Vapaus, January 5, 1927

              Sini2 Keskiviilskdiia, tammik. 5 p;i»—Wcd^ Jan» 5,
romadniuutuus
Amerikan Suomalaisten Sosialistis :en kustannusliikkeiden kustantamana
.on. juuri ilmestynyt yllämainittu, Laui^i Luoton kirjottama, 350 sivua» käsite
tävä rbniaanitcos. Tässä kirjassa iJauri Luoto niesiarillisclla tavalhi kuvaa
Suomen oloja, missä köyhälistön suoniin syöpyi viha olevia oloja vastaan
ja mieliin kaipausjiaremmasta tulevaisuudesta. Miten porvaristo asetti Suo­men
köyhälistön petikin,ja seinän valnh, jolloin taistelua ei voinut kiertää.
Kirjan-aihe on erikoisien nriiclenkiint^ f itää lukijan jännityksessä
ahii-la loppuun saakka. Sitä lukiessa tuntee ki^in olisi viimeiset vuosisadat
itse elänyt mukana isik^äiset olot ja luokkasodan vaiheet 1918.
taitrrfl^iiötonieh-jpttatnatr *;l*äkolais'ejl''^pailios foppui ke^on ja kilkki
lukijat olivat siihen tyytyväisiä., "VALKOSESI L E I J O N A N METSÄS­TÄJÄT"
on edellistä parempi ja arvokkaampi, sen myöntää joka/nen joka
on sen kerjnnjrt lukea.
Kirjan h n i ^ on nidottuna $1.00; sidottuna $1.50.
Kiirehtikää tilaiiksianne että ette jää ilman tätä arvokasta teosta,
ääressä variiiasti talviset illat kiiltivat hupaisesti. %
VAPAUDEN KmjAKAlJPPA,
/ Box 60, Sudbury, Önt.
Sen
I
Iliii»|/Väinö Pelto (Kortti n:o 235,723)
(IndustrialUtl kieltäytynyt juIkauemasU)
(Jatkoa)
'^ikttcrgZan haaBkauata"
Meidän taholta oUaan.hyvin kärk­käitä.
^Belitt&niäiinj että toiminta pro-letaarieiesaa
seuraelämässä, osuustoi­minta'j.
n.e. ovat työläisten energian
haaricausto. Onko se nyt sitten pa­rempi,
«ttä työläisten järjestyneet
voimat ovat toimettomina. Nykyi­nen
lamaannus 1. W. W:ssä «sottaa,
että Jonkoaita ei ole puuttunut ener-
^«••.vaao heille sopivia tehtäviä
Inokkataisteluasa;. Mitä siitä "ener­gian
jsiiNtäuusestä on ollut hyötyä,
kun kukaan ei toimi mitään?
Parempi-suorittaa se, minkä suo­rittaa
VOI, heti, -Juiin kuluttaa ai-kaaäsa
suurien suunnitelmien ra­kentamiseen.
I
E i vähemmän luokkatietoista työ­läistä
saada jakamaan lentolehUsiä
ja toimimaan jtyömaalähettinä. E i ­vätkä
he vallankaan työmaalähetin
tehtäviin kunnollisesti pystykään.
Olen toiatrnut L W, W:n työmaa-lähettina
«sean vuoden ajan, sekä
tdzjottan^t :;atoihin noufevan mää-
^ rän - työläisiä 'järjestöömme, joten;
uskon tietäväni, miten vähän hoa-ikattelevaa
ja "sisua" vaativaa sel­lainen
tyo on. Mounlaisissa, hel-pommisäa
ja enempi miellyttävissä
tehtävissä on työläiseen iskettävä
luokkavaisto ja hänestä kasvatetta­va
luokkansa eteen toimitsija. Siksi
meidän on supsiolliseihmin alettava
svhtautvii haali- ja osuustoimintoi-hinkkt..
Kokemus on osottanut, et­tä
t'liouutapiirimme on liian ahdas
j a kirityksemme luokkataistelusta
yleeosn liian suppea.
Tyomaatolminaaa vaikentlet teh<Ias«
tuotannocsa
_ =äky on nähdä työläinen
työmaalla opettamassa toverilleen
- InpkkaiaCsteluoppia", on erään tun­netun
i.w.w Jäisen mielilauseita.
