Vapaus, January 10, 1927

              Sivii2 Maanantaina, tainmfk, 10 ptnä—Mondäy, Jaiu 10 No. 3 — ^
VAPAUS
Canadan ^momalaisen tyjövaeston ainoa Saaenkaanattaja,
Uxaestyy ^dbnrjssa, Ont., maanantain^ keskmikkona
ia perjantaina.
T o i m i t t a j a t :
«"••S." "G•, •N*E'I L. .. .A RVO VA.' ARA. —
Begistered at the Fost Office Department, Ottawa,
ma «econd class matter.
" VAPAUS (Liberty) • •
The orfy organ of Finnish Worker8 m Canada. Pnb-liahed
in SudbmTr, Ont., every Monday, Wednesday
aiSd Eriday. .-• ' • '' .'
ELMOTUSHINNAT VAPAUDESSA:
Naimailmotukset$1.00 kerta, $2.00 kaksi kertaa.
A^Joliittoonmeno ilmotukset 50c palstatuuma.
Ntmennrantosflmotidxet €0c kerta, $1.00 3 kertaa.
Syntymäilmotckset H-OO kerta, f2.00 3 kertaa.
Avit^oilmotokset $2.00 kertaa, $3.00 kaksi kertaa.
Knolemamlmbtukflet $2.0)) kerta, $50e iisämaksn
Idltoslauseäta tai, mniatovär^ltä.
Haiutaantiedot ja osoteilmotukset 50c kerta, $1.00
kobne kertaa.
I^päisilmottajien ja ilmotusakenttunrien on, vaa-dtttae65a>
Jäietettava iImotuBhintg_etakäteea.
Maanantain lehteen aiottKJen ilmotusten pitää olla
konttorissa {apantaina. keskiviikon lebteea tiistaina ja
atain lehteen torstaina kello 12 päivällä.
'General advertising rates 76c per col. incb. Ui-nimnm
charge for d n ^ insertion 75c. The Vapaus
Is the beat advertlsing meditim /unoag. the Finnisb-
F^rfe in Canada. , '
^ ' TIEAUSHINNAi::
>C^umdaan'yksi vk. $4.00, puoli vk^ $2.25, kolme kk.
f 1;M ja yksi kk. 75c
- Yhdysvaltoihin ja Saomeen,/yksi vk. $5.60, puoli vk.
f8,Ö0Ta Jcölme kki $L75.
\ TiiaukBia; joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään,
-jiiaf^ asiamiesten jejlla on takankB^
Vapauden konttori ja toimitus:-Liberty Bldg Lome
8t Pdheljn 1038. Postiosote;-Box 69, ^d)>Dryy Ont.
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimäiiBeen
kfrjejeseenne, ktrjoitakaa uudelleen l i i ^ e e n h o i ^ n per-sQMiänisella
.nimellä. .
J. V. KANNASTO. Liikkeenhoitaja.
Perääntymisen kausi pääUymässa
uoden 1925 lopufea olivat Canadan työläiset mel-kautta
linjan puolustustaistelussa. Sekä Albertan
että Nova Scotian kaivostyöläiset olivat käyneet 4!iuvut-tavia
taisteluja^ jofssa heiltä oli puuttunut^kykenevä ja,
rohkea johto. Lännellä olivat kaivosten omiätajat Ame­rikan
kaivostyöläisten liiton virkailijain pöoHnaifella
saosiumuksella alentaneet työläisten palkkoja. Sitten
p^ottivat he yhtiöiden ammattiyhdistyksiin nämä työ­läiset,
jotka olivat Amerikan kaivostyöläisten liiton pe­toksen
takia alkaneet tätä^inhota j a jotka seuranneen
sekaannuskaud^ jälkeen'jarjestiyatvCbh kaiyostyö-
J^iäted^litton.^ tänään ovat olosuhj^ |o^^^^
eilla'kaukana ruusuisbta. Miehet öVat'yhä ^^^^^^^
jallaan,. mutta Catiadan kaivostyöläisten liitto edistyy
moraalisesti ja järjestöllisesti. ' /
Nova Scotiassa kesti suuri lakko Besconlyöläistensä
palkkojen alciftamiseksi julistandiäa työhsulkua vastaan
noin viisi kuukautta ja saavutti huippukohtansa yhtiön
kauppapuotien tyhjentämisissä ja Waterforditi voima­laitoksella
käydyssä yhtiön pyssyhurttien ja lakkolais-ten
välisessä yhteenotossa. McLeodin johtama kaivos­työläisten
piirijärjestön toimeenpaneva komitea, joka
valittiin edistysmielisten listalla, osottautui joukoksi ^
vanhoillisen ammattiyhdistyspolitiikan ja liiokkayhteis-toiminnan
itsepintaisiksi kannattajia, jotka tulivat toi­minnallaan
a\"ustaneek6i konservatiivisen puolueen ko­neistoa
liberaalisen maakuntahallituksen suistamiseksi
vallaäta. Lakko päättyi sopimukseen, ininkä mukaan
palkkoja aleimettiin ja kuninkaallinen komissioni ase­tettiin
tutkimaan olosuhteita.
