Vapaus, June 22, 1927

              VAPAUS
Ccztadan stiomalaisen työväestön ainoa Sänenkannsttaja,
Qmeityy S o d b a r y s s a , ' O n L , tnaanantama, kesltiviikkcaa
J f t perjaotaina. '
. ToiraittaJÄt:
S. G . N E I L - ABVO V A A B A .
Eegistered at the Post Office Department, Otta-aro,
M second class matter. ' . • -——-
V A P A U S <Llberty)
" Tbe bnly organ of F i n n i s h Worker8 i n Canada. Pab-tiehed
in Sodbory,'. Ont., every Monday, Wed.aesday
and Frtday. '
T I I J I U S H I N N A T : . . ..
Caradaan ylcsi vk. $4.00, puoU vk. $2.25, kolme kk.
f l.ea j a yksi Ick. 7 5 c ,
yhdysvaltoihin j a Suomeen, yksi vk. $5.50, puoU vk.
t S . C J j a kolme kk. $1.76., . .. ,_. ^-
T i l a u k s i a , j o i t a ei seuraa raha, ei t u l l a lähettämään, pita asiaroieaten_Joillä_^_takankg^
Vapauden'konttori j a toimitus: L i b e r t y BIdg Lome
•SL Puhelin 1038. Postiosote; Box 69. Sndbury, Ont.
•/a
Maanantain lehteen aiottujen ilmotusten pitää olla
konttorissa lauantaina, keskiviikon.lehteen tiistaina ja
perjaotain lehteen torstaina kello 12 päivällä.
General advertising ratea 75c per coL inch. M i -
nimum chax«e f o r riniflc Insertion 76c The Vapaus
to the best advertising medium among the Finnish
People in Canada.
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
ktrjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeenhoitajan per-coonallibella
nimellä. , .,
J . V. K A N N A S T O , Uikkecnhoitaja.
Sodan vaara kasvaa
Vuonna 1923 jolloin Baldwinin hallitus Englannissa
Icki ankaria Neuvostoliittoa vastaan tahdäUyjä hyökkä­yksiä,
loordi Curson lähetti ärsyttävän nootin Neuvos­toliiton
hallitukselle, ja heti sen jälkeen Vorovsky,
Neuvostoliiton Italian läheUiläs niurhaUiin cpuolueet-tomalla
» alueella, Sveitsissä. Oliko se «sattuma»?
Vuotena 1927 Balwinin hallitus mielivartaiscsti rik­koo
tavanmukaiset valtakuntien keskenään sovitut kos­kemattomuuden
suhteet ja hyökkää mielivaltaisesti po­liiseineen
Neuvostoliiton kauppavaltuuskunnan viras­toihin
Lontoossa ja kömpelösti tekabtujen väärennyk­sien
nojalla katkaisee kaikki diplomaattiset suhteet
Neuvostoliiton kanssa.
. Muutamia viikkoja myöhemmin murhataan Varso­vassa
Neuvostoliiton lähettiläs Voikoff- Toinen sat­tuma?
Ei. Edeltäpäin . väärentämällä taottu rengas
julistamattoman sodan ketjussa Neuvostoliittoa vas-
•laan. :. :• . . .
. Toveri Voikoffin murha ei ole mikään sattuma,
sen enempää kuin presidentti Doumergucn vierailu
Lontoossa, jolloin uudistettiin • yhteisymnuirrys Eng-knnin
j a Ranskan välillä. Se ei ollut mikään sattuma,
een enempää kuin se hyökkäys, joka tehtiin Neuvosto*
liiton lähetystöön Pekingissä^ ja saartoa joka kohdis»
lettiin Neuvostoliiton Shanghaissa olevaa lähetystöä
vastaan. Se ei ollut mikään sattuma, sen enempää
kuin oli sckiiiin seikka, että Kesäkuun 7 päivänä kak­si
pommia heilettiit) siihen saliin, jossa Leningradin
kommunistien klubi oli kokoontunut kokoukseensa,
jolloin pommien räjähdyksen johdosta loukkaantui
kuksikymmcntäkuusi' henkilöä. Seuraavan vuorokau­den
sisällä heitettiin toinen pommi ajoneuvoihin, joil­la
kuljetettiin oikeuden eleen erästä puolalaista vakoo­jaa^
jonka pommituksen yhteydessä Neuvostoliiton
virkaHijoita menetti henkensä.
Kommunistinen Kansainvälinen, antamassaan ju>
Hstukscssa, on antanut maailman työläisille varotuksen,
cUä uusi sota on jälleen ovella. Canadan Kommunis­tipuolue
on toisella viikolla antaniassaan julistuksessa
painostanut sitä seikkaa, että Kingin johtaman Cana­dan
hallituksen ja Neuvostoliiton välisien suhteiden
katkaiseminen voi johtaa repeämään, josta voi olla
arvclutta\'ia tuloksia. Canadan työläisten ja farma­reiden
on siis kaiken varalta oltava varuillaan.
