Vapaus, May 28, 1929

              8iva 2 TJistalna, toukok. 28 p:nä — Tue&, May 28 No. 125 — 1929
VAPAUS ^ C u s d n tjMUtttm «isoa IbeskusMU)*. D a i * ! / SaOtP
T O I M I T T A J A T :
S . C. KEO, A- VAAKA (««aUu»). B. A. TENHL-NEN, a. TEHK<WE». M. POHJASSALO.
Xa^Mnd at tbt Von OtSem Depitmaa, Otu«*. sa *ccos<I eU» euzttf.
VAPAOS (titertr) • .
TILAUSHINNAT i * ^- n-
1 »k. U S » . « kk. I 2 Ä . S kk. t l . » i« 1 kk. « 1 X 0 . — yhijntitcniia IM Sooaoe» lak. »na«a»
iUe: » »k: «64)0. 6 kk. «SÄ. S kk. S24I0 J» l kk. fIXO. .
nJUOTUSHIN-HAT VAPAUDESSA! - _ oi,
XblcralkloUaotakM* flÄ) kert». « 2 X 0 kak» kot*». — AnoUittooo «•«mefll»
ptht.r.»m.. — KmesKmiinoiliaotQkMt SOe k«t«. ttJ» » k«i*«. - SnfTJ^ilmo^i^ «•« kot»
•rae 3 kertÄ. — AttsloCToilootuk^. KJOO k«t.. » 3 X 0 k*k« k « t « . - '^'^'^'^ Stf^JTtl
— K«oIeauiljD0(ak«et » 2 4 » ken», SOe liUmak*» kiiUMUiucclu t»4 nai^tninjUi. — H«tet««iö««ot J »
•w>teiW«kMt ioe kem, » 1 4 » kolae k«rt«, — TJMfiisHaotuiita i» Uii»to««t»ttn»n«» o», »««ilit-
MMM, - BhcteUirS iliiotoihinU ctokJUvea.
Uktsea ^anairn flaotoMca piiiä oIU kooturri»» keUo 4 ip. tliBf«tr'n^«P"*«'» ciScUIicJ «rkipiifing.
V.pM. dw t o t o i i M : Hoot>rait« =07. l£.ek<7 BoiUiac. 4 D«h«a St. Pakelia S36W.
V.p.B<J«a konttori! Liberty BaJMia*. 57 Lon» St. Poh«lia 1*38. Pciicfcu: Bos « . S^ft^y, Oat.
V«pio4«a paiao ja i a t o i o o : LU>crt7 P»'"'"f. 57 Loraa St. Pdhella »«7W. •
CeacnlVrntiiiiic r»te«. 75s per eo!. laeh. Uiaianm d»a»«e. for iJn«Ia iaaertioa. 7Se. Tha Vapaaa
•l lka:bew'«4iani*ii)( «»niiim aooez the PiaaM *eepla.'te
I M e«te » a i M B takaoaa aaa *a«us<u eBaiBui»efa käfjeeaeeaaa. kajottakaa •odelieea Eikkaeaboäujaa
f^t* niiiilli pio»«!li; J. V. KA.N.NASTO, »iilikrCThaiiaia. ^
Ydinkysymykset Englanmn vleisvaaleissa
Brittiläisissä yleisissä vaaleissa esiintyy kommunistinen puolue en-eimmäisen
kerran itsenäisesti ja on ainoa selvä työväen luokkaohjelman
edustaja kapitalismin kolmea puoluetta vastaan. Konservatiivi ja libe­raali
puolueilla on miljoonia käyteuävissään vaalien rahastamiseksi,
sekä voimakas sanomalehdistö. ^Työväenpuolueella" on vielä miljoonien
kannatus, huolimatta siitä, että se on'' antautunut nykyistä yhteiskuntaa
tukevaksi kolmanneksi puolueeksi, ja huolimatta laajojen joukkojen
luottamuksen horjumisesta suurlakon petoksen seurauksena, voi am-mattiuniojohto
värvätä joukkoja työväenpaalueen tueksi.
Kolmen kapitalistista yhteiskuntamuotoa edustavan puolueen ohjel­mat
eroaa hy\-in vähän siinä miten kapitalistinen järkiperäistyttäminen
(rationalispirainen) voidaan kiihoittaa ja tehostaa maan pelastamiseksi
taloudellisen kriisin pintehestä. Konservatiivipuolue jakaa valtioapua
suurille kapitalistisille teollisuusyhtymille. Samaa on myös ajanut libe­raali-
ja laborpuolueet, vaikkakin ne nyt kiistelevät keskenään siitä,
kumpi ensin esitti valtion tukea teollisuudelle. Kommunistipuolue on
siis ainoa, joka selventää kapitalistisen rationalisoimisen työläisten etu­jen
vastakkaisena ja pyrkii kokoamaan työläiset taisteluun sitä samoin
kuin kaikkia "teollisuusräuhan" petollisia suurnitelmia vastaan.
Kolmen puolueen pyrkimyksenä on brittiläisen valtakunnan selit­täminen
itsehallinnollisten kansojen liitoksi ja siirtomaakansojen orjuu­tuksen,
Egyptissä, Intiassa y.ni., salaaminen. Ainoastaan kommunisti­nen
puolue julistaa vallankumouksellisen yhteisrintaman siirtomaiden
orjuutusta vastaan ja täydellisen itsenäisyyden puolesta, sekä takeeksi
tästä on asettanut kaksi ehdokasta Intian kommissionin "työväen"-edusta-jia
vastaan.
