Vapaus, March 8, 1923

              Toislaliiq, maaliskmm 8 p. — Thu. March 8.
VAPAUS
1
i
ti
m
II'
Il* >•
11
1
h
vi-
11
'il i
41
n
r ' 5 .
i l
I '
m ^
m
m
lim
il
lii
I
II
'•I
Iiii
I-f.
m
m III
m
te
i l
i i
0aimdaD saomalaisen työväestön äänenkanostt^ja. ilmes-laiV
Sodburyssa, Ont, joka tiistai, torotai ja lauantai.
H. PURO.
Vastaava toimittaja.
V A P A U S
(Uberty)
The only organ öf Finnish Workeni.ii tfigtnAda. ^Pub-ted
in Sudbury, Ont., every TaesdAy, WaattäAy and
Advertising rates 40c per col. inch. Mvimm.m^Z^
tn single insertion 75c. Discount on 8taxi4i^jB4v9rt!i8e>
Sient The Vapaos is the best advertising SK^lum
&e Finnish People in Canada. - .
mys jolloin puolueemme muuttaa nimensä ja muodos­tuu
varsinaiseksi Kommunistisen Interaationalfin Ca-itadalaiseksi
Osastoksi.
Sillä välin olkoon puolueemme jäsenistö ja •puo­lueeseemme
liittymään aikovat työläiset nyt iuiteiikin
täysin vakuutetut, että puolueemme toimu fäyaelli-sesti
sopusoinnussa Kommunistisen Intemafionalcn
kanssa, ja että se nyt jo edustaa kommunistista työ­väenliikettä
Canadassa, minkä Internationale "täysin
tuBBUstaa. ''H^.
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. | 2 ^ j J»lme Jtfk.
81.60 ja yksi kk. 75c. ^ ^
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksiS^k. $5.5Q,.pnoli vk.
08.00 ja kolme kk. $1.76.
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla läbetiamään,
jpaitsi asiamiesten joUlg on takaukset.
Ilmotu^hinta kerran iulaistuista Jlmotuluii^ta 40c.
palstatuumalta. Suurista ilmotuksista sekä {Imotjiksisto,
joiden tekstiä ei joka kerta muuteta annetaim -tuntuva
alennus. ' Kubloilmötukset $2.00 kerta ja SOc. ilisää
jokaiselta muistövärsyltä; nimenmuutosilmotukset 50c.
, terta, $1.00 kolmekertaa; avioeroilmijtukset ^iOO'Jwta,
18.00 kaksikertaa: syntymäilmotukset $1.00 tteft^; ^a-
Intaantieto- ja osoteilmotakset 50c. berta, $1XM) kalmo-kertaa.
Tilapäisilmotnksista pitää raha seucata mu-cseond
class matter.
Vapauden toimitus
Toveri H. Puro, joka ön toiminut lehtemme' vas­taavana
toimittajana viimeiset h ä ^ vuotta, on jättänyt
erohakemuksensa Järjestön toimeenpanevalle komiteal­le,
johon^ toimeenpaneva komitea on suostunut. Vastaa­van
toimittajan toimi ja samklj^ myöskir^ lehleemmjp
otettavan^ toimitusapulaisen',t9ij5if: pnj^ juli^tettul hakji:
kelpoisten puoluetoverien haettavaksi, kuten toisessa
paikassa tätä lehteä näkyy.
Puolueemme ja Internationale
Kommunistisen Internationalen toimeenpaneva ko­mitea
on lähettänyt tammik. 29 p. Mo8kov£»83a päivä­tyn,
Canadan, Worker8puolueen toiselle konvejitiohille
osoitetun seuraavfin kirjelmän:
Hyvät toverit:-— Kommunistisen Internatiojjalcn
toimeenpaneva komitea lähettää tervehdyksensä Ca­nadan
Workerspuolueen toiselle konventionille.
Että Canadan työväenluokka pn tärkeä tekijä mail
man tilanteessa, on sanomattakin selvä,' Meidän tar­vitsee
ainoastaan muistuttaa teitä, todisteeksi, kuinka
tärkeänä Suur Britannia pitää Canadan työläisiä, että
äsken kun sota Britannian ja Turkin välillä näytti
kiertämättömältä, Canada oli ensimäinen maa, joka sai
väärennetyn sähkösanoman silloiselta sotaministeriltä,
Winston Churchillilta, koskien avunantoa sodassa. '
Kaukaisen Idän asema, missä Suur Britannian ja
Yhdysvaltain imperialistinen vehkeily jälleen on i l -
: meinen, viittaa siihen,/kuinka tärkeää oaaa Canadan
työläiset tulevat pelaahiaan mailman imperialismin
tulevassa kehityksessä.
