1930-01-11-03 |
Previous | 3 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Searaavat Colii {mm Vapai m aan «1 HiskL--Sjdomaa .flglF Savonpiijan Araeriikkaan Tulo Emännät Piknetissa 12116F l20f'5F Marimba JBand Underneath The Blue Hawaun Skies S\veet Hawaiian Dream Girl Nullo Romani ja orkesteri 3Iidni?ht Waltz Ncapolitan Nights - _ Ylläoleva: ovat 10-tuuman recordeja, hmta 7öc. VAPAUDEN KIRJAKAUPPA P. o. BOX 69 SUDBURY, ONT. !le Vapauden Infoille ja TYÖLÄISEN TASKUKALENTERIA 1930 lon laai 5aatavi5sa Vapauden kirjakaupasta. Hinta 30 senttiä. TYÖMIEHEN JOULUA lon samuin saatavissa vielä. Hinta 30 senttiä. Lähettäkää tilauksenne: VAPAUDEN KIRJAKAUPPA BOX 69, SUDBURY. ONT,_^ ' n palveluksessa Iset. Tuntuu omituiselta nähdä va- Ipaa ihminen, joka ei ole ohrana tai vainoama työläinen. Odottaessaan kuulusteluja" koetti-ivat ohranat häntä paloitella. Etei- Isessä, joka toimi odotushuoneena, oh Isuuri joukko ohranoita, jotka kes- Ikenään juttelivat mitä suurimmalla linnolla kommunistien kiduttamisesta Isekä luomalla merkitseviä katseita |s3rytett.yj'n koettivat saada hänet ar- Ivsamaan mikä kauhea kohtalo hän- Itii odotti. Kertoivat keskenään (miten se j a se o l i päässyt helpolla. Itim jutteli asiat selviksi, s.o. niin-lliuin he halusivat. Tai miten kovasti Ihe saivat lyödä sitä toista, eikä se Idttenkiiän jutellut. Kylkien hieron- Ita nyrkkiraudalla on varmasti miel- ItÄ virkistävä tai sitten sulkee rii-- Iviön luurangon kansa samaan sel- |liin, jopa pehmenee miehch luonto. Vaikutulcsensa se tekikin häneen: Imutta päinvastaisen kuin kuuluste-llijat • ja ohranat toivoivat. Hänen liucntonsa yhä karkeni, nyt osasi jo (edeltäpäin odottaa kaikkea ja ticsi-jhän jo ennestään,' etteivät jutut oh- (ranän rääkkäyksistä olleet valheita lEttei häntä tullaisi kohtelemaan en- (koicslla lempeydellä, siitä hän jo |cli varma. Myöhemmissä kuulusto-iksa hän sen tuh myöskin koke-naan. P:iiuiusteluis.sa kyseltiin Kaikkea Imitä tiesi, mitä ajatteli, mita oli (tehnyt tai ajatellut tehdä sellaisos- (sa ja sellaisessa tapauksessa jne.? (Ei kysytty, mikä on se vallanku^ (mouksellinen puolue, jonka eteen ( ö n oli tehnyt työtä. Kysyttiin jniikä asema hänellä oh puolueessa, (Luuliko hän olevansa .loku komis- Isaarin alku? — Te olette suunnitelleet sellaista, Irttemme me sitä hyväksy. Olette kii-jlioittaneet työläisiä meitä vastaan Jja sitä me emme salli. Teidän tar-j koltuksenne on hävittää nykymen (yhteiskunta j a saada aikaan^, seka- (srrtoinen kaaos. — Kaikkea, paljon (sekasotkuista juttua koetti kuulus- (telija hänelle syöttää. Välillä taas: jjos tulette meidän miehiksi, tiilem-jiae tekemään kaikkem.me i^semanne j parantamiseksi. Koetatte ottaa asi- (oirta selvän siellä missä nyt olette, lurkitte j a vakoilette, kyllä me mak- (samme. Sekm mies sai nUn paljon (vaikka ilmiantoi vam niin vähäisen' (Asioista maksamme aina niiden tär- (keyden mukaan, mutta huonosti em-' |Die koskaan. Hän kuunteli j a vastasi jos katsoii I tarpeelliseksi. Kuunteh uhkaukset; jyhtähjvin kum ostotarjoukset. (Tun-llm ihnic2UIseitä kumka hyvin voi jfaeltäytyä ja kuinka raukkoja oli lauden tamncut olla, jotka . oUvat |tov. pettäneet.. Kuulustelu kesti kohnatta tuntia Iv-auhettun samaa juttua edestakai-lijIL neessa oli useampaa rotevia ohranoita. Enslmäinen tervehdys, jok^ kajahti vastaan, oh: "Sieltä se saatanan lurjus tulee. Lyökää perkelettä niin, että tuntuu." Jä sitten se leikki alkoi. Takaa päin tuli ohrana ja tempasi >häntä jaloista, niin että kaatui lattialle Yrittäessään nousta ylös potkaisf toinen hänet jälleen nurin. "Tunnustatko saatana", kirosi eräs ja löi vasten suuta hänen noustuaan ylös lattialta. Leikkiä kesti hetken aikaa, mutta mitään tulosta eivät ohranai saavuttaneet. Hän oli entistä varmempi. Toveriensa pettäjäksi ei hänestä ole. Se vakaumus varmistui varmemmaksi mitä enemmän häntä lyötiin. Parhaimmalla hetkellä saapui kuulusteluhuoneeseen joku, joka kielsi toisia lyömästä) Jiaukkuipa vielä lyöjiä raa'asta menettelystä turvatonta vankia kohtaan. Tämän jäikeeii esittäen hänelle kyssmiyk-sen, mikä on' kysymyksessä kun n. lyödään. Vastata oli turhaa, sillä tiesihän tuon ainoastaan saapuneen voittaakseen puolelleen hänen luottamuksensa ja c-iten saadakseen hänet "puhumaan". Lyöminen loppui sillä kertaa ja alkoi kuulustelu, jossa jälleen käytettiin pyyntöjä, mairittelu- Yhtä suuri merkitys kuin höyryvoimalla -on ollut voiman lähteenä' teoilisuilden eri aloiUa. on sillä ollut kulkxmeuvojenkin kehityksessä. Jo Papin oli 1700-luvun alussa yrittänyt höyryvounalla kuljettaa siipipyörillä varustettuja veneitä eteen-päm,- imutta onnistumatta, kuten mjöhemmint kävi monen | muun höyrykoneen alkuperäisen rakenteen takia. Vasta amerikkalaisen insinöörin Robert Pulton'in (synt. 1765 kuol. 1815) ormistui pitkien sekä Englannissa että Ranskassa tapah-tuneitten valmistelujen jälkeen v 1807 'raTiehtäa siii)ilaiva, jota käytettiin 'mätkustajain ja tavarain kuljetukseen tJe\v TTorkm ja Albahyn välillä. iSnttiopassa käytettiin höyrylaivaa ensiksi v. • 1812 Clyde-joella SkotläitfiiJssa. ja v. 1819 kulki höy. rylaiva "Sävahnah" Atlantin valtameren poikki 25 päivässä, joista 18 konevoiinalla ja loput pm-jeiden avulla. Tulosta ei pidetty tyydyttävänä, vaan edelleen pidettiin -purjelaivoja- parempina valtamerillä. Koe uudistettiin kuitenkin hyvällä tuloksella V. 1838, ja v. 1840 aloitti Cunard-yhtiö säännöllisen pbstihöy-rylaivayhteyden Liverpoolin ja New Yorkin välillä. Kun tämä yhtiö pani v. 1907 samalle reitille suuret höyryturbiinilaivät "Lusicanian" ja "Mauretanlan", «iin kannattaa tehdä seuraavat mieltäkiinnlttävät vertailut yhiiiön ensitnäisen ja näiden uusiniplen laivojen välillä. Höyrylaiva "Britannia" öU puusta, 1,200 tonnin ' vetoinen, koneissa oli 400 hevosvoimaa, ja se" viipyi matkalla Liverpoolista New Yorkiin 14 vuorokautta. "Lusltanian" pituus oli 24C metriä, kantavuus 32,000 tonnia, sen ^onevcima 68,000 hevosvoimaa. Matkalla se viipyi ainoastaan 5 vuorokautta,^ jolloin nopeus oli 26—2' solmuväliä tunnissa. Melkein yhtä suuri jättiläishöyrylaiva, "Great Eastern", rakennettiin kyllä vv. 1852 —SO; sen pituus oli 207 metriä, kantavuus 27,400 tonnia, ja se saatiin käyttäjällä yhfaikaa sekä potkuria ja siipipyöriä että purjeita, kulkemaan jopa 14 112 solmuvälin nopeudella, mutta laiva joutui karille fo neljännellä Atlantinmatkallaan '"'^ sen käyttäminen myöhemmni-t u ä n n ' vetmSeihHi, ouBistui • iänen saadaJeräs S^tiö, jcfea Oli raliiöiita-nut jfeis^en yleisfö liikienhettä varten '$töcktönln ja IJartlngtonifi välille', taivutetuksi ^ koettamaan käyttää vetureita. Suuri merkitys veturien kehityksesä oU sUS Jdlr paduUa, jtmka oU julistanut v. 1823 Manchest^in ja Liverpoolin välillä parliaillaan rakenneltavan rautatien johtokimta. Rainhillin kuuluisassa kilpailussa, johon myöskin Ericson veturillaan otti osaa. voitti