Vapaus, August 26, 1927

              KAIKKIEN MAITTEN TYÖNRAATAJAT THTEISRiNTAMAAN! TYÖLÄISTEN JA TAIX)NPOIKAmKÄSnN HALLITUS VAIETA!
Työväen vapautus tapahtuu
vain sen itsensä kautta!
Vain järjestyneenä joukkona
voi työväenluokka 'voittaa!
No. 99 —1927 Fedearated Pressin ^kaen Perjantaina, elok. 26 p;nä~Friday, Aug> 26 Member The i?w«tcd'Pre« XI Vuosik. VoL XI
m öiistaiste-
Ml
jatkuvat TYÖLÄISTEN JA TALONPOIKIEN
A R M E I J A MARSSII KANTONIA
KOHTI
Ranskassa löydetty
"asiakirjoja"
Väitetään Nenrostoliiton • •mlmista>
van kapinaa Afrikassa
Autoilusääntöjä koven­netaan
Torontossa
Hongkong. — Tänne saapuneet
tiedot kertovat, että Wuhan halli­tusta
vastaan kapinoivat joukot, j o i ­ta
johtavat Holug j a J e h T i n g , ovat
lähestymässä nopeasti Kwantungin
maakunnan rajaa. Työläiset j a t a ­lonpojat
yhtyvät tähän joukkoon
pitkin matkaa.
Armeija, joka on marssimassa
Kantonia vastaan, käsittää m. m
entisen Wuhan hallituksen maata­lousministerin,
Tan F i n Shan, sekä
Kiinan Kommunistipuolueen jäsenen
Chen Tu-Suin j a muita toimivia joh­tajia
työläisten j a talonpoikien kes­kuudesta.
'
Japanilaisista lähteistä saadut tie­dot
osoittavat, että Wuhan hallitus
on lähettänyt 20,000 sotilasta N a n -
kingijn, taistelemaan pohjoisen ar­meijan
sotalordeja vastaaxu Nämä
voimat ovat suuresti rohkaisseet
niitä joukkoja, jotka petturi K a i -
Shek jätti.
Fengin poika isäänsä vastaan
Moskova. — Pravda julkaisee saa­mansa
kirjeen, j o n k a on lähettänyt
Feng Yuhsiangin poika, Chong Kuo.
Kirjeen kautta poika haluaa kat­kaista
kaikki suhteensa isänsä kans­sa
syystä, että hän on pettänsrt
vallankumouksen. Kirjeessä sano­taan
m.m.: " N y t te olette heittänyt
pois naamarinne, kieltäytyessänne
puolustamasta työväenluokan j a t a -
lonpoikaiston etuja, j a vieläpä muo-dostaessanne
yhteistoiminnan^ Chian
Kai-Shekin, työläisten ja talonpoi­kain
murhaajan kanssa, julkaise­malla
valheellisen julistuksen, että
Wuhan piirin työläiset j a talonpojat
muka sortavat sillä alueella olevia
kauppiaita, tehtailijoita ja yleensä
omistavan luokan jäseniä."
"Tuo kaikki on sulaa järjettö­myyttä.
Se aika ei ole vielä k o i t t a ­nut,
jolloin K i i n a n työläiset j a t a ­lonpojat
tulevat "sortamaan kapi­talisteja,
kauppiaita j a maanomista­jia".
Ja vaikkapa työläiset j a t a ­lonpojat
todella ; s o r t a i s i v a t k in teh­tailijoita
ja maanomistajia, olisi
teidän tullut hyväksyä se katsomus,
että kansan suuren enemmistön, työ­läisten
j a talonpoikien edut edellyt­tivät
riistäjien karkoittamista."
"Ollessani vallankumouksellinen,
minä otan huomioon vain vallanku­mouksen
edut, enkä yleisiä isän ja.
pojan välisiä suhteita. Niin ollen
minä olen pakoitettu kattaisemaan
kaikki suhteeni vastavallankumouk­sellisen
isäni kanssa."
"Tästä lähtien minä tulen katsele­maan
teitä samalla tavalla kuin
Cbang Tsp-Linia, • € h i a n g Kai-Shö-kiä
ja muita .vastavallankumouksel­lisia
j a tulen k a i k i l l a voimillani tais­telemaan
omaa isääni vastaan^ Nä­mä
ovat minun viimeiset sanani vas­tavallankumoukselliselle
isälleni."
olevansa S3Tttömiä
Boston. — Järkkymättömänä ja j paikassa suuri pretestikokous, jonka
uhman ilme kasvoillaan, astuivat
N i c o l a i Sacco j a Bartolomeo • V a n -
SUURTA ENGLANTILAIS-AMERI-KALAISTA
SYNDIKAATTIA
SUUNNITELLAAN.
