Vapaus, October 5, 1929

              J5 — 1929
mska katsottim.
0 saadaisemme
BtyksL
ssien jatkami-li
keskusteltais-löri
kuudennen
jättää nuoriso­komitean
sekä
Mleksl, samal-
Itoiinikuuta pi­samalla
velvQi-vtrfntinsa
mu-
Jä avustamaan •
ttä kurssit piJ
taas tässä
istus nuoriso-
Petuksesta by.
to että kurs-raodea
alussa,
ehtiminen jä-siirfettiin
hyväksyttynä
h että osuus-toimintamuo-iroidaan
koota
iiokkavalistus-
1 kokous sitä
ten Liitto te-
OBuusliikkei-iteeristöä
vei-
"erityisen o-
In TJi.Luton
ellä osuustoi-ämä
paljon
luova ilmiö,
luksien jouk-stelmä
pyrkii
kkojen yksr-lissn
tarpeel-lesti
nuorison
kaksi kysy.
yhdessä. Me
tnmlsta niitä
ita heissä 11-
1 sen sijaan
nouseva pol-latua
ja sa-väkijuomlen
änkaikkea o-
•risolle väki-rpeellisuutta.
sn päätettiin
lassa. Sanna
aan vastaan
että jokai-
1 velvollinen '
ppilaita. joi-
-oh sellaisia
Oilia on hä­täisen
työn
istöUe, jon-im
ensimäi-muut
sota-tulee
on-ei^
ttäminen
telun, että
vä saadak-itön
uudel-heltä
ym-ii
tarpeeMi- •
tettiin sih--
irustaminen
ai täydeDi-tiin
se pe-
»leksL
jätettiin
sihteeristön
steniosan-i
m sih-sta
hsryäk-iseutuosas-rtttähi
ar-
Ua yhdes-
[itakiintiin,
insa muit-ranssa
ja
vaalitoi-
. Samalla
cä muiden
inisen vä-polstami-in
ja van-listustilal-laijdin
N.
n jälkeen
tä syrjäi- /
aiselfe. N.
perustaa
lurahastoa
)ikeutettu-aan
vas-nalla
on
ain, ettei
' oliemaan
teliä,
ttl, joka
*lhi tili-i,
u5unnon
Keskus-lutakuJn-
Dähden.
luimeron-vpäätös,
t- Ioi>pu-autui
il-ri
aluei-yhteisiä
näjrttä-r
i ; monet
neet lii-m
puo-an
vas­toin
tu-
Uvälistä
juhlalu-ia
ÖJc-i
, Haa­limasta,
tilalle
adstöön
Martha
rMa-a
fcäy-öi
sen-mm
No. 235 — 1929 Lauantaina, lokak. S^pmä Sat, Oct 5 SivaJ
i
c
i.
g
mi
Tov. Rykovin selostus neuvostojen viidennelle edustajakokoukselle
(Jatkoa eiJeUiseen numeroon)
" samaten myös sellaiset soti- sen virallisesti, vahvistavat. Paljon
laalliset toimhmat. kuin esim. aseelli-
LÄHETYSKULUT
40c lähetyksistä alle $20.00,
60c lähetyksistä ?20.00—$49.
99, 80c lähetyksistä $50.00—
$79.99 ia $1.00 lähetyksistä
$80.00—.$100.00 sekä 50c jo­kaiselta'
seuraavalta alkavalta
sadalta dollarilta.
Vapaudelle ottavat rahaväli-tyksiä
vastaan myöskin:
VAPAUS
PORT ARTHUR BRANCH
316 Bay ^treet,
Port Arthur, Ontario
SaIikosanoinaISIietyIuikt£
ovat lähetyskulut $3.50
hetykseltä.
VAPAUS .
MONTREAL BRANCH
1196 St. Antoine St.,
Montreal, Que.
lä. AARO KIVINEN
Kirkland Lake,' Ont.
Suomen rahaa oatetaan.
Kurssi $2.45 sadasta
m€h markasta.
Suo-
JOHN VUORI
South Porcupine, Ont.
CHARLES HAAPANEN
Osuuskauppa, Timmins, Ont.,
Laivapilettejä
myydään
JOHN WIRTA
957 Broadview Avenue,
Toronto, Ont.
Tiedustakaa pilettiasioita.
DAVID HELIN
eri paikkakunnilla Pohjois-
Ontariossa
Yli kymmenen miljoonaa
Suomen markkaa on lähetetty
tämän vuoden ajallar-ja jokai­nen,
lähetys on mennyt hjrväs-ti
perille.
Me emme ketään kiihota ra­hojansa
Suomeen lähettämään,
mutta jos niitä kerran lähete­tään,
tehtäköön lähetys työ­läisten
oman liikkeen, Vapau-deii,
kautta.
I Joululahjaksi on Phonographi edullinen.
• n • • . •
I Phonographeja sekä levyjä saa Vapauden Sudburyn ja Montrealin
I konttorista.
