Vapaus, April 8, 1927

              Perjantaina, fantilak. 8 pmä—Friday, AIMTI 8
Osmistoimintaliike Canadassa
Kirjettaant George Keen,
Canadan osuostoim intalitton sihteeri
Katen yleensä tiedetään, on
Rocbdale Eaglannissa nykyisen o-snTtstoxmintaliikkeen
synnyinpaikka.
Tämä sourenmoinen kansainvälinen
hike — mitä loistavin näyte työ-väentnokan
liikekyvystä yhteistoi­minnassa
ja yhteiseksi hyväksi —
on kehittynyt 28 kankurityöläisen
jonlgkonssa 1844 tuossa Lancashi-
Ten kauppalassa tekemästä alottees-ta.
He avasivat silloin pienen vä»
hittäiskaapan 140 dollarin pääomal­l
a , jota kaikella kärsivällisyydellä
kerättiin vukkontaksuina y l i 12 kua>
kauden ajan. Nyt kansainvälisesti
tunnetun •'Rochdalen esimerkin"
mukainen ensimäinen jTitys alettiin
tässä maassa 1861, siis ainoastaan
17 vuotta myöhemmin kuin ensimäi­nen
yritys- Englannissa. Tämä myy­mälä
sijaitsi Stellartonissa, Nova
Scotiassa. Se jatkoi toimintaansa
aina viioteen 1916, jolloin sen toi­minta
lopetettiin.
Yhden miehen osaackanppji
Vaikka yritys oli teoreettisesti o-
. snustoiminnallinen, jakaen puhtaan
kauppavoiton ostajiHeen niiden os­toksien
paljouden mukaan, niin sitä
voidaan sanoa kaikesta huolimatta
*'yhdcn miehen yritykseksi". Sen
historia on erittäin mielenkUntoi»
nen.
Tämän oranskaupan enslmSinen
sihteerij joUa oli aikaisempaa ko­kemusta
Englannista, oli osuuskau'
pan mokana johtajana 68>yuoden
plfotsen ajan* Hän erosi vuonna
1914, jolloin k&upan jäsenmäärä oli
202, j a jolloin kauppa kykeni mak­samaan
viiden prosentin voi^co-osanden
ostoksista. On merkille­pantavaa,
että välkky osuuskauppa
o l i haxijottannt liikettä y l i puolen
vaoQBisadan ajan, niin se ei elänyt
sen jolttajan erpamiseh jälkeen kuin
kaiod vaotta. TSxa& on sattuva
kttvana Iinllandesta pohjata osuus-katippa
johtoon, niin kelvollinen ja
hyvä knin se saattaisi ollakin.
OraaMoiiBiaiuui tarkotakset
Kun osaustoiminta vo^nistui Eng­lannissa
j a muissa Europajn maissa,
n i i n osaustoimintayäki e i ' ^rytynyt
ainoastaan ybteistoimiiitaan paikal­lisissa
osaQstoiminnallisissa yrityk­sissä,
Tsaa se totesi, eUä osuusioi-xniniudlSsten.
ylitysten pitää olla yi^-
fteJBtolmlnnassa: to jos , 9>
suostoimmtaliike r halutaan saiida
pysjrvailepmtstalle, edistymään nie-nestykselliBesti
j a luomaan uutta y h -
teiskunnalUsta järjestystä... Tästä
tosiasiasta voidaan johtaa, se suu­renmoinen
menestyä, mikä osuustoi­minnalla
on oUnt muissa maissa.
Ostamisessa tapahtuvari huomatta^
van säästämisen, puhtaan kauppa­tavaran
takaamisen j a huomattavan
elSmSn hnojeiatamisen lisäksi on o-
SQustoimintj^iikkeeUä niin (yhteiskun­nallisia
koin persoonallisiakin jpyr-
Mmyksiä. Sen kautta pyritäfin 6-
snustoimlnnallisen yhteiskunnan y-leiseen
suontaan. Sen tarkotukse-na
on tootanto j a jakelu, yleisön
palveleminen, j a luoda rahastoja i n -
MmiUisten tarpeiden tyydyttämistä
, vartni;«ansaitsemattomien voittojen
'ia yfaHSnisen hyödyn asemesta.
Sdtixt^n :y'liteiBeiaii omis^ttujeh yri­tysten
pernstamisesta ei ole ollut
Beoraoksena ^oastaan tämä; on
saavotetta ösnustoiminnan vastusta­jain
kannioitos ja kyetty kehittä­mään
työväenluokasta tohansittain
kykeneviä j a yhteiskunnallisilla aat­teilla
varustettuja liikemiehiä ja
»naisia.
Syyt epmonnutamuua
Vuoden 1861 j a nykyisten päivien
välisenä aikana on Canadassa perus­tettu
osutisto^iminnallisia yrityksiä
sadottain. Suurin osa niistä ei kui­tenkaan
tullut tarpeeksi vankasti
perustetoksL Muutamat menestyi­vät
-jonkun aikaa, koska ne olivat
sattuneet saamaan kelvollisen ja
kunniallisen johtajan, mutta heti
TQOutoksen tapahduttua lakkasivat
toimimasta. Canadalaista osuustoi­mintaliikettä
ei voida missään suh­teessa
verrata Europan maiden saa­vutuksiin.
