Vapaus, March 5, 1921

              VAPAUS (Ulcily)
. _^0!rgaDof Finaifib Worber8
toCsaada. PobUfltaS la Sodbtuy,
Oat, cmy Wedofflsday and Satagtoy.
, .^A4wösios: rales ^ ' ^ ^ esi iodb.
pmasmeäaige for atasld tossglion
' la&Dt V^aos is the best sdver-
«%opTe ia Cfiiusda.
r- Alia liistft Maflms^Mia m.
fflhlaaa- Is avial. Qms^ oKa Ikta
laOO, idotta2«ioMte>. (taostea Imin
fivitflmtaUau^stoa fbiMksä Q9.00
krta. - A^teaitm. mco beite (2
:&erta. — lelotaaa tieto- Ja osoteilmo-
Mset n.@|)»ta (8 lB3i&>a M)-
laildsta ilmeta&fiisia, Joifita ei ote 60.
pVimst^ tal»> rahaa s«arata mokaan.
Canadassa 83.10 «aosikerta; $2.00
^ l i v . ja $1.25 8 IEI.
Yhdysvalloissa. ^.26 TOosik. $2.76
.pooUv. Ja $1 JO S M . . 1 HL 760.
Snomeen: $6.25 vuosilt. j a ' ^ 7 6 6
kuukantta.
rUanksia, joita ei seuraa raha, ei
la lähettSaiSia, paitd asiamiesten
, jgjUa on takaa&sat. '
Tili
tuUa
Vaiiandsa tettoii ja toiaitos on
torin ja tofanititeQiji&eUa 10S3.
HENRY PORO
Reeistered et tho Post Office Da-
^ssitmeat, OHam, os second class
cnatter.
Pressin
^tadafeseainie Vapauden uutisosas­ton
enemmän taibotustaah vas­taavaksi
ja^aaadaksemme lehteenune
,jBtix!i sellaisia uatisia, mitkä kertoa
vat tyS@isten taisttlulsta ja heidän
jd!teiänuuialli8ista pyrkii^yksistään,
koiiD mjnöakin vallassaolijain vehkei-lyiötä
työväsnluokkaa vastaan, on
. Vapaus nyt liittynyt ^ n e k s r F«de-lated
Plress JiLssaeiationiin, joka tulee
liiBe^^mäSa. meille säännöllisesti uur
t i s i ^ Federated Press on työväen-y^
ten keskSoäioea trotistoimisto,
jQ^kafpSamaja on Cbicdgossä. JSillä
011'er^iskir^nvaibtajia, paitsi kdik
kiaUa^ Yhdysvaltain ja Canadan huo-natxiiromissa'
känpfungeissa, myöskin
ymi^ri maitaian: liontoossa, Pariisis­sa^
^ l i i s i s s ä , Roomassa, Anisterda-
10^^ T^thobnassa» Au^raliassa y.,
maissa sutmnsailman keskuksissa.
])Iyos]dn oh Federated Press suoranai
sesss; yhteydessä Venäjän neuvosto-haUitnksen
virallisen autistoimislion
' Bost^ IkaQssa, kuin myöskin suuren
eaglantilai^ työiiien päivälehden
Daily Heraldin kaossa
iLskettäin palasi Federated Pressin
, pSltoimittaja^^ J. Costello Europan
maikaltaan, jossa hän kävi monissa
maissa järjest^imgssä kirjeenvaihtajia
^ ^edosantoyhteyttä tämän toimis-ioca
kanssa, t^stello sai tällä matkal-l
a a & ' B ^ vihan sil
nä määrin i ^ l e e n , että hänet van
ffitatettHa Englanaissa, vaikkei häntä
vastaa voitu esittää mitään syytä.
. C b i ^ t e d Press on,nyt maailman
laajakantoisni' ja va&utttSvaUaisin
uutisioixnisto ja: vallassaolijat kataele-
.vat sitfi kaikkialla karsain silmin.
Mutta Se jumi todistaa, että se ke-'
igg i a lähsttSä tyfivtSenlehdiUe oikei-ten
upotisia jo tietoja. Tämän nutis-tohniston
yhteydessä toivomme voi-vanrn^
entistä paremmin tyydyttöä
^vV^^pan&xr hikJi^ita Toivomme v&Sxi
oQen, ettS lehtemme asiamidiet ja
ystävät ttSmivat entistä tehokkaam-mto
Vapauden levittämiseksi, siliä leh
tmme levittämisen kautta levite-iaSn'samana
suurille työväenjoukoil-le
suurta vapandoi sanomaa.
—-Se luokkien välinen taistelu, jon-ka'
huippuna on oleva työläisluokan
«fiktatonri; vyöryy edelleen päämäa-
;j£än£& kohti — vallank\unouksesta
vaHaakomoukseen. Bela Kun.
TyiiSEaset ja koneet.
Sons :ioa toisaalta ollut mitä vaita-sortovallan
ja riistämisen väline
kapitalistien käsis»U Toisaalta on
koneiden käytön kehitys välttämätön
edellytys toddla yhteiskunj^Usm
tuotannon- järjestelmän luotniseksi
paQ^äustyojärjestelmän^^lalie. Ko-jS^
sta on vain silloin oleva työläiselle
toddlista^ apua, kun oikeampi järjesteJ
mä treffi' hänet niiden ontistajaksi.—
Kari Marx.