Vain yhteinen- Caistela anttaa
Pravda toteaa, että Kiinassa par­taillaan
käydään taistelua mnrhaa-jien
omassa keskuudessakin, samalla
J^un he kaikin ovat kohdistaneet
marhavimmansa Kiinan kommunis­teja
vastaan. Neuvostoliiton työläi-
^äiset eivät voi kauan" katsella täl­laista
menettelyä ilman vissiä aske­leita.
Tulisi olemain suori rikos
^:oko maailman työväen taholta, e l -
^ai nyt tällä hetkellä asettuisi pUo-la?
taniaan Kiinan kumouksellista
työväkeä j a talonpoikia, j o t k a täis-televat
elämästä j ä kuolemasta, ei
vain omia kapitalistejaan, vaan kolio
maailman työväen yhteisiä viholli­sia
vastaan..
Kapinoita ameijoissa.
EdeUeen Pravda selostaa, ettla
icotettavia tieto/a saaptiu yhä siitä,
että valkokenraalien armeijain kes-kasdessa
ilmenee kapinöimisia jät-vastL
Nämä nousut s^ttai^^t
"honota hyvin voimakkaasti, j o s koko
aiaalhnan työväki aloittaa taistelan
Imperialistisia rosvoja vastaan, jot­ka
aikovat kukistaa K i i n a n nuoren
^«laakumonsliikk^sn vereen- Kä-nuori
konmmnistipnolue b n s a n -
Jarfffisesti taisteflat K i i n a n vaiiaat-
Lontoo. — yhdysvaltain^kapitalis-tit
ovat innokkaassa touhussa muo­dostaa
englantilais-amerikalainen ke-mikaalisyndikaatti
KuoUeenmeren
rikkauksien esiin kaivamiseksi. Raa­ka-
aineiden ar\'>D, joiden pitäisi olla
sijoitettuina mainitussa seudussa,
lasketaan nousevan huikeaan sum­maan,
?1,000,000,000,000. Tieteel­l
i s t e n tutkimuksien kautta on pääs­t
y selville, että Kuolleessa meressä
on j u u r i niitä aineita, mitä A m e r i -
ka ja Englanti kipeästi kaipaavat,
mutta j o i t a niiden on pitänyt tähän:
a:sti hankkia Saksasta j a "^Ranskasta.
Yhdysvaltain kauppaministeri Da-wesin
sanotaan, olevan kovin innos­tuneen
tuohon uuteen yritykseen
siitäkin huolimatta, että syndikaatti
tultaisiin rekisteröimään Englannis­sa.
Tuota suunnatonta omaisuutta
himoitsee monet muut kapitalistiset
yhtymät. ' Varsinaisina k i l p a i l i j o i na
mainitaan kolme europalaista raha-miesryhmää.
. Mutta englantilais-amerikalaisella
yhtymällä lienee suu­rimmat
mahdollisuudet saada riis-tettäväkseen
tuo ensiluokkainen saa­lis.
Erittäin tärkeänä tekijänä tuo
alue tulee olemaan sodassa t a r v i t t a ­vien
kemikaalien hankintaa varten.
Pääaineina ihainitaan olevan potas­ka,
brominini suolat, kipsi j a mag­nesium!
chloriidi, mutta paljon mui­ta
kemiallisia aineita on näihin y h ­distyneenä.
zetti sähkötuoliin, heti puolen yön
jälkeen viime tiistai aamuna. Kun
mitkään puolustuslakimjesten tar-mokkaimmatkaan
siritykset teloituk­sen
estämiseksi, eivät tuottaneet
toivottua tulosta, lähestyi vihdoin
se jännityksen hetki, että tuomion
täytäntöönpanon tuli tapahtua.
Teloitus muodostui dramaattiseksi
Tämä kolmen miehen teloitus
muodostui ''vakavaksi murhenäytel­mäksi,
jolta ei toisaalta / puuttunut
tottumusta j a huolellista Valmistelua,
kun syyttömät Sacco ja Vanzetti
astuivat sähkötuoliin. Myöskään
Madeiros ei osoittanut mitään pelon
merkkejä.