I Lähettäkää toisilta paikkakunnilta tulevat välitykset nimellä ja
1 osotteella: .
tarvittiin meiltä aikaa ja ponnistuk­sia,
« ^ " " " ^ i m saixamR tämän rau­hallisen
aloitteemme toteutetuksi ja
muutamien -liallitusten vastarinnan
murretuksL Moskovan pöytäkhrjan al-lekh-
joittivat helmikuun 9 p:nä v. 1929
SNTL, Puola, Latvia. Viro ja Buma-nia.
Myöhemmin yhtyivät siihen
Turkki. Persia, Liettua Ja Danzigtn
vapaakaupimkL
Tehdessänime yhteenvetoja u&opo-litiikastamme
Neuvostojen IV Edusta-jakcdcouksen
jälkelsUtä vuosDta on
meidän todettava kalkkien aseistarii-snuntumlsta
valmisteleväin komissio-nien
töiden tuloksettomuus. Rinnan
tämän kanssa oh sanottava, että al-c
1 YAPAVS, Box 69, Svdhmy, Ont
cen sekaantuminen vieraan valtion si^
säisihi asioihin. saar£o, vieraiden sAi-eiden.
vieraiden satamien jai.e. soti-,
laallinen m i e h i t t ä m i n e n . . .•
- "...JSopämuksen pitäminen «i
rauhallisten ketoojen joukkoon on lu­ettava
myöskhi sellaiset kuin kieltäy­tyminen
rauhallisten ja normaalisien
suhteiden Jälleensolmiamisesta tai näi­den
kansojen välisten jiihtelden kat­kaiseminen.
Jotka toiminnat — mer­kiten
khstakysymjteten syrjäyttämis­tä
— kärjistävät suhteita ja edistä­vät
sodan puhkeamiselle suotuisan t i ­lanteen
muodostumista."
"....Neuvostohidiitus el voi suostua
kaikenlaatuisiin muihin* välihuomau­tuksiin,
jotka voivat tehdä sodan (d-keutetuksl,
erlkoisesU nilWn vällhuo-mautiiksUn,
Joiden tarkoituksena on
poistaa sopimuskirjasta. Kansain Lii­ton
otijesäännöstä ja Locarnon so­pimuksista
johtuvat päätökset."
Jo näiden välihuomautusten phita-puplisinunastaldn
tarkastelusta selviää
S R syvä periaatteellinen eroavaisuus:
mikä on olemassa neuvostohallituksen
politiikan ja porvarllllstei^valtioiden
politiikan välillä t ä s ^ kyssmiykses^.
Emme ainoastaan kaikkia muita ai­kaisemmin
allekirjoittaneet ja asian- kaikkien kansainvälisen politiikan ky-mukaisesti
Vahvistaneet Kelloggin so­pimusta,
vaan lisäksi katsoimme vält­tämättömäksi
käyttää sitä hyyäksem- edut
me Neuvostoliiton Ja sen kanssa ra-
Jatusten sijaitsevieh maiden välisten
rauhallisten suhteiden lujittamiseksi.
Koska olimme aivan varmat" siltä, et­tä
Kelloggin sopimuksen vliallinen
vahvistaminen pitkittyy tavattomas­ti
(tämä edellytyksemme toteutuikin
van perusteettomat ovat niiden poU-tiikkojen
ja kirjälUjoiden toiveet. Jot­ka
luulevat meidän lakkaavan taiste­lemasta
rauhan inicdesta nyt, kun
Kansain Liiton komlssJonl on.hyUän^
Viime ft»irnfc»q. on Euroopassa H In-ternatslonaalen
tolmiheyjkUölden kes­kuudessa
alkanut muodostua teoria
Joka on mitä rälkelmpänä ihssjsuna
II Interhatslonaalen sOrtymisestä pprr
Variston leiriin. Tämän uuden teo­rian
ydin sisältyy pääasiassa siihen
että yksityisten tuotantolaitosten vol-meikkaMen
yhtymien muuttuminen
suurtrustelksl.» konserneiksi J.n.e. on
todisteena sodanjälkeisen kapitalismin
rauhallisesta luonteesta Todellisuu­dessa
tapahtuu kuitenkin päinvastoin
smä juuri näiden kalkkien kartellien
'{MliBlluinaldn •nosmik,' viattamme eanentoivotvIsKft
:|9kiH$n'SM puolueemme —nomelehtua. , Jokainea
JjnattiJAtia:'^^^ yarat. meae^t Suomea va
^istoIais4sa tyovaeaUikkeea avuatamiseea. LahettaldUL »us toivotalnia'
'isatU. Toivoti^ea hiata oa 25 seattiS joko yiidelta tai Icoko
aimelta ja o^oileelta. Huutakaa, ettaJOKAfSEEN LEHTEEN MENE^
VÄT TOIVOTUKSET ON EHDOTTOMASTI KIRJOTETTAVA ERI PA-PERII.
I.F. .•
. Saoniea lehtiia meaevat toivotukset pitafi olla sUalla lokak. 30 | i.
Bteaa«s^|^^4AsiamiehiUe aaaetaaa tävalUaea aleaaua. Miua ei asiauiietti
ole, jgji^fkmmn joalraa tovena'keraSmaajä'aimia ja lahettaaiM ae^ ra&a
iaalät)£K->Vapaodea'k^ Vaivoistaaa voi keraaja pidättää palUaek.
seea'iÖ pro«eBttia. .