Stephen-son palkinnon kuuluisalla "Bockef- Ulaan. Kilpailun tulos oli tärkeä, sillä sen perusteella päätettiin ottaa veturi käytäntöön tällä tärkeällä kaksi maailmankaupunkja /yhdistä-eik kään suuren kokonsa takia kannattanut. "Great Eastern" varoittavana esimerkkinä uskallettiin vain vähitellen lisätä valtamerlhöyrylai-vojen suuruutta, kunnes ne,' kuten edellisestä käy selville, nykyään jo voittavat sen ei ainoastaan 'kokon-sa, vaan ennen kaikkea konevoiman-n3. ja nopeutensa puolesta. Kelvatakseen laivojen kuyttövol-maksi täytyi höyrykoneen rakenttet-ja, uhkauksia ."ja' tehtiin ostotar-j ta monessa suhteessa mutittaa. Lai-jouksia. Loppuvittenä oli, että on van koneistoil tärkeimmät osat ovat sitä eteenpäin kuljettavat laitokset. Ensi aluksi käytettiin siipipyöriä, jotka kuitenkin avolnieUa merellä olivat liika' heikkoja ja epämukavia, jor\ka tähden potkuri, jonka v, 1836 muitten ohella otti kä,Jrtäntöön tosiaan tyhjää toimia kommimisti-na vallankumouksellisessa liikkeessä kim on sosialidemokraattinen liike, jjoka voi viedä melkein yhtä hyvään päämäärään. Aina hän vastasi yllä-clevaan, ettei viitsi liittyä piioluee iseen, jonka.jäsenvärväreinä ovat ohranat ja jossa ohranoimmen on ko-roitettu erikoiseksi kunnia-asiaksi, Nnn jatkiuyat kuulustelut päivästä päivään. Välillä lyötiin ja uhkail-tiui, koeteltiin lupauksilla houkutella häntä petturiksi. Lopulta aina ajettiin koppiin "mätänemään". Kyllä aika pojan pehmittää, arveUvat ohranat. - Loppujen lopuksi, kun ei mitään parempaa kuulunut, täytyi hänet siirtää lääninvankilaan. Kuulustelut olivat siis loppuneet. Nyt alkoi odo- .tuksen aika. Koska tulisi hänen juttunsa esille, koska hän saisi puolustaa asiaansa porvarillisen luokka-oikeuden edessä. — K. P. Kapteeni Barker, nainen iniehen housuissa •rr/?^^ ° " ^^tJän kirjoittamanpa, te olette tehneet sen ja sen jne. h - J : . ^ ^-^^ ^^^^^ kysymykset ja «mat Uhkaukset sekä lopuksi osto- Itarjous. Sitten, kun ei pitemmäUe Kaikkien maiden fascistien piu-els-sä on tavallisesti vain surullisenkuuluisia sankareita. Eräs sellainen on "kapteeni Barker", englantilainen fascistlpääUikkö, joka on esiintynyt miehenä lähes kymmenen vuotta mutta onkin todellisuudessa — nainen. Tämän, omalaatuisen sankarin oikea nimi on Valeria Smith. Rouva päästv f 1 * — " i - - v ^ . x ^ a ^ t Smithillä on yhijeksärivuotias poQca cin mVf- menemään kop- Ma kahdeksanvuotias tyttö. Ei tie^ talueS ^'^"^^^ detä varmaan, miDoin tämä ihme-matkin - , °" vahvem- nainen esiintyi ensimäisen kerran Beatiin t a — • «^a- " " « ^ ^ e n ' h o u s u i s s a , tiedetään vain Fienppn lävitse kaupungin sttä jo vuonna 1923 hän oji mies-ffiäl?' J^oppiin "mätäne^ puolinen kapteenL Hän oleiU sil- TokrcM , • ~ jloin Brightonissa Victor Barkerin KnlaS ,^"f"^^^"ssa oli jo toi- nimellä ja hakkaiU intohimoisesti vlkziitn eii-"° SUlom- ei enään erästä nuorta tyttöä. Saman vuoden tettiin mv,vif sffloin koe-; marraskuussa hän meni naimisiin ^- i jpuo^is pr^untkna stra . T7 - , " . I . . -E» - . Ii. .mI en: - tämän ^^ty-jt.ö. n . kans-s a.... .M. yöhem.m ..i n kuuluisa ruotsalainen John Ei"ickson vähitellen saavutti ratkaisevan voiton. Myöhempieii aiko*jcn yi-ltykset lisätä matkustajahöyrylalvojen nopeutta ovat, kuten jo on mainittu, onnistuneet loistavasti, esim. siten että on aljettu käyttää höyryturbiineja voimakoneena mäntähöyry-koneitten asemesta Senjälkeen kuin rautaa on yleisesti aljettu käyttää laivojen rakennusaineena ja laivahöjnrykoneet ovat kehittyneet •edullisemmiksi poltto-ainemenekkiin nähden, ovat höyrylaivat yhä enemmän syrjäyttäneet vanhat purjealukset myöskin rahdinkuljetuksessa, joten nykyään tapahtuu ainakin 3[4 koko merenku-' lusta höyryvoiman avulla. , Samaan aikaan kuin höyryvoiman käyttäminen merellä ensin alkoi ke-iMttyä, syntyi kysymys sen käyttämisestä maakulkuneuvojen jiaranta-mlseksl höyryvaunun eli veturin ihuöodssa. Aluksi keskittyivät keksijäin harrastukset hiilien ja malmii: kuljetuksessa käytettävillä kiskoteillä kiflkevan höyryvolmakoneen keksimiseen. Kysymyksen ratkaisu ta* pahtui V. 1814, jolloin englantilainen George Stephenson (synt. 1781, kuoU, 1848) rakensi ensimäisen veturinsa Killingmorthln hiilikaivoksella. L u valla radalla, 'jonka jälkeen r a u t a tiet vähitellen saavittuvat alaa kaikissa väl^nkhi sivistyneissä maissa niin että niiden yhteenlaskettu p l - ttius 7 vuosikymmentä niitten käytäntöön- ottamisen jälkeen o l i ' BOO,- OOO kllonieti-iä eli noin 20 kertaa maan ympärys päiväntasaajan kohdalta tahi 2 kertaa keskietäisyys Iliaasta kuuhun. Veturien luku maapallon rautateillä voidaan arvioida vähintään leO.OQOrksi,, edustaen y h teenlaskettuna vähintään 40 miljoonan hevosvoiman könevoiniaa. Jos ^verrataan keskenään Stephehso-nin 'ensimäistä alkuperäistä veturia pikajunan nopeasti kiitävään j ä t - tlläfe^eturlln Hiin huomataaan, että ero n&tten välillä on melkein yhtä suuri kuin ero ensimäisen ja ulislin-man valtamerihöjrylaivan välillä. Höyrykone tuh verrattain myöhään käytäntöön syrjäisessä Suomessa. Suurimpana syynä tähän oli luonnollisesti maan kehittymättömät taloudelliset olot, jotka eivät vohieet synnyttää 'muuta teollisuutta kuin sen, mikä tuli toimeen käsivoimilla tai korkeintaan älkupö-rälslUä vesipyöriliä, taikka eivät tarvinneet multa kulkuneuvoja kilin mitä hevosajoneuvot tarjosivat maalla ja purjelaivat *merellä. Ei kummastuttane ketään, että meren ympäröimässä ja järvirikkaassa maassa höyryn voimaa ensin käytettiin vesiliikenteen alalla, saimoln kuin el liene odottamatonta kuulla, että enslmäinen suomalakien hö3^y-lalva kynti rhaan suurinta järveä Saimaata. V. 1833 nimittäin tolme- Uas sabanomistaja ja. ruukinlsäntä N. L. Arppe, Värt silän rautatehtaan peru.staja, rakennutti Puhosten telakalla Kiteellä sllplhöyrylaivan "Ilmarisen", jonka pituus oli 88 1|2 jalkaa, leveys 13 ll2, siipihuoneen kohdalta jalkaa, . ja jota varten tuotiin Aleksandrovskin konepajasta t>letarista 34-hevosvolmalnoh ^ höyrykone. Niin kummalliselta kuin nykyaikana tuntuneekln, oU Arppe samana vuonna saanut yksinoikeuden "liöyrylaivalaltoksen käyttämiseen" Saimaalla, samoinkuin T u - rlin höyrylaivayhtiölle kahta vuotta myöhenteiln myönnettiin sairiahiai-. hen jicsinoiketis ,Ö vuodeksi höyrylaivaliikenteen harjoittamiseen Suomenlahden rannalla olevien oman maan satamien välillä. Ilinarinen oli tehty hinausta varten Saimaalla ja sitä käytettiinkin tähän tarkoitukseen 11 vuotta. f iilitikkujen historiaa kuimcttamatta oinaa painoaan veti tämä veturi, joka kehitti G—7 ^hevosvoimaa, 30 tonnia 6 li2 kilometrin nopeudella tunnissa. Sitten kun Stephenson oli saanut tilaisuuden tehdä joitakin parannuksia mTiutamiln myöhemmin rakennet- Kuulusteluhuo-' -jlvisl tytölle luonnollisesti, että hän ~ 'i joutunut sukupuolisesti sairaan -Jsen uhriksi, jä "aviopuolisoiden" :stoBh syntyi siöoin^*ero. Tyttö pa-eni vanheiäpiensa • luo, ja ''kapteeni" muutti Ändoveriin, missä hän harjoitti vanhojen tavaroiden kaup-l ° ^ f t ^ ' ä m p n ^ ? S f ^ ; ° " ^ • Kitkerää vettä "^a. ^aumaen an- ^ " l " " ' Pakotus selässä ja Vuonna -1926 muu ^ S ^ f » r a ^ Ä - ^ ' I^cS^ liittyi ^,'^^^1^? fa,?n t»i=o °T"'tÄ;*tf^^^'!"r .