Kellään meistä ei luonnollisesti
ole mitään sitä vastaan, että 'työläi­set
työpaikoillaan tekevät, agitatsip-nityötään.
Aikaisemmin olen mai-niunut,
että yksinomaan työmaätoi-minnan
piiriin : sulkeutuvat/"rowa-nilaiset"
työskentelevät enimmäk-seen
raskaissa teollisuuksissa eli
raaka-aineteollisuuksissa. Työmaa-toiininta
on mahdollista metsäkäm-pillä,
pato-, rautatie- y.m. kampi-köillä,^
kaivoksissa, viljakentillä, lai­voilla
3.rt;e*i joissa ei ole -käytän­nössä
n Jc.taylor-systeemi, eli osa-työjako
ja joissa koneitten melske
.ei estä ääntä kuulumasta. Mutta
tehdä työmaa-agitatsionia tehdas­teollisuudessa,
se on aivan eri juttu.
Otamme Fordin autotehtaat esi­merkiksi.
Siellä vaHUsee tieteelli­nen
'työnjako. Työläiset työsken­televät
n.k. ketjussa j^työhopeus
^ n niin kiihkeä, että työläinen ei
saa minuuttiakaan Olla vapaana.
Koneita ja a u t o t i e n kulje^slait-teita
on joka puolella, jotka ^ r i -
nyttävät sellaisen äänen ja k o l i n a ,
että puheen kuuleminen on vaikeaa.
Mitenkä sellaisessa paikassa voi'pu-hua
toverilleen? Työpaikaltasi et
voi" poistua sen vertaa, että voisit
antaa edes lentolehtisen toverillesi.
Työnopeus myöskin on niin kiihkeä,
että se jonkun tunnin kuluttua vä­syttää
työläisen, Etenkin hänen hen­kisen
koneistonsa. Vaikka työläi-sellä
olisi hetkinen aikaakin irrot­taa
ajatuksensa työstö Ja ajatella
luoÖcakysymyksiä, \ei sellaisessa vä-syneesisä
tilassa vaikeinapien k y ^ -
mysten ajattelu paljonkaan huyita.
Ruokailuaika on niin lyhyt, että
se menee ruokailuun. Lisäksi työ­paikalla
bn Kuta peräänkatsojia, jot­ka
esim. lentoMitisten iakajah hy­vin
pian. o h J M v a t t e h t a u kontto»
xnn. ^ Työajan päätyttyä on työläi-nen
lopen uupunut. Aivan tavalli­nen
näky Detroitissa on nähdä auto­tehtaiden
työläisten, jotka ovat •pä^
laamassa työstä, nukkuvan katuvau-nussa.
Itse omin silmin olen näh­nyt
Fordin, tehtaan (Detroitissa)
läheisessä restaurantissa työläisen
nukkuvan lusikka kourassa, puolil­laan
oleva soppakuppi edessään.
_Ja entäs sitten kaikki terästrus-tin
laitokset, joissa vallitsee mitä
perusteellisin urkkija- ja pyssyhurt-tajärjestelmä?
Työläinen, joka pn
työskennellyt terästrustin sulimolla
Duluthissa, kaivoksissa Evelethissä,
Minn., tai terästehtailla Garyssä,
Ind.-, on "tullut vakuutetuksi, että
työmaatoiminta terästrustin laitok­silla
on vielä mahdotonta. Kokouk­sen
pito työmaalla on samaa .kuin
kävellä suoraa ensimäiselle poliisi­asemalle.
Ennen kuin työmaatoiminta teh­dasteollisuudessa
• voi tulla kysymyk­seen,
täytjry työläisten olla luokka-tietoisia
ja järjestyneitä. Ja nyt
tämänpäiväinen tehtävämmehän juu­ri
onkin työläisten iuokkatietoisiksi
tekeminen ja heidän järjestämisen­sä.'
• Koneellinen suurtuotanto oh
tulevaisuuden tuotantomuoto. For­din
ja terästrustin tapaisia laitok­sia
tulee yhä enempi ja enempi.:
Koneellisen tehdastuotannon palve­luksessa
Yhdysvalloissa nyt jo oiy
toistakymmentä miljoonaa työläistä.
Kysy-heiltä, kone- ja' autotehtaiden,
kutomoiden, sullmoiden y.m." työläi­siin;'
minkälaiset mahdollisuudet
heidän työmaillaan ^tänä ''päivänä
ovat; työmaatoiminnalle. ~ Kyllä^ ne
vakuuttavat, että agitatsiohia on
mahdpUista tehdä ulkopuolella hurt­tien
pyssyn kantaman.
