Vapaus, June 23, 1923

              • f' 1^ rS i »S^ii m» im f.S
m
Lauantaina, kesäkmm 23 p. — Sat June 23
VAPAUS
ffiaaadan flQomalaisen tySvaestdn äänenkannattaja, flmes-
%7 Sndboryssa,,Ont, joka tiistai, torstai ja laoantal
V A P A U S
(Liberty)
fhe onl; «san of Finnidi Werker9 in Canada,
&hed in Sadbnry. Oat, every Tnesday, l^orsday and
.Sömriay. /
: AdvertiBing rates 40c per col. incb. Minimom cbarge
tn eingle iusertion 75c.; DiBCotmt on standing advertieei
fflent. The VapaoB is the beot fldvertising medinm among
fte Finnish People in Canada.
Canodaan yksi vk. f 4.00, paoli vfL $2.26, koIsiQ kk.
11.60 ja ykslkb. 76c. .
thdysvaltoibin ja Suomeen, ykai vk. $5.50, pooli vk.
$8.00 ja kolme kk. 91.76.
alaoksia, joita ei seuraa raha, ei tulla läfaetlämäfin,
paitsi asiamiesten jQill{^ on takaukset.
IlmotDsbinta kerran julaistuista Umotoltslsta 40c.
\ jalstatuomalta. Suurista ilmotuksista sekä ilmot aksista,
•\Joiden testiä ei joka kerta muuteta annetaan tuntuva
alennus. Euoloilmotukset |2.00 kerta ja 60c. lisää
iokaiselta muistovärsyltä; nimebmuutosilmotukset 50c.
kerta, |1.00 kölmekertaa; avioeroilmotukset $2.00 kerta,
98.00 «kaksikertaa r syntymäilmotukset $1.00 kerta; ba-
IQtaantieto- ja osoteiimotukset 60c. kerta, $1.00 kolme»
kertaa. ~ Tilapäisilmotoksista pitää raha seurata mu­kana.
; - Vapaudet konttoH ja toimitus on Liberty Building,
Lone St., Puhelin 1088. ^- Postiosete:
99, Sudbun^, Ont
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne^ kirjottakaa uudelleen liikkeehoitajan per>
. aoonallisella'nimenä. f
l V. KANNASTO, Lilkkenhoitaja. -
Tiistain lehteen aijotut ilmotukset' pitää olla kont*
torissa lauantaina^ torstain lehteen tiistaina ja lauantahi
>hteen torstaina kello 8. *
; .r,:,., . '
- Itegistered at the Posf Office Department, Ottawa, as
,,a8eond class matter.
31 päivään mennessä. Päätettiin myöskin, että usein
mainittua eroavaisuutta «laiminlyönnin» ja «tahallisen
laiminlyomun» välillä ei ole olemassa, vaan että kum­pikin
merkitsevät samaa. , Näitten valmistelujen^ jäl­keen
pidettiin sitten tammikuun 2 pnä il923 Parisissa
liittolaisten kofiferenssi, jossa niin Ranska kuin Eng­lantikin
esittivät omat suunnitelmansa. V /
Esittämässään suunnitelmassa esitti Ranskan halli­tus,
ettei se suostu mihinkään Saksan maksujen alen­tamiseen,
koflka sen mielestä Saksan osuus hävitettyjen
alueitten jälleenrakentamiseksi on jo sinänsä riittä­mätön.
Ranskan hallitus i^ei voi m^aa liittolaisille
velkaansa eikä velkansa korkoja niin kauan, kun se ei
ole saanut Saksalta vähintäinkin hävitettyjen alueit­ten
jäjleenrakentamiseen myöntämiään varoja. Mut­ta
se on valmis kuolettamaan velkansa liittolaisille n.
8; E sarjan obligatsiooneilla. Saksaan nähden vaadit­tiin
Ranskan suunnitelmassa, että markan arvo^c^
vakiinnutettava, Ludjetti saatava tasapainoon, arvopa-'
pereitten diskonttaus valtakunnanpankissa on lopetet-^
tava ja pääoman maastavienti estettävä. Berliniinvsijoit-tuneen
vahingonkofvauskomjs9ioora*n ,on valvottava
näiden toimenpiteiden toteuttamista. Pitempään kuin
kahden vuoden lykkäykseen ei Ranska suostu. Jos
Saksan hallit.us ei täytä näitä ehtoja, niin miehitetään
Ruhrin alue, jonka uhkauksen toteuttamisella Ranska
sitten ryhtyikin kiristämään Saksaa.
a
- /
Eräs^ näyte porvarien vaaliehdok­kaista
i
Ontariossa paraikaa käynnissä olevassa vaalitais­telussa'
konservatiivien. päälipunkantajana esiintyy Ho-war^
i^erguson; ^.H^n pyrkii Ontarion pääministeriksi.
