Vapaus, February 28, 1948

              iAK n aänenkannattajsss» Palk
'.«Uise-si on julkaistu kirjaili^
• Viliio HokJcas<n kat«aas tuime-söomalaiset-
n \-asexnJiustoryh-
=in kuuluvan kirjailijan PentU
lepään tuounnosta. Lnkonnot-uaatu
muutamien Pentti Haan-teoksien
kautta kirjaiUja on
« h ä n tunnettu tällä puolei-
, ^tlannin. joten tähän katsauk-ftn
bn rannaanJiin mielenkiintoi-ta
tutustua:
gntti rldänpdd - aku-oimdinen
kdnsänkuvääjä
ria::!ja.<5! '.oi tulla kahta tietä,
' pelkäs-äan . sisäisestä luomisen
>' «ai ;aiiirinä toisten esimerkin
täJiäitä kunnianhimosta. EI
e oila • epäilvstä Silta, kumpaan
n Pen:i: Haanpää kuuluu,
ppoialaisen maanviljelijän poika
•j" kyllä Tierääksemihe pyrkinyt
astelemaan sisintään ja selittele.-
1, mikä hänet sai kynaan, tarttu-ja
juttujen, .jopa romaanien
aloittamaan. Hänessä on siksi
•n iiseensä- suriceutunutta, erakkö-teista
korpiisuomalaista, ettemnie
hänen sisimmista aivoituksistaan,
.muuta tieda kuin sen, mikä h ä -
tuotannosiaan välillisesti .jlme-
Hanen ulkonaisia elamanvaihei-
;oki tunnemme paremmin. T i e -
.Tie. ctta hänen opillinen sivistyk-,
rajoittuu : kansakouluun, , ettei
nuoniudessaan ollut edes mikään
•moinen itseopiskelijatyyppi ja
kirjoittamisen halut: ovat llmei-,
heränncet hänen -raataessaän
iillista työtä niiden jätkien ja
rien parissa, joiden elämää h än
«oksissaan niin etevästi kuvaillut,
iän kirjallisia esikuvia hänellä ei
kaan ole ollut, eivätkä epäluuloi-natkaan
kirjallisuusarvostelijam-ole
pystyneet vainuamaan hänen,
leeh mistään erityisiä ''valkuttei-
Hän tuli kirjallisuuteemme o-,
a itsenään ja. on pysynyt sellaise-ähan
palvaan asti; :
oliuMhme, ctta Pentti Haanpään
julkisuuteen v. 1925 herätti suuTr
rintö
itumain keskitti,
amoin myos esi-
?n loitsurunoilli
isanlaulajämes.
an yhdi.sti aivi
ta l a i pam tä.rt-lodostamansa
si.
toja ja oikemhr.
nukaistutti. !«•
änen pyrkimyk.
teen kokonaiset
ääs.';a kirjelmäs.
rjallisuuden SeUi
i : 1834). hän rJ.
i, etta -.han ta
2valasta teokseB,»ohua jä huomiota. Niin vankat
ista. Eddaa. jj.ggf Ijum kansankuvauksella k l r -
uitenkinvahen- suudessamme olikin, oli hänellä
ijen .tieteellisen» t tuskin yhtaan edeltäjää, joka o l i -
ijaan olisi ent- lut kuvauksen voimassa, luonnon-
, kuinka palios isuudessa ja sanonnan värikkyy-ä.
nen. .Kalevalaa a.baneen. verrattavissa. Hän ei o l ­at
vaikuttaliefi kuten moni muu' kansankuvaa-iskomiolliset
M- me. vahaakaan asenteellinen,- h än
isa. • Vain man rrtonyt romantisoimaan, ei tavoit-sillä
on kaytet- naaii tiettyä naiiviutta, ei katse-yt.
aineistot,.va lankuvattaviaan y l h ä a l t ä a l a s kä-lopullisen
: vas- hän; vain: kertoi • koruttomasti,
•voimme lausm :ean ytimekkäästi, sanontaansa
ä nallia vaiku!- ankielen mehevillä ilmauksilla
ä ollut osansa ttaen. Han kertoi m i i n kuin sel-i
.Lönnrotia in- en, joka itse t i e t ä ä - j a tuntee jä
.stus-.kansamii- hokenut,, miten kovaa ja. k a n ia
aa laulut; msh- »en ihmisten. elamantaistelu on.
dellisessa, muo- m hänen tuotannossaan on aina
tta hän oll.t:^ johtolankana,
nnakkoluulojeu rkatakkisen ja .saapasjalkaisen
ä .pyrkimystä npaan saapuessa parikymmentä
Hänen työnä
:ika ehdollinet
nouden ja tai-
Da on .KalevS'
.n . useimmi:
>a.
ivalan sankan'
;uvina on oi
1 kuuluisimpJ!
ta. sitten, syksyllä 1927, Helsin-hänta,
juhlittiin innastuneesti.
essontbn olivat h u o m a n n e e t ' h ä -
puhomattakaan nuoremmasta
Uisesta polvesta, j o k a - n ä k i " h ä -
sankann. ja • esikuvan. .Miitta:
M M I N S; Ö N T .
IIS,.; HOOKER & p i C K E R i NG
suutuksia ja kiinteimistöjä: • D o -
. -J!'^^,^^"'^ Building. Timmins.
hinkaän mäi-H^;;..'^''•ketteja. lainoja, bondeja
tapauksiin ei
Karjalan yt
na kuin ne c-
Djen kulues»
jjarjestelmäii
i vuosisadaSi
STOALAINEN LAKIMaES >
. Erick Lammmäii
BARRISTER, SOticITOB.^
NOTARY PUBUC
t t ä v ä sekäe:-ft*«.?. Marshall-Ecclestone Pldgi,
i- siN-uIla)^ ^ ' n i n s PuheUn 1585 Ontario
uvostotasav2!-|
',n'>kiihnitett}]
Suomela. Ki'
ytetty-yiältK-l
ti sotapro
Siina on.o;
;tä, etta Sf
3le vielä: kyet-
•öyäenlukisSj
oko kanssS
!na. Ealevs-i
puolella, 03
ennnoksi.
imalaiseti^]
ien ja mansJ-ahvat
innoS
itayavtuE?'
jrmetuksi
vokas.
a ko>:o
mteen.per^'^
ntelC-oria-jot:<
a...oTS
Netiycötol^
[:o.\L!
