Vapaus, March 21, 1925

              Sivu 2 Lauantaina, maaliin 2L-rSat>, Maich 21si^ 1925 Na 35
VAPAUS
CmadMn foonulaben tySviesUto iisenkannattftjs, OmM-Ixy
S n d b o r y m , O n t , j o k a tiistai, torstai j » laoantaL
T o i m i t t a j a t :
A . B. MÄKELÄ- AEVOVAABA.
V A P A U S (Liberty)
The only organ of Finnisli Worker8 In Canada. Pob-
Ushed in Sudbnry, OnL, every Toesday, Tbursday and
Satarday.
Begistered at the Port Office Department Ottava,
MM seeond elaas roatter.
General advertislng rates 75c per coL inch. M i -
nimum eharge for single insertion 76c. TRie Vapat»
is the best advertising medium among the n n n ua
People in Canada. t
ILMOITUSHINNAT VAPAUDESSA:
NaJmailmotukeet $1.00 kerta, |2.00 kaksi kertaa.
Avioliittoonmenoilmotulcset 50c palstatuama.
Nimenmuotosilmotukset 50e kerta, 11.00 3 kertaa.
Syntymäilmotukset 11.00 kerta, $2.00 3 kertaa,
Avioeroilmotukset $2.00 kerta, $3.00 kaksi kertaa.
Kuolcmanilmotukset $2.00 kerta, $50c lisämaksu
afitoslaoseelta tai muistovärssyltä.
Halntaantiedot Ja osoteilmotukset 50c kerta, $1.00
kolmekertaa. , •
Tilapäisilmottajien Ja ilmotusakenttuurien on, vaa­dittaessa,
lähetettävä ilmotushinta etukäteen.
T I L A U S H I N N A T :
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk.
11.50 j a yksi kk. 75c.
Yhdysvaltoihin j a Suomeen, yksi 'k. $6.50, puoli vk.
18.00 J a kolme kk. $1.76.
Tilauksia, joita ei seurAa raha, ei tu.la lähettämään.
paitsi .iKiomiesten joilla on takaukset
Tiistain lehteen aijotut ilmoitukset pitää olla kont.
torissa lauantaina, torstain-lehteen tiistaina ja lauantain
lehteen torfilöina kello 3. _
Vapauden konttori j a toimitus: Liberty BIdg Lorne
St. Puhelin 1038. Postiosotc: Box 60, Sudbury, Ont.
T' Il , I I I , ' . . ,
Jos ette milNin tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjoittakaa uudelleen liikkeenhoitaja.!
persoonallisella nin.eliä.
J . V. XANrfASTO. Liikkeenhoitaja.
Canadagsa ei siedetä tietoisia
siirtolaisia
Canadan iiallituksen ja C. P. R. yhtiön taholta on
viimeisinä vuosina käyty oikein erikoisella pontevuu­della
hankkimaan Europan maista siirtolaisia Cana­daan.
Heidän toimestaan on avattu erikoisia siirtolais­ten
värväyskeskuksia kaikissa Europan suuikaupungeis-sa.
Noista keskuksista tehdään siirtolaisuuden edistä-misdcsi
- systemaattista propagandaa; joka löytääkin
suotuisan maaperän sodan seurauksesta kurjuuteen
joutuneen europalaisen maalais- ja palkkatyöväestön
keskuudessa. Niinpä saapuikin Canadaan viime vuon­na
hallituksen antamain virallisten raporttien mukaan
^yhteensä 124,450 siirtolaista.
Nuo siirtolaiset ovat muutamia poikkeuksia lu­kuunottamatta
lähteneet tänne joko palkkatyöllä rikas-ttnnaan
» palatakseen jonkun vuoden kuluttua takasin
isäinsämaahan, tai ovat'sitten tulleet maan vakituisiksi
asukkaiksi^ viljelemään ja nauttimaan tämän avaran
ja luonnonriUuiuksien puolesta kuuluisan maan yltä­kylläisyydestä.
Kumpaankin päämäärään pyHdvät uu­det
tulokkaat tulevat kohtaamaan tänne saavuttuaan ne
samat vastukset, kuin aikaisemminkin tänne saapuneet
siirtolaiset. Parhaassa tapauksessa joutuvat he osaksi
siitä koneistosta, jdca' pitää tämän maan tuotantolai­toksia
liikkeellä, josta heille maksetaan sen verran
korvausta^ että voivat kädestä suuhun elää» Pahim­massa
tapauksessa joutuvat he jatkoksi työttömäin sa-tatuhatlukuiseen
armeijaan, elämään kuntain ja maa-kuntjBhallituksieri
antamilla almuilla, sekä pukeutu­maan
ffsälduin ja tuhkaan», kuten Nova Scotian h i i -
leidcaivajat
OltuaoB tekemisissä maassa vallitsevain olosuhteit­ten
kanss& kotvasen aikaa, katoaa siirtolaisilta ne kau­niit
unelmat ja toiveet, jotka ovat heidän* mielensä tän­ne
tullessaan täytäneet. Kokemuksien ja pettymyksien
katkera koulu johdattaa suurilla toiveilla tänne saapu­neen
vatdioillisen siirtolaisen ajattelemaan omaa ase­maansa
sellaisenaan, kuin se hänen ympärillään ilme­nee^
jonka tuloksena hän liittyy vallankumouksellisten
jarjestyneitten työläisten riveihin.
