1926-12-24-05 |
Previous | 5 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
No. 150 —1926 , Dee 21 UKKEENUHTAJAN OSASVO JSl# Dlabtt Jokaisen asiamiehen, ihnottajan ja osaston ^Ua on Vapaudelle velkaa, on tehtävä suontuksen nun ajoissa, että raha saapuu Vapauden konttoriin muutaman päivän ennen ^oden loppua. > Tov. Vapauden konttori. ..•««•HIIIIIV • III Punainen Kalenteri J927 ' QiMl^ossa m a i n i t s i . Tyoväenja^^ Tiedonantajan kosta-ina vÄotninea i c a l e i i t e n , r f c ^ 176 sivaa j a sidottuna aistik-kayin"^^^ kiifvun banBJin, o n j a o r i eaapunnt Vapanden kirjäkanppaan. joficaiaoBsaox^ pai(se -tavcdlista kalenteriosastoa, - paljon arvokkaita tietojft- elänxSn j a työväenliikkeen e r i aloilta. Kovitas on moni« poolinen j a raieEytÖlvä.- Hinta 75c. ;Asiajnieh'etr tilatkaa 'tätä jiiIkaisQ^ sillä 8j[tenkin autetaan' l^^&^oaenjärjesitöien--'Tiedonantajaa,-- joka nyt tulipalon' jälestä on erit^iff>vaikeassa asemassa; Lähettäkää-tilaukset osotteella VAPAUS, Box 69, Sudbury, Ont i a a a i f » rl SUOMEEJQ Kurssiwn MapkkM Canadan'BoUari^ ^ . ';/tXttETYSKULUT»" ' 40e l ^ e t y ^ s t ä aUe $20:0Ö; 'ÖOcr l ä . hetytöis^tSff.00—$49.89, 80c lähetyksistä $5ft,ftQr^79,99 ja $1,00 lähetyksistä $80.0(^-^100.00 seka 25e ji^kaiselta seuraavalta fjiUcavalta; sadalta dollarilta. ^ ~ •« . $B&kosaBamaISlietykaMta oyat lä-b e l ^ l o b $3.50 IShetyksiKä. " b.uiKiu Äabkölähettylcset %;shdäaD •uoraan ^ n d b n r y s t t L '^Heliinkiinr Jsa^ mana päivänä kuin ^saapuvat V a pauden J^opttoriin. Sudhnmsa j a ymp&istSllä asuvat voivat' käydä Vapauden konttorissa tieduöuunässa erikoiskurssia. L A I V Ä P I L E I T E J Ä MYYDÄÄN. TIEDUSTAKAA PILETTI ASIOITA 1%hkaa lähetykset osotteella iVAPAUS, Dttk t69, SUDBURYi ONT. y^l^audelie otteviat rahavälityksiä -va9t8tt)|^^y5'skuiY VÄi»AUS BRANCH OFFICE 316 Bay Street, " ' PoVl 'Arlhmrt' Ontario. - DAVID HELIN e r i ^ a l k k ^ t i m l l a PohJ.-Ontariossa. A. T . HILL, * Torön£o,' O n t . — - T a v a t t a v i s s a iltasin 967 Broadview Ave., j a päivisin Roöm 7304, 95 K i n g St., E . ovat kuulleet tov- Ruthenbergiä, var^ maan ovat iloisia saadessaan kuulla häntä uudelleen j a niiden, jotka e i vät öle'häiitä kuulleet, tulisi saapua tähän tilaisuuteen. s. Joulukin se. on taas jo kohta mennyt, : V a a n onpa: vielä uudenvuoden -juhlat aivan koskematto* niat. Niinpä on taas uudenvuoden vaivojaiset ja -sitte uudenvuoden päivähä esitetään Maiju Hämärin avustuksella: ^ "Viisas neitsyt'^ Kaikki tuntevat Maiju Lassilan kirjailijana, j a ovathan hänen kappa-» kensa saaneet • jakamattomat suosiot. Niinpä .on - V i i s a s neitsytkin y k s i p a t h a i m p i a < huvinäytelmiä. > Ja jokainen voi luottaa, että tulemme tekemään parhaamme sen esityksessä;^ J a jokainen on tietysti myöskin - halukas näkemään Mrs, H j . Hämärin: näyttämöllämme, y Hän on työskennellyt monia, vuosia näytt ä m ö l l ä , j o t e n toivomme saavamme taas r. nähdä, haalimme aivan tä-kuunpanemana kokoontui suomalaisia palvelijattaria yhteiseen koko^ ukseen t. k. 1$ p . ' j a päättivät u u delleen perustaa yhdistyksen. N i meksi otettiin .^tällä , kertaa palvelijattarien yhdistys,.''icos^a entinen nimi ei vastannut tarketusta j a koska --entiset kortitkin :-:oKvat: - koko naan epäkäytännöllisiä. Jäsenvero määriteltiin tällä kertaa . 10.-sentiksi kuukaudessa^' ';.v Johtokuntaan . v a l i t t i i n , nyt aluksi 4-toveritarta, '. Tyyne^ r Laakso, Els8i= Käk^^ Olga Salonen j a Ida Leppälä. - Komitean täydentäminen suoritetaan ; seuraavassa = koki^ijkeesT. sä, niin että se- tulee' seitsemän jäsentä käsittäväksi. Myöskin, päätettiin panna työii' hakuilmotiis seisovasti. Telegraip; nMin,.- julkaisten 2 kertaa . v i i k o s^ toistaiseksi: Työnvälityskeskus päätettiin Järjestää Don-haalille.; Tov.; H i l j a .JEIill valittiin huolehtimaan ilmottamisesta . j a järjestämään . t a - .loudenhoitajan,. . toveritar >Oino?en. kanssa -telefooni- ^y.mw vastau^ifo j a tiedotuksien huolehtimiseata, .ser kä ' itse puolestaan "auttamäait paikkojen haussa." - • - . ; , Entisen yhdistyksen tilit jätett i i n tarkastettavaksi j a yelyotettiin johtokunta huolehtimaan että lausunto tulee_ seuraavaan kokouk seen. .. " / Samoin jätettiin johtokunnalle uusien r korttien hankinta ja neuvottelu osaston johtokunnan kanssa toimintahuoneiston .. suhteen. kokoukset päätettiin pitää joka toinen keskiviikko, alkaen kello 7.3Ö illalla.. 'Seuraava kokous on t.k. 29 p.-riji Don-haalilla. j^alveiijattaret ovat joutuneet ö lemaan aivan hajallaan yksi siellä toiiien . täällä, minkäänlaista keskuspistettä ei ole ollut, ei yhteistä kokoontumispaikkaa vapaapäivinä, tai missä pulaan jouttiessa ^ i s i t u r van, ei, yhteistä. paifcanvälitystoimis-toa, joten yksilötkin ova^t tässäkin suhteessa saaneet" ' outoja tulijoita auttaa.^ .. " ' ' . .] Yhteistoimintaa on öiis/kaikkien, näitten seikkaili takia kaivattu ja nyt • vihdoin toimintaan saatu alku perustuu tosi .pyrkimyksen pohjalle, jossa voidaan jo entiset kokemukset ottaa huomioon. Nj-t siis on. mahdollista oman yhdistyksensä ja keskuksensa kautta lähentyminen ja tutustuminen palvelijattarille. Täten elvytetään yhteisiä harrastuksia, -kehitetään henkisiä kykyjä j a autetaan pjrkimyk-siä parantaa työoloja. Kokouksessa olleilla oli jo vakava varmuus sijtä, että heidän yhteinen toimintansa :takaa, että. palvelijattaret kaikki' tulevat nyt kerrankin ottamaan kysymyksen yhteisen edun kannalta, sillä " . . . E i oikeutta saa, jos itse sit* ei hankL" Valittu. ,En^paikkakl pö tsöranä sinä iltanakin. Sillä näi-tfi ttäisuuksia (emme vöi aina saada. Nämä onkin järjestetty niinkuin ^joululahjaksi näytelmäseuran puolestav:^'£^SiUä:jvjokainen:-; halua juhlia jouluna kaikella^- favalla. i .^-¥P.D«m ihan.