Vapaus, February 28, 1948

              Idassa ja 7-35?
lat SS
lila n-A^c/Tjtii]
nan sok*-a
AT XOIMVAT
1 sokerin n.^-^
anlla, kr ori:'
13a air.e..:-, o-alenne
re^;.
•Ulla. P u r . r a , / ^!
UysraxLs-ä. TJ^^"
: aikana
i/iC^ levala—kansamme]
kiiltiuuriperintö
jiticui: loiselta sivulta) ! mpnei taidonr^j-tteer. K u n he Väiaä-1
roojsen kanssa hankkzutuivat ihme- '
^-..sr.K->---an runojen 5ynt>toto- jnyliya. Sampoa,, Pohjolasta rvoJtä-'
' . l i ---^ :r.-.a^ tutkimaan nuden >h. ^^^^^^^ valmisi: Ilmannen kumpijaml.
.•.^.nr.i-:--tÄ ';salioa PorvarjJliset J ^^^^ .^^ Vamambmen kehäsi- ^
peäya:- näkenai:,,
•uiusten alensin'
h a i j ^ p i a n;a'^;
yys:a ku:r. se
»Slkat. aiheuta
lolemmisia ra
vouoiita. Ti.
ottava: n:o!e
ie'dan työssä f;
ilisti.
Dhmatta- "lon
muo*o tuottai
tavia • etuisuuiäi
meidän täytyy 5
ihmiset,: jotka
m • huonornakuij;
la itselleen mi-i
makmsmta^ vetu
a. Hedelmamtb-:
ppi, saaaaan erj
molekj^yhen
i avulla.. Edist'
imuniteolhsuud'
LÄÄRETIEDH
menenelyta-at
) laakeneteen
. .läakant suo
itkintoja sydää
mat • ihmise;
n vuok-si kun b
;ainei=S3 on "i-
'••'7r^'-i;.:mälla -r.iiden lövtoalueideji f^.t^ct:l:.-r- lo.-a ^o:daan eroitella ;
'^'•r^s-.. tr.kc:sest: miden Kaleva- I
..n-ientr-va-sa
|*J,V£t,r:-;:-^:---a järjestelmistä.
^!^^j^i;,jr.'aiuokkien elämästä ja kat-;
! jC2'.evaia"=^sa kuvattu elämä Jnkkuu
e" ^jri'=.^cr:vi. rappeutuvan sukuyh-
•^lilurj.-: ponjalla ja kuvastaa en-r-
en' ka''-:äea i a 1 o n p oikaiselamaa.
uässf- yhtevt^lssa puhutaan Kaleva-asss
crj:=-a fliman<:en orjat Iietso-
Lenmii.ksisen > m. orjat varus­tavat
•säjniälleen hevosen y.m.s.t. Na-
^.a :s3.ni:a^ k.i:v\a: metsällä ja kalas­ia
viljelevät; maaiakni. Lemmmkai-v-^
en kysyv Saarella maata
• Mimoi Pilatuksen:,
- ilvvä- hn/itd raatakscni",.
niittä hänelle vastataan, ettd
Kalliot kaita ja ketsin \"
Sama aihe — aseiiten kunto ~ k u - j
asussa, esiintyviä i vastuu useassa, yhteydessä. K u n J ö u - i .
ikäkausilta, eri yh- i Pahainen varustautuu ampumaan !
eri • ^ ^ " l ä m o i s t a . niin h än
; •:• "Laaiivi tulisen jousen,. \ :. ; !•
•Jalon kaarin kaiini^^avi: V j';
• Kaaren lauasta rakcnti, •' • j
r.. Vaskesta selän valavi; : • • i
•. Xoita on kullalla: kuvaili;:!': ••,
: Ilupealla huolittelit' • j .
Suksen teko oh myös tärkeä, taito. |.,
Kaupin kartanossa oli L y y l i k k i . lylyjen
seppä, jonka tekemänä
Noijah ''Fädlerprogramm
amertickalaiset fflonopolit
Lauaiitaiiia. lujitiukumi 28 p/—Sat, F4jbr28
roiMirruA
'•Saukon maksoi sauvan varsi.
Sompa ruskean rcposcn" .
International Chemical Worker5 Union järjestäjä Reginald AVright
vaimoineen^ joka tuomittiin 30 päiväksi vani/euteen ja $100 sakkoon
"poliisin «'astastamisesta" Port Creditissä lakon aikana. -
i.ssa laakp.F.t o'
i.kkeiden a;Ti!h
.virtfan /j)03i:
)oiltamal!ä ••
vA. Na ma eii
nefelymuotoiv
yri^täväfpoj^tiä
tchan^e '•ment"
>a- ahdistavaa
imisille annetȣ
•trua plasfkia
n huolella. Se
a; To5ias:a?sa'
ittqfnina.' fuun:
a mennessään
suuren maar;
lejä. •
s ön •.miltei ih:
im": molekn'!;:
•n •jä.miuiden
nee ruumiista,
henee. Vuotei
Duvai- ja VOIT
lemman non
'•''•Sjufcn maat saroin jaettu^
Prllof pirstoin inittacltu,, .
Iho!otsia aipa lyöty,
•Xunnisla kerajat kdyty." ; •
Tämä viittaa sarkajakopn, s.o. maa |
on-.i-iylän yhfyinen. ja.pellot on jaettu j
taroittain taloille; karajilla -on s e l v i -:
•.tity laidunmaiden käyttöoikeus. . !.
• Aiheita on niyö.soteMU karjanhoidan ;
alalta. Niinpä opastetaan morsianta: !
' Ka: kujaset kuurullasi, f
Lätivat (ankamöisUlasi,
Syniä lehmät Icyhkeasti,
IJammaskarpj-lau/tkcasti!''
Karhu oli karjan pahin vihollinen.
Sitäkoet(;taanhvviiell;i: .
• '•Lipy hhlo. kostu korpi,- ;.
•^•mpc(i salosniincn! , • '
• Anna rauha,raavahillc, '
Sorkkasäärille, sovinto —" ; j
Kalevalan i.säntamiehilla on, aikaa j
Viettää juhlia ja kayda sotia. Missä i
tarkoituksessa kaydaan sotia? Enim- |
jnäkseen ryostajn ja kostotarkoituk-sassa'
^sukukosto.|. Lemminkäisen ä i ­ti-'
vaani poikaansa: .
Tasta näkyy, eita metsän elämien j
nahkat olivat rahana, vaihdon väh-i-
neena.
I Luonnonkuvauksia on runsaasti K a ­levalassa.