Kirjottakaa aimet ja osotteet «elvasti. Kirjottakaa mutteella ja ai-ooastaaa
yhdelle puolea paperia ja eri lehdille meaevit eri gMtperille.
Labettakaji toivötuiuet osotteella
VAPAUS, Box 69, Suihtry, Ont.
frginmnuiininnniMunnmnmiiiiDninimiiimmiuiuiniuiiiimiiaimiiuimaimnn^
säilyttämisestä, valituksi tuli Anni
Takoja.
Keskusteltiin T. naisten liiton jäsen
verosta ja jäsenkorteista. Jätettiin
laajennetulle ryhmäsihteeristölle.
Velvoitettiin Jokaisen T. naisten lii­ton
osaston pitämään kahdet iltamat
vuodessa puolustusliiton hyväksi, l i ­säksi
yelyoitettiin Joka. ryhmän pitö-mään
iltamat VlTorkerin avustamiseksi.
Kokous i ^ t U : lähettää protestin
Gastoniän sekä Toronton tapahtumi­en
jc^iosta.. Protestia laatimaan va-littUn
ÄiU Hautamäki Ja Olga Ala­nen.'
-
Edustajain , nmtkakulut päätettihi
maksaa kokouksen lopettaJaisUtaman
tuloista.
Seuraavana vuonna päätettiin pitää
edustajakokous Port Arthurissa syys­kuun
alkupuolella sihteeristön lähem­min
määräämänä päivänä.
Kokouksen meno oli vilkasta ja su­jui
hyvin yhteisymmärryksessä Ja to­veruudessa.
Matalta sopii sUtä hy­västä
kasvipöydästä, jonka Williamta
naiset olivat järjestäneet kokoukses­sa
oUJoille. Kokous loppui kello e
illalla Ja lopuksi laulettUn kansata-väUnen.
Illalla sitten oli ileuvöttelukokouk-sen
i^ättäjäiseksi juhlat, joista tulot
oli 41' dollaria. Samassa tllalsuutessa
kannettiin kolehti Gastoniän lakko-telsten
hyväksi, joka tuotti $21.90.
Kokouksen puolesta — O. Alanen,
Piirin sihteerta osote on tästä läh­tien:
Olga Alanen,
27 Dalton Ave.
Port Arthur.
— sopimus el ole vieläkään astunut
voimaan), ja koska "taas jokataen as­kel
rauhallisten suhteiden lujittami­sen
puoleen on politiikallemme ja e-tujemme
turvaamiselle suurena saa­vutuksena,
niin ehdothnme Neuvosto-
I liiton naapurivaltioille" sopimuksen al­lekirjoittamista
sen voimaanastumista
odottamatta, ts. ehdotimme sen alle­kirjoitettavaksi
eimenkuln kaikki so­pimukseen
ensiksi Uittsmeet valtiot
havainnoista Neuvostoliitossa
nyt kalkki neuvostoiehdotukset. Meidän
taistelumme rauhan puolesta tulee —•
yhä enemanto ja enemmän laajentuen
— Jatkumaan samanlaisella aktiivi­suudella
eteenkhipäta. Meidän oh
kuitenkin marxilaistna pidettävä mie­lessämme
se seikka, että kaikkien
diplomaattisten suhteiden — kuten a-seistautumlstouhun,
rauhan asian ja
symysten — pohjana ovat maailman­järjestyksen,
ratk^evat taloudelliset
TV. Nykyisen kansainvälisen tilanteen
peruspiirteet
Maailman kapitalismin nykyisessä
rakenteessa on taiksi peruspiirrettä,
Ensimälsenä näistä — valtava hyvta
nopea mbnopooliluontoisten taloudel^
lisien" suuryhtymien kasvu, mikä ta­pahtuu
Joskus yhden valtakunnan
puitteissa, joskus taas kansainvälises­sä
mittakaavassa aivan poikkeuksel­lisen
tekniikan nousun Ja suurten
ratsionalisohnlssaavutusten . pohjalla
ja toisena — eri maiden välisen kil­pailun
- kilhtsrmtaen taistelussa mark-kmolsta
ja voito&ta sekä luokkaris­tiriitojen
voimistunUnen Jokaisen val­tion
sisällä.
js trustien mahdin volmistumtaen ja
kaidtallstistett Järjestöjen kasvu valti­oiden
sisällä kärjistää — voimista­malla
Ja järjestämänä ~^ vastakkaisia
vohnia — taistelua eri valtioiden vä-miä
ja luokkataistelua valtakuntien
slsäUä. Sosialldemqkraatttaen "järjes­tynyt
kapltalSsml" el tuoTnukanaan
rauhaa, vaan hirveän sodan.
