1927-02-02-05 |
Previous | 5 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
No. 13 — WN Keskiviikkona; hehnik. 2 p:nä—We€L, Feb. 2
S U O M E E N
Kurssi Suomen Markkaa
natdstaldh* .v^kneksista. Eoa yksimielisyyttä,
riittää jookossamnle
niin kauppamme tulevaisuus ön varma.
Osunskaupöi kohtalo ei riipu
liikemiesten 'ennustuksista, vaan oj
suuskaupan kannattajista. — KassuT
B O R D E R C I T I E S . O N T .
Omadan Dollarilta
L A H E T Y S K U L U T t
40e HibetyksiBtä alle $20.00, 60e lä-ll
«tylänstä,?20.0a—$49.99, 80c lä-
Iietyksistä $50.00—$79.99 j a $1.00
^etyksistä $80.00—$100.00 sekä
2Se jokaiselta seuraavalta alkavalta
sadatta dollarilta.
SähkosaBomalSbetvkiUtS OVat lä-betyskolnt
$3.60 lähetyksiltä.
£aikki Bibkolähetl^l^t ^«hdlfin
•noraaa Sndbnrysta Helaintiin sa-
'i&KBa ^päivänä koin Vapauden
konttoriin.
Sndbaryssa: j a ymparistQUä asuvat
•oiv^t käydä' Vfipauden EonttoriBss
Ce<|gKtmnBMa erikoiaknrssia.
t J U V A P I L E T T E J A MYYDXXN.
T I E D U S T A K A A PILETTIASIOITA
Tehkää lähetykset osotteella
^ VAPAUS,
Boa 69, 3UDBURY. ONT.
Vapaudelle ottavat rahaviUtyksif
Irastaan mySskin:
V A P A U S BRANCH OFFICE
816. Bay Street,
^ Port Arthur,. Oatario.
DAVID H E UN
«ripaikkakunni^ Pohj.-OatarioBaa.
A . T. H I L L ,
Toronto, Out. — Tavattavissa iltakin
957 Broadview AveJ, j a i^fviän
Boem 304/ 96 King 3t,^
mistautaikaa tämänkin asian varalt
a osuuskaupan ensimaiseen vuosikokoukseen.
Kielivaikeuksia ei tarvitse
peljätä, sillä tämä kokous on
vain suomalaisia varten j a pidetään
suomenkielellä. Sinne menemme o i kein
joukolla.
Agitatsionia osuuskauppamme hyväksi
ei ole tehty .juuri nimeksi-kääUi
lukuunottamatta viime kevät^
tä. Vasia-agitatsionia ovat sensijaan
tehneet kauppalan liikemiehet
kauppa-apulaisilieen, jotka myöskin
ovat esiintyneet "prohveettoina" ennustellen
kaupallemme synkkää kuolemaa.
Onpa vielä osa työläisiäkin,
jotka eivät vieläkään käsitä, että
^uuskauppa.. on heidän liikkeensä:
vaan ovat heti valmiit tiiomitse-maan
osuuskaupan kerrassaan mitättömäksi
pienemmästäkin syyäta.
' Kaikesta' huolimatta osottautui
kauppamme heti alussa' toimintakykyiseksi
ja. elinvoimaiseksi: Kahden
önsunäisen kuukaudeh ajalla sen
liikevaihto ylitti $27-,000, j a liike-voitto
oli — - n o senkin kuulettt
vuosikokouksessa. Silloin .myöskit
saatte, jpäättää mihin se liikevoitto
käytetään.
Kauppam'me tilanne- on 'Valoisa
Alkuvaikeudet voitettiin ' yksimieh "*
syydellä j a sen avulla suoriudutaan
neljää ratsudivisiaa", kertoo Trotski
ifctitamalta K K : l l e lähetetyssä" sähkösanomassaan.
Nämä kaksi esimerkkiä
kuvaavat hyvin sen, mitenkä
suuri vaikutus on taiteella j a mitenkä
suurta osaa se näyttelee luok-ka-
aseena.
Kirjallisuus on yksi taiteen tärkeimmistä
aloista. Proletaarinen
kirjallisuus, samoin kuin yleensä
proletaarinen taide, tulee eroamaar.
porvarillisesta j a kaikista muista siten,
että se kasvattaa luokan jokai
seen yksilööij kollektiivista henkeä,
sitoo ne~ yhdellä solidaarisuuderi
tunteella j a yhdellä pyrkimykselli.
yhteen päämäärään.
Porvarillinen kirjallisuus, oli syn-tsmyt
oloissa, dolloin aineelliscsts
puolesta huolehtr oikeuksia vaille
oleva luokka — proletariaatti ja
sen hienommista taiteellisista muodoista
-erikoinen väestökerros —
jammättitaitqinen intelligrenttiryh-,
mä, joka,samaten oli vailla oikeuksia
valtiovaltaan nähden.
Kapitalistinen kehitys, samalla
kun se kulkee eteenpäin, 'Tcaivae
hautaa itselleen", t.s.' samalla kehittyy
se voima, joka hävittää vallitsevan
järjestelmän. Kasvaa proletariaatti,
joka muodostuu järjestyneeksi
voimaksi porvaristoa vastaan.
Näin ollen intelligenttikerrbs jou-
'tuu kahden aallon keskelle^ Kaukö-näköisimmät
sen edustajista — tiedemiehet,
taiteilijat y.m. sorron ' p a kottamina
*alkavat hakea pää^ä
porvariston kahleista. Toiset mistä
sortuvat yksilöinä, hävittäen yhteis-
•kuphan tunnuÄufcsen ? - toiset niisr
ta tulevat proletarip' i i n Inttolai-siksi,
kuten Anatole r,ance, Martin
N « 6 , Upton Sindfc'-. Henri Bar^
busse y.m. Sam4ll8 ;' se "kansan",
työtätekevien keski- > ' osta lähteneet
IdiijaiUiai raivaavat '-itänsä.
Saont&Iaisea jarjectöa outsto i i :o
37 piti vuosikokotiksensa 23 p:nä
tammik- Hy\-äksyttiin osaston sekä
sen ^toimikuntien toiminta- j a t i -
Kkertomukset sekä myönnettiin asi-
'^anomaisille tili- ja vastuuvapaus.
Ylimalkaisesti katsoen on kuluneen
vuoden toiminta ollut hiljaista
eteenpäin . menoa. . Toiminta voimia
j a alaa olisi ollut riittävästi, mutta
vaikeuttajana on ollut huonepula.
Vuoden vaifateossa tehdyn tilinpäätöksen
mukaan oli oi^aston puhdas
omaisuus $2,212.20, johon sisältyy
pankissa olevat varat' $623.20, s e l^
rakennustontti, arvoltaan $1,250.
Hitään velkoja ei ole.
Osaston puheenjohtajaksi valittiin
yäia&-'Li3u»ila,'. ja. muiksi johtokunnan
jäseniksi Elrkki H i l l , Ilmari
Koivu, Lenni Berghall, John Mek-konen,
Victor Vanhala j a Ville H a -
loneii.
Lisäksi valittiin muut tarpeelliset
virkailijat j a toimikunnat. f.
Sentähdcn kun osastolle nykyises-sä
töimintahuoneiistossa on asetettu
sellaisia ehtoja, että emme niitä voi
hyväksyä, vclvotettiin haallkomitea
ryhtymään tarmokkaisiin toimenpiteisiin
uuden haalin, vuokraamiseksi.
Lenin-Lkuemburflr-Liebkneeht-jah-l^
t suhnontainia-,23 p. t.k. onnistuivat
yli kaikkien odotnstenT Jo paljon
ennen - määräaikaa täyttyi
Temple"-tea',teri. johon mahtuu i s tumaan
700 henkeä, juhlivista työläisistä.
Jokaisella näkyi pieni pu-nainen
mustalla verhottu rusetti
rintapielessä. Ohjelma oli monipuolinen
ja arvokas. Erittäin i n nostavan
vaikutuksen teki Toron-fi)
sta tulleen nuorisoliiton sihteerin
toveri Ryanin puhe. Myöskin suomalaisten
pyramiidit j a ukrainalaisten
soitto- j a lauluesitykset-otettiin
myrskyisillä suosionosotuksillä vastaan.
:
Nnbriao-oMMto perustettiin paikkakunnalle
24 ,p. tammik. .Liiton
sihteeri toveri .Ryan oli vartavasten
lähtenyt Torontosta saadakseen r a -
jakiaupunkien nuorison ravistettua
hereille. Onnistuikin hän siinä niin
paljon, että jo perustavassa kokouksessa
ilmottautui 13 jäsentä. Me
puolestamme kehottaisithme myöskin
suomalaisia nuoria ottamaan
nuoriso-osBftossa toimimisen oikein
sydämen asiakseen. Mutta jos nuorille
on samantekevää minkälaiseksi
heidän tulevaisuutensa muodostuu;
jos heille on samantekevää elää
loppuikänsä vapaana kansalaisena-tai
kitua kahleissa; jos heille on
samantekevää antautua teurastettavaksi
kuin lammas tai taistella kuin
mies oikeuksiensa., puolesta —- a i join
, heille olkoon myöskin samantekevää
miten he nuoruutensa ajan
kuluttavat.' Mutta jos asia on päinvastoin,
silloin odottaa teitä se
joukko, jolle työväenluokan tulevaisuus
on määräävänä kaikessa.
Siis jokainien nuorukainen j a heito-sim
<;k>tiqjr Kette. Jack Lohdoir
Oa selvää, että keidSn ideologinen
jäseneka omaan järjestöönsä-
Kommniustxiniolveea . t i k a H u cn
Ic&npaBldlEomiteaB - vuosikokouksessa
valittiin komitean puheenjohtajaksi
alkavalle vuodeHe John Mad, sihteeriksi
j a rahastonhoitajaksi H u -
«ÄlUck, poliittisiksi järjestäjiksi L .