Tksino^jaan ' työmaatohnintaan
luottaminen myöhin on jonkunlais­ta
uskovaisnutta.\ Miksi työläiselle
pitää puhua luokfcakysymyksbtä ai­noastaan
juuri aiiöin, kun työläi­nen
on likaisissa työvaatteissaan,
kiireisessä työssä'Jdinni j a väsynyt?
Työläinenhän' ajattelee aivan sa­moilla
aivoilla ulkopnolella työpai-i
»h, tunteeS^ämiUi" vihaa riistojär-jestdbnaäS
kohtaan^: tietää >hta pal­jon
']dk>UcaIi^^^^is^ johe.' Eikö
ole paljon, täioisampaa puhua työ­läiselle
luokkakysymyksistä silloin^
kun hän on irti-kooeea kammista,
levähtänyt ja ajattelokykyiaempi,
pukeutuneena puhtaampiin vaattei­siin
ja tuntien jonkunlaista persoo­nallista
vapautta ? J Eikö tehdastyö­läisille
voida parennnalla menestyk­sellä
puhua luokkataistelukysymyk-sistä
hänen kodissaan, kokoushuo­neissa,
haaleissa, i d u i l l a , työhön
mentäessä j a sieltä tultaessa j a par-
.keissa, joissa työläfnen on ilta- tai
sunnuntaikävelyllään? Silloin työ­läinen
jaksaa syventyä lukemaan
lentolehtistäkin j a työnantajain piis-kanheiluttajat
eivät oie niin tiukas­ti
hänen ympärillään.-
Työmaatoiminta on sangen suosi­teltavaa
siellä, ini?£ä se on mahdol­lista.
Mutta jokaisella tuotanto­alalla
pitää karttaa' niitä affitat-sionikeinoja,
jotka, kulloinldn näyt­tävät
tehoitimmilta ja jotka ovat
mahdollisia. Mitään keinoa ei ole
hyljättävä. Kaikki ne siinä tarvi­taan.
III.
Venäjä-icysymy*
Täydellä syyllä voidaan sanoa, et­tä
suhtautumisemme Venäjään on
vierottanut monta työjäistä I. W.
W:stä, Luokaamme siis lyhyt yleis­silmäys
Venäjä-kysymykseen.
Toisen kansainvälisen petturimai-nen
johto osaltaan petti työväenluo­kan
v. 1D14. Sen sijaan, että työ­läiset
olisivat kansainvälisenä rin-,
tamana ryhtyneet vastustamaan so­taa
luokkana, myivät Toisen kan­sainvälisen
ja vanhan ammatillisen
liikkeen johtajat työläiset kapitalis­teille,-
militarismin palvelukseen.
Työläisten kansainvälinen rintama
murskaantui isänmaallisuuden jal­koihin
ja mitä synkin taantumus-,
kausi alkoi Eurppassa. Sen vaiku­tus
ulottui Ämerikaankin.
Kolme vuotta olivat Europan työ­läiset
teurastaneet toisiaan ja työn
j a pääoman välinen taistelu kirjai­mellisesti
sanoer pyyhkäistiin pois
kartalta. Lähes kolmen vuoden
synkkää .v taaiitjjjrauskautta -valaisi
äkkiä, maaliskuu^ vallankumous Ve­näjällä.
Tsaarjn hallitus kukistet­tiin,
jonka tilalle astui Kerenskin
porvarillinen kokoomushallitus.
Koko maailman työläisten huo­mio
kiintyi ^silloin Venäjään. Se
oli vuosisatamme suurin tapahtuma.