Pohjolan ankara luonto k u ­vastuu
monessa • kohdassa. Pohjolan
velho-emanta lähetti Lemminkäiselle
tuhoksi pakkasen "pahasukuisen", jo­ka
-'Kylmi joitä kyynasvarren,:
^ Satoi lunta sauvan.varren." :
.. Toi.se.ssapaikas.sa kuvataan Turjan
lyttoa. jolla on :
."Hyyssa sukka, jadssd kenkä,
Hallassa haniehen helmat, •
Hyinen kattila käessä,-
Jäinen kauha kattilassa." . .
New Westminsterin
suomalaisten ilta
maaliskuun 6 pnä
.New Westminister, B. C. — Tervei­set
CSJMi täkäläiseltä osastolta kai­kille;
Vapauden lukijoille. Olemme ol­leet
jatkuvasti toimmna.ssa, voimiem­me
mukaan. Toimintaamme, vaikeut­taa
-vakmaisen toimipaikan puute,
i Sen johdosl.T ovat osastomme jäsenet
i antaneet kotinsa auliisti yhteisiä t i -
'kimus voi panna Kalevalankin p a i - j ^"^^'^^ k^^^'^' »»^nvietot o-koilleen
mm kansatieteelliseltä kum ! ''^'^ muodo:tuneet kaikm puolin miel-
Työväentaloja palau­tetaan
työväestölle
Helsinki. ~ Lapualaisaikana työ­väenjärjestöiltä
riistettyjen toimitalo-jenjen
palauttaminen oikeille omis­tajilleen
"jatkuu edelleen Suomessa.
Valtioneuvoston viimeisimmän • n ä i i«
asioita koskevan paatoksen perusteel­la
luovutetaan Oulun läänissä sijait­seva
Kangaskylän ja. Kuopion läänLSr ^clelH kuuluisi norjalai.sillo
,sa .sijaitseva Kalliokylan työväentalo
tulevan huhtikuun- alussa paikallisille
S K D L - i i jarjc.=>töille.
Sod;*U paaltymLsen jalkesri c=il:i
. . o i j a a . hallKUs suurkarajillc maa:i
i-ioadeliiscajallcearakonnusoh leimaa
j j a a O i . I.i2d;::a M. a ^ i s : -.uod-.'.-;!!.
.ii^i.a tulee sisapohiiikkaau, t.'t!idr'n-netam
ohjelmaus-v v.iJ::aniat'.omyyi-ta
pyrkiä Norjan laloudelh.^cen u.-c-naiiyy^
eeu ja vahemaa .maanr:ij>pu-matiomuuua
ulkomasriiui monopo-iv.
stii. Ulkopol.tiik.in alaif.» halh!u.>-
Piint. :• Ilmaisivat kielteisen kani-in-a
t-aLienlaisia ;^"pohjoi.scn ll:ioa" j.v
pohjoisen- blokin" inuunnelnua koh-laan.
• •
::Odast.a saaiuja kokemuksin .iihn-il-lapitaen
ovat en- puoluentcn pnhitti-j
set johtohenkilöt tahdcmance:,. e:ta
ra;k.^iscmpi • puoluettomuu.spoluiskk;r'
i tai yksipuolinen länsimainen iuun-.
! tautummen \c\>\ maan vuajaanv-H o-
; maili • kaikenlaisiin Nfuvoftolv.tm.i
v.isiaan kohdistettuihin .seikk.uluihm.
No:jan halluuksen. tälouccllisecn
ohjelmaan ori .sLsallyietty- oman tcr
rasieollisuuden luominen, joka käyt­tää
hyväkseen norjalaista rautainali/
in:a,. mita aina .sotsvuasun .'•laakka
Vietiin Saksaan .On tiukoitus, että
Mo'ssa .sijait.scva vahion. .sunninclo-ina
.suun tera.svalimokonibinaaiti täy­sin
tyydyttäisi Nonan leolh.-iUiKientCT
rak-sentarpeen.-
Myös on^ suiinnitcliumkcnian. Or- i
dalenin valtion alumiinikonibinualti,
jonka vuosituotanto olisi 30,000 tonnia
alumiinia. ^ Tasta muodo.sluisi on-!
•dmmäinen alumunitehdas., joka lo--j
K a l k k i tähänastiset Norja.s.sa olevat
lui.-iuuli.sianinie varten ja ovat-, kaiken
iLsaksi .vielä varustaneet hyvät Ien
kirjalliseltakin kannalta. t lyltaviksi.Tovenlli.set kiitokset silta
Myös ylemmältä, feodalismin kau^ ; kaikille osaston j ä s e n i l l e . ; • - :::
delta ori Kalevalassa joitakin piirtei- r.: : Osastomme-vuosikokous;, pidettiin
tä:^verorahäirv vienti; ntarikertomus-^ ^ahimikuussa. jolloin valittiin;,johto-ten
tapaiset arisiötyöt, joita vaaditaan! ^ ^ ' " ^ ^ ^ eri k o . i i i t e a UJ
tei^sa. Mutta kun tama on hyvällä • 5^«sijalta y.m. Nama Wteet esiinty- ^"httim entiset jiuseneta.noa.staan
vät eriköisestikin Lemminkäisen ja - Jasenkirjun vaihtui. Kokous valitsi
Kullervon runosikermissä, Onpa kris­tillisiäkin;
legendoja (Marjatan :täri-na;
helvettikuväus). miitta- ne ovat pcfr | myöiinettiin ,^tiUvapa.us-rinpohjin.
uudesti muokatut talbnpoi- | Kokoukses-samme 'oli saapiivllla
Tavallisesti yhtyy luonnon kuva tuo­tannolliseen
toimintaan. Esim. kun
-metsamie.s ei saa .saalista, on met.san
emania, haiven silnii.ssaan arkivaat-paalla.
silloin
''Kuuna paistoi kuusen oksat.
Faivana- petajan latvat, '
Metsä Iiatskahti medelle, •
' Simalle, salo sininen,
Ahovieret vicrtehelle,
Suovieret sulalle voille.".- .
myöskin kolme j ä s e n t ä k ä s i t t ä v ä n j a r -
kistokomltean. Rahastonhoitajalle
etelmaa ei oi
ika- laakan:
ttä-.me: vöimm
tysta- sydanti
iville. "lon I
istit Slaavit,:
L pois- eiha!'j:
ntaa-.tykkanä
uodon poi:v
siiniri, jotka
arttuvaa tsii:
He. ja - tuttav:
):nä erystal
oisesti kiitäc
"Vanno valut, ikuiset
Et soita kayakscsi,:
Hopeankana halulla .