Berghall j a E . Otrvinovsky, sekä
tecllisuusjärjestäjiksi E. H i l l j a F .
Laine. Keskuskomitean kokoukset
pidetään joka toinen tiistäi-ilta 200
Perent Ave.
24 akkaa, ejkä yhtään palvelustyttöä,
o l i saapunut viimeiseen naisosaston
kokoukseen. On kummal-,
lista, että vaikka paikkakunnalla on
palvelustyttöjä ehkä enemmän kuin
naimisissa olevia naisia, että palvelustytöt
ikäänkuin yhteisestä päätöksestä
boikottavat naisosastoa,
vaikka naisosaston toiminta on j u u r
i järjestetty palvelijattarien vapaapäiviä
j a mukavuutta silmällä
pitäen. Vaikka paJvelijattaret eivät
ajattelisi mitään muuta kuin omac
parastaan, niin siltäkään, puolen ei
yoi ymmärtää heidän passiivista
suhtautumistaan naisosastoon. • Siellähän
heillä on paras tilaisuus va-p£^
päivinään tavata tovereitaan. J a ,
sitte joa enemmän palyelijattarie
alkaa käymään naisosaston mukana
voidaan heitä varten järjestää vapaa
paikanhankinta y.m. Kyllä asia
on, ts^töt, sillä tavalla, että. tässä
maassa, sen paremmin kuin misajLän
muussakaan maassa, ei saa mitään
oikeuksia, eikä. etuisuuksia jos ei
itse niitä hanki. Ja ne te voitte
parhaiten - hankkia osatovereitt«ni\e
kanssa yhteenliittymällä.
Puolaa veriorgioita vaataan pitivät
rajakaupunkien ukrainalaiset
työläiset mahtavan protesUkokouk-sen
16 p.\tammik. Kokouksessa,
jossa oli läsn|l noin 600 henjceä,
päätettiin lähettää vetoomus Canadan
hallitukselle Ottawaan, että se
ryhtyisi diplomaattista tietä vaati^
maan terrorin lopettamista Puolassa.
•
TYdVXEN URIMU
HIIHTOKILPAILUT SUDBU-RYSSA
nen puolensa ei *voi olla kokonaan pro
letariaatille vastaavaa, sillä he eivät
lähteneet siihen. Eivät sulattaneet
^en psykologiaa, vaan h3ri'äksyivät.
Mutta kaikesta huolimatta he jäävät
-•nsimäisilcsi pioneereiksi proletaarisen
kirjallisuuden alalla.
Heti sen jälkeen, kun oli tapahtunut
v. 1905 vallankumous, huomaamme
Venäjän työläisten keskuudessa
suurta pyrkimystä ei ainoastaan
järjestäytymiseen, vaan
myöskin taiteen ja yleensä kulttuurikysymysten
alalla, joka ilmenee
lyös kirjallisuudessa.- . Hauskojp.
muisteljaia kertoo Maksim Gorki j
työläisten kirjeistä, joita hän sai-
-tidottain Venäjältä, asuessaan Italiassa.
"Vuosina 1909—10 olen lukenut
yli 400 kaunokirjallista kertomusta
j a runoa. • Niiden tekijöinä ovat
"kansasta lähteneet k i r j a i l i j a t " , ..
Suurelta oisaltaan nämä käsikirjo-tukset
ovat huonosti kirjotettuja
kielellisesti. Ne eivät Jkoskaan tule
julkaistuksi. Mutta niihin .on sulkeutunut
ihmisen elävä elämä, niistä
kuulun välitön joukkojen ääni
•jä n e antavat mahdollisuuden kuulla,
m i t ä ajattelee liikutettu venäl
ä i n e n pitkinä talviöinä."
Tarkastellen näitä, kirjotuksia, s i tä
sisältöä, hän jatkaa:
. . . ^ n lujasti vakuutettu s i i -
ejtä p r o l e t a r i a a t t i voi l u o da
oman kiijallisUutensa,^samoin kuin
se suurin uhrein j a v o i m a n p o n n i ck
tnsten kautta loi j o k a p ä i v ä i s e n sa-n
o m a l e h d i B t ö n s a . " - ,
• Tosin vähäistä oli se' kizjaUisuiUt
mitä voitiin' saada ennen Lokakuun.
T^Iankumousta. 3{ntta saatiinhan
koulnutetfcua sellaiset kirjailijat,
kuten Demjam Bednyi y.m. vähemmän
tunnetut, jotka heti vallankumouksen
jälkeen pystyivät «tta»
maan vastaan suuren ja- vastunii«
gbasen •'tehtäi>5p saoriUauiisen toteen
alalla.
(Jatk.)
SudburyÄ Kisa oli saanut järjes-tädcseen
hiihtokilpailut viime sunnuntaiksi.
Aamulla uhkasi hiihtäjiä
aikamoinen lumipyry, mikä sentään
kello kahteen mennessä selkeni.
Kun kilpailun lähtöpaikka o l i
jäällä, jota oli hiihdettävä noin 2
km., niin muodostui kilpailusta perin
vaikea, sillä lumi oli monin paikoin/
pelkkänä vesisohjona. Kaikkien
kilpailijoiden jalat olivat polveen
saakka märät. 5 km. kierros oli
hiihclettävä neljään kertaan.
kilpailijoita oli perin ' vähän.
Miesten 20 km. matkalle ilmotl^Ur
tiii vain neljä miestä;, joista yksi
keskeytti. Tässä, yaikeasBa kelisse
saatiin tietysti huonot tulokset, mitkä
ovat seuraavanlaiset:
1. Pauli Jansson, Kisa, 1 t.^ 53
m. 22 sek. ,
2. Matti Leskinen, Kisa, 2 t. 8
m. - lÖ sek.
3. S. G. Neil, Kisa, 2 t. 23 m.
34 sek.
Naisten 2-lan.
Matkaan lähtijöitä oli neljä, joista
yksi keskeytti. Ajat seuraavat:
1. Siiri Ristanen, Kisa, 14 m.
43 sek.
2. Elina Myllynen, Jehu, 15 m
45 sek.
3. Lempi Aspelin, Jehu, 16 m
58 sek. .
Jehuttarista ansaitsee erikoista
huomiota. Elina Myllysen mainio menestyminen,
jota hän osotti jo Bea
yer Lakella joku aika takaperin
Hän on erinomaisen reipas ja terhakka
nainen, vaikka olisi jo aikoja
sitten päässyt vanhainpiikair.
sarjaan. »
Alle 15 V . poikain 2 km. '
•Alle 15-vuötiaitten poikain sarjaan
ei osallistunut ainoatakaan k:
salaista. Taitavat pojat kaupungissa
laiskiintua j a pilaantua. Jieiyi
lähtijää suoritti kukin osuutensc
loppuun. Ajat seuraavat:
1. Aarne Mäkinen, Long Laken
Jyry, 13 m. 5 sek.
2. Niilo Myllynen, Jehu, 13 m,
9 sck-
3. Eino Salo, Jyry, 18 m. 6 sek.
4. Viljo Hänninen, Jyry, 19 m.
22 sek.
-Aarne j a Niilo osottautuivat erit-lisäksi
menestyvät erittäin hyvin.'tanssiaisissa, jossa lemusi pihka ja
E i k a äidin tarvitse iBJnkaap olla hä- .tuoksui eltaantunut h i l d . . . .
peissään aita että ei pärjännyt po-( J a Vaaran pihalla kuuli hän Vaajalleen,
siUä hän saa olla ylpeä po-!ran tytöiltä pojan menneen K e n -
j a s t { ^ . . - ' turaan. Hän kiiruhti sen kuin
Sisua j a tarmoa tarvitsi aikamoi
sen annoksen jok'ainQa kilpailija:
joka moisessa kelissä pysyi uskollisesti
laduUa'loppuun saakka. .
Kilpailulliselta kamalta .katsoen
oli perin- valitettavaa, ^ että Paul:
Jansson e i saanut^Beaver Laken hirmuja
vastaansa. Silloin oliäi saatu
punnita kuka on kuka täntän t a i -
jien hiihdoissa. Mutta onhan meillä
vielä mestaruuskilpailut edessä.
Liiton "sihteeri.
YfeisöM
P A K I N A A LÄNNELTX
• •
kirjotuksen oikaisemiseksi pyydän
julkituoda mielipahani sen johdostr^
jos . olen rkirjotukseesani " P a k i n ah
läniieltä^^käyttäns-t^ väärää"^ lausuntoa,
mikäli on kysymyksessä entisten
piirisihteerien puolue jäsenyys..
Olin saanut väärän tiedon tuosta
asiasta JOS kerran T. H : n (Vancouverista)
lausunto on tosi, jota minä
cn epäile;
Tarkotukseni ei oUut arvostella
puoluetoimitisijoita aiheettomasti
enempää kuin muitakaan puoluejäseniä.
Tarkotukseni oli lausua vakava
sana sellaisille puoluejäsenille,
jotka ovat kevytmielisesti jääneet
pois puolueesta sellaisen tekosyyn
nojalla, etta "Canadan kommunistipuolueen
bolshe\'iäointi. bn ennenaikaista".
Olen T. H : n kanssa samaa
mieltä siinä, että tuo puolueen
bolshevisointi teki puolueen toimin-takuntoisemmakäi
siitä huolimatta,
vaikkapa 6e yiskaisikin joitakin suomalaisia
jäseniä tiepuoleen.
