1930-07-26-03 |
Previous | 3 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Läaantama» hemäk. matkani a. Mau' Piille 1 ' f Temfc /»"^•entsionis^j kello puoli ylijjj oli ed^ '"•^^i valittiin^ ^k^nnassä taita-. * yhdelle - f' ^'oita aBtii ainoastaan nee myi ,'.P°«'ssa, yfe^ 'Eittävästä, lyii •untavaaleihijT. '''en. -Jiittopargj dustajan vsfe Järjestämiset ''Jäin, metsäfje. "onierien järja. f'v' toveri |f|.;j )onka yhtcvde.! 'tosiiven känS-i Forkilta tSUöäf määrättyjä"t£i;.'j ia JakkaanuJti Vieisiä orjaj»; • -n kannatnbä ' lailta ja erällä- Linski katsotte! .äänestäffiäia selostusten ji J rsymysten yni inimäinen pj». olivat järjesti- Jbor Templeä' Siellä saiön •ia 25 sentflä '^t pöskeeaafr.; upakan sixjf-o kuului to4p 5mento jäij^ 3 kirja, (?) i| tehtiin tarih' toiminnas^. »usten yhte^^ rheitä on tji- - ssa paikasjä, tsesti on pi- :aan koetetta ; it hyväksytit Jken Fork j» hyväksyneet,- sen keskisri-mmärrys oli ieisen organi- :ava niin ää-lila, on niis on mabdo-' ;htäviä, ms että mitään ehtävissl ei - lellämainitmi 3sä enempi' :iin taisteli lenkeä VE3- ikin nähtnii illiseksi jot-n on vetäjän 3:mien fialta iinjal-ukrainalais-nki on hi- 1 pauldilrai- •luun Kom-' htäviä VI!-' asiat ole-stössä. (71 1 on lebtj, asti fcatsot- Tielä joknne» m i S n "T«istelira SiveKi", 'Neuvosto-kiän- ekobd*»»»" J* "Paniunen Huolto" kirjojiu KoetUku s««4» njabdoIU»inimaa 'paljon j4 nop«*«a; Sillä jnnri näinit "Seflime l ä h e t t i m i iB Wm. MartUU» nutU kirja» OSUUSTOI. fl^ JA SEN MERKITYS LUQKKATAISTELIJSSA, Lähemmin k i l o i l l e , että organiseeraaja pitää o l l a v ä l t t ä m ä t t ä Eocky M. H:ssa heti sen jälkeea kan viljanpuinti on ohi, jotta ei käy' niinkuin viime, vuonna, että organtseeraaja saat i i n vasta paikkakunnalle kun työt p i i lopussa. Koska o|en ylimalkaan koettanut selostaa niistä osista ja teht ä v i s t ä , mitkä minun velvoitti Els-pethin K-P. osasto suorittamaan, n i in j ä t ä n ' - p i t e r i i m ä l l e selostukseri, p ö y t ä k i r j a s t a nähdään tarkemmin kokouksen meno. Lifpuksi haluan todeta, että vaikka kokouksen yhteydessä i l meni kysymyksiä joista kritiseerat-tifn ja • a^iTrosteltiin hyvinkin raskaasti, niin silti toveruus ja yht e i s y m m ä r r y s oli johtavana yhteiseen pääfnaaliin, ' vallankuinouk-seen. - Edustaja. SUOMEEN ;i Suomen M:kka? Canadan Dollarista Lähetyskulut: lähetyksistä «Ile ?2Ö.OO, 60c Ä ä ?50.00—579.99 it ;,5?Styksistä $80.00-*1QQ.OO ^ 50c jokaiselta s e u r a a v a l t » «l> «valta Badalta dollarilta. •Ll6etyk»el J500.00 j » uiA ylof hiM, huolimatta •umman 6U«Jfi»u- |^Sk5»anomaliihetyk»i»tt Ojat !& Ilttekulut $3.50 l ä h e t y k t o l t^ l ' Saomen rahaa o»teta«». ^UX» |Ö.4B sadasta Smksta. ^ - I» Tehkää lähetykset osotteell»: VAPAUS, Boa 69. SUDBURr. Pat. Laivapilettejä myydaau. Tiedustakaa ph^tiasiaUa • Vapaudelle ottavat r a U a r ä U t j^ l^vastaau myöskin:' J/iPAVS MOISTREAL BRANCB ' ' 1 1 9 6 St. Antoine St, Montraaji, Qwe. VAPAUS PORT ARTHUR BRANCB 316 Bay Street, Port Artbar, Oatartt MAAILMAN KAPITALISMIN KASVAVA KRIISI JA NEUVOSTOLIITON ULKOPOLIITTINEN ASEMA Julkaisemme seuraavassa toveri Stalinin esittämästä keskuskomitean selostuksesta Neuvostoliiton kommunistipuolueen kongressissa sen, mikä koskee Neuvostoliiton suhteita kapitalistisiin maihin. Asiakirja olisi t ä r k e ä julkaista kokonaisuudessaankin, mutta lehtemme rajoitettu tila ei sitä salli. Mahdollisesti tulemme julkaisemaan muitakin tärkeimpiä kohtia mainitusta selostuksesta, vastaisuudessa. — Toim. AARO KIVINSN , fijJdapH ^Uke/pjäJ. lOBN VUORI South Porcaplner Qu . 957 BroaTicw Ave., Toronto, Out DAVID^HEUNrr •H Miltkaknnnilla K e a k i - O n t o d o Mf )inen tsro-ettömjJJ^ pahanhen-ista siTsei-jäisemäaf' unistJt 0?- :tt€n 3in»- sa kjtnu-isteleMäi jallMata- - ;, rtysIomalU', on bsBS^ '• . porvKJL'^^' se to«e» -' I»in'stä • aJh nSÖ* • jaau- k3S aan nallaBii-jntta i tröess-- de&0- ' illa ^ • Kjstrtafci taya ettei kansallishenki saa lähteä meitä viemään väärälle tielle. Todettiin esityksissä sekä päätök- Bissä että ryhmäkuntaisuus ja haa-lipolitiikka on j ä t e t t ä v ä j a astuttava avoimeen taisteluun maailman järjestynyttä imperialismia * vas- , tään, köyhälistön isänmaan, Neuvostoliiton puolesta. Edustajain raportit yleensä totesivat, että paljon vielä on tehtävää järjestämistyössä ennenkuin voidaan saada selviöksi joukoille kuka on meidän vihollinen ja kavala narraaja ja kuka on se joka meitä kiduttaa j a murhaa. , Arvostelun edustajain raportista jätän selittämättä yleisesti, ainoastaan mikä ' ilmeni Röd Deeifin alueen edustajien raportista, k"bs-' ka tämän kirjoittaja on yksi edustaja ja on vastuunalainen raporttinsa suhteen, niin, raportista selvisi, että ainoastaan Elspethin otasto on ollut, joskin heikosti, mukana niiden joukossa jotka ova^ ottaneet ainoaksi oppaakseen Kominternin kuudennen koogressih ji» Lokakuun 3 kirjan nettvpt. ' Elspethin edustaja myöskiii selitti ?^astonsa kannan, köyhäin pienvii- Jelijäin ja rikasten suurviljelijäin välisen ristiriidan, miten kaikessa osuustoimintaliikkeessäkin suurtuottaja tulee riistämään ja suuria tuloksia .itselleen saamaan pientuottajan kustannuksella. Edustaja painosti, että pienviljelijällä ei ole minkäänlaisia oikeuksia e j^ todellista vallankumouksleen t^fl-- taavaä toimintaa; suurfarmari on porvari ja sen kanssa on tehtävä 56 vä ero ja -alettava ankara taistelu -itä vastaan. Sen edustajat' yKsimielisesti hyväksyivät Samaten Elspethin edustaja teki kysy-; myksen, että mitä puolueen jäsenet ^ilioin tekevät kun ' k ä y tiiin- '«'JJn esim. kävi täällä-AlBertossia- I>eerin vaalipiirissä, kUn ei tu ehdokasta ollenkaan, a i n o a i - aan oli konservatiivi, Hberaali jä •F-A. ja jonkinlainen itsenäinen listalla. Tämän suht€e| yksimieliseen "ymmärrykseen, että meille eristetylle laokal-ei ole mitään h y ö t y ä - ä ä n e s t ää imanjsipääoman puolesta. Me äänestämme vain silloin kun meillä odustaja, jonka t e h t ä v ä t on ae;'3ar. määrättävissä. ' ' Kuudennen päivän kokops kesti .•'^•amittaisesti seitsemännen naiva r S. J. kokouksesta tk. 22 p. I|y-v ä k s y t t i i n tilintarkastajien raportti. Päätettiin maksaa Cobaltin S. J . osastolle velkaa $50. Kuultiin organiseeraajah- raportti ja hyv^k- .syttiin. Myönnettiin haali osiiiis-kaupan puolivuosikokouksen pitoa varten sunnuntaina elok. 10 p. Johtokunta velvoitettiin hommaamaan ilmoituskaappi ravintolan sein ä ä n . "O. 'Rinnan jäsenhakemus' peruutettiin, koska hän ei ole saapunut kokoukseen, vaikka hänelle on annettu tieto. S. J . p ä ä t t i toimia ulkoilmajiihlan Lihdforssin mäellä elok. 3 p. "yalittiin komitea ^asiaa eteenpäin vfemään. Täst ä lähtien päätettiin pitää aina kunnolliset valot salisöa, ""jäi talonmiehen huoleksi. 7r''i><i>!P4>a y.-sfIira Ilon pikkutytöt antoivat esitysillan keskiväk.