«^un^t^om^e^rk^k ejä. ^än fascistien järjestöösnu osjiao ns.a aFvuatsti- ^.-^Strf ^ K - ^ Ä S . S ' ^ ^ i s t i - t o ^ ^ Ihailivat niitä suuria ^ ^ ^ i t . . t a n:SÄtSL^»li*^£^,ä- 'ai»fearit^köja, joita «kapteeni" ker- •^«^ Banoo lääkkeestä: »1 Suorittaneensa maailmansodassa Lij^pjL tawkT, Minn. ja vörtsivat hänet järjestönsä Joh-objSSnf^ i'^^*'^» ^•0- 250 oi4 M 7 t * « ' ° - Tämän jälkeen esiintyi "kap-fciiie h r r i s S ^ ^ ^ l ^ - *=« mfca^pteen Barker*' ' kaikissa fascistien Kja tnS^j"'" KiHioaat;. Paraateissa ja juhlataaisuuksissa ko- ^ «nm pnnö aatef ™*assa uniforöiusa ja paljon kUn- '-.-J-u-a p - « Ä Ä ^ £ i ^ Ä ^ Vielä u u * n järfestönkin. Mar- • -s^*T^i^'-S *«arfft—^ .iien-toisteluun ^ . o s a a p t t a j i t o y h^ •*.^JQNEL»'ftft' • tyksen. Eontoon f aseistit suorastaan guperi», «fifc jumaloivat tätä johtajaansa. Tällainen ilveily olisi tietysti saanut jatkua miten kauan tahansa: ellei "kapteeni Barker" olisi joutunut) todistajaksi erääseen konkurssi juttuun. Oikeudessa. jossa ''kaipteenin" piti tehdä vala. saatiin selville hänen oikea nimensä, ja silloin oli *kapteenin. suuri johtajaura lopijssa. Tapahtuman johdosta syntynyt skandaah pakoitti f aseistit juopumaan tunnustetusta J a suku-pUbUsestl sairaasta johtejastaan Mutta "kapteeni Barkeriii" ura päättyi loistavasti. Hän sai näet kuvansa kaikkiin alkaansaseuraaviin rnaailmanlehtiin, jotka pitivät rouva Smithlä eräänlaisena ihmenalsena. Lentoon fascistelhin kerrotaan tämän Baker-paljastuksen vaikuttaneen inaseintavasti. Se onkin luonnollista, sillä paljastus on omiaan gaattamaan koko fascistiliigan huonoon valoon- Vakavasti voidaan näet epäillä, etteivätkö vissit ihenkilöt fascistien piireissä, joissa "kapteeni Barker" seurusteli, olleet tietrtsla kapteeninsa naisenisuadesta; Ja sellaiset epäilykset eivät vaimastikaan lisää sitä karaätusEa," jota" Löntöbiä' fascistit toivovat käiipmikinsa väi-estöltä. V. 1833 tapahtui toinenkin samansuuntainen merkittävä tapaus nimittäin se, että Helsingin satamassa kävi toukok. 30 p:nä enslmäinen 't|öyrylaiva(, rieisarlllinen "Ischora", joka kesäk. JO p:nä toi itse "harin majesteettinsa" Nikolai I:n puolisoineen ensimälselle retkelleen Suomeen. Tapaus oli silloisten kuvausten mukaan oikea merkkitapaus nuorelle pääkaupungille, kun saatiin nähdä satamassa höyryvoimalla kulkeva laiva, lisäksi senalkuislhi oloihin verrattuna uhkea keisarillinen laiva, ja sillä Itse "majesiteettl". Tapausta pidettiin niin merkittävänä, että sen muistoksi pystytettiin vleläldn nähtävissä oleva klviobeliskl sille palkalle, jossa höyrylaiva laski rantaa. Kolmea vuotta myöhemmin ruotsalainen höyrylaiva "Solide" saapui Suomeen ensiraäisellä säännöllisellä matkalla Tukholmasta Turkuun. Matka vei 30 tuntia, sensijaan kuhi sama matka nykyään tehdään 12 tunnissa. Sillävälin oli Turkuun perustettu suomalainen^ höyrylalvayhtlö, jok\ keväällä 1837 aloitti säännöllisen lll« kenteen Tukholman'—- Turun — Helsihgln — Tallinnan.— Pietarin välillä kahdella höyrylaivalla: "Stor-fursten", rakeimettu 1836 Lontoossa 132 jalkaa pitkä, 18 jlk. lev.eä sU-pihuoneitten välistä ja varustettu 80-hevosvohnklsella koneella, ja "Furst Menschikpff", rakennettu T u run lalvavelstämöllä, 135 jlkJ pitkää 20 'jlk. leveä, äöyrykone oli 90-he-vcsvoimainen ja tehty Motalan konepajassa Ruotsissa. , Sama yhtiö hankki v. 1839 kolmannen, "Murtaja" -nimisen laivan, .•sekin rakennettu Turun veistämöllä; kone oh Motalasta. Jos yielä mainitaan höyrylaiva "Uleaborg", rakennettu Oulussa, 39 hevosv. kone Ruotsista. "Hlelsingfor^', rakennsettu Turussa 1833, 13 hevosv. xone Fiskarsin konepajasta, "Suomi", rakennettu Turussa, 18-hevc£a. kone myöskin Fiskarsista, "Viborg" ja "Nordvakt", englantilaista alkuperää, seka pari höyrypurtta, niin on esitetty Suomen enslmäinen höyrylaivasto. Itämaisen sodan maan meriliikenteessä aikaansaaman keskeytyksen jälkeen perustettiin uusia yhtiöltä, joihin hankittUii uudet, paremmat laivat V. 1870 höyrylaivojen ja höyry-pursien luku nousi K/:een. Samoihin aikoihin englantilaiset olivat aloittaneet säännölhsen liikenteen Stiomen satamiin, raVsä. antoi Intcä perustääiaän uusia suomalaisia lalvanvarustajayhtiöitä kilpailemaan Itämeren ulkopuolella Niin perustettiin' v. 'iffl4 Vaasassa "Pöhjanmeröa osakeyhtiö" ja v. 1883 Suomen hSyrslälva-osakeyhtlö, joka on" oloihin katsoen saavuttanut suu-renmolesh nienestykesn. Nykyään on tänä yhtiöllä kyinmeniä höyrylaivo- Voidaksemme oikein ihailla tulitikkuja olisi meidän mentävä vilU-kansam keskuuteen. Siellä mustat luonnonlapset kerääntyvät valkoisen matkustajan ympärille ja katselevat Ihmeissään ensi kerran, eläissään kulttuuri-ihmistä. Mitään pahaa tarkoittamatta hän ottaa esille tulitikkulaatikon sytyttääkseen sikarm-sa; kevyt kädenliike ja liekki leimahtaa, mutta mitä? — Musta katsojajoukko vetäytyy kauhitsuneena taaksepäm ja läkenee huutaen: VNoita. noita!" Nämä neekerit eivät olseastaan ole villi-Ihmisiä; hekin ovat tulen herroja. He lämmittelevät Itseään sen ääressä ja valmistavat metalle-jG sekä takovat rautaa sen avulla. Mutta he hankkivat folta vielä sangen alkuperäisellä tavalla, joko lyömällä terästä pliklveä vasten taikka kaikkein vanhimmalla, voimia kysyvällä tavalla, hankaamaUa kahta kuivaa puupalasta vastakkain. Simä saa vuodattaa monta hikikarpaloa ennenkuin kaivattu liekki lehnahtaa ja päällepäätteeksl se el aina sittenkään onnistu. Mutta valkoinen Ih-mhien sytyttää tulen silmänräpäyksessä. Mistä tämä johtuu? Viime vuosisadan alkupuolella kemistit keksivät useampiakin aineita, jotka eri olotiloissa syttyvät paljon helpommin kuin kuiva puu tai kääpä. He huomasivat myöskin, että kloorlhappoinen kali, jota nykyään usein käytetään kurkun huuhteluun kaulataudlssa, hajautuu ja sytyttää palavia aineita, Jos se tulee kon-sentreerätun rikkihapon yhteyteen. Näiden havaintojen perustalla valmistettiin enslmätset tulitikut. Pienen tikun pää ympäröitiin rikillä, jonka päälle siveltiin kumia ja kloorlhappolsta kalla. Jos tämä t l - kunpää sitten kastettiin rikkihappoon, niin räjähti kloorihappolnen kali ja sytytti helposti palavan rlkhi joka taas sytytti tikun. Näitä kastamalla sytytettäviä tikkuja valmistettiin jo vuonna 1812, ja ne olivat sangen suosittuja. Rikkihappoa oli pullossa, jonka suussa sisäpuolella riippui pellavalankatukko. Pellavalangat imivät itseensä rikkihappoa. Kun nyt tahdottiin sytyttäil tulitikku, 'vedettiin lankatukko pois pullosta ja sillä kosketettiin tikun päätä, joka "tästä syttyi. Niin tuli klporlhappoisesta^ kalista tulenlähde iliiniskunnalle' '; , ! Samaan