Toverillisesti
N. Altcn.
Ne vastainkäymiset
K i r j . Azlag Jarga
täin tasaväkisiksi pojiksi, joista on
toivossa saada todellisia miehiä, mikäli
h^ -pysyvät oikealla urheilijan
ladulla j a karttavat hinonoja j a t u r '
hia elämäntapoja. Terästä j a tarmoa
miehessä \tarvitaan. Sitä sa?
kyllä: jokainen poika, joka sitä todella
haluaa.
Niilo on muuten naisten kilpailussa
toiselle sijalle joDtuneen' Elina
Myllysen rivakka poikaa On perin
harvinaista, että äiti j a poika oyai
samoissa kilpalittissa j a kumpikiD
Tj'ttö p i i kaikin puolin muuten
mallikelpoinen ja sellainen herttainen
j a . punaposkinen kassapää, paitasi,
että -hänessä o l i liian paij-on
'%követoa", niutta Kian Tähän
"kiinnipitoa". "
Hän. oli jo ehtinyt moneen iskeä
silmänsä, mutta yhtä useasta myös
jäädä, kunnes nyt oli hän tavannut
poJan|. josta hän viimeinkin luul
i > voiv^nga kiinni pitää. Ja sitä
varten Qli hän nyt tehnyt ntatkan
naapurikylään, jonka läheisyydessä
oli savotta, tukkityömaa.
Nyt sattui niin, että tuo kylä
muodostaa jonkunlaisen soikion, pitkulaisen
ympyrän. Kylää voi kierr
tää loputtomasti kaksi ihmistä t a paamatta
toisiansay jos he nimittäin
. eivät jouda toisiansa odottamaan.
Sillä tie i.ähtee Serutasta,
Nierretän päähän, josta se- palaa
Vaaran kautta., Kenturaan j a takai
sin Scruttaan.
Tyttö-— hän oli urhea tyttö —
oli tullut porolla ajaen Seiruttaan,
jossa hän pani poronsa syömään
kuultuaan pojan olevan Nierretän
päässä. Sinne hän lähti jalan. Poika
taas vuorostaan sai tietää mielitiettynsä
saapumisesta. Jä koska
rakkaus on malttamaton, niin heitti
hän kiireen pikaa pihkalle lemuavan
työpukunsa yltänsä j a puki i t sensä
juhla-^uun.
Tässä, on huomattava, ettei poika
ollut souyari, sillä souvarilla ei ole
milloinkaan kahta vaatekertaa. Hän
oli seikkailuhalusta' lähtenyt metsään.
,
Poika päätteli, että koska Kentu-i-
an perä oli aina tavallisesti oleva
nuorten tavallinen kohtauspaikka,
niin oli hän luonnollisesti sieltä
Öytäv4 tyttönsä paljo varmemmin
-lum Serutasta, jossa väet olivat
iaesdatioläisia herännäisiä. ..Ja siksi
hän lähti oitis Ker.turaan. /'
Sinne saavuttuaan myhäili heti
tupaan tultua Kenturan kielevä e-mäntä:
— Taisit lähteä Vilmaa' hakemaan.
Kuuluakin juuri" tulleen
tuonne Seruttaan. ,
—- Minäkö. En minä, esteli poika.
— Enhän minä "Vilxaaa.
Mutta kiire hänelle kuitenkin t u l
i , kun ei tyttö ollutkaan täällä.
Hän ajatteli, että jos tyttö vielä hyvinkin
ehtii lähiea Serutasta Nierr
e t ä n , j a rupesi tekemään vlähtöä.
— Älähän nyt. Kahvikin on tässä
heti valmis, esteli emäntä.
— Kiitos,, En halua, sanoi hän.
Ja niin työntyi hän ulos järvelle.
Mutta v o i ! Saavuttuansa perille,
oli-tyttö ^ehtinjl jo lähteä Nierret-täan.~
Poika tuota pxk^ jälkeen.
Nierretassä olivat savotan miehet
parhaj^^atan saaneet tanssit alkuun,
kun tyttö saapui sinne. Mutta a h !
Poika ei ollut siellä.
, j Tyttö arvasi aivan oikein pojan
lähteneen - E^nturaan. J a alotti hän
taivalluksen Vaaran, kautta Ken
turan mökille.; J a siunasi tyhmyyttänsä^
^^^tei hän oitis sjatellnt, että
-tietenkin Kenturan tädin luona hei-ennättl
Kenturaa kohti. Mutta tai^
vasten, taatto! 'Poika ' o l i mennyt
Seruttaan. Kenturan tädillä oli nyt
kahvi valmis, mutta sitä ei tyttö
joutanut' odottamaan, -että täti olisi
sen tarjonnut. Ei, hän lähti oitis
Seriattaan.
Siellä hän ei kuitenkaan kehdannut
kysyä, josko poika oli siellä.
Mutta sitä ei hänen tarvinnutkaan,
sillä Serutan^säntä kerto! Aarnon
käyneen tapaamassa häntä ja lähteneen
Nierrettään. .
Tyttö jälkeen. Mutta tansseissa
ei i>oikaa enää näkynyt, sillä hän
oli lähtenyt tavottamaan—tyttöänsä
Kenturasta.
Ja niin alkoi uusi kierto.
Kenturassa oli tulos sama. Ja
kun t>'ttÖ saapui "kolmannen kerran
lähtökohtaansa, niin otti hän poron
ja-lähti. eiUä tavottamaan poikaansa.
"Mutta saavuttuansa'- Nierret-tään,
sai hän kuulla pojan ottaneen
hevosensa, lähtien sillä tavottamaan
mielitiettyänsä.
Rakkaus on kiihkeä j a malttamaton.
Ja nyt alkoi todellinen ta-kaa-
ajo, takaa-ajo, jouka tapaista
eivät Kentura-järven rannat ennen
olleet nähneet. . Levähdysasemina
olivaf enää Kentura j a Nierrettä.
Kummankaan rakastuneen pilahan
ei palkähtäns^t palata jälkiuns^^ä
myöten takaisin, yhtävähän kuin
oli aikaa jaadä Nien-cttään tanssir
maan tahi. Kenturaan'kahville. i
Kenturan täti innostuu myös a-siaan
ja lähti tapaamaan Nierretän
Salkkoa, saadaksensa neuvotella, miten
he voisivat saada rakastuneet
yhteen.^. Mutta poika öH ehtinyt
saada ^ a l k o n liUitemään suksilla o i -
koseen Kenturaan viemään tytön
varalle sanaa, että hän odottaisi
siellä häntä. Mutta Kenturasta
johti pari eri suksilatua Nierret-tääh.
Ja niin sivuuttivat Kentu»
ran täti j a Salkko toisensa tietämättä
toisistansa mitään. •
Ja kun täti saapui perille niin tuli
poika myös. Täti kävi tanssituvassa
tarkastamassa, miitta ei etsittävä
siellä ollut. , , , /
Saikon saavuttua Kenturaan oli
tyttö pihalla lähdössä uudelle kierrokselle.
Silloin pyysi Salkko tyttöä
odottamaan Kenturassia kuten
poika oli käskenyt. Ja täti ehdotti
pojalle aivan samaa Nierretessä.
^ Ei sovi! sanoi poika. -— Lähetin
Sälkon viiemään Vilmalle sa.
nan, että odottaisi minua siellä tqil-lu
kunnes tulen.
_ No niin, aprikoi myös Kenturan
täti. — Lähdemmekiri sinne
niin*^ siellähäri me sitten heidät löydämme.
Kumpaa tietä menemme? ky
syi poikaj.
Menkäämme Serutan kautt^i ehdotti
täti. — Matka on sama kumpaakin
tietä . . . mutta. oh siitä se
etuj että jos ei Salkko olisi ehtinyt
ajoissa perille, niin tapaamme
Vilman tiellä.
Aivan. Ja minä jätän hevose-talliin.
Kyllähän sitä nyt jo
Taivaan linnuilla on pesänsä,
mutta rakkaudella harvoin, mihin
päänsä kallistaisL Ei auttanut.
Tialviöisel^ tielle täytyi.
Mutta senjälkeen eivät tyttö j ^
poika ole enää Kenturajärven ran<
toja kiertäneet.
Pakinaa f Olgista
jalkaisinkin ennättää
Mutta tyttö ei Kenturassa luottanut
SalkkOon niin paljon, että olisi
malttanut odottaa, vaan kun Salkko
j a .Kenturan vaari rupesivat juttelemaan,
niin pistäytyi hän ulos
Ja kuului vain kellon lämpe, ja niin
oli tyttö taas taipaleella Nierrettää
kohti . . . Sillä rakkaus on kiihkeä
j a malttamaton. Ja hän toivoi t a paavansa
poikansa pikemmin . . . ja
ehkäpä saavansa tanssia Nierretassä
polkan tai parikin pojunsa kanssa.
— No nyt se lähti, päivitteli Salkko.
_ Niin kuului, menevän, myönsi
Kenturan vaarikin.
Mutta ah! Sydämettömät kohtalottaret
. . . Poikaa ei tanssituvassa
näkynyt. Näkyi vain souvareit-ten
lippalakkeja j a lemusi pihkalla
Tyttö nipristi nenäänsä j a painui
pihalle.
Siellä kertoi Nierretän pikkutyttö
Aarnon lähteneen^ äsken Kenturan
tädin kanssa Seruttaan.
_ Joko aikaa menivät?
— E i hyvin kauan. • \ '
J a viVielä, kerran lämpsähti kello
j a kuului pulkan perärenkaan k l i -
pinää kuraiselta tieltä ja pj-rynä
katosi tyttö tuolle 2 ja puolen k i lometrin
kylätielle.