-'tilaisu5t€_eQ^__eJ ii^'tBsii'£'R''S ~ 0OR'NERS> ct\ Numerotiedot 9«otUT«t. että.:^al-. ;jon!tääii|j B. C ! ^ a on heilutti^; .vii-, mei.vuocfen aitanapuutavarätuo.fan^* non alaiiä:- ' K a i k k i puutavara^' joka on mitattu.: yllämainitulla tajalla, te-k ^ yiteensä 2,611,266,527 jalkaa: T|unä summa ^nktainia^^^f^^^niin a^iiupV • " " H ^ 5 0 ' jalkiÄ leveä l&yi&v» V»^ % i i o i l ] f t i ä T 5 ] ^ u ' i b i r . i 5 j T p p .; ^"-limottekasf^rifittaviU^nae ~jnyöö'j tästä-^fsnud^sto.: t r - Joku: ! \ . : • • • vPalv«E*j«M«riMi yUiatro toimin-r B««M^^r . V ^ tohäinnassa enti«rtä[<%ioimhraDipien Jäsent«n^^^ al- • • • • 'JJ^. • ' • i i - . - • . - ^ - i , - ' ! - . '' Vaan kyllä sen snäaxän taottaoö- Bessä työläiset ovat myös saaneet itikoilla, moni on lonkkaantannt vaivaiseksi eliniäkseen j a moni on menettänyt faenkensäkin. Sain jnnri tietää kninka IV p. joulukuuta j u u r i tässä lähellä ole-' v i l l a A . L . L . Coai„metsäkämpilIä Richard Holmberg-niminen mies sai mastopuun juurella työskennellessään päähänsä jonkun raskaan r a u - taesineeui. joka- putosi ylhäältä mastosta sillä _ seurauksella, että iskun saanut mies menetti henkensä. J a seuraavana päivänä, siis sunnuntaina, tuli toinen sanoma, että tien-tekojoukkueessa jossakin kivileikka-uksessa menetti A . Homanuk-niiiu-nen mies taas henkensä, mennessään laittamaan lisää dynamiitia paikkaan, joka oli j o ladattu j a sy-t e t t y ; vaan ku n se e i lauennut niin pian kuin olisi pitänyt, niin hän tuumaili, että menen katsomain j a laitan samalla sinne N^ähän lisää voimaa. Mutta k u n hän^^pääsi isenT suu-: ren kiven luo, niin panos laukesi j a suuri kivilohkare vieri miehen y l i yllämainitulla .seurauksella. J a noita samanlaatuisia tapauksia tapahtuu niin usein, että jos niistä kaikista erikseen kirjottaisi, niin l u k i j a t U n .jo varmaan kyllääntyisi \'ät noihin uhriluetteloihin niiden paljouden takia. Tämä teollisousuhrien paljous ei läheskään rajotu metsätyöläisiin Täällä B. G:ssa ön näet noin 1,500 eri tehdasta j a sahalaitosta. Niistä enin - osa on sahalaitoksia - j a kalan kannutuslaitoksia. Noissa tehtaissa valmistetaan 520 eri, lajia t u o t t r l l a, joten tuotantoa sitä on io täälläkin nykyään. 45 ; v u o t t a ' takaperin o li täällä ainoastaan noin 415 e r i tehdasta j a sahalaitosta. Työviikkojen tunttmaarn C:aM. 3,346 teollisuutyöläistä tekee vähemmän kuin - 44- tunnin työviikko-, j a ; 25,155 tekee 44 tunnin työviikk o j a ; 56,079 tekee 48 tuntia työtä viikossa; 15,988 tekee 48 ttinpista 60 < t u n t i i n viikossa j a 3,686. teoUi-, suustyöläistä tekee 60 tuonin tai p i tempiä työviikkoja. Nämä numerot, .osottavat, että paljo on vielä pitkien; päivien ..tekijöitä.. Sietäisi kyllä., npista. pitemmi^-c-työajoista katkaista.-: vähän pois .niittenkin ; työ-iäisten osalle, jotka eivät saa tehdä viikossa yhtään tuntia ansiotyötä, sillä' heidänkin' tarvitsee elääi; Lunta ja pakkasta. Ylätuvan uk- .ko on k a i tunkenut nenänsä muitten asioihin ainakin täällä B. C»sa.' I l ma on r näet käynyt niin kylmäksi, että'maa on jäätynyt j a kylmät t uu let dvat olleet' vallitsevina useita päiviä. Ja jouluk. 15 p:ää vasten yöllä satoi noin 8 tuumaa lunta ja yhä~uutta tulee, niin että,.kaikesta päättäen on t a l v i ' tulossa. Harvinainen unestaherattaja lii-r kufkeli täällä B. C:ssa tämän kuun neljännen päivän .aiamuna vähäistäi ennen kello Jcuutta.. Herätys lie tapahtunut samalla kertaa kautta koko maakunnan. Silloin näet raa^ kuupaikat hailehtellvat jo toisin paikoin vähän lujemminkin. Eu tiedä lieneekö ylätuvan ukko päissään töpistellyt tallukoitaaii taivaan tanssisalin lattiaan, tai oliko maanjäristystä, jolle ylätuvan uk- Jcokaan ei V o i . enempää kuin mekään. Siliä maapallomme uuiiemis-sa kytevät tulet jä kuumuudet synnyttävät joskus ehkä niin ankaria höyrynpaineita, että ne voiroallaari saavat maanpinnan täräjämään, ja sehän se olikin joka meitä täällä mainittuna aamuna herätteli. Muuten tämä kai oli ensi kertaa kun minun olemustani on tällä tavalla ravisteltu j a ylös herätetty. Vesipoika. KUULUMISIA UIT-TOPARl^ MEN-TISTA TYÖVÄENEDUSTAJA VASTAA KENRAALIKUVERNÖÖRIN AVAUSPUHEESEEN (Kuten muistettanee, avattiin C a nadan kuudestoista parlamentti tämän kuun 10 .p.-nä. 'rilaisuuöessa uki maamme uusi kenraalikuvernööri, loordi, .Willingdon pääministeri Kingin laatiman j a ministeris-tön ,h}'väks3anän avauspuheen. K un sitten seuraavalla viikolla ryhdyttiin käsittelemään kenraalikuvernöörin pitämän avauspuheen Bi.«ältöä, piti senjohdosta laajahkon puheen muun muassa Winnipegin itsenäisen työväenpuolueen listalla valittu edustaja J . S. Woodsworth, jonka tämän l^jhden lukijat hyvin muistavat ^iimeisei^ parlamentin / a j a l t a. Wood8W/>rthin puhe ei .tosin ole-eri-, koisenradikoaliä^n, mutta on «iTna kuitenkin ' eräitä ^ mielenkiintoista kob>ia.^. j '^Lienee. - siis \ asiänmuIcaiBta ulkäista*.muuntamia palasia . jiähen. puheestaan. ^ .-— Suonpentajah ' huo-' mäutus.) HyvSkcyttyjS labiMS^akaii ««^1. I M U Mille ^ Ofenuu» -Tsn&i flobl» Jiita' tO^ kaeta.' että JcSsfteHSvilcietBi^'tulee |[» me fiyraKEarraune viime vuonna. EtSät aSSsta gäSdöktagtä o r a t meil-l e varan tärkeitä j ä talidomme antaa liallitakBeUe täyden' tunnustuksemme siitä, että se teki {larliaansa viime istantokandella, saadakseen nämä säädökset lakikirjoihin. Tab> don. tässä k u i t e n k i n Jmomauttaa, -^et^ tä miltei kaikki erikoisesti työväestöä hyödyttävät lakiesitykset, k u ten paljo muutakin, hylättiin. Ne eivät siis ole maassa voimassaole-vain lakisäädösten joiikossa. Tiedän varsin hyvin, että parlamentin äkillinen hajotus päätti sen toiminnan odottamattomasti,' mutta tahdon kuitenkin osottaa, että vanhuuden-eläkesäädös, muutokset rikoslakiin j a siirtolaislakiin itse asiassa hyväksyttiin alahuoneessa, mutta kumota tiin senaatissa. Samat suhteet vaT litsevat edelleen. - J a minä tahdon korkeasti kunnioittaen huomauttaa hallitukselle, että j o s Tse aikoo vain uudelleen esittää nämä laikiehdotuk-set, ryK^niätlä toimenpiteisiin,^ m i t kä takaisivat näitten . ' ehdotusten saattamisen maan laiksi,^niin hallituksella ei ole suurtakaan toivoa saada jatkuvasti • nauttia 'maan luottoa. . Tässä .yhteydessä