- koria t;k. 16 p. j a t ä y t y y sanoa ett ä näiden t y t t ö j e n esitys Oli niin kauhista ia' valmiiksi harjoitettua e t t ä ei ole Kirl(Iand Laken näytt ä m ö l t ä nähty tuskm koskaan. Nämä" tyttööet eivät ole käyttäneet aikaansa turhuuteen niinkuin monet nuoret. . Myöskin täytyy äji-t ä ä tnnnristU3 n ä i d e n Ilon t y t t ö j en ohjaajille. Sillä täinä on vaivan j a tarmokkuuden tulos. Toivon e t t ä tämänkin' 'päikkal|:unnan nuoret' innostuisivat eiiempi voimisteluun ja urheiluun, e t t ä saataisiin t y ö l ä i s n u o r i s o s t a henkisesti ja ruumiillisesti terveitä voimia yhteistoimintaan ja omaksi onnekseen. Huomautus, . e t t ä mejdän osuusl i i k e on 'feäanut uuden trokin, joten voidaan l ä h e t t ä ä tavaraa sivu-paikoillekini. ; ' l^arvelus' •'tehdään t ä s m ä l l i s e s t i kun on saatu itselle välineet joilla voidaan palvella ostajia. Tehkää ostoksenne osuusliikkeestä, silloin teette hyöty-kaupan myös itsellenne. Ensi sunnuntaina on haalillä m e t s ä t y ö l ä i s f e n ' iltamat. Antakaamme katiiiatus metsätyöläisille. Taiassit' on lauantai-iltana pionee-r i k ä m p p ä y s r a h a s t o o n hyvällä soitolla. Terve tuloa nuoret sekä vanhat. .... Valittu Eri paikkahiplta • • • \ Sain viralliselta klrjeenvailitajalta terveisiä että avustaa h ä n t ä ' rfliä ajalla kun hän on lohia hirttämässä. Aijon tästä laatia sellaisen ke-säkirjeen. eihän sitä kuumalla llmal- Toverit! On kulimut kaksi ja puoli vuotta X V edustajakokouksesta. Tä,* mä ei tunnu kovin suureltaT Mutta siitä huolimatta on tällä ajalla tapahtunut mitä vakavimpia muutoksia kansojen ja valtioiden elämässä. Jos parilla sanalla luonnehtisin tämän t:uiuneen kauden, niin sitä voisi kutsua muutteentekeyäksi. Se on ollut muutteentekevä ei ainoastaan meille Neuvostoliitossa, vaan myöskin koko maaliman kapitalistisissa maissa, mutta näiden kahden Välillä on oleellinen ero. Samaan ai. kaan kun tämä muutteentekevä kausi Neuvostoliitolle on merklnnjrt käännöstä uuteen, entistä vakavam-paan taloudelliseen nousuun, on se kapitalistisille maille merkinnyt kääntymistä taloudelliseen alennustilaan. Meillä Neuvostoliitossa sosialistisen rakennustyön, teollisuuden sekä maatalouden kasvava nou-su. Heillä, kapitalisteUla, kasvava kriisi,' ' taloudessa, teollisuudessa ja maataloudessa. Sellainen on nykyhetken tilanne parilla sanalla sanotuna. Miiista-kaamme tilannetta kapitalistisissa maissa kaksi ja puoli vuotta sitten. Melkein jokaisessa maassa oli teol. lisuuden ja kaupan kasvua. Miltei jokaisessa agraarimaassa oli raakau aineen ja elintarpeiden tuotannon kasvua. Yhdysvaltojen, tämän täys- Verlsimmän kapitalistisen maan 3^- pärillä oli sädekehä. Voitokkaita lau luja "kukoistuksista". Syväänkumar-ruksla dollarin edessä. Uuden tekniikan ylistystä, kapitalistisen rat- Tapahtul aivan niinkuin bolshevikit pari vuotta sitten ennustivat. Boshevikit sanoivat, e t t ä tekniikan kasvu kapitalistisissa maissa, tuotan, tovoimien ja kapitalistisen ratsiona. holnnin kavaessa, miljoonien työläisten ja talonpoikain elintason ollessa hyvin rajoitetun, välttämättä johtaa ankaraan taloudelliseen pulaan- Porvarillinen sanomalehdistö naiires. keli näille bolshevikien "omalaatui-sUle" ennustuksille. Oikeistoliukujat hylkäsivät bolshevikkien tilannearvion, vaihtaen marxilaisen analyysin liberaaliseen lörpöttelyyn "järjeste-tystäi kapitalismista". Mutta nxltä tapahtui? Tapahtui niin kuin 4K>IS-heviklt sanoivat. Sellaisia ovat tosiasiat. Siirtykäämme tarkastamaan kapltaJististen maiden taloudellisen pulan ainehlstoa. 1, Maailman taloudellinen pola a) Tutkiessamme taloudellista pulaa, pistävät ens'ik5i silmSän seu. raavat tosiseikat: 1) Tämän hetken taloudellinen pu. la on liikatuotannon pula. Se nter-kitsee, eittä tavaraa tuotetaan enem-män kuin mitä markkinat nielevät, fi^ merkitsee, että manufaktuurla, polttoaineita, tehdastuottelta, elin-tarvetuotteita on enemmän kuin m i. t ä voivat käteisellä ostaa peruskuluttajat, t.s. kansanjoukot, joiden tulot jäävät edelleenkin hyvin alhaisiksi. Ja kun kansanjoukkojen ostokyky kapitalismin olosuhteissa, jää minimaalisen alhaiselle tasolle, niin slonalisohnlsen Jcunniolttamlsta. K a . »tavaran, manufaktuurin. leivän y.m. pitalismin "teryehtymiskauden" ju- "liikatavarat" jäävät kapitalistien llstamista ja kapitalistisen stabili-sation lujittamisen vakuutusta. " Y - letneh" hälinä jia humu siitä, että Neiiyostpliltto muka on "häviön part a a l l a " , että Neuvostoliitto tuossa tuokiossa tuhoutuu. Näin olivat asiat eilen. Mutta m i i. lainen on tämänpäivän kuva? Nyt on pulakausi- miltei kaikissa kapitalismin "teollisuusmaissa. -Nyt on maataloudellinen pula kaikissa agraarimalssa. "Kukoistumisen" . s i . jasta on joukkojen köyhtymistä ja työttömjryden summatonta kasvua. Maatalouden nousun sijasta on miljoonaisten talonpoikaisjoukkojen häviö. Luhistuvat kuvitelmat kaplta. llathin kaikkivoipaisuudesta yleensä j a Pohjois.Amerikan kapitalismin kaikkivoipaisuudesta erikseen. Yhä heikommiksi käyvät kapitalistisen ratslonalismln ylistykseksi viritetyt voittolauiut. Yhä voimakkaammiksi käyvät pessunistiset volvotukset kapitalismin "erehdyksistä", mutta "yleinen" häly Neuvostoliiton "väls. tämättömästä tuhosta" vaihtuu "y-lei^ eksl" vlhap sihinäksi siitä, että t ä t ä maata on välttämättä rangais. taya kun kaikkialla muualla vallitsee pula. Sellainen on kuva nykyhetkellä. tahdosta varastoihin, vieläpä hävlte. täänkin. Jotta hinnat pysyisivät kor keinä, supistetaan tuotantoa,: työläisiä vähennetään ja kansanjoukot pakotetaan kärsimään puutetta sen-vuoksl, että on tuotettu liian paljon tavaraa. 2) Nykyinen pula on ensimäinen yleismaailmallinen talouspula maailmansodan jälkeen. Se on yleismaa-ilmallinein pula siinä mielessä, ett* se käsittää kaikki tai melkein kalkr ki teollisuusmaat maailmassa, jon-ka ohella myöskin Ranska, joka jär. jestelmälllsesti ruiskuttaa organismiinsa miljaardeja Saksan maksamia sotavelkamarkkoja, ei ole kyen. nyt väistämään tunnettua arvon a-lenemlsta, mikä kaikista merkeistä p ä ä t t ä e n on muuttumassa pulaksi. Se on yleismaailmallinen pula vielä siinäkin mielessä, että teollinen piil la on sattunut yhteen maataloudellisen pulan kanssa, mikä käsittää maailman agraaristen perusmaiden raaka-aine tuotannon kaikki muö. dot* 3) Nykyinen yleismaailmallinen pUr la. kehittyy epätasaisesti, huolimatta sen yleisluonteesta, herpauttaa se toisia maita eri aikaan eri ml- Jcalkkea Puolassa, Humaniassa Ja Balkaiulla. Se laajeni siellä pitkin •in&tkaakoko viime vuoden ajan. Selviä merkkejä alkavasta maata. JÄudeUis^a 'pulasta oU nähtävissä _jK) V. 1928 lopussa Canadassa, Yh» "dysvalloissa, Aj-gentinassa. Brasiliassa Ja Australiassa. :Koko tämän kauden Yhdysvaltain teollisuus nousee mäkeä ylös. V. 1Ö29 keskivaiheilla saa. vuttaa Yhdysvaltain teollisuustuotanto melkein huippukohtansa. Vasta 1929 jälkipuoliskolUi alkaa murroskausi ja senjälkeen alkaa kehittyä kriisi teollisuustuotannossa, mikä viskaa Yhdysvallat v. 1927 ta^sQlle. Sen jälkeen kehittyy teolUsuuspuIa Cana. dassa ja Japanissa. Sen jälkeen seuraa vararikko ja ipula Kiinassa ja siirtomaissa, missä 'pula syvenee hopeanhlntojen laskemisen johdosta'ja missä liikatuotannosta johtuva pula sattuu yhteen ta. lonpoikaistalouden häviön kanssa, mikä johtuu feodaallen äärimmll. leen kehittämästä, riistosta ja lopullisesti