Tämä saattaa johtua
kahdestakin eri seikasta. Jotta o-svostöimintaa
voitaisiin harrastaa
. menestykseliisemmin pitäisi ihnusten
kyetä tapaamaan toisiaan melko
helposti ja säännöUisestL Useim­missa
Europan maissa tämä saattaa­k
i n tapahtua suuremmitta vaikeiik-sitta,
mutta meillä ovat siinä suh­teessa
esteenä pitkät matkat. Ca­nada
on paremminkin kokonainen
maanosa kuin rajotettu maa/ Sen
lähes Ic^nienmiljoonainen väestö
on ripoteltu sinne tänne laajalle a-lueelle.
Asutukset ovat pitkien mat­kojen
erottamina toisistaan. Tä­män
ei knitenkaan pitäisi olla voit­tamattomana
esteenä, sillä meillä on
monia maanlaajuisia järjestöjä, jot­ka
föimivat samojen edellytysten
alaisina.
Pääasiallisin syy siihen, että o-suustoimintaliike
ei ole Canadassa
saavuttanut vastaavaa menestystä,
on siinä, että osuostoiminnalli^t y r i -
tyicset ovat olleet vain europalaisten
>Titysten jäljittelyjä. Alkuunpane-vana
voimana niiden perustamisessa
ovat olleet itsekkäät ja vain perin
harvoissa, tapauksissa yhteiset' har­rastukset.
Harrastus on rajottunut
vain taloudelliseen paikallisten ku-luttäjain
etuun kauppataviarain yh­teisessä
ostamisessa ja jakamisessa.
Perin vähän tai ei ollenkaan, on
csotettu huomiota samanlaisiin yri­tyksiin
muualla, tai aikaisempiin
kokemuksiin. Taloudellisen hy&dyn
saavuttaminen ostamisessa on tie­tysti
oikeutettua, mutta osuuskau­pan
perustamiseen on se riittämä­tön
vaikute.
Se ei riitä siihen, että työläiset
ja maanviljelijät uhraavat niukasta
vapaa-ajastaan suuren osan hank­kiakseen
itselleen tarpeellisen liike-kokemuksen,
johtavat ja ohjaavat
liikeyrityksiä, ' joiden tuottamasta
h y ö ^ t ä mitään fekemättdmät suu­ret
joukot saavat yhtä suuren osuu­den
kuin nämä itsensä uhraavat
miehet ja naiset.
Mahdollisesti näistä seikoista joh­tuu,
että kului .48 vuotta, ennen-kun
tässä maassa yritettiin yhdis­tää
näitä osuustoiminnallisia yrityk­siä
yhteiseen järjestöön, mikä ajaa
niiden tarkotoksia. . Keskitetyn o-suustoimintaliikkeen
voidaan sanoa
alkaneen maaliskuun 6 päivänä
1909, jolloin tunnettujen kulutus­osuuskuntien
edustajat Icokoontui-vat
Hamiltoniin, Ontariossa, keskus­telemaan
koko maata käsittävän l i i ­ton
perustamisesta. Silloin perus­tettiin
Canadan osuustoimintaliitto,
jonka sihteeriksi valittiin tämän k i r -
jottaja. Huhtikuussa 1918 hän va­pautui
tästä sivutoimesta ja asetet­tiin
palkkaanauttivana samaan toi­meen
ja "The Canadian Co-opera-tor"-
julkaiBun toimittajaksi. Mai­nittu
lehti ilmestyy kerran kuukau­dessa
j a uhraa nykyinen liito^ sih­teeri
kaiken aikansa liiion j a leh­den
hyväksi.
• Ö•uuatoinlin^liIton kokemakMt ,
Selostuksesta selvisi, että naisten
jäsenmäärä osnoBkanpeissa on ko­honnut
vuosi vuodelta. Kesäk. 1
pmä 1925 jäsenmäärä oli 1,048, 1
pmä kesäk. 1926 1,725 j a helmi­kuun
15 pmä 1927 2,419. Samoin
on kohonnut aktiiviseen työhön ve­dettyjen
lukumäärä. Esim. v. 1925
—^26 Paadenen kihlakunnassa osuns-kaupan
hallinnossa oli 1 nainen e li
1.9 pros. v. 1926—27 4 naista eli
10.8 pros., Uhtuan kihlakunnassa
1925—192i6 2 naista, 1926—27 6
naista. Samoin on myös laita toi­sissakin
kihlakunnissa.
Kuitenkin väestön yleisen aktiivi­suuden
rinnalla nämä saavutukset
ovat pieniä.
Syyt naisten vähälukuisuuteen
osakkaina kooperatiiveissa ovat mo­nenlaiset.
