsallinen konventsioonl terveh­tää
proletaarinaistemme liikettä, toi­voo,
että likeiset, ystävälliset .«!ihtC3t
sen. Kommunistipuolueen ja työläis­naisten
liikkeen välillä tulevaisuudessa
eivät ainoastaan säily,-vaan lujittuvat,
sekä sitoutuu tukemaan proletaari­naistemme
liikettä, sen ponnisteluissa
tunkea juurensa tehtaisiin ja työpa­joihin,
sen rakentaessa yhteyksiä y-leisamerikalaisen
työläisnaisten liik­keen
kanssa, sen ponnistuksissa työ­läisnuorison
luokkatietoiseksl kasvat­tamisessa,
sen sotavastaisessa työssä,
sen ponnisteluissa kasvattaa itsellensä
toimitsijoita, sekä sen ps^rkimyksissä-lujittaa
suhteensa kommunistipuolu­een
ja sen käymien ja johtamien tais­teluiden
kanssa.
..Eläköön kansainvälinen proletaari-naisten
liike!
Eläköön Amerikan Kommnnlstipuo-luel
Eläköön Konununistinen Kansain­välinen!
Yhdysvaltain Suom. Työv. edustaja,
kokouksen naisedustajisto.
omme toi-
LENINGRADIN TYÖLÄISNAISTEN
PÄÄTÖKSIÄ
täällä puhujamatkallaan, sai rmoriso-liitn
osaston uudelleen eloon. Saa näh­dä
kuinka kauan he voivat pitää toi.
min taa yllä, sillä useampia nuorukai­sia
on joutunut -muuttamaan pois
paikkakunnalta työnetsintään.
Nuoret paikkakuntamme pioneerit
ovat ahkeraan toiminnassa. Kokouk­set
pidetään säännöllisesti, joissa he
opiskelevat opettajansa valvonnan a-laisina
ja toisinaan tekevät ulkoilma-retkeilyitä
ja luultavasti kevään tul­len
useammin kuin ilmat kaunistu,
vat ja lämpenevät. — O.
"Leningradin Pravdassa" teki tov.
Levi ehdotuksen, että naistyöläiset
käyttäisivät kansainvälisenä naisten­päivänä,
maalisk. 8 päivänä saa­mansa
2 tunnin loman vapaaehtoiseen
työhön työpaikoissaan, josta saaduil­la
varoilla varustettaisiin lastenseimiä,
perustettaisiin uusia ja hankittaisiin
kesäsiirtoloita.
Monissa Leningradin suurissa teh­taissa
oli tämä asia ollut käsittelyn a-laisena
ja kaikkialla naistyöläiset päät­tivät
yksimielisesti käyttää nämä kak­si
tuntia ehdotetulla tavalla. Eräit­ten
tehtaitten työläiset jo laskivat,
mitkä oyat käytännölliset tulokset
tuosta 2 tunnin työstä. Krasnaja Sna-mja".
tehtaan 5 työläisnaista kirjotta­vat,
että heidän tehtaallaan merkitsee
2 tunnin työ 3,000 ruplaa maiitittuim
tarkotukseen ja sillä summalla voi­daan
lähettää 80 pioneeria kesäleirille.
Sheljabovin ja Haltturinin nimiUe
omistetuissa tehtaissa, samaten "Kras­naja
Treugolnik"-tehtaassa työläisnai­set
päättivät työskennellä nuo 2 tun­tia.
Vplodarskin nimelle omistetussa
ompelutehtaassa työläisnaiset niini­kään
päättivät työskennellä kaksi tim-tia
ja hiistä saatavilla varoilla jär.
jestää lastenseimi kolmivuoroiseksi,
sen sijaan, että se on ollut vain kak-sivuoroinen.
Kuten näemme, varustautuivat L e -
nigradin työläisnaiset viettämään kan­sainvälistä
naistenpäivää todellisena
työläisnaisten Jnhia^TBjVHUä yhtciskmi-nallisesti
hyödyllisen työn merkeissä.
UUDiäMAA
mAUKSENNE!
Yhdysvaltain suomalaisen työväenyhdistys-järjestön
toiminnasta
YHDYSVALTAIN SUOMALAISEN TYÖVÄENYHDISTYSJÄRJESTÖN TOI
MEENPANEVAN KESKUSKOMITEAN RAPORTTI JÄRJESTÖN.