* Imperialtsiisel vallat, Suurbritannian johtamana,
suunnittelevat sotilaallista haltiutta Kiinassa. Tämän
lisäksi he järjestelevät saartoa kaikkien kiinalaisten
sotaloordicn taholta^ Chiang Kai Sliekin avustamana,
Hzunkovvlnkaniiallista hallitusta vas:aan. Brittiläiset
sotalaivat ovat seuranneet brittiläisen haliituksen noot­teja
Egyptiin, vaatien brittiläisten ehdotonta koiitrol-lia
Ejyptin armciasssa. Ranskalaiset imperialistit
uudistavat ja kirkastavat yhteisymmärrystään britti­läisten
kanssa^ Hiljiittain tapahtuneen Jugoslavian ja
Albanian välillä tapahtuneissa kriitillisissä tilanteissa
-olivat suuret imperialisliset vehkeilijät näyttelemässä
kulissien 'takana pääosia, lujittaakseen asemiaan.
Sota on siis tällä kertaa kaikkein lähin vaaramme.
-Maailman imperialistit ovat kapitalistien mukana so­taa
varten alati lisääntyvällä varustautumisella. Onko
: työväenluokka kyllin tehokkaassa toiminnassa tämän
vaaran varalta ? - Yksi. pahaenteinen seikka on se, että
Trades Congress tähän mennessä ei ole vielä, sanalla­kaan
tuomitsevosti maininnut mitään Kingin hallituk-vsenvBald^
vinin politiikan jäljittcl)^lä ja samoilla as­kelilla
seuraamisesta. Canadan amm^itillinen kongressi
on yhteydessä Amsterdamin kansainvälisen kanssa, jo-
Jka, meidän käsityksemme mukaan, on uhannut yleisla­kolla
sodanvaaran uhatessa. Odottaako Canadan am-nxatilUnen
kongressi, että vihollisuuksien julistaminen
.Oli' oivan.kyTinyksellä,. ennenkuin se sanoo varottavan
sanansa? On .myös muitakin edustuksellisia ja vaikut­tavia
ryhmiä joilta me haluaisimme saada tietää hei­dän
kantansa tässä asiassa. Ä^ettain muodostettu All-
Conadian f Lobor Congress, ( koko Canadaa käsittävä
työväen kongressi) väittää olevansa edbtysmielisempi
luonteeltaan kuin nykyinen ammatillinen Canadian Tra­des
and Labor Congress. Tottakai tämä välien rikko­mus
Canadan, ja Neuvostoliiton välillä on siksi tärkeä
kysymys, että tämä uusi tulokas voisi tarkalleen määri-
. teliä kantaxisa tässä tärkeässä kysymyksessä. Jos ca*
imdalainen Kingin^ h yhtä sokeas­t
i Baldvrinin hallitusta välien rikkomisessa Neuvosto­hallituksen
kanssa, n i i n eikÖ Kingin hallitus voi yhtä
hyvin^Baldmnin hallitusta seuraten, julistaa avointa
sotaa Neuvo^oliiltoa vastaan?
Myöskin haluaisimme kuulla jotakin työväen parfa-menttiedostajilla
Canadan parlamentin alahuoneessa.
Tarkoitamme Woodsv.-orth'ja ja HeapsMä, jotka tähän
asli ovat kuoloa hiljaisuudessa setiranneel tälä asiaa.
Myöskin haluaisimme saada selville Albertaa «Ginger
Croupin> ja Agnes MacPhailin kannan tässä asiassa.
Agnes MacPhail'in kerrotaan Torontossa lausuneen, et­tä
päämäärät Kiinan sodassa ja välien rikkomukset
Neuvostoliiton kanssa olisivat pideltävät erillään. Jos
hän on tällaisia lausuntoja antanut, ei suurempaa e-rehdystä
olisi koskaan voinut tapahtua, sillä imperia­listinen
Baldwinin hallitus hankkii sotaa Neuvostoliit­toa
vastaan voidakseen'menestyksellisesti sotia Kiinas­sa.
Siis Kiinan ystävillä ei ole mitään välipaikkaa,
vaan täytyy heidän samalla olla Neuvostoliiton ystä-
Työläisen puurokeppi
via.
Jokaisen työväenjärjestön tulisi siis lähettää vasta­lauseensa
canadalaiselle Kingin hallitukselle. Paroo-ni
ByngMn kanssa käydyn «perustuslaillisen» tabtelun
«urhon» täytybi saada tietoiseksi siitä, että itsenäisyy­den
vaatimus Canadan ulkopolitiikassa ei ole sellainen
keppihevonen, jota voidaan käyttää ainoastaan silloin,
kun se tyydyttää hänen omia demagoogisia poliittbia
pyrkimyksiään.