• ^ '
Biljooniin nousevia veroja sää-televät^
ljardöotft siitä syystä, että
he ovat'OlIeet aSn' h y ^ ' ja antaneet
> miljoonien j a taas miljoonien työläis­ten
mendityä ja tulla vaivaisOtsi rat-kcd^^
taki^ kysymyksen voiton jaosta
-kapitaliJSt&n, k e s l ^ — Isnln.
liberaalipuolueen edustajat ovat
taas Dominion parlamentin istunto­jen
alettua, laununeet jyrkkäsanalsen
tuomionsa nykyiselle Ömadan unioni
hallitukselle, vaatien parlamentin ha^
jottamista ja uusien vaalien toimitta-mieta
heti Ovatpa jo uhanne jouk­kona
poistua parlamentista, ellei hei­dän
vaatimustaan oteta huom!con.Yk-si
toisensa jälkeen ovat entise^be-raalit,
jotka 1917 vupden sota-ajan
vaalien aikana pettivät puolueensa ja
liittyivät kannattamaan um^on hallitus
ta, siirtyneet takaisin oppositionin
puolelle ja antaneet hallitudcselle e-päluottamt&
seiiEa, väittäen union hai
Utuksen mandaatin tarkotetun ainoas­taan
sodan ajaksi.
Meighenin hallitus, jolla ei ole to­dellisuudessa
edes porvarillisen par­lamentarismin
periaatteitenkaan rau­kaista
mandaattia äänestäjiltä, ja jo­ka
menettää joka hetki kannattaji­aan,
ei kuitenkaan ai jo väistyä. Sen
sijaan on nykyinen Hallitus keksinyt
uuden kleryyden, miJiä pitentää elin-aikaansa.
Perustuslaki nimittäin
säätää, että joka kymmenen vuoden
kuluttua on edustajapiiri jako toimi­tettava
uudestaan, väkiluvun lisään­tymisen
ja uusien asutusaiueitten ta­kia.
Nyt On Meighenin hallitus alka­nut
väittää, että edustaja-alueitten
uudestijako on toimitettava, ennen
kuin vaaleja voidaan panna toimeen.
Liberaalit välttävät hallituksen nimen
omaisena taikotuksena olevan jakaa
vaalipiirit siten, että mahdollisimman
suuren määrän koijgervatiiyistcn, siis
nykyisen hallituspuolueen edustajien
valinta olisi mahdollinen. Ja onkin
ihneistä, että Meighenin hallituksella
on tällainen temppu mielessä. Tämäii
takia ovat liberaalit nostaneet tästä
esityksestä aika mellakan.
Mutta liberaalitkaan eivät ole var­moja
voitostaan. iHe katselevat suu­rella
huolestuneisuudella farmari- ja
työväenpuolueitten kasvamilta. Siksi
he lähestyvät näitä ryhmiä kaikkial­la,
kehottaen niitä vaaliliittoihin ja
yhteistoimintaan., liberaalit selit­tävät,
että union hallitus on kukistet­tava
yhteisvoimin ja lopusta kyllä sit
ten soyitaan.Tähän menniessä ovat far
marit ja työväenpualuelaiset pysyneet
koko j)nW8ti erilisän liberaalein^
luvaten kylläkin taistella nykyistä hai
Utusta vastaai^ mutta eivät Ikuiten-kaan*
ole ryhtyneet mihinkään liittoi­hin
liberaalien kanssa.
^ p k ^ tySväiki hyvin sel­vään
Msitt^^ e-diistaa
yhtähyvin riistäjäliiokkaa
kuin Tömsei^atiivi ja että niin
ollen oh ssmantelEevää kumpi heistä
haUitsee. Vieläi^ käsitetään vallan
hyvinvsekin, että luokkatiedottomi^^
ja P9rvareita kesyttelevieh johtajien
ohjaama farmari- ja| tyiöväenpuo-luekaan
ei voisi työläisten kättä läm­mittää;
Mutta kuitenkin me kanna­tamme
nykyisen hallituksen suista-,
mistä ja uusien vaalien toimittamis­ta,
koska sen kautta voidaan auttaa
hajaannusta kapitalistien poljittises-sa
koneistossa ja vaalien aikana
teerata ja valistaa sellaisiakin
ja köyhälistö-aineksia, jotika; eivät
muina aikoina kallista korviaan yhteis
kunnallisille kysymyksille.
Liittolaisien Loaitoioii konfe-renssi.
Lontoossa on parhaillaan käynnissä
suurvaltain konferenssi, jossa yrite­tään
parsia auttamattomasti rikki­näistä
Versaillesin rauhansopimusta.