minä.rohkenen. huomauttaa siitä päätösesityksestä, jonka minä olen asettanut työjärjestykseen j a jonka minä toivon hallituksen ottavan huomioonsa; nimittäin että tänä vuonna määrätään- erikoinen parlamentaarinen komitea käsittelemään, minkälaisia muutoksia voitaisiin, tehdä British North American lakiin, joka —r säilyttäessään liittohallituksen periaatteet, auttaisi meitä asianmukaisemmin ratikaisemaan _ ne monimutkaiset; probleemit, joita Canadalla tällä erää'on. Minusta näyttää'^ siltä, että jos hallitus on tosissaan—^ j a minulla ei ole mitään syytä' epäillä, etteikö se olisi -— saadakseen vanhuuden-eläkesäädöstä "ja muita yhteiskunnallisia lakeja koskevat esitykset maan lakikirjoihin, n i i n sen e i isiisi edelleen ^ ^ l i a parlamentin toimelle kamarille',yaltaa, jolla.se voi helpost i kumota kansan tahdon. Kuka' -liyotyy rani«aata sadoata Taväninukälsia fraasia käyttäen ylistetään^, .avauspuheessa. runsasta vuodentuiöa. Tahdonpa tietää mm-käve^ ran C.anadan .i^vallinen kansa-, lainen pääsee: nauttimaan elämän hyvyyksistä. Puhuessani erikoisesti lännen puolesta, tahdon, huomaut^. taa, että länsi-Cana^a nauttii "vähii enemmän kuin pu^et siitä mitä se tuottaa. Canadan^-aromaakuntien taloudellisesta tilanteesta toimitett i i n varsin mielenluintoinen tutki-' mus kauppadepart^entin toimesta muutama vuosi -siRen;- j a itilastovi-rasto m)'öhemmin. j u l k a i s i ' tutkimuksen tuloiset lentokirjasena. Tässä lentokirjasessa ilmenevät viimeisimmät numerot ovat " t o d e l t a 1923 j a minä oletan että'¥uhde on kutakuinkin samanlainen tällä baaiyaiai kuin 1923. Jos tänä vuonna saatiin runsaampi sato, jo|, aromaakuntain tuotanto V oli "suurempi, on varsin' johdonmukaista olettaa, että aro-maakunnista lähetetään entistään suurempi osuus muualle. Asian-valaisemiseksi lainaamme muutamia numeroita yllämainitusta lentokirjasesta:, •' . • • * - , ' • Tutkimuksen huomattavin tulos on ehkä siinä seikassa, mikä ilmaisee että vienti aromaakun-,. niäta "nousee pyöreissä luvuissa sanottuna 270;OÖOjO00 dollariin, j o t a vastoin .tuonti tekee- keskimäärin Vain 145,000,000 dollaria. "Suotuisa" kauppabalanssi täsää ösässa Canadaa oli siis noin 125,- ; 000,000 dollaria. Näitten numeroitten: v a l o j a tahdon minä huomauttaa, että siitä runsaasta sadosta, minkä me viime syksynä korjasimme, 'suurin osa '— tai sitä vastaava rahamäärä — l i vahtaa tykkänään meidän käsistämme .ia että. meidän länteläisten nautittavaksi jää vain osa työnune t u loksista. Tahtoisin tietää mihin joutuu tuo 125,000,000 dollaria? Toisin', sanoen se erä, mikä tunnetaan "suotuisana" balanssina, — vaikka minä en todellakaan käsitä, miksi nimittää suotuisaksi sitä, kun ' m e i dän p)tää lähettää enempi tavaraa ulos -kuin- 'mitä. meille tiiodaan si-'' sään. E n ole koskaan voinut käsittää moista katsant4>kantaa. •, Edustaja Coote: Autuaallisempaa oh antaa kuin ottaa.. Edustaja Wood8worth: Ehkä; mutta nykyisten liikkeitten johdossa ei yleensä Mytetä semmoista mittapuuta. AWeIen että me saammft valaistusta - tähän äsidian siitä seikasta, tiiltä -köpitalisttt sanovat näkymättömäksi- vienniksi; • Aikaisemmin- mainitsenlai^ani lentolehtisessä sanotaan, / tästä näkymättömästä viennistä muuQ muassa:- Jos jAA)ido^at}. ej>^^ .täydeili^ nen luettelo 'Canadan aromaa^ kuntien ''näkymättomSst»" viennistä; tulee* siihen «ltdottomasti korkoja jailctiob^^ me^ mantanria nijustö laldsSädoka^^ , ^^^^L^f^^ff^JS^ZV^^/iy^x liikevoittojen anoritns fcenldlöiUe. j o t k a ovat cijottaneet rahojaan aroHIa aijaitseviin ylitiöihin, mutt a jotka eivät asn a r o i l l a ; 3> siir" tolaisastdcasten : raTianiahe^kset kotimaahansa; 4) a r o i l l a asuvain j a sieltä toimeentulonsa hankki- - vain*'koululaisten: j a tavallisten asukasten kulungit matkoista, mitkä he tekevät arojen ulkopuol e l l e ; 5> maksut nlkopuolisille v a kuutusyhtiöille; 6) maasta pois mun£tavan väestön : mukanaan viemä pääoma; 7) aroilta muualle silotettavaksi lähetetty pääoma; 8) menot niistä liikkuvistr. työläisistä, joita elonkorjuuseen . värvätään etupäässä itä-Canadas* ta. - N o niin! - Siirtykäämme sitten käsittelemään sitä seikkaa, minkälainen vaikutus tällä runsaalla vuo* dentuloUa on n i i h i n henkilöihin, j o t ' k a sen. korjaavat, siis elonkorjaaj i i n . . Matkustaessani tällä 'kertan tänne Ottavaan, sattui samassa j u* nassa olemaan useita elonkorjuusta palaavia miehiä. Muutamat heistfi matkustivat tavallisissa matkustajavaunuissa; monet.taasen olivat jastuneet .matkaamaan rahti junissa, mikä on hyvin hengenvaarallista. Keskustellessani näitten lännellä viljaankorjuussa olleitten miesten kanssa, pääsin minä selvyyteen s i i -: tä, että elonkorjuun aikana aattu-; noitten sateitten- takia ^ useitten miesten monen viikon" tienistit r a - jottuivat hyvin vähiin. Tämän tähden minä tahdon ehdottaa, että maanviljelysministeriUä on kyllin syytä -ryhtyä jonkunlaisiin vakuu-tustoimenpiteisiin niitten suhteen, j o t k a aromaakunnissa käyvät sadoii; korjaamassa. Vehnäsadon, huolellinen korjuu on näet epäilemättä "«arsin tärkeä kansallinen .jtysymys. mutta- usein, joutuu satoja miehiä työttömäksi aikuisen ' hallan, tae-myrskyn, lumisateen y.m.' sellaisen ^ k i a . Minusta e i ' näytä lainkaan johdonmukaiselta se; seikka,, että. tämmöisten onnettomuuksien aihe- .uttathaa taakkaa joutuvat yksinään kantamaan ne elonkorjuuseen eaa-: puneet yksilöt, jotka sattuvat .oler 'maa.n tuhonalaiseljisi jont]lineellft, aU»r eella. Lärtnellä on rfia^t'tapana,, et-, tä viljat vakuutetaan raemyi«kyjen j a muitten semmoisten varalta. " E ! siis näytä lainkaan epäjohdonmu-' kalseita, vaikka m a a n v i l j e l y s - t ai siirtolaisministeriö - — o t t a e n huo- 'mioon tehtävän tärkeyden kuin myös sen seikan, ettei yhtä aluetta tai piiriä käsittävä yksilöitten rj^h-mä voi tämmöistä seikkaa ratkaista — ryhtyisi järjestämään jonkunlaista vakuiitussuunnitelmaa" elonkorj a a j i a varten. Elonkorjaajien va-kuutusjätjestelmän t u l