Vapaus, January 31, 1929

              l i
rt
m.
Torstaina, tammikmm 31 p;nä—Thur,, Jan. 31 No. 26 —1929
T O I M I T T A J A T :
A- TESnXJNEN. _ B. PEHKOXEX. M. POnjAXSALO. i
V A F A l i S (U»-«nTl
' ^ 7 ofco of rioBuh Vorkv/t la C « n ^ . PobUfiied dailr •> Sc£Uu7, Osuiio.
TILAUäHlN-NAT: _
1 »4J0, 6 k k . S k k . tl.TS (• l^kkrilJOO: - 1fT.<JT«'«:»ifc» »• S.OMC1. «ka irao»U»
« n i l l c : i . k . tbJJO 6 k k . f J i O . 5 k k . « 2 0 0 1 k k . »1.0a ,
ILMOTUs.lINNAT VAPAUDESSA:
(UiB^motakMt «1.00 k m » . $2.00 k» k « k e r u « . — A»ipIjittooBB>«noila»o«Bk»et SOe- p * ! » » " » » » .
« » e M U « r t o J l « M . w « ^ 50e. ktti*. IlM 1 k e r u . . — ST«l»mii! a o t B k . « $1X0 k m » . ' "?*'; T
**i<MniUB»tBk>n » i i » ken». $34io k<ks> k « t « « . — K. i t o « ; u » m u k » e i ll^flO km*. — ItnoUiMnilmolok-.
Wt KA katu. SOe. tiamakta k i i t o . U » » « l U t*i mulntorinria. — H.IoU«otie<l.rt \% « o t « i l m - ^ o k * r t ;
H * , fctrts. $1.00 k o i s * kartu. — TiUfr«i«iloc«t«tieo <• Omoi»««««!ttaori«i on, » « « d i t t » * » » . U J i e t t t U r » ;
tfaataahuiu c u i k i u » . . — T i U a k i U . Jo.u « « e a r u rtba. « t«n« l i k e t t i m i i » . uUAietun. JoOU j
« • t u u j u r t . . i
Kominternin kuudennen kongressin teesit ja päätöslauselma
kansainvälisen sodanvastaisen kamppailun iärjestämisestä
j Minä arvelen, että meidän edusta-! ti ja että se cn selitettävä kahdelta
MEIDÄN VALIUUSKUNTAMME TEHTÄVBTÄi"-—
Vapaadoi toimiti*.- H a o o e u i » 207. M<eker Boildine, * Dorhan» St. PobellB 536W. ^
V ^ . < h r a t M t t o r i : U b . n T BoUdin.. SS U r M St. Pohelia 1038. P o i a « . « * . Bo» 6f. StJbrnjj. Oat.
««Mm « d r n t U i t 4 ( s m 7»e. per *oJ. iaeb. ilinimao e h « f » tei tlBtim tm—tOoa Tie. Th» V « p «M
I» « M b«M « d r m U i B n m e ^ i n m «moo» t i * F i a a i ib P«dp!» i B j C a o d » .
I M «ua miUMo i d u i u a « • « u u u t a « U U M I M C D k i x j e e M » » » . . kirjottrita» «»daHaai UikkaeahoiuU»
- I I I i i r " »Im-IU. I V, ikANNASTO. Uikk»«)iih»f«i» - • •
HAAGISSA
On taottava silloin, kun rauta on huumaa
Sodanvaaraa vastaan taistelemisen' sitö tulee varmasti ratkaisemaan o-kysjrmyksestä
Haagin konferenssin yh- \ man porvaristonsa hjrväksi..
teydessä minä arvelen, että kaikkein j Sen vuoksi on ensiksikin "isänmaan
I suurimpana vaikeutena tulee olemaan' puolustiis"-kysymyksen selittäminen,
j sen ennakkoluulon voittaminen, että 1 toiseksi, tämän yhteydessä "tappion
tcngressiSia jaettava keskenään teh­tävät
j a käsiteltävä kaikki ne puheen-»
parret, joilla nykyään puolustellaan
j niinkin pitkälle, että puheenjohtaja
»kieltää puheen jatkamisen.