ORKERS'
HUOfiL!
C O - O P
EUAURANT
South Porcuplne Limlled
P^TH PORCUPINE. ONTARIO
Su(»itteiee suomalalsiUe hyväk-
•"TJiettua roukaansa ruokallual-i
. Ravintola auki klo 11 yöllä
»S^^tettuja huoneita
tätä yleistä innostusta ei kestänyt
kauan. Haanpää osoittautui omape-räisemmäksi
kuin herrat kirjallisuu-dentuntijat
olivat uskoneetkaan. Hä­nen
kolmas teoksensa, vKenttä ja k a ­sarmi",
koristelematon kertomus t a ­savallan
armeijasta, t>Tmää.por\-attl-.
liset arvostelijat kerrassaan. Nuori
korpikirjailija on rohjennut käydä py­h
ä n ä pidetyn p u o 1 u s tuslaitokseti.
kimppuun, kirjoittaa siitä paljasta-vasti
ja häpeämattomästi. Epäisän­maallinen
koko mies- Haukkukaamme
h ä n e t ensin ja vaietkaamme sitten
kuoLaaksi!
: N i i n alkoi Haanpään kirjailijan­työssä
pitkähkö vaihe, jonka kuluesr
sa hänet yritettiin, tappaa vaikene­malla.
Han-itse ei kuitenkaan anta­nut
myöten, vaan julkaisi, työväen
kustannushikkeiden kautta, teoksen
silloin tällöin. Porvarilhnenkaan ar­vostelu
ei voinut nhtä kokonaan s i -
vuuttaa.: mutta väheksyi n i i t ä - p a r ­haansa
mukaan, vaikka niissä oli
n i i n k i n täysipainoisia teoksia kuin Vc-revä
novelhkokoelma "Karavaani" ja
yhteiskunnallisesti merkittävä pulä-miesromaani
" I s ä n n ä t ja isäntien var­jot".
Tällä v ä l i ä oli M i k a Waltarikin
korjannut pyhään puolustuslaitokseen
kohdistuneen "häväistyksen" kirjoit­tamalla
esikuvallisesti isänmaallisen
kasarmikirjansa "Siellä missä miehiä
tehdään.".
Tuotantonsa tasaisena jatkuessa, ja
kun hän yksilöllisenä luonteena ei
s i t t e n k ä ä n näyttänyt kehittyvän mik-•
sikään erityiseksi "repijäksi" ja ku-mousmieheksl,
Haanpää alkoi kuiten­k
i n vähitellen saavuttaa takaisin suo­siotaan.
Hänen lahjojaanhan ei voi­nut
kieltää. Ja kun sitten Pohjolan
j ä t k ä t k i n kohosivat talvisotaan jou­duttuamme
arvoonsa j a h e i d ä n lahja:^
kas kuvaajansa kirjoitti "Korpisotäa"-
nlmisen , sotakuvauksenkin, jota voi­t
i i n pitää kansallisessa mielessä
myönteisenä — jos kohta se karttoi-k
i n kaikkea intoilua ja aatteellista
kaunistelua — kohosi Haanpää jäl­leen
"kerto jiemme kärkijoukkoon", jo­hon
porvarillisenkin lukijakunnan sor
pi kohdistaa "ennakkoluulottomat o-dotuksensa".
.
Mainitsemamme episodi, niin vär
häisiksi kuin sen suoranaiset seurauk-
.set-jäivätkin, on merkittävä, ei vain
meillä kulttuuri-asioissakin vallin--
nutta henkeä, vaan myöskin Haan-p
ä ä t ä itseään kuvaavana. Se osoit­taa
Haanpään itsenäisyyttä, mutta
myöskin hänen individualisuuttaan,
haluaan kulkea omia teitään, vierok­suen
aatteita j a standardisoituja k ä ­sityksiä.
Hänen myötätuntonsa y h ­teiskunnan
:Vähäosaisia kohtaan on
kieltämätön, j a hänellä on yhteiskun­nallisista
asioista selvät, työväenliik­keen
edustamien kanssa melko lailla
yksiin käyvät käsityksensä, mutta ak-tiiviseksr
taistelijaksi, asiain tilan
muuttamiseen pyrkiväksi, ei hänestä
ole. Se ei ole h ä n e n kirjailijanluon-teensa
mukaista. Han pysyy näissä
asioissa syrjäisenä tarkastelijana, pal-^
jastajana, kuvaajana^
Työväestölle Pentti Haanpää on jo­ka
tapauksessa kirjailijoistamme lä-heisimpiä.
Tämä ei johdu vain siitä,
e t t ä hänen juttujensa ja romaanien-r
sa henkilöt j a heidän elämänkulkun­sa
ovat meille tuttujai asioita, vaan
myös sutä. e t t ä h ä n kuvaa mitä vää­r
e n t ä m ä t t ä , ilman sivutarkoituksia,
i k ä ä n kuin yhtenä joukosta; Han suh­tautuu
heihin, olipa heidän elämänsä
millaista vahtaamista tai junnaamista
tahaasa, perimmältään vakavasti, han
antaa irtonaisimmallefcin jätkälle.- ja
omalaatulsimmallekin mummolle tai
äijänkuvalle täyden ihmisarvon.:
:Pentti Haanpää on suppeasanainen
mies, eikä hän ole vaivaimut lukijoi­taan
liiallisella teosten runsaudella.
Uskomme» e t t ä tällä parhaassa iässään
olevalla kirjaiUjalla on vielä paljon
sanottavaa. Omaperäisyyden puutet­ta
potevassa .tyylillisesti värittömässä
kirjallisuudessamme h ä n on n h t ä har­vinaisia
sanankäyttäjiä, joiden teok­sia
suorastaan kaipaa lukeakseen.