TOISELLE EDUSTAJAKOKOLTCSELLE, DETROITISSA,
M l C t t , aiAALIK. 17, 18 JA 19 P:NÄ. 1929
^ (Jatk.)
Valistustyöstämme
Kultmeen syksyn j a tämän talven
aikana; öh jokaisella alueella ^Uut liik­keellä,
puhuja, ohgaiiiseeraaja , taikka
tupa-a^tsäjttöri, rj&rjestönrkMiku? on
osjdlistunut näiden valintaan ja toi­nien-
jatkuväisuudOT järjestelyyn. Kes-touSsfm^
talM voitu tällä ker-raÄa.''^
avus|äa aluekoinitemta Ähalli-sestiL
y i ^ i r ^ ke^uksen varoja
ö n ' f ^ ^ t t u OilistajaS^koiiskustaimus-;
taa katteiksi
. ' 7 >.
li^is^Sr^'ii^*^^^^^ .tehostaxni^dcsi.
.^IpHäti^etöVJärj on kasva-
^!^äasett-Ä niin tii;vin ole^
."^v^^sMstystOT j ä i ^
r^^^^tSuiäTuu^ V^xia^-
l'ji^ä^U3äi^iSi& : paikkakminine
^ jntri^" ote järjetön yhdis-
' s y n t j t i f c ^ ^ S: ?ro«miatoista_^. asutusta
senrjTitäystä on huolella valmistetta­va
ja ohjattava myöskin 'paikallisessa
mitassa.
Ensisijalle on asetettava henkilökoh­tainen
jirppaganda niiUa. paikoin, mis-sä
järjestöllä on yhdistyksk.
agitaattorien toiminta heikpminin; jär­jestetyillä
paikoiIte.r.>*i^aöi&^^^^
tereillä oi^aniseCTa^i^^J^&it^^
kutus ja, selostukset'p^^
blemeista,' jotfei -tulee, ^rt^ea^^pite^
meidän tulee olla Workers (kommu-nist)
i) puolueen jäseniä.
Valistustyö ja toimiisi joitten
kasvattaminen
Valistiistyön tulee kulkea käsikä­dessä
organisoimistyön kanssa. Nä-mät
ovat kytketyt ksmimenillä siteil­lä
toinen toisiinsa. Niinpä melkein
kaikki uudet yhdistyksemme ovat joko
. tupa-agitaattorin taikka organisee-raajiemme
perustamia ja järjestämiä.
Tämän kevään kuluessa tulee jokai­selle
alueeUe saada organiseeraaja
liikkeelle heti Järjestön edustajako­kouksen
jälkeen- Olkoon kysymykses­sä
naisjaostojen järjestäjän, nuorison
organiseefaajan taikka osuustoiminta-puhujan
liikkeelle saaminen niin on
tämän käjrtävä .käsikädessä Järjestön
sesta ednstajako-kooksesta
(Jatkoa edelliseen numeroon)
KOLM.4NNEN KOKOrSPÄTVÄX I L -
TAPÄIVÄISTUNTO
JärjsstämistyöstÄ jatkettiin
keskustelua
PAAVOLA olisi toivonut^ että liän
oUsi ollut organisationikomiteassa nii­den
viiden valtion puolesta, joista on
ainoana edustajana. Mainitsi, että täl­lä
alueella on järjestötoiminnan alal­la
-edelleenkin paljon sekaaimusta.
Kertoili havaintojaan vuoristovaltiois­sa.
Hajallaan suomalaiset, väsyneitä
; luokkataisteluim. Suomalaisia lisään­tynyt
kuparikaivosseuduille. V o i t ti
ehkä järjestelmällisen organiseeraus-työn
kautta saada jäsenmäärä lisään-
Itymään. Naisjacstotyö kovin heikkoa.
' paitsi Hannassa. Nuorisoliike oli. hy­vällä
alulla, mutta sattuneet selkka­ukset
estivät sen. Kertoili kokemuk­sista
iiniotoiminnan 'alalla. Halusivat
\'iime palkkariidassa säilyttää järjes-j
tönsä. Joutuvat ristiriitoihin uuden u -
' niopoUtiikan kanssa. Mutta asiat ehkä
selvenevät, jos saadaan örganiseeraus-työhön
apua.