Tahi kullan tarpehclla'
-Yleisluontoisia sodan aiheita ovat
auringon j a kuun vapauttaminen Poh-lan
kivimäestä ja Sammon; ryöstö
•pohjolasta:.;...••.;:/:; ; . '
Naisen asema on m\'os yicsi yhteis­kunnallisen
kehityksen.mittari, Kale­valassa,
löytyy ehka jalkia matriark
kaatin, auivallan « j o i l t a . , Kuvaukses-
.sa- Lemminkäisen seikkailuista Saa-,
ren impien seurassa kuvastuu vhssille
yhteiskuntakehityksen,, asteelle omi--
nainen sukupuolisuhteiden vapaas en-:
iien avioliittoa.. • - Esiintyypä naisen
rj-ostonkin heijastuksia. Vissi valin-tayapaus
on tytöllä kosijoihin n ä h d en
Pohjolan .tytär). : Mutfta enimmäk­seen
verrataan vaimbn asemaa orjan
asemaan,, mika viittaa siihen,: e t tä
•raska.at .työt ovat .orjien ohella, nais­ten:
asiana.v Tyttöjä pakoitetaan "vas­ten
mieltä: miehelähän-, mutta kuri
silta tulee onnettomuus (Ainon itse-murhaj-
i nnn'aiti itkee:katkera.sti. •
Naisen asemaa .heijastaa: monelta'
puolen, myös laaja: kuvaus'.Pohjolan
haista.- Sima neuvotaan, sekä morsi-,
anta etta sulhasta, vakavasti j a l e i k i l ­lä.,.
Neuvotaan, miten miniän oiv o l t ä -
\a ahkera ja anopille noyra, j a miten
••nies ei saa hiaksi vaimoaan kurit­taa
ympärille, punoutuu useita
Kalevalan kauneimpia k o h t i a t k i i i n ka
Lemminkäisen aiti ets.i poikaansa ja
r.erattaa hänet henkiin; kuinka Ainon
am itkee »r.artaan.
, Sepän ,:orkeaa asemaa tuolla yhieis-kunta-
asteejla kuvaavat Ilmarisen
j Kalastuk.sen-merkitystä kuvaa e.si-j
tys nuotan valmisiuk-sesta ja- kalan-j
pyynnistä =
l-l^öhetahan, potkctahaii,
.... Vc'etahan, vcnnatähän,
Saa'ahan kaloja kyllin:
Jhveniä, ahvenia,
Tuimcnia, taimenia;
.fMhnoja, lohikaloja;
- Kaikkia ve'€n. kaloja.". .
kaisten laulajain katsomuslen mukai­sesti.
Kristillistä vaikutusta on myös
"Ukko.ylijumalan" kuvassa. Alkupe­räisiin:
persoonallisiksi kuvitelluista
luonnonvoimista sekoittuu usein kuvia;
"luojasta" ja !;kaikkivallasta", jotka
I ovat vieraita Kalevala.ssa yleisesti v a l -
htsevalle maailmankatsomukselle.
Vaikuttavin Kalevalan -runoista- jä
meille kiinnostavin ^on':kullervo-slker-ma,
kuvaus voimakkaasta pojasta; jo­ka
sukusotten takia syntyy orjana:
Han ei taivu orjan asemaan; vaan sur..
maa emäntänsä.- Eikä: han;. suostu
-piiloittelemaan vaan lähtee "suurille
Ja lopulta, ve-en vaen avulla, saa- sotasijoille, miesten tappotanterille"
daan.suun hauki, jota on pyydetty, ja
jonka vastsa.sta, monen kalan .sisältä;
saadaan punakeramen^ minka sisältä
•löytyy "puhki.pilvienpuonnut'* tuli;
Onpa:tunnettu kiven.porauskin:
•'Vaanna reikä vääntimellä,
. Puhkaise purasimella
Keskelle, kohen kiveä."
Hyvin keskeinen asema on Kaleva-,
lässa Sammolla, ihmemyllyllä; joka;.
- "I^.atvaii, jauhoi syötäviä, •
Palvan toisen myoläviä,
Kolmannen kotipitoja . . .•:
Siin' on kyntö,.siinä kylvä,.:
Siinä kasvo kaikenlainen, '
Siinäpä ikuinen: onni."...
Rohkea taisteluhenki huokuu hänen,
sota-uhostaan:: ,;, . - •
mä silloin suohon sorru'
! linkd kaau: kankahallc, j
j: Korppien kotisijoille, •-
\. .Variksien .vainioille, : , •
1 Kun sorrun sotatiloille,
Vaivun, vainotanterille,.
Somap; on solahan kuolla, - -
Kaunis miekan kalskchescn!"
! Mutta Lönnrot ei ole antanut hänen
I kuolla sankarina; vaan :on sovittanut
i häneen si.saren makaamisen, joka joh-j
taa hänet lopettamaan paivamja. Ta­i
t e n hämmentyy luokkai'isiiriita .seka
:i sukujen , vastakohta;, ja Kullervon
myöskin aluetoimikunnan edustaja A,
Salo Ja mrs. Bell Vancouverin osas-
;asta. Kummatkin puhuivat erittäin
rakentavalla tavalla, antaen meille
uutta innostusta toimintaamme. .Mrs.
Bell puhui .sanomalehtityöstä ja ar­kiston
perustamisesta. Toven Salo
piti puheen aluetoimikunnan puoles-:
ta, .selostaen uiLsien j ä s e n t e n j a nuo­remman
vaen mukaan vetämisen t ä r ­keyttä.
Han kiltti lopuksi osastomr
me jäs;eniä henkilökohtaisesta uhrau­tuvaisuudestaan,
osaston hyvaltsi. I l ä - [
nen ehdotuk.sc:st3an p ä ä t i m m e jarjei-;
tää ! jasenryntayksen aikana yleisen
keskustelukrjkoukäcn. Se pidettiin hel-mik.
15 piia.
, Tassa kesku.sielukokouk.sessa oli
saapuvilla , melkein kaikki osastomme '
i jä.senet. M; Saari Vancouverista ,:ja :
aluetoimikunna.sta A. Salo. Kc.skaste-;
•lun aiheena oh, C S J : n toimuita ,ja,i
merkitys:- Toveri Saan toi terveiset
järjestömme edustajakokouksesta,!
mika; pidettiin Toronto-sa ja :loi kat- |
,sauksen: nykyiseen maailman tilan- j
teeseen. : käsitellen m,m. tilannetta j
synnyinmaa.ssamme.: Taman. jälkeeni
alumlinltehtaat ovat "kan.><amvitllsoii j
alumiiniyhtiön" omaijjuutta,. ja aino j
rikkalamen paaoma kaytlaa ,si.ta. -tu-r j
kenaäiv kysymykscix . oUe.s.su,,; Norjan {
-tvloudesta-;' •
: Polttoainek-ysymy.s on ,cra.s kiuk-keiivnrinkohta
Norjan taloudclh-scs.sa
elämä.ssä. Maalla itsellään ei yloon;.;!
ole hiiltä. . S i k s i : hallitiiK on tehnyt
suunhitcflman, jonka • .mukaan . kuli-deksassa
vuodessa aiolaa n. rn ken la a
vesivoimalla loinnva 1.3; niiljooiiaa
;:;lowattla kehittävä;.siihkovoiina-.ise-ma.