Brittiläisen imperialismin politiikan ja näiden vaalien keskeisin
kysymys, tulevan sodan vaara, visusti jätetään sivuun kaikkien kolmen
puolueen ohjelmassa. Kommunistisen puolueen itsenäinen esiintyminen
vaaleissa paljastaa tämän kysymyksen yhteydessä jcapitalistisen sotava­rustelun,
mikä sisältyy toisten puolueiden ohjelmiin, sekä osoittaa tien
sodan vastustamiseen ja imperialistisen sodan muuttamiseen sisällisso­daksi
ellei sitä voida estää. ,/
Kommunistipuolue on asettanut vaaliehdokkaat 26 vaalipiirissä,
vaikkapa täytyykin asettaa jokaista ehdokasta kohden 150 puntaa, mutta
puolueen ohjelma.ja taistelu paljastaa kapitalistisen vaalijärjestelmän,
joka estää köyhälistöläis-cdustajäin ehdokkaaksi asettamisen.
Siellä missä ei puolueella ole itsenäisiä ehdokkaita, kehoittaa puo­lueemme
kieltäytymään äänestyksestä, paitsi missä. "työväen"-puolueen
ehdokkaat hylkäävät puolueensa kapitalistisen ohjelman ja julistavat
kannatuksensa työväen luokkavaatimuksille, kommunistipuolue kehoit­taa
tukemaan heitä.
Kommunistinen puolue esiintyy selvällä luokkaohjelmalla kapitalis:
tista. järjestelmää vastaan, taistellen kapitalistista rationalisointia vas
taan ja työväen jokapäiväisten taistelukysymyksien' puolesta, siirtomai
den kansojen orjuutusta vastaan, imperialistista sotaa vastaan ja kapi
talistisen diktatuurin paljastamiseksi, seisoen työväenluokan kokonais­etujen
tulkkina ja taistelujen johtajana, lopullisena päämääränä vallan­kumouksellinen
valtaan nousu, kapitalismin kukistaminön ja työväen
hallituksen perustaminen. ^
K E S K U S . . . . •
&iglantilais4unerildaisten ristiriitaffl syistä
New York Timesin kirakausiiul-. pyritään talaamaan. ne on vedet­tävä
täyteen päivänvaloon, jotta m i l ­joonat
miehet ja naiset jokaisessa
maa-^tsa saattavat tulla tietoisiksi s i i -
kaisu&sa. Current Hi^toryseä, julkais­taan
seuraava mielenkiintoinen selos­tus
englantilais-amerikalaislsta risti­riidoista!
Analyysin tekijä on Lon­toossa
ilmestyvän Labor Montblyn
toimittaja, R. PpHme Dutt.
Mikä on Anglo-Amerikalaisten suh-teitten
tulevaisuus? Tänään on t u l ­lut
kaikille selväksi, että tämä kiis­takysymys
on vallitseva kysymys
kansainvälisessä politiikassa ja että
Sairashttone-trageiia
Sadankahdenkymmenen hoidokin kuolema Clevelandissa, Ohio, on
tulosta siitä järkiperäistyttämisohjelmasta, joka ulottuu paitsi teollisuuk­siin
myöskin sairashuoneisiin, lausuu eräs toverilehti, jatkaen: Se on tu
losta sellaisesta' huolimattomuudesta ja välinpitämättömyydestä, joka ka­pitalismin
vallitessa vain saattaa olla mahdollista. Kuolemaa ja onnetto­muutta
tuottava räjähdys sanotaan olevan lähtöisin sairashuoneen valo-kiivaushuoneesta.
X-säde taitavasti käsiteltäessä on kieltämättä suureksi
avuksi tieteelle tautien syyn tutkimiseksi ja parannuskeinojen valitsemi­seksi,
mutta taitamattomasti käsiteltynä ja tottumattomien mekanikkojen
. käsissä se saattaa muodostua sangen tuhoisaksi varsinkin avuttotnien sai-raitten
keskuudessa. X-sädettä on käytietty pitkät ajat hy^'ällä menestyk­sellä.
Käytetäänkö mainitussa sairashuoneessa luonnon kaasua^ jonka aine­pitoisuus
on vaikeammin kontrolloitavissa kuin valmistettu kaasu. Ovatko
johdot kosketuksissa tulenarkojen filmien kanssa. Lehtien tiedonannot ei­vät
vastaa näihin. Kyspnys koskee pikemminkin experttisyyttä, se o]n
taitavuutta sähkövoimien käytössä tulenarkojen aineitten läheisyydessä.
Nykyisin pyritään kaikkialla kustannusten supistamiseen, se on järki-peräistyttämään
yksinpä sairashuonepalvelustakin. Jos tottumattomat
henkilöt käsittelevät asiantuntemusta vaativia laitteita, niin siitä seuraa
onnettomuus. Liikemiesmäisten menetelmien sijalle täytyisi tulla inhi-millisemmät
menetelmät ja A-alvonta, joka perustuisi järjestyneitten työ-
Iäisten peräänkatsantoon. • \ ' • ^.
Huomioita ja huomautuksia
Brittiläisen ja ranskalaisen imperialismin käytettävänä Neuvostoliit­toa
vastaan oIe\'an Balkanin pikku ententen neuvottelu alkoi joku päivä
sitten Pragissa, Tshekkoslovakiassa. Tshekkoslovakian, Jugoslavian ja
Humanian hallitusten edustajat kokoontuivat keskustelemaan näit­ten
maitten välisistä sopimuksista, joista eräässä määritellään, että
Tshekkoslovakian tulee varustaa Rumanian armeija ammukkeilla ja an­taa
sille yleistä sotilaallista apua Neuvostoliittoa vastaan hyökättäessä.
Imperialistista kapitalismia ja sen sotavarusteluja ja Neuvostoliitto:
vastaisia sota-aikeita vastaan kokosi yhden Balkanin pikku ententeen kuu­luvan
maan, Tshekkoslovakian kommunistipuolue kymmeniätuliansia työ­läisiä
mielenosotukselle vappuna, nim. Pragissa 25,000, Orlaussa 10,000,
Reichenbergissä 7,000, Bratislavassa 4,000, j.n.e. Sielläkin kommunisti­puolue
valmentaa työväenluokkaa lähestyvän imperialistisen sodan va­ralle,
sotien synnyttäjän, kapitalismin kukistamiseksi.