Kolme teloitusta 24 minuutissa
Madeiros, joka oli vain sivuteki-jänä
tässä suuressa jutussa, määrät­t
i i n teloitettavaksi ensin. Kello
12.02, tiistai aamuna, hän astui
kuoleman kammioon kahden varti­j
a n saattamana j a istui kuolemaan.
Yhdeksän minuuttia j a 35 sek. jäl­keen
puolen yön, lääkärit ilmoittivat
hänet kuolleksi.
Seuraavana tuotiin sisään Nicolai
Sacco, kello 12.11 a.p. Tämä 36
vuotias ; mies näytti .nuoremmalta,
kun hän kalpein kasvoin, mutta r y h ­dikkäästi
astui sähkötuoliin. Juuri
vähää ennen kuolemaansa hän lau­sui
italiaksi järkkymättömänä vaka­umuksenaan:.
"Eläköön anarkismi."
poliisit viimein hajoittivat.
Kirkkoa ««jäytetty
P a r i s L — Johtava lehti " M a t i n ",
on julkaissut lukuisia " a s i a k i r j o j a ",
joiden perusteella väitetään Neu-
Sen ^"I^lden" Mnkkimfeeä ^ASJ- Kuolcmaantuomitut astuneet rohkeasti teloitustuoliin
kan riffi-heimolle.* Matin • väittää,
että Parisin sotilas-attachea Volkof
j a B e r l i i n i n lähettiläs Krestinski, o-vat
S3rypäät aseiden lähettämisval-misteluihin
riffeille. Myöskih on
j u l k a i s t u Kamenefin (?) allekirjoit­tamia
ohjeita, joita sanotaan lähe-tetjm
Parisissa oleville Espanjan
kommunisteille, kapinan alkamista
verten Marokossa.
Näiden «tietojen yhteydessä esite­tään
eräitä lainauksia, j o t k a kaiken
todennäköisj-yden mukaan ovat ot^
teitä Kominternin julkisuuteen anta­mista
toimintaohjeista, joiden pe­rusteella
tulee toimia sorrettujen
kansojen vapauttamiseksi. Näihin
lukeutuen myöskin Pohjois-Af r i k an
heimot, - j o t k a ranskalais-espanjalai-silla
sotavoimilla lyötiin alas. Mutta
tarkoituksena on osoittaa, että Neu­vostoliitto
valmistautuu sotaan ja
ylljrttää kapinaan. Tällaisiin val­heellisiin
i tietoihin meidän tulee
suhtautua'' h y y i n huolellisesti.
Julistaneet
Cleveland, O., \elok. 23. — St.
Josephin kirkossa tapahtui räjähdys
varhain jtänä aamuna. Ketään ei
loukkaantunitt, mutta ohi kulkeva
moottori-noHisi viskautui pois pyö­ränsä
seljasta räjähdyksen vaikutuk­sesta.
— Porvarit haluavat yhdis­tää
tämänkin tapauksen Saccon ja
V a n z e t t i n asiaan.
Parisin kommunistit uhmanneet' vir­kavaltaa
P a r i s i , elok. 23. — Ranskan kom­munistit
ovat pelkäämättömästi tais­telleet
virkavaltaa vastaan ympäri
P a r i s i n katuja j a puistoja, ilmaistes­saan
protestinsa Saccon j a Vanzet­tin
murhaamisen johdosta. ' Taiste­lut
eivät päättyneet" ennen kun noin
200 henkilöä, siihen luettuna 50 po­liisia,
sai pahoja vammoja. Kolme
kaupungin sairaalaa öh täynnä haa-vottuneita.
^ ^
Kommunistien , koolle kutsumaan
kokoukseen saapui 10,000 henkilöä,
miehiä j a naisia, vaikka kokouksen
olivat viranomaiset kieltäneet. Pal­j
o n liikehuoneiden akkunoita särkyi
j a hiuuta omaisuutta tuhoutui. Po­l
i i s i n jahdatessa väkijovikkoja, am­m
u t t i i n tuliaseilla poliisejakin vas­taan.
Amerikalaisilla kuumat «jat
Geneve. — Suuret joukot olivat
liikkeellä vi|me maanantaina ja et­sivät
käsiinsä amerikalaisia mässäi-lijöitä,
jotka oleskelevat Genevessä.