F^erguson on jo vanha tekijä politiikassa ja vakuuttaa
entisyytensä olevan siksi puolestaan puhuvan, että
kansa äänestää hänet ilmai^ muuta pääministerin Vas­tuunalaiseen
toimeen. ' \ ••
Multa tosiasiat 080ttavat,tetä Ferguson niin per­soonallisuudeltaan
^ kuin valtiollisten tehtäviensä täyt­tämisenkin
sujiteen on keinotteleva porvari, vieläpä
häikäilemätlömimmästä päästä. Fergusonin mennei­syys
halliluksert luotettavien toimien käyttanisessä' on
omiansa todistamaan tämän. Eräs esimerkki.
Vuonna 1917 päätti Shevlin-Clarke niminen'suuri
puutavaraylitiö ryhtyä hakijaankaan v_ tukkeja Quetico
Park nimisellä metsäalueella;y Yhtiön johtaja J. A.
Mathieu oli silloin lainfa^tijakunnassa, oli tunnettu
konservatiivien keskuudessa vaikutusvaltaisena miehe­nä
ja lainlaatijakunnan jäsenenä siis valHoHisesti tär
keässä vaikutusasemas^a. ,
Jos-Ferguson silloin Iballitusohjaksissa ollessaan
•olisi iBaltinnut etteivät hänen puoluelaisensa saa käyt'
tää laiAlaatijakuntaa, välikappaleenaan yksityisten kei'
notteluetujensä ajamisessa,. olisi .iKanellä ollut siihen
tilaisuus. Mutta sitä hän ei t^nyt. Hän nimitti Al­lan
MacDonald nimisen miehen laatimaan raportti
Shevlin-Clarke yhtiön haluaraasjatukklmetsästä. Ja
kuka oH tämä MacDonald? Hän työsfcenteli-mainitun
Shevlin-Clarke' puutavarayihtiön>konttoorissa ja oli
hänet vastikään nimitetty kruunun maiden apulaisagen
l } ^ Fort Francesissa Shevlin-Clarke yhtiqnisännistön
vaatimuksesta. ^
iii
m
le 'M-lm
'mm
m
•lii
mm.
m
> «MK
Ipiia
liiili mm mmm
» l i i
teftai
Sm
S^takorvausriita jä Saksan
> kiristys
v^; Saksan olot ovat vähitellen kiristymässä siihen
.pisteeseen, 'jolloin me saamme/ kuulla koko valtakun­taa
jäikyhävistä, mullistuläista. Juuri annetut yleis-lakkouhkaukset
puhuvat vakavaa kieltä, Sotakorvaus-maksujen
yh^ kiihtyvä kiristys painaa Saksan kaulas­sa
sellaisena, myllynkivenä, ^ttä jännityksen on ennen
pitkää lauettava muodossa taikka toisessa.
Kun maailmansodan päätyttyä voittajavallat olivat
sitA mieltä, että Saksan on maksettava kaikki liittolais-
^tcin kärsimät sotavahingot, niin muodostui myöhemmin
yhä enemmän ja enemmän ratkauev^aksi Saksan mak*
fiuky%:y, jota alussa ei ollenkaan oltu otettu huomi­oon.
Ja kun tämä ^naksukyky on ollut hyvin pieni,
;niin jokaisessa vahingonkorvausta käsittelevässä -neu-'
jrattelussa.änt Saksan korvaussummaa pienennen/. Vuo-
^deh 19^ tammikuussa, määriteltiin kokoiiaissuorituk-
Ben arvo' 226'miljaai^iVi koltamarkabi. Vuoden
19^1 toukokliun S pm ijätetyssä ultimafumissa vdlivis'
lettiin'se 132 miljaardiksi^kultamarkaksi, muttei tätä­kään'
summaa oiettu täysin vakavalta kannalta, sillä
suoranaiset maksut ja obligationien korot vahvistettiin
vain'50 roiljaardin sutiruiseksi; loput jätettiin myi^em-,
pään. aikaaJiT' Mtitta Saksti on osoittautunut k^ene*
mättömäkäi maksamaan edes Lontoon ultimatumin e,M-lyltämää
summaa. ^ Vuotta 1922 varten myönnettiin
^ent^deh lykkäystä, jonka mukaan Saksan oli vuonna
1922 suoriteltava 720 milj. kultamarkkaa ja 1,450 mil­joonan
arvosta luontaissuorituy.ia 2 milja&rdin kulta-niarkanja
viennin 26 prosenttisen verottamisen ase-inaata.