Kuninkaallisen komissionin esitykset eivät saaneet ai­kaan
mitään suuria muutoksia. Kaivosmiehet kykenivät
säilyttämään järjestönsä, ja kiitos vain brittiläisten kai­vostyöläisten
lakon, piirissä on siitä saakka ollut työtä.
Näiden lakkojen seurauksena lähetettiin kaksitoista
kaivostyöläistä Cap^- Bretonista Dorchesterin kuritus-huonevankilaan
osanotostaan kauppapuotien tyhjentä­misiin
ja Albertassa on tänään kaksi luokkasotavankia,
Kid Burns ja Cecil Boone,. vankilassa lakon vartioimi­sesta
tavalla, mikä oikeuslaitosten jpäätöstcn mukaan
oli «laitonta^. Yhtiön poliisit Nova Scotiassa ampuivat
kuolettavasli William Davis-nimistä kaivostyöläistä ja
Albertassa ammuttiin ^nuorta kaivostyöläistä, Bert Ren-nersia,
selkään ja hänestä tuli rampa eliniäkseen. —
MerkiS elpymisestä
Nämä esimerkit riittävät kuvaamaan tilannetta .Cana­dan
. työväenliikkeessä vuoden 1925 lopulla. Vuoden
1926 lopulla, nähtiin selviä merkkejä siitä, että Cana­dan
työväenluokka on jälleen siirtymässä hyökkäys-asennetta
kohti palkkataisteluissa^ Muutamien viimeis­ten
kuukausien ajalla on palkkaliikkeita ollut puuta-varateollisuudessa,
neuloma-ammateissa, rautateillä,
turkistyöläisten keskuudessa j.n.e.
Ontarion.metsätyöläisten lakko, johon otti osaa noin
kaksitidiatta työläistä ja joka kesti kuusi viildcoa, päät­tyi
palkkojen ylentämisiin. Winnipegin turkistyoläiset
pakottiv^ työnantajat myöntämään vaaditut parannuk­set
olosuhteihin. .
työläisistä pyysivät
saadakseen palkkansa kohotetuksi samalle tasolle Yh­dysvalloissa
samoissa ammateissa maksettujen kanssa*
mutta heidän järjestöjensä toimeenpanevat komiteat
jKlkäavatlakkoa kuin iniolemaa ja teU
tiöiden kanssa kompromissin. Vaatetusalalla'on Mon­trealissa
ja Torontossa taisteltu lakkoja järjestäytymis­oikeudesta,'
eikä meidän pitäisi unohtaa sila ndlitant-lista
taislidna, mitä katoliseearammattiliittoott kmdijgat
iKzikStyolaiset xnrat Quebecissa J a sa&Staistela
ei ole~TieIli pSätljmjt
*RatsionaUsatsiomsoiminen>
Pitkän lamaannuskauden \aXkeea on teollisuudessa
havaittavissa netOieja. elpymisestä, josta työläiset voi­vat
hyötyä, jos l^^ vain käyvät yhteisiin paHA:jatfaisteIni-hin
ja seuraavat edistysmielisiä menettelytapoja. Euro-passa
puhutaan tänään melko paljo «ratsionalisatsioni-äoimisesta>
— mikä on ^pitalistinen keino teollisuu­den
uudelleenjärjestämiseksi sodanjälkeisissä Davres-äuunnitelma-
oiosuhteissa, työläisten mitä äärimäisim-mällä
riistämisellä, Fordin menettelytavoilla tuotannon
järjestämisessä- «Ratsionalisatsionisoiminen» tarkottaa
joukkoerottamisia ja työttömyyttä ja monopoolistista
tuotannon rajottamista tai kilpailevaa joukkotuotantoa
kansainvälisten -markkinoitterr valtaanuseksi --tuotteiden
halpuudella. Huomaavatko Canadan työläiset, että he
ovat jo viimeisten neljän vuoden ajan alistuneet crat-sionalisatsionisoimisprOsessiinJ'?
-
Vuonna 1924 oli Äbtanlo noin viisikymmentä pro­senttia
suurempi kuin vuonna 1910, mutta tästä lisäyk­sestä
huolimatta tarvittiin ensiksimainittuna vuonna
vain kymmenesosa (yhtä) prosenttia enemmän työläi­siä
kuin V . 1910. Tämä ösottaa «ratsionalisatsionisoi
rtusta» neljäntoista vuoden ajalta. Vuodesta 1920 vuo­teen
1924 aleni teollisuuslaitosten lukumäärä. Samalla
ajalla aleni näiden laitosten palveluksessa olevien työ­läisten
lukumäärä 685349:6ta 516,177:ään eli noin
kahdellakymmenelläviidellä prosentilla. Kuitenkin oli
tuotanto vuonna 1924 jftks««nkin yhtä suuri kuin. v.