Poika oli, huolimatta Saikon ja
tädin j a vaariiy kielloista, kun tyttö
ei Kenturassa ollutkaan, lähte-nyt
uudelleen Nierrettään.
Mutta Jumalan kiitos! Hänellä
Filmiteatteri on verrattain nuori.
(Varsinaisen merkityksensä se alkaa
saada vasta tämän vuosisadan alussa.
Se vähäinen "nauha", mistä
filmi luhti alulle-.vierimään maailmalle,
on nykyisin mahdottoman
pitkä. -Filmiteatteri tavataan nykyisin
melkeinpä maailman joka
kolkassa. Sen vuoksi on paikaSaan
hieman tarkastaa niitä syitä, jotka
ovat tämän aseman filmille luoneet,
Cnsimäisenä tällaisena syynä oh f i l min
teknillinen etevämmj-ys puhenäyttämöön
verrattuna. Puhenäyttämö,
jolla ennenvanhaan tyydytettiin
ihmisten näyUämöIHset harrastukset,
on nyt^iilmiii) verrattuna
tullut liikkuma-alaltaan y > ajotetukst
esit3>kseksi. Filmi ei ole slflQttQ
niinkuin puheteatteri, ahtaaseen
nB)'ttämöön, vaan voidaan filmaus
toimittaa mitä vaihtelevammassa
ympäristössä ja tapahtumapaikkaa
voidaan siirtää, sekä käyttää sellai*
sia teknillisiä apuneuvoja hyväksi,
kuten räjähdyksiä, tulipaloja, tulvia
y.m., jotka eivät puhenäytt&m51I&
tule kysymykseenkään. Tässä-oh
mielestämme yksi perussyy siihen,
miksi filmi on niin lyhyessä i j nn
luonut itselleen sellaisen valta-aseman.
" \
Kun nämä teknilliset r^eikat ovat
luoneet sille tämänlaisen aseman,
niin ei ole lainkaan ihmeteltftväft,
että se näyttelee myös huomattavaa
osaa kapitalistiseni, liikeyrityksenä.
Se rahamäärä, mitä £e olemassaolonsa
aikana on "jauhanut", on
uskomattoman ^uuri. Varsinaisessa
pesäpaikassaan,- Amerikan Yhdysvalloissa,
on siitä tullut yksi huomat*
taya Yhdysvaltain tuotannon lähde.
Nykyään se on, , muistaakseni, toisella
tilalla Amerikan loistavista
"busine8s"-afaareista. J a k un muistamme,
kuinka mahtavia Yhdysval
tain tuotannot ovat maailmassa muihin
verrattuna, niin emme voi pitää
filjniäkä^n minään muuna kuin
kaikkivaltiaan mammonan palveluk
scna. Ja sitähän se ehdottomasti
onkin. Se riistää työlfiisiään yhtS
häikäilemättömästi kuin kaikki
muutkin nykyajan taloudelliset yritykset.
Poikkeuksena mainittakoon "fil>
mitähdet" (joitä eräs vnnhanmaallr
min kirjailija nimittää "nykyajan
alhaiseksi roduksi, joktt andtstaa XSu*
ropan henkistä elämää kuin painajainen,
paha uni, kuin rutto j a sle-net
vanhan kulttuurin ruumista**).
Näiden tähtien palkat ovat kylläkin
kadehdittavan suuret. Mutta toÄ»
asfa kuitenkin «n, että näiden lois»
tavasti palkattujen tähtien rinnalla
kituu tuhansia ja taae tuhansia työ»
Iäisiä. Mutta jos näiden talottdel
listen seUckojÄ jälkeen siirtyisUn-
•mo tarkastelemaan'» tai arviotmäait
filmin (nykyaikaista) taiteellista
tasoa. Öfthan selviö, että silloin,
kun joku yritys on mammonan palveluksessa,
missä filmi nyt on, niin
se viis välittää silloin taiteesta. Se
yksjnicertaisecti tekee silloin mitä
taloudelliset lait määräävät, laih-kaati
välittämättä estetiikan säännöistä.
Ajatelkaanime niitäkin filmejä.
Joita tänään j a huömonns esitetään
lukuisissa biografiteatt-ereissa. M i tään
Tuieltäylentäviö, kasvattavia,
taiteellisesti viehättäviä eivät ne totisesti
ole. Alusta loppuun juo.-
neltaan läniköyhinä ne kulkevat
bhitsemme aivan kuin paha uni.
Mutta joiden mielenkiinto on siinä,
että ne ovat tekniikan viimeisien
muotojen jnukaan valokuvattuja.
Sehän se tekeekin ne katsojille halutuiksi.
Mutta mitalin sellaisia
modei-nisia yhteiskunnallisia draamoja
niistä ei hakemallakaan löydä.
(Vert, esim. Tollerin "Koneitten
murskaajat".) Monr^sa filmeissä
ön nähtävänä eeim. ylellisj-ytlessä
kasvaneen naisen tuskailu siitä, kenenkä
mahdöllise.sti hän valitsisi
puolisokseen tai rakasta jakseen
kymmenkunnaetä ihailijastaan, joutilas-
eläjästä. Ja tällaigja rs e ovat
filmit muutamia poikkeuksia l u kuunottamatta.
TällalHa nähdessään
tulee pakostakin harkinneeksi
keinoja, millä tämän ?uton voittokulku
tyrehdytettäisiin.
Asia ei ole niinkään yksinkertainen
ratkaista. Yksi suora j a yarms
keino sentään olisi, esim. se, jo?
"kaikkien maitten työläiset ryhtyisivät
yhteen" ja tek;--Jvät sabotaa-vastaavat:^.
-KäykäS psheaSyttinöS-J^
lä n i i n saatte nähd& J a katflB i»iik^~>.
dasta taidetta. Mutta heläkjnab^^
vSärSssä.v MidestSmme äin% «tt^~^
vät ble ottaneet huoadooo filnhi^^^'^^^
antaada opetnksiay -vfuok uraA jiä*
ncet ajassa jälelle. TäS k U p a i l l a k - ^
seen ^ifanin- kanssa ovat «IkaBeelf
näyteOä yhtä änsttäviä «peretteja^
j a revyjä kuin mitä vykjieet fil^
n i t k i n ovftt, tSten vielS tebo«et lax^i
hunpahrelulbten koko ThaiSaa tentp*
peUDft.
Mntta onpa maa, jokn «n yxpsilv* >
tSnyt 8ovitt»fc.^1nnnm<tn1[fa, v«iAaB '
ja traden suunnan vatopaideli jli--
teen, sekä tSUSin päSsayt saagea -
kunnioitettavalle taiteelliselle tMoI*
Ie kammallakin alalla. Tlteft ma»
!6n_, «räin .jtotvari-estetiikon tunnu»*
tuksen mukaan KeuTostollitto. TBSk - l
IB, hänen väittäm&ns|l mukaan, onmfc
molemmat sekä vanha ettft tmei
suunta löytäneet sovuasa tolsensn
Ja ^luoneet yhdessä harmonSaa. Ja
johdonmuicaisestt ajateDea aSyttSft»
kin tfimä olevan lopptxtulos asiassa.
I f o t t a jos tahdomme auttaa nHflcte r
molempien ' kehitystä eoposoiatonn»
nihi'täytyy meidän työlSSflten its«
asiassa on hySdykd fShaSesftybdft
Benralessa.
On ruvettava vaatimaan mySekfat
oikeus venäläisten fOmiieB esitfikdia:,
jä ennen kaikkea-eaiettSiA «Mm*
tehkin ainoastaan aiheeltaan hyvil^
tosKaiteellisia fllmejfi, sek& Inon-nonisesti
myös kfiytävft n&it& fOme-
Ift katsomaan. — Työmies • * '
M A A I L M A N SUURIN MOOTtORl*
L A I V A
on äskettäin laskettu vesille Ansa!*
don velstämsnä Crenoassa; -Se sai
tällöin nlnten . Augnetas. Laivan
vetftvyys on 82,000 bruttoionnla. J a
een koneet kehittävät 41,000 todi*
koitua hevosvoimaa. Titam on
216.6 ni. Se on siBOstetto noin
3.000 matkustajalle. Aluksen omis?
taa Navigazlone Generale Italiana.
FeodacQlsen ' yhtelskuntajäxiestel-män
kukistaminen Ja porvariUisen
järjestelmän astuminen sen tilalle v
oli historiallinen vfilttäm&ttGmyjrs.
Historia antoi porvariätoUe tehtävän
feodaalisen järjestelmän kukls-tamioessa.
— 3^nio)n on tyOyftcni-/'
iuoldca si^anut historialliseksi tehti*
väkseen aikansa eläneen porvarillisen
riistojärjestelmän kukistamisen.
Vankilat Ja vaino eivät v«i lannistaa
työväenluokkaa sen snorittaessa v
historiaUista tehtäväänsä. Järkky-mätt^
vainoista haolfanatta; käy
työvlienlfjiokka päämaaliaan kohtL
oli hyvä kuulo j a tytön porolla oli j nykyisiä filmejä vastaan. Mut-loello
kaulassa, jonka lämpse kuului* sitä he eivät J e e . Sillä nykyajan
dän olikin tavattava etkä "Jätkäin", "Hikolaiset"
kauas, ^a .poika kuuli Kentnian^
pihalle seh,^ J a hän palasi tupaan.