^ M omistavan
luokan taholta, siis juuri siltä taholta, jotka siirtolaisia
ovat tänne houkuttelemassa, puhumaan niiden karkot­tamisesta.
Tämän kuun l 4 p:na ^Imestyneessa omista­van
luokan äänenkannattajassa Satur^ay Night nlmises-sa
lehdessä puhutaan tästä asiasta siksi selvästi, ettei
siinä juuri ole väärinkäsityksille sijaa;^ Kirjotettuaan
ensin duhoborien epälojaalisuudesta, sanotaan lehdessä
ukrainalaisista seuraavaa:
^ tToisissa osissa maata on eräanlaatuisia ukrainalai­sia,
jotka ovat vieläkin vähemmän siedettäviä, ko^a
he ovat' älykkäämpiä. TJseat lieistä ovat po)ijaltaan
vallankumouksellisia. Koulunkäyntiin nähden he myös­kin
uhmaavat maan lakeja. Heillä on omat menetel
mänsä säilyttääkseen äidinkielensä. Yksi niistä on pyr<
kiä johtoasemaan koulupiireissä, pakottaa canadalaiS'
mieliset opettajat eroamaan ja asettaa heidän tilalleen
jcdco omia veriheimolaisiaan tai heidän sympatiseeraä
jiaan.';''':':^"• • • -
cViimeisten tilastotietojen mukaan Cänadassa on
noin 85,000 ukrainalaista, joista suurin <)sa asuu Alber-tassa,
Saskatchewanissa ja Manitobassa; ja asiaa ei
laitdcaan ole liioiteltu, jos sanoo, että niistä enemmis-toön
»nähdea on oltava'varuillaan. Heillä on omat sa­nomalehtensä,
jotka ovat peittelemättömästi kommunis­tisia.
: Heillä ^on omat haalinsa, joissa kommunismia
tai jotdun vieläkin pahempaa opetetaan yhdellä tapaa
sdcä vanhoille, että nuorille. Toisin sanoen heillä on
vakava aikomus kääntää tämän maan väärinpuoUn ja
nurinniskoin.
«Jos heidät kaikotettaisiin maasta, niin karkottami­seen
käytetty raha ei olisi hukkaan kulutettu. Heistä
varmaankaan ei ole maalle minkäänlaista hyötyä; vaan
ajan kul uessa voK-at he muodostua maalle tuimiok-
BI. — —»i,'".-
: £ttd airtolaisvaino^ kohdistu ainoastaan dtraina-laisiin,
on v p i i v in selvää. Tietoomme on tullut, etta
Canadan suomalaisia punikkeja pitävät Canadan halli-tvksen
palldcarengit tarkan silmälltpidon alaisena.
Kokouksien menosta pidetään taildcaa huolia, j a kaik­k
i kumoolMlIinen fuomaäääumi kirjallismis IcSSime'
tään englanninkielelle j a talletetaan. Samien j ( ^ -
nen numero Canadan järjestyneiden suomalaisten sano­malehteä
Vapaatta iSaaUtäsn Jiuolellisesti englannin­kielelle
. . . .
Canadalainoi pääomamahti — jonka s^tumaisrt
rikkaudet ovat luodot europalaisten siirtolaisten hien
j a veren kustannuksella, siirtolaisten jotka köyhissä
kotimaissaan ovat kasvaneet parhaaseen miebbusikään-sä,
ja senjälkeen saapuneet rakentamaan rautatiet Ca­nadan
aärettömäin erämaiden' lävitse; kaivamaan hii­len
ja malmin maanuumenista; hakkaamaan ja sahaa­maan
laudoiksi aarniometsäin jättiläispuut; muoldtaa-maan
canadalaisen maakamaran viljavainioiksi; sor­tuen
sata- ja tuhatlukuisena teollisuuden moolökin uhri­alttarille,
ilman että heidän syntymämaansa olisi sor­meaan
nostanut vaatiakseen menetetyn poikansa palk­kioksi
edes mitättömintäkään korvausta — niin, ca-nadalainen
pääomamahti voi karkottaa maasta luokka­tietoisuuteen
heränneitä, ,sille epämieluisia kommunis­tisia
siirtolaisia, mutta niin kauan kuin nykyinen riis-tojärjestelmä
on vallalla, tulevat vallitsevat'olot nos­tattamaan
uusia urhoja heidän tilalleen.
i y asKtHmia ei
Kirj. E A S L S. BROWD£IL
Ossostoiminta (kuluttajien osuus­toimintaliike)
ei riitä ratkaisemaan
työväenluokan probleemeja «en-vuoksi,
että me elämme kapitalismin
alaisina,. mikä parlamenttaarisen de-
Tsaarinaikaisen kenraalin arvostela
kommunismista
Saksan ja Venäjän työläisten välillä on Järjestetty
sangen vilkas kirjevaihto, jota välittää etupäässä saksa­lainen
kommunistiklupi Moskovassa. Tämän klupin
«Isvestijassa» julkaseman kehotuksen johdosta saapui
sille muiden joukossa myös seuraava kirje:
Toverit!