Samalla kertaa tulee työläbten tajuta, «ttä heidän
ei saa katsoa Kingin hallitusta sen ystävällisempänä
työväenliikettä kun konservatiivejakaan kohtaan joi­den
kanssa se on aina vastakkain puukko kourassa, ku-vannollisesti
puhuen. Poliittinen tilanne alahuoneessa
tänä vuonna on tykkänään erilainen, kun se oli silloin,
kun King° teki vähäpätöbiä myönnytksiä, saadakseen
muutaman työväen edustajan kanifatuksen puolelleen.
Eräässä Toronton anunatillisen neuvoston päätöslausel­massa
on sellainen kohta, joka antaa liian paljon ylis­tystä
King*in hallitukselle ja jok^ voi johtaa harhaan
suuren joukon työläbiä käsityksbsään tämän hallituk­sen
luonteenominaisuuksien suhteen, jdca hallitus ei
ole muuta kuin kapitalbtinen hallitus, kun asia suorikr
si puhutxum.
«Arveluttavin piirre tässä toimeenpiteessa lausu­taan
yllämainitussa päätöslauselmassa, lepää siinä
tosiseikassa, että Canadan hallitus, «joka on liberaali­nen
hallitus politiikassa, antaa kannatuksensa vanhoil­lisen
konservatiivisen -Suurbritannian hallituksen toi­menpiteille
». Tämä lausunto el-lbää mitään tämän a-sian
jjohdinnassa sen toimenpiteen «merkityksellbyy-destä>
»
Samanaikaisesti olisi tehostettava agitatsioonia,
kauppa- ja diplomaattbten suhteiden uudelleen avaa­miseksi
ja lujittamiseksi, Canadan ja Neuvostoliiton
välillä.
The Worker.
Kiinan jälkeen — Egypti!
Ihmiset jotka uskovat, tai ovat uskovinaan, että
kaikki olisi hyvin Britannian valtakunnassa, jos vain
bobhevikinen propaganda lakkautettaisiin, ovat mitä
suurimmassa harhakäsityksessä asian oikeasta laidasta.
Valtakunta on niin keskinäisien leppymättömien ris­tiriitaisuuksien
ja etujen vaslakkaisuuksien mädättämä,
että niin pian kuin lahoaminen ja rappeutuminen on
yhdessä paikassa saatu väliaikaisesti peitettyä ja ehkäis­tyä
niin toisessa paikassa pistää jälleen lahoutuma ja
repeämä esiin. ^
Kiinan sodan, ammattiliikevastaiscn lainlaadinnan
ja Neuvostoliiton suhteiden rikkoutumisen kintereillä
seuraa uutiset uudesta kriisitä Dovming-kadulla —•
Egyptistä. Siis uusi kriisi joka on vanha kriisi ja en­tuudestaan
tuttu. Sotalaivoja on lähetetty paikaUe ja
Chamberlain on julistanut jyrkän kantansa maailmalle.
Tämä ei ole ensi kerta. Maailmalle on tuskin koskaan
esitelty niin selvää näytäntöä julmuudesta kuin mitä
käytettiin egyptiläisten alistamiseksi sen" jälkeen kun
entinen Egyptin armeian englantilainen ylipäällikkö,
Sir Lee Stack, salamurhattiin.
Mikä aiheuttaa tällaisen häiriintyneen tilanteen?
Taas yksi alusmaan kansa pyrkii vapauteen ulkomai­sen
brittiläisen hallinnan alta. Mutta brittiläiset Im­perialistit
kieltäytyvät hellittämästä taloudellista otet­taan
maan luonnonrikkauksista ja itsepintaisesti vaa­tivat
kannettavakseen «korkealla epäitsekkyydellä»
valkoisen rodun kuormaa — imperialistien pyhää oike­utta
riistiiä valtansa alla olevia kansoja. Se on jäl­leen
Kiiiran tarinan toistuminen.
Mutta — Egyptille on muka luovutettu jonkunlai­nen
itsenäisyys. ' Kiinalaiset ovat myös muodollisesti
itsenäisiä. Jokainen kuitenkin tietää, että Kiinan it­senäisyys
on pelkkää pi lantekoa . kunnes ulkomaalaiset
oikeudet Kiinan eri alueisiin, konsessioneihin ja tulli­tuloihin
_ovat poistetut. Egypti on muodollisesti itse^
nainen niin itsenäinen kun on mahdollista, olla,
kun kylmien sotalaivojen keulat ovat osot^iit itseäsi
vastaan ja brittiläisen upseerin, jota kutsutaan sirdar >
iksi, ollessa maasi -sotajoukkojen ylikomentaja. Se
on suorastaan naurettavaa ja on vain uusi esimerkki
siitä tekopyhyydestä, josta briljtiläinen hallitsijaluokka^
on saanut epäil3rttävän maineensa kautta maailman-
Jälleen kuulemme Chamberlainilta vanhan laulun,
«Suurbritannian täytyy puolustaa ulkomaalaisten hen­keä
ja omabuutta.» Suurbritannian täytyy puolustaa
Suezin kanavaa, Suurbritannian tä)-tyy tehdä sitä ja
Suurbritaimian täytyy tehdä tätä. Suurbritannlalla,
sanalla sanoen, täytyy olla vapaat kädet hallitessaan
vieraita kansoja, ryöstää heidän luonnonrikkautensa ja
riblää heidän työvoimaansa mitä halvinunilla palkoil­la
ja kaapata strateegbia paikkoja laivasloasemiaan
varten.' • '-^ •,
Mutta nämä ovat pahoja aikoja brittiläiselle Impe-rialisnulle.-
«Värilliset kansat» alkavat oppimaan, et­tä
Kansainliitto voidaan jättää huomioon ottamatta ja
että imperialistiset ryövärit voidaan ajaa tiehensä ai*
noastoan käyttämällä heidän— imperialistien — o-mia
aseita. .Kiinalaiset ovat näyttäneet verratonta esi­merkkiä
nousevasta itämaiden tictobuudesta, että voi­ma
täytyy ottaa vastaan voimalla.