i s i pyrkiä siir hen,'että ne'työläiset, jotka mene-: vät idästä tai merentakaa länsi-Ga-nadaau; elonkorjuuseen, tulisivat saamaan kunnollisen palkan siltä ajalta, minkä he ovat kuluttaneet tässä varsin tärkeäissä työsöä. ; Tässä yhteydessä minä tahdon edelleen • huomauttaa! etteivät kaupunkien teoilisuustyöläiset suinkaan hci^ödy r u n ^ a s t q sadosta, eivätkä tämän maan lisääntyneestä, tuotannosta' yleensä, siinä .suhteessa kuin heidän' pitäisi hyötyä. Tödi^taak-"* serii tämän väitteeni, lainaan kappaleen tämän mantereen työläisten palkkoja äskettäin tutkineen heglyi-lon" selostuksesta: Paul H; Douglasin- äskettäin tekemät tutkimukset .osottavat, että Yhdysvaltain^ työläisten todelliset palkat eivät ole kohonneet ede.s puolella prosentilla voödesta 1890 vuoteen 1919. Minä - arvelen, että Canadassa ovat olosuhteet kutakuinkin saraan-, laiset kuin Yhdyirvalloissa, vaikka täällä ei ole , tässä suhteessa toimitettu huolellista tutkimusta. Mutta jos teoilisuustyöläisen todellinen palkka viimeisen 20 vuoden kuluessa on Yhdysvalloissa kohonnut vair vajaalla puolella prosentilla, niin minun käsittääkseni meillä on kylliksi syytä käfi^ä vähä enempi aikaa kysymykseen; mitä hyötyä on tavallisella työläisellä — olkoonpa hän teollisuuden täi maanviljelyksen palveluksessa — - kenraalikuvernöö' rin avau8puhee«!5a yliFtetystii • runsaasta sadosta?- ' T H E " F I S H & HÖÖK" ( " K A L A J A K O n K K U " ) L A J I SAHOJA • T E H N Y T S A N D V I K E N S T E E L WOBKS BtJOTSISSA,^ OTAT, JOHTAVIA MAAILMASSA Voittamattomia. ohuessa leikkaofcsesaa, teräksen byvyydeasft j a tekotavan siroudcssa.. Suorin, notkeus silti vapisein|ittB tessa. Kaikki sahamme ovat- 8aippQ-hampaiI]a^javezikbl8eo;:oBtit>; selkäisiä. , VIILATTUJA JA SETATtUJA,''VALMIITA KAYTETTXVIKSL Mutta olkaa varovaisia että saatte oikeita Ruotsista-tcEptida.^ " F I S H & H O O K " ( " K a l a j a K o u k k u " ) tuotteita, meidän ninienipio , kaiverrettuna jokaiseen sahaan. * ' ^* • - Nykyään on paljon jäljennöksiä meidän t n o t t e i a t a n u n ^ . t ^^ tavan, vieläpä;Sandvikeu: t e h t a a n : n p m e r o n k i n - | P a o I e s t a . ~ : l ^^ ollen tarkastakaa " K a l a j a K o u k k i i " t e h t a a n n e r k ) ^ ' i a o a t ^ ^ niitä, ei mitään muuta; Parhain tulee aiiat«lepidta l i a M n t ^ ^ Alempana "on knviarinautamistatnnnetQinimiBta ' \ ' * PAP] 'UU SAHANPLEEEEISTÄ Meidän No. 132, 1 3 / 8 tuumaa'leveä Meidän No. 129, 1 tuumaa leveä Meidän No»' 135, 1 tuumaa leveä Meidän Nov }36, 1 tuomaa leveä.. , MYYDÄÄN 30 A I N A 48 TUTJMAN M I T T A I S I A. Sandvik Chardoal teräs Viiloja Hr Hienoin sahan viila mitä milloinkaan on vahnlstettu. "^VastoBsa kaikkia standard malleja. I i . / UUSI SANDVIKIN SAHASETTI INO-^SJIO (PaUntMratta).. ' Tehty Buotslssa parhaasta Sandvikin teräksestä. Lntettavia. ^ ' Helppoja käyttää, taataa»: ' ' ' ' , * ,' Sandvikin Teräs Sahan Freimi No. 25 v ' - fPatenteeratta) r Tehtyjä eheästä teräsputkesta. Keveitä j a . sOti J a j i a ja^ t a» nakoita. Ei:.nauloja ekiä pinnoja, jotka voisivat' hakkttaJateeä»' Varastossa 38' tuumasta 48 tuumaan asti. Kysykää -raydskin " B A N C O " k i r v e i t ä . " ' : r k e nykyään .lähetämme näitä, tuoiteito kalkiUe JofitaviUei '»IB^- • takattpoille OrVariossa, Qäebcclssa,'Manito.basäa' j o tdfBbsa an»» kunnissa.. Tilatkaa lähimmältä mmm^ S»<. 8<»tte vilpyaaUä^täe'' Vttsemanne tavaran. '' - - • Y K S I N O I K E U T E T U T A S I A M I E H ET A N D V I K 20 sr NICHOLAS ST MONTRCAC RQ, • .v HAUSKAA JOULUA 1026 Taistelutarmoa vuodelle 1927 toivoo ' VÄlCHÄI^dlK/' Canadan Vanlioflfc i^Iioillc. Liitänf' oMtteeni pci^Sän 'Prf*«, • Bw 181, Vtahr U.S. A. V A P A A S T I Nielsen ja Liindbeckin Suomalainen - A L M A N A K K A ! VUODELLE 1927 Lähetetään vapaasti kaikille niille, jotka:. lähettävät. meille;- osotteensa. Lähettäkää meille myöskin tuttavienne. o s o i t t e e t , S /; NIELSEN & LUNDBECK Vanhin j a Suurin Suomalainen Pankkiiriliike AmerikaBsa-^:/:^ 24 S T A T E S T R E E T , N E W Y O R K U. S. A . Hammaslääkäri TohoriELGlE Haone 7, Clinlc BIk. McCartney'n ja Bark«'n ylipnelalla. Victoria Av. ja Brodit St. InilmasM F O R T WILLIAM • Vastaanottotunnit: päivisin 9 a.p. —6 lp. Htasln: 7 : - 9 . PnheUn 1008 87 Toimisto tyttS puhuu suomea j a englantia. Hauskaa Joulua Menestyksellisiä tJutia • Vuolit^ ••<Cv''t '•^»a-»- UUSSENNEU kaikille liiketuttaviUeen toivottaa W I L L A M E T T E B L V D . SanHavIsm Luontainen terveydenhoitola. ^ Monipuolinen hoito ja nykyaikaiset välineet sekä X-s3de : tark^fijhu. Dr. Poter Kokko D. C. Dr. A D M Kokko D. C. Ph./ C- 167 Willamette- B l v d , Pord]and,Or0r Puh. Walnut 6747 Suomen Pääkohsulivifasto koko Canadaa vartoff suorittaa kaikkia maan viralliselle edastok* selle kuuluvia tehtäviä, antaa paas» seja matkustusta varten kotimaa-; han tai muualle, vahvistaa asiakir* joja, käännöksiä y,m./ selvittää pe^^ rintö- ja muita Suomen kansalaisiin kohdistuvia asioita; > ^ Kirjo^Uika4- o^ i »otteella: Ceaaalatf,.Gct9«r«f of J F I B «. fand, SIS St./^aiherlne )^tr^t, Wi> VatakonsoKvirastöjen okbtieät t ^ a t : .,i'Viee-ConÄdate"J6f 'J^iHUhd, - P o r t - Afthor,, Ont;;'. .Vice»C6iuBiIaie^.lof; F i n l a n d , : . C , P . K . StfeB^hipr^JPapju- Agerit'8 Office, . S t , John-, . N , 0 . ; Vice-Gonsulate o f ^inland^ S S i Ho« we St9reet( Vancoover, B . , a ; V i c e ^ , Consolate oi; F i n l a n d , 319 B a y S t , Toirönto* Ont. -. - 818 St Ciitheftae-a^tir.;^!^^
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, December 24, 1926 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1926-12-24 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus261224 |
Description
Title | 1926-12-24-05 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
No. 150 —1926 , Dee 21
UKKEENUHTAJAN OSASVO
JSl# Dlabtt
Jokaisen asiamiehen, ihnottajan ja osaston
^Ua on Vapaudelle velkaa, on tehtävä
suontuksen nun ajoissa, että raha saapuu
Vapauden konttoriin muutaman päivän ennen
^oden loppua.