aikaan keksittim tällä suolalla, olevijin multakin sangen tärkeitä oinlriaisuuksla. Jos sitä sekoitti erilaisten ; aineitten,. kuten esim. rikklantimonin kanssa, niin siltii tuli sekoitus, joka'" räjähti kolahduksen tai kovan hankaamisen vsikutuksesta. . Wurttembergilälnen iiä^nrasrer-henee ollut..ensirnäinen •jonka päähän pisti käyttää tätä sekoitusta tuUtikkujen 'valmistuksessa., Hän varusti tikun toisen pään sisälsi 50 osaa arabikumla, 10 osaa Itloorlhappolsta kalla ja 20 osaa rlk-kiantlmonia, kastoi tähän seokseen fikun rlkltetyn pään ja antöl sen kuivua. Tällaisen tulitikun sytyttäminen oli'vielä jonkun verran vaikeat. . Sitä varten tarvittiin pieni kappale hiekkapaperia, Joka taivu tcttlin kaksinkerroin sormien välissä. Tikku uisteltiin väliin ja hangattiin edestakaisin, samalla kuin paperia puristettiin sormien välissä. Kekshitö ei ollut vielä täydellinen. Tikun päät lohkeilivat usein Kaikessa tapauksessa oli kuitenkin sytytysalncltten valmistajille, jolta jo silloin oli -sangen lukuisasti, näytetty olkea suunta, ja yleensä pidetään Kammereria tulltlldcuteoUisuu-dcn Isänä. Paitsi kloorlhappolsta kalla tunnettiin ei-äs toinenkui aine, jonka avulla helposti voi saada tulta, n i mittäin fosfori. Puhdas fosfori on keltaista, läplnälorvää ainetta, joka syttyy Ilmassa, jos sp tulee 50° :n lämpimään. Tämä lämpömäärä syntyy helposti hangattaessa keve-ästlkln karkeaa pintaa vasten. Sen-pätähden aljettllnkln pian . käyttää helposti syttyvää fosforia tulitikkujen valmistukseen, mutta enslmäl- .set fosforltlkut olivat sangen puutteellisia ja vaarallisia. Puhdasta fosforia oli säilytettävä vedessä pieneen pulloon suljettuna, sieltä pala palalta ylös ongittava ja sytytettävä nahkaa vastaan hankaamalla. Kun Kammerer el ollut tyytyväinen siihen sekoitukseen, jota hän ensin käytti tulitikkuja valmistaessaan, niin hän keksi toi^n, joka sisälsi kloorlhappolsta kalia' ja fosforia. Nyt eivät tuUtikut enää pettäneet, sillä fosfori syttyi kevyestä hankaamlsesta ja hajaannutti kloo-rihappolsen kahn, joka samalla synnytti tarpeellisen määrän happea rikin sytyttämiseksi ja vilkkaan palamisen aikaansaamiseksi Tämä keksintö saavutti tunnustusta, ja pian' perustettiin Wieniin ensimäi-set, suuremmat fosforltikkutehtaat Mutta näissäkin tikuissa oli vielä suuria puutteellisuuksia. Fosfori- ja kloorihappolnen kaiisekoltus räjähti sellaL<jella voimalla, että sitä olisi voinut käyttää pommien valmistukseen. Siitä oli seurauksena, että tulitikkujen valmistuksfösa sattui u-sein pahoja tapaturmia, jonka tähden se "kiellettiin useissa maissa. Nämä uudet tulitikut olivat sellaisia hurjia veitlkolta, jotka olivat ensin kesytettävät. Tämä onnistuikin wle-nUälsUle tehtailijoUle, kun he fcloo-rihappolsen kaUn asemesta alkoivat käyttää tulitikkujen päissä mönjää lyijysuperoksldla tai hyvää rusko-kiveä, jotka synnyttävät hitaammin happea. Täten oli saavutettu ensirnäinen täydellisyyden aste tulitikkujen valmistuksessa. Siitä saakka on käytetty samanlaisia fosforltlk-kuja kuin nykyäänkin, ja nUstä on meidän kiittäminen saksalaisia ja Itävaltalaisia keksijöitä Kammereria PrescheUä ja Römeriä. Alutta ihmiset ovat vaativaisia, ja niin he löysivät enslmälslssä käyttökelpoisissa tulitikuissakin moitteen sjitä. Rikin palamisesta syntyvä katku häh-itsi heitä. Tätä seikkaa slhnälläpitäen käytettiinkö hienoimpien tikkujen . valmistuksessa rikin asemesta paraffilnia, johon tikku kastettiin, ennenkuin sen I Ä U valmistettiin. Mutta eräs toinen moite oli asiallisempi. Valkea fosfori on vaarallista myrkkyä. Pieni määrä tulitikun päitä riittää ottamaan Ihmisen hengiltä, ja todellakin kävi niin, että itsemurhaajat usein turvautuivat tähän helposti saatavissa olevaan myrkkyaineeseeni Fosfori synnyttää sitä käsiteltäessä höyryä^ joka "on sangen vahingollista työntekijöille. Se vaikuttaa siten, että luu ala- ja yläleuassa kuoleutuu ja siitä syntyy luuhun n.s. "fosforiku-doshukka". TuUtlkkutehtalta aljet-tlmkln nimittää "myrkkypesiksl". Jos oli valkea työskennellä tulitikkutehtaissa, niin vielä paljon surkeampaa oli tulitikkujen valmlsta-mUien kotiteollisuutena. Vähän myöhemmin, noin vuonna 1850, sakalalnen kemisti Böttger sai aikaan tärkeän uudistuksen, joka merkitsi uuden ajanjakson alkamista tuUtlkkuteollisuudessa. Hän valmisti tulltlkunpään kloorihappolsesta kalista ja rlkklanthnonlsta käyttäen kuinla aineiden yhdistäjänä. Sitäpaitsi hän keksi raapalsuplnnan, joka oli sivelty fosforia sisältävällä aineella. Kun nyt raapaisi tätä pintaa tuUtlkunpäällä, iilln fosforlhluk-kaset S3rttylvät hankaamisen vaikutuksesta, ja nämä kipinät sytyttivät tulitikun. Mutta vasta 1860-Iuvulla Böttgerln arvokas keksintö tuli laajemmalti tunnetuksi. Ruotsalainen Insinööri Limdström perusti Jönköplnglln kuuluisaksi tulleen tulitikkutehtaan. Tulitikkujen valmistuksessa käytetyt aineet ja raapalsupinta olivat kyllä samat kuin ennenkin, mutta ruotsalaiset keksivät tikuille hyvin Icäytännölliscn pakkaustavan. Ne ladottiin pieniin, mukaviin työn-tölaatikköihin. "Ruotsalaiset tikut" niinkuin niitä yleensä nimitettiin; eivät i syty -niin-- helposti 'kuin vanhat fosforltlkut ja ovat sentähdsn vähemmän tulenvaaralljsia sekä sitäpaitsi myrkyttömiä. Työskenteleminen tehtaissa, joissa valmistetaan varmuustuUtlkkuJa, el ole vaarallista työntekijöille, Sillä punainen fosfori el aikaansaa fosforlr.uusua. E i . siis ihme, että ruotsalainen keksintö levisi voittokulussa kautta koko rtiaallman aina "pimeään'- Afrikkaan saakka. Viimeisimpien aikojen parannukset tulitikkuteollisuudessa, ovat tarkoittaneet koneellisen valmlstusmc-nettelyn täydellistymistä, ja sanoa volpikin, että nykyaikaisen- tulitikkutehtaan "Slmplex"-konc tai automaatteina työskentelevät tikkujen laatikkojen valmistaja- Ja laatikkojen täyttäjä- ja pakkaajakoneet ovat nykyaikana Ihmeitä alallaan. TALVIPURJEHDUKSET—SAINT JOHNISTA, N. B ; GLASGOVIIN—BELFASTIIN—LIVERPOOLIIN Jouluk. 141 »Tammik. 10 DUCHESS O F BICHMONJ> Jouluk 18 Tammik. 17 Tammik. 3 Helmik. 1 ..... •Tammik. 24 •Helmik. 71 *MaiJisk. 7 Hdmik. 14| Maälisk. 14 Maalisk. 28] Huhtik. 25 , • E i poikkea Belfastissa. CHERBOURGIIN LONDONIIN Jouluk. 27| Tammik. 31 DUCHESS O F "KORK^ ' MdNTEOSE >••*••••••*••••••»•.•••••••»•.•«>.•• JiJtEEJL^I^Ä v" MJNNEDOSA r ..; MONTCÄEM: DyCHESS OF ATHOLL ... METAGAMA Helmik. 20 CHERBOURGIIN—SOUTHAMPTONIIN—HAMPURIIN MELITA CHERBOURGIIN~SÖUTHAMPTONIIN--ANTWERPENIIN^^^^^^^ fe^^^ MaaHisk. 27] Huhtik. 