Tämän vesivoima-a-semanrakeii-nu-^
ohjelman tolcultaminon; .saattaa
huomattavasti heliJoua.» v.ilkoi«l.i
polttoairetllannetta; ,. .
Kauppalaivasto — maan .suurin i i k -
kaas - . - o l i ennen .sotaa lonni.siuViaan
04,8 miljoonaa tonnia) -kolmannella
sijalla maallma.ssa;KuUcivkiM vahcm
Norjan kauppalaiva.ston; lonni.st:) .'-.o-d^
v: aikana 2,7, miljoonan n; toiiiiiiii;
Valtion laatimaan ohjelmaan kiuilnu
myös enlLsten alusten «vKlenaik-u.V.,ii-mincn
ja .uusien alusten j,ikentai.nl- i
nen,; jotta vuosina 1949—1950 . p ä ä s ­täisiin
.sotaäedeltäneelle tasolle. K a n -
salirsten la iva telakoiden t iiota n t okyky
nn tarkoitas kohottaa 90,000 tonni.sla
200,0000 tonniin. ^/:: • :
Hallitus on s-ovcltanuf .saannoMelyn
myös ulkomaankaupsn alalla. Nnnpa
möden 1947 yleiskan^aHi.se.s:^»'• tulo-ia-
menoarvionsa .ka-:ii.ii tuonti 2,4.')0
ralljöonaa kruunua jn - vlenli: l,.'jf»5
miljoonaa kiaunua. Pa-^uvinen kaup-pat3.
se peitetään norjalaiKii^ta rahti,-,
kuljetuksista ja Norjan kans-illispan-kin-
kultarc-ervci.sta sanduilla . iuI?n!T.i
la^'-:' '---^''..^n^v;''?^ •••'••-;;':;
PorvarilllFCt puolueet, jo'kn ova* i
panneet merkille ..kansanjoukkojen)
keskuudessa tapahtuvan vsuuroii isän- '
maalli-scn nousun, .civat ole ryhtyneet |
avoimesti vastustamaan li illuuk;r-n '
L t t u N&ija p.isnva.'! <.>:n kuin T-ms-ka
j;i; Ruot.s). t'i o\o a.iiei-ikknlai.sen
.vv.iM". tarpee-s.sj
: E. .ko;.M?n. ,selvM>ti on .ulkomaisten
ja kotimaisien", nionopoli.vtien juo-;
;iiMi-hij.i~ku.a-tanut '.e tilanne, mi­hin
Norjan kauppalaivalilkenne on
joutunut. Amerikka InLset pankkiirit
y.\ norj;ilaliPt laivanv.irustajat ovat
kaytMne»-;. huUitukson laatimaa., j ä l -
lwnr..kenna=-ihjolm.ia sunnattomlen
, oifoj.onliiinkkinascen. •-
Ar.ierikkulHi.se-: kirLsiyk.sen johdos^ :
ta kar-si myös valtion ulkomaankaup-:
paan fcolxäi-stuva .^aHnnösiely;>uuiini- :
tehnv Ivaaksinkoiv. USA.n onnistui'
sa.nix.if.orj.Äia .sitoumus kayilaä 50 •.
.miljoonan dollarin laina ostoihin pci- -
kiistaiin .U5.^;sta. Kuluvan :-vv:oden i
.^ei! omalla kuukautena .noasi No,rjan :
tuonti yhteensä 1.700 milj. kruunuun
s u .tl n n IL e l m 11 n kuuluVan • 1.430 !
knniniin nsemestn.- Amerikkalaisten ;
tuot;eitten hintojen nousu vei siihen, i
p^.••^ .vksist.Hunv. 1947- norjalaiset -jou-!
tuivat: maksvuna suorituimaau US-J
A;ll(.' 500 miiloonaa kruunua. |
. T ä t e n 011 .sn.s inaa.huoliniatta vai--
-lassa olevan "työväenpuolueen" joh--.
tajien juhlallisista vakuutuksista, jols- |
sa .sanottiin, eiia tarkoituksena oli I
pelastaa Norjan taloudellinen riippu­ma
ttomuus.i tie asta.s.sa JO muuttunut
,Wall Streetin: vcronkantopnikaksi.
Amerikkalaiset monopoUsllt vai­kuttavat
maan sisäisiin a.sloihin asla-in,:
e,svei-kost<)iisa avulla, johon kuuluu
.tiu.¥tien; johtajia, maahaiituottäjlu
jne. Norjan taloudelliseen rilppumat-
IIVVIS TEIITF I»1V:LAIS£T \
•*Aikf>nius oli ensin pitaa se u l a i - !
5UIH (Vaasiin Jaakon puhe:llalsuus> j
Ilmolla haallUn.fPo.n Arthurissa), vaan J
: :c31ä oli yhdellä aanen enemmistöllä.'
kielletty lu-alln antaminen . . ." — <
Canadan Uutiset, helmik, 25 pnä. i
,«I.<IN SAK.SAA HAHHAAN-
;OllTAMI>EK$$I
Traha. >^Todeiusti luotetusta lä-hcuta;
tanaan saatujen tietojen mu-kaan
presidentti Edward Bencs har-f
kitsee eroamista johtoasemasta kom­munistien
hallit.semasta ta«avalla.sta;
mmka perustamista hän - auttoi lö."^ j
' . ' » . T a l a tietoa; vaikka se onkin luo- j
tettavisa t!*. kommunistivastai.se.sta •
lähteistä ei ole vahvistettu.
Sama?ta lahtecst;i ilmoitettiin, e l - ;
ta jas Bene.i eroan, valtiojohtajan;
tehtuva.st;!. hänen lilalleen tulee kom- !
muii;.stimielinen f!,» So.sialldemokraat- T
tiren puolueen johtaja Zdenek ;Fier- i
llnger,. , . —<- A P : n uutistieto. hei- j
mik. 26 imu. ;
SWf-di>h American Linen "Val­koisen
vilkinkilaivaston"; uusin a-lus.
moottorilaJva '.'Stockholm":on •
parhaillaan nriLsytmalkallaan Gö-toporisUi.
NcH' Vorklin. Jonne sen :
odotetaan saapuvan ;niaanant»Uia^
thaallskuun: 1 päivänä. "Uuden lai­van
puhllikkonn on Atlannin par-'
Jelid uk.sen veteraani, kapteeni Wal-•'
demar; Jonsson, joka oli Jiuaden'
kuukauden ajan valvomassa lai--
van.s.a viimeistelytöitä.: Kapteeni'
Jon-ison oli ; aikuLseramin ^'Drott-'
ninRholmin" i^aitllikkona.