KALLE HEINO painosti kysymyksen
tärkejrttä. Kosketteli unionistista toi­mintaa,
väittäen sitä käsitystapaa vas­taan,
että unlotoiminta voisi aina olla
avonaista. Osoitti esimerkkejä mitenkä
unlotoiminta täytyy järjestää salaa
ja heti sen julki tultua on puhjennut
avoin taistelu, johon työvoiman osta­jien
puolelle yhtjry valtiovalta. Siirtyi
käsittelemään järjestön organisatsio-nikysymykslä.
New Yorkissa viime
syksyisessä jäsenryntäyksessä saatiin
parisensataa uutta jäsentä työväenyh.
{distykseen. Kertoili muotoja millä uu­sia
jäseniä hankitaan. Täytyy osata
sopivasti järjestää jäsenten hankinta-tilaisuuksia.
Monia keinoja voidaan
käyttää.
MOKSEN hyväksyi suunnitelman
jäsenrjmtäyksestä. On ollut ryntäyksiä
ennenkin, mutta ei yhtäaikaisestL Nyt
on yhtäaikaisesti jäsenryntäys panta­va
toimeen kaikilla alueilla. Voidaan
tehdä paikallisiakin ryntäyksiä. Ker­toili
kokemuksia Baltimoresta. Polemi-seerasi
sitä käsitystä vastaan, minkä
mukaan eivät lakkojen avustamiset,
Daily Workerln avustus y.m. kuuluisi­kaan
yhdistyksille. Lopuksi painosti
nuorisotoiminnan tehostamista.
SÄNTTI yhtyi organlsatslonikomite-an
suunnitelmaan. Kertoili huomioita
jäsenryntäysmahdollisuuksista.
THEO. MÄKI kertoili kokemuksiaan
uutten jäsenten hankinnassa. Siinä
voidaan onnistua, kunhru: -.ain luot.
tavaisesti työskennellään.'-Siirtyi käsit­telemään
Labor Sport Union asemaa.
Selosti sen syntyä ja kehitystä ja m i ­tenkä
se on tarpeellinen vetämään
työläisnuorison pois porvarillisista ur­heiluseuroista
ja N.M.K. yhdistyksistä.
Osoitti miten L.S.U:n seurat ovat o l ­leet
aatteellisestikin suuresta merki­tyksestä
ieslm. New Yorkissa. Seurain
täytyy toimia etiipäässä nuorison mu­kaan
vetämlseksL Yhteys työväenyh­distysten
kanssa on seurojen järjestet­tävä
sopusuhtaisesti. Puhui englannin­kielisen
lehden Workers Sportin puo.
lesta. Esitti ponsiluonnoksen L.S.U:sta
ja luki Berkeleyn, Calif, alustuksen
asiasta.
Ponsia hyvä'isytty
Hyväksyttiin seuraavat ponnet: O-suustoiminnasta.
Työmiehen, Eteen­päin,
Toverin, Toverittaren ja Punikin
arvosteluista ja lehtien ja kirjallisuu­den
levityksestä sekä nuorisotyöstä.
Jatkettiin keskustelua organisatslo-nikysymyksestä.
Ensimäisen puhui tov.
KARHU selostaen tilannetta järjestö­toiminnan
kannalta Penn. ja Ohion
alueella. Osoitti niitä vaikeuksia, mi­tä
järjestön jäsenmäärän kasvamisen
esteenä on tällä alueella.
MARTIN HENDRICKSÖN osoitti, jtä \-äsj'neitä voidaan vetää ne puolel-mitenkä
uutteran työn kautta voidaan
järjestöämme kasvattaa. Mutta on
Marsille ja Leninille jälleen annettava
paikkansa t5-öväenyhdistyksissämme
Etelä on viety pois kartaltamme. Siel­lä
on noin 6,000 suomalaista, jotka o-vat
pappien vaikutuksen alaisena.
Kertoili kokemuksia varhaisemmilta
ajoilta. Liike menestyy, mutta meidän
on itsemme luotettava siihen.
GILBERG oli sitä mieltä, että mo­raalinen
rappeutuminen varsinkin
suuremmissa kaupungeissa vaikuttaa
] estävästi varsinkin työväenyhdlstyk-
Isiin uutten jäsenten liittjTRiseen. Moit-i
ti Ohion alueella työv. yhdistysten
huonoa suhtautumista L.S.U:n kilpai­luihin.
Uniokj'symyksessa olisi myös­kin
tehtävä korjaus.
Naisedustajien julistus h>-väksytty
MAISSI HEIKKINEN selosti nais-jacstotyötä.