23 MONTtOSE^H Yhteys Hullista Suomeen joka keskiviikko - Lähempiä tietoja Jiinnoista sekii purjehduksista halutessanne kaänt>^äi;;;|S kenen tahansa Omadian Pacifin l-ai\'ayhtlön asiainiehen puoleen tai C. I-I. . Whitc, Distiict l^assenger Agcnt, North Bay, Oat. ' ,i - Halutessanne lähettää rahaa ömaisilleanö Buropaan, tehkisi& Canadian Paci/ic Expressin välftykaellä. ^' , i ILMOITUS Pyydämme yleisölle ilmoittaa, • että olemme ammattikateuden pakoiiLtamina joutuneet muuttamaan omistamamme'iä-fl herrys- ja parturiliikkeemme "Sanelman" 279 Queen St. \W..'Vj 131:teen Peter ,St. ja (Richmond Sts. kulma). J Edelleenkin pyydämme sulkeutua arvoisan yleisön suosioon>4j Käherrys- Ja hiluriliike 'Ssuielma^^ 1 PETER STREET TORONTO, OiyiT. Kerttu Reunanen jä Elsa Gläde • Farmi myytävänä rakennuksineen Waters Townahi-pissä, 170 eekkeriä hyvää maata. Hinta $1500, käteisellä tai ehdoilla. Kysykää: (LM MRS. WALLI Sudburyssa tai MRS. JOHNSONIN KAUPASTA Coppcr Cliffissä TÄTEN TIEDCJTTAA j'dtairi uutta ropessieh korjaU.4äläUa;[ :^ Älkää heittälcö pois vanhoja ropessejanne,. sillä ne' sääMävä*>> teille rahaa. • .•;;•;...> • ,; • v,:-^^ ^ Meillä on .uusi «äbkpUii käyp^, ^ ;;, ' , Ropessi vulkaniseerau^r sekä paikkauskone AINOA TAM^N LAATUINEN KONE SUDBURYSSA Voimme (korjata kaikenlaiset ropessikciigät, päällyakengät, autoja sisiikumit, kuumavesipullot, y.m. , T Y Ö TEHDÄÄN HUOLELLA JA NOPEASTI Kun ajattelette kenkien korjausta, ajatelkaa GEORGE/S Expertti kenkienkorjausliike Mo takaamme työmme (LTT Antakaa meille koetus — hintamme koktuullicct'' NICKLE RANGE RAKENNUS . BOX 33S . SUDBURY, O N T . Tiskari haluaa paikkaa k y s y k ä ä : - IDA KANGAS Puhelin 1444 Sudbury, Ontf Huoneita ja ruokaa saatavana aterioittain, päivittäin tai viikottain EINO BASK 123 Elm St. E., Sudbury, Ont. Opetusta amietaan l^Uai^^ maalaustaidossa Samantapaista kuin europälaisissa niaalauBkouIuiesa. Myöskin reikäompelua, laskuttamista, korjaus- sekä muutostyötä. Myöskin sukkien korjausta tehdään. DAINTIMAID GIFT SHOBPE 303 M A C K E Y B L O C K P U H E L I N 357 r S U D B U R Y , Ö N T : Puhelin 1535 ja. Näistä on 22 rakeniicJiU ja varustettu talviliikennettä varten - ja niistä . 13 . jopa jäätä murtavaksi Yhtiön komein höyrylaiva matkustajaliikennettä varten, "Titania", jok a voitti suuruutensa, komeutensa ja mukavuutensa .puolesta kaiken m i - (4 Itämerellä tällä alaUa oli nähty, jäi., maailmansodan puhjetessa Enjglantiin. Englantilaisten otettua se käytäntöön, se joutui eräällä matkallaan Pohjanmerellä saksalaisen vedfitnafalsen hyökkäyksen alaiseksi ja ujKitettlin. Sen pituus oli 330 j a l l ^ . leveys 44^ jalkaa ja sitä kuljetti 4,Öito-hevosvolmainen" kone. J. K. (1-25 L S. SALO k*n trötS balricuiuIU. SsnrI viruU titoMattel», keUoJt jjo. kalu* Ja bopea UTUM. 192 S. Alffoma StreeV Port Artlinr - Puh. N. 1238 VARMA, NOPEA APU REUMATISMILLI berniotatidille, »dati«rtle;f;;;; Iann«itaudille, päiinldvtiUe, > hermotulehdtikselle Hankkikaa 50c tai $1.00 laatikko^' TempIeton's Reuraatie Gapsules: teidän kauppiaaltanne tai'lähete ' täkää- 1 Oa. xunsasta koelähetystä varten. Templetons, 122 King StiC W., Toronto 2, Ont. ; •\ WiIIiamette Blvd. Sanitarlum on suurin ja monipuolisin terveyden hoitola lännellä. Physio-Thera-py osastossa ovat nykyajan parhaat sähköfioitovällneet ^ aina X-räy koneisiin" asti. Täysihoidossa nopein apu akute ja kroonillisissa taudciiJ- ^akin- 18 vuoden kokemus hieronnan, ruokajärjestyksen ja -terveys-kylpyjen alalla. Drs. Kokko & Kokkö, 467 TVilliaraette Blvd., Portland Ore. Puhelin: Walnut 6747 mATKM VAPAUS! '''' 11 Elm St Sndbarr, Ont. ,v KIINTEIMISTÖLAINOJA . > HENKI:, iPAio.. TAPATURMA-J ' .' AUTO- • JA - AKaOJNALASI--?-^^^^» ,/ VAPmjTUKSIA.:/.;..:^';^|^i|^^ ti, »nom. liikeapniaineä , l^t Puhelin 777 Ont kesebU No: 7 5 0 , esGm^biiiS^it: minen, se esläiip2 * ' 'STnnalta. . " .<J$otc: P , A , UgnellCo.iSti^i^r^
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, January 11, 1930 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1930-01-11 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus300111 |
Description
Title | 1930-01-11-03 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
Searaavat Colii
{mm Vapai
m
aan «1
HiskL--Sjdomaa
.flglF Savonpiijan Araeriikkaan Tulo
Emännät Piknetissa
12116F
l20f'5F
Marimba JBand
Underneath The Blue Hawaun Skies
S\veet Hawaiian Dream Girl
Nullo Romani ja orkesteri
3Iidni?ht Waltz
Ncapolitan Nights - _
Ylläoleva: ovat 10-tuuman recordeja, hmta 7öc.
VAPAUDEN KIRJAKAUPPA
P. o. BOX 69 SUDBURY, ONT.
!le Vapauden Infoille ja
TYÖLÄISEN TASKUKALENTERIA 1930
lon laai 5aatavi5sa Vapauden kirjakaupasta. Hinta 30 senttiä.
TYÖMIEHEN JOULUA
lon samuin saatavissa vielä. Hinta 30 senttiä. Lähettäkää tilauksenne:
VAPAUDEN KIRJAKAUPPA
BOX 69, SUDBURY. ONT,_^ '
n
palveluksessa
Iset. Tuntuu omituiselta nähdä va-
Ipaa ihminen, joka ei ole ohrana tai
vainoama työläinen.
Odottaessaan kuulusteluja" koetti-ivat
ohranat häntä paloitella. Etei-
Isessä, joka toimi odotushuoneena, oh
Isuuri joukko ohranoita, jotka kes-
Ikenään juttelivat mitä suurimmalla
linnolla kommunistien kiduttamisesta
Isekä luomalla merkitseviä katseita
|s3rytett.yj'n koettivat saada hänet ar-
Ivsamaan mikä kauhea kohtalo hän-
Itii odotti. Kertoivat keskenään
(miten se j a se o l i päässyt helpolla.
Itim jutteli asiat selviksi, s.o. niin-lliuin
he halusivat. Tai miten kovasti
Ihe saivat lyödä sitä toista, eikä se
Idttenkiiän jutellut. Kylkien hieron-
Ita nyrkkiraudalla on varmasti miel-
ItÄ virkistävä tai sitten sulkee rii--
Iviön luurangon kansa samaan sel-
|liin, jopa pehmenee miehch luonto.
Vaikutulcsensa se tekikin häneen:
Imutta päinvastaisen kuin kuuluste-llijat
• ja ohranat toivoivat. Hänen
liucntonsa yhä karkeni, nyt osasi jo
(edeltäpäin odottaa kaikkea ja ticsi-jhän
jo ennestään,' etteivät jutut oh-
(ranän rääkkäyksistä olleet valheita
lEttei häntä tullaisi kohtelemaan en-
(koicslla lempeydellä, siitä hän jo
|cli varma. Myöhemmissä kuulusto-iksa
hän sen tuh myöskin koke-naan.
P:iiuiusteluis.sa kyseltiin Kaikkea
Imitä tiesi, mitä ajatteli, mita oli
(tehnyt tai ajatellut tehdä sellaisos-
(sa ja sellaisessa tapauksessa jne.?
(Ei kysytty, mikä on se vallanku^
(mouksellinen puolue, jonka eteen
( ö n oli tehnyt työtä. Kysyttiin
jniikä asema hänellä oh puolueessa,
(Luuliko hän olevansa .loku komis-
Isaarin alku?
— Te olette suunnitelleet sellaista,
Irttemme me sitä hyväksy. Olette kii-jlioittaneet
työläisiä meitä vastaan
Jja sitä me emme salli. Teidän tar-j
koltuksenne on hävittää nykymen
(yhteiskunta j a saada aikaan^, seka-
(srrtoinen kaaos. — Kaikkea, paljon
(sekasotkuista juttua koetti kuulus-
(telija hänelle syöttää. Välillä taas:
jjos tulette meidän miehiksi, tiilem-jiae
tekemään kaikkem.me i^semanne
j parantamiseksi. Koetatte ottaa asi-
(oirta selvän siellä missä nyt olette,
lurkitte j a vakoilette, kyllä me mak-
(samme. Sekm mies sai nUn paljon
(vaikka ilmiantoi vam niin vähäisen'
(Asioista maksamme aina niiden tär-
(keyden mukaan, mutta huonosti em-'
|Die koskaan.
Hän kuunteli j a vastasi jos katsoii
I tarpeelliseksi. Kuunteh uhkaukset;
jyhtähjvin kum ostotarjoukset. (Tun-llm
ihnic2UIseitä kumka hyvin voi
jfaeltäytyä ja kuinka raukkoja oli
lauden tamncut olla, jotka . oUvat
|tov. pettäneet..