1920. Vanhanaikaisemmat ja huonommin varustetut
laitokset on «kitketty pois», seisautettu, yhteeiKulautu-mien
ja liittoutumisten «kulkutauti» on raivonnut, tuo­tantoa
op keskitetty ja työväestön riistäntää kiihdytetty.
Nyt kun kapitalbtil^distö on täynnä ylistyskirjotuksia
«meidän suotuisasta kauppabalanssistatnme», Reiskan
taloudellisen pulan «sivuutumisesta», raaka-aineitä
tuottavien (paperimassa- ja paperi-) teollisuuksien laa­jenemisesta
j.n.e., nyt on aika keskitetylle palkkaliik-keelle
suuremman osuuden saamiseksi kansallisesta si­sääntulosta.'
,^ . Ammattijärjestö ja itsenäiset ammaUiliitot
Tämä tietenkin taikottaa järjestäytymistä ja taissä
kohdassa tulemme ammattiyhdistysliikkeeseen. Ammat­tijärjestön
viimevuotinen edustajakokous Montrealissj
oli yhtä taantumuksellinen kuin milloinkaan ennen. S(
hylkäsi ilinan inuuta vasemman siiven vaatimukset kan
sallisesta toimintavapaudesta (autonomy) ammattiyh
distysliikkeellp. Ammattijärjestön johto kävi pari viik
koa siitep Öttawassa esittämässä lainlaadinnallisen oh
jelmansa' hallitukselle. Ammattijärjestö katsoo tehtä
viinsä kiiulirvan vain sen, että onXAmerikan työväenlii
ton häntäpäänä ja «lainlaadinnallisena puhetorvena».
Kieltäytyessään rupeamasta toimeenpanevaksi keskuk
seksi, joka 'kykenisi kaiisallisesti liittämään, yhteei
maan kaikki^^^^ niin itsenäbet kuin nk
«^aiiisaiiiivälis^Udn», oli äminattijärjestö suurelta osaltt
s)7pää siihen, että eroamisliikkeet saivat Iisaa vauhtia
viime vuonna. Tähän liikkeeseen liittyivät Viime vuon­na
pfannuientekijät ja sähkölennätintyöläiset. Tämän
seurauk^a joutuu alotteentekö hajanaisten yoimier
järjestämiseksi ja yhteenliittämiseksi ammattijärjestön
tilkopuolella olevien voimien kasiin. Viime kuulla pi­dettiin
Torontossa Canadan .Vautatietyoläisten veljeslii-.
tbh Johdolla tärkeä itisenäisten ammatti- ja teollisuus­liittojen
edustajien neuvottelukokous, missä päätettiir
kutsua ensi maaliskuussa edustajakokous Montrealiir
«yleis-canadalaisen työväenjärjestön» perustamiseksi
tarkoluksella liittää siihen kaikki ammattijärjestön
ulkopuolella olevat ja sellaiset ammatti- ja teollisuus­liitot,
joilta viimeksimainittu kieltää liittymispikeuden.
C ^ i Saaren-^aljashfö^^^artikkelin johdosta
(Jatkoa &:ooa 150)
Työväenpuolueliike
Valitettavasti emme voi panna merkille iniiuta kuin
hidasta kasvua Canadan työväenpuolueeseen nähden.
Canadan "iyöväenpuolue otti osaa liittoparlamentin vaa­leihin^
mutta se on vielä liian löysä järjestö (etenkin
niaan laajuuteen nähden) ja sen kasvua ovat katke-roittuneet
oikebtolaiset hajotustaktiikallaan hidastutta­massa.
(Quebecissa ovat kommunistit yhä erotettuina.
Londonissa,' Ont., ovat oikeistolaiset juuri rikkoneet
työväenpuolueen perussääntöjä erottamalla kommunb-tit
sikäläisestä paikallisjärjestöstä, toimenpide, jota
vastaan viimeksimainitut ovat vedonneet Ontarion maa-kuntajaoston
toimeenpanevaan k^omiteaan. Winnipegb-sä
kieltäytyy itsenäinen työväenpuolue yhteistoiminnas­ta
ja ammattiyhdistysliike on jakaantunut O. B. ITin
ja Amerikan työväenliiton kannattajiin, Ö. B. IJrn ol­lessa
vihamielinen Canadan työväenpuolueelle. Am­mattijärjestö
antaa vain platöonista kannatusta tyÖ-väenpuolueellei
Kaiki^a näistä syistä on työväenpuo­lueen
kehittyminen perin hidasta.Ontarion jaoston
viimevuotisessa edustajakokouksessa oteltiin lujasti
työväenpuolueen ohjelmaa koskevista kysymyksistä va­semmiston
ja oflceiston välillä, vasemmiston päästessä
voitolle. '
LäUoparlamerati ja yhteiskunnaUijieh lainsäädäntö
Liittoparlamentiri vaaleissa tulivat J. S. \Woodsworth
ja A. A. Heaps itsenäbestä työväenpuolueesta uudel­leen
valittua Winnipegistä. Kolinas työväeneduätaja
valittiin Calgarystä. Parlamentit oleva* työväenryh-mäipainosti
viime vuonna työväenlainsäädännön^ k u t ^
vAhuudeneläkelaih y.m.i.., hyväksymistä.
