1927-01-10-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivii2 Maanantaina, tainmfk, 10 ptnä—Mondäy, Jaiu 10 No. 3 — ^ VAPAUS Canadan ^momalaisen tyjövaeston ainoa Saaenkaanattaja, Uxaestyy ^dbnrjssa, Ont., maanantain^ keskmikkona ia perjantaina. T o i m i t t a j a t : «"••S." "G•, •N*E'I L. .. .A RVO VA.' ARA. — Begistered at the Fost Office Department, Ottawa, ma «econd class matter. " VAPAUS (Liberty) • • The orfy organ of Finnish Worker8 m Canada. Pnb-liahed in SudbmTr, Ont., every Monday, Wednesday aiSd Eriday. .-• ' • '' .' ELMOTUSHINNAT VAPAUDESSA: Naimailmotukset$1.00 kerta, $2.00 kaksi kertaa. A^Joliittoonmeno ilmotukset 50c palstatuuma. Ntmennrantosflmotidxet €0c kerta, $1.00 3 kertaa. Syntymäilmotckset H-OO kerta, f2.00 3 kertaa. Avit^oilmotokset $2.00 kertaa, $3.00 kaksi kertaa. Knolemamlmbtukflet $2.0)) kerta, $50e iisämaksn Idltoslauseäta tai, mniatovär^ltä. Haiutaantiedot ja osoteilmotukset 50c kerta, $1.00 kobne kertaa. I^päisilmottajien ja ilmotusakenttunrien on, vaa-dtttae65a> Jäietettava iImotuBhintg_etakäteea. Maanantain lehteen aiottKJen ilmotusten pitää olla konttorissa {apantaina. keskiviikon lebteea tiistaina ja atain lehteen torstaina kello 12 päivällä. 'General advertising rates 76c per col. incb. Ui-nimnm charge for d n ^ insertion 75c. The Vapaus Is the beat advertlsing meditim /unoag. the Finnisb- F^rfe in Canada. , ' ^ ' TIEAUSHINNAi:: >C^umdaan'yksi vk. $4.00, puoli vk^ $2.25, kolme kk. f 1;M ja yksi kk. 75c - Yhdysvaltoihin ja Saomeen,/yksi vk. $5.60, puoli vk. f8,Ö0Ta Jcölme kki $L75. \ TiiaukBia; joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään, -jiiaf^ asiamiesten jejlla on takankB^ Vapauden konttori ja toimitus:-Liberty Bldg Lome 8t Pdheljn 1038. Postiosote;-Box 69, ^d)>Dryy Ont. Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimäiiBeen kfrjejeseenne, ktrjoitakaa uudelleen l i i ^ e e n h o i ^ n per-sQMiänisella .nimellä. . J. V. KANNASTO. Liikkeenhoitaja. Perääntymisen kausi pääUymässa uoden 1925 lopufea olivat Canadan työläiset mel-kautta linjan puolustustaistelussa. Sekä Albertan että Nova Scotian kaivostyöläiset olivat käyneet 4!iuvut-tavia taisteluja^ jofssa heiltä oli puuttunut^kykenevä ja, rohkea johto. Lännellä olivat kaivosten omiätajat Amerikan kaivostyöläisten liiton virkailijain pöoHnaifella saosiumuksella alentaneet työläisten palkkoja. Sitten p^ottivat he yhtiöiden ammattiyhdistyksiin nämä työläiset, jotka olivat Amerikan kaivostyöläisten liiton petoksen takia alkaneet tätä^inhota j a jotka seuranneen sekaannuskaud^ jälkeen'jarjestiyatvCbh kaiyostyö- J^iäted^litton.^ tänään ovat olosuhj^ |o^^^^ eilla'kaukana ruusuisbta. Miehet öVat'yhä ^^^^^^^ jallaan,. mutta Catiadan kaivostyöläisten liitto edistyy moraalisesti ja järjestöllisesti. ' / Nova Scotiassa kesti suuri lakko Besconlyöläistensä palkkojen alciftamiseksi julistandiäa työhsulkua vastaan noin viisi kuukautta ja saavutti huippukohtansa yhtiön kauppapuotien tyhjentämisissä ja Waterforditi voimalaitoksella käydyssä yhtiön pyssyhurttien ja lakkolais-ten välisessä yhteenotossa. McLeodin johtama kaivostyöläisten piirijärjestön toimeenpaneva komitea, joka valittiin edistysmielisten listalla, osottautui joukoksi ^ vanhoillisen ammattiyhdistyspolitiikan ja liiokkayhteis-toiminnan itsepintaisiksi kannattajia, jotka tulivat toiminnallaan a\"ustaneek6i konservatiivisen puolueen koneistoa liberaalisen maakuntahallituksen suistamiseksi vallaäta. Lakko päättyi sopimukseen, ininkä mukaan palkkoja aleimettiin ja kuninkaallinen komissioni asetettiin tutkimaan olosuhteita. Kuninkaallisen komissionin esitykset eivät saaneet aikaan mitään suuria muutoksia. Kaivosmiehet kykenivät säilyttämään järjestönsä, ja kiitos vain brittiläisten kaivostyöläisten lakon, piirissä on siitä saakka ollut työtä. Näiden lakkojen seurauksena lähetettiin kaksitoista kaivostyöläistä Cap^- Bretonista Dorchesterin kuritus-huonevankilaan osanotostaan kauppapuotien tyhjentämisiin ja Albertassa on tänään kaksi luokkasotavankia, Kid Burns ja Cecil Boone,. vankilassa lakon vartioimisesta tavalla, mikä oikeuslaitosten jpäätöstcn mukaan oli «laitonta^. Yhtiön poliisit Nova Scotiassa ampuivat kuolettavasli William Davis-nimistä kaivostyöläistä ja Albertassa ammuttiin ^nuorta kaivostyöläistä, Bert Ren-nersia, selkään ja hänestä tuli rampa eliniäkseen. — MerkiS elpymisestä Nämä esimerkit riittävät kuvaamaan tilannetta .Canadan . työväenliikkeessä vuoden 1925 lopulla. Vuoden 1926 lopulla, nähtiin selviä merkkejä siitä, että Canadan työväenluokka on jälleen siirtymässä hyökkäys-asennetta kohti palkkataisteluissa^ Muutamien viimeisten kuukausien ajalla on palkkaliikkeita ollut puuta-varateollisuudessa, neuloma-ammateissa, rautateillä, turkistyöläisten keskuudessa j.n.e. Ontarion.metsätyöläisten lakko, johon otti osaa noin kaksitidiatta työläistä ja joka kesti kuusi viildcoa, päättyi palkkojen ylentämisiin. Winnipegin turkistyoläiset pakottiv^ työnantajat myöntämään vaaditut parannukset olosuhteihin. . työläisistä pyysivät saadakseen palkkansa kohotetuksi samalle tasolle Yhdysvalloissa samoissa ammateissa maksettujen kanssa* mutta heidän järjestöjensä toimeenpanevat komiteat jKlkäavatlakkoa kuin iniolemaa ja teU tiöiden kanssa kompromissin. Vaatetusalalla'on Montrealissa ja Torontossa taisteltu lakkoja järjestäytymisoikeudesta,' eikä meidän pitäisi unohtaa sila ndlitant-lista taislidna, mitä katoliseearammattiliittoott kmdijgat iKzikStyolaiset xnrat Quebecissa J a sa&Staistela ei ole~TieIli pSätljmjt *RatsionaUsatsiomsoiminen> Pitkän lamaannuskauden \aXkeea on teollisuudessa havaittavissa netOieja. elpymisestä, josta työläiset voivat hyötyä, jos l^^ vain käyvät yhteisiin paHA:jatfaisteIni-hin ja seuraavat edistysmielisiä menettelytapoja. Euro-passa puhutaan tänään melko paljo «ratsionalisatsioni-äoimisesta> — mikä on ^pitalistinen keino teollisuuden uudelleenjärjestämiseksi sodanjälkeisissä Davres-äuunnitelma- oiosuhteissa, työläisten mitä äärimäisim-mällä riistämisellä, Fordin menettelytavoilla tuotannon järjestämisessä- «Ratsionalisatsionisoiminen» tarkottaa joukkoerottamisia ja työttömyyttä ja monopoolistista tuotannon rajottamista tai kilpailevaa joukkotuotantoa kansainvälisten -markkinoitterr valtaanuseksi --tuotteiden halpuudella. Huomaavatko Canadan työläiset, että he ovat jo viimeisten neljän vuoden ajan alistuneet crat-sionalisatsionisoimisprOsessiinJ'? - Vuonna 1924 oli Äbtanlo noin viisikymmentä prosenttia suurempi kuin vuonna 1910, mutta tästä lisäyksestä huolimatta tarvittiin ensiksimainittuna vuonna vain kymmenesosa (yhtä) prosenttia enemmän työläisiä kuin V . 