Teidän puolueenne tehtävä näin ollen on tärkeä.
Erikoisesti mq tahdomme painostaa, että te jatkatte
mitä suurimmalla Butturuudella sitä jiyväli työtä am-mattiunioitten
käkuudessä, minkä te olette jo nlka-l
i ^ l ) {aajentaen ja tiivistäen puoIueryhmjiBn toimintaa
»jo^^lfCisa työväen unionPSftgipSSS J3: J8ft§!9§§3, kQgk«
se on yköi tärkeimpiä tehtäviä tulevien voittojen valmis-tamisebi.
Kaikissa maissa missä 'Kolmannen kongres­sin
teesit, mitkä kpskeyat työskentelyä ammatliunipis-
'it, oft sovellutettu käytäntöön, ovat tulokset olleet
mainiot. Me olemme varmoja^ että tämän tulee osot-tamaan
teidänkin kokemubenne ja toivomme, ettette
te kuluvana vuotena tule mitään laiminlyömään tässä
suhteessa.
Me huomaamme teidän konventioninne työjärjes-lybessä
kohdan, mikä koskee puolueenne tulevia euh-ieita
Canadan Labor Partyyn. Tässä suhteessa myös­kin,
teidän ottamanne kanta, sikäli Jcuin me olemme
siitä saaneet jatkuvasti tietoja, on ollut aivan oikea.
Me toivomme, että te käsitätte tällaisten liittoutumis­ten
todellisten arvon ja tulette jatkamaan samaa po­litiikkaa
tulevaisuudessa. Sillä todellisen työväenluo­kan
poliittisen puolueen ei tule olla ainoastaan työ­väenluokan
vapautuksen armeijan etuvartijaslo, joka
johtaa taistelua ja etenemistä julistuksillaan, mutta
sen tulee samalla jäsentensä^ toiminnan kautta johtaa
kaikkien muitten työväenluokan järjestöjen toimintail-maisuja.
Tämä voidaan tehdä ainoastaan täyttämällä
taantumuksellisten johlajain paikat kommunisteil-
" la, jotka työskentelevät lujasti järjestyneen kommunis­tisen
puolueen unittien kurinsitomina.
Me toivomme eitä te kohdistatte enerkianne yhä
enemmän siihen suuntaan, mikä tekee teidän puoluees­tanne
todellisen työläisten kommunistisen taistelun puo­lueen.
Yksi välttämättömämpiä välineitä tässä suhteessa
on puolueen sanomalehdistö, ja me huomaamme teidän
työjärjestyksessärine esityksiä tässä suhteessa. Voima­kas,
hyvin johdettu ja täysin puolueen kontrollin alai­nen
sanomalehdistö voi harjoittaa arvaamatonta työtä
— erikoisesti päivälehti — kootessaan ja johtaessaan
työväenluokan taisteluvoljjnia, sen lisäksi kun se liit­tää
itse jäsenistönkin lähemmäksi toisiaan.
Kommunistisen Internationalen toimeenpaneva ko­mitea
odottaa Canadan Workerspuolueen antavan voi­makkaan
tukensa ja johtavan oikealla tavalla Cana­dan
proleetariaattia sen edessä olevissa taisteluissa.
Kommunistisella tervehdyksellä.
Kommunistisen Internationalen puhemiehistö,
N. Bucharin,
O. W. Kuusinen,
sihteceri.
Kuten edelläolevasta kirjelmästä käy selville, hy­väksyy
Kommunistinen Internationale täydejlisesti puo­lueemme
toiminnan. On enään ainoastaan ajan kysy-
Nykjaikaisten sotien syyt
Pienet, miltei merkityksettömät tapahtuinat trvat
useinVin olleet sotien- näennäisinä sytyttäjinä. Yksi
sähkoMuioma sytytti Ransk.-Saks, sodan'v. 1870 Saraje­vossa
ammuttu laukaus, mikä surmasi Itävallan arkki­herttuan,
alotti vuoden 1914 mailmansodan. Mutta
kumpikaan näistä pikkutapahtumista ei ollut sodan
todellisetta ^aiheuttajana.
VathaBemman menneisyyden sotien aiheuttajina
olivat jossain määrin hallitsijain ahneus ja kunnian­himo.
Mutta kapitalistisen aikakauden menneitten,
kihen tulevaisten sotien aiheuttajana ovat markkinat
ja raäka-aine.uen eäantilähtcet. Siitä syystä esim.