Minä arvelen, että samaa tarkoitus­ta
varten cn valtuuskuntaan kutsutta­va
paitsi puhujia, jotka kykenevät ja
ovat velvolliset pitämään puheen sotaa
vastaan kokonaisuudessaan, s.t.s. /esitr
tämään kaikki tärkeimmät ajatukset
ja kaikki sodanvastaisen taistelun e-dellytykset
vielä lisäksi kaikkea kol­mea
tärkeintä ulkomaalaista kieltä
haUitseviä^ henkilöitä, joiden tehtävänä
olisi keskustella edustajien kanssa ja
ottaa selville, kuinka he ovat ym­märtäneet
perusajatukset ja missä
Taantumuksen mustat voimat rie­huvat
ennen kuulumattomalla röyh­keydellä
kautta Ontarion. Hallitse-tämä
kysymys on yksinkertainen, sel­vä
Ja verrattain helppo,
vimmattu hyökkäys vaatii aktiivi- jje vastaamme sotaan lakolla tai
vallankumouksella — niin sanovat ta­vallisesti
työväenluokalle kaikki huo-suutta
myös työläisiltä, jotka kan­nattavat
edistystä ja työskentelevät
toivomis- ja edistämis"-kysymyksen se
littäminen ja vihdoin ainoan mahdol­lisen
sodanvastaisen taistelun kei»
non selittäminen, joka keino on kaik­kien
sotaan osaaottavien vallankumo­uksellisten
illegaalisen järjestön säi-
Ensiksikin, kertoen ja eritellen, miten
oli asian laita edellisessä sodassa, j a ;
csottaen kaikille läsnäcleville, että, h ä ä r i n on tarpeen esittää määrätty-he
eivät tästä tiedä tahi he teeskcn- Jä todisteluja tahi esimerkkejä,
sotaa, mahdollisimman perinpohjaises- ^^^^^.^^ tietävänsä, mutta itse! "aseissa kysymyksissä voi ehkä tehdä
ti ja yksityiskohtaisesti. ^.^^ sulkevat silmänsä näkemästä [ vakavan vaikutuksen vain todellisten
Pääasiallisena keinona Jou^^ojen j ^ . ^ ^ ^ ^ ^ ^ j ^ ^ - ^ ^ ^ ^ ^^^^ menneestä
voittamiseksi sodan puoleUe ovat ehka j ^jg^ämättä ei voi olla puhettakaan sodasta. Useissa muissa kysymykslssa
juuri ne puheenparret, joita. käyttää
porvarillinen sanomalehdistö, ja että
kaikkein tärkeimpänä seikkana, joka
selittää meidän voimattomuutemme
sotaa vastaan on se. että me emme
käsittele näitä puheenparsia ennakol­la
tuhota juuriaan myöten kommu­nistisen
työväenliikkeen ja sen mu­kana
kaikki edistysmieliset työväen
taan pitäneet, tulee heidän semmoi
nen viivyttelemättä pitää. Muuten
*" p nainen radikaalisuus tyydyttää ja, vaa työtä varten sotaa vastaan. Kaik-tyynnyttää
työläisiä ja talonpoikia. : k i tämä on asetettava etualalle.
Oikea menettely olisi ehkä se. että Sodan boikotti on typerä puheen­pyrinnöt.
Virkavallan perustuslaki- lukeutuvat he epä.suorasti taantu parsi. Kommunistien on mentävä jOf
vastaiset toimenpiteet ovat hyvin
timncttuja kaikille Canadan työläi­sille.
Likooko Canadan työväestö vai­mollaan
hyväksyä nuo virkavallan
Pesettämiset? Tähän mennessä ovat
vasta harvat työläisten ja työtäteke­vien
farmarien järjestöt protesteil­laan
todenneet sen, että ne eivät
lly^'äksy virkavallan diktaattorimai-sia
vainötoimia. Olemme kernaat
uskomaan, ettei niitä saata hyväk­syä
yksikään, todellinen raatajain
järjestö. Mutta mustain voimain
muksen kannattajiksi.
Suuremmissa keskuksissa saattaisi
olla johdonmukaista pitää edistys­mielisten
järjestöjen yhteinen kon­ferenssi,
aivan kuten Toronton työ­läiset
pitivät puhevapauskonferens-sinsa
viime tiistaina. Pienemmissä
paikoissa sitävastoin on käytettävä
niitä.menetelmiä, mitkä niihin par­haiten
soveltuvat. Pääasia on se,
että toimitaan. Taantumuksen voi­mat
eivät lepää laakereillaan. Mei­dän
myös on taottava silloin, kun
rauta on kuumaa.
alettaisiin mainitun mielipiteen jyr­kästä
kumoamisesta. Selitettäisiin,ikäiseen taantumukselliseen sotaan.