II . .
"Mistäs eikä rauu=ta unta näkee
k u i n ruuhestaan", sanoo vanha vii­sas
sananlasku. Knn tä^aä on t u l ­l
u t järkeiltyä työläisen puaroku-pista,
niin jos tälläkertaa vertai­simme
työläisen Ja kapitalistin p a u -
Tokuppia toisiinsa.
Huomioni sattui kiintymään Mas-sey-
Harris Coni osakkeiden hinnan
nousuun j a tulin ajatelleeksi, että
tämäkin seikka on hyvin läheisessä
yhteydessä työläisten puurokupin
N i i n Jcuin tiedämme on Massey-
H a r r i s Co. suurin maanviljelysko-netehdas
koko suaressa Britannian
valtakunassa. Mainitun komppani­an
omabuns- on suurimmaksi osaksi
Massey perheen omaisuutta. Noin
vuosi takaperin alkoi mainitun
komppanian tehtailla erikoinen l i i k ­keen
vilkastuminen. Suurin osa
konepajoista pantiin käymään kah­t
a - v u o r o a j a työläisiä otettiin työ­hön
huomattava määrä entisten l i ­säksi.
Noin kolme kuuta myöhem­min
lisättiin työvoimaa .pyöreissä
luvuissa sanoen tuhannella miehel>
lä.' Samaan aikaan muistan myös­k
i n komppanian osakkeiden hinnan
Icohonneen. Ovat kai kohonneet u -
seamminldn viime vuoden aikana,
mutta kun minä en satu olemaan
osakekeinottelija, niin c n ole t u l l ut
sitä puolta: seuranneeksi sen tar­kemmin.
Käsitellään nyt kuitenkin /sitä
purokupin puolta. Se seikka, ' että
Masseyn l i i k e vilkastui ei suuresti­kaan
parantanut työläisten puroa.
Luonnollisesti &e antoi hiukan puu­r
o a niiden kuppiin, jotka kadulta
pääsivät tehtaaseen, mutta itse
Masseyn enestään täysinäistä ' p u n -
rokuppia . s e - ' t ä y t t i huomattavasti.
Samoihin aikoihin tapahtui jotakin,
j o s t a voi vetää sen johtopäätöksen,
että nykyisellä Maftey perheen joh­t
a v a l l a s i e l u l l a Yincet Masseyllä on-jaavat
urakkatyön tekijät itse ko­neensa
välrtääkseen menettämästä
l i l a n paljon alkaa odottaessaan ko­neen
korjaajaa.
Järjestymisen aikeistakaan ei ole
j u u r i hajua näissä tehtaissa; sillä
hiukan I|ikemiehen taipumuksia;. j ) u u r o k u p i n puoleen. Tavallinen
sillä hän näki nyt otollisen ajan tu1=
leen myydä \suaremman summan
komppanian osakkeita amerikalai-s
i l l e rahamlehUle. Mainittu osake­kauppa
ei - o l l u t mitään nappien
vaihtamista, silä osakkeita m3rytiin
noin 80,000 kappaletta. Arviolta
n o i n $3,000,000 kauppahinnasta.
J o k a ' tuntee mainittuja tehtaita
sisältä, voi sanoa, että se oli §ievä
t e k o ; ' sillä nuo t tehtaat nykyaikai­siin
tehtaisiin verrattuna ovat suu­ria
rautaromukasoja ja lähitulevai­suus
tulee vaatimaan pääoman k i i n ­nittämistä
uusien koneiden hankin-taanr~
Massey on litkinyt kerman
päältä j a antaa vieraan juoda poh­j
a l t a mitä on sattunut jäämään.
Siitä, että koneet ovat vanhanai­kaisia
j a kuluneita, e i komppania o-le
tähanasti suuremmasti kärsinyt;
sillä komppania on ollut erikoisen
edullisessa asemassa kilpaillessaan
toisten saman alan tuottajain kans­sa.
