Vapaus, October 6, 1926

              mm
i l
i i
YAPAUS
i ramadan saomalalgen^^t^
.ilmestyyvSndflniryssai v n t » mnanantafna, Icedöviikkoim
ja pei^äntaina. r . 1 , • ' ' '
S. G. N E I L . " . y ARVO VAABA.
VAPAUS (Liberty)
Tbe only orgän of Finiiish WorlEers i n Canada. Pob>
Jished in Sndbnry, OSt., every Uonday, IVednesday
and Friday. ' [
^Begistered at the Post Office Department; Otta>»a.
aa second class njattet;
TILAUSHINNAT:
^ Canadaan ykd vk. $4.00, puoli-vk. $2.25; kolme kk.'
»1.50-ja yksi kk. 76c
Yhdysvaltoihin Ja Suomeen, yksi vk. $6.50, puoli yk.
$3.00 j a kolme kk. $1.^5/ , . ,
^ Tilauksia, Joita el sei^aa^rahaCei tulla lähettämään,
paitsi asiamiesten Jö«lla V n takaukset^
&0'
ILMOTUSHINNAT VAPAUDESSA:
' Naimailmotnkset $1.00 kerta. $2.00 kaksi kertaa.
Avioliittoonmeno ilmotnkset 50c palstatuuma. • .
Nimenmuutosifmotukset'50c kerta, $1.0Q 8 kertaa,
Syntymäilmotukset $1.00 kerta,. $2.00 3 kertaa.
Avioeroilmotukset $2.00 Icertaa, $3.00 kaksi kertaa.
^ Kuol^manilmotukset $2.00 1ter$a, $50e lisämaksu
iqitoslauseeltia tai mnietovärsyltä.
' ' Halutaantiedot j a osoteilmotukset 60e kerta, $1.0a
kolme Jcertaä. ' '
: Tilapaisilmottajien/Ja ilmotusakenttuurien on, vaa*
dittaessa, lähetettävä ilmgtUBhinta etukäteen. . '
'' General adveftisine ratea 75c per eoL. ineb.. M i -
olmnm charge for single., insertion 75e. The Vapans
is' the best advertising mediem amongr the Finnish
People in Canada. , ' ;;
mm
SK
1^.
mmm
' Jos ette ittiUoin tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenhe^^^
eoonallis^lUf nimellä. ^ r '
J . V. KANNASTO. Liikkeenhoitaja.
ii
Iti
mm
mm
is
m
^^Si^äm poraamisesta"
Eräs Jdrj^nvaihtaja on läiettadyt julkaiitavaksemnie.
V kirjeen, jossa5 hän ^si^Iittää^/hyväksyvänsä kommunisti-
, puolueöi" menettelytavat kailiJ»»i buissa, paitsi työ­llisten'taloudellista
jarj^täytVnii^tä Ictoskevassa kysy­myksessä,
kirjottaä'' «^(''orker», toimituspalstoilldan.
Häofio attieleslaän' tekee^ljpuolu^-~ vaalin'-neuvoessaan
työläisten pysymään'.Amerikan-Hyoväenliittoon kuulu-
' ^ä^^ammattinif^issa. j^Yhtä hf^n, sanoo, hän, voin
neuvoni heitä .liiityjnään Columhdcseti' rita^öihin^ fas-cisteihin
t^i ^onseryatiivipuoltieies^n.^ Silla vain au-
^4an^ lihavien^palkkojen' hankkimista' Jbyxokiatialle:
' Otäio $p propaganda, mikä' näiden olos^teiden a|ai8e-
\a void^.suorittaa,, siitä .«jaksetun binn^ arvoinen^?
Häip-^ohlväiUioja, veleca^peja ja hän uskoo työläisten
qlevah^lkylIästyneita.^•Ameri^aV^^
;^ 'Tämä väri<f|it>&> tu^u je;!f^uar on pal|o perää,, la^uu
lehti. Bpäilemattä^ on totta» että Amerikan työväenliit-
' to on taantumuksel^nen ja byrokratuiri hallitsema.
'' ^utta^.kut) Hän sanoo, |yöläis|eni jo joleyan kyllästyneitä
siifa'^ttr«m häiien^ töivonsa^iioihin sanoihin.pnetun aja-fi^
kseh^^ät^ 10^'tuhänsM, kymmeniätuhans^ työläisiä,
jotka ovat kyllästyneitä Amerikan työväenliittoon, mut-
\ f a oin'W6j<auhanBia/t^öi«^^ ijotkä eivät eitä\oI;e. Se
tosiasia» et^'^viini^i8W kahdenkyminänenviiden'vuoden
aikana toinen toistaion seuranneet- eroalmisliildceet' eivät
, ol^'kye&ne6t borjuttama^n-^Atn^rikan^ työv^enliittoa tä-
< «iän ntantereen s]piuflmpanQ^>|a[Johtayimpana työväen-järjätOT^';^
n''todisti^na tästä fieUui^a. ^ByIokra^tian
jietturtiudesta hdblimätta 0tt'^8UUrin^^o9fl, järjestyneistä
«yoIus^jta,yh|'jkmei^kän^ ^ -l^i^ole totta
se^^että^, olisjT^ybta-jo^^ kehottaa^ ^Öläisiä
, luit)^ään'^kiikko1dntmi.. Am^^^ on
Järjestö,' jo^ti ,oii ^p^nis^ettu tajoud^lli^lle alallfr.käy-'
. mSän tyolä^stea ' palkkataisteluita pääomaa' vastaan.
i;uoh tatkotuksen edellyttSinalta^ linjalta mahdollisesti
useimmin poiketaan ^luokki^nväluedi yhteistoimintaan.