Regiatered at the Poat Office Department, Ottew4,«B|5{anäka miehitti Ituhrin. Se tahtoo päästä kontrollee-iiaamaan
Europan teräs- ja rautatuotantoa. SitaLjrar-ten
se tarvitsee kokkia ja kivihiiltä Ruhrista. Poincare
on larrannut tässä pyrkimyksessään teollisen Saksan
sydämeen, Samasta -syystä kannattaa Mussoliini Poin-
«aretft. ItdliatarVitfeee kivihiiltä. Ranska on luvan­nut
sille sitä, vastapälkkioksi poliittisesta ja sotilaal­lisesta
avusta. 'Ita1ia.;0fi antanut poliittisen kannatuk-ä^
sa Ranskalle ;ja ^l^jJtti^yt ^insinöijxejään avusta-rnadn
RuliVin^ r i i ' ^ ä n r i 8!l.>—- J ' ; ^ '
Englanti taas tarvitsee markkinoita teollisuustuot­teilleen.
Se kaipaa markkinoita yhtä kipeästi kuin
Ranska ja Italia tarvitsevat raaka-aineita ja kivihiiltä,
sillä Englanti elää kaupasta. Englannin teollisuus
on l a m a ^ sillä on kaksi miljoonaa työtöntä. Yksi
Englannin tärkeimpiä marlifkinapatkkoja on Saksa.
Siksi Englantia ei miellytä Saksan ttjhoominen, koska
siten tuhotaan yksi Englannin^ parhaista markkinapai­koista'.
Tästä johtuu ristiriita Englannin ja Ranskan
välillä Ruhrin miehityskysymyksessä.^
Taloudellisten etujensa, rikastumis- ja vallanhi­monsa
edistämisessä ei kapitalismi anna mitään arvoa
ibmishengille, Sfe 'on valmis syöksemään miljoonien
hengen kuoleman ja kadotuksen omaksi, kunhan se
vain voi siten edistää saalistamispyrkimyksiään.
• o— ^
No mitäa sieltä edustajakokoidc-sesta
kuuluu?
Antakaapas puheenvuoro niin
kerron.
Edustajakokous huomasi kaikes-viisaudessaan,
että koska Vapa as
.on ollut hyvä sisältöinen ja liike
mennyt hyvin eteenpäin, ja erikoi­sesti
vfeli huomioonottaen, että leh­ti
;.on pärjännyt viimeiset seitsemän
jouuikautta yhdellä ainoalla toimitta­jalla,
on tästä palkkioksi katkais-
:tav5 ttoimittajan ja liikkeenhoita^n
.Itälkkiaa 25 doUariila kuulkaudelta.
.P/Ävari olisi, ehkä saifaallaisessa
tapättksessa menetellyt päinvastoin.
•Jä^ttta me emme matki porvareita.
Aryosteltaessa tämän lehden si­sältöä,
nämä vanhat puoluepukarit
m e i i t ä i i ^ ttehdä sen omalta kan­naltaan,
jmöfitaen että lehteä toi-nät$
Jtadii aiuifia pohjajoukkoja var'
teh. Paultasiviit nimittäin novellien
julkaiiseinifta vvastaan. Mutta kun
siinä ikeskoatälpn kuluessa tarkis­tettiin,
että ketä \varten tätä lehteä
oikeastaan tojnfili^taan,' niin antoi­vat
eÖÄstaj^ J ^ ^ n i ja tuumivat,
että kyllä niitä noi^ilejakin jsentään
saa olla, ja- myÖD&«j;tiinpä lopuksi,
Vuoden vanha
Vaikka Ammattiunioiden Valistusliitto järjestettiin
jo 1920 niin sittenkin liitto oikeastaan vasta on yhden
vuoden vanha. Viime maaliskuussa'ilmestyi «Labor
Heraldin», liiton virallisen äänenkannattajan ensim­mäinen
numero.; Ja tämän kuluneen vuoden jaikana
on liiton toiminta muutenkin vasta asiallisesti järjesty­nyt.
Liitto on kasvanut nopeasti, tullut merkitseväksi
ja tunnusteluksi tekijäksi Amerikan työväenliikkeessä.
Eipä ole sitä teollisuuden alaa eikä sitä huomattavam­paa
paikkakuntaa, jossa työläiset, jotka ovat unioi-hin
järjestyneet tai jotka Kaluaisivat järjestyä olisi
tsi pyrkisi Ammattiunioiden. Valistusliiton kanssa kos­ketuksiin.
jLiiton toiminnan vastustajatkin näkevät
sen merkityksen ja heidän täytyy tunnustaa se voimak­si,
sillä se on kahdentoista kuukauden kuluessa kas­vanut
niin nopeasti,
Liitto on välittömästi työläisjoukkojen järjestö jd
sillä on jo tuloksia työstään näytettävänä. Se on
yleistyttänyt edistysmielisten mielipiteiden ppolesta
propagandan Amerikassa. Sen agitatsioni itsenäisen
valtiollisen Työväenpuolueen perustamiseksi on löy­tänyt
vastakaikua. Niin ikään sen propaganda Pu­naisen
Taloudellisen Kansainvälisen puolesta. Mutta
pääasiallisesti on liitto kuitenkin kiinnittänyt huomio­ta
unioiden yhdistämiseen ja teollisuusunionismin ke­hittämiseen.