Kuulustelu kesti kohnatta tuntia
Iv-auhettun samaa juttua edestakai-lijIL
neessa oli useampaa rotevia ohranoita.
Enslmäinen tervehdys, jok^ kajahti
vastaan, oh: "Sieltä se saatanan
lurjus tulee. Lyökää perkelettä
niin, että tuntuu."
Jä sitten se leikki alkoi. Takaa
päin tuli ohrana ja tempasi >häntä
jaloista, niin että kaatui lattialle
Yrittäessään nousta ylös potkaisf
toinen hänet jälleen nurin. "Tunnustatko
saatana", kirosi eräs ja
löi vasten suuta hänen noustuaan
ylös lattialta.
Leikkiä kesti hetken aikaa, mutta
mitään tulosta eivät ohranai
saavuttaneet. Hän oli entistä varmempi.
Toveriensa pettäjäksi ei hänestä
ole. Se vakaumus varmistui
varmemmaksi mitä enemmän häntä
lyötiin. Parhaimmalla hetkellä saapui
kuulusteluhuoneeseen joku, joka
kielsi toisia lyömästä) Jiaukkuipa
vielä lyöjiä raa'asta menettelystä
turvatonta vankia kohtaan. Tämän
jäikeeii esittäen hänelle kyssmiyk-sen,
mikä on' kysymyksessä kun n.
lyödään.
Vastata oli turhaa, sillä tiesihän
tuon ainoastaan saapuneen voittaakseen
puolelleen hänen luottamuksensa
ja c-iten saadakseen hänet
"puhumaan". Lyöminen loppui sillä
kertaa ja alkoi kuulustelu, jossa jälleen
käytettiin pyyntöjä, mairittelu-
Yhtä suuri merkitys kuin höyryvoimalla
-on ollut voiman lähteenä'
teoilisuilden eri aloiUa. on sillä ollut
kulkxmeuvojenkin kehityksessä. Jo
Papin oli 1700-luvun alussa yrittänyt
höyryvounalla kuljettaa siipipyörillä
varustettuja veneitä eteen-päm,-
imutta onnistumatta, kuten
mjöhemmint kävi monen | muun
höyrykoneen alkuperäisen rakenteen
takia. Vasta amerikkalaisen insinöörin
Robert Pulton'in (synt. 1765
kuol. 1815) ormistui pitkien sekä
Englannissa että Ranskassa tapah-tuneitten
valmistelujen jälkeen v
1807 'raTiehtäa siii)ilaiva, jota käytettiin
'mätkustajain ja tavarain
kuljetukseen tJe\v TTorkm ja Albahyn
välillä. iSnttiopassa käytettiin höyrylaivaa
ensiksi v. • 1812 Clyde-joella
SkotläitfiiJssa. ja v. 1819 kulki höy.
rylaiva "Sävahnah" Atlantin valtameren
poikki 25 päivässä, joista 18
konevoiinalla ja loput pm-jeiden
avulla. Tulosta ei pidetty tyydyttävänä,
vaan edelleen pidettiin -purjelaivoja-
parempina valtamerillä.
Koe uudistettiin kuitenkin hyvällä
tuloksella V. 1838, ja v. 1840 aloitti
Cunard-yhtiö säännöllisen pbstihöy-rylaivayhteyden
Liverpoolin ja New
Yorkin välillä. Kun tämä yhtiö pani
v. 1907 samalle reitille suuret
höyryturbiinilaivät "Lusicanian" ja
"Mauretanlan", «iin kannattaa tehdä
seuraavat mieltäkiinnlttävät vertailut
yhiiiön ensitnäisen ja näiden
uusiniplen laivojen välillä. Höyrylaiva
"Britannia" öU puusta, 1,200 tonnin
' vetoinen, koneissa oli 400 hevosvoimaa,
ja se" viipyi matkalla
Liverpoolista New Yorkiin 14 vuorokautta.
"Lusltanian" pituus oli 24C
metriä, kantavuus 32,000 tonnia, sen
^onevcima 68,000 hevosvoimaa. Matkalla
se viipyi ainoastaan 5 vuorokautta,^
jolloin nopeus oli 26—2'
solmuväliä tunnissa. Melkein yhtä
suuri jättiläishöyrylaiva, "Great
Eastern", rakennettiin kyllä vv. 1852
—SO; sen pituus oli 207 metriä, kantavuus
27,400 tonnia, ja se saatiin
käyttäjällä yhfaikaa sekä potkuria
ja siipipyöriä että purjeita, kulkemaan
jopa 14 112 solmuvälin nopeudella,
mutta laiva joutui karille
fo neljännellä Atlantinmatkallaan
'"'^ sen käyttäminen myöhemmni-t
u ä n n ' vetmSeihHi, ouBistui • iänen
saadaJeräs S^tiö, jcfea Oli raliiöiita-nut
jfeis^en yleisfö liikienhettä
varten '$töcktönln ja IJartlngtonifi
välille', taivutetuksi ^ koettamaan
käyttää vetureita. Suuri merkitys
veturien kehityksesä oU sUS Jdlr
paduUa, jtmka oU julistanut v. 1823
Manchest^in ja Liverpoolin välillä
parliaillaan rakenneltavan rautatien
johtokimta. Rainhillin kuuluisassa
kilpailussa, johon myöskin Ericson
veturillaan otti osaa. voitti Stephen-son
palkinnon kuuluisalla "Bockef-
Ulaan. Kilpailun tulos oli tärkeä, sillä
sen perusteella päätettiin ottaa
veturi käytäntöön tällä tärkeällä
kaksi maailmankaupunkja /yhdistä-eik
kään suuren kokonsa takia kannattanut.
"Great Eastern" varoittavana
esimerkkinä uskallettiin vain
vähitellen lisätä valtamerlhöyrylai-vojen
suuruutta, kunnes ne,' kuten
edellisestä käy selville, nykyään jo
voittavat sen ei ainoastaan 'kokon-sa,
vaan ennen kaikkea konevoiman-n3.
ja nopeutensa puolesta.
Kelvatakseen laivojen kuyttövol-maksi
täytyi höyrykoneen rakenttet-ja,
uhkauksia ."ja' tehtiin ostotar-j ta monessa suhteessa mutittaa. Lai-jouksia.
Loppuvittenä oli, että on van koneistoil tärkeimmät osat ovat
sitä eteenpäin kuljettavat laitokset.
Ensi aluksi käytettiin siipipyöriä,
jotka kuitenkin avolnieUa merellä
olivat liika' heikkoja ja epämukavia,
jor\ka tähden potkuri, jonka v,
1836 muitten ohella otti kä,Jrtäntöön
tosiaan tyhjää toimia kommimisti-na
vallankumouksellisessa liikkeessä
kim on sosialidemokraattinen liike,
jjoka voi viedä melkein yhtä hyvään
päämäärään. Aina hän vastasi yllä-clevaan,
ettei viitsi liittyä piioluee
iseen, jonka.jäsenvärväreinä ovat ohranat
ja jossa ohranoimmen on ko-roitettu
erikoiseksi kunnia-asiaksi,
Nnn jatkiuyat kuulustelut päivästä
päivään. Välillä lyötiin ja uhkail-tiui,
koeteltiin lupauksilla houkutella
häntä petturiksi. Lopulta aina ajettiin
koppiin "mätänemään". Kyllä
aika pojan pehmittää, arveUvat ohranat.
-
Loppujen lopuksi, kun ei mitään
parempaa kuulunut, täytyi hänet
siirtää lääninvankilaan. Kuulustelut
olivat siis loppuneet. Nyt alkoi odo-
.tuksen aika. Koska tulisi hänen
juttunsa esille, koska hän saisi puolustaa
asiaansa porvarillisen luokka-oikeuden
edessä. — K. P.
Kapteeni Barker, nainen
iniehen housuissa
•rr/?^^ ° " ^^tJän kirjoittamanpa,
te olette tehneet sen ja sen jne.
h - J : . ^ ^-^^ ^^^^^ kysymykset ja
«mat Uhkaukset sekä lopuksi osto-
Itarjous. Sitten, kun ei pitemmäUe
Kaikkien maiden fascistien piu-els-sä
on tavallisesti vain surullisenkuuluisia
sankareita. Eräs sellainen on
"kapteeni Barker", englantilainen
fascistlpääUikkö, joka on esiintynyt
miehenä lähes kymmenen vuotta
mutta onkin todellisuudessa — nainen.
Tämän, omalaatuisen sankarin oikea
nimi on Valeria Smith. Rouva
päästv f 1 * — " i - - v ^ . x ^ a ^ t Smithillä on yhijeksärivuotias poQca
cin mVf- menemään kop- Ma kahdeksanvuotias tyttö. Ei tie^
talueS ^'^"^^^ detä varmaan, miDoin tämä ihme-matkin
- , °" vahvem- nainen esiintyi ensimäisen kerran
Beatiin t a — • «^a- " " « ^ ^ e n ' h o u s u i s s a , tiedetään vain
Fienppn lävitse kaupungin sttä jo vuonna 1923 hän oji mies-ffiäl?'