1910. Tämä ösottaa «ratsionalisatsionisoi rtusta» neljäntoista vuoden ajalta. Vuodesta 1920 vuoteen 1924 aleni teollisuuslaitosten lukumäärä. Samalla ajalla aleni näiden laitosten palveluksessa olevien työläisten lukumäärä 685349:6ta 516,177:ään eli noin kahdellakymmenelläviidellä prosentilla. Kuitenkin oli tuotanto vuonna 1924 jftks««nkin yhtä suuri kuin. v. 1920. Vanhanaikaisemmat ja huonommin varustetut laitokset on «kitketty pois», seisautettu, yhteeiKulautu-mien ja liittoutumisten «kulkutauti» on raivonnut, tuotantoa op keskitetty ja työväestön riistäntää kiihdytetty. Nyt kun kapitalbtil^distö on täynnä ylistyskirjotuksia «meidän suotuisasta kauppabalanssistatnme», Reiskan taloudellisen pulan «sivuutumisesta», raaka-aineitä tuottavien (paperimassa- ja paperi-) teollisuuksien laajenemisesta j.n.e., nyt on aika keskitetylle palkkaliik-keelle suuremman osuuden saamiseksi kansallisesta sisääntulosta.' ,^ . Ammattijärjestö ja itsenäiset ammaUiliitot Tämä tietenkin taikottaa järjestäytymistä ja taissä kohdassa tulemme ammattiyhdistysliikkeeseen. Ammattijärjestön viimevuotinen edustajakokous Montrealissj oli yhtä taantumuksellinen kuin milloinkaan ennen. S( hylkäsi ilinan inuuta vasemman siiven vaatimukset kan sallisesta toimintavapaudesta (autonomy) ammattiyh distysliikkeellp. Ammattijärjestön johto kävi pari viik koa siitep Öttawassa esittämässä lainlaadinnallisen oh jelmansa' hallitukselle. Ammattijärjestö katsoo tehtä viinsä kiiulirvan vain sen, että onXAmerikan työväenlii ton häntäpäänä ja «lainlaadinnallisena puhetorvena». Kieltäytyessään rupeamasta toimeenpanevaksi keskuk seksi, joka 'kykenisi kaiisallisesti liittämään, yhteei maan kaikki^^^^ niin itsenäbet kuin nk «^aiiisaiiiivälis^Udn», oli äminattijärjestö suurelta osaltt s)7pää siihen, että eroamisliikkeet saivat Iisaa vauhtia viime vuonna. Tähän liikkeeseen liittyivät Viime vuonna pfannuientekijät ja sähkölennätintyöläiset. Tämän seurauk^a joutuu alotteentekö hajanaisten yoimier järjestämiseksi ja yhteenliittämiseksi ammattijärjestön tilkopuolella olevien voimien kasiin. Viime kuulla pidettiin Torontossa Canadan .Vautatietyoläisten veljeslii-. tbh Johdolla tärkeä itisenäisten ammatti- ja teollisuusliittojen edustajien neuvottelukokous, missä päätettiir kutsua ensi maaliskuussa edustajakokous Montrealiir «yleis-canadalaisen työväenjärjestön» perustamiseksi tarkoluksella liittää siihen kaikki ammattijärjestön ulkopuolella olevat ja sellaiset ammatti- ja teollisuusliitot, joilta viimeksimainittu kieltää liittymispikeuden. C ^ i Saaren-^aljashfö^^^artikkelin johdosta (Jatkoa &:ooa 150) Työväenpuolueliike Valitettavasti emme voi panna merkille iniiuta kuin hidasta kasvua Canadan työväenpuolueeseen nähden. Canadan "iyöväenpuolue otti osaa liittoparlamentin vaaleihin^ mutta se on vielä liian löysä järjestö (etenkin niaan laajuuteen nähden) ja sen kasvua ovat katke-roittuneet oikebtolaiset hajotustaktiikallaan hidastuttamassa. (Quebecissa ovat kommunistit yhä erotettuina. Londonissa,' Ont., ovat oikeistolaiset juuri rikkoneet työväenpuolueen perussääntöjä erottamalla kommunb-tit sikäläisestä paikallisjärjestöstä, toimenpide, jota vastaan viimeksimainitut ovat vedonneet Ontarion maa-kuntajaoston toimeenpanevaan k^omiteaan. Winnipegb-sä kieltäytyy itsenäinen työväenpuolue yhteistoiminnasta ja ammattiyhdistysliike on jakaantunut O. B. ITin ja Amerikan työväenliiton kannattajiin, Ö. B. IJrn ollessa vihamielinen Canadan työväenpuolueelle. Ammattijärjestö antaa vain platöonista kannatusta tyÖ-väenpuolueellei Kaiki^a näistä syistä on työväenpuolueen kehittyminen perin hidasta.Ontarion jaoston viimevuotisessa edustajakokouksessa oteltiin lujasti työväenpuolueen ohjelmaa koskevista kysymyksistä vasemmiston ja oflceiston välillä, vasemmiston päästessä voitolle. ' LäUoparlamerati ja yhteiskunnaUijieh lainsäädäntö Liittoparlamentiri vaaleissa tulivat J. S. \Woodsworth ja A. A. Heaps itsenäbestä työväenpuolueesta uudelleen valittua Winnipegistä. Kolinas työväeneduätaja valittiin Calgarystä. Parlamentit oleva* työväenryh-mäipainosti viime vuonna työväenlainsäädännön^ k u t ^ vAhuudeneläkelaih y.m.i.., hyväksymistä. Aristokraattiset konduktöörit ja jönamiehet rautatie-,_^,<^V.oittaakseen kipeästi tarvitsemansa työväenedusta-ysivät kuuden prosentin palkankorotusta jien kaimatuksen esitti King lakiesityksen yanhuuden-cläkkebtä jä muutosesitykset,. joilla tahdottiin kumota Wimupegin yleislakon aikana vrikoslaiain ja siiitolai-siiuslakiin hy^-äksj-tyt työläis-vjlBtaiset" pykälät* ^ u t ta senaatti tappoi kaikki iiämä esitykset, kim ne esitettiin sille sen jälkeen, kun ne oHvat saaneet parlamentini hyväksymisen. -Samoihin aikoihin teki ylioikeus päätöksensä Reimersin jutiussa; joki . päätös f Uilkitisee rauh.sJIi$^ laldbovsurtioinni^ Tämä paatos, joka on pysyvänä vaiaräha cahadalaisdle tyovSes-; toUe, nostatti Ja sen tuibi yhä edelleen nostattaa pro- Moanaluaea touniata Varsin huomattavan tilan Saaren artikkeleissa on .saanut Amerikmi Kommunistisen puolueen maanalaisen toiminnan parjaaminen. Hän antaa sellaisen käsityksen lukijoilleen, kuin Amerikan kommunistinen liike olisi omasta halujaan mennyt j a toiminut maanalla, laittomana puolueena. Se kuitenkin on suuri harhakäsitys, sillä jokainenhan muistamme, kuinka v; 1919, jolloin so-sialistipuolue erotti enemmistön jäsenistään ja asettui suoranaisesti vastavallankumoukselliselle kannalleen, perustettiin Julkisesti kaksi kommunistista puoluetta Chicagossa : kommunistipuolue j a kommunistinen työväenpuolue. Ne julkaisivat^ ohjelmansa j a alkoivat toimm-tansa laillulifa puolueina. Mutta niinkuin sosialistipuolue oli aikaisemmin ollut. kapitalisteille tien osoittajana syndikalistilakien' laadintaan, hyväksymällä perustuslakiinsa sabotagepykälän, niin se nytkin oli edelläkävijänä kommunbtipuoluei-den vainossa. Sen virkailijat selittivät kommunistipuolueet laittamiksi ennenkuin kapitalistinen valtio olikaan ehtinyt sitä tehdä. Silloin alkoi suuri ajojahti kommunistipuolueita vastaan. Surullisen kuuli^isa Wilsonin hallituksen oikeusosaston johtaja Palmer johti tätä jahtia. Noin 5,000 kommunistipuolueen jäsentä vangittiin ja tuhansia karkoi-tettiin pois maasta. Se ajoi kom-munbtipuolueet maanalle. Myöskin se synnytti kommunistipuolueiden jäsenten keskuudessa pakokauhun. Se 40,000 jäsentä^ mikä sanotaan julkisiin kommunistipuolueisiin liit-tjmeen, ei suinkaan ollut kouluun-tunut vainoja varten. Kapitalistien ote siihen tehosi. Vain pienempi määrä tuosta jäsenistöstä seurasi puolueita maanalle. Se epäilemättä öli Amerikan kommunistisen'" liikkeen tulikoe. Niitä, jotka uskalsi-' vat puhua Kominternin puolesta, härnäsivät. . noskelaiset alituisesti: ettepä uskalla tunnustaa olevanne kommunisteja. Näin he muka "voittivat" väittelyt, sillä kommunistiksi itsensä tunnustaminen merkitsi P a l - merin nuott^»n joutumista, jotenka kommunistin oli hyvin vJaikea sanoa kaikkea, mitä nOskelaisten mielestä, heidän olisi ollut sanottava. Kuitenkin Saarella bn naamaa sanoa; "Oli l^errassaan huutavaa h u l - luutta;;:. .leikitellä niirkantakaisella kumousliikkeeliä", vaikka hänen pitäisi kyllin hyvin tietää, ^ttä muuta ei niissä oloissa^ voitu, tehdä, Myönr nettäköön avoimesti* kommunistien keskuudessa tehdyn virheitä, myönnettäköön heidän keskuudessaan olleen vasemmistolaista penikkatautiakin, minkä Lenin asiallbella tavalla osoitti vääräksi virtaukseksi, mutta, sittenkin on