Mutta Amerikan työväenliittoon 'kuuluvat ammattiliitot
ovdt voittaneet'suuria taisteluja,,-|:un jäsenjpukot ovat
m
!' *
sedranneet vasenunan siiven/johtoa. ÄskeiseT vaippa-työläisten
ja .turkistyöläisten laifoi .New Yorkissa ovat
tästä todistuksina. ' Green. ja hän^n joukkonsa sabotee-irasi,.,
mutta.tuhannet työläiset Seisoivat lujina'militant-
' tisten vasemmistolaisteR> johtajiensa takana, ja voittivat.
,Se, mitä on'tehty vaatetustyöläisten voittamiseksi luok-katietoiselle
kannalle, voidaim tehdä kaivostyöläistenkin
suhteen, jos jäsen joukkojen keskuudessa käydään itse­pintaista
kamppailua • lewisilaisen byrokratian, Virkaili-
^ javallan poistamiseksi} Se on vaikeampaa, mutta se-^on
mahdollista. Amerikan työväenliitossa ovat jäse^njou-kot
ja niitä me juuri- haluainine, ei Amerikan" työväen-liiton,
vaan .'työväenluokan 'yhtenäisyyden v
V Canadassa tilanteen tekee-moni
; työväenliiton '.can^dalaiäen .byrokratian kieltäytymihen
ottamasta huomioonsa työläisten painostusta ammatti
liittojen can^dalaisen autonomian, itsenäisyyden puo­lesta.
Anmiattiiäfjestön Montrealissa pidelty konvent
; sieni oli- uusi. todistus typerän' patdvanhoiUisesta tosi-
V asiain ; tunnustamisesta^ ' kieltäytyfhisestä.' Tämän seu­rauksena
ovat tuhannet; työläiset, jotka haluavat toi-,
mintavapautta Canadassa," jättäneet . ammattijärjestön.
Mitä on näissä olosuhteissa tehtävä? .Vasen siipiv esit
vtää mahdollisimman suurta }'htenäisyyttäj
simman laajaa^kansallista itsenäisyyttäj. vapautta poliit'-
> . tiselle ja* taloudelliselle toiminnalle. Se ehdotti yhte-näisyyskonferenssia
ammattijärjestön sisällä ja sen ul-
; kopuolella olevien ainesten yhteenliittämiseksi. .Mutta
^ammattijärjestön byrokratia on liian kylpeä» tunnus^
taakseen tosiasiat. Tämä vahvistaa heikkenevää val-
: taansa .harhaluuloilla ja toiveilla siitä, että jotenkin
jokin tulee estämään työläisten jatkuVan ammattijär­jestöstä
eroamisen. Vielä: kerron^ < mikä ön meidäh - oh-
. jelipan^^e?^ K^ehptammeko, :ipe ^^Amerikpn; työväenliit­toon.
kuuluvissa ammattiliitoissa ."olevia /yö^äisiä eroa­misiin?
r> «Emme.' ''Melkefaoti^
ja' rakentamaaui^ ^ 'ähimattijäi^jfestört' iilkopuolelta olevien
ainestenvk'ahss'a voimalckaan mielialan -yhfenäisyyidestä,
joka ^on saavutettavissa todellisen, .kaikki"taIoudenisestt
järjestyneet työläiset käsittävän canadalaisen ammatti^
järjestön kautta. : Kehotammeko' me^ ammattijärjestön
ulkopuolella olevia aineksia olemaan puolustuksetta'
; tahi antamaan Järjestöjensä jnennä «mullinmallin»
Moorea tjrydyltääkseen? Emme. Me kehotamme heitä
yhdistämään voimansa > toiseen ^ammattijärjestöön tul-lakseenT
v<wroalicfaaksi ^tekijäksi, - jonka yksinpä Jrlobre
ja; Jimmy rl^Snpspn. ovat pakotetut huomaamaan..- Mikä
meneltelytepa, icysymme^^^^m
81 realistisempi Ja Järkevämpi? sanoppnolueenunep^^^^^
äänenksDänattaja lopuksi. ' ^ l'- ' ^
Peter Heentan,— uusi. Jim Mnrdock
PeterHeenanin, josta tali luttohallituksen työmi­nisteri,,
on Kyijgin hallitus -salinnut uudeksi Jimmy
Murdockiksi, kirjotetaan . «Workerissa». -Milloin hyr
väan^kapitalistinen hallitus valitsee tähän virkaan, mier:
heUi joka on poliittisesti tahi ammattiyhdistysläisena
ollut yhteydessä' työväenliikkeen kanssa, on työläisten'
parhainta valmistautua .^Icaikkein pahimman .varalta.
Jimmy :Murdockin virkakautena tapahtuivat .Bescon
kaiBcein Julmimmat hyökkäykset Nova; Scotian kaivos-:
ja .'terästyöläisiä vastaan ja . postityöläisiä' - kohdeltiin;
niinikään mitä hävyttömämmin;KapitaIistit^^^^o
leet siihen johtopäätökseen, että he: voivat käyttää Pet-?
teriä hyvibeen ja Pettieri on :mieleHään, antanut itsen­sä
tuUa ^vietellyksi.
Peter- Heenan oli ykfsi niistä, jodta vuoden 1919 ta^-
#ihtumfir nostattivat pinnalle; Jlän oli l^yöväenedusta--
jana Ontarion maakunnan lainlaatijakunnassa! vuonna
1919,''mutta, kuten useat niistä, jotka olivat siellä hä­nen
edustajatpvereinaan,: hän ..onosottanuff^-olleensa työr
väenpuolueen riveissä ei m i d k ä ^ muun kuin sen vuok­si;
mitä hänelle; oli mahdollista siitä saada poliiUisten
pal^ioiden muodossa.'^ Hän ori myynyt itsensä, sama­ten
Ituin '^Ballantyne, Jimmy Gunn, Rollo-veljekset ja
halcrowit ja festerit. Nämä miehet eivät olleet majaj-kunnan
lainlaatijakimnassa rakentaakseen työväenpuo­luetta
ja kärsiäkseen miestenr lailla tarpeelliset tappiot
He olivat urantavottelijoita' aliiui, lopuksi ja kaiken
aikaa ja käyttivät yhteyttään työväenliikk^een Ja siltä
saamiaan kokemuksia saapuakseen pienemmät Ja isom­mat
leipapail^iansä työnantajaluokalta.