Tässä konferensissa ovat liittovaltain
imperialismin suur-edustajat Lloyd
George ja Aristede Briand pelaavi­naan
suurpolitiikkaa. He näyttelevät,
pääosaa siiDä komediassa, jonka tar-kotuksena
on ratkaista maihnan kan­sojen
kohtalot Tosin On Italia, Ja­pani
ja Belgiakin kutsuttu osanotta­jiksi,
mutta heidän edustajillaan e:
ole mitään valtaa. Ennakko- ja jäI->
kikonferensseissaan < ratkaisevat ja
määrä^väjt kaiken Lloyd George ja
Briand sekä heidän ranskalaiset ja
englantilaiset ministeritoverinsa ja
sotilasneuvonantajansa, Turkin, Sak­san
ja kreikan edustajatkin on kut­suttu
vastailemaan heille tehföviin
kysymyksiin ja suostumaan esitettä­viin
vaatimuksiin.
Kuitenkin, niin keskitetty kuin en-tenten
valta näissä " konferensseissa
onkin, tämä valta on sittenkin rikki­näinen
ja aikaan saamaton. Fääliitto
laisten: Rmiskan ja |)nglannin väJillä
alkaa esiintyä yhä syvempi erimieli­syys
suuretujen jakotavasta, y Tämä
eriinielisyys esiintyy kaikissa tär­keissä
Iqrsymyksissä: Turkin, Krei­kan,
Venäjän ja Saksan kohtalojen
ja näille asetettavien ehtojen määrit­telyissä.
Tuikin kysymyksessä Ranska olisi
halukas tekemiiän konikauppaa
Mustapha Kemalin johtamien natio­nalistien
kanssa, heikentääkseen hei­dän
avullaan Neuvosto-Venäjän val­taa
toiseltapuolen ja toiseltapuolen
^rangaistakseen uppiniskaista Kreilc-;
kaa ja turvatakseen Ranskan siirto­maa
ja t&uppaetuja Vähässä Aasius-sa,
ja ennen kaildcea, käyttääkseen
Turkin nationalisteja voimakkaana
apuna Neuvosto-V^^ morteml'
seksi. Englanti taas e t voi mSk
Turkin nationalistien vallan kasva­mista
ja lujittumista, vaan haluaisi
pitää Konstantinopolin hallituksen ni
raellisesti yllä, mutta, itseasiassa itse
todellisesti hallita Turkkia, voidak­seen
pitää tien Mutalle merelle auki
ja kontroJleratakficen asioita Vähässä
Aasiassa, Kaukaasiassa ja läheises­sä
Idässä, jossa kansallinen itsenäi-näisyysliike
ja idän kansojen vallan­kumouksellinen
herääminen uhkaa
Isori Britannian etuja.
Toiselta puolen Neuvosto-Venäjä
on kerännyt Bessarabian rintamalle
800,000 suuruisen voimakkaan ja hy­västi
varustetun armeijan j a uhkaa
Rumanian kautta syöstä Konstantino­polia
kohden, samalla kertaa oh Neu-vosto-
Venä^n punainen armeija isän
tänä<kaik]dal!a: Kaukaasiassa, avusta­en
.Mmenian, Georgian ja Afganis-xm
vallankumouksellisia kukista­maan
liittolaisten sinne pystyttämät
porvarihallitukset ja muodostamaan
näihin maihin työväen ja talonpoikjain
neuvostohallitukset. Täten on-Neqj
vbsto-Veiiäjä hävittänyt toikki" liitto­laisten
sotatoimieft tukikohdat Vähäs­tä
Aasiasta ja Läheisestä Idästä,
Neuvostovallan punaisen armeijan ja
hyvän naapuruuden turvissa kasvaa
Idän kansain vallankumouksellinen
itsenäisyysliike tavattoman nopein
askelin. Täten voimakas Venäjän neu
vosto*Blta, avustustoimenpiteillään
uhkaa, tehdä tyyten lopun sekä Eng­lannin
että Ranskan vaikutusvallasta
ja isännyydestä kuin myöskin heidän
kauppa ynnä siSrtomaaeduistaan
idässä. .
Ranska olisi monien epäonnistiftni-siensa
jälkeenkin halukas käyttä
mään^ jos suinkin mahdollista, soti­laallisia
toimenpiteitä Neuvosto-Ve-liäjää
vastaan. Englanti sitävastoin
näkee sotatolmenpiteet mahdotto­miksi'
toistaiseksi sekä rahalliselta
kannalta kun myöskin pelkää mm. ja
muitten maitten valtavaksi käyvää
, proletariaatin vallankumousliikettä,
ja olisi näin ollen taipuvainen jon­kinlaisiin
diplomaattisiin ''ne
luihin" Venäjän kanssa, ainakin tois­taiseksi,
katsoakseen miten asema
kehittyy. , /
; Erikoista mielenkiintoa muuten he­rättää
Lontoon konferenssissa turkki
laiset edustajat, jotka edustavat sekä
Konstantinopolin hallitusta etiä myös­kin
Angoran nationalistien hallitusta.
Ja vaikkakin näiden kilpailevien halli­tusten
edustäijat ovat sisäisesti eri­mielisiä,
esiintyvät he yhtenäisest
Turkin paiottelemista vastaan, natio­nalistien
edustajiston puheenjohtaja
esiintyen kaikkien turkkilaisten e-:
dustajien puhemiehenä ja johtajana.
Joten liittolaiset eivät kykene käyttä­mään
heidän erimielisyyttään hyväk-seen.