Tunnettu amfrikkalajlitfin <distytoel>
hscn lehden People^s C t a l ^ Wcrldin
ias Angelesin^psinoksetta on äsket"
t ä i n nimetty parbainunat vuonna 1947
tuotetut elokuvat. Elokurien an'os-telussa
lehti on taiieellisten ansioiden
ohessa kiinnittänyt suurta' huomiota
niiden yhteiskunnalliseen tendenssUn.
Tassa suhteessa lehden arvostelu on
ohjenuorakseen ottanut taistehm yh­teiskunnallisia
ennakkoluuloja Jä kan­san
vihollisia vajstaan.
Lehden mukaan parhaimmat vuo­den
elokuvat ovat-
Monsieur Verdouz -
Gentlenien's Acreement (Herraa-miesten
sopimus) .
Crossflre (RisUtnU)
- Sboe Shlne (KenfänkUUoke)
Boomeranif (Bumerangi) <:
Muihm erittäin merkittäviin vuon­na
19*7 tuotettuihin elokuviin lehden
mukaan kuuluu vielä mm. venäläinen
Iivana Julma.
Lehden mukaan C h a p l i n in
"Monsieur Verdoilx". jos ei lainkaan
oteta huomioon sen traglkoomlllista
hyökkäystä kapitalistista taloutta ja
moraalia vastaan, on puhtaasti t a i -
teelhsessa suhteessa parhain vuoden
1947 elokuvista j a samalla eräs kaik­kien
aikojen parhaimpia elokuvia.
Elokuvan on laskenut liikkeelle U n i ­ted
Artists. Elokuvan avustajakaartia
mainitaan poikkeuksellisen kyvyk­kääksi.
"Gentlemen's Agrcement", jonka on
tuottanut Zanuck ja ohjannut Elia
Kazen. kuvailee sanomalchtlmicslä,
joka hitaasti herää ympäristönsä en­nakkoluuloista
ja ryhtyy taistelemaan
n i i t ä vastaan. Elokuva on kuitenkin
ennen kaikkea voimakas j a vaikutta­va
vastalause Yhdysvalloissa esiinty­vää,
rotusortoa ja nimenomaan anti­semitismiä
vastaan.
"Grossfiren" on tuottanut Adrian
Scott j a ohjaimut Edward Dymtryck.
Se on t ä h d ä t t y . Thomas-Ranklnin e-päamerikkalaista
'toimintaa' tutkivaa
komiteaa vastaan j a samalla siinä esi­t
e t ä ä n , minkälaisiin mittasuhteisiin
antisemiti.smi on paisunut sodanjäl­keisessä
Amerikassa.
"Shoe Shlne'? on italialainen mesta­riteos,
jonka on tuottanut;sama elo­kuvastudio,'
joka on valmistanut
"Avoimen kaupungin". Filmissä k u ­vataan
"katkeruudella ja hellyydellä^
Rooman lapsia, j a lehti mainitsee sen
vuoden parhaimmaksi ulkomaiseksi
elokuvaksi.
Yhdysvaltalaisia ihanteita säilyttä­vä
elokuvateollisuuden liitto nimdtti
"Boomerangia" kumoukselliseksi. Elo­kuvan
on ohjannut E l i a Kazen, j a s i tä
mainitaan taiteellisuudeltaan, ohjauk­seltaan
Ja sisällöltään huomattavaksi.
Elokuvassa hyökätään Yhdysvaltain
poliittista korruptiota vastaan.
Ronald Gregori: loukkaantui pahoin kun juna ajoi hänen autonsa päälle ylikäytävillä - VVinnipefissä.
Jean Sibelius saanut
kutsun Edinburghin
musiikkijuhliin
. Helsinki. — Suomalainen .säveltäjä
Jean Sibelius on saanut kutsun saa­pua
kurmiavieraaksi Edinburghiin
juhlayhdistykscn järjestämiin toisiin
kansainvälisiin musiikki- ja draama-juhliin.
Kutsun on l ä h e t t ä n y t maini­tun
seuran puolesta lordi Prowost. Sa­moille
juhlille on kutsuttu kunniavie­raaksi
tunnettu englantilainen sävel­t
ä j ä Waughan Williams.
"Timesin" musiikkitoimittaja huo­mauttaa
artikkelissaan, että Sibelius,
joka nyt on 83-vuotias, e t t ä ' h ä n en
maineensa syntymäpaikka on ollut
Englanti ja ctta h ä n on .syvästi k i i ­tollinen
Englannin kansalle Ja cng-lantilatsille
orkesterinjohtajille siitä
mielenkiinnosta, jota nämä ovat ö -
soittancet h ä n t ä kohtaan aina siitä
lähtien, kun hänet kutsuttiin Lontoo­seen
johtamaan joitakin hänen teok­siaan
V. 1905. Timesin musiikkitoi­mittaja
korostaa edelleen, miten siinä
tapauksessa, että Sibelius hyväksyisi
kutsun saapua Edinburghiin, myös
h ä n e n puolisonsa pitäisi saapua hänen
mukanaan.
Tuskin eimakolta .voi kuvitella; m i l ­laisen
myrskyisän vastaanoton Sibe­lius
maassa saisi, jos h ä n todella sin­ne
menisi.
Johtavat säveltäjät
protestoivat filmiä
vastaan
Toronto. —r V i i s i ' Canadan johta­vaa
säveltäjää on l ä h e t t ä n y t "20th
Ccntury Pox''-yhtiölle j a pääministe­rille
protestin "The Iron Curtain"ni-misen
filmin näyttämistä vastaan.
He ovat John Weinzweig, Barbara
Pentland, Harry Somers, Murray
Adaskin j a Godfrey Ridout.
Kysymyksessä olevan filmin aihe
perustuu Igor Gousenkon ''p;iljasluk-slin".