Vaikka teidän kirjelmässänne käännytäänkin ainoal­taan
talonpoikiin ja työläisiin, kateon minäkin velvolli­suudekseni
ilmaista ajatukseni.
Minä en kuulu teidän puolueeseenne. Kuulun sii-len
luokkaan, joka nyt suurinnnaksi osaksi on poistu­nut
maasta. Olen ollut sotilas, entinen tsaarin ken
raali.. Olen pysynyt maassa, sentähden'että ajattelen ja
olen aina ajatellut minun paikkani olevan kansani luo­na.
Kansalaissodassa olin kaiken aikaa mukana, mut­ta
paikkani oli puna-armeijan riveissä. Rintamalla
olen tavannut monta entistä asetoveriani. Mutta jos
le olivat kansaani vastaan, olin iniiiä heitä vastaan.^
Minulle oli selvinnyt, että ihmisjoukot^ joille valti­olliset
ja yhteiskunnalliset olot tuntuivat raskaalta
cuormalta, jonakin päivänä osottaisivat teolla uskonsa
larempaan tulevaisuuteen, sinä päivänä, kun suuri vai-ankumous
puhkesi.
Aina olivat mielessäni suuren Turgolm sanat: «Il­man
virheitä, ilman intohimoja, ilman vallankumouk
sia pn mahdoton ajatella elämää ja liikuntoa ja s i n al
a tuntoa oikeata ja hyvästä» Niinkuin myrskyn myl-ertämät
laineet asettuvat myrskyn tauottua, niin katoaa
myös vähitellen se paha, mita välttäjnättä tulee esille
«Aaisessa vallankumouksessa; ainoastaan hyvä jää py
syväksi, ja ihmiskunta täydiellistyy yhä enenmiän päivä
paivalta».
Siinä se on ihmiskmman edistys. " Ja se, joka nyt
saapuu Neuvosto-Venäjälle, nÖcee ennen kaikkea nämä
edistyl^t, erikoisesti nuorisornme suhteen. Se tunteci
nyt yhden lain ~ lain kaikkien työltä, lain .vapautta­vasta
ja sovittavasta työstä. Tuleva vuosisata, ääre»"«
tulevaisuus kuuluu työlle.
Asun nyt talpnpöikien parissa Wolostin kylässä.
Mika minua erityisesti kummastuttaa täällä maalla, on
tuo ennenkuulumaton tiedonhalu ja ^ivistirksen kas-,
vu. Kaikessa takapajuisuudessamme ja taloudellisiessa
cöyhyyd^ämme on meidän vaikea saada' tyydytetyksi
tuota salattua, vallankumouksen herättämää tarmoa.
Sittenkin on talonpoikien siveellinen uudestasyntymi-lien
hämmästyttävä. Tämän uudestasyntymisen innos-tuttajina
ovat ensi kädessä olleet sotapalveluksesta
päässeet jpuB^artilaiset. Ennen olivat palveluksesta
asketut tsaarin armeijan soturit tunnettuja hurjisleli-öiksii
lÖTpoltelijoiksi ja saaliinhimoisiksi, mutta ku­riin
tottumuksensa vuoksi oli heitä pidetty sopivhia
caikenlalsiin virkoihin, etenkin poliiseiksi ja santar­meiksi.
Mutta, palveluksensa suorittanut pun^arälat-neii
palaa lakaisin kyläänsä täysin tietoisena työläisten
a talonpoikain tasavallan kansalaisena. Hän ei ole
amoastaan valtiolTisesti vaTfetimut, vaan lianella on
ehjä ja vatmakäsitys tulevaisilta tehtävistä. Hän on
tovereilleen hyvä neuvonantaja. Tuonnoin vietimme
lokakiAin yallankumouksen seitsenvuotisjuHlaa* Toi­vonpa,
toverit, että olisitte olleet saapuvilla. Ei Mos­kovassa,
vaan täällä meidän pienessä kylässä. Olen
varma, että mieleenne olisivat paiiiUneet nuo liehuvat
punaliput, ja marssivat pionieeriosästot punaisine kati-lähuiveineen,
sekä se yfeinkertaihen, kaikista poliitti­sista
koristeluista vapaa puhe,jonka eräs talonpoika
piti, lausuen Idpiiksi: «Meidän tulee pitää 'itseämme
onnellisina, kun meidän on suotu elää ja työskennellä
Wladimir lljits Leninin aikana».