^r-^.-'-
Turkin ja Kreikan väliset ristirii­taisuudet
ovat liittolaisille myöskin
ratkaisematon asia, d ainoastaan näi­den
kahden maaii välisten riitaisuiÄ-sien
takia, mutta, kuten edellämainit­tu,
vielä enemmän slita^$yy6tä, että
Ranskan ja Englannin omat edut tör
määvät tässä kysymyksessä yhtesn.
Mitä tulee Saksalta sotakorvausten
perimiseen, niin sekä Lloyd George
että Briand ovat luvanneet pysyä sii­nä
suhteessa ''järkähtämättöminä",
nimittäin kieltää Saksa kokonaan tin­kimästä
liittolaisten vaatimuksista.
Niinpä vaativat liittolaiset Saksan
maksamaan heille 42 vuoden kuluessa
226,000,000,000 kultapuntaa. Mutta
kuinka on mahdollista Saksalta periä
tämä jättiläissumma. Saksan kulta-varastot.
Se hyvin tiedetään, ovat mi­tättömän
pienet, joten ei ole kysy­mystäkään,
että sotakorvaus voitaisiin
periä kullassa. Jos taas Saksalta peri­tään
'sotakorvaukset vaikkaipa osit­tain
saksalaisissa tuotteissa, niin
inerkitee se aina niin paljon yahiidcoa
Englannin ja Ranskan teollisuuselä-mälle
ja sitä suurempaa työttömyyt­tä
näitten maitten työläisille. Mutta
Ranskan "imperialistit ja militaristit,
kuten Poincaren joJitama militaristi­nen
joukkpkunta, vain yksinkertaises­ti
vaativat Saksan maksamaan tä­män
summan jahassa ja ovat val­miit
sodan avulla pakottamaan sen
maksamaan tämän suunnattoman'so-'
takon-auksen. Brittiläiset finanssi-ja
talousexpertit sen sijaan
ovat vaivautuneet laskemaan, onko
Saksalle mahdollista .suorittaa täihä
jättiläismäinen sotakorvaus. Ja he
tulevat laskehiiissaan tulokseen; että
on mahdoton saada Saksalta tätä
summaa kjokoon enempi tavaroissa
kuin rahassakaan» ja että vaikkapa
se olisi mahdollistakin, olisi se smi-resti
vahingoittavaa ei ainoastaan
Saksan talouselämälle, vaan vieläpä
uhkaisi s|Jconkurssilla koko Burop^n
talousielämää.. •
Mutta ehtenten johtavain vattain
valtiomiesten täytyy- pysyä "jyrkki­nä"
kiristäessään Saksaa, huolimatta
siitä, ettäjcysymys on heille mjihdotOn
ratkaista.
Tällaisissa umpisokkeloissa seisoo
kapitalistinen mailma. Se-ei kykene
tekemään pe^selvitystä siitä suu­resta
verileikistä, jonka se alkoi ja
jonka kautta se vei koko ' järjestel­mänsä
perikatoon. Sen talouselämä
on kaikkialla perikadossa. Sen poln
tiikka, valtiotaito ja diplomatia on
kärsinyt aattamattoman has^birlkon.
Kapitalistinen mailman^rjestys on
tuomitta armottomasti perSc^oon.
Sen halkeamat ja rep^mät käyvät
yhä ammottavimmiksi haavoiksi, Joi­ta
ei voida^minkäänlaisilla patentti-lääkkeillä
parantaa.
Neuvottomina seisovat-kapitalisti­sen
järjestelmän taitavimmat lääkä­rit
potilaansa vieressä, olli^ pakotet­tuja
olemaan hoidoMdnsa kuoleman
todistajina. .
Mutta kapitalistisen maihnan^ijes
tyksen raunioiden keskellä nostaa ^
tään uusi'luokka — proletariaatti —
uuden maihnan järjestyksen luojana.
• -tr— .
Huonompiko tai parempi&o
Mijskovassa ilmes^j^sä Bednata
(Köyhyys) nira. lehdfessä kirjotetaan:
'fHartaastt pyydän toimitusta vas-,
taamaan seuraavaan: Onko Venäjän
taloudellinen asemaa huonompi tahi
parempi 1920 kuin 1919?" Näm kir­joittaa
toimitukseen tov. H. Radnyi,
E^kovaldh kommunistisen^ nuorisolu-toft
jäsen.
Kysyiöys pn hyvin suuri ja vastaus
siihen tulee olemaad niin pitla, että
kokonaisen sanomalehden palstat ei­vät
siihen riitä, - - jos kaikki laskut
otetaan ealle.
Mutta voimme neuvoa toveria, jo­ka
nähtävästi tarvitsee saada tarkko­ja
tietoja'esitebnäähsävaiten, luke­maan
Moskovan ''I^vdan" ja "Is-vestijan"
marrask. 7 päivän nUmerot,"
niin sieltä voi saada tarvitsemansa
numerot.
Tässä lyhyessä vastauksessa voim­me
sanoa ainoastaan, että — tietysti
-paranee soviettitasavdlan taloudelli­nen
asema.
Vuonna 1919 me oJimme ilman naf­taa,
joka alue oli valkoisten hallussa.