niille tovereille annettava tunnustus, jotka näinä vaikeina aikoina rakensivat j a pitivät yllä kommunistista piioluetta Amerikassa. Vain sokea poroporvari saattaa heitä syyttää ja häväistä. Yhtenä heistä esiintyy Onni Saari. . Kun sitten olot kävivät laillisdle toiminnalle suotuisammiksi, alettiin kommunistien " taholta harjoittaa julkista toimintaa. Heidän toimestaan syntyi ensiksi, LäborÄUiance, sittemmin Work4rs Party, Kohta Jcun olosuhteet kävivät vieläkin suotuisammiksi,- alettiin harkita kokonaan maanalaisen ^toiminnan lopettamista. Se ^sai vastustusta; sillä vainon ^-.aikoina osa tovereista oli tullut koiän pessimistisiksi kapitalistiseen laillisuuteen nähden. Mutta kun asia ratkaistiin kiivaiden väittelyjen jälkeen, useimmat noista pessimistisistäkin tovereista asettuivat lojaalisiksi julkiselle puolueelle. • —• . p _ ' y • , vieläpä, tullen sen uutteriksi työskenteli joiksikin. - Vielä Ön otettava huomioon^ että kommunistisen liikkeen parhaita miehiä oli vankiloissa noina äikoi-- na, m.m. tov. Buthenberg. Siitä johtui, että liilikeen johdossa oli vähemmän kokeneita tovereita, joilla ei ollut pitempiaikaista järjestöllis-, tä kouluutusta j.n.e. Ja mitä tulee puolueemme nykyiäin johtaviin .tovereihin, niin useimmat heistä seurasivat oikeaa ja johdonmukaista politiikkaa noinakin aikoina, vaikka Saari leimaa heidät ylimalkaan, "seikkailijoiksi", jotka siuka aivan suotta päätä tahtoivat jatkaa maanalaista toimintaa. Puolueen muuttamisesta kokokaan julkiseksi puolueeksi käytiin vitkat käräjät Kominternin edese ia omituista, että Saarikin tunnus- ^aa \ässä asiassa Kominternin rat 'caisseen asian oikein. Kuitenkin or tien asiaa, jotka taistelivat juUdseft puolueen puolesjta Kominternin edessä, huononsi se, kun heitä t u kivat puolueessa passiivisina roikkuvat, sosialistipuolueen aatteellisen perinnön puolesta taistelevat opportunistit, kuten Saari y.m. Se seiUca. antoi julkisen toiminnan vastustajille tilaisuuden osoittaa, että jälkie n puolueen kannattajina on huo- •jojakin aineksia, joilla on pyrkimys takaisin sosialidemokraattiseen toimettomuuteen ja vallankumouksel- Usen liikkeen vastustukseen. Onko solutoiminta, samaa kuin maanalainen toiminta? Artikkeleissaan Saari koettaa selostaa, että puolueen solupohjalle järjestäminen merkitsee samaa kuin jälleen painumista maalaile. Sen kuitenkin nyt jokainen vähänkään asioita seurannut käsittää valheeksi. Puolueemme solupohjalle järjestäminen on toimitettu aivan julkisella tavalla. Maanalainen liike oli järjestetty aluettaiselle pohjalle, siis samalla tavalla imin mitä oli Wor-kerspuoluekin ennen uudelleen järjestämistä, sillä eröituksella ainoastaan, että^ sen perusyksikön muodost i 10 :n tai vähempi jäseniä käsittävä ryhmä, jota vastoin Workerspuo-lueen .osasto sai olla- rajattoman suuri jäsenmäärältään. Uudelleen järjeäetyn pupliieeh pierusyksikköjä ovat työmaa- ja katusolut. Se on siis järjestetty työmaan jä asunto-piirin mukaan. Arvokkain puolueen peiTisyksikkö on työmaasolu. Tämän järjestelmän kautta pysyy puolue proletaarisena. Siihen ei koe-tetakaan- .haalia kaiken maailman "hyviä ihrnisiä", vaan ainoastaan vallankumouksellisia työläisiä; Jos puolueen jäsenistö ei paävoimaltaan muodostu työläisistä, ei se voi olla mikään työväenluokan johtava puolue, ei etujoukko. Työläisistä vain voidaan muodostaa vallankumbuk-sellinen puolue, "Jcöska ainoastaan he saattavat olla välittömästi val-lankumouksellbia. Siihen perustuu työväenluokan hegemonia. Tarpeetonta on sanoa, että tämä on väärentämätöntä leninismiä. (Viitattakoon vain tässä suhteessa edell;i lainattuun- kohtaan "Bolshevikien historiasta".) - ;§aari puhuu kuitenkin hjrvin. mah-tipontisesti, että "Lenin ei ole milloinkaan ajanut solutoimintaa,- ei koskaan kirjoittanut sen puolesta, vii^ä vähemmin vaatinut, että var-sihäiBissä työväenjärjestöissä \toimivien tj^öläisten olisi järjestyjttävä uudelleen solutoiminnan pohjällej. vaikka tämä uudelleen, jär^tämi-nen olisi itse jäsen joukoille kuinka vastahakoista." , Lenin ja-~^ solutoiminta Myönnettäköön, että itse Lenin on varsin vähän kirjoittanut kommunistipuolueiden * Sudelleen järjestämisestä. Mutta hän on selvällä tavalla osoittanut, minkälaisen tulee •työväenluokan etujoukon puolueen olla. Edellä, jo on sätee-rattn muutamia Leninin lausuntoja puolueesta, joista selviää, että hänestä on, vaikea kenenkään tehdä solutoiminnaif vastustajaa. Mutta sen lisäksi me tiedämme hänen kuo- {-Hyvät toverit» lomaansa saakka ottaneen osaa Kominternin toimintaan ja johtaneen sen järjestöllistäkiri rakentanu^ä. Kominternin ensimäisesss, .toisessa j a kolmannessa kongressissa ei päätetty mitään, jota ei Leninkin olisi hyväksynyt. / J a näissä, kongresseissa olikin pääasiallisesti'laskettu perustus kaikelle sille työlle^ jota sitten neljäs kongressi jatkoi. Ja näissä kongresseissa on jo päätetty - kommunistipuolueiden uudelleen järjestämisestä, Kolmas—kOngressi KP. KAIKILLE YKSIKÖILLE, KVUK, JA ICAUPUiaC]^ KOMITEOILLE hyväksyi laajahkot teesit "Kommu-nististeh puolueiden* organisaioriaes-t a rakenteesta sekä niiden työtavoista j a työn sisällöstä." Byhty-mättä laajemmin siteeraamaan näitä teesejä, lainattakoon tähän niiden 12 kohta: "Jokapäiväistä työtä varten eri puoluetoiminnan aloilla on muodostettava kontmunistia; kanlta-ryhraiäj Kotiagitatsionia, puolue-opiskelua, aanomalehtipalvelnsta, kirjalUsuuden levittämistä, tiedotustointa, yhteystoimintaa - y.m-varten. "Kommunistiset SOLUT ovat kantaryhmiä jokapäiväistä kommunistilta työtä! varten työmailla j a tehtaissa,, ammattiyhdistyksissä, proletaarisissa osuuskunnissa j a niin edespäin, kaikkialla missä löytyy vähintäinkin muutamia kommunistisen puolueen jäseniä tahi kokelaita. Ja jos samassa työpaikassa t&i samassa ammatti-yhdis^ yksefssä- j.n.e. on useampia puolueen jfceniä, niin laajenee solu ryhmäksi (fraktsioniksi), jonka työtä kantaryhmä johtaa." Edelleen samojen teesien 14 kohdassa sanotaan: "Jämä uudelleen järje^stymi-nen on käytännössä toteutettava Te "olette Workerista selostuksen ryntäyksestä. epäilemättä Iskeneet sanoma]e|i6komSteaii WorkeriH Jo^nkuna Tässä fielflBfaiteBaga askel askeleelta", j.n.e. \ 52 kohdassa, sanotaan: - "Puolueen säännöt on niin laai^ dittava, että ne "^eivät ehkäise johtavia puolue-elimiä yleisen piioluejärjestön • yhtämittaisessa kehitystyössä j a parantamisessa, • vaan ovat hiille tässä avuksi. "Kpmmunbtisen Internationa-len päätökset on liittyneiden puolueiden viipymättä pantava täytäntöön, siinäkin tapauksessa, että vasta" "myöhemmin voidaan sääntöjen mukaisesti suorittaa vastaavat muutokset oleviin sääntöihin . j a puoluepäätöksiin." Alunperin on Komiäterriissa^^^pkJIut käynnissä- puolueiden uudelleen JM*- jestely, > Ensimäinen kongressi kokosi maailman .