Sanoi tässä maassa olevan
noin 200 suomalaista naisjaostoa, jois­sa
yhteensä jäseniä noin 4,000. Oliko
entisessä suomal. järjestössä enempi
naisjäsemä? Naisjaostot ovat tehneet
paljon arvokasta työtä. Esitti kokouk­selle
lausunnon naisedustajiston puo­lesta
työläisnaisten toiminnan tarpeel.
lisuudesta. Lausunto hyväksyttiin.
(Julistus julkaistaan naisten osastos­sa.
— Tolm.)
OLGA OIKEMUS kertoili työläis­naisten
toiminnasta Uuden Englannin
valtioissa. Sekä U. E. työläisnaisten
liitto, että naisjaostot ovat ottaiiect
osaa avustukseen. On avustettu sekä
hlllllakkol^lsla Coloradossa että Ohios­sa
ja Peimsylvanlassa, kuiii myös New
Bedfordissa ja Fall Riverissä. Esitti
Massan alueen naissihteristön alustuk­set
päivätyölälsnaisten järjestämisestä,
naisten kursseista j a . lehtiin nalstol-mlttajlen
.asettamisesta.
IDA RAIVIO selosti naisten toimin­taa
Michiganin Ylänlemekkeellä. Mie­het
avustavat naisten toimintaa. A i ­kaan
saatu paljon kasvatustyön alalla
eri aloilla.
HELMI MATTSON kertoili naisten
toiminnasta lännellä, Ore.-Wash. alu­eella.
On etupäässä avtistettu nuoriso-kursseja
ja kesäkouluja, avustettu lak­kolaisia
y.m. työväenliikkeen eri aloja.
JENNY TRAST selosti Minnesotan
alueen naisjaostojen toimintaa. Prole­taarinen
naisliike on tunkeutunut jär­jestymättömillekin
alueille. Mutta or-ganiseeraustyötä
on edelleen tehty.
Miehet ovat suhtautuneet hyvin nals-jäostotyöhön.
Yhdessä aluetoimikun­nan
kanssa ovat naisjaostot työsken­nelleet.
WENDLA SIIKKI paheksui sitä, et­tä
tämä kokous antoi kaksi päivää
aikaa vanhan arvosteluun ja vain yh-
Luennoitsijain liikkeelläpitämisen eh-den
päivän uuden rakentamiseen. Toi­voi
että seuraavassa kokouksessa ovat
suhteet päinvastaiset. Kertoili naistyö-
Iäisten liikkeen kokemuksista. Pai­nosti,
että olisi päästävä laajempaan
yhteyteen muunkielisten työläisnaisten
kanssa. Neekerityöläisnalsten järjestä­minen
kuuluu työlälsnalslllkkeelle.
ELLEN SALMINEN puhui nuorison
mukaan vetämisen puolesta. Painosti
myöskin poisjääneiden jäsenten mu-kaanvc-
tämlstä työväenyhdistykslimme.
Mutta nuorisoon huomion kiinnittämi­nen
on tärkeintä.
KERTTU MILLER: Ohion alueella
naiset ovat meidän liikkeessämme ot­taneet
osaa kaikkiin niihin toimintoi­hin
kuin miehetkin. Nalsjaostotyössä
painosti persoona-ägltatslonln merki­tystä.
Puhui uskontovastaisen toimin-natj
tarpeellisuudesta.
MARTHA MORSON sanoi vasta
tässä kokouksessa päässeensä selville
siitä miksi New Yorkin alueella nais-jaostotyö
on niin heikkoa. Mlfihet o-vat
suhtautuneet kylmäkiskoisesti. E i ­köhän
miehlllämme ole siinä oikeisto-vaaraa?
Kertoili naisliikkeen nouse­mista
kansainvälisessä merkityksessä.
Se näyttää lupaavalta.
SJÖMAN kertoi millä tavalla nuori­soa
voidaan vetää mukaan. L.S.U. on
siinä hyvä väline. Edelleen kertoili
ncskelalsten väsymyksestä. Luottamu.s
työväenliikkee.seen on mennyt. Kun
kuitenkaan ei. voida luokkataistelua
paeta niin sopivasti lähestymällä näi.