köyhdyttävistä veroista. Mitä Länsi-£uropaan tulee, pihi siellä aikaa pula tulla voimaan vasta tämän vuoden alusta, eikä samalla voimalla joka paikassa, vieläpä Ranska samaan aikaan osoittaa teollisuuden kas-vuakin. Minä luulen, että el ole välttämätöntä yksityiskohtaisesti kosketella numerolta. Jotka t ä t ä pulaa kuvaisivat. Pulan olemassaolosta ei enää väitellä. Mhiä rajoitun ^ n vuoksi esittämään vain pienen, mutta kuvaavan taulukon, mikä äskettäin julaistiln saksalaisen "kon. junktuuritutkimusten" taholta. Tä; mä 'taulukko kuvastaa vuoriteolll-suuden kehitystä ja suurteollisuuden perusaloja. Yhdysvalloissa. Englannissa, Saksassa. Ranskassa, Puolassa Ja Neuvostoliitossa, alkaen vuodesta 1927. Täsä otetaan, 100 V. J928 tuo. tantotasoa merkitsemäBIIi ValUot Vuodet im 1928 1929 1930 1 n e l j .' SNTL , 82,4 100 123.5 155,5 Yhdysvallat 95,5 100 106,3 95,5 Englanti ..105,5 lOO 107,9 107,4 Saksa 100,1 100 101.8 93.4 Ranska ....86,6 100 109,4 113,1 Puola 88,5 100 99,8 84,6 Mistä tämä taulukko puhuu? Se puhuu ennenkaikkea silta, e t t ä -Yh. dysvalloLssa, Saksassa, Puolassa on raskaan teollisuuden kärjistynyt pu-la jolloin Yhdysvalloissa v. 1930 ensi neljänneksellä,* v. 1929 ensipuolis. kolia vallinneen nousun jälkeen tuo. tannon taso aleni v. 1929 verraten 100,8%, pudoten V. 1927 tasolle. K o l me vuotisen seisahtumlskauden jälkeen Saksassa laski tuotantotaso viime vuoteen verraten 8.4.%. pudoten alemmaksi v. 1924 tasoa 6.7%, Ja Puolassa viimevuoden kriisin Jälkeen tuotantotaso laski viimevuoteen ver-faten 15.2%, pudoten 3,9% vuoden ,1927 tasoa alemmaksL Se puhuu toiseksi siltä, e t t ä Englanti Jo kolme vuotta tallaa paikallaan v. J927 ta- 8on ympärillä Ja elää taloudellisen celsahduslsauden raskasta alkaa, jon, k a ohella se*v.'ir'36 ensi neljännelu sellä ehti jo alentaa tuotantotaso-aan edelliseen vuoteen verraten 0,5 prosentilla tullen siten pulakauden ensikohtaan. Se puhuu kolmanneksi siltä, että suurista kapitalistisista maista ainoastaan Ranskassa on Jon. kinlalsta suurteollisuuden kasvua, Jonka ohella, jos lisäkasvun prosent-tl V. 19M teki 13.4% Ja v. 1929 9,4%. n i i n lisäkasvu v.'l930 ensi neljännek. sellä, verraten 1929 v. tekee alnoas- ERIKOISUUKSIA Fupi silkkiä, kaiken väristä, 28 t. leveää. 3 jaardia $1.00 Shantung silkkiä, 34 t. leveää. 3 jaardia $1.00 Brocaded rayon kangasta. Kaiken väristä. 2 jaardia $1.00 - K u v a l l i s i a rayon kankaita. Sopivaa leninkiä varten. 2 jaardia $1.00 Raidallisia rayon kunkait;i, 36 t. leveää. 4 jaardia $1.00 Kuvallisia chiffon kankaita. Kaikon värisiä ja kuvallisin. 3G t. leveää. 89c jaardi Suuri valikoima Peter I'an voilo kankaita. 36 t. leveää. 39c jaardi SCHWARTZ'S DUBHAM ST. SUDBURY, ONT. Kahdeksan huoneen » y k y f - talo. Suuri tontti.' Erityi«ein^ män hyvällä paikalla, f 1>500 k ä t e i s t ä , loppu kuokaosittain. - 4 huoneen uusi talo, pohjoippälfssä „, kaupunkia. $400 käteistä» loppu kuukausittain, paati ja k e a k a » ^ ;^ lämmitys. 2 lottia Cros.s kadulla, kaksi bto^v kia Lehtelän saunalta kaupua-" k i i n päin. $225 kappale. Muita taloja j a lotteja eri osissa kaupunkia. , - - WAGNER & mmi •', "..f-^v ; 108 Huron Chamberr Hieroja on saatavani kello 9:sta aamulla koko päiviiu 459 Ontario Street, SadbMrr, dnt. L S. SALO ^ , ICalss. M ksUoMp»!. M|tM «adla» n*\ Ua . iT8t> UlTlauHU*. flani faosM f>d tiBtstuIs. ktUoJs r-M. kaks. |s'h«f«h &W 192 S, AlgooHk S t v M l , ^ Port A r t b v r - P a h . N , f l f Si 1928 noösee 23.5% v. 1929 j a 32 prosenttiin v. 1930 enslneljänneksellä, antaen näinollen kuvan vuodesta •Vuoteen kasvavasta noususta. Voinevat välttää, e t t ä JOK asiat ovat olleet nähJ tämän vuoden enslneljännek. sen loppuun mennessä, niin voihan olla mahdollista, että toisen neljän-neksen ajalla tilanne paranee. Mutta toisen neljänneksen numerot kumoavat päättävästi tämän väitteen. Ne puhuvat päinvastoin siitä, että tuon neljänneksen aikana asema on vielä huonontunut. Nämä numerot puhuvat osakeiden uudesta laskemisesta New Yorkin pörssissä. Vararikkojen uudesta aallokosta Yhdys-valloissa, tuotannon uudesta supls. tumlsesta, työläisten työpalkkojen alentumisesta, työttömyyden kasva, mlsesta Yhdysvalloissa, Saksassa, Englnnlssa, Italla.ssa, Japanissa. Ete. lä-Amerikassa, Puolassa, Tshekko- Slovakiassa. Ranskan teollisuuden u-seiden haarojen joutumisesta selsah-tumlsvyöhylskceseen, mikä nykyises-s ä kansainvälisessä tilanteessa mcr. kltsee pulan alkamLskautta. Yhdys, valloissa on työttömiä tällä kertaa y l i kuusi miljoonaa, Saksassa noin viisi miljoonaan, Englannissa noin kaksi miljoonaa, Italiassa, Keskl.A-merikassa, Japanissa keskimäärin raastuvanoikeus asiasta seuraavan päätöksen; Raastuvanoikeus katsoi selvltctyk. sl, että vastaajat Jussi MuUu, K u l . lorvo Leskinen ja Simo Lahdensup sekä kak.sl muuta vastaajaa, jotka nyttemmin ovat kuolleet, ovat viime maaliskuun 28 p:ää vastaisena yön ä ilman laillista oikeutta tunkeutuneet Oy. Kirjapaino Ab:n huo:' neustoon Ja lyömäaseita kttyttäert osaksi vahingoittaneet Ja osaksi hU-vlttiinect yhtiölle kuuluvaa omal-suutta, nimittäin Ideal-latomako-neen arvoltaan 151,000 mk., Inter-type- latomakoneen 54.6Pi8.83, Augs. burg.plkapahiokoneen 30.000: — Helnrlch-pikapalnok. 1,000: —, Mile-pikapalnok. 1,200; — sekä erilaisia koneosla yht. 2.985: — eli yhteensä 240,822.60 arvosta sekä e t t ä vastaajat Vilho Mullu. Lauri Ilmari Talt-tonen Ja Hanno Lahdensuo ovat oi- Icct osallisina avustaen vastaajia vahingonteossa, johon nähden raas-tuvanoikcas nojautuen rikoslain 33 luvun 3 pykälään Ja 5 luvun 3 pykälään katsoi oikeaksi tuomita vas. taajat Jussi Mullun, Kullervo Leskisen Ja Simo Lahdensuon 2 kuii-kaudeksl vankeuteen sekä vastaajat Vilho Mulluri. Lauri Iknarl Talttö-sen Ja Hanno Lahdensuon kunkhi 30 päiväsakkoon ja 10 mk. cli yh. LAPERGE LIJBippt COMPANYi Täydellinen varasto rali;eimuatai^ita RXATXLILIIKE 22 Monk S t . Box 1108, Sudbitff S i l i t y s ja puhdistustyö tehdito huolella. Puhelin 1871. Ompelija Siiri Virta Teen kaikkea onipclualaan tniuIU* vaa työtä. Vanhat uudistetatft. ^ ,. Hinnat Jcohtuullisat. ^ ^T* i 450 jMelvin Avenna^ Sqjbury, Olit. * Annamme semmoisesta kellosta^ j o t a emme voi korjata. TAITAVA KELLÖSEPPX KELLO OSASTOSSA. DAVIS BROS. SUOeUBY, LIMITED. Juvelibaappiaat. ONTAHiO. a> VI..*-: miljoona ku.ssakln. Puolassa, Tshekkoslovakiassa, Itävallassa vlBlsataatu teensä 3qo markan sakkoon' joka hatta J.n.e. Minä en puhu edelleen kärjistyväs. t ä miljoonien farmareiden" Ja työtätekevien talonpoikien talouksia hä. vlttävästä maataloudellisesta krlisls. IB. Liikatuotannon pula maatalou. dessa on tullut siihen pistcaseen. ett ä korkeiden hintojen nimessä on Brasiliassa heitetty mereen 2 mlljoo-vuodesta vuoteen alenevasta kasvus. ta. Se puhuu loppujen lopuksi siltä, e t t ä kalkista maailman maista ainoastaan Neuvostoliitossa on ras-kaan teollisuuden myrskyistä nousua nähtävissä. Jonka ohella toutanto-taso V. 1930 ensi neljänneksella y-l l t t ä ä V. 1927 vuoden tason, enem-män kuin kaksinkertaisesti Ja lisä-tassa. TeolUnen pula alkoi eimen- kasvun prosentti 17,6 prosentista v. taan 37%, antaen näinollen kuvan i naa säkkiä kahvia, Amerikassa on alettu polttaa hiilen sijasta maissia. Saksassa joutuvat miljoonat rulspuu. dat sikQjen ruuaksi, mitä raakaan puuvillaan ja vehnään tulee, niin on ryhdytty kalkkiin mahdollisiin toimenpiteisiin näiden kylvöalan su. pistämiseksi 10—15 prasentllla. Siinä on yleinen kuva kehlttyvä.stä maailman talouden pulasta. (Jatk). Red saa taa l-puolue tultiHi aamuun kello kauteen j a silti paljon asioita kesken. ' Hy- '•''t?