Aristokraattiset konduktöörit ja jönamiehet rautatie-,_^,<^V.oittaakseen kipeästi tarvitsemansa työväenedusta-ysivät
kuuden prosentin palkankorotusta jien kaimatuksen esitti King lakiesityksen yanhuuden-cläkkebtä
jä muutosesitykset,. joilla tahdottiin kumota
Wimupegin yleislakon aikana vrikoslaiain ja siiitolai-siiuslakiin
hy^-äksj-tyt työläis-vjlBtaiset" pykälät* ^ u t ta
senaatti tappoi kaikki iiämä esitykset, kim ne esitettiin
sille sen jälkeen, kun ne oHvat saaneet parlamentini
hyväksymisen. -Samoihin aikoihin teki ylioikeus pää­töksensä
Reimersin jutiussa; joki . päätös f Uilkitisee
rauh.sJIi$^ laldbovsurtioinni^ Tämä paa­tos,
joka on pysyvänä vaiaräha cahadalaisdle tyovSes-;
toUe, nostatti Ja sen tuibi yhä edelleen nostattaa pro-
Moanaluaea touniata
Varsin huomattavan tilan Saaren
artikkeleissa on .saanut Amerikmi
Kommunistisen puolueen maanalai­sen
toiminnan parjaaminen. Hän
antaa sellaisen käsityksen lukijoil­leen,
kuin Amerikan kommunistinen
liike olisi omasta halujaan mennyt
j a toiminut maanalla, laittomana
puolueena. Se kuitenkin on suuri
harhakäsitys, sillä jokainenhan muis­tamme,
kuinka v; 1919, jolloin so-sialistipuolue
erotti enemmistön jä­senistään
ja asettui suoranaisesti
vastavallankumoukselliselle kannal­leen,
perustettiin Julkisesti kaksi
kommunistista puoluetta Chicagos­sa
: kommunistipuolue j a kommunis­tinen
työväenpuolue. Ne julkaisi­vat^
ohjelmansa j a alkoivat toimm-tansa
laillulifa puolueina. Mutta
niinkuin sosialistipuolue oli aikai­semmin
ollut. kapitalisteille tien
osoittajana syndikalistilakien' laadin­taan,
hyväksymällä perustuslakiinsa
sabotagepykälän, niin se nytkin oli
edelläkävijänä kommunbtipuoluei-den
vainossa. Sen virkailijat selit­tivät
kommunistipuolueet laittamik­si
ennenkuin kapitalistinen valtio
olikaan ehtinyt sitä tehdä. Silloin
alkoi suuri ajojahti kommunistipuo­lueita
vastaan. Surullisen kuuli^isa
Wilsonin hallituksen oikeusosaston
johtaja Palmer johti tätä jahtia.
Noin 5,000 kommunistipuolueen jä­sentä
vangittiin ja tuhansia karkoi-tettiin
pois maasta. Se ajoi kom-munbtipuolueet
maanalle. Myöskin
se synnytti kommunistipuolueiden
jäsenten keskuudessa pakokauhun.
Se 40,000 jäsentä^ mikä sanotaan
julkisiin kommunistipuolueisiin liit-tjmeen,
ei suinkaan ollut kouluun-tunut
vainoja varten. Kapitalistien
ote siihen tehosi. Vain pienempi
määrä tuosta jäsenistöstä seurasi
puolueita maanalle. Se epäilemättä
öli Amerikan kommunistisen'" liik­keen
tulikoe. Niitä, jotka uskalsi-'
vat puhua Kominternin puolesta,
härnäsivät. . noskelaiset alituisesti:
ettepä uskalla tunnustaa olevanne
kommunisteja. Näin he muka "voit­tivat"
väittelyt, sillä kommunistiksi
itsensä tunnustaminen merkitsi P a l -
merin nuott^»n joutumista, jotenka
kommunistin oli hyvin vJaikea sa­noa
kaikkea, mitä nOskelaisten mie­lestä,
heidän olisi ollut sanottava.
Kuitenkin Saarella bn naamaa sa­noa;
"Oli l^errassaan huutavaa h u l -
luutta;;:. .leikitellä niirkantakaisella
kumousliikkeeliä", vaikka hänen pi­täisi
kyllin hyvin tietää, ^ttä muuta
ei niissä oloissa^ voitu, tehdä, Myönr
nettäköön avoimesti* kommunistien
keskuudessa tehdyn virheitä, myön­nettäköön
heidän keskuudessaan ol­leen
vasemmistolaista penikkatautia­kin,
minkä Lenin asiallbella tavalla
osoitti vääräksi virtaukseksi, mutta,
sittenkin on niille tovereille annet­tava
tunnustus, jotka näinä vaikei­na
aikoina rakensivat j a pitivät yllä
kommunistista piioluetta Amerikas­sa.