Mutta pian huomattiin, että maalis­kuun
vallankumous ei ollutkaan s i ­tä,
mitä siltä oli odotettu. Se oli
nousevan porvariston vallankumous
feudalismin jätteitä vastaan, sillä
j)prYarj^tp.:;^^^
säilytti aseriiänsa. Bökheviint, Le­ninin
johdolla, ryhtyivät valmisteler
maan" toista valliänkumousta, joka
tapahtuikin lokakuussa (Venäjän
silloista aikaa). Sitä kutsutaan Lo­kakuun
vallankumoukseksi. "Kaikki
valta sotilaille, työläisille jä talon­pojille"
oli bolshevikien tunnuslau­seena
j a talonpoikia kehotettiin ot­tamaan
suurtilat haltuunsa. iCerens-ki
kukistettiin, ja tilalle astui bols­hevikien-
hallitus,
L W. W ; n « u h d e Venäjään
Me i . \v. w:läiset tervehdimme
maaliskuun- ja lokakuun vallanku­mouksia
ilolla. Vuosisatain hirmu­hallitus
oli vihdoinkin kukistettu,
kapitalistit ja ' suurmaanomistajat'
lyöty asemiltaan. Jäi-jestömme k a i -
kenkieliset sanomalehdet antoivat
tunnustuksensa : Venäjän vallanku­mouksille
ja lokakuun vallankumo­uksen
jälkeen tulkittiin niiden pals­toilla
siten, että Venäjän työläiset
rakentavat uutta, työläisten yhteis­kuntaa
vallitsevien mahdollisuuksien
puitteissa. Venäjällä nuoruutensa
ajat viettänyt Leo Laakki pii s i l ­loin
Industrialistin "päätoimittajana
ja hän kyllä huolehti siitä, että me
I. W. W:h suomalaiset -jäsenet
saimme kyllin loistavat toiveet Ve­näjän
tulevaisuudesta.
V. 1917 elettiin aikaa, jolloinka
oli mahdottomuus tehdä muuta kuin
asettua mielipit^irieeri- Venäjän val­lankumouksien
puolelle. Niiden lois­tava
heijastus tunkeutui maapallon
pimeimpäänkin sopukkaan.
Mutta me i . w. vrdäiset odotim­me
Venäjältä liian- paljon. Unho­timme;
että Venäjän" asukasmääräs­tä
85 prosenttia on- talonpoikais-väestöä
ja vaiii 15 prosenttia v ^ s i -
naisia palkkatyöläisiä. Kuitenkin,
I. W.' W:n teoriain mukaisesti, me
odotimme "että Venäjälle heti loka­kuun
vallankumouksen jälkeeii olisi
syntynyt palkkatyäläisten yhteiskun­ta.
Teollinen tasavalta.
: . » Tilanne VenSjäliä
Me L w.: V-cläiset volenune aina
yrittäneet esiintyä materialisteinai
pyrkineet käsittelemään 7 kysymyk­siä"
olevien polojen pohjaQa. Mutta
-niin emme kyenneet tekemään, mi­käli
tilanne ^Venäjällä oli kysymyk­sessä.
•
.'Neljättä vuotta jatkunut sota o li
antanut raskaan'iskun Venäjän ta­loudelliselle
-elämäBe. : Vallankumo­uksien
jälkeen ''joutuivat Venäjän
työläiset ja! ts&npojat käymään
toisinaan ylivoimalBelta näyttävää
talistelua valkokaarteja, vastaan. Si-saUisisodan.
a i k a n i hävitettiin teoHi-sira^
bitoksia j a maanviljelys joutoji
karjaan aseinaaiU' - U l k P n ^ ^ - ka­pitalistit
näkivät - v a a r a n ; Venäjän
vallankumouksissa ja- ryhtyivät ka-
"Ikistamaan Venäjän uutta hallitusta^
He rahastivat valkokaarteja ja j u ­listivat
Venäjän .taloudellisen su­lun
alaiseksi
Me "announine anteeksi" Venä-jälle
niin kauan kuin sisällissota
oli voimassa. JTaksoimme sentään
ajatella, että* Venäjän työläiset ja
talonpojat eivät voi atä odotettua
teollista tasavaltaa rakentaa sisäl­lissodan
riehuessa maassa. —-
Mutta kun valkokaartilaiset - oli­vat
tulleet lyödyiksi ja sisällissota
päättjri, aToimme me L w. w:läiset
esittää ^viaatimuksiamme * Venäjään
nähden. ,
Vaatimuksemme eivät toteutu­neet,
eivätkä ole vieläkään totea-tuneel.
Talonpoikaisto on edel­leenkin
enemmistönä Venäjällä ja
.talonpojan asema ei ole palkkatyö­läisen
asema. Vallassa olevaan
Jcommunistipuolueeseen kuuluu työ­läisiä
j a talonpoikia. Se ei siis ole
puhtaasti palkkatyöläisten l^alUtus.