L. Liisenko.
mokratan nreodosaa pitää työtä­tekeviä
joukkoja kaj)itaIistilaokan
diktatuurin alaisina. Siksi -kunnes
porvariston diktatuuri on murskat­t
u j a työväenluokan valta on voi­massa,
työväenluokan on keskitet­tävä
päähuomionsa luokkajohtonsa
kristalloimiseen ja luokkavoimien-sa
kokoamiseen taisteluun kapita­lismia
vastaan. '
Oaniutoinunta aattaa
, Uii«teI(UM.
laofckm-
Isänmaallisia
luonnollisesti ovat kapitalistit ja hallitsevat luokat jo­ka
maassa — nimittäin tosi isänmaallisia! Joka sitä
epäilee, on maieuisa kavaltaja, vihollisen apuri, Moeko^
van ostokas.'- Eikö niin?
^ Seuraava pieni uutinen, joka oli porvarillisessa
Manchester Guardian lehdessä, viime tammikuun 12
p:n numerossa, antaa hiukan ajattdemisen aihetta: .
«Sir Leo Chiozza Money sanoo, että kesällä v.
1916 'hänen. tosiaan onnistui estää meidän nittidkojen
saarron-älabten clintärvevarastojemme tunnoton ja ka-
Isda maastavienti puolueettomiin nlaihin, jälleenmyy­täviksi
viholliselle kansallinen häpeäjuttu, jota vie^
läjään ei ole täydelleen -paljastettu'».
Miksi tätä häpeäjuttua peitellään? Keitä nuo isän­maalliset
kapitailistit* o v a t ?— Siistiä luettavaa sotave­teraaneille
tnoll8is<tt uutiset. ;
2. Osuustoimintaliike oh saatet­tava
läheiseen yhteyteen ja yieisö
toimintaan unioiden kanssa.
ZZ, Osuustoimintaliike ei voi o l ­l
a puolueeton poliittisessa taiste­lussa,
vaan on sen mna autettava
j a tuettava työväenluokan polijtiis-t
a taistelua porvaristoa vastaan.
4. Osuustoimintaliikkeen on a u ­tettava
joukkojen mobiliseeransta
suoranaiseen taisteluun markkinoi-den,
hintojen y.m. kontrollista.
5. Osuustoimintaliikkeen on a -
vustettava työläisten poliittisia j a
teollisia taisteluja ^ moraalisesi ja
rahallisesti, j a on erikoisen aktii­visesti
otettava-osaa luokkasotavan-
Iden avustamiseen-
Osuustoimintalaitosten ön jat­kuvasti
uusittava hallintoelimensä
työpajoissa j a tehtaissa olevien työ­läisten
keskuudesta j a kaikin mo­komin
estettävä hallinnollisen by­rokratian,
virkavaltaisuuden, ke­hittyminen.
7. Jatkuvasti on käytävä aat­teellista
taistelua vallitsevaa por­varillista
"liikemoraalia" vastaan,
j o ta tuppaantu? osuustoimintaliik­keeseen
palvelukseen otettavien
teknillisten eksperttien kautta. O-suustoimintaliikkeitten,
vaikkakin
ne käjrttävät ikapitalistisen liike­maailman
tekniikkaa, täytyy k a i -
kinmökomin hylätä kapitalistiset
aatteet, j a lakkaamatta yhtyä yhä
kiinteimmin työväenluokan taiste­luihin
kapitalismia vastaan-
Osuustoiminta ei senvuoksi ,ole
riittävä. Kun osuustoiminta imee
itseensä luokkataisteluaatteet ja
kun se omaksuu kommunistisen y h -
Työläiset voivat käyttää osuus­toimintaliikettä
edukseen taistelus­saan,
jos osuustoiminta on järjes­tetty
j a dtä johdetaan luokkatais-teluperusteilla.
Osuustoimintaa työ-
Iäisten kesken — taistelu työläisten
j a kapitalistien välillä, siinä menes­tyksellisen
osuustoimintaliikkeen eh­t
a " '
Onnettomuudeksi osuustoimintaa
suuresti hallitsee keskiluokkalaiset
aatteet. 'Näillä on hämäävä j a tur­miollinen
vaikutus työläisiin. Ne
pystyttävät valheellisen päämäärän,
yhdeltäpuölen työläisten ja toisel­ta
puolen porvaristoryhmien "osuus­toiminnan"
reformistisen utopian.
Tämä luokkien yhteistoiminta on
työväenliikkeen kaikille asteille mi­tä
pahinta myrkkyä. Sitä vastaani
on kaikkialla iaisteltava j a etenkin
osuustoimintaliikkeessä voimaikkaas-t
i sikäli kuin sitä ilmenee.