Mutta fascisti-Puolan pääkaupungin. Varsovan sosialidemokraattien
"vappujuhla"-kulkueessa kannettujen voimalauseitten joukossa komeili:
"Eläköön Pilsudski!"
Sosialidemokratia cn fascismin kanssa vhteisrintamassa!
ze on kysymys, joka hyvin Ukeisesti
koskee ei ainoastaan Yhdysvaltain ja
Suur-Britannian asukkaita, mutta jo­kaista
maata maailmassa ja että se
hallitsee koko maailmanhistorian t u ­levaa
perspiektlivlä (tulevaisuuden nä­köalaa).
Kahden viimeksi kuluneen vuoden
ajan kasaantuvat painostukset j a jän­nitykset,
jotka mitä voJmäkkaimmal-la
tavalla tuotiin j>äivänvaloon Gene.
ven - laivastokonferensslssa 1927 ja
englaotilals-ranskalalsen laivasto-so­tilassopimuksen
johdosta syntyneen
kriisin kautta 192S, ovat kummassa-km
maassa pakottaneet tämän ky­symyksen
etualalle näitten kumman­kin
maan yleisessä elämässä j a tie­toisuudessa.
On mahdollista, että vä­littömässä
tulevaisuudessa itse tä­män
jännityksen painostus j a se uh­ka,
joka paljastettiin, tulee^ johta­maan
toimenpitelsito, sekä että seu­raavan
kahden vuoden kuluessa mej
saatamme nähdä toisiaan seuraavia
sovitteluyrityksiä, jotka lähtevät kum-maltakih
puolen, uusia toimenpitei­tä
laivaston rakennuttamisen rajoit­tamiseksi,
uusia mahdollisia määri­telmiä
ja lisäyksiä laivastolakeihin
ja uusia yrityksiä kohden likeisem-pää
maailmanlaajuista yhteistoimin­taa.
Tällaiset vaihtelevat, kärkevät k r i i ­sit
ja jänmtykset, joita ovat seuran,
neet tyynemmät välipäät j a sovittelu­yritykset,
ovat olleet luonteenomaisia
Jokaisen maailmanlaajuisen laajan as­teisen
vihamielisyyden kehitykselle.
Samalla tavalla seurasivat 1905:n ja
1911 :ri kriisejä, jotka olivat alkusoit­tona
1914 :n maailmansodalle, laivasto-juhlapäivän
neuvottelut j a Haldanen
poliittinen toivioretki Berliiniin. Oli­si
'vakava virhe yliarvioida näitä eri
tapausten piirteitä kummallekaan
suunnalle ja liioitella enempää yhä
kasaantuvan vihamielisyyden tilapäi­siä
myrskyjä kuin välipäitäkään, k u ­ten
on tapahtunut 1928:n kriisiä seu-ranneis-:
a sanomalehtien hysteerisis­sä
mielenpurkauksissa, taikka tuudit­taa
itseään vanhurskaan lepoon ja
rauhaan niitten sovitteluhengen merk­kien
ja osittaisten sopimusten vuok­si,
Jpita on ilmaantunut. Realistisen
pcliittisen tarkkailun on tutkittava
vakavammin ja syvemmin pohjalla
työi3kenteleviä voimia, sekä sitä suun­taa,
mihiii ne liikkuvat.
Tässä artikkelissa tehdään joritys
tutkia nykyisen viharnielisyyden - j o i ­takin
piirteitä isikäli kuin ne ovat
kehittjmeet ja sen seurauksena syn­tyneitä
maailman politiikan ryhmitty-neisyykslä,
jotka osottavat merkkejä
siitä, että ovat muodostumisen pro­sessissa.
Tällä hetkellä saattavat j o h ­topäätökset
näistä kysymyksistä olla
ainoastaan valmistavia; mutta siitä
huolimatta on välttämätöntä heti alus­ta
pitäen — pitäen mielessämme v i i -
meisen iriaailmansodan selkämme t a ­kana
olevat kokemukset — yrittää
tä mitä tapahtuu ja jotta ne ajtdssa
saattavat kohdata heidän edessään
olevat probleemit.
Erään Cinrent Historyn kirjoittajan
toimesta (J. T. Gerould, artikkelissa
"Merien vapaus": helmikuun nume-rossa.
1929) esitettiin amerikalainen
näkökohta merien vapaus-kysymyk- heikompi, on sitäkin
kan maailmanhegemonia on täydelHs-tytetty.
Yhdysvallat, joka on taloudellisesti
voimakkaampi, on potentsiaalisesti
voimakkain sotilas- ja laivastovalta.
Mutta se e l vielä ole täydelleen muut­tanut
taloudellista valtaansa sna,tee-giseksi
vallaksL Tämä on se polku,
jolle se nyt on astumassa kehittämäl­lä
itselleen laivastoa, joka on kylliksi
voimakas kohtaamaan Britannian l a i ­vaston,
kuten Saksa ennen siSä teki,
vaikkakin pienemmillä menestyksen
mahdollisuuksilla kuin Yhdysvallat.
Britannia, joka on taloudellisesti
neitä j a kaikkia työläisiä kohtaan ? E i
sovi Se lojaalisuus mitä on monen
työläisen taholta osoitettu epämääräi­sille
työläisten vihamielisille aineksille,
olisi lopetettava. Se veljeily ja kans­sakäyminen,
kuin on tapahtunut, ei
saisi enää jatkua. Ne ihmiset joita
työväen pyrkimyksien viholliset kokoa­vat
kamattajikHeen. k u i n ne lyöttäy­tyy
rehellisten työläisten kanssa kans­sakäymiseen
ei ole muussa kuin p>a-h
a q c a tarkoituksessa tehty. He koettaa
lyödä työväen pyrkimykset alas, saada
työläiset hyvin huonoon asemaan ja
^ vainotuksi, se on heidän pyrkimyk- ...
s u ^ ^ i i a ' i s e n s ä j a toimintansa tarkoitus. P a l k - i ; u " ' ^ k ; ; t u s t a 'varten"pidetystä" ata-
Vapauden pnoinstns-taistelii
U R H E I L I J A T LIITTYNEET A \ T S -
TUSRDJTAMAÄN
Vapauden konttoriin on Levackir..