Seisoi tehtaat ja työpajat, ejKiktmnos
sa .olevien rautatieveturien luku l i ­sääntyi
jaikasvoi, nousten 60 pro&ent-
.tiin. Punaisen armeijan voitokas kul­ku,
joka valtasi naifta- ja hiilialueet,
paransi tilanteen. v
Todisteena oh myös kunnossa ole­vien
veturien lisääntyminen.
Mutta kai^flc^ piähain tcidiste ^
juuri tov. H. Radnyin kirje.
Jos meidän komrnunistinen nuori­somme
on Jnielfflikiinnolla ihnPstunixt
taloudelliseen kysymykseen, — niin
se tarkoittaa, että he ovat sehrillä
siitä, että piakkoirf joutuvat tätä ta­loutta
hoitamaan. Ei ole yhdenteke­vää
nuorisMIe minkälaisen taloudelli­sen
tilan he meiltä ottavat perintönä
Nuorisolle se on kysymys eläinästä
ja kuolemasta,
Vahhempier» toverien ikannattaa
harkita inuhkäaisenyaistuk^^^^^
tuvat nuorille perilUsilleen antamaan;
-r- Onko jo kaikki tehty, ettei nuori­son
tarvitseisi taisteluja ja kommu-hiätlsta
rakennustyijtä alkaa alusta.
Samoin ön myös kommunistisen nuo
rison jotam myös harkittava siitä; et­tä
ovatko he valmiit; ja fcyvykkäät
jatkamaan sitä työtä jonka heifait e-deltäjänlsä
«liirat alottaiiieet7
Ov£iti^ he hankkiiieet ja varustautu­neet
tietoisuude/Za, että voisivat ra­kentaa
työ^isten ja tolohpotkam td-fiSaltan
niin laajalle j a syvälle, että
voisivat kohottaa kommunismin lipon
ioritealle ja viedä se lopuUiseqn voit­toon
kautta maailman.
Tietoisuuden voima,. joka ei ole
myrkytetty porvarillisella valheella,
on mahtava. Ja meidän nucten to-veriemme
ei saisi tuhlata yhtään
minuuttia,, että voisivat alkaa työnsä
Punaisina spesiafisteina kaikilla ta­louden
eri haaroilla. Teknikkoina,
noomeina, opettajina jne. :o <
Ei a\i meille mikään vahinko jos
yhtaikaa ilmatantuu 5 iniljPonaa''uisi-nööriä,
emme ole kuten porvaristo,
jolloin yksi spesiaUsti syrjäyttää toi­sen
tieltään. Meillä tulee Olemaan
toism. . .
Me uskomme työnjphdon etevim-mille
ja itse asetunmle ^ r v i n ja työ­pöydän
ääreen. Sillein työt edistyy
nopeasti kaikkien tiete«i sääntöjen
mukaan, ja jokaiseen koneeseen ja
pienempään pajaan voimme .asettaa
insinöiirin johtmaan sitä; ,
Tämä ei ole mitään tarua — vaan
on se teidän saavutettavissa, ja Se on
myös teidän velvollisuutenne, nuoret
toverit. '
Viikon talli kahden perästä
-muutoiii se on myöhästä
sata mäm,- j a tunaosteia sjfkylstä |
hallitasta. !
Eolmas ^yy — Avomielinen liJks-|
vdttojen takaa-aJQ. Mm kirjoittaa 1
eiäs englantilmnen sanomalehti: "Jos |
me emme ala kauppasuhteisiin Venä-1
jän kanssa, niia emme saa velkaamme
t i a i s in ja jäämme häviölle. Mutta
jos alamme kaupankäynnin, niin tu- j
lemme saamaan suuria liikevoittoja'
ja mahdollisesti saamme osan jos em-1
gie kaikkiakin, lainaamiamme rahoja
takaisin." .
*Sellamen on porvaristo. Rahan edes
se ön valmis mihb hyvänsä, vaik­ka
rauhan Ukwm vihattavan työläis-talonpoilcain
hallituksen kanssa.
Neljäs syy Varovaisuus, sillä vai
lankumousliike voi Venäjältä laajeta
rikkaihm ja laajoihm Englannin ahJs-njaihin
Aasiassa. Rauhaan taipumi­sen
kantta Englannin kapitalistit toi­vovat
saavansa aikaan sen että Venä­jän
hallitus ehkäisisi agHatsionihsa
Aasiassa, ja silloin —• arvelevat he—•
tulevat itäm, kansat niinkuin tähärid
asti, kärsimllisesti pysymään englan
tilaisen k^italismm riistettävänä.
Nämä ovat ne vaikuttavimmat syyt,
jonka vuoksi Englannin porvarit ovat
nyt niin kiireissään rauhan aikaan­saamisessa
Venäjän kanssa. ^'Viikon
tahi kahden peiästö on alettava kau-panHynti,
muutoin jonkun kuukau­den
kuluttua se on jo myöhäistä"-
-r-lisää vielä eräs lehti. .