K a i k k i amerikalaiset hotellit, kapa­kat
j a muut yleiset oleskelu- j a huvi­paikat
joutuivat kiihtyneiden jouk­kojen
hävityksen alaiseksi. Kansain­l
i i t o n rakennuksen akkunain rik­komisesta
koituvat vahingot l l r v i o l -
daan ainakin $10,000. Amerilcalai-sia
tavaroita' myyvät kaupat eivät
jääneet koskemattomiksi. Tämä voi­makas
liikehtiminen tapahtui protes­t
i k s i amerikalaisia vastaan, Saccon
j a Vanzettin murhaamisen johdosta.
Murhattujen marttyyrien henki elää
Ympäri maailman tulee kumouk­sellinen
työväki viettämään lähim-pinä
päivin^ . murhattujen työväen­luokan
marttyyrien, Saccon j a V a n -
zettiin surujuhlia. E r i kommunisti-puolueet
ja Saccon-Vanzettin puo­lustuskomiteat
ovat antaneet ke­hoituksia
surujuhlien järjestämi­seksi.
Toronto, elok. 24. Torontossa
on aijettu erikoinen ajojahti miele­töntä
autohurjastelua vastaan. Tä-jhän
mennessä oh 200 a u t o i l i j a a me-
I nettänyt lupakirjansa kuluvan vuo­den
aikana. "Minä olen ottanut
pois lupakirjan kuukaudeksi, kol­meksi
j a kuudeksi kuukaudeksi, kah­deksi
vuodeksi ja eräissä tapauk­sissa
iäksi," sanoi tuomari Erowne.
Samoin hän selitti, että henkilö ' ei
voi myydä autoaan saman perheen
jäsenelle niin kauan, k u n . auto on
j u l i s t e t t u "pannaan". Ainoastaan
v i r a l l i n e n myynti vieraalle henki­lölle
voi t u l l a kysymykseen mainit­t
u n a aikana, j o l l o i n ajolupa on pois
otettu. '
Toronton
lakkoutuneet
NOIN 1000 RAKENNUSTA KXR.
SII LAKON VAIKUTUKSESTA
SUURI JUNARIKKO ENG-LÄNNISSÄ
Lontoo. — Pikajunaa kohdannees­sa
onnettomuudessa on kaksitoista
henkilöä saanut surmansa. Veturi
on mennyt lujassa vauhdissa ku­moon
j a heittäytynyt mäsäksi siltaa
vasten.'
POMMIRÄJÄHDYS KIINASSA
Lontoo. .— Kaapelisanomat kerto­vat,
että Kantonin keskuspankkiin
on heitetty pbmmi eräästä ohi k u l ­keneesta
autosta- Pankissa oli par-haiUaan
suuri joukko ihmisiä otta­massa
rahojaan, kun eräistä kau­pungeista
oli i l m o i t e t t u , että pankki
oli kieltäytynyt hyväksymästä tal­l
e t t a j i en pankkiosoituksia. Y k s i hen­kilö
sai surmansa* j a toism louk­kaantui.
TUHOISA HIRMUMYRSKY
: ITÄRANNIKOLLA
Siitä huoli mattai f että viime tiis­tai
aamuna telpiteftijk: kumo-
Sillä aikaa kun pyövelit sitoivat hä-[ uksellistä iyöväVnlookan.'^- jäsentä,
net tuoliin k i i n n i , lausui hän eng­l
a n n i k s i : "Jääkää hyvästi minun
vaimoni ja laps.eni sekä kaikki ys­täväni."
Juuri vähää ennen kun
t e l o i t t a j a käänsi sähkövirran päälle,
lausui JSacco viimeiset sanansa: " H y ­västi
äiti!"
Kuolemanhiljaisuus vallitsi kam­miossa,
jossa oli läsnä 12 henkilöä.
Sacco ilmoitettiin kuolleeksi kello
12.19 a.p.
Seuraavana tuotiin sisään Barto­lomeo
Vanzetti. Hän oli kolme
vuotta vanhempi kuin Sacco, oma­ten
lempeät silmät j a harvan h u u l i -
parran, näyttäen tyypilliseltä i t a l i a ­laiselta
työmieheltä. Häntä yleensä
oli opittu tuntemaan kehittyneenä
johtajana kansallisuutensa keskuu­dessa.
V a n z e t t i oli liikkeissään j ä esiin­tymisessään
dramaattisempi kuin
S acco. Vartij at saivat pikemminkin
kulkea hänen jäljessään,,kuin avus­taa
häntä. Vanzetti pysähtyi anta­maan
kättä vartijoilleen. Sitten hän
i s t u i teloitustuoliin ilman pienintä­kään
väristystä j a l a u s u i:
"Minä sanon teille, että minä olen
syytön j a minä en koskaan ole osal­listunut
mihinkään rikokseen, mutta
joskus olen tehnyt vähän "syntiä".