J a hetki vielä, niin tyttö oU siellä
. . . S i l m ä y s / j a riemun värähdys
j a jälleennäkemisen ilo s<)vittivat
kaikki. ,
Mutta Kentnrassa:eivät he kauan
saaneet olla, sillä vaari o l i kärttyir
nen J a komeasi muijansa levolle Ja
taipaleelle.
filmistä on tullut nykypäivien työr
Iäisille yhtä tärkeä huvi kuin-mita
muinoin. Rooman väestölle olivat
sirkushuvit. Se on riis kahKnnnt
heidätkin j a suuri yleisö on Jopa
antanut viimeisen roponsakin ' k i i -
toÖieuudella yhden illan huvisto.
N i i n mahtava on nykyisin filmin
valta. Jos taasen teemme «ajjoan
kysymyksen tcatterimiehille, niin he
Tapix>rahaa karhuista
iSherbroo^e, Que.; 7—" Haakonta*;
hallitus ön määrännjrt 16 dollarin.
tapi»orah^n karhuista. TBhän tii»
menpitecseen on Johtanut karhnjen^
suun lisääntyminen. Uaotamlett;
viinie syyskuukausien' aikoina- ,<rr^^
karhut tappaneet tuhan«ttain lamf^
paita. Jopa muitakin elukoita. ^
H U U T A V A A KÖYHYYTTÄ Y H D
Y S V A L T A I N PXIUCAU-PUNCISSA
Wa8hihgton. (FP) — PäS^M
k&t^>ungin armeliaisuus- j a hyväntekeväisyys-
yhdistykset Joutuivat
viime vuoden viimeiseflä neljännekö
scllä jakamaan ^köyhäinapua 44 prosenttia
enemmän kuin edellisen'vtio*
den viimeisellä neljänneksellä. AvnS^
tusrahastojen pienuuden takia y t i -
diztykset aikovat täsfedes kieltöS
uudet avustushakemukset. Kaksl-r,
kolmannesta perheistä, jotka
apua, joutuivat hädänalaiseen
perheen päämiehen e;
tai loukkaantumisen takia. Ja yi
kolmas-osa kärsi työttömyydi
Hätään joutuneet ovat «
seen huonosti palkattuja ammai.
taidottomia työläisiä. Joille Iyhytki4|
työttömyys merkitsee hätätilaani
joutumista.
Suomen
Pääkonsiiltvirasto |
koko Canadaa varten saofffitl^
kaikkia maan varalliselle edxuMf
selfe kanlovla tehtäviä, antaa pf^
seja matkostasta varten Irott
faan tai manalle, vahvistaa atSä,
Jöja> käännöksiä y.m., selvittBä
rihtS- Ja maita Ssemen ktmmlaf^
kohdistovia asioita. K i r j o t t a k a^
sotleeaia: CoBsidate General «if R
Und,:':618^ St. 'C(iai^rimä:-Stnil^^
Varakotträ^lfvira^tojen osotteet wi
Viec-CJoiJsulate of. Fintahd,
Arthnr* Önt:; Viw-C(msbto ,\
FthUmd, €^. P . R, Ste^meaiip F l
AgentTs Office, -St^ John, I T . ^
Vtoe^ConsoIate of Finland, 551 ^
weStr«tpt< Vancouver, B. CjV
Consolate of Finland, 319 Bay:]
Tonmto^ Osti
Coasalato G O M M I of FSdfMi
5 l 8 - l f c v * W i i c Ä - « ^ ^
' -"m
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, February 2, 1927 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1927-02-02 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus270202 |
Description
| Title | 1927-02-02-05 |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| OCR text |
No. 13 — WN Keskiviikkona; hehnik. 2 p:nä—We€L, Feb. 2
S U O M E E N
Kurssi Suomen Markkaa
natdstaldh* .v^kneksista. Eoa yksimielisyyttä,
riittää jookossamnle
niin kauppamme tulevaisuus ön varma.
Osunskaupöi kohtalo ei riipu
liikemiesten 'ennustuksista, vaan oj
suuskaupan kannattajista. — KassuT
B O R D E R C I T I E S . O N T .
Omadan Dollarilta
L A H E T Y S K U L U T t
40e HibetyksiBtä alle $20.00, 60e lä-ll
«tylänstä,?20.0a—$49.99, 80c lä-
Iietyksistä $50.00—$79.99 j a $1.00
^etyksistä $80.00—$100.00 sekä
2Se jokaiselta seuraavalta alkavalta
sadatta dollarilta.
SähkosaBomalSbetvkiUtS OVat lä-betyskolnt
$3.60 lähetyksiltä.
£aikki Bibkolähetl^l^t ^«hdlfin
•noraaa Sndbnrysta Helaintiin sa-
'i&KBa ^päivänä koin Vapauden
konttoriin.
Sndbaryssa: j a ymparistQUä asuvat
•oiv^t käydä' Vfipauden EonttoriBss
Ce<|gKtmnBMa erikoiaknrssia.
t J U V A P I L E T T E J A MYYDXXN.
T I E D U S T A K A A PILETTIASIOITA
Tehkää lähetykset osotteella
^ VAPAUS,
Boa 69, 3UDBURY. ONT.
Vapaudelle ottavat rahaviUtyksif
Irastaan mySskin:
V A P A U S BRANCH OFFICE
816. Bay Street,
^ Port Arthur,. Oatario.
DAVID H E UN
«ripaikkakunni^ Pohj.-OatarioBaa.
A . T. H I L L ,
Toronto, Out. — Tavattavissa iltakin
957 Broadview AveJ, j a i^fviän
Boem 304/ 96 King 3t,^
mistautaikaa tämänkin asian varalt
a osuuskaupan ensimaiseen vuosikokoukseen.
Kielivaikeuksia ei tarvitse
peljätä, sillä tämä kokous on
vain suomalaisia varten j a pidetään
suomenkielellä. Sinne menemme o i kein
joukolla.
Agitatsionia osuuskauppamme hyväksi
ei ole tehty .juuri nimeksi-kääUi
lukuunottamatta viime kevät^
tä. Vasia-agitatsionia ovat sensijaan
tehneet kauppalan liikemiehet
kauppa-apulaisilieen, jotka myöskin
ovat esiintyneet "prohveettoina" ennustellen
kaupallemme synkkää kuolemaa.
Onpa vielä osa työläisiäkin,
jotka eivät vieläkään käsitä, että
^uuskauppa.. on heidän liikkeensä:
vaan ovat heti valmiit tiiomitse-maan
osuuskaupan kerrassaan mitättömäksi
pienemmästäkin syyäta.
' Kaikesta' huolimatta osottautui
kauppamme heti alussa' toimintakykyiseksi
ja. elinvoimaiseksi: Kahden
önsunäisen kuukaudeh ajalla sen
liikevaihto ylitti $27-,000, j a liike-voitto
oli — - n o senkin kuulettt
vuosikokouksessa. Silloin .myöskit
saatte, jpäättää mihin se liikevoitto
käytetään.
Kauppam'me tilanne- on 'Valoisa
Alkuvaikeudet voitettiin ' yksimieh "*
syydellä j a sen avulla suoriudutaan
neljää ratsudivisiaa", kertoo Trotski
ifctitamalta K K : l l e lähetetyssä" sähkösanomassaan.
Nämä kaksi esimerkkiä
kuvaavat hyvin sen, mitenkä
suuri vaikutus on taiteella j a mitenkä
suurta osaa se näyttelee luok-ka-
aseena.
Kirjallisuus on yksi taiteen tärkeimmistä
aloista. Proletaarinen
kirjallisuus, samoin kuin yleensä
proletaarinen taide, tulee eroamaar.
porvarillisesta j a kaikista muista siten,
että se kasvattaa luokan jokai
seen yksilööij kollektiivista henkeä,
sitoo ne~ yhdellä solidaarisuuderi
tunteella j a yhdellä pyrkimykselli.
yhteen päämäärään.
Porvarillinen kirjallisuus, oli syn-tsmyt
oloissa, dolloin aineelliscsts
puolesta huolehtr oikeuksia vaille
oleva luokka — proletariaatti ja
sen hienommista taiteellisista muodoista
-erikoinen väestökerros —
jammättitaitqinen intelligrenttiryh-,
mä, joka,samaten oli vailla oikeuksia
valtiovaltaan nähden.
Kapitalistinen kehitys, samalla
kun se kulkee eteenpäin, 'Tcaivae
hautaa itselleen", t.s.' samalla kehittyy
se voima, joka hävittää vallitsevan
järjestelmän. Kasvaa proletariaatti,
joka muodostuu järjestyneeksi
voimaksi porvaristoa vastaan.
Näin ollen intelligenttikerrbs jou-
'tuu kahden aallon keskelle^ Kaukö-näköisimmät
sen edustajista — tiedemiehet,
taiteilijat y.m. sorron ' p a kottamina
*alkavat hakea pää^ä
porvariston kahleista. Toiset mistä
sortuvat yksilöinä, hävittäen yhteis-
•kuphan tunnuÄufcsen ? - toiset niisr
ta tulevat proletarip' i i n Inttolai-siksi,
kuten Anatole r,ance, Martin
N « 6 , Upton Sindfc'-. Henri Bar^
busse y.m. Sam4ll8 ;' se "kansan",
työtätekevien keski- > ' osta lähteneet
IdiijaiUiai raivaavat '-itänsä.
Saont&Iaisea jarjectöa outsto i i :o
37 piti vuosikokotiksensa 23 p:nä
tammik- Hy\-äksyttiin osaston sekä
sen ^toimikuntien toiminta- j a t i -
Kkertomukset sekä myönnettiin asi-
'^anomaisille tili- ja vastuuvapaus.
Ylimalkaisesti katsoen on kuluneen
vuoden toiminta ollut hiljaista
eteenpäin . menoa. . Toiminta voimia
j a alaa olisi ollut riittävästi, mutta
vaikeuttajana on ollut huonepula.