Toiset canadalaiset maan v i i j e -
lyskoneita valmistavat komppaniat
ovat verrattaain pieniä Massey-Har-ris
komppaniaan verrattuna. Yh­dysvaltalaisiin
kilpailijoihinsa näh­den
on komppania nauttinut k o r k e i ­den
suojelustnllien tuottamaa hyo'-
tyä. Työläisillä taas teetetään e-nimmäkseen
urakkatyötä, josta on
kilpailukcllon avulla otettu ylös
parhaat saavutukset, joiden perus­teella
'on laskettu urakkahinnat.
Jos kone särky, j o k a ei ole mikään
harvinaisuus; ei siitä suuremmasti
kärsi komppania, sillä työläinen ei
saa mitään palkkaa siltä ajalta kun
hän odottaa koneen korjausta. S i ­tä
paitsi monessa tapauksessa kor-1
komppania on pitänyt huolen a i k a -
haan järjestää oman puolensa. On
olemassa tehdaskomitea, johon kum­p
i k i n puoli voi riitabnoksien sattu­essa
vedota asiansa- Näihin komi­teoihin
valitaan tavallisesti- komp­panian
vanhimpia työläisiä, komp­panian
johtomiesten ehdotuksen
mukaan. Tavallinen, valintatapa
on, että työnjohtaja asettaa ehdok­kaiden
nimet seinälle kahden viikon
ajaksi j a jos e i sillä ajalla kukaan
ilmota. vastustavansa ketään -4i5tal-l
a olevbta ehdokkaista,, tulevat he
automaattbesti valituksi. Aivan
luonnollinen asia on, että mitä t u o l ­laiseen
komiteaan vedotaan, jos a-sia
on komppanian eduille vahingrol-l
i n e n , kuolee se tavallisesti tuonne
komiteaan. Sitä saatetaan kyllä
pitää vireillä pitemmän aikaa, joten
saadaan tilanne näyttämään siltä,
k u i n komitealla olisi aikomus jotain
tehdä, mutta kuitenkin se lopuksi
kuolee, jos ei muuten, niin van­huuttaan.
Sitten on vielä komppania-järjes­tänyt
$30 kuukautisen eläkkeen 25
vuotta komppania palvelleille työ-läbille.
Myöskin oli viime vuonna
kokeella kahden viikon kesäloma
täydellä palkalla 10 vuotta yhtämit-
•taa komppanian palvemksessa ol­leille
työjäisille. Vanhemmat työ­läiset
yleensä luottavat tuohon ke-tunpeliin',
että he kaikessa tapauk­sessa
yrittävät säilyttää työnjohta­j
a n suosion. Heille on melkein
mahdoton mainitakaan mitään työ­läisten
järjestymisen ; tarpeellbuu-desta,
huolimatta siitä kj^inka k u r ­j
a t heidän olosuhteensa ovat. Pääa­sia
heille on työpaikkansa säilyttä­minen.
Jos nyt taasen kajotaan siihen.
j a sittemmin - l a u t t a koko puolueen
j a päättäväbesti taisteli kaikkia
niitä vastaan, j o t k a tuota yhtenäi­syyttä
koettivat häiritä. Hän oli
päättäväinen kaikkien böbheviki-puolueessa
esiintyvien ryhmittymien
j a jakautumbien vastustaja, sillä
päivätyöläbcn palkka on 34
senttiä tunilta j a ansait?ee työläi­nen
noin $15 viikossa. Keskimää-räbenä'
urakkatyön tekijän palkkana
voinee pitää $24 viikossa. Kont-torityöläisinä
j a työn -hinnottajina
työskentelee insinööritutkinnon suo­rittaneita
nuoria miehiä $15 v i i k k o -
palkalla, odottaen tialisuutta pääs­tääkseen
joskus jonkun onnellisen
sattuman kautta piirustus- j a kokei-luosastolle.:
Näistä palkoista voi
päättää, että Masseyn työläisten
kupissa ei ole kovinkaan .sakea puu­ro.
Käännytään nyt vielä Vincent
Masseyn oman purokupin puoleen.
Hänet v a l i t t i i n noin puoli vuotta
takaperin Canadan diplomaattiseksi
edustajaksi Washingtoniin. Pääa­siassa
hän k u i t e n k i n lienee Canadan
kauppaedustaja, ajaen etupäässä o-mia
persoonallisia kauppaetiijaan.;
Tässä edustajan valinnassa oli suu­rimpana
vaikeutena miehen löytä­m
i n e n , ' j o k a vobi käyttää riittäväs­t
i omia varojaan elääkseen arvonsa
mukaisesti, mainitussa toimessa ol­lessaan.
Canadan hallitus tarjosi
ainoastaan vaivaisen nälkäpalkan
$50,000 tuosta toimesta. Sitäpait­si
t a r v i t t i i n puolen miljoonan mak­sava
talo, johon lähetystö voitiiij
sijottaa. Tietysti arvonsa mukai»
sesti.