Säveltäjät sanovat protestikir-jeessä
seuraavaa:
' "Sen Johdosta, e t t ä "The Iron Cur-tainia"
filmataan nyt Ottawassa mc
allekirjoittaneet Toronton säveltäjät
haluamme ilmaista vastustavamme
täydellfsesti t ä t ä Hollywoodin neuvos-tovihanxielisyyden
lietsomista, ja Car
nadan käyttämistä t ä h ä n propagan­dan
tarkoitukseen. ..-
"Mc luovat taiteilijat olemme yrit-^
tanect musiikin vahtyk.scllä tarjota
ystävällistä kättä m a a i l m a n toisille
kansoille ja kulttuurivaihdon kautta
h e r ä t t ä ä myötätuntoa .maatamme
kohtaan. Koska Twentieth Ccntury-
Fox voi vaikuttaa suurempaan määr
r ä ä n ihmisiä kuin mitä me. voimme
saavuttaa musiikillamme, niin , mei­dän
yrityksemme el onnistu jos t ä tä
fihniä näytetään;
" S i i t ä syy.stä mc lisäämme äänem­me
jatkuvasti kasvavaan protestiin."
Venäjän taidemaalarit
arvojstelevat vallit­sevaa
taidesuuntaa
Moskova. — .Neuvostoliiton taide­maalarit
ovat arvo.stellect nykyista
vallitsevaa .."rappeutunutta" suuntaa,
joka on havaittavissa nykyLscssä tai­desuuntauksessa
heidän kcskuudcs-
.saan, - ilmoittaa BoLshevik-aikakau.s-lehti:
Lehden mukaan 25 Neuvostolii­ton
johtavaa taidemaalaria on kaksi-paiväises-
sa . kokouk.scssa arvostellut
"rappeutuvaa: porvarillista esteetti­syyttä",
joka on ollut havalltavis.sa
taidemaalarien tuotannossa.
Taide ci ole vain vicroutunut pois
Venäjän klassilli.sta tj-atioista;, vaan
kriitikot ovat myös .seuranneet .saman­laista
porvarillista polkua "sokeina y-listellen
joittenkin ; taiteilijoiden; ar­vottomia
töitä".
Puolustuksesta hyökkäykseen
Kirj. Veikko Vainikainen
— Kurkkumätään kuolevaisuus Ca-nadassa
on laskenut viimeisen 20 vuo­den
ajalla 900:sta 270 « e n -vuosittain.
— .Rooman keisari
Jeruriilemin v.: 70. ;
Tiitus hävitti
* CANADAN SUOMALAISEN JÄJESTÖN •
Timminsin osaston kuukausikokous
pidetään joka kuukauden ensimmäisenä simnun-taina
kello 7 illalla omalla haalilla.
iUornälaisej^B^r;.;,,,:,:. äSJ^:llra^ iSl ' ' ' " " ^ " ^ <>"o Korkola, 101 AIronquIn Blrd. West, Timmins, OnU
jarjestÄ^"
laisten Ss^'
sasersa ^ \
iehtitaffiSfl
lanktil^r
itä 7SS.7^'
palvelevsEi
^ S A N L I I K E T T Ä . . ..
ni $150,000 MAKSETTU OS-T
OPALAUTUKSINA OSTAJILLE.
- . THE S90BKEB3' CO-OPEHATIVE^I
Säveltäjä prof. Selim
Palmgren JO-vuotfas
Helsinki. — Helmikuun 16 päivänä
t ä y t t i Suomen säveltaiteen merkki­miehiä
professori Selim Palmgren 70
vuotta; Säveltäjä Palmgren on tun­nettu
j a timnustettu säveltäjä maam­me
rajojen iilicopuolellakin. Hän ozf
käynyt m.m; Amerikassa.
Sibelius-Akatemiassa paljastettiin
h ä n e n rintakuvansa ja syntymäpäi­v
ä n ä ä n oli Konservatoriossa : Palm-,
gren-juhlakonsertti,.jonka säveltäjä-professori
itse johti.
Huomattu slovenilainen
runoilija 70-vuotias
Belgrad. -T-Tammikun 23 pnä vie­tettiin;
kaikkialla Jugoslaviassa suu­ren
slovenilaisen, runoilijan Otto Zu-pancicin
70 "vuotispaivää.
.Viimeinen kokelma h ä n e n runojaan,
jotka h ä n oli kirjoittamat sodan . a i ­kana
,julkaistiin 1945: H ä n itse osal­listui
i patrioottiseen sotaan miehittä­j
i ä vastaan vanhasta iästään huoli­matta.
Zupancic käänsi vieraista kielistä
paljon runoja ja 15 Sh^cespearen
näytelmää.
Tunnettu piirtäjä
kuollut 80-vuotiaana
.: Tukholma;^— Ä.skettäin kuoli tääl­lä
maailmankuulu saksalainen kirjai­lija
ja p i i r t ä j ä Thomas Theodor Heine
80-vuotiaana.
; Heine on, tullut kuuluksi erikoises­ti
piirtäjänä: Hänen plirrokscasa J u l ­kaistiin
aluksi " F l i e g c n d e Blättcr'--
nimise&sä lehdessä Ja sittemmin "Sim^
piclssimukscssa". Piirroksissaan h ä n
loi-stavalla tavalla ivasi, saksalaista
pikkuporvarilllsuutta,, m 11 i tarismia,
poliisilaitosta,: pappeja ^a opettajia.
Luonnehtijana j a tj-yppien luojana: on
ollut aikansa piirtäjien ensimmäisiä.
Hancn älynsä kilpaili h ä n e n ilkeytenr
sä kanssa.
Hitlerin noustessa valtaan Heine
vuonna 1933 muutti kotimaastaan
Ruotsiin. Monta hancn piirustusko-koelmaaasa
on. julkaistu. •
Venäläinen baletti —
vierailulle Osloon
Oslo.—^Moskovalainen balktiscuruc
tulee todennäköisesti vierailemaan
toukokuussa Oslossa: Balettiseurue tu­lee
• mm; esiintymään Nasjonalteatte-rlssa,
ilmoittaa Verdens Gang.
Uusi hiilenlouhintakone
käytännössä Venäjällä
Mosko)-a. — Tass tiedoittaa, että
Venäjän hiilikaivoksissa on: otettu
käytäntöön hiilenlouhimiskone,:' joka
on > varustettu. 60 kilowatin mootto­rilla;
Tämä kone louhii h i i l t ä kolme
kertaa nopeammin kuin aikaisemmin
käytetyt: koneet. •: M a i n i t t u kone: k u l ­jettaa,
myöskin louhittm hiilen pois
tieltä: säästäen: siten huomattavassa
mittakaavassa työvoimaa.