Vaikea on yhdestä per­heestä
öltaa useampia osuuksia, erit­täinkin
köyhemmistä talonpoikaista-
Ipuksista. Sen vuoksi katsotaan riit­täväksi,
kun "perheen pää" on osak­kaana.
Talonpoikaisnaisten nykyinen kult­tuuritaso
on myös suurena haitta­na
—- ei ole tarpeeksi tietoja osuus­toiminnasta,
sen tärkeydestä ja
välttämättömyydestä.
Naisten vetäminen osuustoimin-liikkeeseen
ei k^nna meillä järjes­telmällistä,
jokapäiväisen työn luon­netta,
vaan etupäässä kamppailujen
yhteydessä, kuten esim. 8 pmä
maaliskuuta, kiinnitetään huomiota
tähän työhön. Kaikkia ni!itä toimin­tamuotoja,
joita meillä on käytettä^
vissä, kuten erikoiset työntekijät
naisten osuustoimintaan vetämistä
varten, osuustoimintapiirit, luennot,
keskustelukokoukset y.m.s. — eri-lais^
ta syistä heikosti toteutetaan.
Naisten aktiiviseen toimintaan ve-.
tämisessä suurimpana esteenä on
miesten ylenkatseellinen suiide nai­sen
toimintakykyihin, puolue- ja
oeuustoimintajärjestöt toimivat liian
heikosti tämän epäkohdan poistami-seksL
Hieman paremmin on asian laita
kiinnitettyjen delegaattien vetämi­sessä
koopezatiivityöhön. Mutta tä­mäkin
työ, harvoja poildceuksia l u ­kuunottamatta,
rajottuo hallinnon
kokouksiin kutsumiseen. Muuta käy­tännöllistä
työtä-ei uskalleta antaa.
Pelätään myös naisia (tyttöjä)
ottaa kauppa-apulaisiksi, vaikka nai­nen
yhtä hyvin kuin mies voi tulla
toimeen esimerkiksi kangas- ja rih-kamatavarakaupassa.
' Vasta viime aikoina meillä Kar­jalassa
on, alettu puhua "käytän­nöllistä
kieltä" "äidin ja lapsen"
hyllyistä. Tähän saakka on valitet­tu
rahojen puutetta, mutta nyt
osuustoimitsijat ovat naisten päiväk­si
luvanneet avata nämä hyllyt,
vaan samalla eräs kooperaattori on
luvannut "koota sinne kaiken romun
—^ tutit, saippuan, sienet y.ip. —
mitä yleensä sen laatuista tavaraa
osuuskaupoissa löytyy". Olisi kui­tenkin
toivottakaa, ettei kaikissa
kooperatiiveissa tätä metoodia käy­tettäisi,
ei tehtäisi "äidin j a lapsen"
hyllyistä romukauppaa, vaan laitet­taisiin
ne tarkotustaan vastaaviksi.
On aika" puolue- ja kooperatiivi-järjestöjen
kiinnittää vakavampaa
huomiota naisten osuustoimintaan
vetämiskysymykseen.
A. Käkönen (Punaisessa
Karjalassa).
"Fairmareita on liian paljon" se»-
littävät kapitaHstJt. Matta minne­kä
tukkia niitä? Siihen eivät kapi­talistiset
"ekspertit" anna vastaus­ta.
Teollisuuteenko? — Kapitalis­tien
tilastothan osottavat, että far­meilta
virtaa nuorta väkeä teolli­suuteen
vuosittain keskimäärin mil­joonan
verran. Ja toisaalta samai­set
• ekspertit toteavat, että "noin
Maanviljelijäin yalistusliiton tarkotuksista ja
toiminnasta
Canadan aavikkomaakuntien ra­dikaalisilla
j a luokkataistelukahnal-la
olevilla köyhillä maanviljelijöillä
on Maanviljelijäin valistusliitto-ni-minen
järjestö, joka ei kuitenkaan
pidä jäsenluetteloa tahi peri jäsen-veroa.
Sen sihteerinä Albertassa
on John 'Glambeck,- jonka osote on
Milo, Alta., ja Saskatchewanissa G.
H. Williams, jonka osote on Se
. S i t t e n Hiton pe^^ustamisen 18
vuotta takaperin on saavutettu huo­mattava
määrä kokemusta osuus­kauppojen
toiminnassa kaikkialla
Canadassa. On olemassa joital^n
erittäin huomattavia menestykselli­siä
yrityksiä,- jotka rUttävät todista­maan
j a . oikeuttavat tekemään joh­topäätöksen,
että osuustoiminnalla
on mahdollisuus yhtä suureen iite-hestykseen
Canadassa kuin nussä
muussa maassa tahansa, jos edulli­set
olosuhteet vallitsevat järjestä*
mistyössä, yrityksen johtamisessa ja
hoitamisessa. Joka tapauksessa on
tässä maassa tapahtunut useita y r i -
t:^ten epäonnistumisia. Arvokkaita
opetuksia on saatu epäonnistuneista
enemmän kuin menestyksellisistä y-rityksistä.