^Työskentely työväen itsenäisen poliittisen järjestön
kdiittämiseksi tulee JatkumaaiK Canadan' työväenpuo­luetta
Vakenkylen työläisten"'tulisi, katsoa,.;',ettei siinä
löytyiiii tilaa uusille/rolloUle, /estereilleJa peter^hee-nalleille.
Ainoa'keino festää'työväenpuolueen olemasta:
hyv^'nä metsästysalueena)^ tällaiselle roikalle on työ-^
väetapuölueen pitämisessä tinkimättömästi' työläbten
etuja, edustavana — puolueena/joka hyväksyy Juofcka-tai^
elun käymien toimintojensa perustaksi» lausuir
lainaämamnie.lehti. ^ ^
' Lehmäiikääiinös
> ;,:./-<•';•"^-'v.')''!'^'.-:. ••.•.;•••.>•,^V^;'--'- ••' J-''V'
Suomen- sosiaiidemokraattisöi''puolueen'' johto on'
viimeisimpinä'inkoina koettanut näytellä' jonkinlaista
työväen luokkataistclupuolueen osaa ~ sanoissa. -Niin­pä"
kirjottiJBOs.-dem. puolueen puoluetoimikunnan, jä­sen
Ja. yksi/sosialidemokraattien /huomattevimpia Joh­tajia,'
herra Hupli, muutama kudausi * sitten ^:ssa
pääki^jotuksen, Jossa ;hän ankarin*sauOTn:!^^
dem^'puolueessa valla|]e päässyttä refbrmismia. ',Häii
tuimusti/ että sos,:denv puiolue «tällä. hetkellä V^tee
yleistä ja/.seivästr havaittavaa'aatteellista vähäver^yyt-tä-^
j$jköyhyytiä,-usköri j'a innostuksen: puuteUa.' Ylei­nen
. innostuksettomuus ja kuivettuneisuus • / vallitsee,
kaikkea mitataan toärköissaiuhrau^almiim
mintä mieltä näkee^ harvassa. Työväenliilieellä on
miltei puodin, afärin leima.» . . ,
Yhtenä >yynä tällaiseen'kalpeaan asiaintilaan herra
Hupli' mainitsee' sen, ;että sos..dem. Johtoherrain kes­kuudessa
«joutui 'vallankumoukselHsaus ja-V^eensakin
aatteellisuus y^tä hiionoon huutoöh'^um'^ missä aikai-senuaMiii
oli ; ollut reform '<^os..-dem.; .puolueen
auttainiseksi tästä aatleellisesfa.vararikolta Hupli eh-
Vapans
Canadan.. suomalaisen - järjestön
toimeenpanevan -komitean -pöytälpa:-!
jasta,'joka on Julkaistu lehdessäin-
;me, käy Iselväfe, että sanottu ko-,
mitea' on kejsknstellat. Vapauden
laiajentamisestki Edelleen on tier
do^amme,että ; monissa v puolueen
elimlsää, teikaU;ne 'ovat edustaneet
puolaeen "suomidaista ^jäsenistöä,- «n
myöskin keskustieltä samasta aslaä-ta.
- ^ '
JokapSlviisen raonuliusen. tySvZen-lebden.
tarve Canadusa.-
" ' > ' '
Tästä^^jobtau' ikäänkuin itsestään
esille -: kysymys: -jokapäiväisen :, suo­malaisen
tySväenlehden'; saannista
Canadaan. Sen tarpeellisuudesta ei
luonnollisestikEian. voi olla muuta'
kuin yksi mielipide. Ja se oöt' Sel-lain.
enp;op^.y^ttän^tpn- EJBei^/^tä-^
märi mMn;^onyalaiseBa iyöväestpl-r
lä/roUsi'vmuistossaan edesmenneen
"TyökansanV>kbhtalon johdosta saar
dut kokemukset — karvaatkin kpr
kemnkset — . n i i n meillp saattaisi jo
olla "päivälehti. Kun tähänastiset
kokemukset nykyisen .kolmipäiräisen
lehtemme kustantamisessa' ovat > erit­täin
loistavat, .ainakin rahallisiin
saavutuksiin - nähden, niin. se Job-,
dattaa meitSr; jälleen perin :välttä-mättömän
^ Jokapäiväisen , lehden
6uunnittelaun...4:v- Tahdomme'.^
sirniin laajasti kuin meidän näkS-:
piirimme antaa ' myöten.
'Vapaäden:;:tShanastinen menesty
ja vaikalaa'
joka makaa^snnreksi osakd käyttä­mättömänä.'
~Se on 4»tta. Sillä V a -
omalla.' Siitä on tehtävä johtopää­tös,
että 30,000 jdottarin .so]Brttine'n
määrä ^'henkista pääomaa" \ im tpi-mettoman|
t. Ei i n o i a siiä by6ty3^
mikä siitä saattaisi olla, \kun .«e
pantai?un käjrtentoö
kukaimj ztihkeiäe •raittää,.: e t t ä leh-temme^
j^^
ria määriä rahaa. eiliS..käyttää sitä
mihml^än: tarkptnkidin, j ^ a n antaa
sen olla kiinni omaisuudessa' tai
talletettuna pankissa. / , -
Meidän mielestämme tätö-'*h^^^
kistä >pääbmaa"J^^b^^
telemaan;- .Ja, pian.::
. Mita''.>oa"tehtaT»?
Mikä on se tapa, miUä t ä t ä "hen-
Id&eiijptSäöman''^ mikä>:
valmiina j a liikenee käytettäväksi,
pn;?-t^
t i e t ^ itsestään s e l v ä ä / e t t ä ' se on
Siihen oit< rahaa ja edellytykää.