^' Kiirehtikää, herrat porvarit. Tä­nään
te olette vielä vallassa, niutta
kukapa voi mennä takaamaan että
emme enään jonkun ajan kuluttua
teiltä osta rahalla rauhaa, vaan soi­miamme
veljesliiton Englannin sovi-etti
hallituksen kanssa?
yaUankamouksen kohnas
vuosipäivä ja oikeuden-hcÄto
Moskovalainen lehti "Bednota" kir­joittaa
Englannin ja Venäjän välisten
kauppaneuvottelujen johdosta:
Englannin sanomalehdet kyllästy^
neinä kärsimättömään odPtukseen, yh­dessä
teollisuuden harjottajien kanssa
hyökkäävät hallituksen kimppuun ky-seiyillä,
että ko^a se viimeinkin al­kaa
kauppa Veimjän kanssa? /
: Mistä se sellaänen'Eiireellisyys joh.
tuu?
Ensiksikm Punasen armeijan
voitto viimeisistä valkoarmeijaJaisista
Wrangelinjnukanä'sortui viimeinen-
Kn liittoutuneideh poryarien tpivo
kaapata ja « ^ ö t a Venäji ja sen
kansa.;.,
Ja toinen syy -r- Englannin .jär-1
jestyneen t y ö ^ ^ t ö n painostus, niiden
toiminnan vaikutus i d i k a u ^ julis­taa
suurlakko ellei Venäjän kapssa soi |
Kirj. Kursky
"Julkinen elämä on pääasiallisesti
käytännöllistä". Tämän Marxin lau­seen
todenperäisyyden näyttää par­haiten
köyhälistön näinä kolmena vuon
na saavuttama kokemus oikeudenhoi­don
alalla. Vallankumous hävitti van
han lainsäädännön ja entiset valtion
laitokset, erittjunkin juuri tuomiois-tuhnet.
Sen kautta fjai köyhälistö ti­lan
uudelle järjestykselle ja ryhtyi si
tä toteuttaessaan yhtäldciä luomaaii
sille soveltuvia julkisen elämän muo­toja.
Luomalla valtion, jorf£a lakia­säätävät
elimiet olivat työtätekerän
kansan valitsemia omasta keskuudes­taan,
vakaannutti köyhälistö it-*Heen
vapaat toimintamJdidbUisuudet. Se el
odörtaiiut sitä; että olifeiluotu-yhtenäi
nen järjestelmä, joka piisi ollut enem­män
köyhälistön omia etu ia vastaa­va.
Ja'nyt, neljännen vaiiankumous-vuoden
kynnyksellä, avautuu köyhä
listölle mahdollisuus järjestää lakiko,
koeimia, jotka käsittelevät vatiomuo-toa,
työn ja kanisantaloudeh järjestys­tä
ynnä niitä suojelevia rikoslakeja y-
Jeisten periaatteiden • mukaan • luoki­teltuna.
Näihin töihin on kansanko­missariaatin
Pikeusasiain osasto jo
käytännössä ryhtynyt. Voi jo ennakoi
ta sanoa, että työväestö tulee sen jär-jestämiUe
lakikokoelmille myöntämään
sen aseman, joka niille köyhälistön
hallitsemassa valtiossa kuuluu. Niistä
ei tule, kuten siviililaista, porvariston
säätämistä, ikuisia lakikirjoja, vaan e-tupäässä
järjestelmällisiä käsikirjoja
hallituselimille ja tubmioistuunille
näiden j(&apäiväistä käytännöllistä
toiinintaa varten nykyiseksi väliajak-si,
jolloin ki^^listö vielä ei voi hävit­tää
luokkarajoja ja valtiota. Proletaa
rinen oikeuslaitos ja sen elimet ovat
kuluneen kolmen vuoden aikana palvel
leet käytännöllisiä tarkotuksia. Laki­kirjoihin
ja -muotoihin samom kuin it­se
oikeuelimiin on tämän tästä tehty
lisäyksiä ja muutoksia. Muutamia
tyypillisä esimerkkejä. 1. Venäjän
neuvostovallan perustuslakia vuodelta
1918 täydennettiin ja osittain muutet­tiinkin
jo V. 1919 seitsemännessä ko-koukäessa.
Tämä i»äasiallisesti mitä
ke^usyallan ja paikallisten neuvosto­jen
välisiin suhteisiin tulee. Vuonna
1920 antpi Yleisyenäläinai keskusko­mitea!
asetuksen kunnan- ja kyläneu-vostoista,
ja tätä perustuslain muu­tospa
jatketaan yhä. On nimittäin a-setettu
erityinejji komitea säärinöstele-nuuln
kansankomisariaatin ;ja. toi­meenpanevan
komitean keskinäisiä
suhteita. 2) "neisvenäläinen kes-kusikomitean
hyväksymä lakikirja si­viiliväestöä
varten, joka sisältää jou­kon
määräyksiä, koskevat alaikäisten
kasvatusta ja heidän yhteiskunnallis­ta
hoitoaan, pn suurimmaksi osaksi
poistettu käytännöstä ja korvattu uu­della
kansankomisariaatin oikeuden­hoito-
osaston laatimalla Ikiorjalla.