\ttji.n^ että purin sihteerin ja •'initean tulee laittaa 3 naisorga- ^!^-eeraajaa (ukrainäfeinen, anka- ^-ajnen ja suomalameh), miesor- T^AI^^I^^^^ Colemanin penikaUe, l--<ibr!dgeen, Drumhelleriin, Calgaryyn. Edmontoniin, Nortäkkiin ;a Rocky Mountain HouseDe, J-J^a tulee j ä r j e s t ä m ä ä n metsätyö- ^Lsia sekä pienmaanvajeläjöitä. Annettiin' Varotni i^MA^, 'i^^Th^^ la voi mitään oikein vakavaa — Ja kh-jolttakoon Itse sitte niin totista j a vakaata kim tahtoo. " Sotntulassa aa. akkaväki vallan päällä.' E l ole kun muutamia ukfeb j a ihmeksi kävellä koikkelehtimassa kaduUa. Ja ukot varmaan luulee ettei akoilla ole mitään huvia, ei muuta kun puskea heinätöitä pät-väliä (heinät näet jäivät - kesken korjjiun iikoilta sateen vuoksi) ja lilalla huokailla ja tirkistellä Eiver Inlettiin päin. Mutta et sinne päth-kään. täällä oli erikoisen hauskat iltamat t.k. 12 p. Hyvät filmit oli olleet. En tiedä mitä muuta hyyää niissä oli, vaan ainakin oli kuuhxisa ^ kaunotar näjrtellyt ösaä. N^M^ o^ut haali eniiem. m i l t ä ä n k;än puolillaan muutama mies^'oUen joukossa. Kaikki' siell^ ollst sanoivat että oli niin hauskaa ettei ole koskaan ollut kun ukot ovat oäeet kotona. (!?) Minä ^en kyDä lÄässyt siihen lystiin, piti otlla T^itä iapsoi&psia- lullaamassa; Jä siksi sen uskallan nyt tässä kertda- ^ n . Niin, sitä on joutunut toista sukypolvea kasvattamaan, kun yhden ori saanut ominneuvoin tot-meentulevaksL Mutta ei auta muut a kun ajatella että kun täytän 70 vuotta. Jos elän. n i i n silloinhan pie. Hinkin näistä lapsista on mies. T ä n ä vuonna - p i t i .kaikesta päät. t ä i n olla ^ikeea: se vuosi, jolloin saarnataan suuresta kalansaaliista, vaan ei ainakaan easimäiset viikot öle Rivers InletLssä oUeet ]^laket- Mutta toivotaan, e t t ä vielä tulee. SOiä kalastus se on Sointulassakia Ts^ I i n k e i n o " ' eikä ' s y ^ i n e iC iSIn. kuin eräs mies^ monta vuotta sItte Astorlassa käydessään oli sanonut kun oU kysytty Sointulan pääelin-kehioä. Kyllä sitä syömiset niin ktiih' Juomisetkin ovat tiukalla jos kalastus 'vaan huonosti menee. Ja siltä kärsii yhteisetkin asiat, ja yksityiset varsinkin, nyt kun monet joutuvat velkaa ottamaan saadak, peen paatit ja ve/kot. W{pnet. jotka eivät tunne kalasta, jaoloja ja kuulevat kesän saaliin sadoissa dollareissa, luulevat että se on erinomaista tuloa. Mutta kyllä siitä suuri; osa menee välineisiin. Sointiiläiset panevat' suuren arvon lainakirjastolle. Sitä todistaa se seikka kun osuuskauppamme ylijää, mistä on joka vuosi käytetty huomattava summa kirjaston kartuttamiseen. Eikä enään ole pitkään aikaan noussut mitään vastustusta kun kirjastolle on pyydetty, vaan auliisti on myönnetty se summa mi. t ä kirjastokomitea. on pyjrtänyt. Ja pyynt& on tehty aina niin suuri prosentl, nolri 5—10, kun on ollut teldossa kuinka on ylijäämiä jää. nyt. Tänä vuonna saatiin yli $200. Niinpä öri pftkin kevättä tilattu kirjoja, englannin- Ja suomenkielisiä. I föi^laniiinkieliset ovat pääasiassa Tömaaneja, slltö niitäiiän se nuoriso lukee. Mutta suomenkielellä on han. kittu ensitilassa kaikki ne kirjat mitä puoluelehdet kustantaa; J a sitte muita tietokirjoja. Maapallo.ni-minen teos, 10 suurta osaa käsittävä on nyt kaikkL Ja on hyvin paljoni lainattu. Samoin Kansojen liistoria; sitä kiittävät kaikki joöca sen ovat lukeneet. On myös paljon matkakertomuksia kaikista^ maali,' man eri osjstä yjn. Kaunokirjallisuutta tietysti enin. Sillä niillä on suurin l u k i j ^ i m t a . On koetettu val i t a niit?v<Ti kuuluisampien kirjailijain teoksia, enin osa suomennoksia, .«;illä luokka-sodan Jälkeen .OTO. malaisten porvarillisten kirjailijain teokset on tähdätty tySyäkeä, va.s-taan; n i i t ä on vähempi tilattu- K i f - jästoanune paJJoh käytetään,' kym. menlä lainauksia joka pyhä. Toveri T- Hiltonin poika Allan oli hukkua kuudentena syntymäpäivänään. Olivat osuuskauppamme liikkeenhoitaja Paavilan pojan kani. sa leikkipaattlaan uittelemassia isomman laiturin viereen kiinnitetyllä, veden mukana nousevalla Ja laskevalla pienellä laiturilla; Allan i n kädestä pääsi keppi, jolla hän t y r k k i paattlaan. hän kurkotti sitä Ja putosi veteen. Mutta PaavUan poika, vaikka oli melkein yhtä pieni, oli niin neuvokas että kun toverinsa tuli veden päälle otti kiinni kädestä Ja alkoi huutaa isäänsä miii-kä jaksoi. Isä sattuikin olemaan n i i n lähellä, Ja kauppamatkus-ta ja, e t t ä menivät h ä t ä ä n «ja saivat ylös. Poika oH jo tunnoton, mutta saivat vlrkoamaari ja nyt on terve kuin ennenkin. Olisi ollut kova isku vanhemmille. Heiltä näet useit a vuosia sitte hukkui toinen p o^ saman ikäisenä. Vaikka täällä lap. set aina pulikoivat merellä, ei ole silti hukkunut kuin kaksi. Elokuun 10 päivä toimeenpannaan suuret kenttäjuhlat Nuorisoliiton pallokentällä. Sinne pitäisi tulla ohjelmaa kaikenlaista. Ja virvojE-kcita tietysti varataan kaikesta lajista. Toivotaan e t t ä ei nyt sata^i. t ä ä l l ä näet on melkein aina sa^. nut kun -on yritetty ulkona' juhlia. Sinne^saapuvat tietysti kalkki. — ?. Hesperon, Alta. Nyt meillä farmareilla on se aika fan käsissä jolloin nähdään mitä saadaan vuoden tienestiksi, jota oi lemme uskolla ahertaneet. • V i l j at n ä y t t ä ä kokolailla hyvältä, vaikka, kuivuus Ja rakeet teki vähän vähin-koa. Nyt on saatu sadetta kylllksL Mutta tässä on nyt toinen kysymys, k im viljalla ei ole mitään hintaa'. Olen kuullut jo oikein patavanhoil. lisienkin farmarien sanovan, että jossakin on vika kun farmari ei saä millään mitään. Toinen •'Tiuönan ajan" merkki oh työttömyys. Olen mään paljon väkeä. Meillä piti oi-ollut tällä perukalla jo yU kymmenen vuotta eijkä ole nähnyt työttö. mlä niin paljon kuljeskelevan kuiri nykyjään. Eipä ole monella vaatteita päällä ja kesä on juuri parhaallaan. Monet työttömät ja kuulemma kauppaavat Itseään työhön ruokapalkalla. Mikä ne vie yli talven? — Tämä on sitä Canadan hyvinvointia, kun näin sivupaikoUIa pitää ottaa työttömien turvansa. Meillä täällä Red Deerin alueella on ollut puoluetyö kokolailla vilkasta, mikä olisi toivottava etcenkln-päin. OU kesäjuhlat, jotka onnistui hj-vin. Punaneo päivä päätettiin pl. t ä ä perjantal-lltana 1 p. elokuuta L i . berty-haalilla Red Deerin alueella. Ohjelmaa on suomen ja englannin, kielellä. Sinne on meidän työläisten j a maanviljelijäin saavuttava joukolla. — J. M . M€adow Portagre, Man. Epäilen pahasti, e t t ä muualla maa-ijmaa luullaan tämän metsäperukan aivan kuolleen, nlra. toiminnan suh. teen, kun ei minkäänlaista tietoa näy lehtien palstoUia. It-sessämme tässä on syy, olemme lyimeet tämän tehtävän laimin, mutta nyt päätim. me korjata virheen, ja valittiin klr-^ jeen' vaihtaja. koetan täyttää. Kansahivällstä vappua juhlittiin täällä päivänään. E i t e t t i i n ohjelmaa: kaksi puhetta. Juhlaruno y.m. lopuksi näyteUiin kappale "Kärpäs-paperi". 