Ont., voimistelu- ja urheiluseura S i -
satoverit lähettänyt $22.65, käytettä­väksi
Vapauden j a tov. Vauiran puoluE-tustarkoituksiin.
- M a i n i t t u erä oli saa.
näköiiohta merien vapaus-Kysymys-. a c i i i . o m i * i , u n o i « ^ ^ TT^T u a n ^ a h*» tn\vnn «aaria iollakin t a v a l -'
sessä. Siinä oU yhdinicohtana: "Mei-'syyllä ajettu etsimään strateegma ^ ^ ^ " ^ ^ , ^ 2 ^ 1 ^ j o S t ? ja
dän historiamme alusta lähtien on 1 diplomaattisia yhdistelmiä l^etakseen, l a ^ ^ t a a n t u m u l ^ l h ^ ^
ollut olemassa ristiriita merien
paudesta".
Tämä on totta. Sutä huolimatta oi>
vihamielisyyden luonne maailmanso­dan
jälkeen niin radikaaUsesti muut­tunut,
että ei voida yksinkertaisesti
pitää tätä vihamielisyyttä entisen Jat­kona.
E i myöskään voida pitää r i i t ­tävänä
kysymyksen ratkaisuna alottei-ta,
joitten tarkotuksena on yksinker­taisesti
"korjata entistä merilakia.
Tämä muutos ei ole ainoastaan pal­joutta,
mutta myöskin laatua käsittä­vä.
Tänään ei tätä ristiriitaa voida
perätä pelkkänä välittömänä laivasto­kiistana,
joka on kärkevin ilmaisu­muoto,
vaan sitä on lähdettävä pe­räämään
koko taloudelliselta j a kau­palliselta
alalta, maailman jokaiselta
kolkalta, jokaisen johtavan teollisuu­den
ja raaka-atoelähteitten alalta, vie­läpä
eeUalsUtakin aloUta kuin k i r j a l ­lisuuden,
elävien kuvien ja opiumi.
kysjrmyksen alalta, puhumattakaan äs­keisestä
pelastusarmeijan kiistakysy­myksestä,
jossa tämä kysymys räi­keästi
tuli ilmi (heijastuksena ylei­sestä
imperialistisesta ristiriidasta ja
siitä tosiasiasta, että yksinpä pelas­tusarmeijalla
on osansa esitettävänä
imperialismin tj|3aseena nyt, kuten
viime maailmansodankin aikana —
SKt.) Yksi ainoa tosiasia saattaa
kuvata tätä muutosta. Aikaa ei näet
va- kohtaamaan tätä kilpailijaansa.
(Jatkoa.)
j monet taistelee
! takia omia pyrkimyksiään vastaan
• saamatta mitään etua. — Kirjeenvaih­taja.
Kiitämme rehtejä työläisurhellijoita
solidarisuuslah jastaan!
Ti i i i i i i j i SauItSte. Marien DDtisia
T A A N T U M U K S E L L I S E T VOIMAT
koettaa jotain toimia, tehdäkseen i t ­selleen
ja vanhoilliselle ajatusmaail­malleen
jotain hyötyä, josta he luu­lee
saavansa vielä joskus runsasta he­delmää.
K i m heidän toiminnallaan el
ole mitään pohjaa, ei mitään pää­määrää
joka johtaisi ihmisten kehi­tykseen
ja opastukseen, n im heidän
toimintansa silloin kohdistuu inhoit-taviin
valheisiin j a rumiin ilmiantoi­hin,
joilla he koettaa, j a jossain mää­rin
onnistuvatkin, katkeroittamaan
kanssaihmistensä elämää. Sanotaan
etsiä j a pitää tarkoin silmällä viha­mielisyyksien
jokaista uutta kehitys-valhetta
Ja diplomaattisia kombinat-siooneja.
jotka aiheuttavat uuden so­dan
vaaran etualalle nousemisen. Sel­lainen
ajattelutapa, j o k a . pyrkii nä­mä
kysytijykset »ivuuttaieiaan, taik­ka
joka yrittää ne peittää yleisillä
lolhduilla hyvästä tahdosta Ja rau­han
toiveista, on perin pohjin arvo.
ton suhtautumistapa j a parhain mah­dollinen
sotaprosessin auttaja. Päin­vastoin
jos sellaiset kysymykset nou­sevat
etualaUe Ja sellaiset merkit t u ­levat
näkyviin. Jos taloudelliset voi­mat
Ja strateegiset valmistelut näyt­tävät
vievän sotaan, niin silloin on
välttämätöntä, että silloin kun niitä
; ole paljoakaan vierähtänyt siltä, kun
lordi Greyllä oli tilaisuus julistaa.,
että sinä vuosikjmimenenä, jonka lä­pi
mentiin ennen viimeistä maailman­sotaa,
sivuuttivat Britannian laivas­to-
ja sotllasekspertit ama sotalaskel-mia
tehdessään sodan mahdollisuuden
Amerikan Yhdysvaltojen kanssa. Tä­nään
el tätä enää voida sanoa. Sil­lä
Jos kummankin puolen, se on B r i ­tannian
j a Yhdysvaltain laivasto- ja
sotilasekspertelltä voitaisi saada avo­mielinen
vastaus scuan mahdollisuu­desta
Britannian ja Yhdysvaltain vä­lillä,
niin se varmastikin osottaisi
jotakin päinvastaista.