> Tov. Vapauden konttori.
..•««•HIIIIIV • III
Punainen Kalenteri
J927
' QiMl^ossa m a i n i t s i . Tyoväenja^^ Tiedonantajan kosta-ina
vÄotninea i c a l e i i t e n , r f c ^ 176 sivaa j a sidottuna aistik-kayin"^^^
kiifvun banBJin, o n j a o r i eaapunnt Vapanden kirjäkanppaan.
joficaiaoBsaox^ pai(se -tavcdlista kalenteriosastoa, - paljon arvokkaita
tietojft- elänxSn j a työväenliikkeen e r i aloilta. Kovitas on moni«
poolinen j a raieEytÖlvä.- Hinta 75c.
;Asiajnieh'etr tilatkaa 'tätä jiiIkaisQ^ sillä 8j[tenkin autetaan'
l^^&^oaenjärjesitöien--'Tiedonantajaa,-- joka nyt tulipalon' jälestä on
erit^iff>vaikeassa asemassa; Lähettäkää-tilaukset osotteella
VAPAUS, Box 69, Sudbury, Ont
i a a a i f » rl
SUOMEEJQ
Kurssiwn MapkkM
Canadan'BoUari^ ^
. ';/tXttETYSKULUT»" '
40e l ^ e t y ^ s t ä aUe $20:0Ö; 'ÖOcr l ä .
hetytöis^tSff.00—$49.89, 80c lähetyksistä
$5ft,ftQr^79,99 ja $1,00
lähetyksistä $80.0(^-^100.00 seka
25e ji^kaiselta seuraavalta fjiUcavalta;
sadalta dollarilta. ^ ~ •« .
$B&kosaBamaISlietykaMta oyat lä-b
e l ^ l o b $3.50 IShetyksiKä. "
b.uiKiu Äabkölähettylcset %;shdäaD
•uoraan ^ n d b n r y s t t L '^Heliinkiinr Jsa^
mana päivänä kuin ^saapuvat V a pauden
J^opttoriin.
Sudhnmsa j a ymp&istSllä asuvat
voivat' käydä Vapauden konttorissa
tieduöuunässa erikoiskurssia.
L A I V Ä P I L E I T E J Ä MYYDÄÄN.
TIEDUSTAKAA PILETTI ASIOITA
1%hkaa lähetykset osotteella
iVAPAUS,
Dttk t69, SUDBURYi ONT.
y^l^audelie otteviat rahavälityksiä
-va9t8tt)|^^y5'skuiY
VÄi»AUS BRANCH OFFICE
316 Bay Street,
" ' PoVl 'Arlhmrt' Ontario.
- DAVID HELIN
e r i ^ a l k k ^ t i m l l a PohJ.-Ontariossa.
A. T . HILL, *
Torön£o,' O n t . — - T a v a t t a v i s s a iltasin
967 Broadview Ave., j a päivisin
Roöm 7304, 95 K i n g St., E .
ovat kuulleet tov- Ruthenbergiä, var^
maan ovat iloisia saadessaan kuulla
häntä uudelleen j a niiden, jotka e i vät
öle'häiitä kuulleet, tulisi saapua
tähän tilaisuuteen. s.
Joulukin se. on taas jo kohta
mennyt, : V a a n onpa: vielä uudenvuoden
-juhlat aivan koskematto*
niat. Niinpä on taas uudenvuoden
vaivojaiset ja -sitte uudenvuoden
päivähä esitetään Maiju Hämärin
avustuksella: ^ "Viisas neitsyt'^
Kaikki tuntevat Maiju Lassilan kirjailijana,
j a ovathan hänen kappa-»
kensa saaneet • jakamattomat suosiot.
Niinpä .on - V i i s a s neitsytkin
y k s i p a t h a i m p i a < huvinäytelmiä. > Ja
jokainen voi luottaa, että tulemme
tekemään parhaamme sen esityksessä;^
J a jokainen on tietysti myöskin
- halukas näkemään Mrs, H j .
Hämärin: näyttämöllämme, y Hän on
työskennellyt monia, vuosia näytt
ä m ö l l ä , j o t e n toivomme saavamme
taas r. nähdä, haalimme aivan tä-kuunpanemana
kokoontui suomalaisia
palvelijattaria yhteiseen koko^
ukseen t. k. 1$ p . ' j a päättivät u u
delleen perustaa yhdistyksen. N i meksi
otettiin .^tällä , kertaa palvelijattarien
yhdistys,.''icos^a entinen
nimi ei vastannut tarketusta j a koska
--entiset kortitkin :-:oKvat: - koko
naan epäkäytännöllisiä.
Jäsenvero määriteltiin tällä kertaa
. 10.-sentiksi kuukaudessa^' ';.v
Johtokuntaan . v a l i t t i i n , nyt aluksi
4-toveritarta, '. Tyyne^ r Laakso,
Els8i= Käk^^ Olga Salonen j a Ida
Leppälä. - Komitean täydentäminen
suoritetaan ; seuraavassa = koki^ijkeesT.
sä, niin että se- tulee' seitsemän jäsentä
käsittäväksi.
Myöskin, päätettiin panna työii'
hakuilmotiis seisovasti. Telegraip;
nMin,.- julkaisten 2 kertaa . v i i k o s^
toistaiseksi: Työnvälityskeskus päätettiin
Järjestää Don-haalille.; Tov.;
H i l j a .JEIill valittiin huolehtimaan
ilmottamisesta . j a järjestämään . t a -
.loudenhoitajan,. . toveritar >Oino?en.
kanssa -telefooni- ^y.mw vastau^ifo
j a tiedotuksien huolehtimiseata, .ser
kä ' itse puolestaan "auttamäait paikkojen
haussa." - • - . ; ,
Entisen yhdistyksen tilit jätett
i i n tarkastettavaksi j a yelyotettiin
johtokunta huolehtimaan että lausunto
tulee_ seuraavaan kokouk
seen. .. " /
Samoin jätettiin johtokunnalle
uusien r korttien hankinta ja neuvottelu
osaston johtokunnan kanssa
toimintahuoneiston .. suhteen.
kokoukset päätettiin pitää joka
toinen keskiviikko, alkaen kello 7.3Ö
illalla.. 'Seuraava kokous on t.k. 29
p.-riji Don-haalilla.
j^alveiijattaret ovat joutuneet ö
lemaan aivan hajallaan yksi siellä
toiiien . täällä, minkäänlaista keskuspistettä
ei ole ollut, ei yhteistä
kokoontumispaikkaa vapaapäivinä,
tai missä pulaan jouttiessa ^ i s i t u r van,
ei, yhteistä. paifcanvälitystoimis-toa,
joten yksilötkin ova^t tässäkin
suhteessa saaneet" ' outoja tulijoita
auttaa.^ .. " ' ' . .]
Yhteistoimintaa on öiis/kaikkien,
näitten seikkaili takia kaivattu ja
nyt • vihdoin toimintaan saatu alku
perustuu tosi .pyrkimyksen pohjalle,
jossa voidaan jo entiset kokemukset
ottaa huomioon.
Nj-t siis on. mahdollista oman yhdistyksensä
ja keskuksensa kautta
lähentyminen ja tutustuminen palvelijattarille.
Täten elvytetään yhteisiä
harrastuksia, -kehitetään henkisiä
kykyjä j a autetaan pjrkimyk-siä
parantaa työoloja.
Kokouksessa olleilla oli jo vakava
varmuus sijtä, että heidän yhteinen
toimintansa :takaa, että. palvelijattaret
kaikki' tulevat nyt kerrankin
ottamaan kysymyksen yhteisen
edun kannalta, sillä " . . . E i
oikeutta saa, jos itse sit* ei hankL"
Valittu.