Osuustoimintaliikkeet ovat työ­väenluokan
i vapauttamisen aseita' teiskunnan uudelleenrakentamisen
väin sikäli kuin luokkayhteistoimin-' kaikkien työläisten päämääränä, s i l -
yhtei^cuntajärjestelznässä aina aika-ajoxttain
uhkaa työläisen muutenkin
laihaa kurkkua. Kapitalistisessa t a -
louselämässä on se osoittautunut
olevan kroonillinen Hmiö, jonka pa­rantamiseen
ei ole voitu k^cdä sitä
seerumia, joka sen kokonaan p<HS-taisL
Me olemme nähneet mitenkä
tämä työväenluokan' keskuudessa
hirveitä kärsimyksiä aikaansaava
ybteiskiunallinen rutto kalkntaudin
tavoin aika-ajottain leviää jonkun
kansan^ maanosan ja koko maapal­lon
ylL J a olemmepa vielä voineet
panna merkille, että sekin noudat­taa
jonkinlaista säännönmukaisuut­ta,
kuten ihmisen ^mistössakin vai­kuttavat
taudit. Keskimäärin noin
joka yhdeksäntenä vuotena on ha­vaittu
tapahtuvan tuollaisen suu­remman
pula-ajan ifaniöt, jolloin
raha lakkaa kiertämästä, tuotanto­laitokset
pysähtyvät, heikommat
yritykset kaatuvat j a työläiset kär­sivät
suunnattomasti "työttömyy­den"
kirouksesta.
Tällä hetkellä tunnumme elävän
taas tuollaista -työttömyyskriisin a i .
kaa, joka osoittautuu hyvin yleisek­si,
varsinkin 'kapitalisoituneissa
maissa. Englannissa, jossa työttö­myys
tällähetkellä lienee suurin,
ilmoitetun työttömien luvun nouse­van
tätä nykyä jo 1.3 miljoonaan.
Amerikan Yhdysvallat, jonka sano­taan
omistavan puolet koko njiaail-man.
kultavarastoista ja jonka ka'
pitalistit lienevätkin eniten hyöty­neet
maailmansodasta, elää myöskin
j a i t a viikkoja j i vajaita työnäba
joka samoin aihcnttaa näiden f»-
Eisten kedam&ssa tuntuvaa ^
tetta j a kurjuutta. Näiden koko.
naan työttömänä olevien p^oliiae,
toimettomuuden vuoksi on
loin se voi muodostua arvokkaaksi
j a voimakkaaksi aseeksi työväen­luokan
asevarastossa. .
Vallankumouksellisten työläisten
tehtävänä on V vakavasti liittyä o-suustoimintaliikkeeseen
tämän oh-nan
filosofia on niistä hävitety ja
osuustoimintaliike on tullut osalli­seksi
koko luokkataistelusta.
Valiankaoioaksellisteii työläisten
;>' ' tehtavit. V
Mitä ' on vallankumouksellisen
työläi^n tehtävä, . kun hän joutuu
sellaiseen - työläisten osuustoiminta-liikkeesebn,
jossa vallitsee *nämä
luokkayhteistoiminnan vahingolliset
aatteet, jotka myrkyttävät työläis­ten
"mieliä? Onko hänen kieltään-nyttävä
ottamasta'osaa,'tai onko
otettava osaa osuustoimintaliikkee-
'seen? ; ^
Vastaiuksena ^^n, että. vallankumor
Uksellisten työläisten on aina o-tettava
osaa kaikenlaiseen toimin­taan,
jossa on mukana suuret työ­läisjoukot.
Ja etenkin siellä, mis-
_s^' porvarilliset aatteet ovat voi­makkaimmat,
yailankumoukselliset
työläiset huomaavat työskentelyl­leen
ole^^n hedelmällisen maaileirän
taistellessaan näitä valheellisia aat­teita
vastitan.' -
' Kaikkien vallankumouksellisten
työläisten on .liityttävä osuustoi­mintaliikkeeseen,
otettava vakavas­t
i osaa sen t3?Öakentelyyn ja tar­mokkaasti
edistettävä seuraavaa oh­jelmaa;
j:;'
1. Osuustoimintalaitoksen on a i ­na
oltava työväenluokan orgaani ten arvojen luomiseen..
isen taistelussa kapitalismia vas- "Työttömyys" on se kirottu pai­taan.
» ; • najainen, joka tässä kapitalistisessa
ankarassa "pulakaudessa" j a "työt­tömyydessä".
Saksassa j a Itäval­lassa
sekä muissakin Keski-Europan
maissa ei kapitalistinen tuotanto so­dan
jälkeen niin sanottavasti muuta
ole tuottanutkaan kuin "työttö­myyttä".
Sodan aikana ei sitä o l ­lut,
silloin se oli poistettu yleisellä
teurastajanammattiin pestaamisella,
mutta heti maailmansodan jälkeen,
jolloin tämän pakollisen j a verrat­tain
hengenvaarallisen ammatin har-joittaminen
taas joksikin aikaa py-säytettijn,
alkoivat pyhän yksityis-yrittelijäisj^
den aiheuttamat -tavan­mukaiset
ilmiöt, työttömyys j a hä­tä,
vaanimaan työväenluokkaa.