Mutta tänään summaa ei Saksa kyennyt
Miionna 1922 suorittamaan ja vuoden viittä loppdkuu-
Icäutla varteB' täytyi sille myöntää uutta lykkäystä.
Belgian osalle,lankeavat maksut peitettiin myöhemmin
maksettaviksi lankeavilla valtion arvopaperivekseleillä.
''^ tykkäystä koskevassa kysymyksessä ei Ransflcan ja
lEnglflnnin välillä ole pää&ty yksimielisyyteen. ^Alusta
alkaen on Ranska esittänyr vaatimuksen, ettei siitä
-voi olla puhettakaan ilman «tuoUäVta pantteja.»
$en, jälkeen; kun vjjhingonkorvauskpmissiooni vii
»he vuoden I6kattfuus3a oli, käynyt Berlinissä, esitti
Bradbury suunnitelmansa viiden vuoden lykkäyksen
ttvöntämisestä. Lokakuun 2^ pnä vastasi Barläio»|
\iihen, etld lykkäystä voida myöntää ilman pantteja
ja että wiiiugonkorväuskysymy8 on ratkaistava kan-
«ainvälisiä velkoja'^oskevan kysymyksen yhteydessä;
;l4.pnä marraskuuta lähetti Saksaft hallitus vahingon-körvausT
«miissioonille ijoolin, ijossa se kaikille rdba-ja
tavarasuorituksille vaati kolmen tai neljän vuoden
lykkäystä sekä väliintäin 500 miljoonan kultamarkan
suuruista ulkomaalaista lainaa luvaten vastapalveluk­seksi^
vakiinnuttaa markan arvon, jota tarkoitusta var­ten
Saksan valtakunnanpankki asettaisi 500 milj. kul­tamarkkaa
käytettäväksi ja myöhemmin otettaisiin vie­lä
kotimainen laina, josta puolel ja ulkomaalainen lai­na
kokonäfsuudessaan käytettäisiin vdiingonkorvaus-suorituksiin.
Ehdotus kuitenkin hyljättiin.
ii •
•m
1
mmi m
mmi
Touluicuussä kokoontni Lontoon konferenssi, jossa
Ranskan ja Englannin käsityskannat iskivät jyrkästi
vastakkain. -Ranska vaati tuottavia pantteja, siis Ruh­rin
alueen miehittämistä,' kun taas englantilaiset olivat
sitä mieltä, että sellainen menettely kokonaan tuhoaisi
Saksan talouselämän-^lman, että Ranska tulisi saavut-'
timaäh toivomiansa tuloksia. Saksan talouselämän
parantamisebi oli markan arvo saatava .ensijsi va­kiinnutetuksi.
^
Kun tällä tavoin oU muodostunut ylitsepääsemätön
eilta Englannin }ä Ränsbn välille, niin ryhtyi Rans-
'ka y h d ^ ' B e l ^ . f s Italiaa l^anssa valnustelemaan
vahiiigonkomuöbmksioonissS edellyty?^., hyökkäys-lelkea
varlÄ Saksäm. '.VästolnDäglanni^ ^ustajan.
mielipidettä päätettiin joulukuun 27 pnä, että Saksa
oli lyönyt laimin piiutavarasuorituksensa, vaikka Sak­ea
oli luvannutkin ne hankkia vuoden 1923 maaliskuun
Upton Sinclairin
vastaus
Kerroimme äskettäin kansainväli­sen
avustuskomitean lähettäneen
v^erikassa poliitltisista syistä van­gitulle
kirjailijalle Upton Sinclair-ille
myötätuntöisuussäfakösanoman.
Tähän sähkösanomaan on Sinclair
vastannut: «Ei mitään valittelemis-ta^
Aivan tavallista .Amerikassa.
Upton Sinclai]^ '
•A.
On luonnollista, että MacDpnaldin raportissa pi­dettiin
silmällä hänen todellista isäntäänsä, Shevlin-
Clarke puutavarayhtiötä. -^Asiantuntijat Vakuuttavat,
että hän ei ede8^ii^sin\rt käydä koko metsäalueella,
Jaatipahan vain metsistöstä hyvin epäedullisen rapor­tin^
niin että se olisi hinnotettu mahdollisimman hal­vasta
)S ilmotti lisäksi, että kyseessä olevassa kaista­leessa
on 24,900,000 jalkaa mäntypuita, vaikka niitä
todellisuudessa olikin vähintäin 76,000,000 jalkaa.