Vain sokea poroporvari saattaa
heitä syyttää ja häväistä. Yhtenä
heistä esiintyy Onni Saari. .
Kun sitten olot kävivät laillisdle
toiminnalle suotuisammiksi, alettiin
kommunistien " taholta harjoittaa
julkista toimintaa. Heidän toimes­taan
syntyi ensiksi, LäborÄUiance,
sittemmin Work4rs Party, Kohta
Jcun olosuhteet kävivät vieläkin suo­tuisammiksi,-
alettiin harkita koko­naan
maanalaisen ^toiminnan lopet­tamista.
Se ^sai vastustusta; sillä
vainon ^-.aikoina osa tovereista oli
tullut koiän pessimistisiksi kapitalis­tiseen
laillisuuteen nähden. Mutta
kun asia ratkaistiin kiivaiden väit­telyjen
jälkeen, useimmat noista
pessimistisistäkin tovereista asettui­vat
lojaalisiksi julkiselle puolueelle.
• —• . p _ ' y • ,
vieläpä, tullen sen uutteriksi työs­kenteli
joiksikin.
- Vielä Ön otettava huomioon^ että
kommunistisen liikkeen parhaita
miehiä oli vankiloissa noina äikoi--
na, m.m. tov. Buthenberg. Siitä
johtui, että liilikeen johdossa oli vä­hemmän
kokeneita tovereita, joilla
ei ollut pitempiaikaista järjestöllis-,
tä kouluutusta j.n.e. Ja mitä tulee
puolueemme nykyiäin johtaviin .to­vereihin,
niin useimmat heistä seu­rasivat
oikeaa ja johdonmukaista
politiikkaa noinakin aikoina, vaikka
Saari leimaa heidät ylimalkaan,
"seikkailijoiksi", jotka siuka aivan
suotta päätä tahtoivat jatkaa maan­alaista
toimintaa.
Puolueen muuttamisesta koko­kaan
julkiseksi puolueeksi käytiin
vitkat käräjät Kominternin edese
ia omituista, että Saarikin tunnus-
^aa \ässä asiassa Kominternin rat
'caisseen asian oikein. Kuitenkin or
tien asiaa, jotka taistelivat juUdseft
puolueen puolesjta Kominternin
edessä, huononsi se, kun heitä t u ­kivat
puolueessa passiivisina roik­kuvat,
sosialistipuolueen aatteellisen
perinnön puolesta taistelevat oppor­tunistit,
kuten Saari y.m. Se seiUca.
antoi julkisen toiminnan vastusta­jille
tilaisuuden osoittaa, että jälki­e
n puolueen kannattajina on huo-
•jojakin aineksia, joilla on pyrkimys
takaisin sosialidemokraattiseen toi­mettomuuteen
ja vallankumouksel-
Usen liikkeen vastustukseen.
Onko solutoiminta, samaa kuin
maanalainen toiminta?
Artikkeleissaan Saari koettaa se­lostaa,
että puolueen solupohjalle
järjestäminen merkitsee samaa kuin
jälleen painumista maalaile. Sen
kuitenkin nyt jokainen vähänkään
asioita seurannut käsittää valheeksi.
Puolueemme solupohjalle järjestä­minen
on toimitettu aivan julkisella
tavalla. Maanalainen liike oli jär­jestetty
aluettaiselle pohjalle, siis
samalla tavalla imin mitä oli Wor-kerspuoluekin
ennen uudelleen jär­jestämistä,
sillä eröituksella ainoas­taan,
että^ sen perusyksikön muodos­t
i 10 :n tai vähempi jäseniä käsittä­vä
ryhmä, jota vastoin Workerspuo-lueen
.osasto sai olla- rajattoman
suuri jäsenmäärältään. Uudelleen
järjeäetyn pupliieeh pierusyksikköjä
ovat työmaa- ja katusolut. Se on
siis järjestetty työmaan jä asunto-piirin
mukaan. Arvokkain puolueen
peiTisyksikkö on työmaasolu. Tä­män
järjestelmän kautta pysyy puo­lue
proletaarisena. Siihen ei koe-tetakaan-
.haalia kaiken maailman
"hyviä ihrnisiä", vaan ainoastaan
vallankumouksellisia työläisiä; Jos
puolueen jäsenistö ei paävoimaltaan
muodostu työläisistä, ei se voi olla
mikään työväenluokan johtava puo­lue,
ei etujoukko. Työläisistä vain
voidaan muodostaa vallankumbuk-sellinen
puolue, "Jcöska ainoastaan
he saattavat olla välittömästi val-lankumouksellbia.