3) Työlakikirjaa vuodelta 1918 on suu
resti muutettu ja lisä% työvelvolli-suuslailla
ja yleiselE sääimöksejlä kos
kevä tyopall&oja vuodelta 1920, 4)
Kotanen vuoden kuluessa on julkaistu
10 vallankumousoaceuksia koskevaa
säännöstä, jonka li^ksr on annettu
lähempiä määräyksiä kuvemementti-,
rautatie-, sotilas- ym. vallankumous-oikeuksista.
.5) Kohnen ensimäisen
vuoden kuluessa on julkms. viisi Irasky
kirjettä oikraisistuimista, jotka eivät
muuta niiden Iroköonpanoa ja vakinais
ta tuomariprjesteUnää, vaan Otavat
niille joukon uusia ohjeita. Siten on
Canadan Dollarista
LÄHETYSKULUT OVAT SEURAAVAT.
40c lähetyksistä alle $30.00; 60c, lähetyto*rfä $30,00-540.00;
60c lähetySti. ;40.00-$60,00; 7fc lähetyksistä $60,00-$100.00. Yli
$100.00 25c. jokaiselta alkavalta sadalta Usäa. . .
VAPAUS,
Box 69, ' Sudbury, Ont.
Torontossa ottaa rahaväHtyksiä vastaan tov. A. T. Hill, 214 Adelaide
StAVest.
Tähän mennessä ovat seuraavat osastot päättäneet ottaa osaa Vapau­den
kirjailtamien toimeenpanoon; . .
SUDBURYN. MONDIN. CREIGHTON, TORONTON, COBALTIN ja
COPPER dJFFIN, FORT FRANCES, TIMMINS, SOO, NOLALU,
FORT WILLIAM, QUIBELL, WEBSTEES gORNERS, B . C , SOIN-TULA,
B. C. NANAIMÖ, B. C , MANYBERRIES, B. C.
Kirjamyyjäisten toimeenpanosta on tähän mennessä KIELTÄYTY­NYT
SOUTH PORCTUPINE.
esimerkiksi vuonna 1920 järjestetty
tutkimusmenietermä ja syytetyn puolus
tus uudelle kannalle,. Tällaisia esi-meritkejä
voisi esittää miltä oikeuden­hoidon
alalta tahansa. Voisi perus­teellisemmin
esittää^ muutosten syyt
ja luonteen. Mutta meille on tällä
hetkiellä tärkeintä todeta vain yksi
seikka: Neuvostohallituksen lainsää-
(Snnöllisillä toimenpiteillä on puhtaas
ti käyitännöllinen luonne. Ne eivät jää
jälkeen kehityksestä,' kuten povarilli-gen
oikeuden kiteytyneet muodot, vaan
muuttuvat alinoonaan työväen valtion
kasvaessa. On tarpeen esittää muuta
mia lukuja, joista selviää työtäteke­vän
kansanlu(^an lisääntynyt vaiku­tus
sellaisissa oikeuselimisi^ kuin kan
sanoikeudet kolmen ensimäisen vuo­den
aikana:
Kansanoikeuk- 1918 1919 1920
sienluku 2,887 2,942 3,708
Vailahkumousoi-keuksien
luku 37 39 51
TYÖMAILTA JÄ
.IÄR.IESTÖISTÄ
Jog ottaa huomioon sen, että jokai­nen
kansanoikeus vaatii vuoden aika­na
vähintäin iOO vakinaista tuomaria
(lautamiestä), niin tulee viime vuoden
osalle ^ miljoonaa työtätekevän kan­sanluokan
jäsentä,^ jotka ovat omakah
taisesti ottaneet osaa oikeudenistuntoi
hin. Tämä siitä huolimatta, että oi-keqsistuiiiten
luku on; ollut 5 kertaa,
pienempi kuin ennen' \flallankumousta,
26 kuvemementista saapuheitten il
motösten mukaiin on kansanoikeuksis
sa vuonna 1919 käsitelty SOO^/IOO jut­tua
jä 35 kuvemementissa v, 1920 (yh
deksän kuukauden kuluessa) 708,000
oifceusalsiaa, joista rikosasioita oli 65
pros, '
Kansanoikeidcsien toimintaa kuvaa­vat
parhaiten niiden antamat tuomi­ot..
Vuoden 1920 ensimäisellä neljän-neksel.
tuomittiin:, yankeusrangaistuk
^en 29,586 henkilöä hiistä ehdollises­ti
11,580; yleiseen työhöi' ibnan vapau
den menettämistä fuomitti'" 13.261
henkilöä, sakkoihin 36,160 henkilöä,
karkotukseen 5,618 henkilöä ja muihin
rangaistuksiin 6,403 henkilöä.
Nämä numerot näyttävät selvästi
sen jyrkän eron, mikä on kansanoike-uksien
ja ennen vallankumousta toimi
neiden oikeuksien välillä: yleisiä töitä
ilman vankeusrangaistiista, ehdollisia reisiin työläisiin, että korottavat aa-
SAA PAIKAN
VAPAUDESSA
Luokkatietoinen sosialistinen miej
tai nainen, joka omaa hyvän suomen­kielen
ja kykenee suomentamaan eng­lanninkielestä
(hyvä jos muistakij!
kielistä) sekä omaa yleensä edelly­tyksiä
ja innostusta harjaantua sosia­listiseen
sanomalehtityöhön, saa pai­kan
Vapaus-lehdessä toiniitusapuiai-na.