-•vällankumoukaelliset ainekset Koniinternin ympäriHe ja Viitotti suunnan vailankumoukseliis-ta toimintaa varten, toinen kongressi asetti siihen pyrkiville puolueille liittymisehdot, jotka jo\antöivat viittauksen kommunististen puolueiden toiminnallisesta uudistuksesta ja kolmas kongressi viitoitte tien puolueiden organisätorisellel, uudelleen järjestymiselle, solupöhjafle. Kaikki tämä tapahtui Leninin Mäessä ja hänen johdollaan. Neljäs kongressi jatkoi alettua työtä j a nmäräsi eri maitten puolueet uudelleen järjes^ tettäväksi. solupohjalle. Leniniläinen suunriitelpaa köyhälistön :i^uf)lu-eesta täten kansainvälisjtytettiin. Niiden erilaisten olojen vuiiksi, jotka Yhdysvalloissa vaUitseVat, oli Workers-kommunistipUölue 1 viimeinen, joka .uudelleen järjÄtettiin. Se nierkitsi sitä, että kommunistipuoluekin astui^ lenini-läbelle, linjalle organisatonpessakin suhteessa. Kenelläkään k«nmunis-tiksi pyrkivällä ei suinkiu n ollut mitään tätä toimenpidettä f .'astaan, mutta kylläkin' niillä^ jotkalbyrkivät poispäin Koinintemista ja ^ i^n v ii toittamalta tieltä. ( esitettiin adat semmoiseaaaa kuin ne todeOisnudessa ovat. T S M n saak- , ka eniiue vielä ole saanni paljoa rahaa, että se riittäiäS lehtemme ylläpitoon. Monet tärkeät paikat eivät vielä ole tiedottaneet m e i l le mitään toinustaan.' ISmä saattas asemamme miltei uhkaavaksS; Wor-kerilla on näet vain ka&d rynrtS;^tä. vuodessa, joten kummanEn täjlyy onnistua. Olemme varmoja /aiit^j elfö toverimme kautta (Canadan Mät&vät joulukuun ryntäyksen sieläkäykBeD Mutta meidän täytsry hsfioBaautiau heille siitä kuinka ehdotbunan tärkeää on myös se, että he beti Khet-tävat m^Ue joVaxsen Worl(0äne ke. ratyn dollarin. Älkää fflia pSd&tt&k& tähän tarkotukseen koottnja rahoja, sillä ' jokainen sentti tarvitaan leh. den ylläpitoon. Jos joku yksikik» tai ' kaupunkikomitea ei loela ole ryhtynyt toimenpiteisiin iyniSykseB suhteen, niin ryhtyköön nyt «eltai-lematta toimintaan. OBai riäot varsin ikävä seikka, jos lopuIEsta i n - ventarioata tehtäessä joitknn yksikön nimi puuttuisi luettelosta. Toverit! Painakaa tämä vetoomus sydämeenne. Harkitkaa teikoin Workerin nykyistä tilannetta. Pitä-. kää huoli siitä, että .meidSn rahallisia huoliamme kevennetSän, jotta voimme energiamme käsrtfiPä V i a l l i sen lehtemme, TVorkeim levikin laajentamiseen. ; Meidän nn SEaikilia keinoin saatava lehdellemme yhä enemmän j a enemmän luUjoHa. Jokaisen toverin täytyy hankkia tilauksia. Jokaisen puolueyksikBn .tulee nimittää ,WorkerilIc , aäomiehen. Toimikaa siten, että ryhmSnnis tai katipunkikomiteanne voittaa kundia-lipune j a autta^ Workerin pelaatuaia. Veljellisesti teidän Annie S. BuBer, Workerin liikkoenhoftaif* MetsätycUäisjäi-^^ PiUta etuja, jpaiaön ^ ^ i ^^ .^merkltya Kuvaavana siitä mitä k&mp^toi-nunta ja kS^päkomiteOidea massaolo .mer|^^^i|^^ovät. 6eur»roat otteet erään' Port sÄ^htttissa. ole-, van kämppäkok^ksen^^pöytJU^^ testejä ja iihkahaasteita työläisten keskuudessa. Työstään luokkasotavankien hyväksi ansaitsee Canadan työväen puolustusliitto kaikkien hy\'äksyraisen. Se on menestyksellisesti käynyt ideologista kamppailua työväen-puolustuksen hyväksi pääoman ja työväestön välisessä taistelussa ia ön olemassa hyviä toiveita sen muodostumisesta canadälaisen työvaestion vakinaiseksi puolustus-- järjestöksi.. Kommunismi Koimnunistipuolue jatkoi viimeisten vuosien, rakentavaa toimintaansa ja tarmoldcaasti vastusti oikeiston kaikkia yrityksiä työväenpuolueen hajottamiseksi^ Se ol£<^6^nipegissä,; Montrei^lissa ' j a Ontariossa käytyjen pal^ätabtelujen sydän ja s Se harjotti lucJdcatie-toista prOpagändaa.:<ei^oiä^ kirjallisuuden avulla liit-r toparlamentiti Vaalien aU^ä^ Jolloin useat kommunistit olivat tyov^npuolueoi: ehdokkaina ja täyttivät tehtävänsä tunni]^ii^ta Montrealissa dll puolue p)akö|eltu asetta^ >oman «hdok-' kaansa ten jj^>h|k>st^^^ Jaosto oli erottanut kommunxs^piioliieen' j työväenpuolueesta. Bldiaylle kabilatuksen saamiselcsi löiydyn kamppailim yhteydessä. tcA^iin paljo valtstostyöta^ mhdca vaikutus tullaan tuntemaan seuraavina vuosina. Tärk puolueelle oli tov. Kolysnikin valit^mineh W kaupunginvaltuustoon, koska itsenäinen työvä ei yoi enää kerskua olevansa Winnipegbsä väenpuolue, joka: «kykenee Valitsemaan». Tä lenee pakottamaan itsenäisen työväenpuolueen maan'kantaansa yhteisrintamak)5symyksessä. Kommunistipuolueen suuriarvobin työ on oli \i selvien marxilais-sosialistbten oppien, periaatteic en. ja menettelytapojen levittäminen ja selittäminen c anada-laisessa työvaenlii^eessä. Se ^on nostattanut ky jynryk-sen.. imperialismin suhteesta työväestöön ja sejlittänyt itsenäisyyden historiallista tarpeellbuutta. Se (on tA-nyt yhtä arVokasta työtä ammattUiitoissa, puMuessAan ja toimiessaan tbdella.kansainvälisellä tietoiluudeUa varustetun^ja senmiikaisesti tohnivan ammatillCn kes-kuk5^_ puoIesta. Samaa täytyy sanoa sen tyfitä työväenpuolueessa. Lyhyenä \olemassaoionsa aikana -ba Canadan koramun&tipuoluc todel^ telm historiaa. Olisi vaikea kuviteila cabadaläisen työväesi Sn poliittista, ja ammatillista liikettä, sen ohjelmaa Ja- menettely-: tapoja, nufutanuaivi^^ na iloaan kommoni^uolueen suorittamaa vali^ustyoti L . * Maurice Sj ector. Päätettiin että miehille on annettava mittalaput, kerran v i i - \ 'kossa. . \ Kaikki., juhkapeli on kämpMlä lopetettava. ~: Pyykinpesu mieskämpSssä E e^ letään. Miieskämppään on laitettava toinen uuni vaatteiden' kuivaamista varten. " Pyhätyöt kielletään. . Että. mieskämppään "on laitettava seinäpeili (kuvastin). Että mieskämpän j a mukavuus-huoneen lattia Oli pikaisesti korjattava. ^ Muistutetaan^ isännistoS että se poistaa pöydästä maito jauhosta tehdyn maidon, sillä se ei ole ilimisten ruokaa. Useita muita pieniä j a suoria parannuksia on vaadittu ja saatu lä-viiSeic ei ainoastaan tällä mutta u-seimmilla- muillakin kämpillä Thun-der Bayn piirissä. Monesta sivul- Ibesta nämä pikku vaatimukset tuntuvat enemmän , huvittavilta kuin todellbilta asioilta. Mutta joka. on elänyt niissä kerrassaan alkeellisissa oloissa, mitkä metsäkämpillä vallitsevat, käsittää, että nämä pikku parannukset ovat_ useassa tapauksessa kultaa^ kalliimmat ja että niiden puolesta kannattaa tapella-kin. Ne eivät isänxustölle maksa paljon "muuta kuin hyvää tahtoa, mutta miesten itsetuntoa ne nostattavat hyvässä m ä ä r ä t ; j a tervey-dellbissä suhteissa ovat suuresta arvosta. Sama menetelmä pitää tolia yleiseksi leoko Ontariossa ja sitä tehden 'kaikilla Canadan met-säkuhnilla si&: mukaa kuin Lnm-fier Workers' Industrial Union of Canada vollottaa alaa ja pääsee määrääväksi metsissä.^ - - _9 TonmtoB CaiuuJaa Icommttnistipnola^ea To-rÖBtott aooosIaUet Jäsenet' yllt^es- ^.kokouksessaan tammiicuQa''2 vä .^ki^at-^-valhsemaxua^ 81^^ siömlcomitean tilit. knläneelti» toi-mintakaud^ ta, ~ jotka dlintaHkaata-
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, January 10, 1927 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1927-01-10 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus270110 |
Description
Title | 1927-01-10-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
Sivii2 Maanantaina, tainmfk, 10 ptnä—Mondäy, Jaiu 10 No. 3 — ^
VAPAUS
Canadan ^momalaisen tyjövaeston ainoa Saaenkaanattaja,
Uxaestyy ^dbnrjssa, Ont., maanantain^ keskmikkona
ia perjantaina.