Kaikki muutokset tekniikan, ratsio-nallsolnnta
ja kapitallsmUi järjestö-muotojen
aloilla latoutuvat koko pai­nollaan
työväenluokan ja talonpoi-kaiston
hartioille. Esitän tässä vata
n^uiitunla esimerkkejä teknillisesta
kehityksestä, Joka suuresti huonontaa
työväenluokan asemaa la idertämät-tömästl
aiheuttaa luokkaristiriitojen
kärjistymisen porvarillisessa yhteis­kunnassa.
Esim. traktorllaitteid^n mekanlsoi-mtaen
antaa Brooklynta 328 hiiliton­nia
tunnissa kuluttavalle sähköase­malle
mahdoU. tulla toimeen ilman
ataoatakaan iäihmittäjää. Eräällä Nia­garan
sähköasemalla tuotetaan yhden
työvuoron aikana, puolimiljoonaa kllo-wattia
sähköenergiaa. Ja tuo yksi työ­vuoro
käsittää kaikkiaan 8 työläistä.
Muutamia kutomatehtaissa, joissa on
otettu käytäntöön automaattiset itse-kutojat,
hoitaa yksi.kutoja 24 konet­ta;
vielä verrattata vähän alkaa sit­ten
hoiti yksi työlätaen vain 4—6 ku­tomakonetta.
Am. Yhdysvaltain erään
terästru;^Un tehtiUissa kestää prosessi,
Johon kuuluu raa'an rautamalmin
muuttaminen teräsklskoiksi, kaikkiaan
'48 tuntia,
fJatket.)
Norjan metsä- ja maatyfiväenliiioii
pidieenjohtajan tov. Od^orin ja
"Ny Tidin" töhnittä ja Invald
Jakobsenin kertomus Nea-
TOstoUtton matkalta
Venäjän maa- ja metsätyöyäen to-verilllseUa
avustuksella saivat alle-,
kirjoittaneet tilaisuuden tehdä niat-kan
Kauka-asian 'tasavaltaan.. Käy­tämme
hyväksemme tilaisuutta esit-tääksemme
lyhyesti" nfitä vaikutel­mia,
joita saimme^ matkalta ja Jotka
haluamme saattaa liiton Ja kaikkien
tietoon. Erikoisesti se, mikä pistää
Neuvostoliitossa kävijän silmään, on
sosialistisen rakennustyön yletaen ja
voimakas kasvu. Sen huomaa kaikilla
aloilla. Neuvostotasavallan teollistut-tamisen
rinnalla <m saavutettu suu­ria
saavutuksia talouden kollektivlsoi-mlsessa
Ja konfeellistuttamiseissa: Työ­väen
latasäädäntö :csn myöskin voi­makkaasti
ja vaikuttavasti levinnyt
maatalouteeojcta. jonka puolata pu­huu
hiaatedoudov ^ voimakas kehitys-tempo.
Kulakkiryhmien jätteitä yas-taan
tennf^asta Ja
tietoista luokkataistelua.
Väestön yleinen elämäntaso on
noussut. Kaikista selvlmmta tämän
VAlUMOiJA MEIUUC^
munuaistaudista ovat pistokset
selässä, • vaiväloineh v i i ^
heitto ja kivennäiset. > Gin PiJl-sit
lieventää muhliaiHtenain,
rauhoittamalla! ja parantamal­la
tulehtuneita osia. 50c.-laa-.
tikko kaikissa apteekeissa.
näkee väestön vaatetuksesta, sen ra-viimon
hankinnasta Ja asunto-oloista
nita kaupungeissa kuta kylissäkin.
Huolimatta siitä, että muutamat ku­lutustarpeet
täällä ovat kalliimpia
kuin länsi-Europan maissa, nita täy­tyy
todeta, että väestön suurten ker­rosten
yletaen ostovoima on vastaa­vasti
kasvanut teollisen elämän kas­vun
kanssa.
Liikennevältaeet toimivat suurella
täsmällisyydellä, huolimatta siltä, et­tä
on olemassa teknillisten tarpeiden
Ja vältaeiden puutetta yliä kasvava^
matkustajaliikenteen kulutuksessa.
Muutamissa paikoissa pidämme tar­koituksen
mukaisena ja välttämättö­mänä
junien Järjestymistä palkallista
liikennettä varten, "ramän yhteydes­sä
suurella tyydytyksellä osotamme
automobiililtajaa Vladlkavkas-Tillls
Tiestä on kolme kilometriä puhkaistu
vuoreen ja sen lisäksi : kokonainen
joukko'tämän vuoristotien muita osia
<m alati epäkunnossa,, joten :,:väln Jiy-vta
suurella varoyai^udj^. ja taidolla
voi kulkea. Huolimatta näistä eri­koisen
^ vaikeista olosuhteista suorite­taan
lilkenneti^ säännöllisesti ja 11-
mäh ' plenmpiäkääh myöhästymiää.