Siitä lijöftraita^^
:tet!tä\ni^j^
si kertaa tvviikossa j a nelisivuisena.
Lehti tulisi' siten ipäivälelid<^ksi. Kun
viikon^iivamäärä käsittäisi näin <ot
penkoa kysymy^ Vapauden laa^^len yhteensä 24 sivua/ niin merkit-jentamisesta
jokapäiväiseksi.^lehdek^ ' U i t t a m a lehden,laajentamista 8 si-paiEtta'^^%
oid8an^Jb^nstantaa- ' paljon, ; ^ n -: tarvitse pelätä lainkaan . täällä^
^enemmällä päaotnalla. > Sandfaumi- .Canadassa. ' Siis lärkei^l seikka;, tp-.
»dollisnns - saada ^paljon^^iiiisia^ tilaa-jia.>^-'
5iM¥ WhWsfS- :'0oi --siten'-s
enemmän, koko laajaa^ .maailmaa
dottaa inlm. harj oteltavaksi «voimakasta nykyisen yh
teiskunnan arvostelua ja sen: perusvirheiden * paljas
mista* ' Kun täten pidetään silmät ja sydämet ^avoinna
nykyisen yhteiskunnan lul^emaltomille vääryyksille ja
kohtuuttomuuksille ja samalla katse. kiim^iteUynätuu-:
den yhteiskunnan /o;Aaämö^fävoaft SO
nustaa se ponnistamaan kahta innokkaammin kaikilla
millä aloilla^ joilla puolueemme voi yhteiskunnan,:uu­distamista
edistää ja suorittaa.»^ Siis jyrkkä käännös
vasemmalle — saifioissa.
Osottaaksemme, taiten > täydellisen jehmänj^äännök-sen;
Hupli ja häneh mukanaan"koko Suomen .sos.rafem.
puolueen Johto on viime aikoina tehnyt, otamme,tähän
pienen f näytteen samaisen. :herra; Hupiin kirjoluksesta
syksyllä 1918. Hupli nim,, kirjotti vuoden 1919 Työ­väen
Kalenteriin jolitavankirjotukseq. Jossa hän se-lö|
taa sekä maailmonsodan että Suomen kansalaisso­dan
vaiheita Ja seurauksia, sekä tekee ^kirjotuksensa
lopussa seuraavan j^teenvedon:
«liuodessarame tältä: pohjalta mielikuvituksesiara-mc:
silmäyksen maailn^ansodan e jälkeiseen uuteen Suo­meen,
voimme nähdä kansanvaltaisesti: hallitun maan,
jonka asioiden ratkaisussa työtätekevillä kansankerrok:
silla on :rtiifä ratkaisevin vaikutus, jossa rahavallan
herruutta: kohta kohdalta kukistetaan, jossa.,joukkojen
hyvinvointi lisääntyy ja jossa -kuten pahana :;unena
muistellaan eletyn murrosajan hirveitä katdiuja ja
pohjatonta kurjuutta.»
M.Ajatellaanpa, että aikana, jolloin kymmenettuhan­net
: Suomen työläiset kituivat- vankileireillä, jolloiik
kymmeniltätuhansilfa «vapainaolevilta» oli: riistetty
äänioikeus^ jolloin nälkä ja kurjuus,-työttömj^s ja epä-'
toivo oli työtätekevän, väestön keskuudessa, ylein^,' joU'
loin pyritti karata, mutta tuli ammutuksi» öli ohranan
tutkim)isohjeena^ tyÖvä^i^liikkeessä mukanaoUeisiin; tyo-,'
Iäisiin nähden ,.-r- .ajatelkaapa,; että. 4yöväen johtajan
lipulla: purjehtivia voi itäUaiseha::!atkapat syytää: 'Suus­taan
mobta roskaa! Ja s^niaMnkilölcehtatf^nyt lau­laa
työväestölle ylempänä esitetynläisia sireenilauljija.
Huplimainen sos.-dem. johto ajattelee yhteiskun-nallispoliittisia
asioita aivan samalla tavalla kuin syk­syltä
: 1918 ja toimii myöskin niissä' merkeissä^ mutta
joukkojen kalastelemiseksi se esiintyy sanoissa, kuten
herra Hupli ja hänen kaltaisensa 1926. Ääni on Jaa­kopin
ääni, mutta kädet ovat Esaun kädet
tusta,-'johon oh^^pyrittyrlahallisessa
suhteessa, niin se olisi -inelkotj^-
dyttävä- saavutus;, • Muttav tuo,: sum­ma
^anstefä **henkistä pääomaa".
.Kuten muistetaan, lähti Vapaus
alkun9:-yperiu'-vaatimattomana. >S^
01^ seqjälkeen Spariin . otteeseen;laa-
.jen^ejtitu nykyiseen laajnuteensar^jo-ka
käsittää 16 sivua viikossa, kol«:
messa ; e r ä s s ä . . Vaikka yapaude^
kustantaminen .:^\ yksinään liene
koskaan ollut,-voittoa tupt^v^I yri­tys,
.^^iin ovat., sen yhtey;te9n -IJi^*
tyt . muut liikehaarat' .tuottaneet
voittoa niin.- :snuressa.; määrin,:: ,että
liikkeen^.-puhdas omaisuusi^'voidaan-sanoaxkäsittävän
noin 25,000 dolla-^
riaMirtäimessa omaisuudessa' Ja poin'
15,000-' dollariavpnhtala^aV^rafai^
Siis yliteensä noin 40,000 dollaria.
Siinä on tulos'noin yhdeksänvuoti­sesta
'liikeyrityksestä lehdeh> kiistan-tamise^^^':
'•. rahallinen' tulos
j a kannattavaisuus' on.: kysymyksesi
sä. Tuon summaii void'äah^ sanoa'
suurin jpiirteinellustaY^
keyrityksen.ipuh^asta-'voittoa'tällä
ajalla.' Siihen'jvoida^n olla "tyyty­väiset.