Suurin vaikeus kuiten­kin
ilmene saavutettujen kokemuk­sien
sovittamisessa käytäntöön vas­taperustettujen
yrityksien kokemat­toman
johdon kanssa. Saattaa tun­tua
ihmeteltävältä, että useimmat
uudet, yritykset haluavat pysytellä
erillisinä, mistä on liian usein seu­rauksena,
että kokemattomina niis­sä
uudistetaan ne kuolettavat ereh-.
dykset, joita niiden edeltäjät ovat
tehneet kaikkialla Canadassa. Ver­rattain
muutamat sadoista osuus­kunnista,
jotka selittävät olevansa
osuustoiminnallisia yrityksiä, ovat
mukana järjestetyssä osuustoiminta­liikkeessä.
Liittoon tällä erää kuu­luvat
osuuskunnat ovat kaikki me­nestyksellisiä
ja vakiintuneita yri­tyksiä,
mutta tarjolla oleva neuvon­tatyö
olisi paljoa suuremmasta mer­kityksestä
niille osuuskaupoille ja
osuuskunnille, jotka ovat liiton u l ­kopuolella.
" Samanlainen tilanne
vallitsee Yhdysvalloissa. Siellä on
joitakin tuhansia kuluttajien osuus­kuntia
ja yhdistyksiä, mutta ver­rannollisesti
samassa suhteessa
kuuluvat ne koko maata käsittä­vään
liittoon. (Jatk.)
Naiset ja osuustoiminta
Neuvostokarjalassa
Kysymys naisten osanotosta so­sialistiseen
rakennustyöhön on het­ken
tärkeimpiä kysymyksiä. Osuiis-tciminta
on juuri yksi tärkeimmistä
muodoista, ^pUa voidaan yllämainit­tu
kysymys ratkaista.
. Helmikuussa alueen naiskollee-gion
kokouksessa Karjalan—Ääni­sen
osuiisliiton (Karonegsojusin)
edustaja teki selkoa naisten osan­otosta
osuustoimintaan Karjalassa.
mans, Sask. laitolla on Saskatoonis-sa,
Sask., ilmestyvässä Furrow-l€h-dessä
oma osastonsa, jossa tiedote»
taan. liiton kannattajien pitämistä
kokouksista j a niissä hyväksytyistä
päätöksistä, julkaistaan tiliselostuk-sia
ja selostetaan liiton toimintaa.
Niitä, jotka haluavat kizjottaa tuo­hon
Furrow-lehdessä olevaan osas­toon,
P3rydetään lähettämään kirjo-tuksensa^,
j a kirjeensä 'liiton maa­kunnassaan
olevalle sihteerille. F u r -
row-lehden maaliskuun 17 pm nu­meron
"Maanviljelijäin valistuslii-ton"
osastossa kirjottaa" G. H . W i l ­liams
liiton tarkotuksista ^a toi­minnasta
seuraavaa: /'
Maanviljelijäin valistosliiton tar-kotuksena
ei ole rakentaa toista
järjestöä kilpailemaan Canadan yh­distyneet
maanviljelijät- (United
Farmers of Canada) järjestön kansr
sa, vaan sen sijaan pyrkiä saamaan
Canadan yhdistyneet maanviljelijät
järjestönä täyttämään ne ehdot,
jotka Maanviljelijäin valistusliiton
jäsenet sille asettavat.
Me olemme liittona laatineet oh­jelman,
minkä me toivomme Cana­dan
yhdistyneitten maanviljelijäin
hyväksyvän j a omaksuvan. Kun tä­mä
tulee tehtyä, niin uskomme me
jatkuvasti ruiskuttamalla punaista
pippuria Canadan yhdistyneeit maan­viljelijät-
järjestöön voivamme pitää
sen tehtäviensä tasalla.
Kaikki, mitä teidän tarvitsee teh­dä
perustaaksenne Maanviljelijäin
valistusliiton ryhmän, on kutsua
ympäristönne eloisat maan^nljelijät
kokoukseen ja esittää, heille liittom­me
ohjelma.
Jokaisen liiton jäseneksi tulevan
miehen tai naisen täytyy olla Ca-
' nadan yhdistyneet . maanviljelijät-järjestön
jäsen ja hyvä viljaren-kaan
kannattaja; hänen tulee kan­nattaa
Uittomme ohjelmaa ja tulisi
tilata Furrow-lehteä, jonka tilaus­hinta
on yksi dollari vuosikerta ja
jota voidaan tilata seuraavalla ni­mellä
ja osotteella: The •Furrow,
Suite 2, Royal Block, Saskatoon,
Sask. Jokaisen kannattajan talisi
lahj^ttaa Maanviljelijäin valistuslii-toUe
yhden dollarin tai vähemmän,
avustaakseen liittoa työnsä suorit­tamisessa.
nen sellaiseksi, että siihen sisältyy
selvä määritelmä luokkataistelusta,
kuten Maanviljelijäin valistusliiton
periaatejulistuksessa esitetään.