Ja tässä suhteessa se on vapauttanut
Amerikan ui^ionistisen liikkeen niistä virheistä, joita
kilpaileva unionismi täällä ylläpiti ja näyttänyt tien
työväenluokan solidaarisuuteen ja voittoon. Luke-mattoinat
c taloudellisten järejstöjen paikallisosastot
ovat valloitetut puolustamaan unioiden yhdistämistä
ehsimäisenä askeleena kohti teollisuus unionismia ja
tämä katsantokanta on saanut puolelleen jo kymmenen
vältiojärjestöä. Joskaan ei vielä voida sanoa, että nä­mä
olisivat valmiit hyväksymiensä päätöksien käytän­töön
panemiseen, niin on kuitenkin rikottu vanhoillis­ten
unionistien linnoitus, joka vanhalla radikaalisten
unionistien taktiikalla osottautui inurtumattomaksi.
Ammattiunioiden Valistusliitto sai alun alkaen an­karaa
vastustusta gompersilaisten byrokraattien tahol­ta.
Ne yrittivät tehdä siitä venäläisen salaliiton Ame­rikan
työväenliikettä vastaan. Hävytön on ollut se
parjaustulva, mikä sitä vastaan on kohdistettu. Mutta
nämä hyökkäykset" ovat osoittautuneet harjoittajilleen
tuloksetloniibi. Ne ovat kääntyneet heitä itseään
vastaan. Muutamin paikoin liiton toiminta ja vaiku­tusvalta
on aiheuttanut mustimmat byrokraatit ase­maan,
jossa niiden on täytynyt luopua toimestaan.
Kun kapitalistien hyökkäystaktiikkaunioita vastaan
käy yhä ilmeisemmäksi ja kun itse ammattiuniotkin
joutuvat «epämiellyttävien» kirjoihin ja kun tässä
tilanteessa unioiden byrokraatit yhä vain yrittävät
työläiset kahlehtia pääoman ansaan, niin seuraubena
on vastavaikutus, jossa liito/i viemä sanoma herättää
työläiset ajatteluun ja toimintaan.
«Labor Heraldia» leviää nykyisin noin 50,000 kap­paletta
ja mahdollisuudet levikin laajentamiseksi ovat
mainiot. Sanalla sanoen, Ammattiunioiden Valisfusliit-to
on vuoden aikana kyennyt näyttämään jien unionis­tisen
liikkeen uudistamiseksi Amerikassa ja sen näy­teltävissä
on jo tosiasiallisia tuloksia tästä suuriar\'oi-sesta
ja hyödyllisestä työstä. — Eteenpäin.
kernistä yksin y; j)eri-oUen
ei ole haitaksi, että me kie­len
käjrtössäkin pyiimme kansain­välisyyttä
kohti, myönsivät kaikki,
että eihän siinä Vapaus lehdessä
sentään ole ollut mitään sellaista
mitä ei olisi ymmärretty. Ja niin
lehtivaliokunnan pannajulistus kan­sainvälisten
sanojen käyttöön näh­den
kumottiin. , •
Vapauden liikkeenhoitajan vuo­sikertomuksessa
tehdyn esityksen
johdosta, että tätä lehteä julaistai-sijn
yksi numero viikossa S-sivnise-na,
keskusteltim 'myöskin. Ja tuli
edustajakokous siihen viisaaseen
päätökseen, että heti kun Vapaudel­le
on saatu 500 uutta tilaajaa, on
tämä toteutettava.
Ja tämän päätöksen toteuttami
seksi jos minkään, kannattaa työs­kennellä..
Ja kuinka pian saamme
yhden numeron viikottain 8-sivuisen,
se riippuu kokonaan asiamiehistä
Tällä joukolla on siinä suhteessa
aivan diktatuurivalta. Jos he toimi­vat
huonosti, saadaan seuraavassa
edustajakokouksessa huomata tämä
asia vain jääneen kuolleeksi pää'
tökseksi, mutta jos he toimivat-sa-mallaisella
ripeydellä, jopa jos hiur
kan kaikkialla parantavat kurssi­aan,
voidaan tuo päätös toteuttaa
parin kuukauden kuluttua. Tämä
olisi askel Vapauden kiertävän asia­miehen,
toveri Helinin toiveen to­teuttamiseen,
.että nimittäin Vapau­den"
joltainen' numero jlmestyisi ^T,
•sivuisenär^ ' V T ' ' ^ ' "
aaä^ ja iaktiilckakysymVteiiin' korvi­aan
myöten uponneille poplueäijil-lekin.