Kyseessä' olevaööa melsakäupassa olisi Fergusonin
virkansa puolesta pitänyt ilmottaa alue nyt myytä­väksi
huutokaupalla enimmän tarjoovalle. Tätä ei
Ferguson kuitenkaan tehnytj vaan sen sijaan laati muu­taman
lentolehtisen ja, lähetti niitä sitten suurinmial-ta
osalta sellaisten, henkilöiden nimellä, jotka olivat
jo kuolleet; olivat syrjässä liikemaailmasta tai sitten
niiri vähävaraisia, ettei niiden kannattanut ajatella­kaan
käydä käsiksi kyseessä olevaan metsistöön. Tällä
kieräilyllä lainlaatilakunnassa oleva • ^hevlin-Clar'ke
yhtiön isännöitsijä Madileu sitten saikin kyseessä ole*
Van tukkimetsän mitättömästä hinnasta haltuunsa, sai
enemmän kuin puoll^ halvemmalla, kuin mila mel-säaluiB^
n vieressä olevat samanarvoiset melsislöt oli­vat
mäcsaneet. ^
Fergusonin kontolla' on lukemattomia muitakin yh
tä törkeitä väärinkäytöksiä. Kun porvarillinen halli­tuskoneisto
ei ole häntä asettanut tilille häiltäilemät-^
tömästä keinottelustaan ja virkapaiMcansä vaärinkäyt-'
tämisistä, luulee hän saavansa edelleei^in kaikkien
kansankerrosten kannatuksen noustakseen entistä vai
kutusValtaisimpiin hallinnollisiin latoviin. Ferguso­nin
menneisyys, kuitenkin osottaa, ettei hänestä tule
enään kunnon kalua edes lavallisille porvareille, pu­humattakaan
siitä; että liänen vaalitaistelullaan olisi
mitään yhteyttä työtätekevien kansau^errosien Ikanssa.
— Luokkatiefoisuuden' kasvattaminen työtätekevän
luokan ke^udessa on yksi sosiaTisfisen työväenliik­keen
täriceimpiä tehtäviä. Siitä ovat ylainiielisiä niin
nuorempi kuin vanhempikin poM;
Nousevan polven sosialistinen kouluuttaminen, val­lankumoukselliseksi
tekeminen, siinä epäilemättäij^i
koko työtätc3cevän luokan tärkeimpiä,^ ^yliypäit^^' t i ­lavia.
Eikä tassa^össä ^aa riittäai yk8in>-.se^ «tta^^vaii-tuneempaan
nuorisoon kiinnitetään huomiota. Ei.
Varhaisnuorisokin on mukaan luettava, se p'61vi, joka
meidän -jälkeemme on taisteluamme jalkava.
Neuvosto-Venäjän työ­läisten
kesälomat
Kaikenlaisia helpoiituksia rauta­tien
hihnoissa y.>m.s. on varattu
niille Neuvosto-Venäjän työläisille
ja liikeapulaisille, jotka tänä ke­sänä
matkustavat kesälomalleen.
Rautatielipuista^ saavat nämät (kesä­lomalle
matkustajat 50 pros. alen­nuksen
karkista pileiteiE^ä. 'Siellä,
missä suurempia määriä kesälomal­le
meneviä työläisiä ja liikeapulai­sia
on mktkc Silaan, järjestetään hei
tä varten-erikoisia juniai Venäjän
ammattiliitot yhdessä rautatiehallin-non
kanssa huolehtivat kaikista tar­vittavista
toimeppitteistä tässä suh­teessa.
, ,
Kutomatyöläisften / liitto on kat­sonut
välttämättömäksi ]perustaa; li-sävirkistyskoteja
liiton jäseniä var­ten.
Nämä lepokodit avataan jo.,tär
män kesän ailkana,
Sen:„ johdosta, kun suuri joukko
valtiontehtaiden työläisiä on/ilmoita
tanut; haluavansa, viljellä vihannek­sia,
myönnettiin Nhieille tänä kevänä
kymmenen päivän loma-aika näitä
töitään varten kaikissa neuvostoval­tion
tehtaissa. /
Katkera isku
' Äskettäin p^tti Seinäjoen sos.
nuorisosbura laittaa kuntoon paik^
kakunnalla v. 1018 telotettujen työ­läisten
haudan; Aikomuksena oli
tehdä liaudan /ympärille betongista
aitaus, jonlka' sisusta täytettäisiin
maalla ja koristettaisiin kukkalait­teilla.
Suunnitelma ehidittiinkin jo'
toteuttaa jokseenkin valmiiksi; kun
paikkakunnan porvarit ja viran­omaiset
puutuivat asiaan ja estivät
työn lopullisen valmistuksen. Samal­la
kääntyivät , he maaherran puo­leen
pyytäen hänen |Virka-aipuaan,
jota tämä olikin valmis antamaan.