2) Viljakomissionerien lautakun­nan
valvonnan alaisena olevan ny­kyisen
viljanlajittelu järjestelmän
poistaminen ja myyntirenkaitten
hallinnan alaisen lajittelujärjestel-män
perustaminen.
3) Viljasäfliöitten hankkiminen
myyntirenkaille, jotta me omistai­simme
"jokaisen viljaaname säilyt­tävän,
pnopalasen".
4) Viljanmyyntirenkaitten Uitty-minen
Kansainväliseen osnnstoimin-taliittoon^-
r-. jotta viljanmyyntiren-
Jcaat tulisivat täten yhdistettyä
maailman osuustoimintaliikkeeseen.
5) Maanviljelijäin elintason pa­rantaminen
panemalla käytäntöön
se suunnitelma lainojen järjestele­miseksi,
mitä Saskatchewanin v i l -
jankasvattajain yhdistys ja Cana­dan
yhdistyneet maanviljelijät kan­nattivat
vuoima 1924.
6) Canadan yhdistyneitten maan­viljelijäin
säl^nftöjen muuttaminen
siten, että tälle järjestölle käy mah­dolliseksi
ryhtyä poliittiseen toi­mintaan.
7 ) Kaupunkien • järjestyneitten
työläisten ja maaseudun järjesty,
neitten maanviljelijäin "työsken-tely"-
liiton edistäminen kapitalistis­ta
riistoa vastaan.
8) Paikallisia osastoja yhdistä­vien
toimintaneuvostojen muodosta­minen
ja koko piirejä edustavien
valituskomiteain valitseminen.
9) Kaikkien nykyisten maanvil­jelijäin
järjestöjen liittoutuminen
työtätekevien maanviljelijäin kan­salliseen
järjestööh.
kahden miljoonan tyttömien armei­jaa
on tästä puoleen Yhdysvalloissa
pidettävä normaalitilanteena."
"Vähemmän farmareita" merkit­see
tietenkin samaa kuin farmitao-taiUo
s^nrpiäomaii haltaan. Mutta
samalla se merkitsee myöskin sitä,
että tuo "normaalinen työttömien
lukumäärä" tulee kohoamaan mil­joonalla
taikka parilla. Ja ennes-täänkään
ei ..työläisten asema ole
kehuttava. Senkin toteavat tilastot,
sillä samaan aikaan kun Yhdysval­tain
väestön lukumäärä on 40,000,-
OOOrsta kohonnut yli 110,000,000:-
aan, eli kolmea kertaa suuremmaksi
on tämän väestön kuluttama ruoka-tarvemäärä
kohonnut vain kahden­kertaiseksi!
Ja kun työläiset ovat
suurimmat kuluttajat, osottaa jo tä­mä,
että niitten elintasoa on poljet­tu
aika tavalla alaspäin.
Samallaisia ristiriitoja voi loppu­mattomiin
poimia iJnperialistien maa­talousohjelmasta.
Niitten jokainen
"maanviljelyksen avustaminen"
muodostuu yhä suuremmaksi
avuttomuuden todistukseksi, sillä ei­väthän
ne pysty harjottamansa
ryöstön seurauksia poistamaan lak­kaamatta
ryöstämästä. Mutta siitä
luopuminen merkitsisi koko kapita­listisen
järjestelmän lakkauttamista
j a sitä eivät kapitalistit milloin­kaan
tee. Sen tehtävän asettaa his­toria
työläisten j a farmareitten it­sensä
suoritettavaksi. — K. E. H . ,
Työmiehessä.
Osastojen ja Järjestö­jen
osoteHmotokset
"Farmareita on liian
paljon!"
Wall Street Journalissa/ New
York Timesissa ja lukemattomissa
pienemmissä kapitalistisissa sanoma­lehdissä
julistetaan nyt uutena kek­sintönä,
että "farmareita on liian
paljon!" , '
Aivan äskettäin todettiin liitto­hallituksen
maan\iljelysdepartemen-tin
tilastoilla, että tuotanto farmil­la
on viimeisen parinkymmenen
vuoden aikana tehostunut Yhdysval­loissa
35 :llä pros, ja että samaan
aikaan" färhiareitten lukumäärä on
suunnattomasti laskenut. Nyt on
kapitalistien "eksperttien" uusi kek­sintö,
että "farmeilla haaskataan
työvoimaa", "farmarit eivät kestä
kilpailua teollisuuselämän kanssa",
"farmarien täytyy muodostua teol-
Neuvostoliiton maan-viljelijam
viljan-myjmtijärjestö
Neuvostoliitossa on otettu käy­täntöön
osuustoiminnallisella poh­jalla
oleva viljanmyynti. On perus­tettu
• viljakeskug 47 maataloudessa
toimivan osuusliikkeen toimesta, joi­hin
kuuluu dkaikkiaan 1,800,000
maanviljelijää. Ssni^nlaisia keskuk­sia
on järjestetty voin, siipikarjan,
perunain ja muiden maanviljelys-tuotteiden
. kauppaamista varten.