HäiJDmafciatta. ja vertaansa vallIa.ole-via
muistoja Jäi meille käynnistä neu-vtKtotalous
. ( « J a f t f i ä t v
t^en^ Pphjols-Kauka-asIassa. Öen 12C,
tuh: heÄttaria^ kSslti^vS^ maaralastä-oli
osa ' jo' Tkyöiel^ iiljalte' ja; 1 ^
pukto irian
valtava neuvosfeaSalous kadttää yh^;
suuren alan itrfn'smirin T ^ Ö ^ ' ?fJ^***^
telman toteuttamiseksi.: SoiAyUle/Pai­koille
on ra'kennettu täyd^lUsiesti VLuäk
kaupunkejaL Aroilla klteil^levät puhe-linltajat
ja vasta' rakeiinetut nyksral-kalset
tiet
Neuvostotalouteen ;saavultnme Juiui
silloin, kim sieUä alkoi viljan korjuu.
Siitä huoUmatta, että sinne oli ker-räänfynyt.
valtavia ^öläisjoukkoja
mitä erilaisemmista {dnekslsta ja että
ammattitaitoiset konemiebet ja työn­johtajat
eivät vielä aivan tSysta voi­neet
hallita monimutkaista ^ t ä . sa­don
korjuu kävi erittäin hyvin.
Toverien kanssa keskustellessa me
teimme erilaisia tiedusteluja työlMs-prikaadien
lukumääiiistä, heidän jo­kapäiväisestä
elämästään ja oloistaan.
Käsityksemme mukaan näistä k y ^ -
myksistä voi saada oikean kuvan
vasta toisen (tai kolmannen) sadon
jälkeen, vas^a slBota kalkkiin mah-dolllsita
vältteisita voi saada lopulli­sen
vastauksen.
Gfeantin" talouden asettaminen
puhtaasti tehdafipohjalle vastaa niitä
käsityksiä. Jolta meillä on tulevai­suudesta,
tämä Johtuen siitä, että
neuvostotalous ei ole £dnoastaan puh­das
maatalouslaitos, mutta sen on
oltava myöskta huomattavassa mää­rin
vallankumouksellinen agitaattori
ja sitä "Glganf on.
Samassa pUrissä kuta "Glganf on
myösldn suomalaisten Aioerikan Yhr
dysvaiilolssa v. 1922 penistama inaa-talouskommuima.
Konununan työs­sään
saavuttamat tulokset ovat eri­koisen
Ihastuttavia Ja kiitettäytö. Tä­män
komimunan puhtaasti ktoeelljnen
tavalla, vallankumous- ratkaisi kansal-lisuusproblexnta.
- Porvariston j a sosia­lidemokraattien
puheet sorretuista
kanssdllsuukE^sto ovat kaikkea perää
vaillsk Pätnivastoln siellä vallitsee to-delltaen
kansaUtaen kulttuurivapaus
Joka onklo_ ollut' perusehtona maar
hyvta nopeaan taloudelliseen ja sl
vlstykseDfceep nousuun.
Me kä^dnmie myöskin Batumta lä-
Ijellä, l^sahvan asemalla olevilla teels*
tutuksilla. Mieltämme rikolsesti klln-hitU
tyis kakkien mahdollisten tee-lajien
istuttamiseksi ja talonpoikien
avustuksella hyvta ratsionallsoidut
teeviljelykset, .
' B%srnhit'Batmhin ja JTaltan läheUä
.olemissa kasvSUeteellisIssä . pttistolssa.
osoitti meille, mitenkä nämä puisto'
ovat ahtaista tleteeUislstä kokoelmis­ta
muutttmeet eläviksi Ja ratkaiseviksi
tekfjöiksl valtavassa työssä niaan ta-ioudeUlsen
elämän kohottamiseksi,
l ^ t ä todistavat laboratoriot ja suu-remmölset
puqtalmlstot, Jolsisa kasva­tetaan
aivan: uusia puulajeja (NUdtl-nta
puisto Jaltan lähellä). Erikoisen
silmäänplstävä on läh^bien yhteis­työskentely
työläisten Ja spesialistien
kesken Ja sitaä valtava Innostus ja
Oetolsiius; joka erikoisen meriättävä^
nä Xlmehee erikoisesti nuorten kes-kuud^
sa.^ . . ; • /
^ Matkamme lopussa kävinune pio-neerilelrillä
Sevastopolissa. Siellä lap­set'
elivät, kuri;nalaista ja . teryeiellistä
elämää,.'joka on yhdistetty.hyvta kor­kealla
t^isoUa olevaan. poUtttls^lt-tuurllliseen
työhön. Siellä nuori pol- j
vi valmistautuu suureen perintöönsä,
suurimpaan mätä ihmiskunta koskaan
bn jättänyt jälkelälsllleeh. Olhnme
hyyjb iloisia saadessamme solmia kir-käyksiä
Neuvostoliittoa vaataan ja
parannettava, yhteyttä neuvostomaas­sa
ja kapitalistisissa valtiblssa olevien
ammattllUttoJen välillä. •
Kalkklaliia liikkuessanmie näimmö
kommunlstllseti puolueen voimakkaan
ja varman käden. Olemme .täysta va­kuutettuja;
että Itaja, jota, puolue Joh­taa
maatalouden uudelleen järjestä­miseksi
köllektivlsolmlsen peruställt^
on täysta oikea, ja että ilman sellais­ta
taistelevaa tekijää kuta Neuvosto­liiton
kommunistinen puolue on, maar
edessä olevia valkeita tehtäviä niin
ulkonaisella kuta sisäi^lläkta rinta­malla
el kyetä ra,tka]setnaan. Ainoas­taan
kpaimunlstisen puolueen Johdolla
työläis- ja talonpoikajsjoukot yolvat
'tbtiehCtäa sosialistien ' uudelleen ra­kentamisen.