Eräänä päivänä saajpui hän itse • pai­kalle
ja antoi määräyOcsen hajoittaa
jo tehty työ maantasalle, joka'toi-mitettiinkin
ihan perusteellisesjti^
Lisäksi on uhkailtu nostaa syyts
haudan kuntoonlaittajia vastaan.
Vaikka viranomaisten, tapettujen
työläisten hautojen'Unhoonpainami-nen;
saakin ' täiUä' kertaa ^sellaisen
luonteen, joka mitä kipeimmin kos­kee
jokaista työläiatäi eivät nämä
haudat, silti tule olemattomaksi, ei­kä
niissä vaalenevat murhattujen
työläisten luut unhotu koskaan nie-listä
pois.- Typerillä toimenpiteillä
kiihottavat viranomaiset vain /enemr
män mieliä jä verestävät v:n 1918
muistoja.
vaikuttaa säpövastukseen. Sähkö­vastus
luetaan eli mitataan Oh­meissa,
joka on kansainvälinen hy­väksytty
mitta }/i on 1 Ohm se vas­tus
jonka 106.3 cm, pituinen ja
kauttaaltaan yhäläinen elohopeapat­sas,
^ainaessaan 14.4521 grammaa
ja ollessaan asteen lämmössä Cel­siusta
fiähkövirrdleantaa. Yksi
Voltti on siis se jännitys jo!ka saat­taa
1 amperin kulkemaan tällaisen
vastuksen (Ohmin) - ^läpi. Jos tuon
elohopeapatsaan lämpömäärää tahi
sen pintaralaa poikkileikattuna
muutetaan '/muuttuu myöskin sen
vastus sähkövirralle. Jos katkaisi­simme
tuon elohopeapatsaan kahtia
ja kuitenkin samalla pitäisimme sen
yhtä -paksuna olisi sen pituus 106
— 2—53--15 cm. ja nyt sen vas­tus
olisi enää vain '.5 Ohmia ja nyt
yksi Voltti saattaisi 2 amperia kul-,
kehtaan sen läpi. Jos taasen lait­taisimme
tuon elohopeapatsaan
212.6 cm. pituiselksi lisääntyisi sen
•vastus puolella ja 1 Voltti kyke­nisi
nyt enää työntämään .5 aTnpe-ria
sen läpi. Eäelläolevasta ehken
selviää lukijalle Voltin oikea mää­ritelmä,
jossa kuten ilmeistä pitää
ottaa huomioon se vastus minkä
läpi 1 amperi kulkee.
< Kauppistoivo.
YHäolevassa puheeksi otettu «Ky-»
sym^issä ja Vastauksissa» ^ oUuf
määritelmä voltista oli otettu suo­malaisesta
Tietosanakirjasta ja oli
se suppeutensa takia luonnollisesti­kin'
vajanainen ja ainoastaan am­mattimiehelle
ymmärrettävä. Jos se
todellakin oli harhaanjohtava, niin
olisipa todellaOcin mielenkiintoista
panna merkille, kuinka canadalai-nen
työläinen antaa sähköopissa ne­nälle
vanhanmaah tohtoreita. Näi­den
kysymysten ja vastausten hoi­taja
ei itse ymmärrä voltista eikä
koko sähköalasta sen enempää kuin
että, osaa kääntää lamppuun tulen
silloin kun se sattuu olemaan hy­vässä
kunnossa, joten hän on kovas-
%ymykseen mitä osaa näyttelevät rotu ja yksilö jifeis^ 1
eläämraäässssää,, vastasi Engels sseeuurraaaavvaassttii:: "^aJläe>t|
2. Me olerimie sitä mieltä että lopullisessa analyv.;,,. . ,
olosuhteet ovat määräävänä tekijänä historiallisessa i l - . , '^^'^k
^enuyksesiä.
dettävä silmällä kahta seikkaa: ' ^ ^
(a) Että politiikan, lainopin, filosofian, uskonnon kiri ll-iteitten
y.m. kehitys lepää taloudellisen kehityksen pohjalla
vaikuttavat toisiinsa sekä taloudelliseen perustaan. Tä •• i
sitä, että taloudellinen tekijä on ainoa toimiva syy ja kaikk'" ^"^""^
passiivisia vaikuttimia. Mutta koko tilanne estää useiden ' "
keskenäisen toiminnan taloudellisen välttamättömyj-den per ^ " i f '
viimemainittu voima on lopullisesti määräävänä. Valtion vaiku
TaijiI
ilmenee suojelustariffien, vapaan vaihdon, hj-vien lai hu •
tuslakien kautta; eipä edes S^an, pikkuporvariston mZTM
ja kykenemättömyyskään - joka johtui. Saksan taloudel I S P - H f
deesta vuosien 16^ ja 1830 väliserfä aikana^ j , il Jtin"£
ti kiitol inen • toveri Käuppistoivolle
hänen ylläolevasta selostuksestaan.