Uutta järjestöä kutsutaan nimellä
Khlebocentr.
Osuusliikkeiden toimittama vilja­kauppa
on kohonnut 5,350,000 bus-helista
vuonna 1923 86,700,000
busheliin viime vuonna. Kuluvana
vuotena tulevat osuustoiminnalliset
liikkeet käsittelemään noin 100,-
000,000 bushelia.* Osuustoiminnal­listen
liikkeiden jättiläisriläinen v i l -
jankäsittely pakotti .järjestämään
kesfcujcsen viljanmjryntiä varten, jo­ka
nauttii täydellistä itsenäisyyttä
agraaristen osuusliikkeiden keskuu­dessa.
Uusi j ä r j ^ ö tulee suuressa
määrin parantamaan osuusliikkei­den
viljanvälitystä.
Khlebocentrin rahastaminen ta
pahtuu osaksi. sen 1,800,000 jäse­nen
toimesta, osaksi osuustoimin­nallisten
maanvfljelysliikkeiden
kautta j a myöskin hallituksen avus­tamana.
Uuden järjestön tärkein
tehtävä tulee olemaan viljan ulko­maille
viemisen järjestäminen.
, , \. ,„ . I lisuuspohjalle", "vähemmän farma-
Maanviljeluäm valistu^Intto ei \ ^^j^^ tehokkaampi tuotanto"!
ole kilpaileva järjestö Canadan yh­distyneet
maanviljelijät-järjestölle,
enempää kuin_jnuillekaan, j a siksi
se ei myöskään peri määrättyjä jä­senmaksuja
tai pidä jäsenluetteloa.
Lahjotuksenne käytetään lentoleh­tisten
painattamiseen. Lähettäkää
lahjotuksenne suoraan sihteerille.
Maanviljelijäin valistusliiton oh­jelma
sisältää seuraavat vaatimuk­set:
,
1) Canadan y h d i s ^ e i t t e n maan­viljelijäin
sääntöjen järjestön tar-kotuksia
koskevan luvun muottami-
Näissä kapitalistien selostuksissa
on omituisena ristiriitana se, että
niissä todetaan m.m., että viime
vuotinen "Yhdysvaltain - historian
suurin puuvillasato tuotettiin vä­hemmällä
työvoimalla kuin milloin­kaan
ennen". — Entäs mikä siitä
oli tuloksena? —• Hinnat putosivat
kolmannella osalla entisestään ja
satoja . tuhansia farmareita joutui
vararikkotUaan. Ja samoin on käy­nyt
viljan kasvatuksessa, samoin
hedehnänkasvatuksessa j.n.e.
Yhdysvaltain maanvil­jelijäin
sisääntulot
pienenevät
The Brookmire Economic .Service
on julkaissut tilastoja YTidysvaltain
maanviljelijäin yleisistä sisääntu­loista
viime vuoden aikana. Koko-
'naistulot (käteiset) ovat viime vuo­den
aikana olleet $9,750,000,000,
joka on $75,000,000 vähäisempi
kuin edellisenä yuotena.
Tämän alennuksen väitetään joh­tuvan
siitä, että hinnat tuotteille
ovat olleet huonommat kuin muina
vuosina. Varsinkin pumpulin, vil­jan
ja hedelmien hinnat olivat,'vii­me
vuonna alhaiset. Hintojen ale­neminen
väitetään aiheutuneen sii­tä,
että kotimaiset markkinat ovat
pysyneet muuttumattomina samaan
aikaan, kun ne maat, joihin mäan-viljel3rstuotteit^
aikaisemmin on
viety, ovat lisänneet tuotantoaan.
Vnoiden 1921 paniikin jälkeen
mainitaan tämä ensi kerraksi, kun
maanviljelijäin' yleistulot ovat vä­hentyneet.
Kamalinta asiassa on se,
että seuraavaksi vuodeksi ennuste­taan
vähintäin yhtä vaikeata ase­maa
maanviljelijöille. Hinnat eivät
tule' kohoamaan, pikemmin päinvas­toin,
eivätkä markkinat vilkastu.
T A L O
MYYTÄVÄNÄ
Hyvät rakennukset, kolme lottia,
kanahuoneet 250 die kanalle, lehmä-navetta,
autotalli ja sauna, hyvä
kaivo j a hyvs. vesL Myydään heti.
Käykää lähemmin kysymässä.
Mn; Aaim Aveliii,
37 Hegina Avenue, Jumbo Gar­den,
Port Arthur, Ont.
Postiosote: 1 Algonqnin Avenue--
Canadan fCominniutjpaeSneea
sihteerin o»ote.
Kommtmistipuolneelle lähetettävä
kirjevaihto on osotettava allaoleval-la
osotteella: Mr. J . MacDonald,
Room. 304, 95 King St., E . , To­ronto
2, Ontario.