Mutta en ollenkaan mene takaa­maan,
kuinka olisi käynyt, .ellei
viisas ja vakava Wirta.Tlus8i ja Jär­jestön
nuori "sihteeri olisi rientäneet
tässä asiassa toimittajan puolelle.
Tämän yhteydessä sopinee maini­ta,
että yhdysvaltalaisen veljesleii-den
cEteenpäini äsken pidetyssä
vuosikokouksessa on toimitus vel­voitettu
julkaisemaan enempi kau­nokirjallisia
kirjoitelmia lehdessä.
Ja järki-iikkoja sitä näkyy olleen
alinakin kokouksessa, niin ettei ne
vallan tyhmiä päätöksiä tee.
Vieraskielisten sanain käyttö oli
myöskin saanut lehtivaliokunnan
ponnessaan esittämään niiden pan­naan
julistamista. Valiokunta tun­tui
pelkäävän, että tämä meidän
puhdas härmän kieli tulee sen kaut­ta
ylenkatsotuksi ja, loukatuksi. Kun
siinä edustajat pauhasivat lehtiva­liokunnan
mietintöä: puolustaen ia
asia näytti saavan, yleisen kanna­tuksen,
toimittajan' hakatessa vas­taan,''
oli Wirta-Jus3i laatinut pit­kähkön
listan kansainvälisistä sa­noista,
pistäen sen Puron käteen,
huomauttaen, että ;ckaikkien näiden
käytännöllisten sanain käyttö valio­kunnan
ponnen nojalla tulisi lopet­taa
».
Kun sitten toiselta puolen osotet-tiin,
että me kommunistit olemme-
«nternationalisteja», ja että näin Punikki.
Muuten oli edustajakokous Bm
gen kitsaalla tuulella. Kaikjcia me-*
noja, mitä on uhrattava lehden si-,
sältöön, yritettiin keritä pienem­mäksi.
Ja toimitsijoita pidettiin
välttämättömänä pahana, joita on
siedettävä, kun ei ole vielä keksitty
sellaista automaattia, mikä hedel-nxöittäisi
köyhällstömailman henki­syyttä
ilman heidän jär^ceään. Hei­dän
työlleen ei oltu taipuvaisia an­tamaan
mitään arvoa. Annettiinpa
ymmäntää, että he ovat vain mus-teentuhrljoita,
jotka elävät herraista
elämää ja vetävät lihavaa palkkaa
köyhälistön kustannuksella.
Tämän kirjoittaja oli näkevinään
kaikessa tuossa liian paljon puolu­eemme
ulkopuolella olevien viha­mielisten
ainesten alhaisten syytös­ten
ja vaistojen. palvelemista, sen
sijaan että sillä olisi valvottu puo­lueemme
todellisia etuja ja tehos­tettu
ja voimaperäistytetty- puolu­eemme
orgaanien työtä, ja'annettu
niille sitä tukea mitä ne'"työssään
puolueemme hjnrälksj tMvitsevat
No entäs toimitsijat, jofia he­kään
eivät elä vielä täiiä päivänä
p e l k ä s t ä aatteesta, vaan ityö-voimansa
myynnistä, mitä he ajat^
lelevat tuollaisesta suhtautumisesta?
Mitäpä he. Eihän heillä ole edes
puolustusoikeutta. Mitäpä muuta
cun uhraavat viimeisenkin hermohi-venensä
ja kun ei enään mitään ole.
jälellä, lähtevät kaputtelemaan. —-
Canadan
dollarista
LXHKTYSKUSTANNUKSETt
LÄHETYSKULUt: 40c lähetyksistä alle $30j 50c lahetyks. ?30-
40;.^Ö€ lähetyks, ?40—$60; 75c läbet- $60^?:100. Yli sa^
dan^doUarin 25c sadalta doUarUta lisää. — Sähköianoma-lähetyksiUe
$3.50 lisämaksu.
Torontossa ottaa rahavälityksiä vastaan A. T. Hill,. 557- Broad-view
Ave.
Pilettejä Suomeen ja Suomesta rähne,
Tiedustelkaa hintoja y. m.
Suurimpien valtamerilinjojen valtuutettu asiamies:
BOX 69. VAPAUS,
SUDBURY, ONT.
Pilettiliäke tehtävS J, V. Kannaiton nimeasä.
Jos mielitte saattaa-, järjestönne
lujiksi ja voimakkaiksi, niin älkää
viivytelkö; hetkeäkään; ryti-essänne
taisteluun kavaltajia, vastaan omi^
sa riveissänne.