T o i m i t t a j a t :
«"••S." "G•, •N*E'I L. .. .A RVO VA.' ARA. —
Begistered at the Fost Office Department, Ottawa,
ma «econd class matter.
" VAPAUS (Liberty) • •
The orfy organ of Finnish Worker8 m Canada. Pnb-liahed
in SudbmTr, Ont., every Monday, Wednesday
aiSd Eriday. .-• ' • '' .'
ELMOTUSHINNAT VAPAUDESSA:
Naimailmotukset$1.00 kerta, $2.00 kaksi kertaa.
A^Joliittoonmeno ilmotukset 50c palstatuuma.
Ntmennrantosflmotidxet €0c kerta, $1.00 3 kertaa.
Syntymäilmotckset H-OO kerta, f2.00 3 kertaa.
Avit^oilmotokset $2.00 kertaa, $3.00 kaksi kertaa.
Knolemamlmbtukflet $2.0)) kerta, $50e iisämaksn
Idltoslauseäta tai, mniatovär^ltä.
Haiutaantiedot ja osoteilmotukset 50c kerta, $1.00
kobne kertaa.
I^päisilmottajien ja ilmotusakenttunrien on, vaa-dtttae65a>
Jäietettava iImotuBhintg_etakäteea.
Maanantain lehteen aiottKJen ilmotusten pitää olla
konttorissa {apantaina. keskiviikon lebteea tiistaina ja
atain lehteen torstaina kello 12 päivällä.
'General advertising rates 76c per col. incb. Ui-nimnm
charge for d n ^ insertion 75c. The Vapaus
Is the beat advertlsing meditim /unoag. the Finnisb-
F^rfe in Canada. , '
^ ' TIEAUSHINNAi::
>C^umdaan'yksi vk. $4.00, puoli vk^ $2.25, kolme kk.
f 1;M ja yksi kk. 75c
- Yhdysvaltoihin ja Saomeen,/yksi vk. $5.60, puoli vk.
f8,Ö0Ta Jcölme kki $L75.
\ TiiaukBia; joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään,
-jiiaf^ asiamiesten jejlla on takankB^
Vapauden konttori ja toimitus:-Liberty Bldg Lome
8t Pdheljn 1038. Postiosote;-Box 69, ^d)>Dryy Ont.
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimäiiBeen
kfrjejeseenne, ktrjoitakaa uudelleen l i i ^ e e n h o i ^ n per-sQMiänisella
.nimellä. .
J. V. KANNASTO. Liikkeenhoitaja.
Perääntymisen kausi pääUymässa
uoden 1925 lopufea olivat Canadan työläiset mel-kautta
linjan puolustustaistelussa. Sekä Albertan
että Nova Scotian kaivostyöläiset olivat käyneet 4!iuvut-tavia
taisteluja^ jofssa heiltä oli puuttunut^kykenevä ja,
rohkea johto. Lännellä olivat kaivosten omiätajat Amerikan
kaivostyöläisten liiton virkailijain pöoHnaifella
saosiumuksella alentaneet työläisten palkkoja. Sitten
p^ottivat he yhtiöiden ammattiyhdistyksiin nämä työläiset,
jotka olivat Amerikan kaivostyöläisten liiton petoksen
takia alkaneet tätä^inhota j a jotka seuranneen
sekaannuskaud^ jälkeen'jarjestiyatvCbh kaiyostyö-
J^iäted^litton.^ tänään ovat olosuhj^ |o^^^^
eilla'kaukana ruusuisbta. Miehet öVat'yhä ^^^^^^^
jallaan,. mutta Catiadan kaivostyöläisten liitto edistyy
moraalisesti ja järjestöllisesti. ' /
Nova Scotiassa kesti suuri lakko Besconlyöläistensä
palkkojen alciftamiseksi julistandiäa työhsulkua vastaan
noin viisi kuukautta ja saavutti huippukohtansa yhtiön
kauppapuotien tyhjentämisissä ja Waterforditi voimalaitoksella
käydyssä yhtiön pyssyhurttien ja lakkolais-ten
välisessä yhteenotossa. McLeodin johtama kaivostyöläisten
piirijärjestön toimeenpaneva komitea, joka
valittiin edistysmielisten listalla, osottautui joukoksi ^
vanhoillisen ammattiyhdistyspolitiikan ja liiokkayhteis-toiminnan
itsepintaisiksi kannattajia, jotka tulivat toiminnallaan
a\"ustaneek6i konservatiivisen puolueen koneistoa
liberaalisen maakuntahallituksen suistamiseksi
vallaäta. Lakko päättyi sopimukseen, ininkä mukaan
palkkoja aleimettiin ja kuninkaallinen komissioni asetettiin
tutkimaan olosuhteita.
Kuninkaallisen komissionin esitykset eivät saaneet aikaan
mitään suuria muutoksia. Kaivosmiehet kykenivät
säilyttämään järjestönsä, ja kiitos vain brittiläisten kaivostyöläisten
lakon, piirissä on siitä saakka ollut työtä.
Näiden lakkojen seurauksena lähetettiin kaksitoista
kaivostyöläistä Cap^- Bretonista Dorchesterin kuritus-huonevankilaan
osanotostaan kauppapuotien tyhjentämisiin
ja Albertassa on tänään kaksi luokkasotavankia,
Kid Burns ja Cecil Boone,. vankilassa lakon vartioimisesta
tavalla, mikä oikeuslaitosten jpäätöstcn mukaan
oli «laitonta^. Yhtiön poliisit Nova Scotiassa ampuivat
kuolettavasli William Davis-nimistä kaivostyöläistä ja
Albertassa ammuttiin ^nuorta kaivostyöläistä, Bert Ren-nersia,
selkään ja hänestä tuli rampa eliniäkseen. —
MerkiS elpymisestä
Nämä esimerkit riittävät kuvaamaan tilannetta .Canadan
. työväenliikkeessä vuoden 1925 lopulla. Vuoden
1926 lopulla, nähtiin selviä merkkejä siitä, että Canadan
työväenluokka on jälleen siirtymässä hyökkäys-asennetta
kohti palkkataisteluissa^ Muutamien viimeisten
kuukausien ajalla on palkkaliikkeita ollut puuta-varateollisuudessa,
neuloma-ammateissa, rautateillä,
turkistyöläisten keskuudessa j.n.e.