IIcLsinki. --^ Aika on t ä ä l l ä Suo­messakin
tehnyt pilaa kommunismin
kukistajicn kustannuksella. Helsingin
saksalainen propagandakoulu. joka
kantoi ylpeästi saksalaisen sotapäal-
Ukön Hindenburgin nimeä, on nyt saa­nut
suojiinsa uudet kasvot. Talo on
sen kaiLsanosan käytässä.- jonka or­juuttajien
valmentamiseen .se oli alun­perin
rakennettu. Se on nimittäin de­mokraattisten
järjestöjen hallussa.
' Helmikuun alkupuolella kokoontui
t ä m ä n talon juhlasaliin demokraatti­sen
riiuaman parlamentti. Nimitys
lienee sopiva S K D L : n - liittoneuvoston
kokoukselle.' Tilaisuuden kunniaksi
sali. oli somistettu lipuin j a tunnusr
lausein; Pitkillä pöydillä oli valkoiset
liinat ja liiton pienoisliput.. Näky oli
todella juhlava.
Paikalla 'oli alun kolmattasataa
henkeä. Arvovaltaisia, cdu-^tajia ymr
päri maata, kutsuvieraita, kansan­edustajia.,
sanomalehtimlchiä ja toi­mitsijoita;
Vakavaa, sanavalmista ja
valveutunutta väkeä, joka tietää ja
tuntee vastuunsa. Jamcrad kylmän
Pohjolan kansaa, johon ankara luon­to
on painanut oman leimansa. • ,
Kokouksen avasi liiton varapuheen­johtaja
Paavo Kiviko.ski, joka muuta­malla
.sanalla luonnehti edessä olevia
tehtäviä.: Taman jälkeen valittiin pu­heenjohtajat,
joi.sta ensimmäisena ot­ti
kokouksen ohjat kä.siinsa tanakka-
Ickomen uusmaalainen pienviljelijä
Konsta Talvio. Han - selitti käsittä­vänsä
joutumisensa ^ t ä n n e puheen­johtajan
pöydän taak.se huomiono.sol-tukbek-
sl maan työtätekevälle talon-poikaistollc;
Mutta' sivulli.sen lark-kailjjan
mielestä: vaali: oU myaskin
hcJikilokohtaincii luottamukseno.soItu.s
toveri Talviolle, joka on tunnetun Sa­linkaan
maataloudellisen konca.scman
pcni.staja ja on tehnyt pienviljelijäin
hyvakr.i suorastaan uraa-uurtavaa
työt a
ViPla joitakin ilmoilu.sa.siolta Ja vaa­leja..
Sitten a.stuu liiton lipuin ko­ristetulle
puhujakorokkeelle aistik­kaan
.vkKinkcrtai.so.sti puettu, miellyt^
tava. tummatukkainen naistoveri. Han
helttaa katseen arvovaltaiKccn kuuli­jakuntaansa
ja aloittaa selvällä Ja
kuuluvalla aaiiella.
• ; Han »on Hertta Kuusinen, demok­raattisen
rintaman puhujista ehdot­tomasti:
suo.situin;
Pulmja selostaa yleista poliitUsta
tilannella. aluksi kan.salnvalista taus-i.:
tah. ja sitten maamme oloja; Tata;
suurta asiantuntemusta osoittavg[a
esitystä .seurataan tarkkaavaisesti.
Eloi.sal kuvaukset ja nokkelat sana­käänteet
saattavat houkutella hyr
mynkin -hartaan, kuulijakunnan huu­lille.
Puhe julkaistaan seuraavana
päivänä kokonaisuudessaan dcmok-;
raattisessa lehdisto.5sa.
Sanomattakin on r.clväa, etta pur-h(
5ftn johdosta syntyi vilkas keskus­telu.
Varsinkin sellaiset; Jotka maa-
.seudun hiljalsuudcsfia eläen ovat saa-,
neet tyytyä pelkkiin sanomalehtitic-toihin,;.
seuraslvat;mielenkiinnolla kes-kastelua.
Jonkinlainen taisteluasenteen tiuk­keneminen;
Siirtyminen, demokratian
puoluslamisesta hyökkayk.secn; Näfriä
antoivat sävyn tälle asialliselle kcs-^
kusteiulle. Tunnuttiin oltavan yk.sl-:
micMsla: eikä. mitään väittelyä syn­tynyt.
Seuraavana aamuna puheenjohta­j
a n nuija oli: eduskunnan'varapuhe­miehen,
kotkalaisen .sähkomekanikon
Toivo Kujalan tottuneissa kasissa.
Olemukseltaan h ä n on ystävällinen ja
vaatimaton, mutta määrätietoinen Ja
selväsanainen hän on.
Toisen • kokouspäivän; cnslmmäiner»
puhuja on ;6osialistisen Yhtenäisyys-puolueen
puheenjohtaja Kustaa K u -
loy Joka samana päivänä valittiin S K ­DL:
n p'3heen johtajaksi. Hän on: ly­hyehkö,
varmakäytoksinen ja vakava-sävyinen:
Puhujakorokkeelle noustu r
aan hän sipaisee kevyesti hopeanhar­maata
tukkaansa Ja: aloittaa tottu­neen
puhujan ottein esityksensä ny­kyhetken
taloudellisesta: tilanteesta.
Puliujann hankin on suorastaan erin­omainen.
*•
Tätäkin c.sitystH seuraa vilkas kc^.
kustclu. Tiukemmat otteet. Enem­män
aktiivisuutta. Puolustuksesta
hyökkäykseen. Syvä huolestuncLsuus
Ja vastuuntuntoisuus ilmenee kalkis­ta
puheenvuoroista. Erittäin mielen­kiintoisen
puheenvuoron käytti Suo-ml-
Neuvostollltto-Scuran pääsihteeri
Toivo Karvonen; Joka hämmästytti
kuulijakuntaansa luettelemalla ulko­muististaan
tavattoman määrän asia-,
tietoja., numerolta, .prosentteja, n i ­mikkeitä
j a tllastoIlLslfl tietoja. Mutta
niinpä hän onkin hyvin huomattava
taloudellinen asiantuntija. •
Kolmantena nou.sl puhujakorok*^
kcclle S K D L : n vaalityön pääorgani­saattori
Paavo Kaskinen^ Joka asinl-lisen
vakuuttavalla tyylillään selosti
edessä olevaa vaalikamppailua. Kes­kustelu
tästä kysymyksestä jäi vähäi­semmäksi,
etupäässä vain tosiasioita
toteavaksi, sillä näitä asioita on Jo
pohdittu lukuisissa eri tilaisuuksissa.