Kominternissa on nyt tärkeimpänä kysymyksenä
kuudennen kongressin päätösten to- f Tranmael kierosti vastustaa: hän
teuttaminen. Kehitys maailmassa | yrittää yhä uskotella työväelle ole-kongressin
jälkeen on osottanuttäy-Ivansa luokkataistelukannalla j a täh-sin
oikeaksi kongressin antaman ar-Itovansa yhteistyötä Neuvostoliiton
vien. Kapitalismin tilapäinen ja
siuhteellinen vakaantuminen on osot-tautunut
yhä,epävarmemmaksi. Ta­loudellisia
ja poliittisia kriisi-ilmi­öitä
on havaittavissa, j a vastakohdat
n i in kansainvälisessä mitassa kuin
eri maiden sisäisissäkin oloissa. So­danuhka
ka^yaäf j a irapefri^listit pur
novat juoniaan. Taistelussa saidan-vaaraa
vastaan tekevätkin nykyisin
eri maiden - kömm j^pijoltieef
liuoraattavaa-typtä^ f,'.
Viime aikqj^h suuret; työ^islelut
eri maissa -fl^i^ttavat työväen joukko­j
e n aktiivisquden kasvamista. Sa­malla
ilmenee' niiden vasemmistu-minen
ja «^positio, reformistisia
johtajia vastaan, jotka yhä julkeam-min
näyttävät yastakumouksellisuu-tensa.
Työväki kerääntyy yhä enem­män
kommunististen puolueiden tun­nusten
ympärille j a alkaa noudattaa
uusia taistelumenetelmiä (työpaik-kaedustäjain
asettamat lakkojohdot
Ruhrilla, Saksassa, y^m.) Ruotsis-saj
jossa sosdem. johtajat joulun
edellä pitivät työnantajain kanssa
n. G . mondilaiskonferenssin "työrau­han"
säilyttämiseksi kapitalistien
eduksi, pitävät ammatilliset järjes­töt
paraikaa yleistä työväen konfe­renssia
tuollaista luokkain vhteis-työväen
kanssa, vaikka siitä kie­rosti
pyrkiikin irti (kuten kävi sel­ville
m.m. hänen esiintyihisestään
Neuvostoliiton ammattiliittojen VIII
kongressissa)..
Huomattavin tapaus- Kominternis­sa
on nykyisin Sakdan koinmunisti-sen
puolueen oikeistolaisten .'kapina
j a puol ueesta erottamineii. JN'e .esijn-tyivät
suorastaan; Komintei;iiin 7J9J1-
jelmatl ja V I .kongressin päätök^ä
vastaan sekä rikkoivat törkeästi
puoluekuria. Näitä vastaan käytä­vän
taistelun ohella on myös tais­teltava
sovittelijoita vastaan, jotka
eivät ymmärrä oikeistolaisuuden
vaaraa eivätkä taistele sitä vastaan.
Tällaiset seikat ovat myös ilmauk­sia
taistelun kärjistymisestä, joka ai­heuttaa
horjuntaa työväen heikom­missa
» pikkuporvarillisissa aineksis­sa.
Mutta työväenluokan ydinjou­kot
kerääntyvät yhä taajemmin
kommunistipuolueiden ympärille,
jotka osottavat ainoan tehokkaan
taistelutien j a johtavat joukkoja sil­le."
•
Ylläoleva on Kominternin moni­vuotisen
toimitsijan, toveri Yrjö Si­rolan
lausunto. Kehotamme myös
Canadan työläisten tutustumaan ja
toteuttamaan Kominternin kuuden-cttä
varsinkin nyt, Äskeisen scdan
jälkeen, vain kaikkein tyhmimmät ih­miset
ja auttamattomat valehtelijat
voivat uskotella, että mainitunlainen
vastaus kysymykseen sodanvastaiselta
taistelusta on jonkin veroinen. Seli­tettäisiin,
että sotaan "vastaaminen"
lakolla on yhtä mahdotonta kuin on
sotaan "vastaaminen" vallankumouk­sella
näiden sanojen yksinkertaisim­massa
ja kirjaimellisessa mielessä.
On selitettävä ihmisille sen seikan
todellinen laita, kuinka suuri on se
salaisuus. Jossa sota syntyy, ja kuinka
avuton on tavallinen työläisten järjes­tö,
vaikkapa se kutsuisi itseään val­lankumoukselliseksikin,
silloin kun so­ta
todella lähestyy.
On selitettävä ihmisille mahdolli­simman
konkreettisesti yhä uudelleen,
kuinka oli asian laita viime sodan ai­kana
j a miksi el voinut olla toisin.
On selitettävä varsinkin sen seikan
therkitystä, että isänmaan puolustus
tulee kiertämättömäksi kysymykseksi,
jonka työtätekevien suunnaton enem-' maankin häpäisee itsensä.