Amerikan nousu johtavaksi
maailmanvallaksi
Mitä on tämän muutoksen takana?
Epäilemättä yksi suuri tosiseikka en­nen
kaikkea — Amerikan Yhdysval­tain
nousu maailmansodan jälkeen
maailmanvallaksi, ensimälseksi maail­manvallaksi.
Ennen sotaa oli Yhdysvallat vielä
suhteellisesti eristettynä maailmanpo­litiikan
päävlrroista. Sen päätehtävänä
oli silloin vielä valloittaa omat alueen­sa
ulottamalla vaikutusvaltaansa muu­hun
osaan Amerikan mannerta. Se oli
sillom vielä Europan velallismaa. Sen
pääasialliset maastavientitavarat oli­vat
silloin vielä ruokatarpeet ja raa­ka-
aineet. Kaikki tämä oli nopeassa
muutoksen prosessissa. Mutta sodan
pakkopaita oli se tekijä, joka kypsyt­ti
puolen vuosisadan kehityksen muu­tamissa
vuosissa, muutti Amerikan ja
Europan väliset suhteet j a johti maail­man
uuteen kehitysvaiheeseen, se on
Amerikan finanssiaallseen j a talou­delliseen
hegemoniaan (johtaja-ase­maan).
Kahdennekjonmenennen vuosisadan
kahden ensimälsen vuosikymmenen
kuluessa olivat Saksan Ja Englannin
väliset ristiriidat vallitsevat Imperialis­tiset
ristiriidat. Näitten kahden Johta­van
maailmanvallan väliset ristiriidat
alistivat kalkki muut kiistakysymykset
alaisuuteensa ja itsestään riippuvai­suuteen
j a muodostivat sen punaisen
langan. Joka.johti kalkkien tapausten
sotkun läpi maailmansotaan.
Suhteellisessa asemassa tapahtimut
muutos paljastuu silmiin pistävällä
tavalla seuraavasta tllastotaulukosta:
Britannian, Saksan j a Yhdysvaltain maastavienti
1913 1927
Maasta vienti
miljoonissa
dollareissa
Britannia 2,556
Yhdysvallat 2,448
Saksa 2,403
Prosenteissa
maailman­kaupasta
13.9
13.3
13.1
Maasta vienti
miljoonissa
dollareissa
3,447
4.758
2.428
Prosenteissa
maailman­kaupasta
11.3
15.6
8.0
Kansojenlilton kuukausibulletiinin mukaan marrask. 1928
Sodan kautta laski Britannia tär­keimmän
kaupallisen kilpailijansa
Saksan prosenttimäärän maailman­kaupasta
(yksinpä uudelleen virkoa-misen
toimenpiteitten jälkeen 1927)
13:sta prosentista 8: aan prosenttiin.
Mutta tehdessään siten se ainoastaan
tapasi vastassaan vieläkin voimak­kaamman
kaupallisen kilpailijan. A -
merikan YhdysvaUat, joka vuoteen
1927 meimessä monopolisoi itselleen
tähän mennessä kosliemattoman saa­vutuksen.
15.6 pros. maailmankaupas­ta
Ja muutti entisen pienen B r i t a n n i -
iasta jäljellä olemisensa $1,300,000,000
yUvoimaksi. eli lähes 40 pros. Britan­n
i a n tason yläpuolella olemiseksi.
Yhdysvallat ei tänään ainoastaan p i ­dä
, hallussaan maailman taloudellista
ja fmansiaalista hegemomaa. mutta
sen lisäksi etenee siinä vuosi vuodelta
nopeudella. Jossa se jättää kaikki k i l ­pailijansa
yhä kauemmaksi jälkeensä.
Britannia toisaalta ei ainoastaan me­ne
taaksepäin suhteellisesti, mutta
myöskin absoluuttisesti. Tästä huoli­matta
on Britannia vallitsevan r a ­kenteensa
pohjalla olemassa olossasvn
riippuvaisuudessa maailmankaupas­taan.
Tämä on ristiriitain tilanne, jo­ka
on paljoa voimakkaampi kuin van­ha
Anglo-Saksalalnen vihamielisyys,
joka aikanaan johti maailmansotaan
Tämä ristiriita bn vieläkin voimak­kaampi.
Sillä Britannian maailman­valta
on yhä edelleenkto voimakkain
maailmanvalta, joka siirtomaineen p i ­tää
hallussaan neljättä osaa maan-pallosta,
johtavaa osaa strateegisesti
ja laivastovoimansa puolesta johtavaa
asemaa. Yhdysvalloilla on verraten vä­hän
siirtomaita. Se finanssiaahsen ja
taloudellisen hegemoman verkko, jon­ka
se ,,j[X)tkee ympäri maailman, on
kullan j a arvopapereitten verkko. Sillä
ei ole aseitten j a llnnoltusjoukkueit-ten
verkkoa siroteltuna y l i maailman
vartioimaan pakkoluovuttamisen itsel­leen
irti puristamista. Britamaian
maailmanvalta on miekan maailmai^-
valta. Britannian aseet ja diploma­tia
on ulotettuina y l i maailman, missä
Amerika vielä etenee koettelemalla
epävarmasti tietään. Tämä epäsuhde
on voimakas käyttövoima tulevalle
yhteentörmäykselle, exmenkuin Ameri-vlhan
vallan ihmisessä asuvan perin­nöllisenä
luonnonvoimana j a se pitää
palkkansa. Tämän tosiasian edessä t u ­lee
jokaisen työläisen henkilökohtai­sesti
ajatella, määrätäkseen suhteensa
tapahtuviin asioihin ja ihmisten pyr­kimyksiin.