J^oppiin "mätäne^ puolinen kapteenL Hän oleiU sil-
TokrcM , • ~ jloin Brightonissa Victor Barkerin
KnlaS ,^"f"^^^"ssa oli jo toi- nimellä ja hakkaiU intohimoisesti
vlkziitn eii-"° SUlom- ei enään erästä nuorta tyttöä. Saman vuoden
tettiin mv,vif sffloin koe-; marraskuussa hän meni naimisiin
^- i jpuo^is pr^untkna stra . T7 - , " . I . . -E» - . Ii. .mI en: - tämän ^^ty-jt.ö. n . kans-s a.... .M. yöhem.m ..i n
kuuluisa ruotsalainen John Ei"ickson
vähitellen saavutti ratkaisevan voiton.
Myöhempieii aiko*jcn yi-ltykset
lisätä matkustajahöyrylalvojen nopeutta
ovat, kuten jo on mainittu,
onnistuneet loistavasti, esim. siten
että on aljettu käyttää höyryturbiineja
voimakoneena mäntähöyry-koneitten
asemesta
Senjälkeen kuin rautaa on yleisesti
aljettu käyttää laivojen rakennusaineena
ja laivahöjnrykoneet ovat
kehittyneet •edullisemmiksi poltto-ainemenekkiin
nähden, ovat höyrylaivat
yhä enemmän syrjäyttäneet
vanhat purjealukset myöskin rahdinkuljetuksessa,
joten nykyään tapahtuu
ainakin 3[4 koko merenku-'
lusta höyryvoiman avulla. ,
Samaan aikaan kuin höyryvoiman
käyttäminen merellä ensin alkoi ke-iMttyä,
syntyi kysymys sen käyttämisestä
maakulkuneuvojen jiaranta-mlseksl
höyryvaunun eli veturin
ihuöodssa. Aluksi keskittyivät keksijäin
harrastukset hiilien ja malmii:
kuljetuksessa käytettävillä kiskoteillä
kiflkevan höyryvolmakoneen keksimiseen.
Kysymyksen ratkaisu ta*
pahtui V. 1814, jolloin englantilainen
George Stephenson (synt. 1781, kuoU,
1848) rakensi ensimäisen veturinsa
Killingmorthln hiilikaivoksella. L u valla
radalla, 'jonka jälkeen r a u t a tiet
vähitellen saavittuvat alaa kaikissa
väl^nkhi sivistyneissä maissa
niin että niiden yhteenlaskettu p l -
ttius 7 vuosikymmentä niitten käytäntöön-
ottamisen jälkeen o l i ' BOO,-
OOO kllonieti-iä eli noin 20 kertaa
maan ympärys päiväntasaajan kohdalta
tahi 2 kertaa keskietäisyys
Iliaasta kuuhun. Veturien luku maapallon
rautateillä voidaan arvioida
vähintään leO.OQOrksi,, edustaen y h teenlaskettuna
vähintään 40 miljoonan
hevosvoiman könevoiniaa.
Jos ^verrataan keskenään Stephehso-nin
'ensimäistä alkuperäistä veturia
pikajunan nopeasti kiitävään j ä t -
tlläfe^eturlln Hiin huomataaan, että
ero n&tten välillä on melkein yhtä
suuri kuin ero ensimäisen ja ulislin-man
valtamerihöjrylaivan välillä.
Höyrykone tuh verrattain myöhään
käytäntöön syrjäisessä Suomessa.
Suurimpana syynä tähän
oli luonnollisesti maan kehittymättömät
taloudelliset olot, jotka eivät
vohieet synnyttää 'muuta teollisuutta
kuin sen, mikä tuli toimeen käsivoimilla
tai korkeintaan älkupö-rälslUä
vesipyöriliä, taikka eivät tarvinneet
multa kulkuneuvoja kilin
mitä hevosajoneuvot tarjosivat maalla
ja purjelaivat *merellä. Ei kummastuttane
ketään, että meren ympäröimässä
ja järvirikkaassa maassa
höyryn voimaa ensin käytettiin
vesiliikenteen alalla, saimoln
kuin el liene odottamatonta kuulla,
että enslmäinen suomalakien hö3^y-lalva
kynti rhaan suurinta järveä
Saimaata. V. 1833 nimittäin tolme-
Uas sabanomistaja ja. ruukinlsäntä
N. L. Arppe, Värt silän rautatehtaan
peru.staja, rakennutti Puhosten
telakalla Kiteellä sllplhöyrylaivan
"Ilmarisen", jonka pituus oli 88 1|2
jalkaa, leveys 13 ll2, siipihuoneen
kohdalta jalkaa, . ja jota varten
tuotiin Aleksandrovskin konepajasta
t>letarista 34-hevosvolmalnoh ^ höyrykone.
Niin kummalliselta kuin
nykyaikana tuntuneekln, oU Arppe
samana vuonna saanut yksinoikeuden
"liöyrylaivalaltoksen käyttämiseen"
Saimaalla, samoinkuin T u -
rlin höyrylaivayhtiölle kahta vuotta
myöhenteiln myönnettiin sairiahiai-.
hen jicsinoiketis ,Ö vuodeksi höyrylaivaliikenteen
harjoittamiseen Suomenlahden
rannalla olevien oman
maan satamien välillä. Ilinarinen
oli tehty hinausta varten Saimaalla
ja sitä käytettiinkin tähän tarkoitukseen
11 vuotta.
f iilitikkujen historiaa
kuimcttamatta oinaa painoaan veti
tämä veturi, joka kehitti G—7 ^hevosvoimaa,
30 tonnia 6 li2 kilometrin
nopeudella tunnissa. Sitten
kun Stephenson oli saanut tilaisuuden
tehdä joitakin parannuksia
mTiutamiln myöhemmin rakennet-
Kuulusteluhuo-' -jlvisl tytölle luonnollisesti, että hän
~ 'i joutunut sukupuolisesti sairaan
-Jsen uhriksi, jä "aviopuolisoiden"
:stoBh syntyi siöoin^*ero. Tyttö pa-eni
vanheiäpiensa • luo, ja ''kapteeni"
muutti Ändoveriin, missä hän
harjoitti vanhojen tavaroiden kaup-l
° ^ f t ^ ' ä m p n ^ ? S f ^ ; ° " ^ • Kitkerää vettä "^a.
^aumaen an- ^ " l " " ' Pakotus selässä ja Vuonna -1926 muu ^ S ^ f » r a ^ Ä - ^ ' I^cS^ liittyi
^,'^^^1^? fa,?n t»i=o °T"'tÄ;*tf^^^'!"r .«^un^t^om^e^rk^k ejä. ^än fascistien järjestöösnu osjiao ns.a aFvuatsti- ^.-^Strf ^ K - ^ Ä S . S ' ^ ^ i s t i - t o ^ ^ Ihailivat niitä suuria
^ ^ ^ i t . . t a n:SÄtSL^»li*^£^,ä- 'ai»fearit^köja, joita «kapteeni" ker-
•^«^ Banoo lääkkeestä: »1 Suorittaneensa maailmansodassa
Lij^pjL tawkT, Minn. ja vörtsivat hänet järjestönsä Joh-objSSnf^
i'^^*'^» ^•0- 250 oi4 M 7 t * « ' ° - Tämän jälkeen esiintyi "kap-fciiie
h r r i s S ^ ^ ^ l ^ - *=« mfca^pteen Barker*' ' kaikissa fascistien
Kja tnS^j"'" KiHioaat;. Paraateissa ja juhlataaisuuksissa ko-
^ «nm pnnö aatef ™*assa uniforöiusa ja paljon kUn-
'-.-J-u-a p - « Ä Ä ^ £ i ^ Ä ^ Vielä u u * n järfestönkin. Mar-
• -s^*T^i^'-S *«arfft—^ .iien-toisteluun ^ . o s a a p t t a j i t o y h^
•*.^JQNEL»'ftft' • tyksen. Eontoon f aseistit suorastaan
guperi», «fifc jumaloivat tätä johtajaansa.
Tällainen ilveily olisi tietysti saanut
jatkua miten kauan tahansa:
ellei "kapteeni Barker" olisi joutunut)
todistajaksi erääseen konkurssi
juttuun. Oikeudessa. jossa
''kaipteenin" piti tehdä vala. saatiin
selville hänen oikea nimensä, ja silloin
oli *kapteenin. suuri johtajaura
lopijssa. Tapahtuman johdosta syntynyt
skandaah pakoitti f aseistit
juopumaan tunnustetusta J a suku-pUbUsestl
sairaasta johtejastaan
Mutta "kapteeni Barkeriii" ura
päättyi loistavasti. Hän sai näet
kuvansa kaikkiin alkaansaseuraaviin
rnaailmanlehtiin, jotka pitivät rouva
Smithlä eräänlaisena ihmenalsena.
Lentoon fascistelhin kerrotaan tämän
Baker-paljastuksen vaikuttaneen
inaseintavasti. Se onkin luonnollista,
sillä paljastus on omiaan
gaattamaan koko fascistiliigan huonoon
valoon- Vakavasti voidaan näet
epäillä, etteivätkö vissit ihenkilöt
fascistien piireissä, joissa "kapteeni
Barker" seurusteli, olleet tietrtsla
kapteeninsa naisenisuadesta; Ja sellaiset
epäilykset eivät vaimastikaan
lisää sitä karaätusEa," jota" Löntöbiä'
fascistit toivovat käiipmikinsa väi-estöltä.