Betrle^n S. S. d:ton kokoukset pi
detään l:nen ja 3:m*8 sunnuntai
kuussa. Kirjevaihto-osöte on: Bo­wie,
via Solsqua, B. C
Beaver Lakea s. osaston kokoukset
joka kuun ensi sunnuntai kello 1
• päivällä osaston talolla. Osaston
osote: Box 87, Worthington, Ont.
Voimisteluseura Jehun osote on
sama.
Canadan Suomalaisen Järjestön,
laillistetun, sihteerin osote on:
A. T. H i l l , 957 Broadview Ave.,
Toronto, Ont.
Canadan Snomalabten Työläisten
Urheiluliitto. Liittotoimiknnnan
kotipaikka on Sudbury, Ont. L i i ­ton
sihteeri on Hannes Sula, os.
Box 69, Sudbury, Ont.
Canadan Kommunistipuoiaeen piiri
n;o Stnnen (K.-0:n) toimeenpa­nevan
piirikomitean ja kp:n Sud
boryn kaupunkijärjestön osotteet
ovat: Box 754, Sudbury, Ont.—
Kommunistipuolueen Sudburyn
järjestön sihteerirah^stonhoitaja,
S. G. Neil, on tavattavissa Va­pauden
toimituksessa, Liberty-rakennuksessa,
Lorne-kadulla.
Cobalkin 841. osaston ösote on*. Box
8ia Cobalt, Ont.
K. P. S. J. Coteau Hillin osaston
! työkokoukset pidetään jokaisen
^ kuukauden ensimäinen ja kolmas
sunnuntai kello 2 päiväUä. Kirje-vaihto-
osote on: J. E . Koski,
Dinsmore, P. O., SasiL, Canada.
S. J. Crelghton osastoa kokous on
joka kuukauden 4:jä8 sunnuntai
kello 2 j.pp. P . O. Box 92.
Colemanin 8.S. osaston kokoukset pi-
' detään joka toinen viimeinen
sunnuntai klo 1 i.p. Eirjeenvaih-to-
osote^ S. S. Osasto, Box 31,
Coleman, Alta.
C. Kp. Connoaght Sta. ja Metsä­miesten
unio-osaston osote: Box
35, Connaught Sta., Ont. Ko­koukset
pidetään joka kuukauden
ensimäinen sunnuntai.
C. S. J. Pottsvillen osasto No. 14.
Porcupine, Ont.
SMomala^son --järjestön ^ Finlaadiii
osaston kokoukset pidetään ker­ran
vuodessa. Osote on: S. osas­to,
Finland, via Barwick, Ont.
Fort W9Iiamin S. J. Osaston työ­kokoukset
ovat jokaisen kuun en­simäinen
ja kolmas sunnuntai
kello 8 illalla. Johtokunnan ko­koukset
edellisenä tiistaina, omal­la
hnoneustolla 211 Robertson St,.
Fort William, Ont.
INTOLAN s.s.~ osaston työkokoukset
pidetään joka kuun ensimäinen sun
nuntai, klo 2 j.p.p. Osote S.S. O-sasto,
Intola. Ont. «
_No> 41 — 1^
LarAir J i U C. K . P. Suomalais,.
Soomalalsea järjestöä LeT«ekia
- r t o n No. 33 kokoukset
tään joka kuukauden toinen »m.
nuntaL Sihteerin osote: B o x ^
Levack, Ont * o«.
S. J. NoIaluB osaston kokoukset m.
jokaisen kuukauden 2men ^
nuntai kell6 2 j . pp.
osote: Frank Nurmi, NolLt^^
A. D., O n t . _ ^
Montrealin s. k. osaston I t a l r - ^ i . -
pidetään Menard H a i " 57
S t , jokaisen kuukauden eiSS'
Kirjeenvaihto-osote: 795
Ave., Verdun, P. Q. Galt
North Branchin S. J . O. osoite on
Sanna Kannasto, Box 430, Port
Arthur, Ont
Caaadan Saomalalsen jar|eatoB La­ke
Coteaa osaston no. 41 kokottk-set
pidetään osaston haalilla joka
Inran toinen sunnuntai kello 1
päivällä. Postiosote oh: Box 15,
Dnnblane, Sask.
Ladysmitbin suomalaisen osaston
kokoukset, pidetään joka kuun
neljäs sunnuntai, alkaen kqllo 7
illalla. — Kirjevaihto-osote on:
Box 153, Ladjrsmith, B. C.
Long Laken K. P. S. osaston kiTr-jeenvaihtajan
osote on: Victor
Hänninen, Rheault, via Sudbury,
Ont. Kokoukset on jokainen ensi­mäinen
sunnuntai kuussa klo 2 i p .
Lnmber Workers^ Industrial Union
of Canadan Itäinen piiri. Kirje-vaihto-
osote on: Alf. Hautamäki,
223 Secord S t , Port Arthur, Ont
Rahalähetykset bn tehtävä yllä-olevalla
osocteella.