Ontarion.metsätyöläisten lakko, johon otti osaa noin
kaksitidiatta työläistä ja joka kesti kuusi viildcoa, päättyi
palkkojen ylentämisiin. Winnipegin turkistyoläiset
pakottiv^ työnantajat myöntämään vaaditut parannukset
olosuhteihin. .
työläisistä pyysivät
saadakseen palkkansa kohotetuksi samalle tasolle Yhdysvalloissa
samoissa ammateissa maksettujen kanssa*
mutta heidän järjestöjensä toimeenpanevat komiteat
jKlkäavatlakkoa kuin iniolemaa ja teU
tiöiden kanssa kompromissin. Vaatetusalalla'on Montrealissa
ja Torontossa taisteltu lakkoja järjestäytymisoikeudesta,'
eikä meidän pitäisi unohtaa sila ndlitant-lista
taislidna, mitä katoliseearammattiliittoott kmdijgat
iKzikStyolaiset xnrat Quebecissa J a sa&Staistela
ei ole~TieIli pSätljmjt
*RatsionaUsatsiomsoiminen>
Pitkän lamaannuskauden \aXkeea on teollisuudessa
havaittavissa netOieja. elpymisestä, josta työläiset voivat
hyötyä, jos l^^ vain käyvät yhteisiin paHA:jatfaisteIni-hin
ja seuraavat edistysmielisiä menettelytapoja. Euro-passa
puhutaan tänään melko paljo «ratsionalisatsioni-äoimisesta>
— mikä on ^pitalistinen keino teollisuuden
uudelleenjärjestämiseksi sodanjälkeisissä Davres-äuunnitelma-
oiosuhteissa, työläisten mitä äärimäisim-mällä
riistämisellä, Fordin menettelytavoilla tuotannon
järjestämisessä- «Ratsionalisatsionisoiminen» tarkottaa
joukkoerottamisia ja työttömyyttä ja monopoolistista
tuotannon rajottamista tai kilpailevaa joukkotuotantoa
kansainvälisten -markkinoitterr valtaanuseksi --tuotteiden
halpuudella. Huomaavatko Canadan työläiset, että he
ovat jo viimeisten neljän vuoden ajan alistuneet crat-sionalisatsionisoimisprOsessiinJ'?
-
Vuonna 1924 oli Äbtanlo noin viisikymmentä prosenttia
suurempi kuin vuonna 1910, mutta tästä lisäyksestä
huolimatta tarvittiin ensiksimainittuna vuonna
vain kymmenesosa (yhtä) prosenttia enemmän työläisiä
kuin V . 1910. Tämä ösottaa «ratsionalisatsionisoi
rtusta» neljäntoista vuoden ajalta. Vuodesta 1920 vuoteen
1924 aleni teollisuuslaitosten lukumäärä. Samalla
ajalla aleni näiden laitosten palveluksessa olevien työläisten
lukumäärä 685349:6ta 516,177:ään eli noin
kahdellakymmenelläviidellä prosentilla. Kuitenkin oli
tuotanto vuonna 1924 jftks««nkin yhtä suuri kuin. v.
1920. Vanhanaikaisemmat ja huonommin varustetut
laitokset on «kitketty pois», seisautettu, yhteeiKulautu-mien
ja liittoutumisten «kulkutauti» on raivonnut, tuotantoa
op keskitetty ja työväestön riistäntää kiihdytetty.
Nyt kun kapitalbtil^distö on täynnä ylistyskirjotuksia
«meidän suotuisasta kauppabalanssistatnme», Reiskan
taloudellisen pulan «sivuutumisesta», raaka-aineitä
tuottavien (paperimassa- ja paperi-) teollisuuksien laajenemisesta
j.n.e., nyt on aika keskitetylle palkkaliik-keelle
suuremman osuuden saamiseksi kansallisesta sisääntulosta.'
,^ . Ammattijärjestö ja itsenäiset ammaUiliitot
Tämä tietenkin taikottaa järjestäytymistä ja taissä
kohdassa tulemme ammattiyhdistysliikkeeseen. Ammattijärjestön
viimevuotinen edustajakokous Montrealissj
oli yhtä taantumuksellinen kuin milloinkaan ennen. S(
hylkäsi ilinan inuuta vasemman siiven vaatimukset kan
sallisesta toimintavapaudesta (autonomy) ammattiyh
distysliikkeellp. Ammattijärjestön johto kävi pari viik
koa siitep Öttawassa esittämässä lainlaadinnallisen oh
jelmansa' hallitukselle. Ammattijärjestö katsoo tehtä
viinsä kiiulirvan vain sen, että onXAmerikan työväenlii
ton häntäpäänä ja «lainlaadinnallisena puhetorvena».
Kieltäytyessään rupeamasta toimeenpanevaksi keskuk
seksi, joka 'kykenisi kaiisallisesti liittämään, yhteei
maan kaikki^^^^ niin itsenäbet kuin nk
«^aiiisaiiiivälis^Udn», oli äminattijärjestö suurelta osaltt
s)7pää siihen, että eroamisliikkeet saivat Iisaa vauhtia
viime vuonna. Tähän liikkeeseen liittyivät Viime vuonna
pfannuientekijät ja sähkölennätintyöläiset. Tämän
seurauk^a joutuu alotteentekö hajanaisten yoimier
järjestämiseksi ja yhteenliittämiseksi ammattijärjestön
tilkopuolella olevien voimien kasiin. Viime kuulla pidettiin
Torontossa Canadan .Vautatietyoläisten veljeslii-.
tbh Johdolla tärkeä itisenäisten ammatti- ja teollisuusliittojen
edustajien neuvottelukokous, missä päätettiir
kutsua ensi maaliskuussa edustajakokous Montrealiir
«yleis-canadalaisen työväenjärjestön» perustamiseksi
tarkoluksella liittää siihen kaikki ammattijärjestön
ulkopuolella olevat ja sellaiset ammatti- ja teollisuusliitot,
joilta viimeksimainittu kieltää liittymispikeuden.
C ^ i Saaren-^aljashfö^^^artikkelin johdosta
(Jatkoa &:ooa 150)
Työväenpuolueliike
Valitettavasti emme voi panna merkille iniiuta kuin
hidasta kasvua Canadan työväenpuolueeseen nähden.
Canadan "iyöväenpuolue otti osaa liittoparlamentin vaaleihin^
mutta se on vielä liian löysä järjestö (etenkin
niaan laajuuteen nähden) ja sen kasvua ovat katke-roittuneet
oikebtolaiset hajotustaktiikallaan hidastuttamassa.
(Quebecissa ovat kommunistit yhä erotettuina.
Londonissa,' Ont., ovat oikeistolaiset juuri rikkoneet
työväenpuolueen perussääntöjä erottamalla kommunb-tit
sikäläisestä paikallisjärjestöstä, toimenpide, jota
vastaan viimeksimainitut ovat vedonneet Ontarion maa-kuntajaoston
toimeenpanevaan k^omiteaan. Winnipegb-sä
kieltäytyy itsenäinen työväenpuolue yhteistoiminnasta
ja ammattiyhdistysliike on jakaantunut O. B. ITin
ja Amerikan työväenliiton kannattajiin, Ö. B. IJrn ollessa
vihamielinen Canadan työväenpuolueelle. Ammattijärjestö
antaa vain platöonista kannatusta tyÖ-väenpuolueellei
Kaiki^a näistä syistä on työväenpuolueen
kehittyminen perin hidasta.Ontarion jaoston
viimevuotisessa edustajakokouksessa oteltiin lujasti
työväenpuolueen ohjelmaa koskevista kysymyksistä vasemmiston
ja oflceiston välillä, vasemmiston päästessä
voitolle. '
LäUoparlamerati ja yhteiskunnaUijieh lainsäädäntö
Liittoparlamentiri vaaleissa tulivat J. S. \Woodsworth
ja A. A. Heaps itsenäbestä työväenpuolueesta uudelleen
valittua Winnipegistä. Kolinas työväeneduätaja
valittiin Calgarystä. Parlamentit oleva* työväenryh-mäipainosti
viime vuonna työväenlainsäädännön^ k u t ^
vAhuudeneläkelaih y.m.i.., hyväksymistä.