Kiriallisuuden käytöstä
tona kuitenkin tulisi pitää vissin m i - , ... , ... , ^ ,. , ,
nimimäärän kuulijoita. Aikaisemmin! Järjestön jäsenistön tulisi kiinni taa
on ollut havaittavissa järjestön v a n - j f , ^ f ™ f huomloaan teoreetlLsen kir-hemmankin
jäsenistön keskuudessa ha allisuuden lukemiseen tutklm^.^een ja
' levittämiseen. Järjestömme jäsenten
teoreettisen tietoisuuden kasvattami­nen
on meidän enslmäinen yleinen
luttomuutta niin hyvin teoreettiseni;
kirjallisuuden viljelemiseen, kuin luen­tojenkin
seuraamiseen. Yhdistysten;
jotka ovat osaltaan ilmaisseet halutto­muutta
korkeitten luentokustannusten
suorittamiseen, tulisi sykysyn tullen
harkita aluekomiteoitten kanssa, luen.
tojen pitämistä ja kustantamista. Jär­jestön
puolestaan tulisi varata ^yvy-*
käs luennoitsija, edelJyttäen vissiä
kuulijoiden minimiä.
lemme.
KORTESOJA kertoiU liikkeemme
vastustuksesta Minnesotassa. Tupla-juulaiset
välttävät meitä sosdem.. vala
nimi olisi muka muuttunut. Teräs-trusti
vainoaa lehUemmel tilaajia. Ker­toili
kuitenkin rohkaisevia esimerkke­jä
Joukkotoiminnan alalta.
SAARI; Tämä organisatsionikysy-mys
on meille osoittanut, että väs.
tuksia meillä on, mutta muutenlian
se el olisikaan luokkataistelua. Oli sitä
mieltä, että LL.D:n rakentamiseen oli­si
lainattava enempi huomiota. Ker­toili
muotoja mitä järjestömme eräs
yhdistys on kcliitt&nyt rappeutunei­suutta
ja eristyneis>'yttä vastaan. Me­nestystä
on työmme saava Esitti ko­kouksen
hyväksjTnäun vaatimuksen
Mocneyn ja Billingsln vapauttamisek­si.
Esitys hj-väksyttihi j a lausunnon
laatiminen jätettiin ponsivallokun- ]
nalle.
JOHNSON oli sitä mieltä, että ci
sovi olla pessimisti työläisten vallan-kumouksellistumisecn
nähden? Jäseniä
yhdistyksiin ja puolueeseen voidaan
saada kunhan .vain telidään tarmo,
kasta työtä.
VOIMALA kertoili järjestämlstyön
kokemuksia Minnesotassa. OH sitä
mieltä, että järjestömme jäsenmäärä
voidaan kohottaa 10.000:neen.
BJÖRBACKA puhui pesslmlstlsyyt-tä
vastaan. Me tarvitsemme työväen­yhdistykslimme
enempi aatteellisuut­ta.
Eri toimintamuotoja on kehitettä­vä.
Järjestö el meillä ole päämäärä,
vaan väline vallankumouksellisen työ­väenliikkeen
rakentamiseksi. I.L.D. on
tärkeä järjestö.; Samoin L.S.U. Näitä
Järjestöjä on rakennettava. Niiden r a ­kentaminen
merkitsee meidän järjes­tömme
rakentamista.
PAASP luki Callfomlan aluejärjes­tön
laatiman alustuksen puuteollisuus-työväen
järjestämisestä. Jätettiin or-ganlsatslonikomltealle.
VIITANEN osoitti Amerikan suoma­laisten
vanhentuvan. Nuorisoon mei­dän
on kohdistettava huomiomme.
Kuvaili pikkuporvarillisuuden ilmiöltä,
jotka häiritsevät toimintaamme. Per-hepaartit
ovat vlholIlsiamMe, niitä
vastaan on taisteltava. Kunnioitettava
on niitä, jotka jaksavat olla mukana
työväenliikkeessä ja toimia sen hy­väksi
enempi kuin koskaan ennen.
JUNTUNEN: Kokouksen tulisi kiin­nittää
huomiota aluetoimikuntiin.
Järjestämistyö tulisi toimittaa pal­kallisilla
voimilla.
MATTSON: Raportti osoittaa, että
farmarit ovat suhteellisesti tehneet l u ­kumääräänsä
nähden suuremmalla
antaumuksella työtä. Teollisuuskeskuk­sissa,
luonnollisestikin on vaikeuksia.
Olevat olot tietysti sen vaikuttavat.
VIRKKULA: Jäscnverojen maksa­misen
laiminlyöminen osoittaa aatteel­lista
kasvatustyötä tarvittavan. Urhei­luliike
on avain toiminnassamme uu­sien
joukkojen mukaan vetämiseksi.