•.' •
lakijan t i täytynyt kuulua Cana-
An tai Yhdysvaltain S. S. Jär;'e3töon
tai jonkun muun maan vastaavaan so-'
sialistipuolueeseen. . vähintään \'uo-.
den ajan.
Hakemukset todistuksineen, suosi­tuksineen
ja palkkavaatimuksineen on.
lähetettävä Vapauden toimittajalle en­nen
maalisk. 25 päivää allaolevalla o-gotteella.
Lopullisen •»alinnan tekee S.
S. Järjestön Toimeenpaneva Komitea.
. Toimeen on astuttava huhtikuun 15
p. tai Viimeistään ennen toukok 1 päi­vää.
H. PURO,
Box 69, . ., Su(Iburi',Ont
Vetoomus Canadan järjes­tyneisiin
työläi^n poliit­tisten
vankien puolesta
Koska Suomen Tasavaltainen lialli-tus
edelleen kohdistaa vainonsa nii­hin
työläisiin, jotka toimivat työraen
järjestöissä ja yleensä luokkaliikkees-sä
Sekä julmalla tavalla kiduttaa nii­tä,
jotka sisällissodan aikana, tai sen
johdosta ovat vankilaan teljetj-t, niin
me, Sudburyn piirin t. p. komitean jä­senet
vetoamme tämän maan
tuomioita ja karkotuksia käytettiin
vanhan hallituksen aikana mahdolli­simman
vähän. Ehdolliset tuomiot esi
meikiksi olivat sosialististen tuoma­rien
teorettisena toivomuksena. Vielä
mielenkiintoisempia ovat "muut ran­gaistukset".
Tällä alalla käyttivät
kansanoikeudet aivan uutta menettely
tapaa (sanan täydes^ merkitykses­sä).
Niinpä tuoniitsi kansanoikeus
vastavallaidcumou^ksellisen puhetavan
tai jyikän valtiollisen vastustuskan-nan
johdosta ehdollisiin tuomioihin,
mutta vaati samalla, että tuomittujen
piti ottaa osaa valtiollisiin kursseihin
ja sopivan väliajan kuluttua jättää oi
keudelle kirjallinen selonteko niistä.
Kaatuneitten vallankumouksellisten
muiston kunnioittami^ksi velvoitti
kansanoikeus heidän häväisijöitään
koristamaan vallankumouksellisten
hautoja kukkasilla. — Sellaisia ilmi­öitä
vastaan kuin työn laiminlyömi­nen
ja joukkojen riistäminen uskon­nollisista
^akkoluuloista, ei oikeus
yleisimmässä tapauksessa ole länget-;
tanut tuomioita ja jos sellaisia lanr
getettiinkin tehtiin se agitationitar-kotuksessa
jne. '
Tällaista on siis kansinoikeuksien
toiminta ollut. ^ osoittaa, että köy­hälistö
luo oikeudenhoidonkm alalla
lakkaamatta uusia julkisen dämän
muotoja. Se ei kosta rikollisyieftvaan
koettaa kapitalismin hengessä kasva­tetusta
ihmisainehistosta tehdä uuden
järjestyksen kannattajia raiVaten tie­tä
konmiunismin luovalle aatteelle.
rensä Suomen kärsivien tovereiden
puolesta täniän raakamai.sen menette
lyn johdosta,» lähettämällä protesteja
Suomen Tasavaltaiselle hallitukselle.
Toiseksi; Vetoamme, että jbs Suomen
Tasavaltainen hallitus eculleen tute
jatkamaan sortotoimenpiteitään Suo­men
työväestöä Ikohtaa, niin me sanu!
la tavalla suhtaantuisinime ^ i ^ " '
jotka ovat tänne saapuneet Supmestz
ja tukevat Suomen nykyistä verenli-moista
hallitusta, sekä ovat olleet osal
sisina työlais-tovereittemme.Iahtaanu-sessa
ja rääkkäämissessä.
Ottakaa tämä keskusteltavaksi en­si
kokouksessanne ja lähettäkää pJ*'
testinne osoitteella: Protesti Kamit«3>
Box 464, Duluth, Minn., josta ne sit­ten
lähetetään yhdellä-kertaa asian»-
maiseen paikkaan.
Solidarisuus on voimaa! TukelfaaU
me Suomen työläis-tovereita jotka 0-
vat urheasti taistelleet työväen luo^s
vapauden puolesta ja uhranneet
^nveilenäbn kalleimman asian Puo­lesta
koko maailmassa — Teolli-^
vapauden puolesta luokkatai^-te'"--''
teidän,
Sudbuiyn Piirin T. P. Kornit^
L. W. L U.-of tJie O.B.k;
I
FORT FRANCES, QNT-Hauskat
O B Um ohje/niailta«^,
toimeenpani Fort Francen OB U ji
toimikunta helmikuun 27 päi^ä.^
Muuten iltemassa.olleesta ohjeliöf-;^
voi sanoa että Sg oli mitä sisällän-