Voimme siis sanoa: on se ero puu»
rokupilla, jos on miehilläkin.
Olisikohan Massey Harris komp­panian
työläisillä mitään syytä jär-jestymiseen?
Tuomas Tökeröinen
Leoiii piiohdiirisfa
Teoksessa " L e n i n järjestokysy-myksistä",
jota jkävä kyllä, meillä
ei vielä ole suomenkielellä, sanotaan
puoluckurbta m.^m. seuraavaa:
Päätöspuheessaan Venäjän kom­munistipuolueen
11 s s a kbngresds-sa
v. 1922 (tämä o l i viimeinen V e ­näjän
kommunistipuolueen kongres­s
i , jossa Lenin saattoi olla läsnä)
L e n i n sanoi: .
"Meidän pitää aina pitää mieles­sämme,
että_ 600,000 miestä käsit­tävän
armeian (meidän puolneem--:
mc) täytyy o l l a työväenluokan eta«
joukon j a että ilman rautaista k u ­ria
on meidän -mahdoton täyttää
tehtäväämme. Perusehtona meidän
t i u k a n puoluekmimme ^ilyttämi-selle
j a ylläpitämbelle on l o j a a l i ­suus.
Kaikki vanhat metoodit j a
keinot puoluelnuin luomiseksi ovat
hävitetyt. Perustakä kaikelle t o i ­minnallemme
me olemme - a s e t t a ­neet
ainoastaan :vmitä.,korkeimmajQ
asteen harkinnan . ^ a < tietoisuuden.
Tämä on tehnyt m e i l l e mahdollisek­s
i ylläpitää kuria» j o k a on korke­ampi
kuin missään muussa valtios­sa
j a j o k a lepää kokonaan t o i s i l la
4»erusteilla kuin millä kuria ^ p i -
talistisissa yhteiskunnissa ninkuin
n a u k u i n ylläpidetään, jos pidetään
l a i n k a a n . "
L e n i n otti usein esille kysymyk­sen
puoluekurista. : J a kiitos hä­nelle,
meillä on Venäjän kommimis-tipnolueessa
vapaaeHtoinen^ tietoi­nen
k u r i , jolle e i ole vertaista mis­sään
muussa joukkojärjestössä.^ E -
nemmän kuin: k e r r a n . ovat'. meidän
puolueemme vihoUbet . riemuinneet
(puoluekeskustelujen aikana esim.)
odotettavissa olevasta puoluekurin
Inhbtnmbesta Venäjän kommunisti­puolueessa.
Mutta jokabessa tapa­uksessa
on puolue sukeltautunut e-sille
näistä koetuksista voimaikkaam-pana
kuin milloinkaan ennen. Pe­rusajatuksena
tässä kurikysymyk-sessä
on ollut j a tulee edelleenkin
olemaan seuraava: pToIetaarisen -val-latBknmoaksen
ja. kommnaistipnoln-een
edot ovat yläpaolella Icaikea.
M u t t a , jotta sellabta kuria to­d
e l l a voidaan ylläpitää, on peznsky-symyksissä
täydelGnen. katsantokan­t
o j e n '3^tenäisyys -välttämätön. Me
tiedämme, että L e n i n l o i tämän kat­santokantojen
yhtenäisjryden ensik­s
i puolueen bolshevistbessa osassa
ne välttämättä johtavat puolueen
heikentämbeen ja edustavat tur-mioUbta
vaaraa sen yhtenäbyydelle
ja- neuvostohallituksen vallalle. K u n
vissejä syrjähyppäyksiä ilmeni v-
1921 puoluekeskustelussa ammatti-l
i i t o b t a Veaäjän . kommunistipuolu­een
lOssä kongressissa, vaati L e ­n
i n armotta näitten syijäpyrkimys-ten
tuomitsemista. " M e " , hän sa­noi,
"olemme puolue, joka taiste­lee
mitä .kärjbtyneimpien vaikeuk­sien
-keskellä. -Meidän täytjry sa­n
o a : jotta yhtenäisyys saatetaan
säilyttää, että vissit syrjäpyrkimyk-set
on tuomittava." Ja kongressi
ylivoimaisella ääntenenemmbtöllä°
tuomitsi ne. 10 kongressi hyväk­s
y i myöskin päätöslauselman puo­lueen
yhtenäbyydestä — - j o t a Lenin
kannatti — missä päättäväbesti
t u o m i t t i i n jakautumbet " j a ryhmit­tymät.
Jakautumisien ja ryhmittymien
kieltäminen ei tietenkään edellytä
keskustelun kieltämistä riidanalai­sesta
kysymyksestä j a kieltoa ar­vostella
johtavia puolueen orgaa­neja.