,En^paikkakl
pö tsöranä sinä iltanakin. Sillä näi-tfi
ttäisuuksia (emme vöi aina saada.
Nämä onkin järjestetty niinkuin
^joululahjaksi näytelmäseuran
puolestav:^'£^SiUä:jvjokainen:-; halua
juhlia jouluna kaikella^- favalla. i
.^-¥P.D«m ihan.-'tilaisu5t€_eQ^__eJ ii^'tBsii'£'R''S ~ 0OR'NERS> ct\
Numerotiedot 9«otUT«t. että.:^al-.
;jon!tääii|j B. C ! ^ a on heilutti^; .vii-,
mei.vuocfen aitanapuutavarätuo.fan^*
non alaiiä:- ' K a i k k i puutavara^' joka
on mitattu.: yllämainitulla tajalla, te-k
^ yiteensä 2,611,266,527 jalkaa:
T|unä summa ^nktainia^^^f^^^niin
a^iiupV • " " H ^
5 0 ' jalkiÄ leveä l&yi&v» V»^
% i i o i l ] f t i ä T 5 ] ^ u ' i b i r . i 5 j T p p .;
^"-limottekasf^rifittaviU^nae ~jnyöö'j
tästä-^fsnud^sto.: t r - Joku: !
\ . : • • •
vPalv«E*j«M«riMi yUiatro toimin-r
B««M^^r . V ^ tohäinnassa
enti«rtä[<%ioimhraDipien Jäsent«n^^^ al-
• • • • 'JJ^. • ' • i i - . - • . - ^ - i , - ' ! - . ''
Vaan kyllä sen snäaxän taottaoö-
Bessä työläiset ovat myös saaneet
itikoilla, moni on lonkkaantannt
vaivaiseksi eliniäkseen j a moni on
menettänyt faenkensäkin.
Sain jnnri tietää kninka IV p.
joulukuuta j u u r i tässä lähellä ole-'
v i l l a A . L . L . Coai„metsäkämpilIä
Richard Holmberg-niminen mies sai
mastopuun juurella työskennellessään
päähänsä jonkun raskaan r a u -
taesineeui. joka- putosi ylhäältä mastosta
sillä _ seurauksella, että iskun
saanut mies menetti henkensä. J a
seuraavana päivänä, siis sunnuntaina,
tuli toinen sanoma, että tien-tekojoukkueessa
jossakin kivileikka-uksessa
menetti A . Homanuk-niiiu-nen
mies taas henkensä, mennessään
laittamaan lisää dynamiitia
paikkaan, joka oli j o ladattu j a sy-t
e t t y ; vaan ku n se e i lauennut niin
pian kuin olisi pitänyt, niin hän
tuumaili, että menen katsomain j a
laitan samalla sinne N^ähän lisää voimaa.
Mutta k u n hän^^pääsi isenT suu-:
ren kiven luo, niin panos laukesi j a
suuri kivilohkare vieri miehen y l i
yllämainitulla .seurauksella.
J a noita samanlaatuisia tapauksia
tapahtuu niin usein, että jos niistä
kaikista erikseen kirjottaisi, niin
l u k i j a t U n .jo varmaan kyllääntyisi
\'ät noihin uhriluetteloihin niiden
paljouden takia.
Tämä teollisousuhrien paljous ei
läheskään rajotu metsätyöläisiin
Täällä B. G:ssa ön näet noin 1,500
eri tehdasta j a sahalaitosta. Niistä
enin - osa on sahalaitoksia - j a kalan
kannutuslaitoksia. Noissa tehtaissa
valmistetaan 520 eri, lajia t u o t t r l l a,
joten tuotantoa sitä on io täälläkin
nykyään. 45 ; v u o t t a ' takaperin o li
täällä ainoastaan noin 415 e r i tehdasta
j a sahalaitosta.
Työviikkojen tunttmaarn C:aM.
3,346 teollisuutyöläistä tekee vähemmän
kuin - 44- tunnin työviikko-,
j a ; 25,155 tekee 44 tunnin työviikk
o j a ; 56,079 tekee 48 tuntia työtä
viikossa; 15,988 tekee 48 ttinpista
60 < t u n t i i n viikossa j a 3,686. teoUi-,
suustyöläistä tekee 60 tuonin tai p i tempiä
työviikkoja. Nämä numerot,
.osottavat, että paljo on vielä
pitkien; päivien ..tekijöitä.. Sietäisi
kyllä., npista. pitemmi^-c-työajoista
katkaista.-: vähän pois .niittenkin ; työ-iäisten
osalle, jotka eivät saa tehdä
viikossa yhtään tuntia ansiotyötä,
sillä' heidänkin' tarvitsee elääi;
Lunta ja pakkasta. Ylätuvan uk-
.ko on k a i tunkenut nenänsä muitten
asioihin ainakin täällä B. C»sa.' I l ma
on r näet käynyt niin kylmäksi,
että'maa on jäätynyt j a kylmät t uu
let dvat olleet' vallitsevina useita
päiviä. Ja jouluk. 15 p:ää vasten
yöllä satoi noin 8 tuumaa lunta ja
yhä~uutta tulee, niin että,.kaikesta
päättäen on t a l v i ' tulossa.
Harvinainen unestaherattaja lii-r
kufkeli täällä B. C:ssa tämän kuun
neljännen päivän .aiamuna vähäistäi
ennen kello Jcuutta.. Herätys lie
tapahtunut samalla kertaa kautta
koko maakunnan. Silloin näet raa^
kuupaikat hailehtellvat jo toisin paikoin
vähän lujemminkin.
Eu tiedä lieneekö ylätuvan ukko
päissään töpistellyt tallukoitaaii taivaan
tanssisalin lattiaan, tai oliko
maanjäristystä, jolle ylätuvan uk-
Jcokaan ei V o i . enempää kuin mekään.
Siliä maapallomme uuiiemis-sa
kytevät tulet jä kuumuudet synnyttävät
joskus ehkä niin ankaria
höyrynpaineita, että ne voiroallaari
saavat maanpinnan täräjämään, ja
sehän se olikin joka meitä täällä
mainittuna aamuna herätteli. Muuten
tämä kai oli ensi kertaa kun
minun olemustani on tällä tavalla
ravisteltu j a ylös herätetty.
Vesipoika.
KUULUMISIA UIT-TOPARl^
MEN-TISTA
TYÖVÄENEDUSTAJA VASTAA
KENRAALIKUVERNÖÖRIN
AVAUSPUHEESEEN
(Kuten muistettanee, avattiin C a nadan
kuudestoista parlamentti tämän
kuun 10 .p.-nä. 'rilaisuuöessa
uki maamme uusi kenraalikuvernööri,
loordi, .Willingdon pääministeri
Kingin laatiman j a ministeris-tön
,h}'väks3anän avauspuheen. K un
sitten seuraavalla viikolla ryhdyttiin
käsittelemään kenraalikuvernöörin
pitämän avauspuheen Bi.«ältöä,
piti senjohdosta laajahkon puheen
muun muassa Winnipegin itsenäisen
työväenpuolueen listalla valittu
edustaja J . S. Woodsworth, jonka
tämän l^jhden lukijat hyvin muistavat
^iimeisei^ parlamentin / a j a l t a.
Wood8W/>rthin puhe ei .tosin ole-eri-,
koisenradikoaliä^n, mutta on «iTna
kuitenkin ' eräitä ^ mielenkiintoista
kob>ia.^. j '^Lienee. - siis \ asiänmuIcaiBta
ulkäista*.muuntamia palasia . jiähen.
puheestaan. ^ .-— Suonpentajah ' huo-'
mäutus.)
HyvSkcyttyjS labiMS^akaii ««^1.
I M U Mille ^
Ofenuu» -Tsn&i flobl» Jiita' tO^
kaeta.' että JcSsfteHSvilcietBi^'tulee
|[» me fiyraKEarraune viime vuonna.