7 Voltti
Kesäkuun 12 päivän numerossa
Vapautta on sana Voltti, siinä ole­vassa
Kysymyksiä -ja Vastauksia
määritelty seuraavasti: »-Voltiksi
kutsutaan sitä jännitystä, mikä syp-nyttää
sähköjohdossa yhden ampe-rian
virranvoiman. Tuo määritelmä
On harhaanjohtava ja vajanainen.
Parempi määritelmä on esim. Vol­tiksi
kutsutaan' sitä sähköjännitystä,
joka saattaa di' pakoittaa yhden
amperin säl^ovirtaa kulkemaan sel­laisen
suljetun ; -läpi
jonilia sähkövastus on yksi 'Ohm.
Kaikki liikunta fcolitaa vastusta mat­kallaan.
Niinpä esim. laiva vedtes-sä
kulkiessaan on pakoitettu syrjä­yttämään
veden antaman vastuksen.
Juna kulUessaanftadalla kohtaa il­masta
äyntyvah "vastuksen sekä pyö­rien
ja ratakiskojen välisen han-kauiksen.
'Vesi kulkiessaan putkqoh-toja
pitkin \kohtaa myöskin vastus­ta
ja tämä^Vastuä^ sitä suurempi
mijä pteYiempi, pitempi ja mutkik­kaampi
putkijohto on. Samoin
miösidit sähkö» kulkiessaan säh-kölarikoja
pitkiii^* kohtaa yaatustÄ
osakseen' ja fon iuo \'rastns ^erilai­nen
erilaisigsa,{.^et8neiss^ Useat
seikat ku^en ,^%i8?IjkojohtojBtt P>
tuus, niiden ^^snus, metalli nus-tä
ne ovat tehdyt (esim. kupari,
alumjinTy.m.) seka se minkSlaiata
sähköä ' ne kdettavat el^ johtavat
Kysymyksiä ja vasta­uksia
~ - Canadau' hallituskoneistoon
kuuluu ministeristo; eli • kabinetti,
joka muodostuu eri hallitusosasto-jen
johtajista. Pääministerinä toi­mii
valtiosihteeri ja salaneuvoston
puheenijobtaja-W. L. Mackenzie
King. Hänestä seuraavalla sijalla on
rahastonministeri W. 'S. Pielding,
.Näiden lisäksi kuuluu ministeris-topn'
vielä puolustus- ja miliisilai-töicsen
Y johtaja, laivastoministeri,
ylipostimestari; oikeusministeri, ter-veysministeriy
tullilaitoksen , johto­mies,
meri- ja kalafetujsministeri,
kauppaministeri, srotilaitten siviili­asiain
ministeri, rautatie- ja kana-va-
asiain ministeri, siirtolaisasiain
ministeri, intiaanien asiain ja kai-vosministeri,
, maanviljelysministerf,
työasiain ministeri fa yleisten lai­tosten
.ministeri. Näiden lisäksi toi­mii
ministeristössä vielä muutamia
«salkuttomia» ministereitä, jolJka ei­vät
varsinaisesti edusta erikoisia
hdlitusde;par.tementteia.
— 'Mormoonien kirkkokunnan on
perustanut iloseph Smith, joka syn­tyi
vuonna 1805. Mormoonit muis5
televat häntä edelleenkin suurella
kunnioituksella.