Päinvastoin solujen kokouk­sissa,
jäsenistön ylebissä kokouk­sissa
ja puolueen konferensseissa'
j a kong^resseissa on j o k a b e l l a puo­lueen
jäsenellä oikeus käsitellä- r i i -
danalabia kysymyksiä, arvostella
johtavien puolueorgaanien toimin­taa
ja tuoda esille omat esityk­sensä,
mutta kuten Venäjän kom-munbtipuolueen
13 :s konferenssi
päätöksessään, sanoo: "Keskastela-vapan*
pnoloeen saalia ei missään
tapauksessa edellytä vapautta mii­noittaa
puoluekuria. Puolueen kes«
knskomttean ja kaikkien- puolueen
paikallisten kesk^selimien on heti
ryhdyttävä mita ankarampiin to»>
menpiteistin ylläpitääkseen rautais­ta,
bolshevikista kuria ' kaikkialla,
missä yrityksiä tehdään sen horjut­tamiseksi."
'
S i b arvosteluvapautta ei saa
muuntaa vapaudeksi rikkoa puolue­k
u r i a tulematta rangaistuksi.
10:ssa kongressissa sanoi Lenin;
" M e emme ole mikään väsitelyklnpi.
Me tietysti voimme j a tulemme j u l ­kaisemaan
artikkelikokoelmia, eri­koiskirjallisuutta,
j.n.e., mutta mei­dän
on Jtaisteltava mitä vaikeimmis­sa
olosuhteissa ja siksi on meidän
pysyttävä yhdistyneinä."
Keskustelu' riidanalaisista kysy-myksbtä
on sallittua vain siihen
hetkeen asti kunnes päätös. o n teh­ty.
Sen jälkeen, k u n näistä kysy-myksbtä
johtavat puolueorgaanien
konferenssit tai kongressit ovat
päätöksensä antaneet, on nämä pää­tökset
toteutettava ilman minkään­laista
pidättäytymistä, vaikkapa jo­ku
jäsen taikka vaikkapa kokonai­nen
järjestökään ei ole yhtä-miel­tä
päätöksen kanssa. Ehdoton vä­hemmistön
enemmistön- päätöksen
alle albtuminen — siinä on perus-'
periaate ^Venäjän- kommunbtipuolu-eessa
sellaisena kuin Lenin sitä to­teutti.
" E h d o t Kominterniin l i i t t y m b e k -
s i " kirjotuksessaan lausuu L e n i n :—
Kommunistipuolue tulee kykeneväk­si
täyttämään velvollisuutensa vain
siinä tapauksessa, että se järjeste­tään
mitä keskitetyimpään tapaan,
jos sitä hallitaan r a u t a b e l l a k u r i l l a,
j o k a . lähentelee sotilaallista kxuia
j a jos puolueen keskuselin on pää­tösvaltainen
elin, Varustettu laa­j
o i l l a valtuuksilla j a nauttii puolu­een
yleistä luottamusta.
Yksinpä nykybbä "normaalisissa
oloissa" on välttämätöntä asettaa e^
taalalle demokraattben sentralis­min
periaate. Samalla kertaa k u i -
K I L P A I L U K U T S U
Ainoastaan täten kutsumrr.e
k i a ' ^ ö v ä e n V . j a U-seuroia
tenkin, ottaen huomioon tilapäinen
vallankumouksen pakovesi j a oikeis­to-
j a vasemmistosjrrjähyppäyksien
ilmaantumiset - useissa - puolueissa,
on välttämätönEä suuremmalla päät^
täväfsyydellä kuin milloinkaan en­nen
/taistella . j o k a b t a marxismista
j a leninismistä, jokaista tiukasti
marnlais-leniniläbeltä poliittiselta
l i n j a l t a ' syrjään hyppäämistä- vas­taan.'
Puolueen i yhtenäisyys, sen
sbäinen tiivistys j a tiukka vallan­kumouksellinen
k u r i sen-riveissä e i ­vät
ole ' vähemmän ~ välttämättömiä
kuin- sbällbsodan aikakausina.; L o ­pulta
järjestön joustavuus j a kyky
nopeasti sovittautua muuttuviin olo­suhteisiin—^-
samalla säilyttäeii bol-sheviklsen
järjestön perusperiaate
teet — ovat välttämättömät edelly.
t j k s e t .
Tämä on L e n i n i n testamentti krd-kUle
Kommunistben Internatäona»
Ien jaostoille sellaisena kuin hän
sen antoi- puheissaan Kommunisti­sen
Intemationalen neljännelle kon-;
gressille_ v. 1922 lopussa. Kommu­nistisen
Intemationalen : k a i k k i en
jaostojen velvollisuus o n nopeasti
^ n n a se täytäntoöm - . -
tensä kautta osaa o t t a m a i i / P a t ll
j a - kenttäurheilu . kilpailuihin, -;o*.
ka asianomabella lavalla järjestä':!!
me Sault Ste Marilessa 9 "t. nä beV
näk. 1927 i e U o 1 iltapäivälle."
Runsasta osanottoa toivoane.
A i n a : v a l m i i n a vastavierailuun, voia-tintme'
mukaanv
U r h e i l u tervehdyksin.