Elokuun l :n päivän mie­lenosoitukset
osoittivat työläisten, ta­lonpoikien
ja puha-armeljalalsten sei­sovan
yhtenä mJtehenä puolueensa ja
sen rauhanpolitiikan takana, mutt^
ovat valmUtä Joka hetki taisteluun
jos imperialistit alottavat hyökkäyk­sensä.
EiaJköön Neuvostoliiton kommnnlsii>-
neh pnoflae!
Eläkdo)B "Glfi^nt" — todiste maa-ja'
metsä^Sväenlllton valtavasta vai
kntiiksesta ja sen taistdnsla sosialis­min
pnoIesCa!
EiäkdSii fyoväralaofcaa fcansaJnvär
Unen yhtenäisyys sosfaUsmin ja Nev-vostoUMon
jMolpstamlitrfndl '
Vapaudea joulukorttimallit oa; lähetetty aaina paiviaa kaikilla
miehille. Jos joka ei .ole'saaaut, ilmottakaa "Vapauteea ja teille laketeCiia
uudet mallit. Malleja lähetetaäa, pyydettiaessa, muillekia eildi aiaoastaaa
asiamiehille. Tilatkaa malleja aietsa- ja yksityisille kaivoskampikoille^|a&U>
la ei Vapaudea aslanoiesta vielä ole.
Asiamiehet Voivat ottaa huomiooosa, että taaa vuoteaa oa Vapaamaa
korttiea malltTarasto ruasaampi kuia milloiakaaa eaaea ja hlaaat 4D«al
erittäia. kalvat,^ Naiaollea kua reippaasti luLy.tehtaviLaa oa helppo saa^
paljoa tilauksia. Kaikldea korttiea mukaaa lahetetäaa sopivat kuoret.
Lahottakaa tilauksia heti ayt, silli myohemmia tulleet eivät maMol-lisesti
ehdi tarpeeksi atkasia valmiiksi, Suomeea lähettämistä varlra.
• • • • . Tov.
Box69 VAPAUS StuUmry, Ont.
JXLLEEN TUOMITTU VHSI
"VALTIONPETTÄJÄÄ".
Ohranan alotteesta syntyneen "val-tlopetQs"-
syytteen johdosta klvenna-palalsla
ja viipurilaisia työläisiä vas­taan
on Vllpurta hovioikeus v.k. 13
p:hä antamallaan päätöksellä tuomta-nut
talollisenpoika Matti Ilosen 3 vuo­deksi,
työmies Etao Naulapään 2 Vuo­deksi,
sekä talolllsenpojat Antti Kar­vasen
ja Etao Viljam HyyUän Ja
talollisen Juho Helkki Savolaisen kuh-kta
1 vuodeksi kuristushuoneeseen.
Viipurilaista ajuria Pekka Miettistä ja
hänen vaimoaan Helenaa sekä kiven-napalaista
Tuomas Lempistä vastaan
ajettu syyte on Jkumottu. Savolaisen
tuomio on ehdolltaen 4 v. koetusajalla.
Sen ohessa cn takavarikkoon otettu
kirjallisuus tuomittu menetetyksi ja
käyttämättömyyteen saatettavaksi se-'
kä Ilosen ja NaulapäSh pistoolit ja
panokset kuin myös Iloiselta takav^-
koldut 451 mk. julistettu valtiolle
menietetyksi, Honen, Naulapää, Blar-vanen
ja Hyytlä on tuomittu saa­maansa
"taloudellista hyötyä" suorit­tamaan
valtiolle nohen 2,400 ^ mk.,
Naulapää 800 ink., karvahan 1,700
mk. ja Hyytii je^ Savolaihen oä yh­teisvastuullisesti
tuomittu valtiolle
korvaamaan todistajain palkkiota 1.418
mk. .•
GENERAL REPABEt
SHOP
Korjaamme ja terotamme heinin-leikkuukoneita.
Korjaamme gramap-fooneja,
polkupyöriä. Työ taataan.
Pöte Trayaglini
Puhelia 1551 - 29i Durham St.
Box 721 Sudbury. Oat.
A. N]
Tähtikaupan yläkeiTBssa
Tel, 499. — Box 2034, — Sudbury.
Valokovaastyöt^ kaikesta lajbfa.
»juurennuk^ ja raamia.
Pyss3^ieheii moraali
Tapahtui järkyttävä onnettomuus.
Jokataen tunsi kourlsttikseh > sisim­mässään.
KailEki puhuivat kamalasta
seurauksesta, syihin ei vielä ole en­nätetty
kiinnittää, huomiota.
Ihmiset IkäiS^ta lakkasivat h^t^
keksi hengittämästä: jokin salitpexäi-tuotanto
on ejöilen^ttä ollut imd^
hyödyksi "Gigantla" perustettaessa.