Vuoden vaifateossa tehdyn tilinpäätöksen
mukaan oli oi^aston puhdas
omaisuus $2,212.20, johon sisältyy
pankissa olevat varat' $623.20, s e l^
rakennustontti, arvoltaan $1,250.
Hitään velkoja ei ole.
Osaston puheenjohtajaksi valittiin
yäia&-'Li3u»ila,'. ja. muiksi johtokunnan
jäseniksi Elrkki H i l l , Ilmari
Koivu, Lenni Berghall, John Mek-konen,
Victor Vanhala j a Ville H a -
loneii.
Lisäksi valittiin muut tarpeelliset
virkailijat j a toimikunnat. f.
Sentähdcn kun osastolle nykyises-sä
töimintahuoneiistossa on asetettu
sellaisia ehtoja, että emme niitä voi
hyväksyä, vclvotettiin haallkomitea
ryhtymään tarmokkaisiin toimenpiteisiin
uuden haalin, vuokraamiseksi.
Lenin-Lkuemburflr-Liebkneeht-jah-l^
t suhnontainia-,23 p. t.k. onnistuivat
yli kaikkien odotnstenT Jo paljon
ennen - määräaikaa täyttyi
Temple"-tea',teri. johon mahtuu i s tumaan
700 henkeä, juhlivista työläisistä.
Jokaisella näkyi pieni pu-nainen
mustalla verhottu rusetti
rintapielessä. Ohjelma oli monipuolinen
ja arvokas. Erittäin i n nostavan
vaikutuksen teki Toron-fi)
sta tulleen nuorisoliiton sihteerin
toveri Ryanin puhe. Myöskin suomalaisten
pyramiidit j a ukrainalaisten
soitto- j a lauluesitykset-otettiin
myrskyisillä suosionosotuksillä vastaan.
:
Nnbriao-oMMto perustettiin paikkakunnalle
24 ,p. tammik. .Liiton
sihteeri toveri .Ryan oli vartavasten
lähtenyt Torontosta saadakseen r a -
jakiaupunkien nuorison ravistettua
hereille. Onnistuikin hän siinä niin
paljon, että jo perustavassa kokouksessa
ilmottautui 13 jäsentä. Me
puolestamme kehottaisithme myöskin
suomalaisia nuoria ottamaan
nuoriso-osBftossa toimimisen oikein
sydämen asiakseen. Mutta jos nuorille
on samantekevää minkälaiseksi
heidän tulevaisuutensa muodostuu;
jos heille on samantekevää elää
loppuikänsä vapaana kansalaisena-tai
kitua kahleissa; jos heille on
samantekevää antautua teurastettavaksi
kuin lammas tai taistella kuin
mies oikeuksiensa., puolesta —- a i join
, heille olkoon myöskin samantekevää
miten he nuoruutensa ajan
kuluttavat.' Mutta jos asia on päinvastoin,
silloin odottaa teitä se
joukko, jolle työväenluokan tulevaisuus
on määräävänä kaikessa.
Siis jokainien nuorukainen j a heito-sim
<;k>tiqjr Kette. Jack Lohdoir
Oa selvää, että keidSn ideologinen
jäseneka omaan järjestöönsä-
Kommniustxiniolveea . t i k a H u cn
Ic&npaBldlEomiteaB - vuosikokouksessa
valittiin komitean puheenjohtajaksi
alkavalle vuodeHe John Mad, sihteeriksi
j a rahastonhoitajaksi H u -
«ÄlUck, poliittisiksi järjestäjiksi L .
Berghall j a E . Otrvinovsky, sekä
tecllisuusjärjestäjiksi E. H i l l j a F .
Laine. Keskuskomitean kokoukset
pidetään joka toinen tiistäi-ilta 200
Perent Ave.
24 akkaa, ejkä yhtään palvelustyttöä,
o l i saapunut viimeiseen naisosaston
kokoukseen. On kummal-,
lista, että vaikka paikkakunnalla on
palvelustyttöjä ehkä enemmän kuin
naimisissa olevia naisia, että palvelustytöt
ikäänkuin yhteisestä päätöksestä
boikottavat naisosastoa,
vaikka naisosaston toiminta on j u u r
i järjestetty palvelijattarien vapaapäiviä
j a mukavuutta silmällä
pitäen. Vaikka paJvelijattaret eivät
ajattelisi mitään muuta kuin omac
parastaan, niin siltäkään, puolen ei
yoi ymmärtää heidän passiivista
suhtautumistaan naisosastoon. • Siellähän
heillä on paras tilaisuus va-p£^
päivinään tavata tovereitaan. J a ,
sitte joa enemmän palyelijattarie
alkaa käymään naisosaston mukana
voidaan heitä varten järjestää vapaa
paikanhankinta y.m. Kyllä asia
on, ts^töt, sillä tavalla, että. tässä
maassa, sen paremmin kuin misajLän
muussakaan maassa, ei saa mitään
oikeuksia, eikä. etuisuuksia jos ei
itse niitä hanki. Ja ne te voitte
parhaiten - hankkia osatovereitt«ni\e
kanssa yhteenliittymällä.
Puolaa veriorgioita vaataan pitivät
rajakaupunkien ukrainalaiset
työläiset mahtavan protesUkokouk-sen
16 p.\tammik. Kokouksessa,
jossa oli läsn|l noin 600 henjceä,
päätettiin lähettää vetoomus Canadan
hallitukselle Ottawaan, että se
ryhtyisi diplomaattista tietä vaati^
maan terrorin lopettamista Puolassa.
•
TYdVXEN URIMU
HIIHTOKILPAILUT SUDBU-RYSSA
nen puolensa ei *voi olla kokonaan pro
letariaatille vastaavaa, sillä he eivät
lähteneet siihen. Eivät sulattaneet
^en psykologiaa, vaan h3ri'äksyivät.
Mutta kaikesta huolimatta he jäävät
-•nsimäisilcsi pioneereiksi proletaarisen
kirjallisuuden alalla.
Heti sen jälkeen, kun oli tapahtunut
v. 1905 vallankumous, huomaamme
Venäjän työläisten keskuudessa
suurta pyrkimystä ei ainoastaan
järjestäytymiseen, vaan
myöskin taiteen ja yleensä kulttuurikysymysten
alalla, joka ilmenee
lyös kirjallisuudessa.- . Hauskojp.
muisteljaia kertoo Maksim Gorki j
työläisten kirjeistä, joita hän sai-
-tidottain Venäjältä, asuessaan Italiassa.
"Vuosina 1909—10 olen lukenut
yli 400 kaunokirjallista kertomusta
j a runoa. • Niiden tekijöinä ovat
"kansasta lähteneet k i r j a i l i j a t " , ..
Suurelta oisaltaan nämä käsikirjo-tukset
ovat huonosti kirjotettuja
kielellisesti. Ne eivät Jkoskaan tule
julkaistuksi. Mutta niihin .on sulkeutunut
ihmisen elävä elämä, niistä
kuulun välitön joukkojen ääni
•jä n e antavat mahdollisuuden kuulla,
m i t ä ajattelee liikutettu venäl
ä i n e n pitkinä talviöinä."
Tarkastellen näitä, kirjotuksia, s i tä
sisältöä, hän jatkaa:
. . . ^ n lujasti vakuutettu s i i -
ejtä p r o l e t a r i a a t t i voi l u o da
oman kiijallisUutensa,^samoin kuin
se suurin uhrein j a v o i m a n p o n n i ck
tnsten kautta loi j o k a p ä i v ä i s e n sa-n
o m a l e h d i B t ö n s a . " - ,
• Tosin vähäistä oli se' kizjaUisuiUt
mitä voitiin' saada ennen Lokakuun.
T^Iankumousta. 3{ntta saatiinhan
koulnutetfcua sellaiset kirjailijat,
kuten Demjam Bednyi y.m. vähemmän
tunnetut, jotka heti vallankumouksen
jälkeen pystyivät «tta»
maan vastaan suuren ja- vastunii«
gbasen •'tehtäi>5p saoriUauiisen toteen
alalla.
(Jatk.)
SudburyÄ Kisa oli saanut järjes-tädcseen
hiihtokilpailut viime sunnuntaiksi.
Aamulla uhkasi hiihtäjiä
aikamoinen lumipyry, mikä sentään
kello kahteen mennessä selkeni.
Kun kilpailun lähtöpaikka o l i
jäällä, jota oli hiihdettävä noin 2
km., niin muodostui kilpailusta perin
vaikea, sillä lumi oli monin paikoin/
pelkkänä vesisohjona. Kaikkien
kilpailijoiden jalat olivat polveen
saakka märät. 5 km. kierros oli
hiihclettävä neljään kertaan.
kilpailijoita oli perin ' vähän.
Miesten 20 km. matkalle ilmotl^Ur
tiii vain neljä miestä;, joista yksi
keskeytti. Tässä, yaikeasBa kelisse
saatiin tietysti huonot tulokset, mitkä
ovat seuraavanlaiset:
1. Pauli Jansson, Kisa, 1 t.^ 53
m. 22 sek. ,
2. Matti Leskinen, Kisa, 2 t. 8
m. - lÖ sek.
3. S. G. Neil, Kisa, 2 t. 23 m.
34 sek.
Naisten 2-lan.
Matkaan lähtijöitä oli neljä, joista
yksi keskeytti. Ajat seuraavat:
1. Siiri Ristanen, Kisa, 14 m.
43 sek.
2. Elina Myllynen, Jehu, 15 m
45 sek.
3. Lempi Aspelin, Jehu, 16 m
58 sek. .