V . j a U . seura "Vesa"
H . Hämäläinen. A. Turi>einen.
puheenjohtaja. sih-Lteri.
_ K i l p a i l u ohjelma
K o l m i o t t e l u nabille: Kuulan
työntö, pituushyppy, lOO m. juoksu
V i b i o t t e l u miehille: Kiekonheitto,
kolmiloikkaus, pituushyppy, kei^
häänheitto j a 100 nu juoksu.
; M i e h i l l e 3x1,000 m. viestin juok-sn
V . ja U . seura Vesan lahjotta-masta
maljasta.
Tytöille. 50 m. juoksu. Pojille
12 16 vuoden ikäisille, kolmiot­t
e l u . P o j i l l e alle 12 vuoden loo m.
juoksu. Miehille 10,000 m. juoksu.
Yleisiä mäarajrksiä
Työväen Urheiluliiton sääntöjä
noudatetaan. Kussakin urheilulajis­sa
jaetaan 3 palkintoa.
. Vieraspaikkakuntalaisille varn-t
a a n vapaa asunto. Urheilijain on
oltava t u n t i a ennen kilpailujen nl.
k u a suomalaisella haalilla, 125
Thompson st. Urheilijain on i l.
inottauduttava^ vmiieistään 5 päj-vään
heinäkuuta osotteella:
V . Nappila
343 Alexandra St.,
- Sault Ste. Marie, Ont., Can.
. Ainoastaan täten kutsumme kaik­k
i a G.S.T.U. seuroja • jäsentensä
k a u t t a «saaottamaan Kirkland La­ken
v. j a u. seura " J y m y n " järjes­tämiin
urheilukilpailuihin, jotka a-sianomaisella
luvalla ' järjestämme
I m e n päivä heinäkuuta 1927 alka­e
n keilo 11 a.p. "Round Laken"
kentällä.
KilpaUujIajit:
. Seitsen ottelu miehille, johonka
kuivuu: 100 m. juoksu, kuula, kei­häs
- korkeus- ja pituushyppy, kol­miloikka
j a 1,500- m. juoksu.
N a b i l l e kolmiottelu: 60 m. juok­su,
kuula, j a pituushyppy.
P 5 j i l l e alle 16 v. kolmiottelu:
100 m. rjuoksu, kuula j a pituushyp­py.-,.-:.;
, ,
Lisäksi on miehille 3,000 m. juok-su.
-.•
K i l p a i l u i s s a noudatetaan T.U.L.
sääntöjä.
' Kolme palkintoa jaetaan kussakin
lajissa.
Osanottoilmotukset voi tehdä o-sotteella
A. . K i v i n e n , Box 414,
K i r k l a n d Lake^ O n t . :
Vieraspaikkakuntalaisille vara­taan
vapaa asuntp.
A i n a valmiina vastavierailuun,
merkitsemme
, Urheilutervehdyksin
V i l h o V i h u r L A.W. Kivinen
puheenjohtaja. sihteeri.
Täten kutsumme C.T. U . L . urhei­luseurojen
jäseniä osaaottamaan
u r h e i l u k i l p a i l u i h i n jotka pidetään,
asianomaisella luvalla •W'hitef ishin
S. j . osaston kesäjuhlien yhteydes­sä,
heinäk. 10 p. kello 11 päivällä.
K i l p a i l u a i n e e t : Miehille 5 ottelu:
K i e k k o j k u u l ^ , korkeus- ja pituus­hyppy,
sekä^ 9 0 m. juoksu.
N a b i l l e 3 ottelu:: Kuula, pituus-hypy
j a 90 m. juoksu.
P o j i l l e aUe 18, 3 ottelu: Korkeus­hyppy,
k u u l a j a 90 m. juoksu.
PojiUe aUe 14 korkeus- j a pituus­hyppy-
sekä 90 m. juoksu.
Tytöille alle 14 60 m. juoksu.
M i e h i l l e 5 km. murtomaa juoksu.
Toveruudella
W h i t e f i s h i r i V . & U . seura Kipinä.
krtta. H . Oja.
ICmiiaa Siioiiialusen
Järj^äi asioita
C A N A D A N S U O M A L A I S E N JÄR­JESTÖN
J A TYÖLÄISNAISTEN LtrrON JÄRJESTÄJÄN T O V .
S A N N A K A N N A S T ON
M A T K A O H J E L M A
~ Toä^oknulla:
VTetaskiven; E b p e t h , Eckville, Hes-pero
j a Codner, toUEokuun 22 päi­västä,
kesäkuun . 2 päivään.
- (Toverien yllämainituilla V^^^
k u n n i l l a on toimittava yhdessä Red
Deer^in .aluekomitean kanssa nai-deä
12 päivän Glalsuuteien järjes­tämiseksi
paikaDbia oloja simäLa
pitäen). .
„ ' Kesäkuulla:
Meadow Portage -
23, 24, 25 j a '26 P-