Olisi suotava vaikkapa saksalaises­sa
kirjallisuudessa ennen sotaa esiin­tyvien
esimerkkien valossa ja varsin­kin
V. 1912 pidetyn Baselin kongres­sin
esimerkeillä osottaa erikoisen
konkreettisesti, että sen seikan teo­reettinen
tunnustaminen, että sota on
rikollinen, että sotaa ei sosialisti voi
hyväksyä yms. osottautuu tyhjäksi sa­nanhelinäksi
jo senvuoksi, että tuk­iaisessa
kysymyksen asettelussa ei ole^
mitään konkreettisuutta. Me ''emime
anna joukoille minkäänlaista todelli­sesti
elävää käsitystä siitä, miten so­ta
voi lähestyä ja lähestyy. Päinvas­toin-
suunnattoman suuressa, määrässä
leviävä hallitseva sanomalehdistö jo­ka
päivä peittelee tätä kysymystä Ja
levittää sen suhteen sellaista, valhetta,
jonka rinnalla heikko sosialistinen sa­nomalehdistö
on täysin voimaton, sitä­kin
enemmän, kim se rauhan aikana
esittää tässä suhteessa Kokonaan vää­riä
mielipiteitä. Kommunistinenkin
sanomalehdistö uselsäa mäissä var­ta,
vaan pikemminkin koetamme suo­riutua
niistä halpahintaisella, kers­kuvalla
ja täysin tyhjällä lavertelul-la,
että me emme salli sotaa, että m^
täysin ymmärrämme sodan rikollisuu­den
jne. Baselin manifestin hengessä
vuodelta 1912.
Minusta näyttää, että jos meillä on
Haagin konferenssissa muutamia mie­hiä,
jotka kykenevät pitämään puheen
sotaa vastaan jollakin kielellä, niin
kaikkein tärkeintä on sellaisen käsi­tyksen
kumoaminen, että läsnäolevat
muka ovat sodan vastustajia, että he
muka ymmärtävät miten sota voi ja
mitenkä sen täytyykin yllättää heidät
kaikkein pdottamattomimmallä hetkel­lä,
että he vähääkään ymmärtävät so-
_^danvastaisen taistelun keinoja, että he
kykenevät ryhtymään hiukankaan jär­keviin
j a päämäärään vieviin taistelu-toimenpiteisiin
sotaa vastaan.
Äskeisen, sodan kokemusten pohjal­la
meidän on selitettävä, kuinka suu­ri
joukko teoreettisia ja jokapäiväisen
elämän kysymyksiä nousee heti sodan
julistamisen jälkeen, joka vie kutsut­tavien
suunnattomalta enemmistöltä
mahdollisuuden suhtautua näihin ky­symyksiin
jonkimkaan verran selvä-päisesti
ja jonkuhkaan verran tunnol­lisella
ennakkoluulottomuudella.
Minä arvelen, että tämä kysjmiys on
selitettävä tavattoman perinpohjaises-ne
synnytti nykyaikaisten sotien luon­ne
yleensä. On todistettava, että ilman
näiden mieUpitelden erittelyä ja sen
seikan selittämistä, kuinka välttämä­tön
niiden Ilmeneminen on ja kuinka
ratkaiseva merkitys nilUä on kysymyn-selle
sodanvastaisesta suhtautuniises-ta
siihen.
Toiseksi, on otettava esimerkkejä
nykyisistä selkkauksista, vaikkapa
kaikkeinmltättömlmmistäkin ja seli­tettävä
niiden valossa, kuinka sota voi
parlamenttien ulkopuolella, senluon-toisia
esityksiä, jotka sisältävät hir­vittävän
vääriä ja kevytmielisiä seik­koja
sodanvastaiseen taistelun näh­den.
Minä arvelen, että tällaisia esi­tyksiä
vastaan, varsinkin jos ne on
tehty vielä sodan jälkeen, on esiin­nyttävä
hyvin päättäväisesti, sääll-r
mättömästi mainiten nimeltään j o ­kainen
sellainen puhuja. Voidaan lie­ventää
kuinka paljon tahansa arvos­telua
sellaisesta puhujasta, jos se on
syttyä joka päivä Englannin ja Rans-i tarpeellista, mutta el ole sivuutettava
kan välisestä riidasta jonkun Turkin I valkenemisella ainoatakaan sellaista.
kanssa tehdyn sopimuksen yksityis­kohdasta,
tahi Amerikan ja Japanin
välillä tiurhanpälvälsestä erimielisyy­destä
jossakin Tyynen valtameren ky­symyksessä,
tahi minkä tahansa suur­valtain
välillä silrtomaarlltojen tahi
tulli- tai yleensä , kauppapolitiikkaa
tapausta, sillä kevytmielinen suhtaiir
tumlnen tähän kysymykseen on sellai­nen
paha, joka painaa enemmän kuin
kaikKl muu, ja siihen on täysin mah­dotonta
suhtautua suvaitsevaisesti.