24 pährä kesäkuuta juhlittiin jU-bannusta, ne alotettiin aamupäivä!- rä Ja illalla lopetettiin tanssUla. Ohjelmaa suoritettiin osa päivällä ja lllaDa lopp?i. Toveri Koski piti pu, fieen, jonka hän oli hyvin harklri-nut tilafeuutta varten- Illalla fläyj-teltiin kaksi kuvaelmaa, "Vapau.?" j a "Kumousnalsia". Naapurikootril-t a k i n o l i saaptmut juhliairinie viettä la myöskin urhollua, mutt3^ sateinen ilma teki haittaa niin, että täytyi pysytellä seinien .sisällä parhaan ur-heiluajan. , Kokouksia olerinme pitäneet samoin kuin ennenkin, vuoroin työ. ja ohjelmakokoukset kuukaudessa. Viimeksi oli ohjelmakokous, joka pidet, tiln ulköilraas,sa piknikin tapaisena, se näyttikin olevan paljon puoleensa vetävämpi, kun oU aljon ihmisiä saapunut kokoukseen. Olimme kuulleet Neuvostoliittoon lähetettävän traktorirahaston keräämisestä ja kun tuli ava-itusta koskeva kirje niin' lähetimme yilsi dollaria siihen, — T. JC. SUOMESTA "Työn Äänen" kirjapainon särkemis-juttu "Työn Äänen" kirjapainon särke-misjuttu oli lopullisesti äskettäin e. sillä Vaasan raastuvanoikeudessa. Työläisten kirjapainoa edasti oikcu-den Istunnossa kirvesmies Aho, koska jutun varsinaisen asianajajan, to, jonka tehtävää nyt yerl Asser Salon oli täj-tynyt fas. cistlen murhaklihkon vainoamana paeta Ruotsiin. , Levottomuuksien ehkäisemiseksi oU t ä l l ä k e r t a a laitettu Jonkunlaiset pp- Ulsivartiot raastuvan lähistölle, vaikkakaan niillä el olisi ollut mitään virkaa heikkoutensa vuoksi. Jos f aseistit olisivat alkaneet ^ulinolmaan. Kaikesta päättäen oli fascisticn ta, holta äimettu määräys heidän ko. .mennettavissaan oleville roisto joukoille olla tälläkertaa hulinoimatta, e t t ä Jutun kä.-^ittelylle saadaan j j - nakin » näennäisesti "laillisuuden" tuntua. K ä s i t e l t y ä ä n jutun läpi, antoi maksuvarojen puutteessa on suoritettava 30 päivän vankeudella. Samalla velvoitti oikeus tuoimtut vastaajat yhteisvastuullisesti korvaa, maan Oy. Kirjapaino Abtlle syntyneen vahingon 240.882.60 sekä oikeudenkäyntikuluja iZ.OOO mk. Vastaajain aikaisempaan elämäntapaan ja teon vaikuttimiin nähden määräsi oikeus, e t t ä nllnhyvln van-keus. kuin sakkorangaistus on olo-va ehdollinen 2 vuoden koetusajalla. Koska kustannusosakeyhtiö Työn Äänen ja Pörlagsagtlebolaget Ny T l - din puolesta cl oltu vaatimuksia teh. ty, niin raukesi laasunto niissä .suhteissa. . Kaikkien vastaajain puolesta i l. moltettiin tyytymättömyyttä päätök-eeen. Siistiä huoneita saatavania 924 St. Moniquo St.. Montreal, Qu. Hvom. I Helsbergin viisressä. (Uusi omistaja). . (7-2 Hieroja Hugro Seppälä Antaa hierontaa Alavon saunalla joka arkipäivä, 9—11 ap. 2—9 ip. Tulee kotia myöskin pyydettäessä 341 Antwerp St. Sudburr, Ont. — Puhelin 1954— ( TL HAMMASLXXKXRl Toht Roy Bromi Plaza Tea Room yUilcerruMi ^' 2S ELM ST. WEST -* — Pliheli|iv24dfl—: Auki iltatin 6.30—8 Ip. Kruunu- sekä siltatyöt erikoistut-.; tona. Neuvottelu vapaa.' • Uusi 8 huoneen talo, hyvän ie« mcnttikollarin kanssa. JtS^r T. LINDQVIST. 450 Melvin Ave., Stidburr» 0»it.. HUONEITA .Saatavana vuorokausittain j a v i i - * * Kottain. Käykää katsomassa. (8-10 ^ ANTTI KOBMANO, 125 Ourb^m St.« Sudbärr. Ont/ Journal Printinj? Co. yläkerrOBsaK^ ^^^'^^—-r ..... - jr-,-.,....>,^ SUOMALAINEN TALONRAKENTAJA antaa ku.".tannusarvioita ja piirr*- tuk.?ia on nähtävänä. Kolmenkymmenen vuoden kokemus. Tavattavana Alex Beck, VasUpaätii tneijaria 236 Spruce St., Siidbanr» Ont A.Foiiiiuerlti 11 Eim St ^ Sudhvry, Oat. KIINTEIMISTÖLAINOJA , H E N K I - , PALO-, T A P A T U R M A -, A U T O - J A A K K U N A L A S I - V A P U U T U K S U A r t h u r Lahti, «nom. UikeapnIaioaB Jossa teen kaikkea «iihen alaan kuuluvaa työtä. Tilaukset voi t e h d ä puhelimella: No. 1283 Mrs. Lempi Alanen 32^ Bajr Street^ PORT A R T H U R , ONI^ Murhemielin ilmoitan, rakas mieheni OSCAR URONEN kuoli keuhkotaudin murtama-: na MuHkokan Hospitaalissa,' Ont.. 27 p. toukok,, yöllä k e l -' lo 12 ja min, 1930, aa^ rastettuaan 4 vuotta. VailtiP j a oli syntynyt LaukaOKBÖ^' KuoIlcKsaJin oJi hän 46 vuot»* t a vanha. Suremaan jäin minä, nen vaimonsa, ja 2 poiloM^ vanha äiti, sisko j a veli Stfo» < mes.sa ja suuri tuttavapHri .Suomessa ja tässä Vainaja haudattiin Timni: sin hautausmaahan. Reino, Vilho ja, Katri Uronen, Timmins, Ont, Sua suren, kaipaan ains, Mtli^''| muistos on ihaihtdmatott;; ' Me elimme t o i v e l i i k k j ä i i ^ / . ^ .: ne toiveet, nyt nam^buitip ^ on. ' '^-V-Ai T ä n n e istun isäni mulle, vieno tuuli valu^' tuoJfsua tuo. Ä ä n t ä 'isahi kuulla'; m ä '•.•1 tahtoisin, neuvotV ' e l ä t ti ohjeeksi iMai^^Y''0^^ M u t t a hiljaa on vmOiAiiiä • k i e l i . • pmm .SydämelliRseeti nok i ijijb ^ - - ^ -^ Lappalalle siitä itax \i heesta, joiffca hän »U^^^i j a n haudalla: ^HiMBm' n i i s t ä sepipeiei^^^^iaP sista, j o i t a vj^i * le laskettiin, j ii henkilöille, i j o ö t *^ naja^- ^mier^en .^^^ «eino,""-'"""
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, July 26, 1930 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1930-07-26 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus300726 |
Description
Title | 1930-07-26-03 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
Läaantama» hemäk.
matkani
a. Mau'
Piille
1 ' f Temfc
/»"^•entsionis^j
kello puoli ylijjj
oli ed^
'"•^^i valittiin^
^k^nnassä taita-.
* yhdelle -
f' ^'oita aBtii
ainoastaan
nee myi
,'.P°«'ssa, yfe^
'Eittävästä, lyii
•untavaaleihijT.
'''en. -Jiittopargj
dustajan vsfe
Järjestämiset
''Jäin, metsäfje.
"onierien järja.
f'v' toveri |f|.;j
)onka yhtcvde.!
'tosiiven känS-i
Forkilta tSUöäf
määrättyjä"t£i;.'j
ia JakkaanuJti
Vieisiä orjaj»; •
-n kannatnbä '
lailta ja erällä-
Linski katsotte!
.äänestäffiäia
selostusten ji J
rsymysten yni
inimäinen pj».
olivat järjesti-
Jbor Templeä'
Siellä saiön
•ia 25 sentflä
'^t pöskeeaafr.;
upakan sixjf-o
kuului to4p
5mento jäij^
3 kirja, (?) i|
tehtiin tarih'
toiminnas^.
»usten yhte^^
rheitä on tji- -
ssa paikasjä,
tsesti on pi-
:aan koetetta ;
it hyväksytit
Jken Fork j»
hyväksyneet,-
sen keskisri-mmärrys
oli
ieisen organi-
:ava niin ää-lila,
on niis
on mabdo-'
;htäviä, ms
että mitään
ehtävissl ei -
lellämainitmi
3sä enempi'
:iin taisteli
lenkeä VE3-
ikin nähtnii
illiseksi jot-n
on vetäjän
3:mien
fialta iinjal-ukrainalais-nki
on hi-
1 pauldilrai-
•luun Kom-'
htäviä VI!-'
asiat ole-stössä.
(71
1 on lebtj,
asti fcatsot-
Tielä joknne» m i S n "T«istelira SiveKi", 'Neuvosto-kiän-
ekobd*»»»" J* "Paniunen Huolto" kirjojiu KoetUku s««4»
njabdoIU»inimaa 'paljon j4 nop«*«a; Sillä jnnri näinit
"Seflime l ä h e t t i m i iB Wm. MartUU» nutU kirja» OSUUSTOI.
fl^ JA SEN MERKITYS LUQKKATAISTELIJSSA, Lähemmin
k i l o i l l e , että organiseeraaja pitää
o l l a v ä l t t ä m ä t t ä Eocky M. H:ssa
heti sen jälkeea kan viljanpuinti
on ohi, jotta ei käy' niinkuin viime,
vuonna, että organtseeraaja saat
i i n vasta paikkakunnalle kun työt
p i i lopussa.