PURO: Erikolsprobleemit joillakin
alueilla ovat valkutancet sen. että
työväenyhdistykset eivät ole voineet
yhtyä keskukseen. On luotava pohjain
työväen unionistisen liikkeen kautta,
jossa suom. työväenyhd. voivat olla
hyvänä apuna. Meidän järjestömme el
saa vaipua soclety-elämään. vaan .sen
on oltaya mukana rakentamassa
myöskin unionistista liikettä.
HEIKKINEN: Meidän järjestös.säm-me
on tarpeellista vetää luokkatais-telutunnukset.
Ei riitä tanssiminen
ja näytteleminen.
Järje-tämistyöstä hyvak.sytty ponsi
seuraa:
OrganLsatbionikysymyksiä
S. T. Järjestön toinen edustajakoko.
us hyväksyttyään organLsatslonlkoml-tean
suunnitelman järjestön jäsen­määrän
kohottamisesta 10,000 :nteen
ja kuultuaan Massan alueen nals.slh-teerlstön
sekä Callfomlan alueen a-lustukset
koskien Järje.stäml.skysymyk-slä
ja lisäksi kuultuaan raportil nais-
Jaostotyöstä eri alueilla, kuin myö.skln
nuoriso- ja urheilutoiminnasta .-jekä
sen lisäksi keskiKjteltuaan näistä asl.
oista päättää:
1. Eri alueiden ja yhdi.sty.sten on
Suomen i
Pääkonsuli virasto i
koko Canadaa varten suorittaa kaik­kia
maan >'ira]HselIe edustukselle
kuuluvia tehtäviä, antaa passeja
matkustusta rarten kotimaahan tai
muualle, vahvistaa asiakirjoja, kään­nöksiä
y.m., seh-ittää perintö- ja
muita -Suomen kansalaisiin kohdis.
tuvia asioita.
Osoite:
ConsuUte General of Finland,
Room 918 ,
1410 Stanley Street. MontreaL
(Gorner SL Catharine and Stanley)
AKSELI BAUANHEIMO,
pääkonsuli.
Lisäksi on Suomella edustajina
Canadassa: Konsuli Erick J . Korte,
Port Arthur, Opt. — Adiel Saari­mäki,,
319 Bay ist., Toronto, Ont. —
H. P. Albert Hermanson, 479 Main
St.. WinnipeR, Man. — Thomaa
Franssj, Box L . , Coppcr Cliff, Ont,
Charles E. Magnusson 54 Dock St.,
Saint John. N. B.
AHAA
S U O M E E N
KnrssiSnomen Markkaa
]
Canadan Dollarista j
Lähetyskulut:
40c mhetyksistä alle $20.00. 00c lä-hetyk.
si8tä §20.00—$49.99, 80c lä­hetyksistä
$50.00—$79.99 ja $1.00
lähetyk-sistä $80.00—$100.00 sekä,
25c jokaiselta seuraavalta alkavalta
sadalta dollarilta.
SähkosanomalähelyktittS ovnt lä­hetyskulut
$3.50 liihctykaeltii.
Suomen rahaa ottetaan. Kurssi
$2.45 sadasta Smksta.
Tehkää lähetykset osottccUa: ' i
VAPAUS,
Box 69, SUDBURY, Oat.
Laivapilettejä myydSan.
Tiedustakaa pilettiax€nta. *
Vapaudelle ottavat rahaySlityksiä
vastaan myöskin: ^
VAPAUS 1
PORT ARTHUR BRANCti
316 Bay Street, >
Port Arthur, Ontario ^
VAPAUS MONTREAL BRANCtt
1196 .St. Antoine St.,
Montreal, Quo.
A. T. HILL,
957 Brondvicvv Ave., Toronto, Ont,
/. OKSANEIV,
Kirkiand Lake, Ontv '
JOHN VUORI. l
.South Porcupine, Ont. f
CHARLES HAAPANEN,
Osuuskauppa, Timmins, Ont.