Aristokraattiset konduktöörit ja jönamiehet rautatie-,_^,<^V.oittaakseen kipeästi tarvitsemansa työväenedusta-ysivät
kuuden prosentin palkankorotusta jien kaimatuksen esitti King lakiesityksen yanhuuden-cläkkebtä
jä muutosesitykset,. joilla tahdottiin kumota
Wimupegin yleislakon aikana vrikoslaiain ja siiitolai-siiuslakiin
hy^-äksj-tyt työläis-vjlBtaiset" pykälät* ^ u t ta
senaatti tappoi kaikki iiämä esitykset, kim ne esitettiin
sille sen jälkeen, kun ne oHvat saaneet parlamentini
hyväksymisen. -Samoihin aikoihin teki ylioikeus päätöksensä
Reimersin jutiussa; joki . päätös f Uilkitisee
rauh.sJIi$^ laldbovsurtioinni^ Tämä paatos,
joka on pysyvänä vaiaräha cahadalaisdle tyovSes-;
toUe, nostatti Ja sen tuibi yhä edelleen nostattaa pro-
Moanaluaea touniata
Varsin huomattavan tilan Saaren
artikkeleissa on .saanut Amerikmi
Kommunistisen puolueen maanalaisen
toiminnan parjaaminen. Hän
antaa sellaisen käsityksen lukijoilleen,
kuin Amerikan kommunistinen
liike olisi omasta halujaan mennyt
j a toiminut maanalla, laittomana
puolueena. Se kuitenkin on suuri
harhakäsitys, sillä jokainenhan muistamme,
kuinka v; 1919, jolloin so-sialistipuolue
erotti enemmistön jäsenistään
ja asettui suoranaisesti
vastavallankumoukselliselle kannalleen,
perustettiin Julkisesti kaksi
kommunistista puoluetta Chicagossa
: kommunistipuolue j a kommunistinen
työväenpuolue. Ne julkaisivat^
ohjelmansa j a alkoivat toimm-tansa
laillulifa puolueina. Mutta
niinkuin sosialistipuolue oli aikaisemmin
ollut. kapitalisteille tien
osoittajana syndikalistilakien' laadintaan,
hyväksymällä perustuslakiinsa
sabotagepykälän, niin se nytkin oli
edelläkävijänä kommunbtipuoluei-den
vainossa. Sen virkailijat selittivät
kommunistipuolueet laittamiksi
ennenkuin kapitalistinen valtio
olikaan ehtinyt sitä tehdä. Silloin
alkoi suuri ajojahti kommunistipuolueita
vastaan. Surullisen kuuli^isa
Wilsonin hallituksen oikeusosaston
johtaja Palmer johti tätä jahtia.
Noin 5,000 kommunistipuolueen jäsentä
vangittiin ja tuhansia karkoi-tettiin
pois maasta. Se ajoi kom-munbtipuolueet
maanalle. Myöskin
se synnytti kommunistipuolueiden
jäsenten keskuudessa pakokauhun.
Se 40,000 jäsentä^ mikä sanotaan
julkisiin kommunistipuolueisiin liit-tjmeen,
ei suinkaan ollut kouluun-tunut
vainoja varten. Kapitalistien
ote siihen tehosi. Vain pienempi
määrä tuosta jäsenistöstä seurasi
puolueita maanalle. Se epäilemättä
öli Amerikan kommunistisen'" liikkeen
tulikoe. Niitä, jotka uskalsi-'
vat puhua Kominternin puolesta,
härnäsivät. . noskelaiset alituisesti:
ettepä uskalla tunnustaa olevanne
kommunisteja. Näin he muka "voittivat"
väittelyt, sillä kommunistiksi
itsensä tunnustaminen merkitsi P a l -
merin nuott^»n joutumista, jotenka
kommunistin oli hyvin vJaikea sanoa
kaikkea, mitä nOskelaisten mielestä,
heidän olisi ollut sanottava.
Kuitenkin Saarella bn naamaa sanoa;
"Oli l^errassaan huutavaa h u l -
luutta;;:. .leikitellä niirkantakaisella
kumousliikkeeliä", vaikka hänen pitäisi
kyllin hyvin tietää, ^ttä muuta
ei niissä oloissa^ voitu, tehdä, Myönr
nettäköön avoimesti* kommunistien
keskuudessa tehdyn virheitä, myönnettäköön
heidän keskuudessaan olleen
vasemmistolaista penikkatautiakin,
minkä Lenin asiallbella tavalla
osoitti vääräksi virtaukseksi, mutta,
sittenkin on niille tovereille annettava
tunnustus, jotka näinä vaikeina
aikoina rakensivat j a pitivät yllä
kommunistista piioluetta Amerikassa.
Vain sokea poroporvari saattaa
heitä syyttää ja häväistä. Yhtenä
heistä esiintyy Onni Saari. .
Kun sitten olot kävivät laillisdle
toiminnalle suotuisammiksi, alettiin
kommunistien " taholta harjoittaa
julkista toimintaa. Heidän toimestaan
syntyi ensiksi, LäborÄUiance,
sittemmin Work4rs Party, Kohta
Jcun olosuhteet kävivät vieläkin suotuisammiksi,-
alettiin harkita kokonaan
maanalaisen ^toiminnan lopettamista.
Se ^sai vastustusta; sillä
vainon ^-.aikoina osa tovereista oli
tullut koiän pessimistisiksi kapitalistiseen
laillisuuteen nähden. Mutta
kun asia ratkaistiin kiivaiden väittelyjen
jälkeen, useimmat noista
pessimistisistäkin tovereista asettuivat
lojaalisiksi julkiselle puolueelle.
• —• . p _ ' y • ,
vieläpä, tullen sen uutteriksi työskenteli
joiksikin.
- Vielä Ön otettava huomioon^ että
kommunistisen liikkeen parhaita
miehiä oli vankiloissa noina äikoi--
na, m.m. tov. Buthenberg. Siitä
johtui, että liilikeen johdossa oli vähemmän
kokeneita tovereita, joilla
ei ollut pitempiaikaista järjestöllis-,
tä kouluutusta j.n.e. Ja mitä tulee
puolueemme nykyiäin johtaviin .tovereihin,
niin useimmat heistä seurasivat
oikeaa ja johdonmukaista
politiikkaa noinakin aikoina, vaikka
Saari leimaa heidät ylimalkaan,
"seikkailijoiksi", jotka siuka aivan
suotta päätä tahtoivat jatkaa maanalaista
toimintaa.
Puolueen muuttamisesta kokokaan
julkiseksi puolueeksi käytiin
vitkat käräjät Kominternin edese
ia omituista, että Saarikin tunnus-
^aa \ässä asiassa Kominternin rat
'caisseen asian oikein. Kuitenkin or
tien asiaa, jotka taistelivat juUdseft
puolueen puolesjta Kominternin
edessä, huononsi se, kun heitä t u kivat
puolueessa passiivisina roikkuvat,
sosialistipuolueen aatteellisen
perinnön puolesta taistelevat opportunistit,
kuten Saari y.m. Se seiUca.
antoi julkisen toiminnan vastustajille
tilaisuuden osoittaa, että jälkie
n puolueen kannattajina on huo-
•jojakin aineksia, joilla on pyrkimys
takaisin sosialidemokraattiseen toimettomuuteen
ja vallankumouksel-
Usen liikkeen vastustukseen.
Onko solutoiminta, samaa kuin
maanalainen toiminta?
Artikkeleissaan Saari koettaa selostaa,
että puolueen solupohjalle
järjestäminen merkitsee samaa kuin
jälleen painumista maalaile. Sen
kuitenkin nyt jokainen vähänkään
asioita seurannut käsittää valheeksi.
Puolueemme solupohjalle järjestäminen
on toimitettu aivan julkisella
tavalla. Maanalainen liike oli järjestetty
aluettaiselle pohjalle, siis
samalla tavalla imin mitä oli Wor-kerspuoluekin
ennen uudelleen järjestämistä,
sillä eröituksella ainoastaan,
että^ sen perusyksikön muodost
i 10 :n tai vähempi jäseniä käsittävä
ryhmä, jota vastoin Workerspuo-lueen
.osasto sai olla- rajattoman
suuri jäsenmäärältään. Uudelleen
järjeäetyn pupliieeh pierusyksikköjä
ovat työmaa- ja katusolut. Se on
siis järjestetty työmaan jä asunto-piirin
mukaan. Arvokkain puolueen
peiTisyksikkö on työmaasolu. Tämän
järjestelmän kautta pysyy puolue
proletaarisena. Siihen ei koe-tetakaan-
.haalia kaiken maailman
"hyviä ihrnisiä", vaan ainoastaan
vallankumouksellisia työläisiä; Jos
puolueen jäsenistö ei paävoimaltaan
muodostu työläisistä, ei se voi olla
mikään työväenluokan johtava puolue,
ei etujoukko. Työläisistä vain
voidaan muodostaa vallankumbuk-sellinen
puolue, "Jcöska ainoastaan
he saattavat olla välittömästi val-lankumouksellbia.
Siihen perustuu
työväenluokan hegemonia. Tarpeetonta
on sanoa, että tämä on väärentämätöntä
leninismiä. (Viitattakoon
vain tässä suhteessa edell;i
lainattuun- kohtaan "Bolshevikien
historiasta".) -
;§aari puhuu kuitenkin hjrvin. mah-tipontisesti,
että "Lenin ei ole milloinkaan
ajanut solutoimintaa,- ei
koskaan kirjoittanut sen puolesta,
vii^ä vähemmin vaatinut, että var-sihäiBissä
työväenjärjestöissä \toimivien
tj^öläisten olisi järjestyjttävä
uudelleen solutoiminnan pohjällej.
vaikka tämä uudelleen, jär^tämi-nen
olisi itse jäsen joukoille kuinka
vastahakoista." ,
Lenin ja-~^ solutoiminta
Myönnettäköön, että itse Lenin
on varsin vähän kirjoittanut kommunistipuolueiden
* Sudelleen järjestämisestä.