Uskontoa edustava kirkko pappineen
Ja kannattajineen Jättää monasti
syrjään uskonnolliset pyrkimyksensä
ja laupeuden työnsä. Unohtavat rak­kautensa
ihmiskuntaan ja asettuvat
muille yhteiskunnallisille aloille, koet­taen
sitä tietä saada omille yksityisil­le
eduilleien kannatusta. K u n he imoh.
taa rakkauden kanssaihmisiään koh­taan,
hiin tulee tilalle viha j a se: p a ­nee
monasti tekemään häpeällisiä te­koja.
Ajatteleville ihmisiUe ja tietoi­sille
työläisille se on hyödyksi, sillä
sen kautta selviää heille asioita jotka
ovat pysyneet epäselvinä.
Meitä suomalaisia työläisiä kohtaan
on rämä työläisten vihaajat tehneet
Jo monta syytöstä, mutta ne kaikki
ovat" rauenneet tyhjim, sillä el niissä
ole ollut todellisiiutta olemassakaan.
Nämä taantumukselliset voimat ovat
koettaneet saada uskomaan Canadan
sanomalehdistön ja kansan, että tääl­lä
pohjoisessa j a etenkin Timminsissä
on kommunismin suuret voimat j a hy­vä
maaperä, josta se lähtee muualle­kin.
Kun ei tarkemmatkaan tutkijat
huomaa täällä mitään erikoista olevan,
vain tavallisia työläisiä joilla on e-distysinlellsiä
pyhimyksiä, n im heidän
llmolttamisem:a ja kätyröimisehsä on
csclttautunut typeryydc'^.i siksi el
ole tullut sitä kuin he toivoivat. He o-vat
pettyneet suunnitelmissaan. He o-vat
luoneet pirunkuvia punaisista,
mutta kun ei ole todellisuutta takana,
mih he itse joutuu naurettavaksi. E i
he jätä mitään työväen pyrkimystä
tai ylitystä rauhaan, vaan koettavat
iskeä salakavalasti j a epäsuorasti niin
kilin on tapana epärehellisyyttä käyt­tävillä
ihmisillä. Joku aika sitten tuli
oikeudessa työväen osuuskauppa k u ­vatuksi
kommunistiseiksi liikkeeksi,
kun oli kysymyksessä heidän etunsa ja
häpeäliisyyteen asti menevät mene­telmät.
He haki asialleen etua, koet­taen
osoittaa osuuskauppaa senlaa-suomalalsten
kansalllskunniaa ja hy-^
vänsä. K u n ei heidän syytteellään o l ­lut
pohjaa, n im e i , he saaneet sitä
vaikutusta kuin halusivat työi/äen o-suuskaupalle.
Samoin joutui oikeu­teen
eräs tappeluasia, joka oli yksi
suomalaisten kansallisukunnitt ja hy­viä
tapoja vähempi nostattava juttu.
Asia oli kokonaan niitten suomalais­ten,
jotka ei ole järjestyneitten työ­läisten
kanssa missään tekiemislssä.
Tähän asiaan sekaantuvat seikat koe­tettiin
saada niitten syyksi, jotka e-dlstää
työläisten pyiklmykslä. Oikeu­dessa
selvisi seikkoja, jotka paljasti
millaista väkeä on nuo työläisiä pai­nostavat
amekset. Kiimplkaan asiaan
kuuluva ei ollut Järjcstsmeislln kuulu­va,
vaan oli toinen klrkkokuntalaisia.
Näistä pettymyksistään ei he ole op­pineet,
vaan edelleen jatkavat järjes­tyneitten
työläisten painostamista. He
ovat monella tavalla koettaneet mutta
ei ole onnistuneet ~~
Viimeinen, jolla he paljasti likaiset
tekonsa ja( raukkamaisuutensa, oli
suomalaisia lapsia kohtaan tehty
hyökkäys. Simä tuli täydelleen ilmi
heidän katalat aikeensa. Huomio tuli
suomalaisten lapsiin Ja kaikkim kom­munistisen
aatteen kannattajien lap­siin,
että on tutkittu ja pidetty s i l ­mällä
m i t ä he tekee. Kuitenkaan ei
ole tullut tutkijoitten taholta kuin k i i ­tosta
rfiille lapsille Joita on painostet­tu.
Vappujuhliin joissa antoi ohjehnan
myös lapset, saapui viranomaisia ja
koulujen opettajia seuraamaan t i l a i ­suutta.
Eivät he oU mitään havainneet
Joka Johtaisi pahuuteen. Kaikki on
osoittautunut valheelliseksi solvauk­seksi,
joka on vihasta työväenliikettä
kohtaan johtunutta j a ovat menneet
n i i n pitkälle, että on turvauduttava
häpeälliseen valheeseen.
K u n ajattelee miksi he noin tekee,
n i i n tulee vakuutetuksi, että he halu-
A K A N S A TASALLA
on tämä paikkak}mta mitä tulee y l e i ­seen,
kapitalistisen maailman elämään.
Tässä joku aika takaperin eräs " i l v s -
ri" väärensi toisen miehen nimeä sen
verran että pääsi poliis*oikeuteen vas­taamaan
huonosta väärennystaidos-taan,
luonnollisesti saaden muutamia
päiviä vapaata leipää. E n muista " I i ­varin"
nimeä, ja mitäpä sillä sitten
tiedossansa tekeekään, he on vaan n i i ­tä
"pikku kämpläreitä" joista ei m i ­tään
opL
AUTOT HYRRÄÄ
myöskin täällä niinkuin muuallakin.
T.k. 23 pnä ajoi kaksi yhteen sillä
seurauksella, että toisen ajuri saatiin
kantamalla viedä pois j a auto raahaa­malla
toisen auton perässä. Toisen a u ­ton
ajuri pääsi kai sillä! että oli vaan
Jotam pöksyssä. Tomen on kai
vielä sairaalassa parantamassa paikko.
jansa. Siis autot runnaa kuten muu­allakin.