Koska o|en ylimalkaan koettanut
selostaa niistä osista ja teht
ä v i s t ä , mitkä minun velvoitti Els-pethin
K-P. osasto suorittamaan,
n i in j ä t ä n ' - p i t e r i i m ä l l e selostukseri,
p ö y t ä k i r j a s t a nähdään tarkemmin
kokouksen meno.
Lifpuksi haluan todeta, että
vaikka kokouksen yhteydessä i l meni
kysymyksiä joista kritiseerat-tifn
ja • a^iTrosteltiin hyvinkin raskaasti,
niin silti toveruus ja yht
e i s y m m ä r r y s oli johtavana yhteiseen
pääfnaaliin, ' vallankuinouk-seen.
- Edustaja.
SUOMEEN
;i Suomen M:kka?
Canadan Dollarista
Lähetyskulut:
lähetyksistä «Ile ?2Ö.OO, 60c
Ä ä ?50.00—579.99 it
;,5?Styksistä $80.00-*1QQ.OO
^ 50c jokaiselta s e u r a a v a l t » «l>
«valta Badalta dollarilta.
•Ll6etyk»el J500.00 j » uiA ylof
hiM, huolimatta •umman 6U«Jfi»u-
|^Sk5»anomaliihetyk»i»tt Ojat !&
Ilttekulut $3.50 l ä h e t y k t o l t^
l ' Saomen rahaa o»teta«». ^UX»
|Ö.4B sadasta Smksta. ^ -
I» Tehkää lähetykset osotteell»:
VAPAUS,
Boa 69. SUDBURr. Pat.
Laivapilettejä myydaau.
Tiedustakaa ph^tiasiaUa
• Vapaudelle ottavat r a U a r ä U t j^
l^vastaau myöskin:'
J/iPAVS MOISTREAL BRANCB
' ' 1 1 9 6 St. Antoine St,
Montraaji, Qwe.
VAPAUS
PORT ARTHUR BRANCB
316 Bay Street,
Port Artbar, Oatartt
MAAILMAN KAPITALISMIN KASVAVA
KRIISI JA NEUVOSTOLIITON ULKOPOLIITTINEN
ASEMA
Julkaisemme seuraavassa toveri Stalinin esittämästä keskuskomitean
selostuksesta Neuvostoliiton kommunistipuolueen
kongressissa sen, mikä koskee Neuvostoliiton suhteita kapitalistisiin
maihin. Asiakirja olisi t ä r k e ä julkaista kokonaisuudessaankin,
mutta lehtemme rajoitettu tila ei sitä salli. Mahdollisesti
tulemme julkaisemaan muitakin tärkeimpiä kohtia mainitusta
selostuksesta, vastaisuudessa. — Toim.
AARO KIVINSN
, fijJdapH ^Uke/pjäJ.
lOBN VUORI
South Porcaplner Qu .
957 BroaTicw Ave., Toronto, Out
DAVID^HEUNrr
•H Miltkaknnnilla K e a k i - O n t o d o Mf
)inen tsro-ettömjJJ^
pahanhen-ista
siTsei-jäisemäaf'
unistJt 0?-
:tt€n 3in»-
sa kjtnu-isteleMäi
jallMata- - ;,
rtysIomalU',
on bsBS^ '•
. porvKJL'^^'
se to«e» -'
I»in'stä •
aJh nSÖ* •
jaau- k3S
aan
nallaBii-jntta
i tröess--
de&0- '
illa ^ •
Kjstrtafci
taya ettei kansallishenki saa lähteä
meitä viemään väärälle tielle.
Todettiin esityksissä sekä päätök-
Bissä että ryhmäkuntaisuus ja haa-lipolitiikka
on j ä t e t t ä v ä j a astuttava
avoimeen taisteluun maailman
järjestynyttä imperialismia * vas-
, tään, köyhälistön isänmaan, Neuvostoliiton
puolesta.
Edustajain raportit yleensä totesivat,
että paljon vielä on tehtävää
järjestämistyössä ennenkuin
voidaan saada selviöksi joukoille
kuka on meidän vihollinen ja kavala
narraaja ja kuka on se joka
meitä kiduttaa j a murhaa. ,
Arvostelun edustajain raportista
jätän selittämättä yleisesti, ainoastaan
mikä ' ilmeni Röd Deeifin
alueen edustajien raportista, k"bs-'
ka tämän kirjoittaja on yksi edustaja
ja on vastuunalainen raporttinsa
suhteen, niin, raportista selvisi,
että ainoastaan Elspethin
otasto on ollut, joskin heikosti,
mukana niiden joukossa jotka ova^
ottaneet ainoaksi oppaakseen Kominternin
kuudennen koogressih ji»
Lokakuun 3 kirjan nettvpt. ' Elspethin
edustaja myöskiii selitti
?^astonsa kannan, köyhäin pienvii-
Jelijäin ja rikasten suurviljelijäin
välisen ristiriidan, miten kaikessa
osuustoimintaliikkeessäkin suurtuottaja
tulee riistämään ja suuria
tuloksia .itselleen saamaan pientuottajan
kustannuksella. Edustaja
painosti, että pienviljelijällä ei
ole minkäänlaisia oikeuksia e j^
todellista vallankumouksleen t^fl--
taavaä toimintaa; suurfarmari on
porvari ja sen kanssa on tehtävä
56 vä ero ja -alettava ankara taistelu
-itä vastaan. Sen edustajat'
yKsimielisesti hyväksyivät Samaten
Elspethin edustaja teki kysy-;
myksen, että mitä puolueen jäsenet
^ilioin tekevät kun ' k ä y tiiin-
'«'JJn esim. kävi täällä-AlBertossia-
I>eerin vaalipiirissä, kUn ei
tu ehdokasta ollenkaan, a i n o a i -
aan oli konservatiivi, Hberaali jä
•F-A. ja jonkinlainen itsenäinen
listalla. Tämän suht€e|
yksimieliseen "ymmärrykseen,
että meille eristetylle laokal-ei
ole mitään h y ö t y ä - ä ä n e s t ää
imanjsipääoman puolesta. Me äänestämme
vain silloin kun meillä
odustaja, jonka t e h t ä v ä t on
ae;'3ar. määrättävissä. ' '
Kuudennen päivän kokops kesti
.•'^•amittaisesti seitsemännen naiva
r
S. J. kokouksesta tk. 22 p. I|y-v
ä k s y t t i i n tilintarkastajien raportti.
Päätettiin maksaa Cobaltin S.
J . osastolle velkaa $50. Kuultiin
organiseeraajah- raportti ja hyv^k-
.syttiin. Myönnettiin haali osiiiis-kaupan
puolivuosikokouksen pitoa
varten sunnuntaina elok. 10 p.
Johtokunta velvoitettiin hommaamaan
ilmoituskaappi ravintolan sein
ä ä n . "O. 'Rinnan jäsenhakemus'
peruutettiin, koska hän ei ole saapunut
kokoukseen, vaikka hänelle
on annettu tieto. S. J . p ä ä t t i toimia
ulkoilmajiihlan Lihdforssin
mäellä elok. 3 p. "yalittiin komitea
^asiaa eteenpäin vfemään. Täst
ä lähtien päätettiin pitää aina
kunnolliset valot salisöa, ""jäi talonmiehen
huoleksi.
7r''i>!P4>a y.-sfIira Ilon pikkutytöt
antoivat esitysillan keskiväk.-
koria t;k. 16 p. j a t ä y t y y sanoa ett
ä näiden t y t t ö j e n esitys Oli niin
kauhista ia' valmiiksi harjoitettua
e t t ä ei ole Kirl(Iand Laken näytt
ä m ö l t ä nähty tuskm koskaan. Nämä"
tyttööet eivät ole käyttäneet
aikaansa turhuuteen niinkuin monet
nuoret. . Myöskin täytyy äji-t
ä ä tnnnristU3 n ä i d e n Ilon t y t t ö j en
ohjaajille. Sillä täinä on vaivan
j a tarmokkuuden tulos. Toivon
e t t ä tämänkin' 'päikkal|:unnan nuoret'
innostuisivat eiiempi voimisteluun
ja urheiluun, e t t ä saataisiin
t y ö l ä i s n u o r i s o s t a henkisesti ja
ruumiillisesti terveitä voimia yhteistoimintaan
ja omaksi onnekseen.
Huomautus, . e t t ä mejdän osuusl
i i k e on 'feäanut uuden trokin, joten
voidaan l ä h e t t ä ä tavaraa sivu-paikoillekini.
; ' l^arvelus' •'tehdään
t ä s m ä l l i s e s t i kun on saatu itselle
välineet joilla voidaan palvella
ostajia. Tehkää ostoksenne osuusliikkeestä,
silloin teette hyöty-kaupan
myös itsellenne.
Ensi sunnuntaina on haalillä
m e t s ä t y ö l ä i s f e n ' iltamat. Antakaamme
katiiiatus metsätyöläisille.
Taiassit' on lauantai-iltana pionee-r
i k ä m p p ä y s r a h a s t o o n hyvällä soitolla.
Terve tuloa nuoret sekä
vanhat. .... Valittu
Eri paikkahiplta
• • • \
Sain viralliselta klrjeenvailitajalta
terveisiä että avustaa h ä n t ä ' rfliä
ajalla kun hän on lohia hirttämässä.
Aijon tästä laatia sellaisen ke-säkirjeen.
eihän sitä kuumalla llmal-
Toverit! On kulimut kaksi ja puoli
vuotta X V edustajakokouksesta. Tä,*
mä ei tunnu kovin suureltaT Mutta
siitä huolimatta on tällä ajalla tapahtunut
mitä vakavimpia muutoksia
kansojen ja valtioiden elämässä.