SAKSAN NAT.*<1T. POLTTIVAT
v A L T i o P A i v A T A L O N Kcvääii'* kifjoltulcset
: "100,000 .tullut:: salaLsesti Italiaan
yallankaaj)p.au.st.a varten .r-^-. iiööma".
---;•'Liböl•'aali.seIl•^ToI•onto Daily.'JJtärin
pusikko ,lN,S:n;tHe3r.Hiiri.i. liutisticdos;^^
aa -lielmikuuii 26 iVnii.;
: • - • „ • • - • , • • • ; • • • , . • • : • . . • • : ; • ' • • ' • . ' • •,•-•-;
KUN NAISET POLITIKOIVAT
;"Tiinilän saaliin kaksi; :hyviiä voit­toa:
Lauri l l u u k i voitti Can-idaivmur-
. loniaahiihtömc.-it.aruudcn : ja:. :T,Vhe^r
.( kaslovakiassa nujerretun taanlunius-tomuutecn
kohdistettua hyokkay.slä , voimien niskavoimat". lausui eiu.s C-nn
.scui.innia voimakas pohitiinen i c,j.,^ Lockcibyn naisten knhon Ja^en
ioi\stai-iliain
turLstao.",sa.
p.i:no;iiu.?,. Ameiikkalaiscn. painasliik- kahvipovdikn : iuiressa
son al.u.scna Noija luopui niisiä vas-lavaitteistu.
jotka kohdistuivat Mai--
f;h'ill-.suunnitelmnan asalllstumLseen. I, .• cVNADALAINEN OIKEUS
,sin käsittelemisen ,\alkkakln leh-1 ••Kahdenkymmonciivhden dollarin
'U.von on. useaan, otteeseen huomaut-.isji»<ko rikoksesta ja kuuden •kuukau­tanut.
e!tu nk. amerlkknlahien "apu" den vankeus laillisesta elinkeinosta—
.s-:n'\aa •.Tinoa.stnan johtaa Euroopan
jak.iutuini.socn kahteen leirin \d blokin
luoinreen Neuvostoliitto'.! va-^taair
lonka, kanssa Norin : on ollut' vuosl-tiih-'
nhsp.s,sa fovas.sa ja ysluvvyden
.'riuitei.s.sa: Nvkvisin tuo sama lehdLslö
vritlaa .solittaa, etta Noi-Jon luopumt-iicn
vii.stariniiasla allaniint;)kaisten
fvinuv-siDonuJien-edessä on oikeutettu
sellainen asiantila paljastuu Smylic-
.Sawchuk-Jutii.s.S!i! .;
"Erailir laivanomistajan poika oli
svyllliien pahoinpitelyyn Jupaiusi S21
Rakolla. Kak.sl unIon edustajaa meni­vät
laivalle union asioissa ja joutui­vat
vankilaan.
"Kukaan jarkeva ihmineii el vor.sa-noa
öita tasnpuoli.soksi (ilkeudenkay-
. Viimp .ve(oomukscstamme "Ke-
; vhaspon'^ kirjoittajllie on ktilunat|
jo pitkä aika, mutta raontakajtin
klrjottasla ci ole saapunut. Aika
; riipra.i olemaan jo liyvin vähissä
1 — pari; Viikkoa, jojlen nyt- olisi
syytä kaariii hihansa ja ryhtyit:
tjohon,
.'Monen henkilön muLstin korae-roi.
s:<a on varmasti Jotain scllalsia;,|^
jonka voi panna paperille; Ja:lähetr':
taa julkaistavaksi. Kysmys: ei ole;^
/liinkaitn paljoa siitä, että klr-
Joi.ituk:.cn luli.sl olla kaikin puo­lin
hioitu Ja ensiluokkainen, vaan
.; ennenkaikkea siitä; että 'kynäi­lyyn
laipiivJHc tarjoutuu: tilailtuusi^;
keliLtäa kykyjään Ja harrastuksi-aan
it.5em>» i^ckä;knnsjtaihmlatensä-;
huviksi ja hyödyksi.
Kirjoitusten pitil!si; olla toimi.
t:^kfics^a maaliskuun 15 päivään.;:
: mennessä; Tulvittakaa siis toimltna^;^
kirjoituksilla!
"i.iul.ii ,i-n \.il*t,im!ittomvvden" p i - lok'-! Naytta.i .sllt.i kum oli.sl ole-.:
kost.;). - .Nfiiitnt .sanoiiialeht 1' "Danbla- 1 ma.ssa yksi laki rikkaille jji l,olnen
(Icf viitl.-ia vikuufclla .elt'i Norjan j ivohu.sllle J.i jumala aimnhtakoon-oMsi,
muka viilttiiiniitlä ali.slutUiva U - i ^ ' » " a jo.solet merimies, .silla .selialnen:
SA.n in.iaiMyk.scn Ja osalllstuftava | ' a k l kuin Canadan merilal:i ci alna-finH-
nkk-ilfu^-ccn ' Eiiioopan jallcenia- \ k-i»" aimnhda ,sinua
i ken aiiu •-komediaan j "Smylicn ja Say,'chukin vjinkr-u.s-
A.siamiost(>n^ä va-htyksella i r . i , n i , . n tuomio antaa ll.saa painoa .sille vaati­mukselle,
etta (.'pddemokraatllsta Ca­nadan
merilakia on muutettava . v:"-^"
Searchllf{ht~..-Canadian: Seunien's
I Union äänenkannattaja.
toimien.
ohjaavat USA:n monopolit yhu c-n
« n m a n ja enemmän Norjan ulko-lioliilikkaa
:ainerlkl^alai,s«en:aiomaan;
HunhnriUii Norjan laajojen vhleis-!
ku!il ikeno%len ,'elvasli kielteiscsla ^ " ~
kannasta kaikenlai.siin pohjoista tai |;'.ryniyn l l i i f l d o t : Oli - -
euioopjiiUalslft. :iulhunionia ko.skeviin j- m a a l i s k . ' 14 • p:ilä - '
.suunnitelmiin nähden antoi -Norja
I: kuitenkin penk.si U.SA:n vaatliniik- JCirkland Lake. - r - V... j a H _ seiirä;
I siiJc :ia lahelU huomioitsijansa . kon-
! .fei-cns.-;)!» ;joka oh kuUsuUu. koolle.. , , •
^^,| kai.slaan .seuran iiokaali J y m y i i ' j ä -
cnten; ;valll]ä'.. iihhdctUivä miUka''on
Jymy toimeenpanee hiihdot liilevanii
maaluk 14 pna N.ll-.s.t hilh(loi.s>.t i.d.
yntynyt keskustelu muodostui valis- • .^^ .^^^^ tarko;lu-K.sena on l u - \
n v « kM i« kunnostavaksi kun kuu-• ^^^^^^ ^^^.^^^
i ;;t.öinuutta^"Faieliesprogramm" ^yineu^
:: traagillinen loppu • johdetaan ; h ä n en
'Tama talonpoikainen kuvitelma ko- uomasta syyllLsyydestaän.-.sukurutsas-.
neesta,, joka tekee tyota ja tuo onnea j ta —.joskin t i e t ä m ä t t ä tehdystä. Kul-,
ilman ihmiskäsiä, on antanut aihetta
moninaisimpiin selityksiin ja,vertauk­siin.