Mutta hän on selvällä
tavalla osoittanut, minkälaisen
tulee •työväenluokan etujoukon
puolueen olla. Edellä, jo on sätee-rattn
muutamia Leninin lausuntoja
puolueesta, joista selviää, että hänestä
on, vaikea kenenkään tehdä
solutoiminnaif vastustajaa. Mutta
sen lisäksi me tiedämme hänen kuo- {-Hyvät toverit»
lomaansa saakka ottaneen osaa Kominternin
toimintaan ja johtaneen
sen järjestöllistäkiri rakentanu^ä.
Kominternin ensimäisesss, .toisessa
j a kolmannessa kongressissa ei päätetty
mitään, jota ei Leninkin olisi
hyväksynyt. / J a näissä, kongresseissa
olikin pääasiallisesti'laskettu perustus
kaikelle sille työlle^ jota sitten
neljäs kongressi jatkoi. Ja
näissä kongresseissa on jo päätetty
- kommunistipuolueiden uudelleen
järjestämisestä, Kolmas—kOngressi
KP. KAIKILLE YKSIKÖILLE,
KVUK, JA ICAUPUiaC]^
KOMITEOILLE
hyväksyi laajahkot teesit "Kommu-nististeh
puolueiden* organisaioriaes-t
a rakenteesta sekä niiden työtavoista
j a työn sisällöstä." Byhty-mättä
laajemmin siteeraamaan näitä
teesejä, lainattakoon tähän niiden
12 kohta:
"Jokapäiväistä työtä varten eri
puoluetoiminnan aloilla on muodostettava
kontmunistia; kanlta-ryhraiäj
Kotiagitatsionia, puolue-opiskelua,
aanomalehtipalvelnsta,
kirjalUsuuden levittämistä, tiedotustointa,
yhteystoimintaa - y.m-varten.
"Kommunistiset SOLUT ovat
kantaryhmiä jokapäiväistä kommunistilta
työtä! varten työmailla
j a tehtaissa,, ammattiyhdistyksissä,
proletaarisissa osuuskunnissa
j a niin edespäin, kaikkialla missä
löytyy vähintäinkin muutamia
kommunistisen puolueen jäseniä
tahi kokelaita. Ja jos samassa
työpaikassa t&i samassa ammatti-yhdis^
yksefssä- j.n.e. on useampia
puolueen jfceniä, niin laajenee
solu ryhmäksi (fraktsioniksi),
jonka työtä kantaryhmä johtaa."
Edelleen samojen teesien 14 kohdassa
sanotaan:
"Jämä uudelleen järje^stymi-nen
on käytännössä toteutettava
Te "olette
Workerista
selostuksen
ryntäyksestä.
epäilemättä Iskeneet
sanoma]e|i6komSteaii
WorkeriH Jo^nkuna
Tässä fielflBfaiteBaga
askel askeleelta", j.n.e. \
52 kohdassa, sanotaan:
- "Puolueen säännöt on niin laai^
dittava, että ne "^eivät ehkäise
johtavia puolue-elimiä yleisen
piioluejärjestön • yhtämittaisessa
kehitystyössä j a parantamisessa,
• vaan ovat hiille tässä avuksi.
"Kpmmunbtisen Internationa-len
päätökset on liittyneiden puolueiden
viipymättä pantava täytäntöön,
siinäkin tapauksessa, että
vasta" "myöhemmin voidaan
sääntöjen mukaisesti suorittaa
vastaavat muutokset oleviin sääntöihin
. j a puoluepäätöksiin."
Alunperin on Komiäterriissa^^^pkJIut
käynnissä- puolueiden uudelleen JM*-
jestely, > Ensimäinen kongressi kokosi
maailman .-•vällankumoukaelliset
ainekset Koniinternin ympäriHe ja
Viitotti suunnan vailankumoukseliis-ta
toimintaa varten, toinen kongressi
asetti siihen pyrkiville puolueille
liittymisehdot, jotka jo\antöivat viittauksen
kommunististen puolueiden
toiminnallisesta uudistuksesta ja
kolmas kongressi viitoitte tien puolueiden
organisätorisellel, uudelleen
järjestymiselle, solupöhjafle. Kaikki
tämä tapahtui Leninin Mäessä ja
hänen johdollaan. Neljäs kongressi
jatkoi alettua työtä j a nmäräsi eri
maitten puolueet uudelleen järjes^
tettäväksi. solupohjalle. Leniniläinen
suunriitelpaa köyhälistön :i^uf)lu-eesta
täten kansainvälisjtytettiin.
Niiden erilaisten olojen vuiiksi, jotka
Yhdysvalloissa vaUitseVat, oli
Workers-kommunistipUölue 1 viimeinen,
joka .uudelleen järjÄtettiin.
Se nierkitsi sitä, että
kommunistipuoluekin astui^ lenini-läbelle,
linjalle organisatonpessakin
suhteessa. Kenelläkään k«nmunis-tiksi
pyrkivällä ei suinkiu n ollut
mitään tätä toimenpidettä f .'astaan,
mutta kylläkin' niillä^ jotkalbyrkivät
poispäin Koinintemista ja ^ i^n v ii
toittamalta tieltä.
(
esitettiin adat semmoiseaaaa kuin
ne todeOisnudessa ovat. T S M n saak-
, ka eniiue vielä ole saanni paljoa
rahaa, että se riittäiäS lehtemme
ylläpitoon. Monet tärkeät paikat
eivät vielä ole tiedottaneet m e i l le
mitään toinustaan.' ISmä saattas
asemamme miltei uhkaavaksS; Wor-kerilla
on näet vain ka&d rynrtS;^tä.
vuodessa, joten kummanEn täjlyy
onnistua.
Olemme varmoja /aiit^j elfö toverimme
kautta (Canadan Mät&vät
joulukuun ryntäyksen sieläkäykBeD
Mutta meidän täytsry hsfioBaautiau
heille siitä kuinka ehdotbunan tärkeää
on myös se, että he beti Khet-tävat
m^Ue joVaxsen Worl(0äne ke.
ratyn dollarin. Älkää fflia pSd&tt&k&
tähän tarkotukseen koottnja rahoja,
sillä ' jokainen sentti tarvitaan leh.
den ylläpitoon. Jos joku yksikik»
tai ' kaupunkikomitea ei loela ole
ryhtynyt toimenpiteisiin iyniSykseB
suhteen, niin ryhtyköön nyt «eltai-lematta
toimintaan. OBai riäot varsin
ikävä seikka, jos lopuIEsta i n -
ventarioata tehtäessä joitknn yksikön
nimi puuttuisi luettelosta.
Toverit! Painakaa tämä vetoomus
sydämeenne. Harkitkaa teikoin
Workerin nykyistä tilannetta. Pitä-.
kää huoli siitä, että .meidSn rahallisia
huoliamme kevennetSän, jotta
voimme energiamme käsrtfiPä V i a l l i sen
lehtemme, TVorkeim levikin
laajentamiseen. ; Meidän nn SEaikilia
keinoin saatava lehdellemme yhä
enemmän j a enemmän luUjoHa. Jokaisen
toverin täytyy hankkia tilauksia.
Jokaisen puolueyksikBn .tulee
nimittää ,WorkerilIc , aäomiehen.
Toimikaa siten, että ryhmSnnis tai
katipunkikomiteanne voittaa kundia-lipune
j a autta^ Workerin pelaatuaia.
Veljellisesti teidän
Annie S. BuBer,
Workerin liikkoenhoftaif*
MetsätycUäisjäi-^^
PiUta etuja, jpaiaön ^ ^ i ^^
.^merkltya
Kuvaavana siitä mitä k&mp^toi-nunta
ja kS^päkomiteOidea
massaolo .mer|^^^i|^^ovät. 6eur»roat
otteet erään' Port sÄ^htttissa. ole-,
van kämppäkok^ksen^^pöytJU^^
testejä ja iihkahaasteita työläisten keskuudessa. Työstään
luokkasotavankien hyväksi ansaitsee Canadan työväen
puolustusliitto kaikkien hy\'äksyraisen. Se on menestyksellisesti
käynyt ideologista kamppailua työväen-puolustuksen
hyväksi pääoman ja työväestön välisessä
taistelussa ia ön olemassa hyviä toiveita sen muodostumisesta
canadälaisen työvaestion vakinaiseksi puolustus--
järjestöksi..
Kommunismi
Koimnunistipuolue jatkoi viimeisten vuosien, rakentavaa
toimintaansa ja tarmoldcaasti vastusti oikeiston
kaikkia yrityksiä työväenpuolueen hajottamiseksi^ Se
ol£<^6^nipegissä,; Montrei^lissa ' j a Ontariossa käytyjen
pal^ätabtelujen sydän ja s Se harjotti lucJdcatie-toista
prOpagändaa.: |
Tags
Comments
Post a Comment for 1927-01-10-02