Jehuttarista ansaitsee erikoista
huomiota. Elina Myllysen mainio menestyminen,
jota hän osotti jo Bea
yer Lakella joku aika takaperin
Hän on erinomaisen reipas ja terhakka
nainen, vaikka olisi jo aikoja
sitten päässyt vanhainpiikair.
sarjaan. »
Alle 15 V . poikain 2 km. '
•Alle 15-vuötiaitten poikain sarjaan
ei osallistunut ainoatakaan k:
salaista. Taitavat pojat kaupungissa
laiskiintua j a pilaantua. Jieiyi
lähtijää suoritti kukin osuutensc
loppuun. Ajat seuraavat:
1. Aarne Mäkinen, Long Laken
Jyry, 13 m. 5 sek.
2. Niilo Myllynen, Jehu, 13 m,
9 sck-
3. Eino Salo, Jyry, 18 m. 6 sek.
4. Viljo Hänninen, Jyry, 19 m.
22 sek.
-Aarne j a Niilo osottautuivat erit-lisäksi
menestyvät erittäin hyvin.'tanssiaisissa, jossa lemusi pihka ja
E i k a äidin tarvitse iBJnkaap olla hä- .tuoksui eltaantunut h i l d . . . .
peissään aita että ei pärjännyt po-( J a Vaaran pihalla kuuli hän Vaajalleen,
siUä hän saa olla ylpeä po-!ran tytöiltä pojan menneen K e n -
j a s t { ^ . . - ' turaan. Hän kiiruhti sen kuin
Sisua j a tarmoa tarvitsi aikamoi
sen annoksen jok'ainQa kilpailija:
joka moisessa kelissä pysyi uskollisesti
laduUa'loppuun saakka. .
Kilpailulliselta kamalta .katsoen
oli perin- valitettavaa, ^ että Paul:
Jansson e i saanut^Beaver Laken hirmuja
vastaansa. Silloin oliäi saatu
punnita kuka on kuka täntän t a i -
jien hiihdoissa. Mutta onhan meillä
vielä mestaruuskilpailut edessä.
Liiton "sihteeri.
YfeisöM
P A K I N A A LÄNNELTX
• •
kirjotuksen oikaisemiseksi pyydän
julkituoda mielipahani sen johdostr^
jos . olen rkirjotukseesani " P a k i n ah
läniieltä^^käyttäns-t^ väärää"^ lausuntoa,
mikäli on kysymyksessä entisten
piirisihteerien puolue jäsenyys..
Olin saanut väärän tiedon tuosta
asiasta JOS kerran T. H : n (Vancouverista)
lausunto on tosi, jota minä
cn epäile;
Tarkotukseni ei oUut arvostella
puoluetoimitisijoita aiheettomasti
enempää kuin muitakaan puoluejäseniä.
Tarkotukseni oli lausua vakava
sana sellaisille puoluejäsenille,
jotka ovat kevytmielisesti jääneet
pois puolueesta sellaisen tekosyyn
nojalla, etta "Canadan kommunistipuolueen
bolshe\'iäointi. bn ennenaikaista".
Olen T. H : n kanssa samaa
mieltä siinä, että tuo puolueen
bolshevisointi teki puolueen toimin-takuntoisemmakäi
siitä huolimatta,
vaikkapa 6e yiskaisikin joitakin suomalaisia
jäseniä tiepuoleen.
Toverillisesti
N. Altcn.
Ne vastainkäymiset
K i r j . Azlag Jarga
täin tasaväkisiksi pojiksi, joista on
toivossa saada todellisia miehiä, mikäli
h^ -pysyvät oikealla urheilijan
ladulla j a karttavat hinonoja j a t u r '
hia elämäntapoja. Terästä j a tarmoa
miehessä \tarvitaan. Sitä sa?
kyllä: jokainen poika, joka sitä todella
haluaa.
Niilo on muuten naisten kilpailussa
toiselle sijalle joDtuneen' Elina
Myllysen rivakka poikaa On perin
harvinaista, että äiti j a poika oyai
samoissa kilpalittissa j a kumpikiD
Tj'ttö p i i kaikin puolin muuten
mallikelpoinen ja sellainen herttainen
j a . punaposkinen kassapää, paitasi,
että -hänessä o l i liian paij-on
'%követoa", niutta Kian Tähän
"kiinnipitoa". "
Hän. oli jo ehtinyt moneen iskeä
silmänsä, mutta yhtä useasta myös
jäädä, kunnes nyt oli hän tavannut
poJan|. josta hän viimeinkin luul
i > voiv^nga kiinni pitää. Ja sitä
varten Qli hän nyt tehnyt ntatkan
naapurikylään, jonka läheisyydessä
oli savotta, tukkityömaa.
Nyt sattui niin, että tuo kylä
muodostaa jonkunlaisen soikion, pitkulaisen
ympyrän. Kylää voi kierr
tää loputtomasti kaksi ihmistä t a paamatta
toisiansay jos he nimittäin
. eivät jouda toisiansa odottamaan.
Sillä tie i.ähtee Serutasta,
Nierretän päähän, josta se- palaa
Vaaran kautta., Kenturaan j a takai
sin Scruttaan.
Tyttö-— hän oli urhea tyttö —
oli tullut porolla ajaen Seiruttaan,
jossa hän pani poronsa syömään
kuultuaan pojan olevan Nierretän
päässä. Sinne hän lähti jalan. Poika
taas vuorostaan sai tietää mielitiettynsä
saapumisesta. Jä koska
rakkaus on malttamaton, niin heitti
hän kiireen pikaa pihkalle lemuavan
työpukunsa yltänsä j a puki i t sensä
juhla-^uun.
Tässä, on huomattava, ettei poika
ollut souyari, sillä souvarilla ei ole
milloinkaan kahta vaatekertaa. Hän
oli seikkailuhalusta' lähtenyt metsään.
,
Poika päätteli, että koska Kentu-i-
an perä oli aina tavallisesti oleva
nuorten tavallinen kohtauspaikka,
niin oli hän luonnollisesti sieltä
Öytäv4 tyttönsä paljo varmemmin
-lum Serutasta, jossa väet olivat
iaesdatioläisia herännäisiä. ..Ja siksi
hän lähti oitis Ker.turaan. /'
Sinne saavuttuaan myhäili heti
tupaan tultua Kenturan kielevä e-mäntä:
— Taisit lähteä Vilmaa' hakemaan.
Kuuluakin juuri" tulleen
tuonne Seruttaan. ,
—- Minäkö. En minä, esteli poika.
— Enhän minä "Vilxaaa.
Mutta kiire hänelle kuitenkin t u l
i , kun ei tyttö ollutkaan täällä.
Hän ajatteli, että jos tyttö vielä hyvinkin
ehtii lähiea Serutasta Nierr
e t ä n , j a rupesi tekemään vlähtöä.
— Älähän nyt. Kahvikin on tässä
heti valmis, esteli emäntä.
— Kiitos,, En halua, sanoi hän.
Ja niin työntyi hän ulos järvelle.
Mutta v o i ! Saavuttuansa perille,
oli-tyttö ^ehtinjl jo lähteä Nierret-täan.~
Poika tuota pxk^ jälkeen.
Nierretassä olivat savotan miehet
parhaj^^atan saaneet tanssit alkuun,
kun tyttö saapui sinne. Mutta a h !
Poika ei ollut siellä.
, j Tyttö arvasi aivan oikein pojan
lähteneen - E^nturaan. J a alotti hän
taivalluksen Vaaran, kautta Ken
turan mökille.; J a siunasi tyhmyyttänsä^
^^^tei hän oitis sjatellnt, että
-tietenkin Kenturan tädin luona hei-ennättl
Kenturaa kohti. Mutta tai^
vasten, taatto! 'Poika ' o l i mennyt
Seruttaan. Kenturan tädillä oli nyt
kahvi valmis, mutta sitä ei tyttö
joutanut' odottamaan, -että täti olisi
sen tarjonnut. Ei, hän lähti oitis
Seriattaan.
Siellä hän ei kuitenkaan kehdannut
kysyä, josko poika oli siellä.
Mutta sitä ei hänen tarvinnutkaan,
sillä Serutan^säntä kerto! Aarnon
käyneen tapaamassa häntä ja lähteneen
Nierrettään. .
Tyttö jälkeen. Mutta tansseissa
ei i>oikaa enää näkynyt, sillä hän
oli lähtenyt tavottamaan—tyttöänsä
Kenturasta.
Ja niin alkoi uusi kierto.
Kenturassa oli tulos sama. Ja
kun t>'ttÖ saapui "kolmannen kerran
lähtökohtaansa, niin otti hän poron
ja-lähti. eiUä tavottamaan poikaansa.
"Mutta saavuttuansa'- Nierret-tään,
sai hän kuulla pojan ottaneen
hevosensa, lähtien sillä tavottamaan
mielitiettyänsä.
Rakkaus on kiihkeä j a malttamaton.
Ja nyt alkoi todellinen ta-kaa-
ajo, takaa-ajo, jouka tapaista
eivät Kentura-järven rannat ennen
olleet nähneet. . Levähdysasemina
olivaf enää Kentura j a Nierrettä.
Kummankaan rakastuneen pilahan
ei palkähtäns^t palata jälkiuns^^ä
myöten takaisin, yhtävähän kuin
oli aikaa jaadä Nien-cttään tanssir
maan tahi. Kenturaan'kahville. i
Kenturan täti innostuu myös a-siaan
ja lähti tapaamaan Nierretän
Salkkoa, saadaksensa neuvotella, miten
he voisivat saada rakastuneet
yhteen.^. Mutta poika öH ehtinyt
saada ^ a l k o n liUitemään suksilla o i -
koseen Kenturaan viemään tytön
varalle sanaa, että hän odottaisi
siellä häntä. Mutta Kenturasta
johti pari eri suksilatua Nierret-tääh.