Siihen perustuu
työväenluokan hegemonia. Tarpee­tonta
on sanoa, että tämä on vää­rentämätöntä
leninismiä. (Viitat­takoon
vain tässä suhteessa edell;i
lainattuun- kohtaan "Bolshevikien
historiasta".) -
;§aari puhuu kuitenkin hjrvin. mah-tipontisesti,
että "Lenin ei ole mil­loinkaan
ajanut solutoimintaa,- ei
koskaan kirjoittanut sen puolesta,
vii^ä vähemmin vaatinut, että var-sihäiBissä
työväenjärjestöissä \toimi­vien
tj^öläisten olisi järjestyjttävä
uudelleen solutoiminnan pohjällej.
vaikka tämä uudelleen, jär^tämi-nen
olisi itse jäsen joukoille kuinka
vastahakoista." ,
Lenin ja-~^ solutoiminta
Myönnettäköön, että itse Lenin
on varsin vähän kirjoittanut kom­munistipuolueiden
* Sudelleen jär­jestämisestä.
Mutta hän on sel­vällä
tavalla osoittanut, minkälai­sen
tulee •työväenluokan etujoukon
puolueen olla. Edellä, jo on sätee-rattn
muutamia Leninin lausuntoja
puolueesta, joista selviää, että hä­nestä
on, vaikea kenenkään tehdä
solutoiminnaif vastustajaa. Mutta
sen lisäksi me tiedämme hänen kuo- {-Hyvät toverit»
lomaansa saakka ottaneen osaa Ko­minternin
toimintaan ja johtaneen
sen järjestöllistäkiri rakentanu^ä.
Kominternin ensimäisesss, .toisessa
j a kolmannessa kongressissa ei pää­tetty
mitään, jota ei Leninkin olisi
hyväksynyt. / J a näissä, kongresseis­sa
olikin pääasiallisesti'laskettu pe­rustus
kaikelle sille työlle^ jota sit­ten
neljäs kongressi jatkoi. Ja
näissä kongresseissa on jo päätetty
- kommunistipuolueiden uudelleen
järjestämisestä, Kolmas—kOngressi
KP. KAIKILLE YKSIKÖILLE,
KVUK, JA ICAUPUiaC]^
KOMITEOILLE
hyväksyi laajahkot teesit "Kommu-nististeh
puolueiden* organisaioriaes-t
a rakenteesta sekä niiden työta­voista
j a työn sisällöstä." Byhty-mättä
laajemmin siteeraamaan näi­tä
teesejä, lainattakoon tähän nii­den
12 kohta:
"Jokapäiväistä työtä varten eri
puoluetoiminnan aloilla on muo­dostettava
kontmunistia; kanlta-ryhraiäj
Kotiagitatsionia, puolue-opiskelua,
aanomalehtipalvelnsta,
kirjalUsuuden levittämistä, tiedo­tustointa,
yhteystoimintaa - y.m-varten.
"Kommunistiset SOLUT ovat
kantaryhmiä jokapäiväistä kom­munistilta
työtä! varten työmailla
j a tehtaissa,, ammattiyhdistyksis­sä,
proletaarisissa osuuskunnissa
j a niin edespäin, kaikkialla mis­sä
löytyy vähintäinkin muutamia
kommunistisen puolueen jäseniä
tahi kokelaita. Ja jos samassa
työpaikassa t&i samassa ammatti-yhdis^
yksefssä- j.n.e. on useampia
puolueen jfceniä, niin laajenee
solu ryhmäksi (fraktsioniksi),
jonka työtä kantaryhmä johtaa."
Edelleen samojen teesien 14 koh­dassa
sanotaan:
"Jämä uudelleen järje^stymi-nen
on käytännössä toteutettava
Te "olette
Workerista
selostuksen
ryntäyksestä.
epäilemättä Iskeneet
sanoma]e|i6komSteaii
WorkeriH Jo^nkuna
Tässä fielflBfaiteBaga
askel askeleelta", j.n.e. \
52 kohdassa, sanotaan:
- "Puolueen säännöt on niin laai^
dittava, että ne "^eivät ehkäise
johtavia puolue-elimiä yleisen
piioluejärjestön • yhtämittaisessa
kehitystyössä j a parantamisessa,
• vaan ovat hiille tässä avuksi.
"Kpmmunbtisen Internationa-len
päätökset on liittyneiden puo­lueiden
viipymättä pantava täy­täntöön,
siinäkin tapauksessa, et­tä
vasta" "myöhemmin voidaan
sääntöjen mukaisesti suorittaa
vastaavat muutokset oleviin sään­töihin
. j a puoluepäätöksiin."