MYÖSKIN VIINAPRÄNNIT
runnaa hyvällä vauhdilla. Niitä on
täällä niin paljon, että piisaa useam­malle
miehelle ryypättävää. Paljon
o r k i n täällä miehiä jotka halusta vie
roponsa yhteiselle viina-alttarille, en­nenkuin
yhteispyrinnoissa uhraisivat
pennlnsä työväenliikkeen hyväksi. H a r ­va
päivä ettei näe suomalaisiakin h u ­malassa
huoijuUevän katukäytävillä.
Heittäkää hiiten semmoinen homma ja
tulkaa toverisakkiin j a yksissä voimin
tappelemaan viinoja vastaan eikä n i i ­tä
kannattamaan.
OSASTOTOIMINTA
on myös hyvässä menossa. Toiset o-sastot
j a alaosastot ottaa kesälomaa,
mutta täällä vaan kiritään toiminnas­sa.
Näyttämöllä vaan parannetaan
näytelmiä mitä kuumemmajEsi—ilpsÄ-tulevat.
Kesäkuun 1 ps.lvä näytellään
"Elämänkoulu" nuorisoliiton toimesta;
muuten sivumennen sanoen opettavai­nen
ja hyvä pala. Pioneerit esittää ke-säk.
8 pnä "Murrosajan mainingeissa",
parhaita lasten näytelmiä mitä olen
tavarnut. — Näytelmäseura esittää 15
pnä hauskuudestaan kuuluisan "Rau­tatierakennuksella",
jossa m.m. esilh-tyy
kuuluisa "Lapatossu".- Sitä ei k y l ­lä
soolaiset Jätä näkemättä. Pitäkää
mielessänne.
Hemäkuun 1 pnä esitetään kuuluisa
musiikkinäytelmä "Ajan laulu", joka
on suuritöisempiä musiikin puolesta
mitä meikäläisillä näyttämöillä näy­tellään.
Sitä varmaan yleisö katselee
ja kuuntelee mielihyvällä. — Tässä
välissä sanon laulajille, että käykää
harjoituksissa Ja jättäkää, autoreissut
sillä kertaa pois. Harjotukset on jo­ka
tiistai j a torstai kello puoli kah«
deksan Ulalla. Laulu on taidetta, ei
sitä voi oppia ilman harjoittelematta.
N i i n että pidätte mielesEäme "Ajaj>
laulu".
L O P U K S I
teen kysymyksen johon voi vastata
kuka vaan. Että mitenkä voi osasto-toiminnan
muodostaa semmoiseksi, et­tä
se olisi tarkotustansa vastaava. E t ­tä
Jäisi pikkukahnaukset pois Ja jo­kainen
tekisi työtä sen eteen, että työ­läiset
kaikki mttyislvät yhteen j a tun­tisivat
oman voimansa. — Jepettl.
maila tavalla kuin ne "rienaajan" k u ­vat,
jolta ennen pikkupoikana näin
kaikissa uskonnollisissa kirjoissa, vain
sillä-erotuksella, että yllämainitsemal-
SUOM. JÄRJESTÖN OSASTON
kokouksessa 8 prnä toukokuuta kes­kusteltiin
yhteisten kesäjuhlien vie­tosta
j a vaUttlln neljähenkinen Juhla­toimikunta
järjestön puolesta, joka
tulee olemaan yhteistoiminnassa pii­rto
muiden osastojen kanssa. Samassa
lani henkilöllä el ollut niitä sarven-tapaisia
päässään. Huoneet joita oli
kaksi joissa kävin, oli Järjestetty jon­kinlaiseksi
kahvilaksi, mutta juotava
jota siellä tarjoiltiini oli kaikkea muu­ta
kuin kahvia. Se maistui minusta
siltä jniin sanotulta vanhanmaan
"sumpilta", leivokset oli paistaessa
poltettu melkein mustiksi, niin että
ainoa mikä oli kunnollista, oli sokeri
joka muuten oli valmistettu B. C. S u -
gar Reflneryssä. Tämän seuran pitäi­si
pitää yllä täällä sitä lahtari-Suo.
men isänmaallisuutta, mutta kyllä se
päämaja ainakin vieraaseen vaikuttaa
enemmän niinsanotulta "Second
Hand" kaupalta kuin valistuksen keh­dolta,
sillä semät oli koristettu pape­rista
tehd3illä Suomen lipuilla, josta
tein sen johtopäätöksen että seuran
jäsenet ovat niin poikkinaisia että
ei ole varaa uhrata isänmaan hyväksi
r l l n paljoa, että VQisivat tehdä ne i -
sänmaan symiioolit vähän paremmas­ta
aineesta kuin paperista. Muuten ne
seuran Jäsenistä, Jotka minä satun
tuntemaan, eivät minun tietääkseni
viitsi täällä paljon töitä tehdä, vaan
koettavat kalkellaisilla ala-arvolsilla
hommilla viedä elämäänsä eteenpäto,
kuten esimerkiksi polllsiurkinnalla ja
mullia samantapaisilla toimilla. Se
minua kummastuttaa, että he kun
saivat sen "isänmaansa" vapaaksi, niin
miksi he ovat sieltä lähteneet tänne
vieraalle maalle nälkää ja kurjuutta
kärsim-ään kun he kummlnkm täällä
saarnaavat sen maansa suloisuutta ja
hyvmvointia.
K A L A S T A J A T
lähtivät Skeena-joelle koettamaan jos­ko
lohet ovat viisastuneet vai vieläkö
ne ovat yhtä hulluja, että menevät
heidän verkkoihinsa. Toivomme onnea
matkalle j a hyvää kalansaalista, mutta
samalla pahoittelemme kun heidän
täytyi. lähteä, sillä samalla lahti jou­kostamme
useita toimivia tovereita.