Tämän jälkeen suoritettiin S K D L -n
puheenjohtajien vaalit. Tulosta on p i ­d
e t t ä v ä onnistuneena, sillä uusi pu­heenjohtaja
Kustaa Kulo edustaa niin
vanhan työväenliikkeen kuin nykyisen
S K D L : n keskeisintä pyrkimystä: työ­tätekevien
edistyksellistä yhtenäisyyt­tä;
Varapuhcenjohtajat Sylvl-Kylllk-ki
K i l p i Ja Paavo Kivikoski edusta­vat
kumpikin hyvin laajoja kansalais­piirejä,
aina demokraattisista naisista
ja nuorl80.sla alkaen. Oma merkityk­sensä
on myöskin sillä, e t t ä kokouksen
ensimmäln'kn puheenjohtaja Konsta
Talvio valittiin liittoneuvoston pu­heenjohtajaksi.
• . .-
Kokous antoi julkilausuman, Josea
saatetaan tietoon, että koko maail­massa
on kehityksessä tapahtumassa
kaanne demokratian hyväksi. Tämä
sama ilmiö on liavaittayissa myöskin
meidän maa.ssammc. S K D L siirtyy nyt
puolustuksesta- hyökkäykseen Ja kut­suu
kaikkia kansanvaltaiseen Ja kan-sallLsecn
taisteluun.
Näin .sanotaan julkilausumassa; Ja
Jos r>e toteutuu, on liittoneuvoston ko­kous
ollut todella historiallinen.
Lopuksi: ruotsinmaalaiset Ja Jotkut
takalaL-jetkln. taantumuslehdct ovat
ennustelleet suuria ristiriitoja B K -
D L : n sisällä. Mutta jokainen kokouk­sessa
lasnaollut voi nauraa tuollaisille
ennusteluille. On kokonaan toinen
asla. ctta kapitalistit Ja heidän taan­tumukselliset
sotapolkansa eivät toi­vo
mitään niin hartaasti kuin S K D L :n
hajoamista, mutta tuollaisilla toive­unilla
cl ole mitään tekemistä: todel­lisuuden
kanssa,
SKDL: on eheä niin Blsäiscstl kuin
ulkonaisestikin Ja silloin se on tais-telukclpolnen;
.Siitä antoi entisessä
nat.<illinnoltukscsfia pidetty kokous va­kuuttavan
näytteen.
Tämä tyttö ei kaipaa
karkausvuotta...
New VVestminster, B;C. — Harry T :
Jonesin tyttöystävä sai Harryn peu­kalonsa
alle täällä viime maanantai­na.
Jos Harry nähdään toisten- tyttö-'.
Jen seurassaion. hänen tyttöystäväl­lään
oikeus kutsua poliisi ja vangi­tuttaa
Harry
18-vuotIas Jones oli täkäläiscs.Tä po-liisioi
kcudcssa syytettynä $300 arvoi -,
sen kellon varastamisesta. Hänen 17-
vuotias morsiamensa pyysi tuomaria
osoittamaan armeliaisuutta. "Harry
el ole todella mikään paha poika"/sa­noi
nuori nainen.
: Poliisi tuomari H. G . Johnston antoi
seuraavan tuomion:
: "Sinut asetcUan. ehdonalaisuuteen
18 kuukauden ajaksi edellyttäen, etta
tottelet tyttöäii tai h ä n e n äitiään . S i ­nä
et saa olla kadulla kello 5 jälkeen
illalla ellet ole morslamesl seurassa.
Kaiken Iisaksi et saa : olla missään
huvittelupa ikassa* ellei se- ole hänen
valitsemansa."
Laiiatitauia« Jielmikuun 28 p. ~ Sai., gteli. 28
S. Porcupiiiefsa oimlsHihraf hflin
— Canadan suurin kaupimkl Montr
real perustettiin v. 1642.
tUri. SVtJO KOisiUXA
Sooth Porcuplne. - ^ T ä ä l l ä tk. 21-
22 pnä suoritetut S C A U L : n hiihto­mestaruuskilpailut
onnistuivat koh­talaisen
hyvin. Ainoa vika oli Siina,
e t t ä ei.ollut suurta osaanottaja mää­rää.
Klrkland Lake o l r hyvin edus­tettuna.
Sielä oli 10 henkeä käsittävä
joukko j a vielä se crlkQUUutcna. e t tä
naispuoliset hiihtäjät olivat .sieltä,
Bcaver Lakelta oli matkassa kaksi
nuorta hiihtäjää. lUnari Manninen
j a Paul Tikkanen; Paul olikin ensi­kertaa
täällä' pohjol.scs.sa. Ilmari oli
jo cdcllLsenä talvena. Sudbury cl lär
h e t t ä n y t k e t a a n . Taltan olla sama
vika kun meilläkin, e t t ä r l tahdo olla
hiihtäjiä. Tlmmlnslstä cl myöskään
ollUt ketään hiihtämässä. Kilpailut
.sujuivat kaikin puolla moitteettomas­ti.
Har\'lnaLsen kaunis sää oli mo­lempina
päivinä j a keli oli hyvä.
Lauantaina.aloitetun k l l p a l l u t ^ ä s -
mäUecn klo 3 lp. jolloin suoritettiin
10 km. hiihto ylese.isä. alle 21-v., Ikä­miesten
Ja yll-ikämiestcn sarjoista,
alle 15-v. polkien 3 km. Ja naisten
4x1 km. viesti. '
YleliicsttäsarJasHa cl ollut kuin kak­si
osaanottajaa, Ilmari Manninen Ja
B i l l Mäki. Ilmarikin olLsl päässyt alle
21-v .sarjaan Jos olisi halunnut, vaan
kaiketi ajatteli ,cttä saahan sitä koet-laa
jo micstciv sarjassa.