Viimeksi; on professori E. N . Se­t
ä l ä julkaissut: laajan tutkielman, jos­sa
s e l i t t ä ä Silla tarkoitettavan Pohjan-t
ä h t e a ja Sen kirjokannella—-taivaan­kantta.
•; Porvarillinen tutkija ei voi
tyytyä - yksinkertaiseen. •. materialisti-,
seen selitykseen, vaan havittelee mys­tillisiä
tulkintaperusteita: kuvaava to­distus
siita; e t t ä vain marxilainen tut-isämme
. 15 p 19<
n palvelab?
lar Kom,
• Alanko,
sk. 2 p.
8 lastenlaS
!kä- Saoi
1 ja kaiiesS
orri:ja P?*
:'riir;:':j2-::
>1-Niemi.
, mr JaöS
ki E o i
Kusti S£3
st;A.Brs?a
nr. L. 3'^
alme, si-^-
OjaiÄ.
'rsvens5^
M. Pö
O. ---i7C.
•. V. o
i Laiig
JStocKhoim saapuu ensimäiseilä matkallaan tänne
STOCKHOLM'illa, Ruofei-Amerikan linjan uusimmalla
J i - . a i i a , on kauan muistossa säilyvä kokemus.
u,,^-i.'''!^fl*""a i»uka>-nutta. ja levähdysmatkailuä silroäiläpitäen,
jy^^^^Jl^J^^aivaUrjoaa parhaimman ruuan ja m^^^^^
kulkee vuorotellen kuuluisan-GRIPSHOLMIN
Dt^-V* '"9^,^^'-^'*'an aikataulun mukaan New Yorkin ja Goteporin,
\-i'ckQ^' lähtien kummastakin .satamasta noin joka toinen
Hankkikaa matkalippunne nyt STOCKHOLMIIN .
T, . . maaliskuun 8 p:nä
A oisia matkoja. GRIPSHOLM. . . maaliskuun 26 p:nä
STOCKHOLM huhtikuun 3 p:nä
s-:Ä<03a Nfew Yorkista ön nyt saatavana maaUskuun ajalle — ja
*5-ten jälkeen heinäkuun \aioden loppuim saakka.
Pilettihinnat New Yorkista Göteporiin:
Ensi luok. Cabin luok. Turisti luok.
$285 S220 SlSfl^:^^^^': ;:
S285 ^ S190
St^t^'^^ ^ ^ " ^ ^ paikan laivassa tehkää paikkatilauksenne heti.
-i^ie:«anne tarkempia tietoja kaikista matkaa koske-.ista asioista ;
kääntykää paikalhsasiamiehemme puoleen.
S W E D»S H AMERICAN * LINE
BISHOP STREET MONTREAL 25, QUE.
Gripshoim
Stockholm-:
lervo-tarinassa on Kalevalan kokoon-pamja
hairahtunut pahaan nstiriir
taan, kun antanut Kullervon muka su-kusodassa
surmatun suvun taas esiin­tyä
elavana, jolloin Kullervon suku-kosto
jaa • perustelemattomalisi. - Mut-;
,ta naista seikoista huolimatta on K u l ­lervo-
runo vakeva näyte kansan ru:^
nollisesta luomisvoimasta.
Väkevän vaikutuksen tekevät loit­sut,
joissa;ilmenevat alkeellisen yh­teiskunta-
asteen maagilliset käsitys­tavat.
Laulaja tuntee ilmiön synty­sanat
j a niihin perustaa manauksen-,
s a . N i i n p a etsii Väinämöinen ratidan
syntysanoja saadakseen veren-vuodon
pysäytetyksi. Useita loitsuja: Ihttyy
Antero Vipusen nimeen.- K u n tämän;
vatsaa repii vaiva, eikä h ä n tieda, etta
siellä myllertää Väinämöinen,.manaa
h ä n tautia:
''.\ostan maasta nuznmti eukot,
Pellosta peri-isännät . . ."
: Seuraa pitkä - sarja .voimakkaita
loitsuja, ja lopuksi Väinämöinen läh­tee
Vipusen vatsasta,
''Kun oli sanoja kuullut,.
Saanut kylliksi sanoja,
Luonut Icmpiluottchia."
K u n Lemminkäinen menee kuokki­maan
Pohjolan häitä> nousee h ä n en
aavaksi ja kunnostavaksi- kun: kuu-hmme.
Suome.ssa: vierailleidenkin mie-:
lipiteltä. Keskusteluja todettiin, etta;
.Suomen porvaristo on kyennyt juur- ;
ruttamaan 'Suomen työväestön kes- i
kuuteen sellaisen erimielisyyden, jota i
ei kyetä poistamaan muutamissa pai- ;
vlisä. Mutta taantumuksen jarrutuk-
^sesta huolimatta edistysmiehsten toi­minta
kasvaa ja lujittuu elämän kair
kiila aloilla.
Suomen avastaousta: koskevasta
keskustelusta ilmeni, etta sima ei ole
tj;hty Väärin kun Suomen, väestöä on
muistettu lähetyksillä. ..:.
nen ohjelma)-nimi.sena kaikki .suur-;
käräjien, puolueet hyväksyivät -.sen-.
Vaikkakin "faellesproviamm lu­vin-,
arasti huomauttaa, etta vainon ,
•aholta ^tapahtuva ulkomaankaupan
"laasi-e-urooppalaLSen UiliUiilon' pc
Mi',*ami;,eksl.
Li cdc.s taantumuk.sc»llncnkaan leh-di:-
to uskalla nykyi;sin. vaitlaä, että
Noija on "•,,ij)--iaehtoi>e.stl" M-kaantu-,
n^it amenkkulai.siln:• Intrigeihinv jolt-
Un 1-ikoiiuk-sen,! on Euioopan or-j,
iiutt,aniinen :••. -. •: .:
, '• rywvaenpu'>lueen "joniavat piirit
.ei vat. ole kyenneet pelasta ma a n: "f ael - j
leiSpro>!ra:nmla" ulkomahscn ja. koti-:i
rnai.sen taantUinukiien -vaikutuk-sesia;]
.'Työväenpuolue",- Jolla on enemmistö !
parlamentissa, .saattoi luottaa koni-
;nunlsti:;en puolueen ja kalkkien edio-.!
mirli.sttn jaijc.sldjen tukeen lodcl-i
iille ja poJilkvPokaahanneiaan. sille;
seuran jtLicnclle joka hiihtää par­haimman
ajan.