AramattiyhdistyBten. .valloittaoä^
nm voittonne reformisteista ta-käÄ;:
voi^o^^e|i;5aks>n. pffrvaristosta'
jaccvoittonne ^Saksan; porvaristosta-takaa
taas vuorostaan: voittonne:
Ranskan imperialismista!;
o—~—
Ruotsin kommunisti-nuoriso
ja yhteis­rintama
Tyiiväen taislelorintaii lalta eri iiMiista
Yhteinen rintama Itä­vallassakin
Wieni 1-2.—- Kommunistisen
maailmankongressin yhteisen rinta­man
julistus, täkäläisen toverileh-den
kamppailu ja kommunistipuolu­een
väsymätön propaganda on vih­doinkin
johtanut yKteisen rintaman
muodostamiseen Itävallassa. Suur­ten
palkkainalennusta^ vastaan tais-televain
työtätekeväin kansanjouk­kojen
painostamina, samoinkuin
•taantumuksen ja työttömyyspulan
painostamana, mihin Seipelin halli­tuksen
politiikka on johtanut, bn
sosialidemokraattinen puolue ollut
pakotettu hyväksymään^ Itävallan
kommunistipuolueen taktiikan, sts-toteuttamaan
yhteisrintaman, mikä
merkitsee itävaltalaisille toivereille
suurta voittoa.
Yhteisen rintaman ensimäisenä i l ­maisuna
pidettiin täällä tammikuun
27 pnä kommunistipuolueen ja so­sialidemokraattisen
puolueen yhtei­nen
mielenosoitus työttömyyttä,
palkkainalennusta, taantämusta ja
nykyisen hallituksen työväenluokkaa
kohtaavaa nälkiinnyttämispolitiikkaa
vastaan. Kaikki Wienin ja lähiseu­dun
työläiset seurasivat kahden työ­väenpuolueen
antamaa mielenosoi-tuskehoitusta.
Kaikkiaan laskettiin
mielenosoituksiin osaa ottaneiden
työläisten lukumäärä ' 300,000 :ksi.
Kumpaisenkin puolueen pää-äänen-kannattajat
eivät mielenosoituksen
jälkeisenä päivänä suotta todenneet­kaan,
ettei «Wienissä oltu koskaan
nähty niin suuremmeistä ja vaikut-ainä
ihan itsestään. Muutamia päi­viä
sitä ennen osoittivat mieltään
Wiemn varusväki, sotilaat,"^ joista
suuri osa/on kommunisteja. Itäval­lan
sotaministerin taantumuksellisia
aikeita vastaan. Mutta proletariaa­tin
yhteinen mielenosoitus vasta oli
omiaan täysin osoittamaan, mikä
kurjuus on kohdannut Itävaltaa-sii­tä
lähtien, kun sitä ai jettiin <pe-lastaa
»..
Tapahtuman jdhdosta kirjoittaa
täkäläinen toverilehti:
«Eilinen mielenosoitus osoitti
kuinka äärettömän välttämätöntä on
molempien työväenpuolueiden yh­teinen
taistelu. Eilen näkemämme
näytelmä näytti, kuinka hirvittä­väksi
on käynyt Itävallan "työväen­luokkaa
uhkaava kurjuus. Nähtiin
suuria proletaarisia joukkoja ryy­syissä,
vailla talvivaatteita, nälkiin­tynein,
tuskan vääristämin .piirtein.
Kukaan, joka on ollut tilaisuudessa
näkemään mielenosoituksia Venäjäl­lä,
ei voinut /Olla tekemättä ver­tailuja.
Moskovassa kesti mielen­osoitus
viisi tuntia ja koko Mosko­van
proletariaatti oli mukana. Ja me
voimme vakuuttaa, ettemme näh­neet
siellä-yhtään ainoata kurjuut-takärsivää
taikka nälkiintynyttä». Ja
ta kaikkein suurin vaara: että kur­juus
kuristaa sen kokonaan ja riis­tää
siltä kaiken taistelutarmon.