EdeUeen me pidämme tarpeellisena
pysähtyä tarkastelänaan': työläisien heidän Ja Norjan
käytettävissä öleida/ parantoloita ja ] pioneerien välillä
sanatoriolta, on totta, että suiirl osa < ' Me saimme myöskta mahdollisuuden
näistä ifdtoksistatoiniil vielä jonkun jttitust^ ja ^öelitoihta
verran käsltyöiätemälsest;!, joka joh-j ciri paikoflla, sekä my&Wn,^hiihto
tuu iiilden' käsrtön huomattavasta laa- jsuureminoisita teiitävlin,. joita Ni^u-
Jenemlsesta ja. sen, miUcana sopivien
huoneustojeh ' puute?sta. Mutta pää­asia
on se, rttä paiantö^
natoridden Tanistamtoen ja rakenta­minen
Jgrtknyasti pwranöB^ ja ;qttS nifs4
sä valtavat määrät työläisiä Ja tajori-'
poikia saa levätä/
''Matka hyvlh varustetulla höjnry:-
laiva "KrimlM^ijataui-erifari^ n^-
mnaae. ' iJok^sessa
^ii^''¥^itMir 'MUststa^
se^^ätitSM' ianhalle ottj: satoja uusia
tajafkustajia, ja näiden B&*ktistajien
ke^mii4^£^' vaUitseviana : j^ineksbnii
oUvat.^ iJiSlälset Höllä toteaaime' ne
Euuremm;>iset saavutukset JöU» ' ön
saavutettu levon ja ybimiai' k ^ ^
miseh alaäa^ vi^n^ilala': iniUrelle iOr
ve^oukön^zid^^}^^' yaila^ikuma-'
»*sen ja.:^^^pi^äb?Bä:\
ovat tehn^ ra^
vostolilton maa- ja met^yöyäenlitto_
cA asettanut Itselleen. Sitaä iuhteesr
sa totesimme t^FiHäisiä jduköt^tata ver
dettävän axnr^efitim^
iBldottomuuitfen k ^ e t t ä n ^ ja hfeuvps-tötyöhötti
yleen^ mtoo, p<dlltti-
«^een elämSät ' liiaä- j a jnetsätyö-väenlllttt^^
je "
•j^Mälvisesa: mäa-
:'uiid^ijärjestl^ols-isa.
Me ssäitme fäysi^^
käsityksen iästä mah^yas^: %töks^
ta Ja tulimme siflKiri-yiÄaaUm ättaya^i^^^ii:&ik(^^
että sea4iCixxuaaiaaijsäAe^^ teki 's^^^
; takasta .lanttu traW£a;~T5Unni4tekna ^jjäUitä^'^v^jad/^^ on'
Ipttamallä^stenä lUHm^
koneellis
kantaessa.. kidn kul€ )fsBpc^^6^ seil^i^^ >ä]laz^^mor
työböi^::ia»Ustietia^^ kollektivisoimista
jf^vloä^^^iitlu^täm^ Tämän Iteäk^ T^i^^^ suiuta osaa valta-
••^^iijx^is^^ kohottamls-i^^^^-
ls^^ taloudellisten
'ja:sivis^ykBelllsteh elämänehtojen luo-
' ValkeudefLljbvat lukuisia "ja. suuria
fiem vhl:eitä:ja; vlziifeell^
irvlöifakta, johtuen se tolvanaan nii­den
toveria jotka, väUfctömästi työs^
ahtelevat joukkojen keskuudfssa.;riit^
t ^ t t ö m ä s t ä iOsaiaeea yi^^
sfestä. Mutta kaikkia näÖS vtB0&
korväaVat immitlkertalseBtl .tod^läeiet
Kaikkien
aikolsesti Veljeäfittojrägn^A^de^ ca
suurena yiSfSviAfo^^v^^
liiton iräöjaaibis|^#li0£^
teksmliaai,: n|tU^^jrn|gpn;.4e^
yr'^.'^:^ •;r;-->;^;,,,.i ^^y..
MIESTÄ
TYÖLÄISNAISELLE EI LOYTYNYI?
'•'y.r.^:'-ÖYNNYTYSPAIKKAA'
^ VJ£. 12 p. aamuna löysivät eräät
henkilöt noin 1 km. Vaasasta ns, Bip-silaksossa
sij^tseyasta ladosta heikos-za.
kunnossa olevan naisen. Hän oli
a^elUsenä Iltana sypnyttänyt lapsen
oUen sen kanssa löydettäessä "vielä
Vhteydässä. Lapsella, enempää kuin
äidilläkään ^ oUut peitteenä muuta
kuta verisiä riepuja, huolimatto slitö
että (divät jouttineiet olemaan avonai­sessa
ladossa syyskylmän yön.