Mu^a''^ehden hiomiin' aaK
teeUisiia :voittbil^n'#bnmeV^ta olla
yhtä.. l^y^yväisiS. ^ästä puolesta
rolisi -. saattanut > tolia--suiu%mmat-,'voi­tot,
jos lehden^- ilmestyminen olisi
oUut f ^jokapäiväistäx r Ja; > jos: -'lehden
^toimittamiseen ^-inähdeh ' olisi i: tehly
suurempia ;-uhrau'ksi8::'^ Lehti; on siis
menestynyt.
J^%e menestyminen'\ on; luonut;
Canadan suomaraiselle; työväestölle
noin: '40,000^^'dollarin^ stratniserf^^si-vistyspää,
Qman, vjbka lepää - tänäpäi-vänä
: tarkotukseitomana.*--'' rJos: 3lUO:
40,000: •doHariaVedustaisi!vat saavu-iSuoihesta^^^3;- A
vulla :viSckoa \ kohden; Kun kaik­kein
- varovaisinkin .laajennus tulisi
laajentamaa^. lehden ehkä 20 sivua
viikossa karattavaksi, niin- on syytä
samalla ^.otttaa se askel, joka olisi^
monen mielestä '^pitänyt ottaa Jo
aikoja .dtt^n. Ellei lomalaisen
J'ärjest6n-':toimeenpaneva;; •komitjea
o l i ^ v^mp|od98tunut ^miehistä,- - Jotka
ovat alati ^ pitäneet' silmäinsä edessä
pirUnkxLvaä ' "TyokanS8"-vainaa'n
kohtalosta^ niin olisi - meillä nyt jo
ipäivälehti: ^ T^
sanoa,- e t t ä onhan se hauskaa, että
bllaan-varöva^^akin.-' Mutta, jos t ä ­tä
:vva£ovai$nutti^: sdelleien jatketaan;
on; siität silkkaa ^'vahinkoa j jota siitä
on '.jo--, tähänvmennessäkin- koitunut.
'r"Mitä j^is on^ tehtävä? Vastan»,,
•suora «ja vää/äämäton, tulee ole­maan:
Vapau? 'on laajennettava ,ner
lisivnisel^ipäivälehdeksi viipymät­tä.
Siinä eir^ol^ mitään seli^sten
tiiaa. . ,
' . , ^ l l e i ' gUonialaisen jiurjestdn johto
uskalla''tehdätatäv omissa nimissään
niin: oUvf sen 'käännyttävä:, 'osastojen
puolueen^ täi'kutsuttava:; koolle jär^
Jestpn'';väötuinen-'' kokOUp , päättä­mään^
araästk.'^ On 'siis valittavana
:'kolmev:;«ri: »tietä ::äsian>.päätöin
.ajamiseksi. ' , •
:m^nestysini>- ":
'.mahdollisnudet ,
^;?;''-^;^:'ffio .'rv,:-?vr^.;-?*;?>•;::'•.•r :;,^:-<-p:";-^.-.i-:-,^;-
Vaikka -^tfemmekin jo saaneet
••• asiamme"-selitetyksi^'", niin;. On vielä
'!s3^ä:--koEk€jteHa-•-joidenkin -'mahdol­listen
Tuomaiden:: varalta lehden; tu­levaisuuden
-mtkhdollisnuksia''Päivä-lehtenä.
*
V Yhdysvaltain siirtolaisuuspolitiik-kav
n ä y t t ä ä edelleenkin suuntaavan
vain Usäänfymääh. ''ShdysvaUgissa
^ a a ä a n M t a V , y m m ä r r e tä
kan toisin. ; Siellä opjuvat vanhat­kin,'
asukkaat' liljalleen" nirhtäiinään
' ; s » i l ^ ^ ö p i a | 3 a 3 s m ^
. p ^ ? i ^ Ä . v ^ ; Ä t ^ 5 i £ ^
daan aittaa,; - Micskoöri harJoS!
^?1^1!f#^W;:v::^kknsalUs1a^ %
?5^tf?!^ "ySs harjottelee
Ipa Taigaan.' Vakn kon T a i ^ ^ .
t e h n ä ? e u » ; p r t S ä : ä ^ ^
. , . ^ '16 pmä,' "Vautevfflentaman»' S
K u n \ l e h t e ä ryhdytään Jtustanta-Htää kalcsi kappaletta-Ja sitten ^ > *
tietoja'. ipnglanninkieli«i>^a- ,Iehdi«tä»
^pobnmattakaan-uudesta :-jaivnou^^
VE^^ polvesta.. Täfä ilmiota eimei-dennäköinen^'
lukijakunnan'^lisaänty^
ndnen ^on .:'teatttiv:ad^
maan päiväiehteilä, oxi^; meillä Wah-kuin.:
Oanadaakm koskevia ;.n^
Rajantakaisilla. snomalaisilla^lehdillä
on täällä huomattava joukkoritalaa^
j i a , Jkoska- ihmiset eivät^ tyydj V a -
pandeir^/rajotettuntluntismäärään.
Ne, Ja uusia on,helppo vallottaa.
Tuhannen uuden 'tilaajan "saaminen
ei pitäisi olla mikään mahdotto­muus,.'
vaikk|ipa lehden: tilausbintaa
korotettaisikin yhdellä dollarilla;
'Korotetusta: tilaushinnasta^ Ja^^lmsis^
ta' tilaajista' saisi lehti lisätuloja
^lais^udessa kuplettikin. »Sijs «:«
K a mi«^e«Snne Ja seuratkaa .S»!
'tukgia. V '
KäiUUe orkesteria iäieBille. Ifef
on viimeinen^ tilaisuus~yhtyä otkL
terim. Yhteisharjotnkset ovat sm^
nuntaisin kello 2.30. Jouiakun^
tulee o i e ^ n ^ konsertti; ja siÄen'
täytyy" fiarjotella kappaleet
J Ja ««Balia. laulMearan jäseafll.