Minä kiitän teitä k a i k e l t a - sijta mitä
olette m i n u l l e ' tehneet. Minä olen
syytön kaikista rikoksista, en aino­astaan
tästä, vaan kaikista. Minä
olen syytön mies. Minä haluan a n ­taa
anteeksi eräille ihmisille sen,
mitä he nyt tekevät m i n u l l e ."
Omaiset saavat teloitettujen
tnUcan
ei heidän henkensä ole kuollut. Si­käli
kun ^tietoja ehtii \paapua eri
maailman kolkilta, saamme kuulla
kaikissa huomatuimmissa maissa t a ­pahtuneen
voimakkaita mielenosoi­tuksia,
protestiksi Saccon j a Van­z
e t t in teloituksen johdosta. Tämän
teon kautta Amerikan YTidysvallat
on kruunannut itsensä maailman
lahtarivaltioiden joukkoon. Tämä
tapaus- jos mikään, on omiaan koko
maailmalle osoittamaan, että sikäli
kun rahapääoma saa valtansa l u j i ­tettua,
tulee se pystyttämään foarba-rimaisen
kidutus- j a murhaamisjär-jestelmän.
Amerikan kapitalistit luijJivat, että
he tämän teon kaqtta Voivat lan­nistaa
radikaalisia aineksia omassa
maassaan. Mutta se on osoittautu­nut
. täydelliseksi virheeksi. Tuo
heidän julmuritekonsa on synnyttä­nyt
sellaisissakin maissa mielten­kuohua,
missä tästä asiasta ei sen
aikaisemmassa vaiheessa tiedetty
paljoa • mitään. Etenkin Europan
maissa on asia i-aanut erittäin kär­jistyneen
luonteen. Liikehtiminen
ei tule vielä lähiaikoinakaan päätty­mään.
Tiedot kertovat esim. P a r i ­sin
työläisten varustautuvan yhä u u ­siin
vastatoimenpiteisiin. Siellä on
toiminnassa jonkinlainen p o r v a r i l l i ­nen
Amerikan Legiöna, mutta P a r i ­sin
työläiset ovat antaneet ymmär­tää,
että tuon legioonan ei ole ter­veellistä
lähteä kadulle mielenosoi­tukselleen.
H a l i f a x , N.S., elok. 24. — Laa­j
a l l a alueeDa itäistä rannikkoa on
vallinnut ankara hirmumyrsky, teh­den
suurta Ibuhoa. Useita l a i v o j a on
uponnut j a suunnattomasti omai­suutta
' tuhoutunut. Ihmishenkien
hukasta ei ole tarkkaa tietoa.
Sikäli kun Canadan työväenjär­jestöistä
pn kysymys, on tyydytyk­sellä
todettava, että ainakin yhdessä
Boston, «lok. 24. — Saccon j a huomatussa teollisuuskeskuksessa/
Vanzettin ruumut poltetaan täällä, Nova Scotian hiilialueella, tapahtui
Forpst HiUin krematoriossa, sillä i voimakas lakkoutuminen Saccon ja
viranomaiset eivät antaneet lupaa! V a n s e t t i n puolesta. Ja knmpuksel-teloitettujen
ruumiiden nähtäväksi j Hset poliittiset järjestöt tekivät par-asettamiseen.
LuigSnia Vanzetti i haansa protestiliikkeen herattämi-tulee
viemään mukanaan veljensä | seksi. Nyt kun on päiväjärjestyk-tuhkan
Europaan, pysähtyen koti-i sessS puolueemme julistamien suru-matkallaan
kaikissa suurimmissa [ j u h l i e n viettäminen noiden kahden
kaupungeissa, kuten Lontoossa,. P a - • m a r t t y y r i n muistolle, jntäkäämme
risissa, Berlinissä, Tukholmassa jne. | h u o l i , että nämä tilaisuudet tulevat
Saccon tuhka tulee jäämään häneni saamaan täyden kahnatuksemfee.
vaimolleen. /; • •. . • *.
Suuret joukot liikkeellä teloitusjronS Samaan aikaan kun ammatillisesti
Nevr Y o r k : V i i m e 'maanantain
sekä' työläisten j a talonpoikien hal­l
i t u s v a l l a n muodostamisen puolesta.