V. 1833 tapahtui toinenkin samansuuntainen
merkittävä tapaus
nimittäin se, että Helsingin satamassa
kävi toukok. 30 p:nä enslmäinen
't|öyrylaiva(, rieisarlllinen
"Ischora", joka kesäk. JO p:nä toi
itse "harin majesteettinsa" Nikolai
I:n puolisoineen ensimälselle retkelleen
Suomeen. Tapaus oli silloisten
kuvausten mukaan oikea
merkkitapaus nuorelle pääkaupungille,
kun saatiin nähdä satamassa
höyryvoimalla kulkeva laiva, lisäksi
senalkuislhi oloihin verrattuna uhkea
keisarillinen laiva, ja sillä Itse
"majesiteettl". Tapausta pidettiin niin
merkittävänä, että sen muistoksi
pystytettiin vleläldn nähtävissä oleva
klviobeliskl sille palkalle, jossa
höyrylaiva laski rantaa. Kolmea
vuotta myöhemmin ruotsalainen
höyrylaiva "Solide" saapui Suomeen
ensiraäisellä säännöllisellä matkalla
Tukholmasta Turkuun. Matka vei
30 tuntia, sensijaan kuhi sama matka
nykyään tehdään 12 tunnissa.
Sillävälin oli Turkuun perustettu
suomalainen^ höyrylalvayhtlö, jok\
keväällä 1837 aloitti säännöllisen lll«
kenteen Tukholman'—- Turun —
Helsihgln — Tallinnan.— Pietarin
välillä kahdella höyrylaivalla: "Stor-fursten",
rakeimettu 1836 Lontoossa
132 jalkaa pitkä, 18 jlk. lev.eä sU-pihuoneitten
välistä ja varustettu
80-hevosvohnklsella koneella, ja
"Furst Menschikpff", rakennettu T u run
lalvavelstämöllä, 135 jlkJ pitkää
20 'jlk. leveä, äöyrykone oli 90-he-vcsvoimainen
ja tehty Motalan konepajassa
Ruotsissa. , Sama yhtiö
hankki v. 1839 kolmannen, "Murtaja"
-nimisen laivan, .•sekin rakennettu
Turun veistämöllä; kone oh
Motalasta. Jos yielä mainitaan höyrylaiva
"Uleaborg", rakennettu Oulussa,
39 hevosv. kone Ruotsista.
"Hlelsingfor^', rakennsettu Turussa
1833, 13 hevosv. xone Fiskarsin
konepajasta, "Suomi", rakennettu
Turussa, 18-hevc£a. kone myöskin
Fiskarsista, "Viborg" ja "Nordvakt",
englantilaista alkuperää, seka pari
höyrypurtta, niin on esitetty Suomen
enslmäinen höyrylaivasto. Itämaisen
sodan maan meriliikenteessä
aikaansaaman keskeytyksen jälkeen
perustettiin uusia yhtiöltä, joihin
hankittUii uudet, paremmat laivat
V. 1870 höyrylaivojen ja höyry-pursien
luku nousi K/:een.
Samoihin aikoihin englantilaiset
olivat aloittaneet säännölhsen liikenteen
Stiomen satamiin, raVsä. antoi
Intcä perustääiaän uusia suomalaisia
lalvanvarustajayhtiöitä kilpailemaan
Itämeren ulkopuolella
Niin perustettiin' v. 'iffl4 Vaasassa
"Pöhjanmeröa osakeyhtiö" ja v. 1883
Suomen hSyrslälva-osakeyhtlö, joka
on" oloihin katsoen saavuttanut suu-renmolesh
nienestykesn. Nykyään on
tänä yhtiöllä kyinmeniä höyrylaivo-
Voidaksemme oikein ihailla tulitikkuja
olisi meidän mentävä vilU-kansam
keskuuteen. Siellä mustat
luonnonlapset kerääntyvät valkoisen
matkustajan ympärille ja katselevat
Ihmeissään ensi kerran, eläissään
kulttuuri-ihmistä. Mitään pahaa
tarkoittamatta hän ottaa esille tulitikkulaatikon
sytyttääkseen sikarm-sa;
kevyt kädenliike ja liekki leimahtaa,
mutta mitä? — Musta katsojajoukko
vetäytyy kauhitsuneena
taaksepäm ja läkenee huutaen:
VNoita. noita!"
Nämä neekerit eivät olseastaan
ole villi-Ihmisiä; hekin ovat tulen
herroja. He lämmittelevät Itseään
sen ääressä ja valmistavat metalle-jG
sekä takovat rautaa sen avulla.
Mutta he hankkivat folta vielä sangen
alkuperäisellä tavalla, joko lyömällä
terästä pliklveä vasten taikka
kaikkein vanhimmalla, voimia kysyvällä
tavalla, hankaamaUa kahta
kuivaa puupalasta vastakkain. Simä
saa vuodattaa monta hikikarpaloa
ennenkuin kaivattu liekki lehnahtaa
ja päällepäätteeksl se el aina sittenkään
onnistu. Mutta valkoinen Ih-mhien
sytyttää tulen silmänräpäyksessä.
Mistä tämä johtuu?
Viime vuosisadan alkupuolella kemistit
keksivät useampiakin aineita,
jotka eri olotiloissa syttyvät paljon
helpommin kuin kuiva puu tai kääpä.
He huomasivat myöskin, että
kloorlhappoinen kali, jota nykyään
usein käytetään kurkun huuhteluun
kaulataudlssa, hajautuu ja sytyttää
palavia aineita, Jos se tulee kon-sentreerätun
rikkihapon yhteyteen.
Näiden havaintojen perustalla valmistettiin
enslmätset tulitikut. Pienen
tikun pää ympäröitiin rikillä,
jonka päälle siveltiin kumia ja
kloorlhappolsta kalla. Jos tämä t l -
kunpää sitten kastettiin rikkihappoon,
niin räjähti kloorihappolnen
kali ja sytytti helposti palavan rlkhi
joka taas sytytti tikun. Näitä kastamalla
sytytettäviä tikkuja valmistettiin
jo vuonna 1812, ja ne olivat
sangen suosittuja. Rikkihappoa
oli pullossa, jonka suussa sisäpuolella
riippui pellavalankatukko. Pellavalangat
imivät itseensä rikkihappoa.
Kun nyt tahdottiin sytyttäil
tulitikku, 'vedettiin lankatukko pois
pullosta ja sillä kosketettiin tikun
päätä, joka "tästä syttyi. Niin tuli
klporlhappoisesta^ kalista tulenlähde
iliiniskunnalle' '; , !
Samaan aikaan keksittim tällä
suolalla, olevijin multakin sangen
tärkeitä oinlriaisuuksla. Jos sitä sekoitti
erilaisten ; aineitten,. kuten
esim. rikklantimonin kanssa, niin
siltii tuli sekoitus, joka'" räjähti kolahduksen
tai kovan hankaamisen
vsikutuksesta. . Wurttembergilälnen
iiä^nrasrer-henee ollut..ensirnäinen
•jonka päähän pisti käyttää tätä
sekoitusta tuUtikkujen 'valmistuksessa.,
Hän varusti tikun toisen pään
sisälsi 50 osaa arabikumla, 10 osaa
Itloorlhappolsta kalla ja 20 osaa rlk-kiantlmonia,
kastoi tähän seokseen
fikun rlkltetyn pään ja antöl sen
kuivua. Tällaisen tulitikun sytyttäminen
oli'vielä jonkun verran vaikeat.
. Sitä varten tarvittiin pieni
kappale hiekkapaperia, Joka taivu
tcttlin kaksinkerroin sormien välissä.
Tikku uisteltiin väliin ja hangattiin
edestakaisin, samalla kuin
paperia puristettiin sormien välissä.
Kekshitö ei ollut vielä täydellinen.
Tikun päät lohkeilivat usein
Kaikessa tapauksessa oli kuitenkin
sytytysalncltten valmistajille, jolta
jo silloin oli -sangen lukuisasti, näytetty
olkea suunta, ja yleensä pidetään
Kammereria tulltlldcuteoUisuu-dcn
Isänä.
Paitsi kloorlhappolsta kalla tunnettiin
ei-äs toinenkui aine, jonka
avulla helposti voi saada tulta, n i mittäin
fosfori. Puhdas fosfori on
keltaista, läplnälorvää ainetta, joka
syttyy Ilmassa, jos sp tulee 50° :n
lämpimään. Tämä lämpömäärä
syntyy helposti hangattaessa keve-ästlkln
karkeaa pintaa vasten. Sen-pätähden
aljettllnkln pian . käyttää
helposti syttyvää fosforia tulitikkujen
valmistukseen, mutta enslmäl-
.set fosforltlkut olivat sangen puutteellisia
ja vaarallisia. Puhdasta fosforia
oli säilytettävä vedessä pieneen
pulloon suljettuna, sieltä pala
palalta ylös ongittava ja sytytettävä
nahkaa vastaan hankaamalla.
Kun Kammerer el ollut tyytyväinen
siihen sekoitukseen, jota hän
ensin käytti tulitikkuja valmistaessaan,
niin hän keksi toi^n, joka
sisälsi kloorlhappolsta kalia' ja fosforia.
Nyt eivät tuUtikut enää pettäneet,
sillä fosfori syttyi kevyestä
hankaamlsesta ja hajaannutti kloo-rihappolsen
kahn, joka samalla synnytti
tarpeellisen määrän happea
rikin sytyttämiseksi ja vilkkaan palamisen
aikaansaamiseksi Tämä
keksintö saavutti tunnustusta, ja
pian' perustettiin Wieniin ensimäi-set,
suuremmat fosforltikkutehtaat
Mutta näissäkin tikuissa oli vielä
suuria puutteellisuuksia. Fosfori- ja
kloorihappolnen kaiisekoltus räjähti
sellaL |
Tags
Comments
Post a Comment for 1930-01-11-03