Venäjällä on vielä yksityisomistus­ta,
vaikka talonpoikien hallussa ole­vat
maat omistaakin koko kansa.
Venäjä on joutunut tekemään huo­mattavia
myönnytyksiä ulkomaalai­sille
kapitalisteille, jotka Venäjällä
olevissa laitoksissaan käyttävät
palkkatyövoimaa. Venäjän hallituk­sen
johdossa on pieni juokko kom­munistipuolueen
johtajia ja itse ko­ko
kommunistipuolueeseen kuuluu
vain vähäinen osa Venäjän väestös­tä.
-— Nämä ovat tavanmukaisia
väitteitämme, joiden avulla yritäm­me
tuomita Venäjää.
Olisimmeko voineet esittää
parempaa
Olettakaamme, että kohtalo olisi
antanut Venäjällä vallan ohjakset
i . w. w:Iäisten käsiin j a me olisim­me
lähteneet sinne'teorioinemme ja
karttoinemme. Mitähän me siellä
oikein olisimme alkaneet puuhata?
Ensi töiksemme järjestäneet Ve­näjän
kaikki teollisuustyöläiset teol-lisuusunioihin.
15 jokaisesta, sadas­ta
asukkaasta olisi niihin kertynyt.
Me olisimme alkaneet hallita teolli-suusunioiden
välityksellä. Ja se
olisi ollut hyvin pienen vähemmis­tön
diktatuuria suuren enemmistön
yli. Pian olisimme tulleet huomaa­maan,
että raunioituneet teollisuu­det
tarvitsevat uusia koneita ja
raaka-aineita. Niitä ei ollut Venä­jällä.
- E i ollut rahaakaan, j o l l a olisi
voitu ostaa ulkomailta ja sen lisäksi
ulkomaiset kapitalistit kieltäytyivät
sellaisia myymästä. Meidän teolli­sen
yhteiskuntamme kaunis alku
olisi pian alkanut horjua. Valitta­vana
olisi o l l u t i luovutetaanko koko
yhteiskunta kapitalisteille, . t a i änltaa
viimeksimainituille vain "osa lim­pusta".
LuohnoUisesti me olisim­me
valinneet viimeksimainitun ja
me olisimme alkaneet tehdä
myönnytyksiä ulkomaisille kapi­talisteille
— aivan samoin kuin
bolshevikit oVat tehneet, voidaltsem-me
voittaa aikaa ja saadaksemme
itsellemme välineitä,- koneita ja
taaskin koneita, joilla rakentaa teol­lista
yhteiskuntaa.
Pian sen jälkeen Venäjän asuja-miston
suuri enemmistö, talonpoi­kaisto,
olisi alkanut kyllästyä mei­dän
vähemmistödiktatuuriimme. Me
emme olisi kädenkäänteessä j a tyh­jin
käsin kyenneet muuttamaan Ve­näjän
f eodaahsta pientuotantoa suur­tuotannoksi
j a talonpoikia suurtuo­tannon
työläisiksi. Me emme olisi
kyenneet antamaan talonpojille teh-dastuotteita
saadaksemme viljaa.
Olisimme ottaneet sitä väkipakolla
— antamatta mitään vastaan. Puu­te
olisi nostanut talonpojat sota­jalalle
ja lopuksi meidän olisi pitä­nyt
tehdä kompromissi talonpoikien
kanssa. Siten olisi muodostunut
teolCisuustyöläistgh ja talonpoikien
hallitus — kuten Vehäjäilä nyky­äänkin
ori. Taantumukselliset voi­mat
olisivat edelleenkin olleet jär­jestymättömänä
enemm^tänä ja
vallankumouksellinen järjestyneen
vähemmistön (noin 7,000,000 jär­jestyneen
teoUisuustyöläisen)' olisi
täytynyt edelleenkin pitää diktatuu-rihallitus
voimassa — kuten Venä­jällä
' nykyäänkin on. Miljoonaisina
joukkoina me emme olisi kaikki voi­neet
olla mukana hallituksessa ja
siksi meidän olisi ollut pakko valita
kyvykkäimmät ja <luotettavimniät
toverimme tärkeisiin hallitustoimiin
j a luovutettava heille vissi' määrä
valtaa. Olisi syntynyt johtava hal­lituskoneisto
— kuten Venäjällä
nytkin, on. • -
Toisin sanoen, _ottaen Venäjän t i ­lanteen
huomioon, me olisimme jou­tuneet
kulkemaan jotakuinkin, sa­maa
latua kuin Venäjän työläiset
j a talonpojat ovat telineet, jos
meillä olisi suoritettava' työmme ol­lut
niin selvillä kuin mitä bolshevi­keilla
näyttää olevan.