Mitenkä laajalle tämä yleinen
jelman perusteella, pitäen sitä oh- työttömyys > ri^^^^
. -„• - I kana levinnyt ympäri koko kamta-jeenaan
kaytannolhsessa tyoskente-1 „,4 Jn.^^selvinnee jossain
lyssaan. määrin seuraavista Yhdysvaltojen
työtoimiston virallisen tilaston nu­meroista,
jotka arvattavasti oyat
vielä todellisuutta paljoa pienem­mät.
Tämä tilasto osoittaa, että
työttömiä o l i :
tetty yhteenä noin 675,000,000 t j s .
päivää. Jos sitten otetaan hnoad.
oon vielä osalyöttömyyden johdos-ta
menetetyn työajan, nousee s.
ainakin 1,000,000,000 . työpäivään.
Historia osoittaakin meille, «ttä
tämän porvarfllis-kapitaliBtisen yjj.
teiskunnan elämässä ei muulloin
paitsi sodan aikana olekkaan työ!
voiman kysyntä noussut tarjonnan
tasalle. Mitä tämä meille todiBtaa?
Eikö se epäämättömästi osoita, että
tuo ylistetty yksityisryritteliäisjryden
luoma kOpailn on j u u r i tämän kroo--
nilliseksi käyneen työttömyyskiro-uksen
äiti? Tuo sana "työttömyys"
pn itsestään jo aivan väärä kysees-sä
olevasta yhteiskunnallisesta %
miöstä puhuttaessa, jos katselemme
asiaa yhteiskunnan tarpeiden kan-naita.
Kun syntjry nykjösen ta­painen
pulakausi j a suuret määrät
työkykyisiä työläisiä joutuu tur­haan
tarjoamaan työvoimaansa työ-markkinoilla,
niin- ei suinkaan se
merkitse sitä, että yhteiskunnan ta­louselämä
on verrattain yhtäkkises­t
i lakannut tarvitsemasta entisessä
määrässä työtä. Eipä' tietenkään,
' vaan tälle ilmiölle löydämme syyt
aivan 'toisaalta j a ne syyt ovat itse
tuotantojärjestelmässä. Kapitalisti-nen
yhteiskuntajärjestelmä, joka
olemukseltaan on täydellistä tuo-tantoanarkiaa,
ei ole voinut järjes­tää
tuotannon ja kulutuksen suh­detta
toisiansa vastaavalle kannal­le.
Siitä on aiheutunut kysynnän
puute, tuotannon pysähtyminen ja
voittoprosenttien pienentyessä rar
hanpuute. , Tarve yhteiskunnassa
on edelleenidn sama, mutta tuotan-toanarkistit
eli yksityisyrittelijät,
jotka vain suuria voittoja tavotellen
mellastelevat yhteiskunnan tuotan-tomarkkinoilla,
ovat saaneet omas:8
leirissään aikaan tilapäisen hämmic
gin. Tällaisen hämmingin seura­uksena
on tavallisesti heikompien
liikeyritysten sortuminen ja niiden
joutuminen suurpääoman omistaji­en
haltuun, työttömiksi joutunei­den
työläisten -äärimmäinen nälkiin-
Kuuluisa . amerikkalainen maare-formaattori
Henry George jo aikoi­naan
peittelemättömästi julisti, et­tä
"köyhyys on rikos", tarkoittaen
sillä, ei yksity-jrfä kriminalisuutta,
vaan yhteiskunnan rikosta niitä l u ­kuisia
yksilöitä kohtaan, joilta se
sallii ryövätä heidän uutteran työn­sä
tuloksia j a heittää heidät avut­tomina
kurjuuteen ja puutteeseen.
Mutta, kuinka moninkertaiseksi käy­kään
tämä rikos ja kuinka kauheita
kärsimyksiä ise tuokaan tullessaan
silloin, kun näiltä muutenkin alitui­sessa
puutteessa eläviltä työläisiltä
riistetään sekin vähäinen ansiomah­dollisuus,'
joka heidän henkensäpiti-'
iniseksi on sallittu ja^ heidät asete­taan
yhteiskunnan hylkiöiksi, joiden
työ ei kelpaa yhteisten taloudellis-
Yhdysvalloissa •
Suurbritanniassa
Saksassa
Ranskassa . . . . ..
Belgiassa .. •..
Alankomaissa ,.
Sveitsissä/ . . . . .
Italiassa . . . . . ..