DAVID HELIN,
eri paikkakunnilla I^ohj.-Ontariossa
tehtävämme. Totta kyliäkin teoreet-tLsta
marxlläis-leninlläistä kirjallisuut­ta
luetaan ja sen sisältökin tunne-taan
yhdessä jäsenistön osas.^a, mutta
me painostamme eitä tällainen luke­neisuus
on saatava laajempia työläis­joukkoja
käsittäväksi. Yllykkeeksi
cllsi saatava syntymään keskusteluja
luetun johdosta. Tämä koskee niin;
Johtuen suomalaisen työväenliikkeen hyvin lukurenkalta, kuin valistuskomi-1
sulaantumisesta maan yleisen työvä­enliikkeen'
muotoihin ja amerikalak;-.
syntyisen työläisnuorison mukaantu- saataisiin kohotetuksi,
lemisesta, on meidän- edessänune uu-tiin
syksyisille aluekokouksille, tol-mecnpanevakomitea
kiinnittää edusta­jakokouksen
huomion lehdistömme ke.s.
kittämLsajatukseen. Puhumattakaan
siltä edu.sta mitä keskittynyt talous ja
sanoisimmcko joukkotuotanto tarjoaa
niin hyvin lehtien kustannustolmh:-
nallc ja sitä ostavalle ja tilaavalle
lukijalle, me kuitenkin huomautamme
siitä seikasta mikä palkallLsilla leh­dillä
on järjestetyn työväenllikkee-i
hL^torian varrelja on ollut. Onko nyt
jo fiopiva aika lehtililkkeitten yhdlstä-mlselle?
Täyttävätkö nykyiset lehdet
liikkeemme yleiset tarpeet? Kaiva­taanko
teoreettista kuukausijulkatsua
Koska .suomalainen asujamlsto Ame.»-!-
ryhdyttävä volmaUkaascen ryntäys-^
kamppailuun, johon on osallistutta­va
kaikkien Järjestön lehtien ja muit­ten
orgaahlen.
2, Nalsjao-sto-, nuoriso-, pioneeri- Ja
urheiluliikkeitä on kehitettävä ja a-vustettava
järjestötoiminnan yhtey­dessä.
3, Järjestymättömien järjestämls-kamppailuja
on avustettava kaikilla
aloilla, mis.sä siihen on mahdollisuut­ta.
Eritoten teräs-, rakennus-, puu-r.
Jatkoa 4 :Ilä .sivulla)
teolta j a kalkkia aklUvlsla Järjestam-1 J ^ f ™!''**"'^»" "if"'""'^ ""Z^T
ma iä«„M. iotta t a n ^ l , . . » yllykkeet SS
kommunistiseen .valistus- ja vi
rityöhon'.-ja - 1 ^ ^ edesauttaa, ptonecrikämppiä
jÄt«ä' kokevan'jäseniä yhdistysten tulee
tfntafin p M c^iösftia; iiilieilu- jä' vöim^
jE :?,Tuekömki«Äten järjes^' '^60% -^^Äi^jestämi&ori nUn hyvin ko-fyötäysviikkojä.
" imaisi ryuiäj^ sah
on yhdistettäpä Tiaja^a^gfojetf?>3^^^
; Toisessa asfei^ai J:
T P J K : n j a aluekomiteain keskeisen toi- den toimitsljapolven kasvattaminen,
minnan perusteella siten että valistus jjo^jja tulee olla amerikansuomalaisen.
Ja kulttuurijärjestömme niitä osaltaan
^ j ^ t ä ä , että rahallisestikin auttaa.
YijOisAysben - ja aluekomitealn tulee
Olemme k<Adanneet tämän kysy­myksen
jokainen kerta kuin olemme
toimitsijoista neuvotelleet lehtien Joh­tokuntien
taikka. aluekOmitetätten
kanssa. Tästä johtuukin, - että tämän
puutteellisuuden korjaamiseksi olisi a i ­kaansaatava
toimitsijakurssit, joko s l .
teh, iettä harkinnallisestl valitaan op-
'^^^^^^ii^jkin nyt toun meillä, on' piialta Worker6kouluun„ kenties voita-ohjaaja,
' n ^ n saada ojqjllaan paikkoja Lenin-
, ovat l u - fffäOin - koiiluun taikka, siten että p i -
. ia- dettaisiin t o t m i t s i j ^ valmistuskurs-inc^
iir-^^oläväa^^^^ tiheimitnin'aisutulla alueella, esim.
ten liittäminen Work«s;'<konuhai^^^^^^ yh- Jonkun lehtemme ympärillä.
puolueeseeii, koska vain läteÄaDCTC^ ' ' .