Lauluseuran harjotukset ovat jdJ^
tiistai-ilta. ' Ja vielä muinakin fl.
.^oina sopimuksen mukaan.
. B^ikki • laulajat, ottal^ tämä.
huomiSbnnör Ja' saapukaa joukkoon.
noin 6—7,000:T dollaria
si6takin saattaa- saada enemmän,
J.n.e./ . .Lehtiliilckeen i A ohessa :olevat
liikehaaratkin. SMttevat K
"tojaan, • kulfen^^ne^ ovat^ täbän mehr.
n e ^ [^tehnfet. ' -
'Elleivät nämä kaikki lisääntyneet
tulot riitä lehden :laajctntamis€sta
koituviin^ menoihin, niin . onhan
meillä käyjiettiivänä ^uo ^40,000 dol­larin
"hei^nen pääoma". Siijtä
voidaan ;' muutamien . - ensimäisten
vuosien, tappioita:korvata, Jos-tap»?
piota' jLainkaan koitunkaiantf . S i t ^n
on vielä "se 'mahdollisuus, että ;'Jos
SiT Harjqtuksissaette vnvy kuin tun:-
n m o t u k - + ^ amoastaan. ^
-Xhteisharjotukset pidetään sitte
vasta kun on kaikki "stemmat" har
jotettu: ^'Öiis^ jokainen laulaja mu*-
kaan. .^Köori hyvään kuntoon.
nä iuminssanam Kj. H . .'
Tpronton-»npiyalai»len la«tea »aa.
mmtaikoida. Viime perjantain fehl
dessä 'flmotettiin, että sunnuntai-koulu-
äkaa lokakuun ^ p.naL
e i käynyt, koska uutinen kiulun
alkamisesta e i ' ollut ehtinyt "keskj-viikon,
syyskuun 29 päivin lehteen,
Joka Jaetaan Torontossa niin hyris-eUsimäinen
toiibinta^vuosi: osottaai:.8ä:r.ajpin/;;että jokainen saa tiedon -
tappiota. Ja? töinen' tekee vsamoi ' " "
niin voidaan lehden ; ilmestyminen
^muuttaa nykyiselle kannalleen. :
Tämän kirjottaja ei -kuitenkaan
epäile lainkaan > menestymismahdol-;
iisuuksia. Jos Vapauden talouden-;
höitö' pysyy ^edelleen tähänastisen
"juutalaisen" käsissä. Ja jos leh­den
tilausmäärän lisäämiseen'Jä iK
zhötuksien keräämiseen kiinnitetään
jerikoista^huönfiöta'Ja kuk^^^
' niin • menestyminen ' on - varmaa.''
Ei siis muuta, kuin toimeksi!
^ ^ - • - Kalle ^T^erä;
Toronton oolm
virtaavan:. siirtolaisvirran' Canadaan.
Se tuo' meille aina uusia suomalaisia
työläisiä- lehtemnae lukijoiksi, joten
"lehtemineviukijakunta;:. tulee aina
JapaaUaM-venetsialauet . tantsit
toimeenp'aiiee .huvitoimikuntav;lauan
' t i a i n a , lokakuun--9 pma:' ^Moni voi
ajatella: Minkälaiset - ne ovat? M i ­nä
selostan.' - Haali on kbristetttt
oikein erikoisilla ""jlyhdyillä. Ja nii­hin
lyhtyihin tulee valo' sifeäan.-
Ja sitten samalla on oikein erikoi?^
nen "palkihtotanssi'*. ' 'Sitä minä
en vaan tiedä minkälainen se ^ n
vaan. ol^n.nähnyt sellaisen suuren
kuvaveiatok6en,joka:'=annetaan. sil­le
pariilej kellä on onni mukana s i ­nä
iltana - tansseissa. Tämän^ takia
voimme; uskoa; 'ettei kukaan van­hemmasta
.väestöstäkään voi < olla: si­nä
Iltana kaalilta pois. Sillä siellä
tulee varmästr' 'olemaan-.; hauskiin-mat
tanssit mitä-tunnötaan Toron-,
ton historiassa*. • ' < -
; MTäiga". Näytelmäseura on ..ot­tanut
har jotellakseen, 5 kappaleen Tair
ga, joka tullaan esittämään ; lokak.
23 pmä. Kappale tullaan esittämään
Mstä Neiivibtoliiton viiineisiinniäs^
pnoliiiekeskustelussa oE kyspys
, Neuvostoliiton ' -kommunistipuo­lueen
'viimeisimmästä puoluekiistas­ta
ja oppositsionin — jphpn kuu­lui
G. Sinovjev -kumppaneineen —
kannasta kirjottaa Leningradin: " V a -
paus'Mehdessä toveri .Väinö Aalto
seuraavaa:
. Suppean tilan vuoksi ei •"Vapaus"
ole voinut tehdä; laajemmalti selvää
niistä' NKPm^^^^
jotka viimeaikofiia ovat kiinnosta­neet
NnevostOliittoa Ja." samalla ko­ko
maailmaa. Koetamme : tässä- an­taa
lyhyen selostuksen: niistä pää-seikoista,'
joissa' oppOsitsio asettui
yleistä: puoluelinjaa- vastaan.; Koh­ta
alussa ^bn kuitenkin: sanottava,
että kukin kysymysi^ erikseenkin on
lämä on tietysti' näitten , kaikkien
kysymysten : rinnalla ensiarvoinen
j a niihin kiinteästi sidottu asia.
Ovatko. Kominternin IV ja V
; kongressi olleet vaärasaa?
•
Enjglannin suurlakolla Ja sen jäi-,
kfeisellä; hiilimiesten ; laldcokamppai-luUa:
on sängen laajakantoinen: mer­kitys
koko: maailman taloudellisessa
j a poliittisessa elämässä,-;vaikuttaen
tietysti välittömästi - työväenliikkee­seen.