Alunperin on Komiäterriissa^^^pkJIut
käynnissä- puolueiden uudelleen JM*-
jestely, > Ensimäinen kongressi koko­si
maailman .-•vällankumoukaelliset
ainekset Koniinternin ympäriHe ja
Viitotti suunnan vailankumoukseliis-ta
toimintaa varten, toinen kongres­si
asetti siihen pyrkiville puolueille
liittymisehdot, jotka jo\antöivat viit­tauksen
kommunististen puolueiden
toiminnallisesta uudistuksesta ja
kolmas kongressi viitoitte tien puo­lueiden
organisätorisellel, uudelleen
järjestymiselle, solupöhjafle. Kaikki
tämä tapahtui Leninin Mäessä ja
hänen johdollaan. Neljäs kongressi
jatkoi alettua työtä j a nmäräsi eri
maitten puolueet uudelleen järjes^
tettäväksi. solupohjalle. Leniniläi­nen
suunriitelpaa köyhälistön :i^uf)lu-eesta
täten kansainvälisjtytettiin.
Niiden erilaisten olojen vuiiksi, jot­ka
Yhdysvalloissa vaUitseVat, oli
Workers-kommunistipUölue 1 viimei­nen,
joka .uudelleen järjÄtettiin.
Se nierkitsi sitä, että
kommunistipuoluekin astui^ lenini-läbelle,
linjalle organisatonpessakin
suhteessa. Kenelläkään k«nmunis-tiksi
pyrkivällä ei suinkiu n ollut
mitään tätä toimenpidettä f .'astaan,
mutta kylläkin' niillä^ jotkalbyrkivät
poispäin Koinintemista ja ^ i^n v ii
toittamalta tieltä.
(
esitettiin adat semmoiseaaaa kuin
ne todeOisnudessa ovat. T S M n saak-
, ka eniiue vielä ole saanni pal­joa
rahaa, että se riittäiäS lehtem­me
ylläpitoon. Monet tärkeät pai­kat
eivät vielä ole tiedottaneet m e i l ­le
mitään toinustaan.' ISmä saattas
asemamme miltei uhkaavaksS; Wor-kerilla
on näet vain ka&d rynrtS;^tä.
vuodessa, joten kummanEn täjlyy
onnistua.
Olemme varmoja /aiit^j elfö tove­rimme
kautta (Canadan Mät&vät
joulukuun ryntäyksen sieläkäykBeD
Mutta meidän täytsry hsfioBaautiau
heille siitä kuinka ehdotbunan tär­keää
on myös se, että he beti Khet-tävat
m^Ue joVaxsen Worl(0äne ke.
ratyn dollarin. Älkää fflia pSd&tt&k&
tähän tarkotukseen koottnja rahoja,
sillä ' jokainen sentti tarvitaan leh.
den ylläpitoon. Jos joku yksikik»
tai ' kaupunkikomitea ei loela ole
ryhtynyt toimenpiteisiin iyniSykseB
suhteen, niin ryhtyköön nyt «eltai-lematta
toimintaan. OBai riäot var­sin
ikävä seikka, jos lopuIEsta i n -
ventarioata tehtäessä joitknn yksi­kön
nimi puuttuisi luettelosta.
Toverit! Painakaa tämä vetoomus
sydämeenne. Harkitkaa teikoin
Workerin nykyistä tilannetta. Pitä-.
kää huoli siitä, että .meidSn rahalli­sia
huoliamme kevennetSän, jotta
voimme energiamme käsrtfiPä V i a l l i ­sen
lehtemme, TVorkeim levikin
laajentamiseen. ; Meidän nn SEaikilia
keinoin saatava lehdellemme yhä
enemmän j a enemmän luUjoHa. Jo­kaisen
toverin täytyy hankkia tila­uksia.
Jokaisen puolueyksikBn .tulee
nimittää ,WorkerilIc , aäomiehen.
Toimikaa siten, että ryhmSnnis tai
katipunkikomiteanne voittaa kundia-lipune
j a autta^ Workerin pelaatuaia.
Veljellisesti teidän
Annie S. BuBer,
Workerin liikkoenhoftaif*
MetsätycUäisjäi-^^
PiUta etuja, jpaiaön ^ ^ i ^^
.^merkltya
Kuvaavana siitä mitä k&mp^toi-nunta
ja kS^päkomiteOidea
massaolo .mer|^^^i|^^ovät. 6eur»roat
otteet erään' Port sÄ^htttissa. ole-,
van kämppäkok^ksen^^pöytJU^^
testejä ja iihkahaasteita työläisten keskuudessa. Työs­tään
luokkasotavankien hyväksi ansaitsee Canadan työ­väen
puolustusliitto kaikkien hy\'äksyraisen. Se on me­nestyksellisesti
käynyt ideologista kamppailua työväen-puolustuksen
hyväksi pääoman ja työväestön välisessä
taistelussa ia ön olemassa hyviä toiveita sen muodostu­misesta
canadälaisen työvaestion vakinaiseksi puolustus--
järjestöksi..