EtSät aSSsta gäSdöktagtä o r a t meil-l
e varan tärkeitä j ä talidomme antaa
liallitakBeUe täyden' tunnustuksemme
siitä, että se teki {larliaansa
viime istantokandella, saadakseen
nämä säädökset lakikirjoihin. Tab>
don. tässä k u i t e n k i n Jmomauttaa, -^et^
tä miltei kaikki erikoisesti työväestöä
hyödyttävät lakiesitykset, k u ten
paljo muutakin, hylättiin. Ne
eivät siis ole maassa voimassaole-vain
lakisäädösten joiikossa. Tiedän
varsin hyvin, että parlamentin äkillinen
hajotus päätti sen toiminnan
odottamattomasti,' mutta tahdon
kuitenkin osottaa, että vanhuuden-eläkesäädös,
muutokset rikoslakiin
j a siirtolaislakiin itse asiassa hyväksyttiin
alahuoneessa, mutta kumota
tiin senaatissa. Samat suhteet vaT
litsevat edelleen. - J a minä tahdon
korkeasti kunnioittaen huomauttaa
hallitukselle, että j o s Tse aikoo vain
uudelleen esittää nämä laikiehdotuk-set,
ryK^niätlä toimenpiteisiin,^ m i t kä
takaisivat näitten . ' ehdotusten
saattamisen maan laiksi,^niin hallituksella
ei ole suurtakaan toivoa
saada jatkuvasti • nauttia 'maan luottoa.
. Tässä .yhteydessä minä.rohkenen.
huomauttaa siitä päätösesityksestä,
jonka minä olen asettanut
työjärjestykseen j a jonka minä toivon
hallituksen ottavan huomioonsa;
nimittäin että tänä vuonna määrätään-
erikoinen parlamentaarinen komitea
käsittelemään, minkälaisia
muutoksia voitaisiin, tehdä British
North American lakiin, joka
—r säilyttäessään liittohallituksen
periaatteet, auttaisi meitä asianmukaisemmin
ratikaisemaan _ ne
monimutkaiset; probleemit, joita
Canadalla tällä erää'on.
Minusta näyttää'^ siltä, että jos
hallitus on tosissaan—^ j a minulla
ei ole mitään syytä' epäillä, etteikö
se olisi -— saadakseen vanhuuden-eläkesäädöstä
"ja muita yhteiskunnallisia
lakeja koskevat esitykset
maan lakikirjoihin, n i i n sen e i isiisi
edelleen ^ ^ l i a parlamentin toimelle
kamarille',yaltaa, jolla.se voi helpost
i kumota kansan tahdon.
Kuka' -liyotyy rani«aata sadoata
Taväninukälsia fraasia käyttäen
ylistetään^, .avauspuheessa. runsasta
vuodentuiöa. Tahdonpa tietää mm-käve^
ran C.anadan .i^vallinen kansa-,
lainen pääsee: nauttimaan elämän
hyvyyksistä. Puhuessani erikoisesti
lännen puolesta, tahdon, huomaut^.
taa, että länsi-Cana^a nauttii "vähii
enemmän kuin pu^et siitä mitä se
tuottaa. Canadan^-aromaakuntien
taloudellisesta tilanteesta toimitett
i i n varsin mielenluintoinen tutki-'
mus kauppadepart^entin toimesta
muutama vuosi -siRen;- j a itilastovi-rasto
m)'öhemmin. j u l k a i s i ' tutkimuksen
tuloiset lentokirjasena. Tässä
lentokirjasessa ilmenevät viimeisimmät
numerot ovat " t o d e l t a 1923 j a
minä oletan että'¥uhde on kutakuinkin
samanlainen tällä baaiyaiai
kuin 1923. Jos tänä vuonna saatiin
runsaampi sato, jo|, aromaakuntain
tuotanto V oli "suurempi, on varsin'
johdonmukaista olettaa, että aro-maakunnista
lähetetään entistään
suurempi osuus muualle. Asian-valaisemiseksi
lainaamme muutamia
numeroita yllämainitusta lentokirjasesta:,
•' . • • * - , ' •
Tutkimuksen huomattavin tulos
on ehkä siinä seikassa, mikä
ilmaisee että vienti aromaakun-,.
niäta "nousee pyöreissä luvuissa
sanottuna 270;OÖOjO00 dollariin,
j o t a vastoin .tuonti tekee- keskimäärin
Vain 145,000,000 dollaria.
"Suotuisa" kauppabalanssi täsää
ösässa Canadaa oli siis noin 125,-
; 000,000 dollaria.
Näitten numeroitten: v a l o j a tahdon
minä huomauttaa, että siitä
runsaasta sadosta, minkä me viime
syksynä korjasimme, 'suurin osa '—
tai sitä vastaava rahamäärä — l i vahtaa
tykkänään meidän käsistämme
.ia että. meidän länteläisten nautittavaksi
jää vain osa työnune t u loksista.
Tahtoisin tietää mihin joutuu
tuo 125,000,000 dollaria? Toisin',
sanoen se erä, mikä tunnetaan
"suotuisana" balanssina, — vaikka
minä en todellakaan käsitä, miksi
nimittää suotuisaksi sitä, kun ' m e i dän
p)tää lähettää enempi tavaraa
ulos -kuin- 'mitä. meille tiiodaan si-''
sään. E n ole koskaan voinut käsittää
moista katsant4>kantaa. •,
Edustaja Coote: Autuaallisempaa
oh antaa kuin ottaa..
Edustaja Wood8worth: Ehkä;
mutta nykyisten liikkeitten johdossa
ei yleensä Mytetä semmoista mittapuuta.
AWeIen että me saammft
valaistusta - tähän äsidian siitä seikasta,
tiiltä -köpitalisttt sanovat näkymättömäksi-
vienniksi; • Aikaisemmin-
mainitsenlai^ani lentolehtisessä
sanotaan, / tästä näkymättömästä
viennistä muuQ muassa:-
Jos jAA)ido^at}. ej>^^ .täydeili^
nen luettelo 'Canadan aromaa^
kuntien ''näkymättomSst»" viennistä;
tulee* siihen «ltdottomasti
korkoja jailctiob^^ me^
mantanria nijustö laldsSädoka^^ , ^^^^L^f^^ff^JS^ZV^^/iy^x
liikevoittojen anoritns fcenldlöiUe.
j o t k a ovat cijottaneet rahojaan
aroHIa aijaitseviin ylitiöihin, mutt
a jotka eivät asn a r o i l l a ; 3> siir"
tolaisastdcasten : raTianiahe^kset
kotimaahansa; 4) a r o i l l a asuvain
j a sieltä toimeentulonsa hankki-
- vain*'koululaisten: j a tavallisten
asukasten kulungit matkoista,
mitkä he tekevät arojen ulkopuol
e l l e ; 5> maksut nlkopuolisille v a kuutusyhtiöille;
6) maasta pois
mun£tavan väestön : mukanaan
viemä pääoma; 7) aroilta muualle
silotettavaksi lähetetty pääoma;
8) menot niistä liikkuvistr.
työläisistä, joita elonkorjuuseen
. värvätään etupäässä itä-Canadas*
ta.
- N o niin! - Siirtykäämme sitten
käsittelemään sitä seikkaa, minkälainen
vaikutus tällä runsaalla vuo*
dentuloUa on n i i h i n henkilöihin, j o t '
k a sen. korjaavat, siis elonkorjaaj
i i n . . Matkustaessani tällä 'kertan
tänne Ottavaan, sattui samassa j u*
nassa olemaan useita elonkorjuusta
palaavia miehiä. Muutamat heistfi
matkustivat tavallisissa matkustajavaunuissa;
monet.taasen olivat jastuneet
.matkaamaan rahti junissa,
mikä on hyvin hengenvaarallista.