Mutta me L w. wdäis)et emme
voi sallia, että Venäjän työläiset
j a talonpojat rakentavat uutta yh­teiskuntaa
niillä keinoilla kuin he-parhaaksi
näkevät j a heidän käytet­tävissään
on. Kun Venäjällä e i - t o i ­mita
^meidän karttojemme jälkeen'"
niin Venäjä on kerta kaikkiaan ^'no
-good". : A i k a a e i myöskään. JsoviVe--
näjalle antaa. Feodaalinen maa.
jotika väestä on 160,000,000 j a p i n -
Canadan Kömmnni»t.ig^öie«« -
.' • - c i l U e e r i a ' 'osote^ -•' •
Kommunistipuolueelle lähetettävä
kirjevaihto on osotettava allableval-la
osotteella: Mr. J . MacDonald,
Room. 304, 95 King St., E . , To­ronto
2, ;pntario. ^
Bowie'n S. S- o :ton kokoukset pi-
__detään l:nen j a 3:ma8 Bunnunta»
kuussa. Eirjevaihto-ösote on: Bo-,
wie, via Sqlsqna, B. C
Beaver Laken 8. osaston kokoukset
joka kuun ensi sunnuntai kello 1
päivällä osaston talolla. Osaston
osote: Box S7, Worthuigton, Out.
Voimisteluseura Jehun osöte on
sama. , -
Canadan Suomalaisen Järjestön,
laillistetunj sihteerin - osote pn:
A . T. H i l l , "957:: Broadvieyr Ave.,
Toronto, Ont
Canadan. Suomalaisten Työläisten
Urheanliitto. Luttotounikunnan
kotipaikka on Sudbury, Ont. L u -
ton sihteeri on Hannes Sula, os.
Box 69, Sudbury, Ont.
Canadan Kommunistipuolueen puri
n : o S:nnen (K. - 0 : n ) toimeenpa­nevan
pilrikomitean j a k p : n S u d -
buryn kaupunkijärjestön osptteet
ovat: Box 754, Sudbury, Ont.—
Kommunistipuolueen Sudburyn
järjestön sihteerurahastonhoitaja,
S. G. Neil, on tavattavissa V a ­pauden
toimituksessa, Liberty-rakennuksessä,
Lorne-kadulla.
Cobaltin B.S. osaston osbte on: Box
810 Cpbalt, Ont.
K. P. S. J . Coteau H i l l i n osaston
-työkokoukset pidetään jokaisen
kuukauden ensimäinen ja kolmas
sunnuntai kello 2 päivällä. Kirje-vaihto-
o^ote on: J . E. Koski,
Dinsmore, P. O., Sask., Canada.
S.' J . Creigrhton osaston kokous on
joka kuukauden 4 fjäs sUnnuntai
keUo 2 j.pp. P. O. Box 92. .
Colemanin s.s. osastonjiokoukaet p i ­detään
joka toinen j a viimeinen
sunhuiilai klo 1 i.p. Kirjeenvaih-to-
osote: S. S. Osasto, BpX; 31,
Coleman, Alta. '
C. Kp, Connuaght Sta. ja Metsä­miesten
iinJo-osaston osote: Box
35, -ConnaUjght Sta., Qht. Ko­koukset
pidetään joka kuukauden
ensimäinensunnuntai. ;.
UnId-b«aitoii«tköKiy«^^
kuukauden ensimäinen sunnuntai
alkaen kello 1/'iltapäivällä. Kaik­ki
unio-osastolle aiptttt. kirjfeet on
lähetettävä odotteella: Connauight
Station, Box 35, Önt. Canada.
Suomalaisen järjestön Finlandin
osaston kokoukset pidetään ker­ran
vuodessa. Osote pn: S.- osas­to,
'„ Finland, via Barwick, Ont.
F o r t IVJlliamin S. J . Osaston työ­kokoukset
ovat jokaisen kuun en­simäinen
ja kolmas sunnuntai
kello 8 illallff. Johtokunnan .ko­koukset
edellisenä: tiistaina, omal­la
huoneustolla 211 Robertson St,.