KifJdaaj Laken S. osaston osotf «-
Box 240, Kiridand Lake, Ont
K. P. S. J . Nammolan osaston osott
on Box 2&, Shaunavan, Sask.
Nipigon S.8. osaston työkokoukset ni.
detaan joka kuun 2 j a 4 sunnunS
j a kirjeenvaihto-osote on- S A ^
sasto. Box 11. Nipigon, Ont
C. S. J . Port Arthorin o». kokoakMt
joka kuukauden ensimämen lun.
nuntai; johtokunnan kokoukset
kuukauden viimeinen tiistai- näv
telmäseuran kokoukset joki töi^
nen keskiviikko; naisjaosto ko-koontuu
joka toinen tiistai.
kien kokousten aika on Ho 8 i l ­lalla.
/ Kirjeenvaihto-osote-
Bay S t , Port Arthur, Ont
Piiri kuuden t p. komitean osoite
on 347 Comwan Ave., Port Ar-thur,
O n t , .
Rose Groven suom. järjestön osas.
ton kokoukset pidetään joka kuu-kauden
toinen sunnuntai klo 2
j.pp. Kirjeenvaihto-osote:. Dan
Hela, Rose Grove P. O., Ont
Sanlt Ste. Mariea S. J . o. n:o 5 tyS.
kokonkset pidetään joka toinen
sunnuntai ja öhjelmakokoukset
toisina; alkaen kello 8 Lp. Osote:
126 Thompson St, Sault Ste.
Marie, O n t
South Porcupinen K.'"*?. S. osastoa
työkokoukset pidetään joka kaa*
kauden kolmantena sunnuntaina,
kello 2 iltapäivällä. Osote: Bor
528.
Soiatulan • Ossato I ^Canadan Suoma*
laisen Järjestän Osasto 56) ko-koontun
omalla HaaliUaan jpka
ku(,ikauden ensimäisenä Sunnun­taina
kello 1 päivällä. Osote:
Sointula, B. C.
C. K. P. Soibtälaa Keskuskomitea
kokoontuu yllämainitussa paikas­sa
joka kuukauden kolmentena
Sununteina kello 1 päiväUä. Oso­te:
Sointula, B. C.
rimniiasin C. T. P. Suom. osaston
kokoukset pidetään joka toinen
sunnuntäL Osaston kirjevaihto*
osote: S. Osasto, Box 1091), Tim-mins,
Ont Paikkakunnalla on
'-' 'edistymässä" j S f j i ^ t a y l ^ ^ i n^
vanto- ia metsätyöläisten Järjev
toör'
K. S. J:n Tofoatoa Osaston työko­koukset
pidetään Toronton Suo­malaisen
Seuran huoneustoHa,
957 ^ Broadvievr Ave., jokaisten
kuulcauden ensimäinen ja kolmas
sunnuntai-ilta, £dkaen kj^Uo 8:00.
Ohjelma- ja keskustelukokoukset
< pidetään jokaisien kuukauden toi-
;nen ja neljäs sunnuntai-ilta, al­kaen
kello 8.00. Osote: K S.
' Osasto, 967 Broadview Ave.
C K. P. Wel»sters Corneriä ossatoa
kokous pidetään jokaisena ensi­mäisenä
sunnuntaina kuussa, ioka
kolmas sunnuntai kuussa pidetään
suom. järjestön paikallisen osas­ten
kokous. Kummatkin koko­nkset
alkavat täsmälleen kello
7.30 illalla, Kirjeenvaihto-osotfe:
O. Salmi, Websters Comers, B.C.
K. P. S. J. Waaapia osastoa kuu­kausikokoukset
pidetään joka
kuukauden 3 :maa sunnuntai klo
2 j.pp. Postiosote: Quartz, Ont
Vaaeouveria The': Finnish Societra
kokoukset pidetään joka töinen
keskiviikko 7.30 j.pp., 2605 Pen-der
St., E . , Vancouver, B. C.
Amerikaa Wbrkerspuolneeo Suoma­laisen
Toimiston, Suomalaisten
Työväenyhdistysten Keskuksen ja
Näyttämöiiiton osotteet ovat:
Finnish Federation, 1113 W.
. Washington St, Chicago, H l .—
• Kaikki kirjeenvaihto ja rahalähe­tykset
on tehtävä yllämainitulla
oHotteeila.
Peter ja Richmond Sts. kulmassa
TORONTO.
-^"-risiaalsn- —
A. F O U R N I E R ,
UMITEO
HENKI, PALO, TAPATURMA JA
AKKUNALASI
yAKlDJIllJK^
BALIUE-GILL BLOck. SUDBURY.
Lainoja hankitaan nopeasti Ja ai
kalsSSa hinnoilla.
UUDISTAKAA
ULAUKSENNE!
Sulettuja j a avonaisia
autoja saatavaina'
Puhelin 121
Siistiä huoneita Ja kunnollista
mokaa saatavana. ,
116 ELM ST., SUPBURY, ONT.
^ :—Vh»nm 711 —
Leoniard Erickson