Nata onnettomissa olosuhteissa syn-nyfctämääii
joutunut äiti saatettita Ui­misten
hoivaan. Toivuttuaan kertoi
hän olevansa työläisnainen TUda Kos­kitilani,
kc^oldn ' ^ ä ^ mutta
nykyisin kirjoiila Vaasassa. Hän oli
«iellisenä päivänä käynyt pyytämässä
Vaasan synnytyi^tc^eh,; mutta el
häntä ^^nne V otettu "tilanpuutteen
vudkti,^ kuten hänelle oli ilmoitettu;
Myöskin Vaasan kunnalliskotiin oli
nainen käynyt pyytämässä, mutta yh­tä
hunoUa: tuloksella. Sinnekään hän
kelvamcmt, vaan vältettlto hänen
olevan tolspaikkakuntalidsen. .Näin-;
ollfBn ei jsyBB^^yällä naisella' ollufc
täinita i»Ikkaa ktdn avota^^^^ •
EdenäJileva tapaus kuvaa, miten,
yhteii^kuiman taholta suhtaudutaan
tygpgiyh^H»kim^^^ "Bumani-antttella^:
ylvästeleyä j^u(^cka iunbh-,
£a3 tainfin', faumauiirau^en 'hisXiifolean'
nen salpasi kurläciiaV Kuoleman saalis
oli nita järkyttävä, että se hypnotisoi
ihmiset valtaansa ja ajattelemaan
omaa kohtakaan.
Töste vain hetkelMl, I j ^ ^ el
jouda kaiiah askartelemaan icubleman
ajatuksissa. Se rientää eteenpäta. uu­sita
ponnistuksiin,: uudelleen yrittä­mään
miten voittaisi luonnon voi­mat.;
. • . • , , . • • „ , • ,.
Tehtaat ^ylvät, . koneet, ryskivät
huvittelupaikat avasivat ovensa jä elä- hyvä olla.
mä alkoi suuntautua entiselle mallieeii.
Ihminen oh vata- ihminen. TaSeate-kohurskas
ja moittii, on pytaisU
suuttunut ja vapisee vällijfellMik via-hurskautta.
Hänen mielestään eivät ihmlsfet od-si
muuta kuta madella tomussa b:Ja
tuhassa, voihkia katse taivaalle tSlt-dättynä
ja huutaa "voilvolta". ^
Mutta kaikki tuo el koske hBqti
itseään. Se on vata tarkoitettu niille;
joiden tulisi aina olla;, orjia, abm
kidutettuja ja aina halveksittuja.
Se on pyssymiehen moraalia. sOn
Itse hän ottaa, pyspy^ olaUeen; .taOns-telee
"maiieeslile'' : ja opettelee i p i -
pumaan pilkkaan, 'jotta häh v o i d l jn
inyrsky. Ja luonnonvoimat eivät tee
rUttävän suurta |)ttyitys|;y5tä, itse i7h>
tyä auttaman ktiplemalie saalista.
Kun suUien: siiisun^ m onai»
set ImiitadVat rakkaiiiii>iäiBn maaii'po>
veeh, nita pyssymies; lukl toisille mo­raalia
ja meni itse' ammuäkelemaiia
j ä räiskimään mturha-aseellaan. Biur-taan
vaeltajille tahtoi pyssymies lau­laa
viimeisen hymnin. "Jos vältUCe
myrskyn, on olenmssa murha-ase. Jo­ka
tekee saman jpalveluksen."
Taikka tämä piyssymies meni
Mubllnsa", ka,hvilaansa ja
henkisten seunian; ja joi ja mSs^Ssi
mutta kansan olisi pitänyt sulaa mar-heeseen,
jotta hänellä itsellään oUsi
• «.«»a'.
MONT90SB
MONTCAUC
Lokak. 25
L o t o . 26
T^t 1, ini „ <^"^R^RC"N--SOUtH HAMPTÖNIIN
Lokak. ,101. Marrask. 7 .,.
Lokak. -171 Marrask. 14
Lokak. 24r^rra8k. 23 . . ^ j ^ ^ ^ ^ . . ^ MONTCLAR^
T^vS' i o -'i^"""" buCHESS OP BEDFOS0
Lokak. 18 ^ a r r ^ k . 15 DUCHESS OP RICHMÖ^
Marrask. 22 DUCHESS OP YORK
MINNEDOSA
• DÖCHESS OP YORK
feffi II Ä s k 26 RICHSTONS
aMiuarcSn:s i^ 2£.6 2 " " * " " " ' ^.,...^..„.,S. S ä l ,.JDU;.t.C ^HE*SMS* I NONAPET YDHOOOSRLAKL
Mänrask.
Matrask. 8
Marrask. 26
• '.icrstaifi.
MjoK^K.yaj. ........iv.,^..,..,„,..,.;.|.,,,„..,,,'. EMPE.ESS -OP' SCOTLAN
Yhteys HuHista Suoii^eeo joläkesld^^
^ Lähempiä tietoja hinnoista seki purjehduksista halutessa^ '
teiai tajansa ^ a d i a p P^i&x I^vayhtiöö asiamiehen puoleen tai C i * : " ,
Vniite, District Pasaengir ^Ägent, Nortl» Bay, Ont. - '.* , -i^^Cl
Canadian Pacific
•Airjritlman siiunn matkualas JrJrjasle/mä
m