Keskustellessani näitten lännellä
viljaankorjuussa olleitten miesten
kanssa, pääsin minä selvyyteen s i i -:
tä, että elonkorjuun aikana aattu-;
noitten sateitten- takia ^ useitten
miesten monen viikon" tienistit r a -
jottuivat hyvin vähiin. Tämän tähden
minä tahdon ehdottaa, että
maanviljelysministeriUä on kyllin
syytä -ryhtyä jonkunlaisiin vakuu-tustoimenpiteisiin
niitten suhteen,
j o t k a aromaakunnissa käyvät sadoii;
korjaamassa. Vehnäsadon, huolellinen
korjuu on näet epäilemättä
"«arsin tärkeä kansallinen .jtysymys.
mutta- usein, joutuu satoja miehiä
työttömäksi aikuisen ' hallan, tae-myrskyn,
lumisateen y.m.' sellaisen
^ k i a . Minusta e i ' näytä lainkaan
johdonmukaiselta se; seikka,, että.
tämmöisten onnettomuuksien aihe-
.uttathaa taakkaa joutuvat yksinään
kantamaan ne elonkorjuuseen eaa-:
puneet yksilöt, jotka sattuvat .oler
'maa.n tuhonalaiseljisi jont]lineellft, aU»r
eella. Lärtnellä on rfia^t'tapana,, et-,
tä viljat vakuutetaan raemyi«kyjen
j a muitten semmoisten varalta. " E !
siis näytä lainkaan epäjohdonmu-'
kalseita, vaikka m a a n v i l j e l y s - t ai
siirtolaisministeriö - — o t t a e n huo-
'mioon tehtävän tärkeyden kuin
myös sen seikan, ettei yhtä aluetta
tai piiriä käsittävä yksilöitten rj^h-mä
voi tämmöistä seikkaa ratkaista
— ryhtyisi järjestämään jonkunlaista
vakuiitussuunnitelmaa" elonkorj
a a j i a varten. Elonkorjaajien va-kuutusjätjestelmän
t u l i s i pyrkiä siir
hen,'että ne'työläiset, jotka mene-:
vät idästä tai merentakaa länsi-Ga-nadaau;
elonkorjuuseen, tulisivat
saamaan kunnollisen palkan siltä
ajalta, minkä he ovat kuluttaneet
tässä varsin tärkeäissä työsöä.
; Tässä yhteydessä minä tahdon
edelleen • huomauttaa! etteivät kaupunkien
teoilisuustyöläiset suinkaan
hci^ödy r u n ^ a s t q sadosta, eivätkä tämän
maan lisääntyneestä, tuotannosta'
yleensä, siinä .suhteessa kuin
heidän' pitäisi hyötyä. Tödi^taak-"*
serii tämän väitteeni, lainaan kappaleen
tämän mantereen työläisten
palkkoja äskettäin tutkineen heglyi-lon"
selostuksesta:
Paul H; Douglasin- äskettäin
tekemät tutkimukset .osottavat,
että Yhdysvaltain^ työläisten todelliset
palkat eivät ole kohonneet
ede.s puolella prosentilla
voödesta 1890 vuoteen 1919.
Minä - arvelen, että Canadassa
ovat olosuhteet kutakuinkin saraan-,
laiset kuin Yhdyirvalloissa, vaikka
täällä ei ole , tässä suhteessa toimitettu
huolellista tutkimusta. Mutta
jos teoilisuustyöläisen todellinen
palkka viimeisen 20 vuoden kuluessa
on Yhdysvalloissa kohonnut vair
vajaalla puolella prosentilla, niin
minun käsittääkseni meillä on kylliksi
syytä käfi^ä vähä enempi aikaa
kysymykseen; mitä hyötyä on
tavallisella työläisellä — olkoonpa
hän teollisuuden täi maanviljelyksen
palveluksessa — - kenraalikuvernöö'
rin avau8puhee«!5a yliFtetystii • runsaasta
sadosta?- '
T H E " F I S H & HÖÖK" ( " K A L A J A K O n K K U " ) L A J I SAHOJA •
T E H N Y T S A N D V I K E N S T E E L WOBKS BtJOTSISSA,^ OTAT,
JOHTAVIA MAAILMASSA
Voittamattomia. ohuessa leikkaofcsesaa, teräksen byvyydeasft
j a tekotavan siroudcssa.. Suorin, notkeus silti vapisein|ittB
tessa. Kaikki sahamme ovat- 8aippQ-hampaiI]a^javezikbl8eo;:oBtit>;
selkäisiä. ,
VIILATTUJA JA SETATtUJA,''VALMIITA KAYTETTXVIKSL
Mutta olkaa varovaisia että saatte oikeita Ruotsista-tcEptida.^
" F I S H & H O O K " ( " K a l a j a K o u k k u " ) tuotteita, meidän ninienipio ,
kaiverrettuna jokaiseen sahaan. * ' ^* • -
Nykyään on paljon jäljennöksiä meidän t n o t t e i a t a n u n ^ . t ^^
tavan, vieläpä;Sandvikeu: t e h t a a n : n p m e r o n k i n - | P a o I e s t a . ~ : l ^^
ollen tarkastakaa " K a l a j a K o u k k i i " t e h t a a n n e r k ) ^ ' i a o a t ^ ^
niitä, ei mitään muuta; Parhain tulee aiiat«lepidta l i a M n t ^ ^
Alempana "on knviarinautamistatnnnetQinimiBta ' \ ' *
PAP] 'UU SAHANPLEEEEISTÄ
Meidän No. 132, 1 3 / 8 tuumaa'leveä
Meidän No. 129, 1 tuumaa leveä
Meidän No»' 135, 1 tuumaa leveä
Meidän Nov }36, 1 tuomaa leveä.. ,
MYYDÄÄN 30 A I N A 48 TUTJMAN M I T T A I S I A.
Sandvik Chardoal teräs Viiloja
Hr
Hienoin sahan viila mitä milloinkaan on vahnlstettu.
"^VastoBsa kaikkia standard malleja.
I i . / UUSI SANDVIKIN SAHASETTI INO-^SJIO (PaUntMratta)..
' Tehty Buotslssa parhaasta Sandvikin teräksestä. Lntettavia. ^
' Helppoja käyttää, taataa»: ' ' ' ' , * ,'
Sandvikin Teräs Sahan Freimi No. 25 v
' - fPatenteeratta)
r Tehtyjä eheästä teräsputkesta. Keveitä j a . sOti J a j i a ja^ t a»
nakoita. Ei:.nauloja ekiä pinnoja, jotka voisivat' hakkttaJateeä»'
Varastossa 38' tuumasta 48 tuumaan asti.
Kysykää -raydskin " B A N C O " k i r v e i t ä . " '
: r k e nykyään .lähetämme näitä, tuoiteito kalkiUe JofitaviUei '»IB^-
• takattpoille OrVariossa, Qäebcclssa,'Manito.basäa' j o tdfBbsa an»»
kunnissa.. Tilatkaa lähimmältä mmm^ S»<. 8<»tte vilpyaaUä^täe''
Vttsemanne tavaran. '' - - •
Y K S I N O I K E U T E T U T A S I A M I E H ET
A N D V I K
20 sr NICHOLAS ST MONTRCAC RQ, • .v
HAUSKAA JOULUA
1026
Taistelutarmoa vuodelle
1927
toivoo
' VÄlCHÄI^dlK/'
Canadan Vanlioflfc i^Iioillc. Liitänf'
oMtteeni pci^Sän
'Prf*«,
• Bw 181, Vtahr U.S. A.
V A P A A S T I
Nielsen ja Liindbeckin Suomalainen -
A L M A N A K K A !
VUODELLE 1927
Lähetetään vapaasti kaikille niille, jotka:. lähettävät. meille;-
osotteensa. Lähettäkää meille myöskin tuttavienne. o s o i t t e e t , S /;
NIELSEN & LUNDBECK
Vanhin j a Suurin Suomalainen Pankkiiriliike AmerikaBsa-^:/:^
24 S T A T E S T R E E T , N E W Y O R K U. S. A .
Hammaslääkäri
TohoriELGlE
Haone 7, Clinlc BIk.
McCartney'n ja Bark«'n ylipnelalla.
Victoria Av. ja Brodit St. InilmasM
F O R T WILLIAM
• Vastaanottotunnit: päivisin 9 a.p.
—6 lp. Htasln: 7 : - 9 . PnheUn
1008 87
Toimisto tyttS puhuu suomea j a
englantia.
Hauskaa Joulua
Menestyksellisiä tJutia
• Vuolit^
•• |
Tags
Comments
Post a Comment for 1926-12-24-05