SHten on: ne lautJikkopäivällLscfc,
Pyydämme emäntiä, jotka ovat tai-:
tivla: laatlkkoruokien , valmistukses­sa
tuomaan yhden sillUaatlkonhaa-llUe.
UrhclluReur.ammc tarvit.see va-;
roja aika,»paljon hommatea-^aan en- •
SI ke',ttn lili.ojuhlaa. Hiihtoihin y-leensa
voivat osaa ottaa ulkopuoliset­kin
vaan el pokaalin hiihtoon voixor
salllstua kuin jäsenet. Seuramme ja-:
ienet oUlvat osaa South; Porcuplnen
mestaruushllhloShln :ja salvat po-:>
kaaleja ';p()ydän läydcllä". Pojat ja :
tytöt ,j)iuvat kilpailurelsustä Ja. sa-.:
naivat .saaneensa hyvän kohtelun por-cupjnelai:
u]ta,-:Penkkiurliellljat salvat:
takal->mtulomaikalla klpasta m-sUin
1uok>:un oi'elia maantiellä, joten ;he-kuiiii
eivaL :]vA.ii'iv.v.('J, .uivan väliällä.
Muuten o!l-,i ollut haaskaa jos sud-buryl3i.
setkln oltölvRi lähettäneet e-
.3 km miehille ja lyhcaijn m^ttka nai- des yhden edustajan ~ Jymyläinen,
VILJAMI VAIHDOKAS
KERTOMUS POJASTA, JOKA TAHTOI
TULLA DANKON KALTAISEKSI.
I pääbmansijoltuksiin kohdistuva-•0s)t.-rla^:.-deniok:raatt : alottei,v.aan.
'<. t ä i n e n säännöstelemincn olisi:, toivot- j T i i o i l a i n M ^ demokraaliislen v-oimien
.'tavaa, niin ulkomaiset .'nonopolit ha- yhiymine.M oH^i .saailanut -aiheutlaa ^
^ väitsivät siinä heti uhan. riiilteh her- 1 ralkai^^evaii i.-.kun impcrialifitLseile l e i - |
ruutta vastaan Norja^ja. Amerikka- riile tekemällä lopun amcrikkulalseiii
I: Iäiset.möiiöpölistit; jö*.ka';tunsiva-t-m- r jnoiiopoJin,'!^^^^^
mänsa uhatukM. ryh'M^at j.i:jos-el-^ kÖnM:i-ien/pyy^iÄ^^^
, malliseen hyokkayk-tcn n:i:,i yn- taspuoluef-n a em.is,sa ole\an lyova-
K u n keskusteltiin C S J : n suhtaan-' ^jjjgj^ vastaan, joitten tatk'^r.uk.-fna enpuoluecn cparoiva a.'xnnc ja puoli-^
tumi-sesta edistysmielisiin totesi tove-i vapautta Norja dollarin .ke'-';tri n,iL'-uuT on januna .siin<i kamppailas-ri
Saan. e t t ä GSJ ei ole mikään po--j KaiisainvälLsten yhtymitn vuoksi-mö-ri sa,. jota käydään .amerikk3lai.sen:,m,0r'
hittlnen: j ä r j e s t ö .vaan Canadan .sup-,..;--^-jj-j-^j,y-jj. hilttcri ••Itse Norjassa :plcvat | nfjpoiieninlrUfejii J3i;norjalaifitcn;kon- |
mal3i-en.-väestön kulttuuri-. j a .yali§-.r..gslamiehef. Ennen kaikkea ryhdyttiin ;.serni.ftn pyylcjta.vaf.taan?, . . ... \
kampanjaan Mo'n .terä.steiUa;in .ra­kennushanketta
vastaan. • ••::;-,'.
Ainerikkalaiset seliltivät, että 6 -
man norjalaisen terästeoliisuudcn
Ivpmissuunnitelmät olivat ristiriidas-
.sa _ Marhhäll- .suunnittlmari kan.s-
KIRJ. ELVI SINERVO
422 SIVUA ALENNUSMYYNTIHINTA $1.85
tusjärjfcstö. jossa :on tilaa, kaikille Jä- :
•manms.an.suomalaisille.—;
Kokouksen-lopulla , lau-sui, osastom- i
me puheenjohtaja Antti K a r j a l a k l i - •;
tokset : vancouvenlaisille vieraillem-.•
me ar^'okkaasfa avunannostaan osa.s-fomme
hyväksi. Kokouksen päätyttyä '
.Amerikkalaisten; Norjaan kohdist-«t i
ma painelu.'*, jota VVall Streetin vii- .'
des kolonna ;ukcc,muodf>staa suuren f
uhan myan taloudelliselle itsenäisyy-;
dell»! ja poliittiseni; riippumattomuu-fU-
llc.
Jatkuva -alifltuminen amcnkkalaLsr;.!
W3ll Streetin pomot ailtovat käyi- -r-n mäar-iy.svoitaan merkit.sisi Nor-.;
sa;
49. Alexa ndra ' St;, New "VVestminster;
B, C.
: SLsäänpäa-sy or. 35.senLiiä ja siihen
maksuun kuuluu; vielä kahvitkin. Ja
jos;pelaa korttinsa oikein voi kaiken
lisäksi saada vielä palkinnonkin, j o i ­ta
on kaksi naisilla ja kaksi:;miehille.
eleensä monia esteitä. Mutta uros saapukaa joukolla pelaamaan Utanne
voittaa vastulset ja kulkee :tietään-
« a e
.> Kalevala .— kansamme ar/oicas kult^
1 t u u r i p e r i n t ö . V on tähän saakka ollut
taantumuksellisten piirien Suur-Suo-mihaaveen;
propaganda välineenä. Suor
men. edistyksellisten .voimien t e h t ä v ä ­nä
on Kalevalan :säattamirienjälleen::
oikeaan, a13aiiJeräfseenan'oonsa,:ko-
Ito; kansan omaisuudeksi, ' ^ i i n ä mie-,
lessä on myös :sen..tutkimustyö' saatet­tava,
oikeaan valoonsa. - _-,-
juotiin: emäniäväen tarjoamat kah­v
i t - ' -aä norjalaisten rauta.Tialmia hyvak-| i-.a houkuttelemLsta .sotilaaliis-polfit-!