Jos parilla sanalla luonnehtisin tämän
t:uiuneen kauden, niin sitä
voisi kutsua muutteentekeyäksi. Se
on ollut muutteentekevä ei ainoastaan
meille Neuvostoliitossa, vaan
myöskin koko maaliman kapitalistisissa
maissa, mutta näiden kahden
Välillä on oleellinen ero. Samaan ai.
kaan kun tämä muutteentekevä kausi
Neuvostoliitolle on merklnnjrt
käännöstä uuteen, entistä vakavam-paan
taloudelliseen nousuun, on se
kapitalistisille maille merkinnyt
kääntymistä taloudelliseen alennustilaan.
Meillä Neuvostoliitossa sosialistisen
rakennustyön, teollisuuden
sekä maatalouden kasvava nou-su.
Heillä, kapitalisteUla, kasvava
kriisi,' ' taloudessa, teollisuudessa ja
maataloudessa.
Sellainen on nykyhetken tilanne
parilla sanalla sanotuna. Miiista-kaamme
tilannetta kapitalistisissa
maissa kaksi ja puoli vuotta sitten.
Melkein jokaisessa maassa oli teol.
lisuuden ja kaupan kasvua. Miltei
jokaisessa agraarimaassa oli raakau
aineen ja elintarpeiden tuotannon
kasvua. Yhdysvaltojen, tämän täys-
Verlsimmän kapitalistisen maan 3^-
pärillä oli sädekehä. Voitokkaita lau
luja "kukoistuksista". Syväänkumar-ruksla
dollarin edessä. Uuden tekniikan
ylistystä, kapitalistisen rat-
Tapahtul aivan niinkuin bolshevikit
pari vuotta sitten ennustivat.
Boshevikit sanoivat, e t t ä tekniikan
kasvu kapitalistisissa maissa, tuotan,
tovoimien ja kapitalistisen ratsiona.
holnnin kavaessa, miljoonien työläisten
ja talonpoikain elintason ollessa
hyvin rajoitetun, välttämättä johtaa
ankaraan taloudelliseen pulaan-
Porvarillinen sanomalehdistö naiires.
keli näille bolshevikien "omalaatui-sUle"
ennustuksille. Oikeistoliukujat
hylkäsivät bolshevikkien tilannearvion,
vaihtaen marxilaisen analyysin
liberaaliseen lörpöttelyyn "järjeste-tystäi
kapitalismista". Mutta nxltä
tapahtui? Tapahtui niin kuin 4K>IS-heviklt
sanoivat. Sellaisia ovat tosiasiat.
Siirtykäämme tarkastamaan
kapltaJististen maiden taloudellisen
pulan ainehlstoa.
1, Maailman taloudellinen pola
a) Tutkiessamme taloudellista pulaa,
pistävät ens'ik5i silmSän seu.
raavat tosiseikat:
1) Tämän hetken taloudellinen pu.
la on liikatuotannon pula. Se nter-kitsee,
eittä tavaraa tuotetaan enem-män
kuin mitä markkinat nielevät,
fi^ merkitsee, että manufaktuurla,
polttoaineita, tehdastuottelta, elin-tarvetuotteita
on enemmän kuin m i.
t ä voivat käteisellä ostaa peruskuluttajat,
t.s. kansanjoukot, joiden
tulot jäävät edelleenkin hyvin alhaisiksi.
Ja kun kansanjoukkojen ostokyky
kapitalismin olosuhteissa, jää
minimaalisen alhaiselle tasolle, niin
slonalisohnlsen Jcunniolttamlsta. K a . »tavaran, manufaktuurin. leivän y.m.
pitalismin "teryehtymiskauden" ju- "liikatavarat" jäävät kapitalistien
llstamista ja kapitalistisen stabili-sation
lujittamisen vakuutusta. " Y -
letneh" hälinä jia humu siitä, että
Neiiyostpliltto muka on "häviön part
a a l l a " , että Neuvostoliitto tuossa
tuokiossa tuhoutuu.
Näin olivat asiat eilen. Mutta m i i.
lainen on tämänpäivän kuva?
Nyt on pulakausi- miltei kaikissa
kapitalismin "teollisuusmaissa. -Nyt
on maataloudellinen pula kaikissa
agraarimalssa. "Kukoistumisen" . s i .
jasta on joukkojen köyhtymistä ja
työttömjryden summatonta kasvua.
Maatalouden nousun sijasta on miljoonaisten
talonpoikaisjoukkojen häviö.
Luhistuvat kuvitelmat kaplta.
llathin kaikkivoipaisuudesta yleensä
j a Pohjois.Amerikan kapitalismin
kaikkivoipaisuudesta erikseen. Yhä
heikommiksi käyvät kapitalistisen
ratslonalismln ylistykseksi viritetyt
voittolauiut. Yhä voimakkaammiksi
käyvät pessunistiset volvotukset kapitalismin
"erehdyksistä", mutta
"yleinen" häly Neuvostoliiton "väls.
tämättömästä tuhosta" vaihtuu "y-lei^
eksl" vlhap sihinäksi siitä, että
t ä t ä maata on välttämättä rangais.
taya kun kaikkialla muualla vallitsee
pula. Sellainen on kuva nykyhetkellä.
tahdosta varastoihin, vieläpä hävlte.
täänkin. Jotta hinnat pysyisivät kor
keinä, supistetaan tuotantoa,: työläisiä
vähennetään ja kansanjoukot
pakotetaan kärsimään puutetta sen-vuoksl,
että on tuotettu liian paljon
tavaraa.
2) Nykyinen pula on ensimäinen
yleismaailmallinen talouspula maailmansodan
jälkeen. Se on yleismaa-ilmallinein
pula siinä mielessä, ett*
se käsittää kaikki tai melkein kalkr
ki teollisuusmaat maailmassa, jon-ka
ohella myöskin Ranska, joka jär.
jestelmälllsesti ruiskuttaa organismiinsa
miljaardeja Saksan maksamia
sotavelkamarkkoja, ei ole kyen.
nyt väistämään tunnettua arvon a-lenemlsta,
mikä kaikista merkeistä
p ä ä t t ä e n on muuttumassa pulaksi.
Se on yleismaailmallinen pula vielä
siinäkin mielessä, että teollinen piil
la on sattunut yhteen maataloudellisen
pulan kanssa, mikä käsittää
maailman agraaristen perusmaiden
raaka-aine tuotannon kaikki muö.
dot*
3) Nykyinen yleismaailmallinen pUr
la. kehittyy epätasaisesti, huolimatta
sen yleisluonteesta, herpauttaa se
toisia maita eri aikaan eri ml-
Jcalkkea Puolassa, Humaniassa Ja
Balkaiulla. Se laajeni siellä pitkin
•in&tkaakoko viime vuoden ajan.
Selviä merkkejä alkavasta maata.
JÄudeUis^a 'pulasta oU nähtävissä
_jK) V. 1928 lopussa Canadassa, Yh»
"dysvalloissa, Aj-gentinassa. Brasiliassa
Ja Australiassa. :Koko tämän kauden
Yhdysvaltain teollisuus nousee mäkeä
ylös. V. 1Ö29 keskivaiheilla saa.
vuttaa Yhdysvaltain teollisuustuotanto
melkein huippukohtansa. Vasta
1929 jälkipuoliskolUi alkaa murroskausi
ja senjälkeen alkaa kehittyä
kriisi teollisuustuotannossa, mikä viskaa
Yhdysvallat v. 1927 ta^sQlle. Sen
jälkeen kehittyy teolUsuuspuIa Cana.
dassa ja Japanissa.
Sen jälkeen seuraa vararikko ja
ipula Kiinassa ja siirtomaissa, missä
'pula syvenee hopeanhlntojen laskemisen
johdosta'ja missä liikatuotannosta
johtuva pula sattuu yhteen ta.
lonpoikaistalouden häviön kanssa,
mikä johtuu feodaallen äärimmll.
leen kehittämästä, riistosta ja lopullisesti
köyhdyttävistä veroista. Mitä
Länsi-£uropaan tulee, pihi siellä aikaa
pula tulla voimaan vasta tämän
vuoden alusta, eikä samalla voimalla
joka paikassa, vieläpä Ranska samaan
aikaan osoittaa teollisuuden kas-vuakin.
Minä luulen, että el ole
välttämätöntä yksityiskohtaisesti
kosketella numerolta. Jotka t ä t ä pulaa
kuvaisivat. Pulan olemassaolosta
ei enää väitellä. Mhiä rajoitun
^ n vuoksi esittämään vain pienen,
mutta kuvaavan taulukon, mikä äskettäin
julaistiln saksalaisen "kon.
junktuuritutkimusten" taholta. Tä;
mä 'taulukko kuvastaa vuoriteolll-suuden
kehitystä ja suurteollisuuden
perusaloja. Yhdysvalloissa. Englannissa,
Saksassa. Ranskassa, Puolassa
Ja Neuvostoliitossa, alkaen vuodesta
1927. Täsä otetaan, 100 V. J928 tuo.
tantotasoa merkitsemäBIIi
ValUot Vuodet
im 1928 1929 1930
1 n e l j .'