—• Chicagon palo syttyi lokakuun
8 pälväöä^Vuonna 1871. Palo sai
alkunsa siitä Icun Mrs 0'Learyn leh­mä
potkasi navetassa lappua,; joka
sytti rehut .tuleen ja niin tuli pääsi
heti leviämään vastustamattomalla
raivolla. Tuli tuhosi kaupunlkia kaik­kiani
2,124 eekkerin alueelta^, eli
toisin sanoen sanoen sellaisen kais­taleen,
joka oli neljä mainia pitkä
ja ;toista mailia leveä. Kaikkiaan
17,500 ralfennusta paloi poroksi ja
omaisuutta laskettiin tuhoutuneen
kaikkiaan noin 200,000,000 dollarin
arvosta. Ihmishukka oli verrattain
pieni, sillä ainoastaan noin 250 ih
mistä joutui lielkkieh uhriksi. \ ;
— CharlesDaJrvrin oli sikäli Ju­malan
kieltäjä^ kun hän selitti, että
tämän aineellisen maailman ulko­puolella
:.ei ole mitään ja että näky­mättömäksi
kvtvitellusäa maailmassa
ei voi olla .mitään ihmiselle Uskot­tavia
eikä tiedettäviä asioita. Dar­win,
ei uskontit minkäänlaiseen per­soonalliseen
jumalaan, joskin hän
nuoruudessaan' «oli harrastaniit kris­tinuskoa,
jonka harrastuksen hän
oli saanut kristillisessä kodissaan
joka kuitenkin oli enemmän erään­laista
siveeBisyydeii tunnetta kuin
uskonnollisuutta. Uskonasioista Dar­win
sitten myöhemmin itse kirjot-ti,:
että .«Uskottomuus valtasi mi­nut
sangen hitaasti, mutta sai mi-nussa>:-
kuitenkin lopulta: täydellisen
vallan». Darwin. oli,;3toptenkin rkai-ken
aikaa sangen-' arka vaikutta­maan
. ulospäin mielipiteineen, josta
hän on itse selittäayt, että jokm-sen
tulisi omasta kohdastaan rat­kaista
uskontokysymys perinpohjai­sen
tutkistelun kautta. V
— Sosialistisen liikkeen esitaiste-croon,^
ennenkuin vällankumou'ssbdat ja Napoleonin sodat tekiva^J^
dellisen kuivuuden sietämättömäksi. Historia ei, kuten jotkut yj v"^
maksi mukavuudekseen kuvittelisivat, ole taloudellisen tilanteen auJ^
maattinen seisaus, vaan ihraiset lievät historiansa itse. On kuiteni^
varmaa, että ihmiset toimivat niiden"vallitsevien olosuhteiden mukaile,
ti, Jotka ovat määräävinä heidän toiminta-alallaan. Ja näiden joukKs,
oyat taloudelliset olosuhteet aina tärkeimpiä, huolimatta siitä kui
suuressa määrin poliittiset ja ideologiset voimat vaikuttavat niiliin. Lo:
Pullisessa laskussa ne ovat ratkaisevana tekijänä-ja muodostavat sen y.
täisen rihman, joka ohjaa tutkijaa aineen oikeaan, kaikkikäsiitävään
märtämykseen. •
(b) Ihmiset tekevät oman historiansa, mutta ei seurauksena yleisesd
tahtomisesta eikä minkään yleisen suunnitelman mukaisesti — ei tid
määrätyssä rajotetussa yhteiskunnallisessa ryhmässäkään. Ihmisten pn-j
kimykset ovat vastakkaisia toisilleen. Tästä seikasta aiheutuu jokals«sa;j
samanlaisessa ryhmässä määräävä tarve, jonka satunnaisuus on samallji
kertaa sekä sen ilmestymisen täydennys että sen muoto. Se tarve tai]
välttämättömyysj joka tässä on jokaisen satunnaiselta näyttävän ilmiön,
takana, on loppujen lopuksi aina taloudellinen välttämättömyys. II.
mestyy niin sanottu suuri mies. Mutta se seikka että se sattuu olemaait
joku määrätyllä ajalla j a paikalla ilmestyvä määrätty suuri mies, on
yksinkertaisesti vai pelkkä sattuma; . Mutta jos suljemme hänet poi?
syntyy heti sijaisen tarve jäitämä sijainen löydetään aikanaan, Et!ä h- '>
poleonista jluli sotilasdiktaattori — oli puhdas sattuma, mutta ettäsiiiä;
tapauksessa, jollei Napoleonia olisi ollut ottamassa hänen tilansa, sitä
todistaa se Eeikka että jokaisessa tapauksessa, miss^ sellaista miestä tar­vittiin,
hän myöskin'löytyi: Caesar, Augustus; Cromwell j.n.e. Vaiidcapa
Marx sattuikin olemaan historian materialfsi^in lain keksijä, niin Hiiei-ry,
Mipet ja Guizot, jotka vuoteen 1850 mennessä kiiijoittelivat englan-!
ninkielisiähistorioitay todistavat että sellainen käsitys oli jo olemassi
Ja se että myöskin Morgan keksi saman ajatuksen todistaa edelleen, etti
aika oli sellaiselle tapahtumalle kypsä ja,että tähän keksimiseen oli ole­massa
pakottava tarve.
_ Ja sama on jokaisen muun todellisen tai näennäisen sattuman laiu
historiassa, iloita kauempana se ala, jota me kulloinkin tutkimme,'on
taloudelliselta taustasta ja mitä enemmän se lähentelee puhtaastit abs­traktista
«ideologista käsitettä, sitä enemmän me huomaamme — sen ke­hityksessä
— tällaisia tapahtumain näyttämöllä esiintyviä sattumia ja
sitä enemmän sen kehityskäyrä vaihtelee. Jos joku kuitenkin koettaisi;
etsiä tämän käyrän akselia, niin han huomaisi että mitä pitempi on se
ajanjakso, jonka kuluessa huomioita on tehty, ja mitä laajempi täten kä­sitelty
ala, siö lähemmin kulkee^ tämä akseli yhdensuuntaisena talou-.
dellisen kehityksen akselin, kanssa.