2,500',000
. . . . . . . 1 , 1 8 0 , 0 00
214.486
. . . . . . . . 7,887
. . . . . . 21il48
. . . . . . . 68,990
. . . . . . ,10,938
1&5,935
Tanskassa, Norjassa, Ruotsissa, yh-
( iteensä . . . . . . . . . . 32,204
Puolassa 114,659
Itävallassa . . . . . . . . . . . 68,4755»
Tshekkoslovaikiassa . . . . 14Ö,O0i
Cänadassa . . . . . . . . . . . . 44,000
Austraaliassa ..... 100,000
Yhteensä 4,660,673
. Kuten sianottu, jos olisi täydelli­semmät-
tilastot, nousisi tuo sum­ma
arveluttavasti.' Sitäpaitsi tulee
meidän myöskin ottaa lukuun, että
näiden kokonaan työttömien lisäksi
on useassa maassa toiset miljoonat
osaksi työttömänä, tehden vain va-tyminen
ja siitä johtuva työpalkko­jen
lasku työmarkkinoilla sekä k>-
puksi yleinen henkinen herpaantu­minen
"hyvänjiekeväisyydellä" y.m.
"armeliaisuudella" keinottelevien
laitosten vaikutuksesta. Suurkapi­talistit
aina hyötyvät pulista ja
työttömyydestä, milloin ne eivät
vaan synnytä heidän rauhaansa häi­ritseviä
yhteiskunnallisia liikkeitä.
Työttömyys; "tarpeellisessa" mää-"
rässä on kapitalistiselle tuotannolle
elinkysymys. Tosin omistava luok­kakin
joskus suostuu ryhtymään
joihinkin näennäisiin toimenpiteisiin
työttömyyden lieventämiseksi, mut­t
a sekin tapahtuu vain silloin kun
tuoWnnon anarkian i luoma yhteis­kunnallinen
tilanne on heiltä, pääs­syt
muodostumaan sellaiseksi, että
vaUassaolijat eivät tilannetta hal­litse
s."t.B. jos he eivät käy työttö­myyskysymykseen
; käsiksi, niin
työttömyys käy käsiksi: heihin. Tä­män
yhteiskunnallisen ruttotaudin
syihin he eirat kuitenkaan halua
kajota. Se edellyttäisi, heidän epä­oikeutettujen
voitto-osinkojensa lo­pettamista
ja tuotannon järjestä­mistä,
yhteiskunnallisten tarpeiden
mukaiseksi. .
aseena
"Saksalaisen tsekan" jutussa o-lemme
nähneet poliisiprovokatsionin
paljastuvan kaikessa loistossaan
Leipalgin "korkean dikeuderi" edes­sä.
.••
• Historia uusiintuu. VMustimmät
irikvisitsionin päivät j a ne ajat, jol­loin
tuomittiin •**nditttudesta", ovat
palaamassa. ^ '
Jesuiittojen raakuudet toimitel­tiin
jumalan nimeen,' "vapahtajan
palvelemiseksi". Nyt ovat ."inkvisitsi-onin
harjottajat sosiali-demökraatte-j
a ja tasavaltalaina; inkvisitiiohi-
I^attiiion t säjafla .ön^^^^Jv^ 'icofte-an
o i k ^ d e n " 'istnntbs|li; ristiinnatt-litnn
t i l ^ a on. tasavalta!
Kun proletariaattia e i voida voit­taa
julkisessa taäistelusäa, luettaa
porvaristo vakoojia Ja provökaatto-reita
ahdistamaan perääntyvää pro­letariaattia,
heikOÄtaäkseen sen vie­lä
jälellä olevia voimia. Vallankumo­uksellisen
mielialan k<(botessa kan­san
joukoissa harjoittaa porvaristo
samaa menetehnäS saadäkseen_air
kaan: ennenaikaisen kapinan 'puhke­amisen.
Vääräuskoisten vainoaminen kes­kiaikana
' OH -kitkön ttaholta teHtjÄ
suoranaista provokstsionia tyyty­mättömyyttä
vastaan, siten kään­tääkseen
jouldcojen suoittnttnksen
muualle silloin ktm fie 'koltdistä
tariaatin keskuudessa,, jotka pelas­taakseen
oman nahkansa ovat val­miit
pettämään veljensä. Porvaristo
käyttää täysin määrin tilannetta
hyväkseen, salakuljettaakseen tietoi­sia
provokaattoröitaan j a urkkijoi­taan
köyhälistön hajanaisiin rivei­h
i n . ; -v ,^ v ' ;
Nykyajan tasavaltalaisen Inkvisitr
sionin on aiina lielppp löytää prole­taareista
sellaisia, jotka kaksitoista­tuntinen
ty^^pfiiiral j a sota, nälkä ja
yhteiskunnallinen kansanvalta on
tehnyt Tieikpflcffl, j a jotka ovat k y l ­l
i n halpamaisia pettääkseen luok­kansa
ahuutemasta hopeapennin-gista.
,
Ven'^än köyhälistö, jolla ön suu­rin
määrä muistoja vallankumouk­sista
voivat osottaa satoja tapauk­sia,
kun "mustasotnialaiset" "pedot
säläkuljetiiv^ 'satoja 'provokäatto-reita
proletariaatin riveihin.