,r>_SAIRAUTTA^'^ v ^ „ , „ _^
on ollut paikkakunnalla jonkun verran ,
useita tovereista Ja toverittarista on
sairastellut, vaikeimmin on sairaana
toveritar Rombän, joka on jo sairasta­nut
useita kuukausia. Toivomme p i ­kaista
paranemista, sillä toveritar
Romban on yksi toimivlrnpia jäseni.
ämme niin suomalaisessa järjestössä
kuin kommunistipuolueessakin.
ENTINEN SOITON J A L A U L U N J O H ­T
A J A M M E
toveri Blom käväsl täällä Sylvan L a ­k
e l t a j a otti sen n i i n sanotun aviosii-pan
mukaansa kun meni täältä t a -
kaism. Toivomme onnea matkalle Ja
menestystä tulevalle avioelämälle.
P H R I N KESÄJUHLAHOMMAT
ovat jo hyvällä alulla j a tullaan Juh­lat
ylettämään Vancouverissa 29, 30
p:nä kesäk. j a l : n e n päivä heinäkuu­ta.
NUn että, ottakaapas pojat huo­mioon
Ja alkakaa harjoitella urhei­lua,
sillä siellä tulee olemaan lujat ot­telut
eri paikkakuntien osastojen vä-
Iillä viisiottelussa ja kahden mailin
viestmjuoksussa. Paikasta j a alkamis-ajasta
lähemmin paikkakunta- j a sa-nomalehtl-
llmotukslssa ensi kuussa.
— C.H.
Eri paikkakoiiinlta
na laivapuuseppien lakon aikana, ja
kokous päätti yksimielisesti eroittaa
yllämainitut henkilöt järjestön jäse­nyydestä.
Lataakirjasto. joka on jär­jestetty
uudelleen, on taas avoinna ja
on sen hoitajana toveritar Mattson.
N i i n että kalkki tiedonhaluiset, koet-takaapa
käjrttää lainastoa hyväksen­ne
ryt kun tulee kesä ja on hyvää
aikaa lueskella.
KÄV.ÄSIN TÄSSÄ
hiljakkoin katsomassa siellä Vancou-
. . . . . . verin suomalaisten "kulttuurin j a v a -
aisi lyoda kaiken työväen toiminnan listuksen kehdossa". eU niinkutsiÄm
ja saada omiUe pyyteilleen etua ja Suomi-seuran päämajassa. E i s e m d -
taantumuksellisille joukoilleen kanna- nustä ainakaan näyttänyt kovin va­tusta.
Sopiiko meidän työläisten s i - listuneelta. sillä-kun avasin-oven n im
yuuttaa nuo asiat kokonaan vaitiololla istui simä eteisen tapaisessa huonee;-
ja katsella miten nuo taant^unuksen; sa aivan ovea vastapäätä eräs mies­voimat
punoo .«usiä juonia .arjesty-^ henkilö, joka kaVMji meitä aivan sa-
Gardner, Alta.
Oikeastaan ei ylläoleva nimi so­pisi
osastomme nimeksi, sillä osas­tomme
ei todellisuudessa sijaitse
mainitussa paikassa, sillä se on mel­kein
asumaton. Mutta voihan sitä
toisekseen sanoa, että ei nimi mies­tä
pilaa.
Kiertävä puhujakin kävi ' p a i k k a ­kunnallamme
huhtikuun 22 pnä,
kokouksessa keskusteltun järjestön mutta kelirikon kuin mvöskin sen
jäseniä A. Väisästä j a J . Moisiota kos--vuoksi, ettei tiedetty hänen tulos-kevasta
asiasta, he kun o h v a t r i k k u r e i - l taan, oli tilaisuudessa väkeä vähän­laisesti.
Vappujuhlaa vietimme myöskin
ohjelman j a kappaleen kanssa. On­nistuivat
kohtalaisesti.
Vapauden j a tov. Vaaran puolus-tusrahastoon
myönnettiin osaston
kassasta seitsemän dollaria ja ke­räämällä
saatiin kolme, joten t i l i - •
timme Vapaudelle kymmenen dolla­ria
mainittuun rahastoon. Protestia
emme katsoneet tarpeelliseksi täältä
lähettää", kun paikkakuntamme on
n i i n kovin pieni. Sensijaan yhdym­me
täydestä sydämestämme muilla
paikkakunnilla j u l k a i s t u i h i n prötjisti-laiiselmiin
virkavallan vainotoi6ien-piteiden
johdosta. >
Kylvöntekoilmat ovat paikkakun­nalla
olleet suotuisat. Peltotiilkut
ovat kuivaneet nopeasti j a i l m a ^ e i ­vät
ole olleet päivisin l i i a n kuumat.
on jnan
kännillä I
valkoisen
Kirja on
on ainoaa
Knrss
Can
40c
hetyl
hei
Iti
hetyksisti
lähetyksin
50c jokai
eadaUa d
Sahköi
faetyskuk
Suome
$2.45 sac
Tehkää
B03
Lai
Tiet
Vapau(
vastaan i
POR:
Pc
VAPAUl
i :
957 Broa
•
Soi
Osuus
eri paikli
joten hei
nemmillä
tää saava
farmarier
käsiään i i
keille ja
hennyksii
Seuraa
j a k s i haa:
NAIS
Täällä
toiminta
tä, vuoro
ohjelmako
t e l l y t , ku
osaltaan i
sa, vanh
neliä ole­kin.
En
miksi mi
jääneet s:
lestään tä
Näin kesä
kin heitt£
rintamaan
Ylimääi
pidettiin
t i i n edus
edustajakc
vat Hilda
ki.
Niistä
nun pitik
kin suure!
kun ne sii
että vaan
muut loit!
dun" toim
tanut leh
se näytös]
masti jok
hen on va
lännestäkii
tjr "onn(
Sudburyst
k e t i t k i n "
ryn naiset
täällä Be£
Tehkääpäs
ryntäys li
i l t a m i i n ,
olemme pä
kunoihin ]
moituksest
jonko on (
me ole kc
meistä ser