Lopuksi haluan ilmoittaa, e t t ä osas- j ^^^^ R u h r i n terästeolhsuuden kanno-- !isiin juonitteluihin Pohjois-Euroo- |
lomrae järjestää korttipeli-illanvieton; ^amiseksi j a puolestaan tarjoava: Nor- pa=sa ja oli.si selvä Irtisanoutuminen
maaliskuun 6 päivänä, alkaen klo \ ^^jjg valmiita raulaiuoiteiia ja ko- lupauksesta lujittaa y.stävalll.-lä .VJh- •
8 illalla P^.S3en-hotellin alakera.ssa, j ^^^^^ länsi-Sakj-»a.sta, luonnoUusei^nkln t/;)tji Neuvo.stolnltoon. - r Trud-Icht!,
pakkoehdoin. Englantilainen "Ob-f-r- Mo.kova.
:ver"'-lehtl kirjoitti; että-"USA ei,.suo:i-,,: i
tu siihen, e t t ä Norja rakentaisi it:??.-:-^ T'Usi keksintö '
lee^omante.'ä.s.eh-^an"._V.'a.shm^^^ olokuvien alaUa \
:• tohissä:.: katso ta an .:tuoUalsen.;.,ten taan,.: •,v.^^^
"^iiotantokustannusicn:', rnuodosfiuvän:! .Mf>skova. - Venäläiset c-lokuvattk-,
•••n!iii-:suuritei/eitä--Norjä- s«)-JoHdösla-;! mkot ovat onnifAuneet yrltyktissaan .
turvautuu maahantuotavan ulkomai- \ rakentaa esily-^^kone, joka t^.-kec rnah- |
sen teräk-sen tullitariffien koholta-; doUiseksl elokuvien e.sityk.sen myö:>-.|
: mi.=een.. • Säadak:ieeri:: norjaJai.sct. luo-;i k i " päivänvalossa. \
•pumaän--'karisantaloutcnsa.: kehiltä-:
•misestä'' selitti valtion:;departmentti;,^;Suurih;•^;i^
•—^—•'-•.'•', •"•"•- .'•:'•• •• • •' •;..•'•" ,'. • — - s f ; ] i l t a a olevan mahdollista kat.-;ella '
pyöriUe, polkupyörille ja .varaosille. ;«;]okuvia yhtä hyvin kaikista näkö- '
Autoteollisuuden., ministeriö ;tule«^;p-, t ja kuinka pitkän
mistamaanfja hoitamaan p.o;,auUj]iik-|pää.s-(-ä tahansa. 'Vieläpä voi «slokuvia);
kett. j kaLseKa "valkokankaan" la/iaakfn,
;.Moskovanja*L^^ ; joUom "kankaana", on la.si.
on Kieyin, Tiflisin, Minskin ja, Ear I
kun vuoro saada autoliike. 1 " T I L A T K A A V A P A U S I
kuluksi.
Automvymälöitä
N^euyostollittoon
Moskova. — Ensimmäiset autojen
myyntihuoneistot Neuvostoliitossa t u l -
laan' avaamaan ennen vuoden loppua
Mo.skovassa j a Leningradissa.
Kaikkiaan tulee kuusi ;neuvo8tokau-punlcia
lärixaikoina- saamaan myynti-huoneistot;
s e k ä autoille Ja moottbrl-
"VILJA.Mr VAIIIOOKA.S" on
on nierkiHmei) kirja.. So vie
meidät maailmaa n,; joka uiko.;
naisilla pullteiJiaan on yksin.
. kertainen ja aivan ymparis-
•tömmc kaltainen, mutta ikuh
nuemni" .»en ViJj.imin. pienen,
ontuvan .«llmin; se muuttuu:
salapcraifaf-k^-i, lilukan jielot-
.,.tavtik.si ja .monimutkaiseksi.
: ma;ij]mak-si;, jossa. on. i.sa;'Joka :
;. ei. olekaan ;ihun: olkea isa, ja
älli joka on hyvä, mutta usein
surullinen. .Siinä maailmassa
on vicJa;paljon -muuta;.laita-;
kaupungin, meluisa: lapsijouk­ko,
joka ci hyvak.sy Viljamia
. Jianen . eruotsuutensa: vuokal.
on. myo.s isaton tyttci: Maarit;
joka Jollakin läheisellä taval­la;,
on ; o.sjiUi.sena ,: VIIjamln:^
maallmas,sa Ja kuulee Vilja­min
lailla .suuren nakinkenijän
fioUan, vaikka muut cIvat sitä T - T - . » T , . T » T T ^ « , r«
kuule Mutta parhain maail- ELVI SINERVO
ma.ssa m kuitenkin valkopartainen Kattilaripaikkuri, jolla on• kissa
ja kanarialintu ja jokakenoo Viljamille-tarinan Dankosta, miehestä,
jokji uhrasi fiydämen»a. • Dankonkaltaisek.si tahtoo; V i i jamikin tulla
Ja lähtee e r a a m i k a u n h n a : p ä i v ä n ä ulos maailmalle p ä ä t t ä e n vaka-,
l a j i i IXSVA tehtävänsä, ofz-oon öo .sitten mika tahan.sa.
Hän ;tapaa viela: paljon ja monenlaisia ihmisiä;' jout^iu kohtalosta;
toiseen, mutta ajautuu ;8amalla vääjäämättömästi elamarisa suurta;
l<jhtavaa kohti flLVI .SI.NKKVO on teoksensa tapahtumista, Ihmi
sista ja-ajaiuksjsta luonut kudoksen, joka on monivivahteinen;kuin i
.k<-.saJnen .saUnjiikaan: .silna on- surun, ja kärsimyksen tummuuden
; ohollti ilon ja hymyn ku!lankeltaa..il-miisyyden:ja.'palavan;sydämen.:
punaisia liekkejä ja viisauden öyvansimsta. Lukija joutuu kuin l u -
moukKfiii- valtaan, han, el enuakykene-erottamaan. rajaa,; jossa satu.v
kicU»u'uu lodfjlisuufcn. han viehättyy romaanin lämpimään ja
elamihilaheiseen tunnelmaan ja seuraa herpaantumattomalla mie- •
Jfnkiinrjoila Viljamin -.«ihi-iLa
"VILJAMI VAIHI>OK\.S" on teo.i, joka herättää vastakaikua ja
ajatukiia. J«i sydämestään _ir;ivoo, Viljamin nyt hämilllsena, mutta
siimat arkoina ja kysyrnyksiataynna seistessä kulunutta ilakklaan-pydritellen
ovellamme, ef.a löytyisi ymmärtäväisiä ja avarakatsei-
Kia .ihmisia, jotka: avaisivat sydämensä-.vastaanottamaan; Viljamin' •
.sanomaa.
Tilatkaa joko kiijakaupastamme tai paikkakuntanne-."^l'
asiamiehcmmr kautta.
Yapaus,Pubiishing Company Limited
Sudbury Ontario
4m