Heikein jokainen työläinen on
tutustunut .Venäjän vallankumous­liikkeen
suurimman provokaattorin,
Asevin ^historiaan. SosialivaUankn-mooksellisen
puolueen kesknäco'lm-tean
jäsenenä jäiiiesti Asev terrorls-
Hsia tekoja, mutta ennenkuin' ne
oU pantu täytäntöön, ilmiantoi hän
salaliittolaistoverinsa, ja samajia
teki i^nrhayrityksiä niitä ha?ftaja-
'huoneen jäseniä vastaan, j o l k a öB-vafc:
ohranan epäsuosiossa, siten l i -
ntSkseen puolueen luottamusta i t -
kirkon omavaltaista hallintoa vas­taan.'
^ ' • :
J a aina sUoin kon''va3lan1amtous|^seenä on TnyÖs Iknulm-knkistetaan,
löytyj tfiukköja l O M ^ san provokaattorin llalinovskin, so- aiassa.
siali-demokraattiseri Duuman jäse­nen
juttu. Hänet vangittiin vallan-,
kumouksellisen toimintansa johdos­ta,
sitten vapautettiin, j a provokaat­torina
hän aiheutti satojen Venäjän
sosiali-demokraattisen /puolueen jä­senten
karkoittamisen Siperiaan.
Muun ohessa käskivät poliisit hänen
aiheuttamaan hajaannuksen sosia-li-
demokraattisen * duumaryhmän
keskuudessa.
Tunnemme Beilis-oikeusjutun,
"mustasotniain" toimeenpanemat
suuret juutalaisvainot Venäjällä,
kansan lisääntyvän tyytymättömyy­den
kiihoittamiseksi ja kääntämi­seksi
pois sen varsinaisesta esineesi
tä —- hallituksesta — j a sen «uiin-taamiseksi
onnettomia juutalaisia
vastaan.
Muistamine miten Bogroff, t u l -
lessaan paljastetuksi toveriensa sil­missä
provokaattoriksi, pelastaak­seen
henkensä murhasi Stolypinin,
mutta. hirtettiin sitten poliisien toi­mesta.
•
^ Jokainen tuntee kuuluisan Blaun
jutun Saksassa. Senjälkeen kun pro­vokaattori
Blau oli piUvellnt polii­seja
Spartacus taisteluissa vuoden
191Ö alussa, murhauttival poUisit
hänet, haluten päästä hänestä eroon
j a ätten syyttivSf tämän murhan
tehdyn kommunistipuolueen toimes­ta.
Tahi," eattääksemme esimerickejä
muistakin maista, vohnne mainita
unkarilaisen provokaattorin Nana-cyn,
joka puolueen laittoman soti­laallisen
järjestön jäsenenä ilmian-toi
puolueen johtavien toimitsUoi-den
ninttt j a osoitteet poliiseille,
äten saiAtaen ^sialidemokraateille
mahdollisekd vangita k ^ I d k o m -
ibUiusSpno^aeeB toänilsljat vuo&s
Lättiläinien provokaattori Liciets
petti Latvian ammattijärjestön pa­nemalla
salaa väärää rahaa (Bruno
K^Ininih, sosialidemokraattisen puo­lueen
; sihteerin, tieten) ammatti­osastojen
rahalaatikkoihin, ja sit­ten
toimitutti kotitärkastuksia voi­dakseen
väittää tuon väärän rahan
tulleen Venäjältä.'
Virolainen provokaattori Link-horst
pietti Viron proletariaatin joh­tajan
Kingiseppin, jonka sitten so­sialidemokraatti
Einbund tuomitsi
kuolemaan.
Englantilainen porvaristo, kun se
tahtoi lopettaa MäoDonaldin pää-mihisteriuranii
käytti väärennettyä
Sinovjevin kirjettä.; - Provokatsionin
aalto vyöryy kaikkialla. Saksa joka
tällä alalla on " y l i kaiken", kyhäsi
kokoon " t s ^ " - j u t t u n s a , laajakan-toisimmin'
perustellun provokatsio-nisuunnitelman,
mitä luokkataiste­lujen
historiassa tunnetaan. Sak­san
sosialidemokraateilla InonnoDi-sesti
on enemmän kokemusta täBä
alalla % kuin muiden »maiden sosiali­demokraateilla.
Mutta viimemaini­tut
k y l ^ a % a a v o i t t a e n pääsevät
saksalaisten toverie;isa tasalle.
Mutta tämäkin rikoksellinen juo­ni
on tuottava hyviä hedelmiä pro­letariaatille.
Äöyhäliste tulee op­pimaan
paljon taosta suuresta tse-ka-
jutusta. : Monikin sosialidemo-fcraatti
joka vielä kulkee tuon
lueen mukana, tulee kääntymfian
sotä. inholla pois.
Kokemnkästa Viisastunut järjes­tynyt
proletariaatti ei ole Vit^
fcaattorien vieteltävissä harhateittt
Se tulee kiymäin jarjestehnlllis»
puolustustaistelua työläisluokan vj-henisten
jSijestSmäS. provokatsiomi»