Ien yhdistysten tjo sadyl^säasäBä^ suosi- Suositetaaxi, että tuleva «Järjestön
luonteen j a polijtösen si^lKta-ja jiäidch ojriskehi- T R K . järjestää valisUuveronkannon
kityksen. Ollaksenme kramnii i^jeimaa^"' ^'1 tämSn^^kevään kuluessa.'
toimenpidettä nyt jo otettava? J i j
lehtillikkeitä keskitetään, niin millai­siin
muoteihih ja Järjestely toimenpi­teisiin
silloin olisi ryhdyttävä. Onko
toimittava tässäkin asiassa Järjesty,
ncesti, vaiko sattumavaralseila lavalla.
Nämät ovat kysymyksiä, Joihiji tämän'
edustajäkouksen tuEsl vastata ja an­nettava
suuntaviivat lähitulevaisuutta
varten.'
EtajclB^ko valistus- Ja kulttuurityöKsä
Suomalainen Työväen Järjestö s i ­sältää
Amerikan suomalaisen työväes­tön
^ujoukon valistus- J a kulttuuri,
työn alaUa.' Järjestö on luokkamme
vall£tushärra,stusten -johtaja. Se-käy
ettmoÄiscna kaikkiin työtätekevien- yh­teisiin
ksuhiq^ailuihin Ja taisteluihin.
Järjestömme Jäsenistö on luokkamme
alikerin j a u h ^ n t u v a l s i n joukko suh-
Tolsaalta hyvä yhteiskunnallinen
kaunokirjallisuus, siihen kätkeytyvine
aiheistoineen, pitäisi tulla jokaisen
työläisen Ja raatajan omaisuudeksi.
Tämä menekkiä voitaisiin kohottaa
lehdissä julkaiistavien katsausten, väi­tösten
Ja henkilökohtaisen kehoituster
kautta. - '
Nykyisin Jo valistuneen työläisnuo­rison
keskuudessa on melkoinen me­nekki
englanninkielisellä' kertdmuskir.
jallisuudella. jopa teoreettisellakiri. I
Tämän- menekkiä voitaisiin köhotfia
ten että Jokaiseii yhdistyksen' kirjal-
Jisuusäsiamies' 'jä MrjalUsuUden.' le.
vittäjä "pitää myöskin-englanninkielis­tä
työväen itirjälliÄuuttäkäupanl
Lehdistö
Puuttumatta tässä yhteydessä leh- - .
dist&nine siihen puoleen. Joka esilet- teeasaan lixokin toisiin järjestyneisiin
esiin, puhumattakaan järjestyniltfcö-mistä.
Puhumme etujoukosta suhteellL^es.
Ha. merkitykfte,<;riä. Tämä Ci tarkoitn
sitä että me olL^immc kaildssa «suh-tei-
ssa pitkälle kehittynyt boL-jhevIstl-ncn
joukko taikka että me oIL'ämmc
maan kommunistipuolueen kaikissa
toiminnoisea ja taisteluissa etumaisin
sanan bolshevistisessa mielessä, mut­ta
me olemme kehlttymji.5sä sellaiseksi.
Etujoukoksi ja luokan taisteluitten jo/i-tajaksl
tuleminen kuitenkin edellyttää
jatkuvaa, mitä moninaisinta yhteyttä
itse puolueeseen ja sen Johtamien
kalkkien taisteluitten kanssa. Ja tässä
mielessä meidän Johtavien komiteoit­tamme
ja jäsenistömme kokonaisuu­dessaan
tulisi tulla yhä monUukuisim-min
csallislksl puolueen työn kaikkiin
muotoihin. Senvuokel meidän Jäsenis­tömme
tulisi liittyä puolueeseen vlL
meistä miestä Ja naista nlyöden ja
tultava aktiivisiksi puolueessa. Vaskt
silloin me olisimme etujoukko sanan
suppeammassa merkityksessä. T^is^
mielessä me vetoamme edustajakidco-uksen
kautta jäsenistöömme j a kalk­kiin
nUhin työtätekeviin. Jolta joka­päiväinen
ja alituinen vallitsevan Jär­jestelmän
riisto, sorto j a orjuutus kyp­sentää
vaUnilksi järjestymiselle; ke-holtuksella
liittykää Järjestöön Ja
puoluieeseen. Me tämän edustajako­kouksen
korokkeelta kohotamme huu­don
järjestykää, liittykää, suomalaisen
työväen Järjestöön, tulkaa osalliäkä
kommunistiseen liikkeeseen.
' Chicago, m., helmik. 21 p, 1929.
S.,T. J . TOIMEENPANEVA-KOMSTEh,
David Heino — sIbteerL