Ikän^ntsarjasjut oli vain meidän
Helkki Tuutillamme samoin yll-iki-mlehL<
u(ä K . Niemelä. Kuulin sivusta-päin
sanottavan, ctta pojat hiihtivät
kuten ennen vanhaan, Ja kyllä täy­tyy
sanoa, e t t ä H . Tuuttllalla oli yhtä
vilkas Ja sama tyyli kuten 15 vuotia
takaperin. Eiköhän Heikki olekin s l i -
hen luokkaan kuuluva hllhtourhclja,
Joka cl ole ottanut lomaa ollenkaan.
Aina kun on kilpailut on Helkki myös
osallisena: Jos vaan siihen on mah­dollisuuksia.
Hattua täytyy meidän
kaikkien no.staa tällaiselle kilpaili­jalle.
Alle 21.V. »arjaan öll Jo llmolltau-tunut
neljä mestarlarvon tavoittelijaa.
Alle 17-v. sarjaan l ä h e t e t t y P. T i k ­kanen
myös ensi kertaa elämässään
lähti tälle matkalle v,oHtaen. Näyt­t
ä ä siltä; että pojat jotka Boaver L a ­kella
tulevat ovat kunnossa koska 3
mestaruutta meni kahden miehen mu­kana
ja yksi toinen palkinto;
Lähtö sijoitusta arvottaessa oli Bca­ver
Laken pojilla huono onni kun
Paulsal ykkö-senJa Ilmari seuraavani
Paul kyllä tuumi, c(tä mitä sillä ori
väillä milloin sitä lähtee, H . Tuuttllaa
suosi tällä kertaa onni kaskOj sai
viimeisen numeron.
Miesten ollessa matkalla lähetet­tiin
alle 15-y. pojat taipaleelle. Voit­tajana
suoriutui viestin Roy.Ran.ta,
.seuraavana Raymond Huhta ja: Kalo-vl
Mahohcn. Miesten saavuttua 10 km.
taipaleen seurasi natsien viestinhiih­to,
Klrkland Laken naiset salvat yk­sikseen
hiihtää Ja näin ollen ollklri
voitto varma. Joukkueen nuorin hiih­t
ä j ä Nancy Brahny oli alle 12-v. ja
silti hiihti parhaan ajan. Muuten ko­konaisuudessaan
naiset hiihtivät hy­vin.
MJetiten Joukkuefalibdon .txlO km.
voltti' ilman va.stusta Klrkland Lake
koska muilta seuroilta el ollut täyt-;
t ä Joukkuetta.
Yleinen »arja, 10 km: mestari I l ­mari
Manninen, Jehu, 43 min. 4,'> jick;
B i l l Mäki. Jymy, 45 min. I sek.; Ikä-mles
H . Tuutilla sai ajaksecn Ja mes­taruuden
tuloksella 43 min. 46 sek.;
Joka Oli ainoastaan yhden sek. huo­nompi
yleisen sarjan v o l l l a j a n I l ­marin
alkaa. Yll-lkäihlcs K. Niemelä
Jymystä voltti mestaruuden ajalla
53 min. 8 f,ck. Hyvin Ichly Cyi-vMo-tlaalta
.Nostamme haltual .
Alle 21-v. 10 km.: mestari Paul Tik­kanen.
Jehu. 46 min; 30 .fickä; Kalevi
Non)pa* Jymy; 47 min: 46 sek.; P.
Mäntyläi Jymy, 49 min. 39 sek; .A,
Laine, Vlcsll 56 min. 25 sek.
Alle 15-v: pojat -3 kra.: (Ei mesta­ruudesta)
Röy Ranta. Viesti, 12 mln>
5 .sek.; Raymond Huhla. yics.tl, 13
min. 5 sek.; Kalevi Mähönen,,Jymy,
16 min 47 «ck.
NaJsten 4x1 km. viestinhiihto:
Klrkland Laken , Jymyn Joukkue, 22
min. 55 -sek. Hiihtäjät olivat Helmi
Heino, Emma Tuomi, Marie Inbcrg Ja
Nancy Branny.
2x10 km. hiihto: Kirkland Laken
Jymy. 2 i . 22 min. 26 sek. Hiihtäjät
B i l l Makl. K . Norppa Ja P. Mäntylä.
SUNNUNTAIPÄIVÄN K I L P A I L UT
Ilma oli tyyni Ja mlta kaunein tal­vipäivä
Yöllä oli ftatanut sen ver­ran
lunta, etlä sen näki. Keli oli
Blltl J o k s c e n k i n y h t ä h y v ä . k u l n edel­lisenä
päivänä. Kilpailut aloltettin
klo 2 lp. Matkalle lähtijöitä oli kaik­kiaan
9 Jasta vltei o l i ; 20 km. ja 4,
alle 17 vuoden.
5 km. ladulic lahti enslmmal>X'nä
Jymyn J . Branny j a seuraavana Vies-
Iin R. Ranta. Sltten_bcurasl 20 km.
mies I. Manninen, H. Tuuttilan saa­dessa
taasen viinietsen lähtöpaikan.
Njt odotetun kovinta kamppailua
Vicstui Tuuttilan. Jehun Mannisen
Ja Jymyn Mäen kesken. Ensi kertaa
h i i h t i v ä t t ä t ä matkaa Manninen Ja X .
Norppa. Matkalle lähti myös yll-ikft.
mies K . Niemelä^Ja hiihti matkan lop­puun
ollen hyvissä voimissa. Ensim*
maisella kierroksella oli T u u t t iU saa­vuttanut
Mannista Jo vähän y l i 3
minuuttia. Tuuttilan aika 5 km. koh­dalla
oU 21 min. 8 sek:, kova vauhti
Heikillä alussa. Mäki myös oU ajassa
edellä Mannista.: 10 km. kohdalla::
Tuutilla oli ajanut Ilmarin ohi Joskin
heti kohnannella kierrokselle lähtlcsr
sä antoi johdon Jälleen Ilmarille.