S i ^ pyrkimy&tä tclee koko maail-
' ^ i s e n , koko kansan yhdiständsen man ^ o v ä e n asettua puolustamaan.
j a . t i i s t a i n välisenä yönä -oli m-m.
U n i o n Squarella noin 12,000 h e n k i ­löä-
K a i ^ ^ odottivat tietoja, onko
telotus pantu täytäntöön. Työväen­lehdet
julkaisivat irähkosanomia:
"Sacco murhatta'^ j a jonkun ajan
k u l u t t u a " V a n z e t t i m u r h a t t a " , ,
Aikfflseimmn illalla o l i samassa
Järji^tyiieen työväen ' k o k o u s on
EiimontonUsa, on Montrealissa suur-
Kapitalistien, metalliruhtinaiden ^ k o ­ko
valtakuntaa käsittävä kokous.
K u n vertaamme näiden kahden ko­kouksen
kokoonpanoa j a niistä tä­hän
asti saamiamme tietoja t o i s i i n ­sa,
havaitsemme tavattoman suuren
eroavaisuuden. Monk-<ealin kokonko
sessa ilmenee, l u j a \ jhtetisisyyden
tunne. Siellä tehdään laskelmia
niistä satumaisista rikkauksista, joir
ta etenkin . metalliteollisuudessa Ca-nadassa
ja koko kuningaskunnassa
on kyetty saavuttamaan, M. m.
Canadan kultatuotannon . sanotaan
olevan tänä vuonna suurimman
k u i n se on vielä koskaan ollut, vas­taavana
aikana. Työ väen järjestö-jfen
taholta tuleva vastustus ei pal­j
o a päänvaivaa tuota metalliruhti-n
a i l l e . Työväen voimat eivät ole
vielä niin keskittyneet, että kapita­listien
olisi pakko ottaa niitä Vaka­vasti
huomioon.
Edmontonin kokouksessa on eh­d
i t t y käsittelemään jo asioita niin
paljon, että on öfelvästi voinut ha­vaita
kokouksen edustajiston ryh­mittymisen.
Vanhoillinen, presi­dentti
Mooren kannalla oleva r y h ­mä,
näyttää olevan voimakkaalla
enemmistönä kokouksessa. Uuti­sissa
yleensä puhutaan punaisten
alas lyömisestä. Kun j o k U ' Vasem­mistolainen
edustaja on kokouksessa
tehnyt jonkun radikaalisemman esi­tyksen,
ei se ole saanut suurempaa
kannatusta. Kun esim. T im Buck
esitti lisäykfen 5-päiväisen työviikon
päätöslauselmaan, että myöskin
palkkasuhteet olisi samalla /kertaa
turvattava, ei hänen esityksensä
saanut kuin muutaman edustaja<i
kannatuksen. Ja jokaiselle olisi
l u u l l u t tuon esityksen olevan varsin
tervetulleen. Mutta niin e i käynyt.
Päinvastoin ilmoitettiin, että saman­suuntaisen
ehdotuksen oli jo valio­kunta
karsinut pois.
iisipaivaista viikkoa
kannatet£|an
Edmonton, elok. 22. —• K o o l l a ole«
ya ammattiliittojen kongressi hy­väksyi
viisipäiväisen työviikon peri­aatteen,
tarkoittaen 40 tunnin työ­aikaa
' v i i k o s s a . Samalla päätettiin
kehoittaa lainlaadinnallisia elimiä
laatimaan säädöksen, että s i i r t o l a i s ia
ei maahan hankita, ellei ensin ole
saatu lupaa hallituksen työnvälitys­toimistolta.
Kongressissa tulee paljon muita
lainlaadintaa koskevia asioita käsi­teltäväksi.
Latvian poliittiset van­git
nälkälakossa
R i g a , Latvia. — Kaikki Rigan
v a n k i l o i s s a - o l e v a t poliittiset- vangit
ovat aloittaneet nälkälakon, sanoin
kuvaamattoman kurjaa vankilako-mentqa
vastaan. Poliittiset Lan­g
i t , joita pidetään kaikkeih alim­missa,
kosteissa j a inhoittavan l i "
kaisissa kellarikerroksissa, vaativat
saada luettavakseen k i r j o j a , sekä o i ­keuden
tavata v i e r a i l i j o i t a useam­min
kuin kerran kahdessa kuukau­dessa.