Kommunismi
Koimnunistipuolue jatkoi viimeisten vuosien, rakenta­vaa
toimintaansa ja tarmoldcaasti vastusti oikeiston
kaikkia yrityksiä työväenpuolueen hajottamiseksi^ Se
ol£<^6^nipegissä,; Montrei^lissa ' j a Ontariossa käytyjen
pal^ätabtelujen sydän ja s Se harjotti lucJdcatie-toista
prOpagändaa.:<ei^oiä^ kirjallisuuden avulla liit-r
toparlamentiti Vaalien aU^ä^ Jolloin useat kommunis­tit
olivat tyov^npuolueoi: ehdokkaina ja täyttivät teh­tävänsä
tunni]^ii^ta Montrealissa
dll puolue p)akö|eltu asetta^ >oman «hdok-'
kaansa ten jj^>h|k>st^^^ Jaosto oli erotta­nut
kommunxs^piioliieen' j työväenpuolueesta.
Bldiaylle kabilatuksen saamiselcsi löiydyn kamppailim
yhteydessä. tcA^iin paljo valtstostyöta^ mhdca vaikutus
tullaan tuntemaan seuraavina vuosina. Tärk
puolueelle oli tov. Kolysnikin valit^mineh W
kaupunginvaltuustoon, koska itsenäinen työvä
ei yoi enää kerskua olevansa Winnipegbsä
väenpuolue, joka: «kykenee Valitsemaan». Tä
lenee pakottamaan itsenäisen työväenpuolueen
maan'kantaansa yhteisrintamak)5symyksessä.
Kommunistipuolueen suuriarvobin työ on oli \i sel­vien
marxilais-sosialistbten oppien, periaatteic en. ja
menettelytapojen levittäminen ja selittäminen c anada-laisessa
työvaenlii^eessä. Se ^on nostattanut ky jynryk-sen..
imperialismin suhteesta työväestöön ja sejlittänyt
itsenäisyyden historiallista tarpeellbuutta. Se (on tA-nyt
yhtä arVokasta työtä ammattUiitoissa, puMuessAan
ja toimiessaan tbdella.kansainvälisellä tietoiluudeUa
varustetun^ja senmiikaisesti tohnivan ammatillCn kes-kuk5^_
puoIesta. Samaa täytyy sanoa sen tyfitä työ­väenpuolueessa.
Lyhyenä \olemassaoionsa aikana -ba
Canadan koramun&tipuoluc todel^ telm historiaa.
Olisi vaikea kuviteila cabadaläisen työväesi Sn poliit­tista,
ja ammatillista liikettä, sen ohjelmaa Ja- menettely-:
tapoja, nufutanuaivi^^ na iloaan
kommoni^uolueen suorittamaa vali^ustyoti L .
* Maurice Sj ector.
Päätettiin että miehille on an­nettava
mittalaput, kerran v i i - \
'kossa. . \
Kaikki., juhkapeli on kämpMlä
lopetettava. ~:
Pyykinpesu mieskämpSssä E e^
letään.
Miieskämppään on laitettava
toinen uuni vaatteiden' kuivaa­mista
varten. "
Pyhätyöt kielletään.
. Että. mieskämppään "on laitet­tava
seinäpeili (kuvastin).
Että mieskämpän j a mukavuus-huoneen
lattia Oli pikaisesti kor­jattava.
^ Muistutetaan^ isännistoS että
se poistaa pöydästä maito jauhosta
tehdyn maidon, sillä se ei ole
ilimisten ruokaa.
Useita muita pieniä j a suoria pa­rannuksia
on vaadittu ja saatu lä-viiSeic
ei ainoastaan tällä mutta u-seimmilla-
muillakin kämpillä Thun-der
Bayn piirissä. Monesta sivul-
Ibesta nämä pikku vaatimukset tun­tuvat
enemmän , huvittavilta kuin
todellbilta asioilta. Mutta joka. on
elänyt niissä kerrassaan alkeelli­sissa
oloissa, mitkä metsäkämpillä
vallitsevat, käsittää, että nämä pik­ku
parannukset ovat_ useassa tapa­uksessa
kultaa^ kalliimmat ja että
niiden puolesta kannattaa tapella-kin.
Ne eivät isänxustölle maksa
paljon "muuta kuin hyvää tahtoa,
mutta miesten itsetuntoa ne nostat­tavat
hyvässä m ä ä r ä t ; j a tervey-dellbissä
suhteissa ovat suuresta
arvosta. Sama menetelmä pitää
tolia yleiseksi leoko Ontariossa ja
sitä tehden 'kaikilla Canadan met-säkuhnilla
si&: mukaa kuin Lnm-fier
Workers' Industrial Union of
Canada vollottaa alaa ja pääsee
määrääväksi metsissä.^ - - _9
TonmtoB
CaiuuJaa Icommttnistipnola^ea To-rÖBtott
aooosIaUet Jäsenet' yllt^es-
^.kokouksessaan tammiicuQa''2
vä .^ki^at-^-valhsemaxua^ 81^^
siömlcomitean tilit. knläneelti» toi-mintakaud^
ta, ~ jotka dlintaHkaata-