Näin he h i i h t i v ä t aivan lopuun saak­ka.
Mäki oli vielä 15 km. kohdaUa
myös. edellä Ilmaria mutta :vllmeisel-.
lä kierroksella Mäki Jo Jäi. K a l k k i
20 km: lähteneet hiihtivät loppuun
.saakka.
Tulokset Ja sijoitukset sunnuntain
kilpailuista ovat .seuraavat:
Yleinen 20 km,: mestari Helkki
Tuuttlla. I t.. 27 min. 23 sek.: Ilmari
Manninen 1 t. 33 min. 16 sek.; B i l l
Mäkr 1 t: 36 min. 12 sek; Kalevi
Norppa 11. 51 min. 25 sek; K. Nie­melä
1 t. 58 min. 34 sek.
Alle 17 -v 5 km.: mestari Paul Tik­kanen.
Jehu, 22 min. 27 sek. Jorma
Branny Jymy. 23 min 17 sek. P,
Mäntylä. 24 mfn. 35 sek; R o y Ranta
24 min. 57 sek: Roy Ranta on Juuri
t ä y t t ä n y t 13 v. jä h ä n t ä valvaal pis­tos
Joten h ä n e n saavuttamansa alkaa
voidaan pitää hyvänä. Hänestä vielä
kehittyy hyvä lylyn lykkääjä kun Ikää
Ja voimia karttuu.
Naisten 3 k m . : Mestari Helmi Heino
18 mln^B .sek; Emma Tuomi 18 min.
27 sek; Marie inberg 24 min. K a l k ki
J y m y s t ä i l k ä v ä ä vain kun c l muista
seuroista ollut naisia mukana.
^Tähän loppuivatkin kilpailut. I l ­lalla
oli C S J : n osaston haalilla oh­jelma
ilta. jossa tilaisuudessa suoritet­u
i n palkintojen Jako; Ikävää taasen
oU kun emme olleet saaneet mesta-;
ruusmllaleja Joten ne täytyy pos­tissa
l ä h e t t ä ä voittajille
Möhl ulkopaikkakuntalainen ajat­telee,
e t t ä missä oU Viestin M . PorscU
kiiri el ollut kilpailuissa. Hän louk­kasi
jalkansa helmlk. alussa ollessaan
hllhtoharjöltukslssa: Jalasta ,; mur­tui
luu Joten hän oli kilpailupaikalla
Jalka klp.sattuna. • Toivotaan pikaista
parantumista. Maunolla olisikin^ollut
paljon sanottavaa kilpailuissa.
Haluan kiittää kaikkia toimitsijoita
Ja myös vieraspaikkakuntalaisia kllr
pallJolta Viestin puolesta. Samoin lo*
pettajaislllan ohjelman esittäjiä Ja
n i i t ä henkilöltä; Jotka varasivat huo­neita
kilpailijoille, mrs. KUinusellc;
|a Evert Ojaselle hyvistä saunan löy-
•lylstä kilpailijoille. Klitas kalkille yh­teisesti.
TURKISPYYDYSTÄJÄT
HUOMATKAA!
• Ostan kaikenlaisia metsäeläln-tcn
nahkoja. Lähettäkää tai tuo­kaa
saadaksenne: korkeimmat h i n ­nat.
Lähetyskulut maksetaan.
L. VIHONEN
Oba Ontario
Teslan kuoleman
muistojuhlaa vietct-.
ty Jugoslaviassa
Belgrad. ^ Nikola Teslan; kuului­san
jugoslavialaisen keksijän kuole­man
5-vuotlsmulstoa vlctetUln tam­mikuun
7 p ä i v ä n ä koko maassa; Hän
kuoli V. 1043 86 vuoden Ikäisenä, T ä ­män
Johdo-staBorba klrJolttT:
Nikölä Tcsla tunnetuin kaikkialla;
maailmassa hänen ihmeellisten kck-slntöjeasä
Johdosta. Mc vietämme
suuren maanmiehemme muistot el •
vain sltail, että hän teki suuren palr:-
vclukseri ihmiskunnalle Ueteelllsessä'
työssä, vaan myös siksi, että Nikola
Tcsla oli aina edistysmielisten voi­mien
puolella ja kuolemaansa .asti
hän kannätU fiuurla kansallista v a -
pauslalstcluä. Hän. el ehUnyt nähdä
,s'xlä n loppua, mutta h ä n oli yakuu-;
lettu siltä, että meidän kansamme
saa voiton: fasistisista: mlchMäJlstäi:
Ja heidän apureistaan.
: Tesla uskoi paremmin maailman
«yiitymlficen, jossa — ifänen saiio- ;
Jcnsa mukaan — " c l voimakas rils-:
(ä heikompaa; jossa ajatuksen tuot­teet,
tiede Ja taide palvelevat yhteis­kuntaa
tekemällä elämän parcmmakr
si Ja Ihanammaksi, eikä rikastuta,
vain mutamla yksilöllä . . . "
Teslan keksinnöt toivat miljoonia;
Amerikan kapitalisteille, mutta itse
hän kuoir köyhänä New Yorkin hor
tclllssa. Nyt c l meidän luovien työ­läisten*
tarvitse matkustaa tolsiUi
maihin kuten Teslan täytyi. He voi- ;
vat antaa; maalleen parhaansa. Nyt v
oh meidän tiedemichlllä Ja teknilli­sillä
työläisillä mitä laajimmat mah­dollisuudet
maamme; rakennustyössä
Ja teknillisessä kehltykses.sä.
OSCAR BAY
Miesten ja Naisten Räätäli
Kaikenlaista korjaustyötä
Puhelin 2-1891
76 London St. E. Windsor, Oat
Barnes Drug Co.
^ — 3 KAUPPAA —
Sauli Ste. Marie Ontario
RCA Victor Radioita
Nyal-lääkkeitä
Täydellinen varasto,lääkkeitä.
Postitilaukset täytetään
huolellisesti. ' • •,'>
'•mä
:i;i
» h .
MM