Tämäii Englannin , kysjrayk-sen
ollessa pohdittavana;-veti tov.
Si^[iPvJey sellaisen Johtopäätöksen,
että kapitalismi ei ^lakaan stabili-satsio-
eli: vakaantumnkautta, joten
Kominternin : IV "Ja V kongressin
sangen laaja, ne kun pohjautuvat päätökset kaipaavat revisiota, tar-kauaksi
puolueemme v) menneisyyteen
Ja ; koskettavat^ sekä (taloudellisen
että poliittisen elämän.;-peruskysy­myksiä.;
^ Niinpä pUo(tt4^me £ K ja
; K K K : 1 yhteisessä > istunnossaam '-käy t-tiväti^
- näitteh'.' t ;kysymysteni>; 'selvittär
miseen O: -päivää- iim äanomalehdet
ovat i Jo <' : viikkomäärini sisältäaeet
'ihan )^ sivuttain asian fcoske/vaa ai-
•jiehistoa. Tässä - annettava selostus
ei siis pyrikään olemaan muuta
kuin, ylimalkainen : jäsennys puhee­na
olevista kysymyksistä. • , -
Erim^Iisyydeniaiheinav olivat ser
kä kansainväliset että,v sisäpoliitti­set
seikat, Viimemainittujen Jakaan­tuessa
taloudellisiin ' Ja poliittisiin
kysymyksiin. -Puolueen sisäinen e-kastusta.-
Tov Sinovjevin ja hänen
kannattajainsa laukaan, olisi tämän
vuoksi, tehtävä mauios, Vhteisrinta-mataktiikassa
. Ja^, lj9>J,aiUW, kom-in^
nistipuplueittei^ y: ^ • bol^evi^oim^
: p ä ä t o Ä - ; ; , ^ /
i-r •KäytäimöUisenä,/ehdotuksena ;e^i-tettttn
.oppositsionin tahplta./(lähin-tamasta
> ; avustustaNeuvostoliiton
proletariaatilta;
Samalla esitettiin :oppositsionin
puolelta -(Trotski) teoria, että, lak-kotapahtumat
; .ovat • aiheuttaneet
Englannissa: voimakkaan pyrkimyk­sen
irtautua trade-unioBsta, x van-'
hoista : reformistisista-, ammattilii­toista^
Joten olisi pernatettava uu­sia
..vallankumouksellisia järjestöjä.
: - Puoluejohtomme* valtava; enent
misto .kuitenkin tuomvUi nämat op-pos^
sion ehdotukset väariksL Sillä
eihän siihen :yhtepäisyyskomiteaan
mentykään meikäläisten ^taholta ^ i i -
nä hutskaassa . luuloss^, että refor­misti
johtajat niin vain luovat nah­kansa.
V Yht^näissryskomitea ' perus-tettiilf
joukkojen /palnostdksesta.
Monet siinä olevat englantilaiset; erikoisesti numeroita, etta 50 proir
jolltajat^övat edelleen ihan saman-J siis puolet valfioteollisuuden tuot­teista
Joutuu kuluttajille y^p^
icnäppi^tten kautta. Näitten ^ -
mcroitten m. m. pitäisi siis osort-
.laisia .reformisteja .kuin ennenkin.
Meidän : asiamme : on yhtenäisyys-^
komitean kautta edelleen 'tySsken-nellS
: maailman proletariaatin yh­teisrintaman
luomiseksi,: vaikutetta­va
uusien.-JbhtaJaiiylcaSTattamisek-st
ja ohjattava vanhojen :trade-nni-'
öitten, ammattiliittojen jasenjoukot
Idf^kkatautelun tielle. Jos lähdet­täisiin
perustamaan' uusia ammatil-"
lisiä järjestöjä,, niin siUä. tounej^pi^
teellä - os^ttaUtuijimme . 'yhtelsrinta-^
man .vastnstajil^fii , ja kfi\d;fttaisimme
yh^yd^n iofi|tk<>j|en\ Icapssa: Päin^
va^XjV»eidäp..9^ tiukaäti py^y|*S-nä
Sinovjev), että olisi .kutsuttava, va ,entisellä linjalla. .Ja meillä on,
täkäläiset «dnstajat poU ^ enelanti-l Englannin prdl^^riaattiin. ' i ä g -
seuraavana sunnuntaina olevista
kokouksista: ;ja' muista hommista
osaston. huoneustoUa.- Perjantaina
ilme8tyn;yttä lehteä Jaetaan vain '
kaupungin -liikekeskuksissa;- joten
aniharvat sen saavat luettavälcseeh
ennen maanantaita.
Suomalaiset ^työläiset, ottakaa siis
huomioon, että lasten koulu alkaa
sunnuntaina, lokakuun }fi piiinuul, °'
kello 2 päivällä Don-haalilla. IÄ>
hetHkall; lapseiine;:: m^doHisemtaan
monetjiiähän^lapsiUe perin t ä r k ^
'kouluun,yJb^sah^ pääsevät ymmä­rtämään'.'^
yhteistoimintaa v ja .s^vat
Itfokkakäsitteiden 'alkeiden selviöt
itselleen. ,f Xlkääsijs vanhemmat si-
•vuuttako "tätä, koulua. Sfäfinptänut-
.tömyydellä,; vaan ^-huolehtikaa lap­sienne..:
lähettämisestä ja valvokaa:
yhdessä ^ opettajiston kanssa, että
lapset alusta ..aikain säännöllisesti .
tule-yat iilcäyinaän koulussa.. .Silloin
epäilemättä 'Saamnte parhaat ^a-vutukset?:
lasten< 'toiminnasta, yr')^-„
t VVorkerin konsertti. Puoluelehden
^Workerin: . avustamiseksi pidetään' :
konsertti lauantai-illälla lokakuun '9
päivänä Alhambra-haalissa alkaen ::
8.30.^ Konsertti on järjestetty ensi- ;
luokkaisella .'ohjelmalla, kuorojen,
orkesterien ja yksinlaulajien esi-;
tj^ksiUä. Muun muassa esiintyy
konsertissa : suomalaisten ,: taholta
ohjelman esittäjänä paikkakuntam­me
parhain j a kaikille suomalaiäille
paikkakunnalla hyvin tunnettu sop-raanolaulaja
toveritar Aili Jokela,.