Yhteisiä mielenosoituksia on pi­detty
muuten muuallakin, kuten
Linzissä ja Grazissa. Ja ovat mie­lenosoitukset
kaikkialla sujunneet
jotakuinkin rauhallisesti, vaikka
tavaa mielenosoitusta». Työläisten fascistit esim. ' Wienissä .yrittivät
jättiläisjoukko osoitti mieltään par- kaikkensa provoseeratakseen levot-lamentin
edustalla jä marssi sitten; tomuuksia.
kuulun valkadun, Ringstrassenin Mutta samaan aikaan kun suuret
kautta, minkä neljän kilometrin; joukot lähestyvät toisiaan ja sulke-mittaisen
kadun kulkeminen vaati jva^ yhteisen rintaman, harjoittavat
lähes koko iltapäivän. amsterdamilaiset työväenjohtajat
Mielenosoitukset seuraavat muu- petoskauppaa niiden selän takana, kää ja organisoikaa voimanne kaut- tin, ettei vallatulta alueelta enää
ten toisiaan Wienissä, syntyen ne Niinpä ovat he metalliteollisuuden |ta linjan. saa^ mitään koksia eikä hiiltä.
harjöittajain kanssa sopineet mainl
tulla teollisuusalalla vallinneen työ­riidan
siten, että työläisten palkkoja
on alennettu viidellä prosentilla. Tä­ten
annettu esimerkki tulee tietysti
seurauksissaan . v-vaikuttamaan. pian
inuillakin teoJlisHtt?ftloilla, niin että
-amsterdamilaistefti>: (Petoksella tulee
olemaan . mitäitkauaskantoisimmat
seuraukset;
— — o — — .
SKP:n kongressin ma­nifesti
ammattiyhdis-tyskysymyksessä
Ammattiyhdistyskysymyksessä an­tamassaan
manifestissa, missä SaK-san
"kommunistipuolueen kongressi
teroittaa vaaraa, mitä amraattiyh-distysbyrokratian
jatkuva petos ny­kyisessä
tilanteessa tuottaa, lausuu
congressi mm. näinikääii:
Kommunistipuolueen voima ei rii­tä
yksinään estämään ammattiyh­distysten
kahtiajakoa. Tämä-^bnnis-
;uu vain, jos te kukin järjestössän-,
ne täytätte velvollisuutenne, jos te
okainen olette vaikuttamassa myö­tä
siihen, että ammattiyhdistyksis­tä
jälleen tulee niiden parhainten
aikain veroiset. Luokaa katseenne
italiaan, missä reformistit luovut-
;ivat ammattiyhdistykset fascistien
käsiin, niin käsitätte, ettei teidän
enää hetkeksikään sovi jäädä vä­linpitämättömäksi
ja toinaettomäksi.
. Taistelkaa työyhteisyyttä vastaan
porvariston, kanssa! Pakottakaa, et­tä
ammattiyhdistystaktiikan keski­pisteessä
tulee kuuluville teidän ak­tiivinen
osanottonne! Pakottakaa ot­tamaan
takaisin järjestöihin eroi-tetut
yksityiset jäsenet ja paikalli­set
ryhmät! Taistelkaa kallistumis­ta
ja • kurjuutta vastaan valtakun­nan
työmaaneuvostokongressin oh­jelman
pohjalla! Vaatikaa kaikkien taa uuteen mailmansotaan. Koskaan
ammattiyhdistys-vmmakeinojen käyt ^^^^^^^^g ^jj^^^ häikäilemät-tämistä
taistelussa suurporvariston tg^^mpi ja taisteluhaluisempi kuin
Cunon hallitusta vastaan! Taistelkaa .^^^ «yt. Useimmissa maissa val-ja
agiteeratkaa työväenhallituksen ^^^^^ valkoinen terrori ja sen valtaa
Ruotsin kommunistinen nuoriso­liitto
on. antanut julistuksen, jossa,
se kehoittaa Sosialidemokraattista
nuorisoliittoa kanssaan järjestämään:,
kansainvälistä propagandaviikkoa.
ensi maaliskuussa imperialismia ja.
kansainvälistä taantumusta, koti­maista
suunniteltua lahtarismia vas­taan
ja työväenluokan yhtenäisyy­den
puolesta. Julistuksessa lausu­taan
m.m.;
«Nuoret luokkatoverit! Kehol­tamme
teitä jälleen ryhmittymään ja
taisteluun proletaarisen yhteisriiita- •
man merkeissä. Tällä kertaa suun­tautuu
meidän, sotatunnukserani&
kapitalististen valtioiden imperialis­tista
politiikkaa vastaan, joka joka .
päivä uhkaa uudella hävittävällä so­dalla.
Ranskan, imperialismin suorit­tama
Ruhrin alueen miehitys, sota
idässä. Itävallan orjuutus, fascisti­en
verivalta Italiassa, mobilisointi
Puolassa, /kaptalististen valtioiden
kieltäytyminen hyväksymästä Neu­vosto-
Venäjän. aseistariisuinisehdo-tusta
— kaikki nämä ovat ilmeisiä
merkkejä tilanteen . vakavuudesti.
Kaikissa maailman kolkissa kasataan
yhteentörmäysainesta, joka voi job-toverilehti
lisää, että Itävallan pri>
letariaattia uhkaa uusi tähänastisis-ljat eivät .koskaan ole hyljänneet
puolesta!