Maan porvarillinen sanoma­lehdistö
koettaa kaikin vöiminsa
taistella vankien oikeuksia vastaan.
Tononto^ elok. 24. — Unioon k u u ­luvat
putkityöläiset ovat lakossa,
N o i n 450 unioon kuuluvaa työläistä
oli kokouksessa tänään Labor Temp-
Icn haalissa. Kaikkiaan noin 9 0%
tähän ammattiin kuuluvista tyoläi-sistä
on lakossa. Kaupungin r a k e n ­nustoimisto
tiedoittaa, että noin
1,000 rakennusta on joutunut kärsi­mään
lakosta. • Lakkolaiset ovat v a r ­moja,
etä he tulevat saamaan vaa-,
timuksensa hyväksytyiksi lyhyen a-j
a n sisällä. He i v a a t i v a t $1.16 t u n ­n
i l l e , entisen $1.00 sijasta. '
Jos lakko tulee jatkumaan pidem­män
aikaa, pysähtyy työt kokonaan
monella suurella rakennuksella.
Amerika valtaa Cana­dan
teollisuuksia
Toronto, elok. 24. — VNeljätoiata
viidestätoista kuivattujen leivosten
(biscuit) tuotantolaitoksesta, on v i i ­meisen
kahden j a puolen vuoden a i ­kana
joutunut joko lopettamaan
toimintansa, tai s i t t en joutuneet a-merikalaiscn
pääoman u h r i k s i / ' sa­noi
G. Weston, joka on ainoan pys­tyssä
säilyneen liikkeen presidentti.
Hän kertoi erään kerran hänen t o i ­mistoonsa
saapuneen amerikalaisen
yhtymän edustajan, joka oli v a a t i ­nut
häntä joko myymään liikkeensä,
tai joutumaan kukistetuksi. " M e i l ­lä
ei ole mitään, taistelua amerika-laisten
pyrkimyksiä vastaan, mutta
kun he.tulevat j a sanovat, että Jmyy
l i i k k c e s i t a i joudut perikatoon^ n i in
s i l l o i n , • me . tulemn»e>' m o i t t i m a a n /'
j a t k o i Weston.
Tämä on yksi, kuvaava esimerkki
kapitalistisen liikemaailman ''hieno­t
u n t e i s i s t a " menettelytavoista.
Metalliruhtinaat koolla
Montrealissa
NAISET
SISSA
SOTILASHARJOITUK-NEUVOSTOLIITOSSA
Suunnilleen samanlainen tapaus
sattui njyöheniJnin, kun esille tuli
rautatieläisten esittämä päätöslau­selma,
jossa tuomittiin Canadan
k a n s a l l i s i l l a rautateillä voimassa o-l
e v a "Baltimore & Ohio suunni­t
e l m a " , työläisille vahing:blKs<<na
järjestelmänä. Mutta enemmistö
kokouksessa oli tuota kapitalistien
suunnitelmaa puolustavalla kannalla.
E i ole ihme, jos porvarilchdet tiedot­tavat,
etä ''punaiset ovat hävinneet"
Edmontonissa. > On tietysti hyvä,
että kokouksessa hyväksytään edes
l a i n l a a d i n n a l l i s i a parannusvaatimuk-sia.
Mutta se ei riitä tfSnä päivänä
ammatilliselle liikkeelle, vaan siltä
vaaditaan luokkatietoista toimintaa
j a järjestyneen työväen kaikkien
voimakeinojen käyttämistä. Vasta
si£en saadaan sellaisia tuloksia, että
voimasuhteemme vastaavat hyvin
keskittyneen kapitalismin voimasuh­t
e i t a . -
— r Vain. omilla voimOlamine roim-ne
laajestam Vapsodea ja tyycl/ttaS
tsedonjaBoamne.' - s:'"
R i g a , Latvia.-—Lähellä Rumanian
rajaa pidetyissä syysmanöövereissä
ovat täysissä sotilaallisissa varustuk
sissa olleet naiset kunnostautuneet
hyvin. Naiskomppanioita on ase­t
e t tu rinnakkain mieskomppaniain
kanssa, j a innostus on o l l u t erittäin
voimakas. Kaikkia nykyaikaisia
sodankäyntitapoja, kaasuhyökkäyk-sistä
savupilvien muodostamiseen
asti, harjoitellaan- Puna-armeijan
manöövereissä.