Saksassa on suurena esteenä näiden asioiden, oikean ymmärtämyksen
tiellä se tämän aineen anteeksiantamaton laiminlyöminen, johon talon-dellisen
historian kirjottajat ovat tehneet itsensä syypäiksi. On kovin
vaikeata päästä vapaaksi kouluijen istuttamista historiallisista käsityksis­tä
ja vielä vaikeampaa bn tarvittavien ainesten kokoaminen! Kuka esim.
on lukenut vanhaa J. V.^ Juli(^ia, joka sisällyttää kuiviin kokoelmiinsa
niin monta erilaisten poliittisten ilmiöiden selitystä!
Sitäpaitsi näyttää minusta, että Marxin*meille «Brumairen kalidebas-toista
päivä» kirjasessaaii esittämä kaunis esimerkki antaa riittävän vas­tauksen
kysymyksiinne — sitkein suuremmalla syyllä kun se tarjoaa
käytännöllisen valaisen esim^erkin. Ja minä uskon itse icosketelleeni na- |
hin kysymyksiin «Anti-Duhringi^ teokseni ensimäisen osan 9-11 luvuir
sa, loisen osan 2-—4 luvuissa kolmannen osan ensimäisessä luvussa sew
myöskin Feuerbachin esipuheessa ja viimeisessä luvussa.
Minä pyytäisin että ette ota tätä kirjettä anostelCT^alta kannalta, vaan
että ainoastaan ottaisitte huomioonne ajatukset mitä siinä halutaan ej-tää.
Olen pahwllani ettei minulla ole ollut aikaa kirjottaa teille silU
tarkkuudella, jota haluisin käyttää silloin kun kirjotan julkisuulU'
Varten.» . '
•oaO»
kot*»-,
dell» »»'
tekee
«et
&*
tien If
Toveri
f BO «"f
Toi'
Mt, 10»
Kif
. leäti
tjitl»-:
noiden
Vapaud
' Ka
letiEän
leiia
on hvt
miebenv
tauada
KANSS.
Toi
UI
miitettc
biin
iutkaii
&
inn ili
ilmotti
lilU
botamm
Toverin
Vapand
snoraan
Tihllcat
40e
50(
$5
$6'
kil
re:
$3
tyl
95
lija iPerdinand Lassalle todella kaa­tui—
rakkausseikkailusta johtuneessa
kaksintaistelussa. Juttu oli se, että
Lassalle öli rakastunut erään aate­lismiehen
tyttäreen neiti von Doftt-nigesiin,
ja tytär heti ensinäkerii^
tä oli ihastunut' Lassalleen. ^lilntta
tytön vanhemmat olisivat sallineet
tyttärelleen mitä vaan, mutta ei
päästä häntä naimisiin jonkun tyo-väeq^
agi^ttorin kanssa. Vanhem­mat
ryj^lyivpt hommaamaan tytta-relle'
j^l»|s^n säätyyn 'K;knidtEvaa'
sulha^, lefästä. Ba<^owitz nimi:^,.
aatelismiestä, jonka kanssa Hdene'
von Dönniges pakotettiin menemäajii
kihloihin. Monien toimenpiteiden'
perästä saada tyttö käsiinsä Las-'
salle lähetti viimehi karkeasanaisen i
kirjeen" ja safealla kaksintaistdo- ,
haasfteen neiti, Dönnigesin L-^äile J»
samalla myöskin loukkaavan kirjeen
.Sackowitzalle, jonka perustej^
tämä aatelismies katsoi velvollisen-dekseen
lähettää kaksintaistelav^
timuBj L a s s i e . Kaksintast^eia
tuli suoritettavaksi Lassallen J»
Häffkdvntzatt välillä.
KäcBrotaistdussa. tuli i^^f?
haavotetuksi niiff pahoin, että ^
.kahden vuorokauden perästä, ans*
riS^tusHä kärsittyään-heitti^heii^
sä. Tämä^tapahtui elokuun Hr'
vana, v. 18Ö4. -
aSfeiti Bdene vtm Dönniges O M '
sittei
paine
tun
kansi
sikm
knoli
Dön
pan
^im
mi
Myt
ja t
ta
toiv
Yor
ll3i£
on
sno
tin,
cna
ja?