Fort William, Ont. -
Fort . Frances Kommunistipuolueen
suomalaisen kielijärjiestön osaston
kirjeenvaihtajan osote on: Henry
Mäki, Box 681, Fort Frances,
Ont., Canada. ; -
INTOLAN B.a. osaston työkokoukset
pidetään joka kuun ensimäinen sun
nuhtai, klo 2 j.p.p. Osote S.S. O-sasto',
In tola. Ont.
KIrkland Laken "S. osaston osote on
Box 240, Kirkland Lake, Ont.
Canadan Suomalaisen järjestön L a ­ke
Coteau osaston no. 41 kokouk­set
pidetään osaston haalilla joka
kuun' töinen sunnuntai k ^ o 1
päivällä. Postiosote o n : Böx 15,
Dimblahe, Sask.
Ladysmitbin. .suomalaisen osaston
kokoukset pidetään joka :-kuun
neljäs sunnuntai, alkaen' kello' 7
- -illalla.. ~ Kirjevaihto-osote: on:
Box 153^ Ladysmith, B. C
Long Laken K.P.S. osaston kirjeen-
•'^. vaihtajan osote on: Wm. Martti­nen,
Box 237-Copper C l i f f , Ont.
Kokoukset on Jokainen ensimäi­nen.
sunnuntai kuussa klo 2 L p .
Larder Lake C. K. P. Suomalaisen
osaston osote on: Box 20, Larder
Lake, Ont >-
. o f ^ C i u n d a a : ItSinenr pnn.
:iraiIäxM>8öte on: - A l f . Hau
' 2a8^Seeord S L , P o r t ArÖmr^ Ont.
Raftiftlähetyfeet on tehtävä-^rylKii::
: ^ e v a l l a psottedla. ;
Lmacki» S, S . _ O i t a n kirjee»r«ih'
: xtsjan^daöce l m : S. S. Osasia La^
vMk^^ Box 72. '
K . . P . S . J . N n m ^ osaston osöt»
. on Box 2^, Shannavah,: SaA.
S.J. Nolalun osaston kokouisset on
jokaisen kuukauden 2 men sun­nuntai
kelto 2 j . pp. KnrJeyaihto-
- osote: Fr«nk Nurmi, Noiaid, P .,
A. D., Ont. ' - \
Montriealin s. k.- osaston koJconkset
pidetään Menard Hall, 57. Mtfllin
St., jokaisen J f u u k a u d e n j^
nen j a kolmas törstai-ilta - kello» 8.
Kirjeenvaihto-osote: 795 Galt
Ave.. Verdun,- P . Q .
Nipigon S.8. osaston tySkoko^kset p i - '
detään joka kuun 2 j a 4 sunnuntai
j a Idrjeeavaibto^sote on: S.B« o-sasfco,
B o x l l , Nipigon, O nt
C. S. J . Pottsvillen osasto No. 14.
Porcupine, Ont.
I^»rt_ A r t h u r i n osastoni kokoi^ca ,o-
^ yat j6ka toineh sunnuntai i ^ l o
8 UlaUa, omalla talolla. 316 Bay.
St;, sekä naisjaoston Iu>koakset
joka toinen tofstaL Kirjeeaväih-to-
osote: 316 Bay St., Port AJr-thurj
Ont. •
P i i r i kuuden t. p. k p m i t ^ n , psoite
on 347 Cornwall gAve., Port A r ­thur,
Ont. ' •
Rose Groven suom. järjestö» Osas­ton
kokoukset pidetään Jok» .kuu­kauden
toinen sunnuntai klö 2
j.pp.. Kirjeenvaihto-ospte:- Däii
Hela, Rose Grove P. 0.,_ O n t . '
Saiilt Ste. M a r i e n S. J . o. n :c> 5 työ­kokoukset
pidetään jpka" toinen
sunnuntai ja ohjelmakökoukset
toisina, alkaen kello 8 up. Osote:
126 Thompson St., Sault Ste.
Marie, Ont. '
South P o r c u p i n e n K i P . S, osastoa
työkokoukset pidetään joka kuu­kauden
kolmantena sunnuntaina,
keHo 2 iltapäivällä. Osote: Box
••• ; 5 2 8 . : ; •:7
Sointulan, Ossatb (Canadan Suoma-,
laisen Järjestän Osasto 56). ko­koontuu
omalla HaalfllaOTL joka
kuukauden enslniäisenä vSunnun-taina
kello 1 päivällä. Osote:
Somtula> B. C. . ^ , •
C. K. P . Sointulan Keskuskomitea
kokoontuu, ylläinaini^ssa- paikas­sa
joka kuukauden Ikojmentena
Sununtaina kello -1 päiväläte<iOso-:
«,:M;,iSQintula, >B.^-. C. :• ' f-ISt^-;•
fimmlnsin Ci^ T . P* Suom. osaston
Kpkoukset pidetään joka ,.tphfie^
sunnuntain Osastoh kirjevaihto-osote:
S. Osasto,' Box 1090, Tim-mins,
Ontv PaikkaTcunnalla on
edistymässä järjestäytyminen kai-
^>anto- ia metsätyoläisten : järjea^
• .;toör;,'. v'.^ /;:>';r.''
K. S. J : n Toronton OsastoA työkö-
— koiikset pidetään Toronton Suo-malaisen
Seuran huoneustolla,
957 ' Broadview Ave., . jokaisen
kuukauden ensimäinen ja Icplmaa
sunnuntai-ilta, ialkaen kello 8.00.
Ohjelma- ja keskustelukokoukset
pidetään jokaisen kuukauden t o i ­nen
ja neljäs sunnuntai-ilta, a l ­kaen
kello 8.00. Osote: K . S.
Osasto, 957 Bröadview Ave.
C. k . P. Web8ters Cornerin ossaton
kokous pidetään jokaisena ensi-mäisenä
sunnuntaina kuussa, joka
kolmas sunnuntai kiu^sa pidetään
suom. järjestön paikaniäen "osas­ton
kokous.. Kummätkih koko­ukset
alkavat täsmälleen kello
. 7.30 illalla. Kirjeenvaihto-osote r
O. Salmi, Websters Corners, B.C.
K. P. S. J . Wanupin osaston kuu-
, kausikokoukset • - pidetään joka
kuukauden 3 :mas sunnuntai klo
2 j.pp., Postiosote: Quartz, Ont
Vancouverin T^ei-i F i n
kokoukset pidetään " joka-' tPineU
keskiviikko 7.30 j.pp.i 2605 • Pen-der
St.,. E . , Vancouver, Bv-C.
Amerikaji WorkerspuoIneen Suoma­laisen
Toimiston, Suomalaisten
Työväenyhdistysten Keskuksen ja
-Näjrttämöliiton .osotteet; ovat:
Finnish Federation,. 1113 W.
Washington St., Chicago,, D L—
Kaikki kirjeenyaihto: ja ra^l^^
'ty'kset~ on tehtävä yllämainitulla
. osotteella. , y
SAUNA avoinna miehille ja naisille
Keskariikkona^ Torstaina j a Perjantaina 4-^11 j^p^^
Lauantaina 1 j . p p . - - 2 yoliä. Sunnuntaina 9 a p . - ^ ip.
* TORONTOSSA Peter"ja Richmond Sta. kulmassa. Naisten sisään- !
c käynti Richmond St. "Miesten sisäänkäynti Peter SE.. '
PALLOHUONE samassa rakennuksessa: Vhlohien, puhdas « j a j
ilmava. -—Uudet pöydät. : v" .. . i
htkmmakmmmtJLtimmmm
ta-ala yksi kuudesosa icoko maapal­lon
pinta-alasta j a jonka vähäinen
suurteollisuus on sodassa v launioit-tunnt
ja väestöstä 90 prosenttia
vailla minkäänlaista koulusivistystä
— sellainen maa olisi ^ muodostetta-va.
aiyan.heti i - w. vdäiseksi teolli­seksi
yhteisknnnafcai.^. J a .tehtävä se
ilman myönnytyksiä- kaprtaUsteille
— vaikka me L yr. V7:iäiset j^niäsä
kotoisissa hommissamme, : lakkotais-teinissä,
joudnnune tekemään myön-nytyrksia
jlrapftaIis^«nUe,^
jarjestjmeea voiman. edessä t ~
(Jatk.) .
V
CHIRQPRACrORI
T u n n i t : 1—5 j a '
: Tclef. Kingsdale 5719:- ^
f - ; t9k. Vkmr SL, W.
TORONTO 5 'ONTABiO