Tietääksemme ei Neuvostoliitossa
ole vakinaiseen sotapalvelukseen
naisia otettu. Mutta puolueeseen
kuuluvat naisjäsenet ovat olleet v e l ­vollisia
jokavuotisiin sotilasharjoi­t
u k s i i n , V
Neuvostoliiton kauppa
lisääntyy
New York. ~ Viim
aikana on Neuvostoliiton; k a i i p p ä A -
merikan kanssa kasvanut 50%
suuremmaksi k u i n tähäpastL Y h -
teissuhima ilman puuvillan ostoa
t e k i $4,600,000. Ensimäisen 10 k k .!
a j a l l a tehdyt tilaukset käsittävät
$22,700,000 Amerikassa, ilmoittaa
A r m t o r g i n puheenjohtaja, Saul
Bron.,
P u u v i l l a s y n d i k a a t i n tekemät puu-villaosfröksct
samaan aikaan käsit­tävät
$48,000,000. Viimeisen 10
kk. aikana on kaikkiaan 76 t e k n i l ­listen
j a teollisnuslaftosten johtavaa
henkilöä v i e r a i l l u t Ainerikassa,—tu­tustumassa
amerikalaiseen tuotan­toon.
Montreal. — Viime maanantaina
alkoi Montrealissa koko kuningas^
kuntaa käsittävä metallurgien k o l -
mivuotiskokous. Tämä on laatuaan
toinen kok-ous, j o l l o i n yhden pöydän
ääressä keskustellaan niistä asiois­ta
» miten suuren valtakunnan r a a k a -
aineiden tarve voidaan parhaiten
tyydyttää. Kunniapresidentti, Ro­bert
Home, osoitti kokoukselle, et-;
tu kuningaskunta on yhä enempi
t u l l u t itsenäiseksi tarvittavien r a a ­ka-
aineiden tuotannossa. Vain k a k si
huomattavampaa lajia puuttuu> n i m ,
kupari j a petrooli. Mutta näistäkin
t u l l a a n suoriutumaan, sillä Etelä-
A f r i k a s t a aljctaan saamaan kuparia
j a uuden kemiallisen 'menetelmän
kautta saadaan Englannin hiilestä
polttoöljyä riittävästi.
. Kokouksessa pidetyistä puheista
huokuu selvästi se henki, että h a ­lutaan
varustautua tulevan' sodan '
varalta. Silloin jos koskaan t a r v i ­taan
kaikenlaisia ' m e t a l l e j a j a polt­toaineita
suuressa määrin. Siksi
niitä keskitetään^ n y t rauhan a i k a ­na,
sillä maailmansota opetti, m i ­hin
joudutaan ellei ole hyvät varus­telut.
"KQningaskunta joutui hy­vin
epäedulliseen asemaan sodan
alussa, kun tuotantomme el ollut
keskitettyä. On hyvin /huonoa läh­teä
sodan aljettua ostamaan vihol-lismaista
automobiiliin' sytyttäjiä,
j o s niitä ei itsellä o l e . " N i i n lausui-eräiskin
kokouksen edustaja. ;
- — P e t t u r i Chian K a i - S h e k i n v a i ­mon
ilmoitetaan olevan matkalla
A m e r i k a a n . Luultavasti hän tutee
saamaan nyt Amerikan porvarien
zräolcfskeloa, v a i k k a hänet o l i s i v a r ­maan
muutama kuukausi takaperin
e i t e t t y kokonaan .saapumasta maa­han.'
SUURET UINTIKILPAILUT
ELOK. 31 PV.
Toronto. — Kansallisten näytte­l
y j e n yhteydessä tullaan pitämään
laatuaan maailman suurimmat ma-r
a t o o n - u i n t i k i l p a i l u t elok. 31 pv.>
j o i h i n on ilmoittautunut 422 osan­ottajaa;
mortesta e r i kansallisuudes^
ta. Im-m. yksi suomalainenkin. ; P a l ­k
i n t o i n a ' t u l l a a n jakamaan $60,000
j a uitava matka on 21 m a i l i a.
P a r i s L — Englannin taholta h a ­l
u t t a i s i i n vähentää. ^ miehitystä B e i -
iiUtal4;000.miehellä, j o t e n jäljelle
t u l i s i sittenkin vielä iaämäan 56,.
000 sotQ^sta. M u t t a Ranskan h a l ­l
i t u s e i ' h a l u a i s i suostua >'enempaaa^^
k u i n 4,000 miehen vähetitiykseeii;