Ammatillises^ti järjestyneet! Sa­nomme
teille suoraan, että tie, jon­ka
me teille osoitamme, vaatii suu­ria
uhrauksia. Mutta se on ainoa
vapauteeh johtava tie. Ainoa millä
teillä on mahdollisuus torjua kur­juus,
mikä uhkaa menehdyttyä tei­dät,
vaimonne ja lapsenne. Ei käy
enää laatuun, että ammattiyhdis­tysjohtaja
taluttaisivat teidän te-ontahtonne
pilkallisesti viittaamalla
asemaan Neuvosto-Venäjällä. Täl­lä
haavaa huudamme me teille: luo­kaa
katseenne Neuvosto-Venäjälle!
Tutkikaa sen sankarillisen vallan­kumouksen
historiaa ja te tulette
huomaamaan, että tie, jota Venäjän
työläiset ja talonpojat kulkivat, oli
ainoa oikea, ja että tämä tie on se,
jota teidänkin ön kuljettava, jos
mielitte selviytyä /kurjuudestanne.
Neuvosto-Venäjällä mennään, jos­kin
suurissa vaikeuksissa, ylös- ja
eteenpäin!
Luokkatoverit, hetkellä, jolloin
Ranskan imperialismin nyrkki pai­naa
Saksan talouden sydäntä, mak­saa
vaivan kysyä, mistä on sisällis­sodan
juuriaan myöten järkyttä­män
Neuvosto-Venäjän armeija saa­nut
voiman puolustautua kaikkia
ulkoisia ja sisäisiä vihollisia vas­taan?
Vastaus kuuluu: koska Npu-vostO-
Venäjän työläiset ja talonpV
luokkataistelun maaperää, koska
heidän punalippunsa on tahraton,
sen vuoksi laskivat englantilaiset ja
ranskalaiset sotilaat kiväärinsä, kun
heidät komennettiin Odessaan ja
Muurmanskille ampumaan punaista
lippua. Teidän hyödyksi käyttämi­nen
on teidän omissa käsissänne.
Saksan proletariaatin voitonedelle-tys
Ranskan "imperialismista on
voitto omasta . porvaristostaan, Cu- seiiraavaa:
non hallituksen kukistanunen j&\ Puoluekokouksen jälkeen joutua
työ«väenhallituksen muodostaminen. ; puolue kärjistyneeseen poliittiäeen
Jos tahdotte vapautua sietämät- tilanteeseen. Ranskan hallitui on
tömästä kurjuudesta, niin yhdistä- osoittanut' Saksan hallitukslle noo-enää
yritetään levittää kaikkialle. Hirvit­tävät
ovat ne uhrit ja kärsimykset,
joita proletariaatin on jo tarvinnut
kapitalismin väkivaltadiktatuurissa
sietää. Onnistuvatko imperialistit
uudielleen sytyttämään maailmanpa­lon?
Onnistuvatko he jälleen tais­telukentällä
murhaamaan miljoonia
toverejamme? Velvollisuutemme it­seämme
ja koko kansainvälistä pro­letariaattia
kohtaan on asettaa k>
ko meidän yhteinen voimamme tais­teluun
imperialismin uusia suunni­telmia
vastaan. Mutta työväenluok­ka
voi saavuttaa voiton porv'aristos-ta.
vain horjumattoman yhteenliit­tymisen
kautta, toteuttamalla pro­letaarisen
yhteisen rintaman.»
Julistuksessa osoitetaan sitten,
kuinka Haagin rauhankonferenssis­sa
ei päätetty mistään toimenpiteis­tä
sotaa vastaan ja kuinka seii
osanottajat nyt puoltavat kansalli­sia
etuja, kuinka belgialaiset sosia­lidemokraatit
kannattavat Ruhri.n
valtausta ja Saksan reformistinen
ammattiyhdistysjohto vastustaa kan­sainvälistä
yleislakkoa Ranskan ros-vosuunnitelmia
vastaan. Ja lausu­taan
julistuksessa tämän jälkeen:
cVuoden 1914 tapaukset eivät saa
toistua. Työläiset eivät saa vastaan­sanomatta
alistua suurrahamiesten
etujen ^uhreiksi. Työväenluokan
nuorison täytyy olla ensimäisenä to­teuttamassa
työväenluokan yhteistä
rintamaa imperialistista sotaa vas­taan.
Nuorison on siirryttävä sanoisi
ta tekoon.>
Taistelutilanteen kär­jistyminen
Saksassa
Päättäjäispuheessaan SKP:n kon-'
gressissa toi toveri Böttcher esun