Ja niin sivuuttivat Kentu»
ran täti j a Salkko toisensa tietämättä
toisistansa mitään. •
Ja kun täti saapui perille niin tuli
poika myös. Täti kävi tanssituvassa
tarkastamassa, miitta ei etsittävä
siellä ollut. , , , /
Saikon saavuttua Kenturaan oli
tyttö pihalla lähdössä uudelle kierrokselle.
Silloin pyysi Salkko tyttöä
odottamaan Kenturassia kuten
poika oli käskenyt. Ja täti ehdotti
pojalle aivan samaa Nierretessä.
^ Ei sovi! sanoi poika. -— Lähetin
Sälkon viiemään Vilmalle sa.
nan, että odottaisi minua siellä tqil-lu
kunnes tulen.
_ No niin, aprikoi myös Kenturan
täti. — Lähdemmekiri sinne
niin*^ siellähäri me sitten heidät löydämme.
Kumpaa tietä menemme? ky
syi poikaj.
Menkäämme Serutan kautt^i ehdotti
täti. — Matka on sama kumpaakin
tietä . . . mutta. oh siitä se
etuj että jos ei Salkko olisi ehtinyt
ajoissa perille, niin tapaamme
Vilman tiellä.
Aivan. Ja minä jätän hevose-talliin.
Kyllähän sitä nyt jo
Taivaan linnuilla on pesänsä,
mutta rakkaudella harvoin, mihin
päänsä kallistaisL Ei auttanut.
Tialviöisel^ tielle täytyi.
Mutta senjälkeen eivät tyttö j ^
poika ole enää Kenturajärven ran<
toja kiertäneet.
Pakinaa f Olgista
jalkaisinkin ennättää
Mutta tyttö ei Kenturassa luottanut
SalkkOon niin paljon, että olisi
malttanut odottaa, vaan kun Salkko
j a .Kenturan vaari rupesivat juttelemaan,
niin pistäytyi hän ulos
Ja kuului vain kellon lämpe, ja niin
oli tyttö taas taipaleella Nierrettää
kohti . . . Sillä rakkaus on kiihkeä
j a malttamaton. Ja hän toivoi t a paavansa
poikansa pikemmin . . . ja
ehkäpä saavansa tanssia Nierretassä
polkan tai parikin pojunsa kanssa.
— No nyt se lähti, päivitteli Salkko.
_ Niin kuului, menevän, myönsi
Kenturan vaarikin.
Mutta ah! Sydämettömät kohtalottaret
. . . Poikaa ei tanssituvassa
näkynyt. Näkyi vain souvareit-ten
lippalakkeja j a lemusi pihkalla
Tyttö nipristi nenäänsä j a painui
pihalle.
Siellä kertoi Nierretän pikkutyttö
Aarnon lähteneen^ äsken Kenturan
tädin kanssa Seruttaan.
_ Joko aikaa menivät?
— E i hyvin kauan. • \ '
J a viVielä, kerran lämpsähti kello
j a kuului pulkan perärenkaan k l i -
pinää kuraiselta tieltä ja pj-rynä
katosi tyttö tuolle 2 ja puolen k i lometrin
kylätielle.
Poika oli, huolimatta Saikon ja
tädin j a vaariiy kielloista, kun tyttö
ei Kenturassa ollutkaan, lähte-nyt
uudelleen Nierrettään.
Mutta Jumalan kiitos! Hänellä
Filmiteatteri on verrattain nuori.
(Varsinaisen merkityksensä se alkaa
saada vasta tämän vuosisadan alussa.
Se vähäinen "nauha", mistä
filmi luhti alulle-.vierimään maailmalle,
on nykyisin mahdottoman
pitkä. -Filmiteatteri tavataan nykyisin
melkeinpä maailman joka
kolkassa. Sen vuoksi on paikaSaan
hieman tarkastaa niitä syitä, jotka
ovat tämän aseman filmille luoneet,
Cnsimäisenä tällaisena syynä oh f i l min
teknillinen etevämmj-ys puhenäyttämöön
verrattuna. Puhenäyttämö,
jolla ennenvanhaan tyydytettiin
ihmisten näyUämöIHset harrastukset,
on nyt^iilmiii) verrattuna
tullut liikkuma-alaltaan y > ajotetukst
esit3>kseksi. Filmi ei ole slflQttQ
niinkuin puheteatteri, ahtaaseen
nB)'ttämöön, vaan voidaan filmaus
toimittaa mitä vaihtelevammassa
ympäristössä ja tapahtumapaikkaa
voidaan siirtää, sekä käyttää sellai*
sia teknillisiä apuneuvoja hyväksi,
kuten räjähdyksiä, tulipaloja, tulvia
y.m., jotka eivät puhenäytt&m51I&
tule kysymykseenkään. Tässä-oh
mielestämme yksi perussyy siihen,
miksi filmi on niin lyhyessä i j nn
luonut itselleen sellaisen valta-aseman.
" \
Kun nämä teknilliset r^eikat ovat
luoneet sille tämänlaisen aseman,
niin ei ole lainkaan ihmeteltftväft,
että se näyttelee myös huomattavaa
osaa kapitalistiseni, liikeyrityksenä.
Se rahamäärä, mitä £e olemassaolonsa
aikana on "jauhanut", on
uskomattoman ^uuri. Varsinaisessa
pesäpaikassaan,- Amerikan Yhdysvalloissa,
on siitä tullut yksi huomat*
taya Yhdysvaltain tuotannon lähde.
Nykyään se on, , muistaakseni, toisella
tilalla Amerikan loistavista
"busine8s"-afaareista. J a k un muistamme,
kuinka mahtavia Yhdysval
tain tuotannot ovat maailmassa muihin
verrattuna, niin emme voi pitää
filjniäkä^n minään muuna kuin
kaikkivaltiaan mammonan palveluk
scna. Ja sitähän se ehdottomasti
onkin. Se riistää työlfiisiään yhtS
häikäilemättömästi kuin kaikki
muutkin nykyajan taloudelliset yritykset.
Poikkeuksena mainittakoon "fil>
mitähdet" (joitä eräs vnnhanmaallr
min kirjailija nimittää "nykyajan
alhaiseksi roduksi, joktt andtstaa XSu*
ropan henkistä elämää kuin painajainen,
paha uni, kuin rutto j a sle-net
vanhan kulttuurin ruumista**).
Näiden tähtien palkat ovat kylläkin
kadehdittavan suuret. Mutta toÄ»
asfa kuitenkin «n, että näiden lois»
tavasti palkattujen tähtien rinnalla
kituu tuhansia ja taae tuhansia työ»
Iäisiä. Mutta jos näiden talottdel
listen seUckojÄ jälkeen siirtyisUn-
•mo tarkastelemaan'» tai arviotmäait
filmin (nykyaikaista) taiteellista
tasoa. Öfthan selviö, että silloin,
kun joku yritys on mammonan palveluksessa,
missä filmi nyt on, niin
se viis välittää silloin taiteesta. Se
yksjnicertaisecti tekee silloin mitä
taloudelliset lait määräävät, laih-kaati
välittämättä estetiikan säännöistä.
Ajatelkaanime niitäkin filmejä.
Joita tänään j a huömonns esitetään
lukuisissa biografiteatt-ereissa. M i tään
Tuieltäylentäviö, kasvattavia,
taiteellisesti viehättäviä eivät ne totisesti
ole. Alusta loppuun juo.-
neltaan läniköyhinä ne kulkevat
bhitsemme aivan kuin paha uni.
Mutta joiden mielenkiinto on siinä,
että ne ovat tekniikan viimeisien
muotojen jnukaan valokuvattuja.
Sehän se tekeekin ne katsojille halutuiksi.
Mutta mitalin sellaisia
modei-nisia yhteiskunnallisia draamoja
niistä ei hakemallakaan löydä.
(Vert, esim. Tollerin "Koneitten
murskaajat".) Monr^sa filmeissä
ön nähtävänä eeim. ylellisj-ytlessä
kasvaneen naisen tuskailu siitä, kenenkä
mahdöllise.sti hän valitsisi
puolisokseen tai rakasta jakseen
kymmenkunnaetä ihailijastaan, joutilas-
eläjästä. Ja tällaigja rs e ovat
filmit muutamia poikkeuksia l u kuunottamatta.
TällalHa nähdessään
tulee pakostakin harkinneeksi
keinoja, millä tämän ?uton voittokulku
tyrehdytettäisiin.
Asia ei ole niinkään yksinkertainen
ratkaista. Yksi suora j a yarms
keino sentään olisi, esim. se, jo?
"kaikkien maitten työläiset ryhtyisivät
yhteen" ja tek;--Jvät sabotaa-vastaavat:^.
-KäykäS psheaSyttinöS-J^
lä n i i n saatte nähd& J a katflB i»iik^~>.
dasta taidetta. Mutta heläkjnab^^
vSärSssä.v MidestSmme äin% «tt^~^
vät ble ottaneet huoadooo filnhi^^^'^^^
antaada opetnksiay -vfuok uraA jiä*
ncet ajassa jälelle. TäS k U p a i l l a k - ^
seen ^ifanin- kanssa ovat «IkaBeelf
näyteOä yhtä änsttäviä «peretteja^
j a revyjä kuin mitä vykjieet fil^
n i t k i n ovftt, tSten vielS tebo«et lax^i
hunpahrelulbten koko ThaiSaa tentp*
peUDft.
Mntta onpa maa, jokn «n yxpsilv* >
tSnyt 8ovitt»fc.^1nnnm |
Tags
Comments
Post a Comment for 1927-02-02-05