SNTL , 82,4 100 123.5 155,5
Yhdysvallat 95,5 100 106,3 95,5
Englanti ..105,5 lOO 107,9 107,4
Saksa 100,1 100 101.8 93.4
Ranska ....86,6 100 109,4 113,1
Puola 88,5 100 99,8 84,6
Mistä tämä taulukko puhuu? Se
puhuu ennenkaikkea silta, e t t ä -Yh.
dysvalloLssa, Saksassa, Puolassa on
raskaan teollisuuden kärjistynyt pu-la
jolloin Yhdysvalloissa v. 1930 ensi
neljänneksellä,* v. 1929 ensipuolis.
kolia vallinneen nousun jälkeen tuo.
tannon taso aleni v. 1929 verraten
100,8%, pudoten V. 1927 tasolle. K o l me
vuotisen seisahtumlskauden jälkeen
Saksassa laski tuotantotaso
viime vuoteen verraten 8.4.%. pudoten
alemmaksi v. 1924 tasoa 6.7%, Ja
Puolassa viimevuoden kriisin Jälkeen
tuotantotaso laski viimevuoteen ver-faten
15.2%, pudoten 3,9% vuoden
,1927 tasoa alemmaksL Se puhuu toiseksi
siltä, e t t ä Englanti Jo kolme
vuotta tallaa paikallaan v. J927 ta-
8on ympärillä Ja elää taloudellisen
celsahduslsauden raskasta alkaa, jon,
k a ohella se*v.'ir'36 ensi neljännelu
sellä ehti jo alentaa tuotantotaso-aan
edelliseen vuoteen verraten 0,5
prosentilla tullen siten pulakauden
ensikohtaan. Se puhuu kolmanneksi
siltä, että suurista kapitalistisista
maista ainoastaan Ranskassa on Jon.
kinlalsta suurteollisuuden kasvua,
Jonka ohella, jos lisäkasvun prosent-tl
V. 19M teki 13.4% Ja v. 1929 9,4%.
n i i n lisäkasvu v.'l930 ensi neljännek.
sellä, verraten 1929 v. tekee alnoas-
ERIKOISUUKSIA
Fupi silkkiä, kaiken väristä, 28 t. leveää.
3 jaardia $1.00
Shantung silkkiä, 34 t. leveää.
3 jaardia $1.00
Brocaded rayon kangasta. Kaiken väristä.
2 jaardia $1.00
- K u v a l l i s i a rayon kankaita. Sopivaa leninkiä varten.
2 jaardia $1.00
Raidallisia rayon kunkait;i, 36 t. leveää.
4 jaardia $1.00
Kuvallisia chiffon kankaita. Kaikon värisiä ja
kuvallisin. 3G t. leveää.
89c jaardi
Suuri valikoima Peter I'an voilo kankaita. 36 t. leveää.
39c jaardi
SCHWARTZ'S
DUBHAM ST. SUDBURY, ONT.
Kahdeksan huoneen » y k y f -
talo. Suuri tontti.' Erityi«ein^
män hyvällä paikalla, f 1>500
k ä t e i s t ä , loppu kuokaosittain. -
4 huoneen uusi talo, pohjoippälfssä „,
kaupunkia. $400 käteistä» loppu
kuukausittain, paati ja k e a k a » ^ ;^
lämmitys.
2 lottia Cros.s kadulla, kaksi bto^v
kia Lehtelän saunalta kaupua-"
k i i n päin. $225 kappale.
Muita taloja j a lotteja eri osissa
kaupunkia. , - -
WAGNER & mmi •', "..f-^v ;
108 Huron Chamberr
Hieroja on saatavani
kello 9:sta aamulla koko päiviiu
459 Ontario Street,
SadbMrr, dnt.
L S. SALO
^ , ICalss. M ksUoMp»!. M|tM «adla»
n*\ Ua . iT8t> UlTlauHU*. flani faosM
f>d tiBtstuIs. ktUoJs r-M. kaks. |s'h«f«h
&W 192 S, AlgooHk S t v M l , ^
Port A r t b v r - P a h . N , f l f Si
1928 noösee 23.5% v. 1929 j a 32 prosenttiin
v. 1930 enslneljänneksellä,
antaen näinollen kuvan vuodesta
•Vuoteen kasvavasta noususta. Voinevat
välttää, e t t ä JOK asiat ovat olleet
nähJ tämän vuoden enslneljännek.
sen loppuun mennessä, niin voihan
olla mahdollista, että toisen neljän-neksen
ajalla tilanne paranee. Mutta
toisen neljänneksen numerot kumoavat
päättävästi tämän väitteen.
Ne puhuvat päinvastoin siitä, että
tuon neljänneksen aikana asema on
vielä huonontunut. Nämä numerot
puhuvat osakeiden uudesta laskemisesta
New Yorkin pörssissä. Vararikkojen
uudesta aallokosta Yhdys-valloissa,
tuotannon uudesta supls.
tumlsesta, työläisten työpalkkojen
alentumisesta, työttömyyden kasva,
mlsesta Yhdysvalloissa, Saksassa,
Englnnlssa, Italla.ssa, Japanissa. Ete.
lä-Amerikassa, Puolassa, Tshekko-
Slovakiassa. Ranskan teollisuuden u-seiden
haarojen joutumisesta selsah-tumlsvyöhylskceseen,
mikä nykyises-s
ä kansainvälisessä tilanteessa mcr.
kltsee pulan alkamLskautta. Yhdys,
valloissa on työttömiä tällä kertaa
y l i kuusi miljoonaa, Saksassa noin
viisi miljoonaan, Englannissa noin
kaksi miljoonaa, Italiassa, Keskl.A-merikassa,
Japanissa keskimäärin
raastuvanoikeus asiasta seuraavan
päätöksen;
Raastuvanoikeus katsoi selvltctyk.
sl, että vastaajat Jussi MuUu, K u l .
lorvo Leskinen ja Simo Lahdensup
sekä kak.sl muuta vastaajaa, jotka
nyttemmin ovat kuolleet, ovat viime
maaliskuun 28 p:ää vastaisena yön
ä ilman laillista oikeutta tunkeutuneet
Oy. Kirjapaino Ab:n huo:'
neustoon Ja lyömäaseita kttyttäert
osaksi vahingoittaneet Ja osaksi hU-vlttiinect
yhtiölle kuuluvaa omal-suutta,
nimittäin Ideal-latomako-neen
arvoltaan 151,000 mk., Inter-type-
latomakoneen 54.6Pi8.83, Augs.
burg.plkapahiokoneen 30.000: —
Helnrlch-pikapalnok. 1,000: —, Mile-pikapalnok.
1,200; — sekä erilaisia
koneosla yht. 2.985: — eli yhteensä
240,822.60 arvosta sekä e t t ä vastaajat
Vilho Mullu. Lauri Ilmari Talt-tonen
Ja Hanno Lahdensuo ovat oi-
Icct osallisina avustaen vastaajia
vahingonteossa, johon nähden raas-tuvanoikcas
nojautuen rikoslain 33
luvun 3 pykälään Ja 5 luvun 3 pykälään
katsoi oikeaksi tuomita vas.
taajat Jussi Mullun, Kullervo Leskisen
Ja Simo Lahdensuon 2 kuii-kaudeksl
vankeuteen sekä vastaajat
Vilho Mulluri. Lauri Iknarl Talttö-sen
Ja Hanno Lahdensuon kunkhi
30 päiväsakkoon ja 10 mk. cli yh.
LAPERGE LIJBippt
COMPANYi
Täydellinen varasto
rali;eimuatai^ita
RXATXLILIIKE
22 Monk S t . Box 1108, Sudbitff
S i l i t y s ja puhdistustyö tehdito
huolella. Puhelin 1871.
Ompelija Siiri Virta
Teen kaikkea onipclualaan tniuIU*
vaa työtä. Vanhat uudistetatft. ^ ,.
Hinnat Jcohtuullisat. ^ ^T* i
450 jMelvin Avenna^
Sqjbury, Olit. *
Annamme semmoisesta kellosta^
j o t a emme voi korjata.
TAITAVA KELLÖSEPPX KELLO
OSASTOSSA.
DAVIS BROS.
SUOeUBY,
LIMITED.
Juvelibaappiaat.
ONTAHiO.
a>
VI..*-:
miljoona ku.ssakln. Puolassa, Tshekkoslovakiassa,
Itävallassa vlBlsataatu teensä 3qo markan sakkoon' joka
hatta J.n.e.
Minä en puhu edelleen kärjistyväs.
t ä miljoonien farmareiden" Ja työtätekevien
talonpoikien talouksia hä.
vlttävästä maataloudellisesta krlisls.
IB. Liikatuotannon pula maatalou.
dessa on tullut siihen pistcaseen. ett
ä korkeiden hintojen nimessä on
Brasiliassa heitetty mereen 2 mlljoo-vuodesta
vuoteen alenevasta kasvus.
ta. Se puhuu loppujen lopuksi siltä,
e t t ä kalkista maailman maista ainoastaan
Neuvostoliitossa on ras-kaan
teollisuuden myrskyistä nousua
nähtävissä. Jonka ohella toutanto-taso
V. 1930 ensi neljänneksella y-l
l t t ä ä V. 1927 vuoden tason, enem-män
kuin kaksinkertaisesti Ja lisä-tassa.
TeolUnen pula alkoi eimen- kasvun prosentti 17,6 prosentista v.
taan 37%, antaen näinollen kuvan i naa säkkiä kahvia, Amerikassa on
alettu polttaa hiilen sijasta maissia.
Saksassa joutuvat miljoonat rulspuu.
dat sikQjen ruuaksi, mitä raakaan
puuvillaan ja vehnään tulee, niin
on ryhdytty kalkkiin mahdollisiin
toimenpiteisiin näiden kylvöalan su.
pistämiseksi 10—15 prasentllla. Siinä
on yleinen kuva kehlttyvä.stä maailman
talouden pulasta.
(Jatk).
Red
saa
taa
l-puolue
tultiHi
aamuun kello kauteen j a silti
paljon asioita kesken. ' Hy-
'•''t?\ttji.n^ että purin sihteerin ja
•'initean tulee laittaa 3 naisorga-
^!^-eeraajaa (ukrainäfeinen, anka-
^-ajnen ja suomalameh), miesor-
T^AI^^I^^^^ Colemanin penikaUe,
l-- |
Tags
Comments
Post a Comment for 1930-07-26-03