ijd]<ä -keskuudessamme esiintyessään
Ön saanUtf ijakamattoman kannatnk-sen
esitylcsilleen.^^ Hän esiintyy
Workerin konsertissa. Hänellä on
säestäjällä yksi kuudestamme par­haita
suomalaisia pianonsoittajia,
toveritar Ina Kingelin. Illan ohjel­min
muurissa, mutta ei osoita mieli­pidettä
stabilisatsiosta vääräksi, Ko-^
minteniin ja V kongressin pää­tökset
maailman tilanteesta ja suta
johtuvat päätökset kommunistiflP
menettelytavoiksi proletariaatin yh­teisrintaman
•luomiseksi ja kompuo-lueitten
bolshevisoimiseksi ovat ««»
oiljpeat. :..v , :. •
Voittakko kapitalMtinen talon» .
Neuvostoliitossa?
Oppositsionin taholta arvosteltiin
puolueen johtamaa talouspolitiikka,
vääräksi. He sanoivat tästä vää­rästä-
politiikasta johtuvan, että yk-sEtyiskapitalUmi
voittaa alaa, mei­dän
sosialististen yritystemme A»:
dessä- jälkeen. Tov. Pjatakov esitti
sosialististen ta-taa,
• että . ipeidän näyt-:
IbUsmuötojemnie tulevaisuus
tää synkältä. • . i
Oppo'sitsionin kanta osoittaatm
kuitenkin vääräksi. He katseU^t
asiaa liian yksipuolisesti, ottamat»
huomioon «iseita roupta > ^ '^S
siaan . vaikuttavia seikkoja. . M-Öuharin
fau?w. ,Leningradin pnolo^
aktiivin kokouksessa . tekeip.?ssa^
selostuksessa» että -puhuttaessa J '
lepnsä yksityistaloudesta J^,^?"-!., '\
masuht*&,!r ^ i kaikkea yksit^^ |
loutta..,sa^r. laske?» kapitalistisd^
lais-venila^cista komiteasta. Jonka lännin saurlaldcö:^^^.;^^ Esim. maaseutuk5yhäH»ton ja
komitean tarkotuksena-on ollut 'toi-' nyt hiiluniesten kautta luja ybteys
mia koko maailmaa/käsittävän yhte-'osoita tarpeelliseksi pakoilla yhte- tyisia, muiia ne —, . ^
naisenammatillisen työväenliikkeen'n^isyyskomiteasta tai z^formistisis^ UstUi»^ eivätkä siis sen ^ " . " ^^
luomiseksi. Perustana tähän ednsuita trade-unioista. vaan edellvttää * äääviä-^ Jpjyksistään tämän s e i ^
VölOssa Jääi^yksiMsk^pitalismf
po vähemmän peleittavaksi. ^ ? ^ : ^
Ä i i talceJväliibtcoUisunden tao*:.
lupmiseksi. > ^ e d u s - t r a d e - u n i p i s t a , ; ; 'vaan: edellyttää
tajain poiskutsumiseen oli (Iidaksiytoimintamme^ edelfiien^ jännittä-se
seikka, että Englannin ammatti-'mistä niissä. Suurlakko Englannis-luttojen
pääneuvosto kieltäytyi ot-' sa . P U kyllä' "iso r e i k ä " Icapitalis-
' - ' . / r ; v ^ : v : ; ^ v ; . - : . : . ; . ^ • , ^ . : v , • • ^ : - : • ; • ^ . v ^ • , , ^ , . • :;>:.:--:. .,<.;..-.»•.-;»::-^..-. •.:-.»;;;:.•;..
\
Vaps
vKeski-Onl
kentfelyios
Tov.
kiertää k
kille pup]
taa raha^
Canad
LXI!
40c lähetyk
lähetyksistä;?
lähetykaistäv
kaikata ^«10(
; miltä ^dähety
, ; 'SahkSsaacJ
13.60. ' )
I: Sudbnrysa
voivat käydi
ttednstamass
Kaikin «
' suoraan Sm
mana päivä
pauden koni
LAIVAPILE
TIEDUSTA!
Tehkää
Born 6»;
Vapandell
'vastaan: Yhy<
VAPAU:
'81
Port
D
•rinaikkakv
•'-••'•:v.f:'';i?"^
masta tark
ilmotuksesti
-.kaamme til
-'joukkona "
ohjelmasta,
. maksuna 1
,:kä5ttäSf on
tukeniisekä
. Sunnunta
Lokakuun .
, neustona
• j ä r j e s t e t ty
tejSän ;arv
jelmä. K
7.30 ^asal
: keen siirrj
maan : näyj
^ sissa ei -en
xta.)ia, eikä
niiden: esit
lehtii kob
joten heti
ohjelman, s
vapaaseen
saslakuises
jelman suc
saaden na
sisällöstä.
teitten r
yksityisten
niin peloti
tää. Void
leen vain
den tuotte
tyisvälittäj
summasta,
joutuu': 1
: lÄaitten k
että ^näml
snorimmai
varoista •
Siis huon
tosta, Joni
kumpp.)
talismia,^,
miatalaito
olekaan n
Selvää_
on voimal
kapitalism
tävä :silm
Mutta -i^
sen, voim
dän on I
joka vai
ja toiselt
suustoimii
tällöin m
tutiset (
nopeammi
paitsi mc
set vältit
jetuival^
letariaatt
tyiskapitf
siii'Tevol
täniine s
• - : • : . • • • ; * * : ;
Kenenkä
> Jo Lei
tiokysym^
luuHut «
eipä <dlt]