On olemassa joukko työväen edus­tajakokousten
päätöksiä, kauhistutta-koskevien
riitojen takia jne. Minusta van tyhmiä ja kevytmielisiä. On v i i -
näyttää, että jos Ilmenee pienempiäkin pymättä koottava kaikkea ja kaiken- '
epäilyksiä siihen nähden, tuleeko Haa-I laista ainehistoa j a perinpohjin haf-glssa
tilaisuutta täydelleen vapaasti kittava tämän kysymyksen eri osat jk
pitää puhetta, sotaa vastaan, niin on
mietittävä joukko viekkaita otteita,
jotta voitaisiin sanoa vaikkapa vain
pääasia, ja sitten Julkaista, kirjasena
se, mitä el onnistuttu puheissa sano­maan.
On annettava asian mennä
osaset sekä konferenssissa noudatetta­va
strategia kokonaisuudessaan.
Meidän puoleltamme ei ole suvait­tava
sellaisessa kysymyksessä virhettä
eikä edes oleellista vajavaisuuttakaan.
N. Lenin.
k J -*-V • i
Tyo^naisten loramtä Port AridiMpirissä
.Työläisnaisien Uiton Port Arthurin Filrin toimiima^^ viimeisten
. • neljän fcnnkauden; ajalta
Mikään el niin selvennä edessä ole­vien
tehtävien pulmallisuuksia kuin
katse taaksemme Jääneeseen aikaan,
sen ponnisteluihin, pyrkimyksiin, e-rehdykslin,
puutteellisuuksiin Ja saa­vutuksiin.
. Port Arthurin piirin Työläisnaisten
liittokin on • tehnyt parhaansa astu­akseen
työväenliikkeen nykypälväis-tcn
vaatimusten tahdissa. Se on mui­den
järjestöjen ohella Joutunut tar­kistelun
alaiseksi ja tuntee nyt jos­sakin
määrin, ja täytyy tulla lähi­tulevaisuudessa
timtemaan viejäkin
selvemmin, edessä olevien velvolli­suuksien
kantavuuden. Osana maali-man
työväestön keskuudessa liikehti- ^^^^^^^^^^^ tarvittavien varojen han-vasta
vapautuspyrklmyksesta jo^^^^^ kimmassa, pltämäUä iltamia ja muu-kulkemaan
välttämättömien ja kay- ^».sa^aiiö „ „ . « « o <=
tännöUisten tehtävien tietä, joka on
tyksellisten seikkojeh etualalle otta­misesta;
KatselkaaiÄ
on piirin liitto seurannut ede<#jään
olevia tarkoitusperiä.
Liiton toiminta maihin järjestöihin
nähden
Lyhyen kolmen tai neljän kuu­kauden
ajalla on mahdoton toteuttaa
niitä useampia hyviä suunnitelmj
jolta sihteeristö on Itselleen luonut
Uiton toiminnan elävöittämiseksi. Liit­to
on kuitenkin osoittanut tuntevansa
yhtenäisyyden ylejiseen työväenliik­keeseen
nähden. Tämä on ilmennyt
m.m. siinä, että on avustettu luokka-työtä
vastaan: konferenssin alotejnen kongressin päätöksiä vointinsa
lähti Yhteyskomitean j a kommunis- ' - -
Ixsen puolueen taholta.
Norjassa on esillä Neuvostoliiton,
Suomen j a Norjan Ammattijärjestö­jen
kesken solmittavan Köpenhami-nan
sopimuksen ratifioiminen, jota
mukaan. Kuudennen kongressin so-tateesit,
mitkä vast'ikään julkaistiin
tässä lehdessä, tulisi tovereiden tar-koin
lukea, analysoida j a ymmär­tää
canadalaisten olosuhteiden va­lossa.
Dialektiikka
Hegelin dialektiikkaa pitivät Marx
j a Engels monipuolisimpana, sisäl-lysrikkaimpana
ja syvimpänä oppi­na
kehityksestä ja tunnustivat sen
Saksan klassillisen . filosofian suu­rimmaksi
saavutukseksi. Jokaista
muuta kehitysperiaatteen, evolutsio-nin,
määritelmää pitivät he yksi­puolisena,
sisällöltään köyhänä, to­dellista
kehityskulkua luonnossa jä
yhteiskunnassa (usein tapahtuvine
hyppäyksineen, romahduksineen ja
vallankumouksineen) rikkinaisesti
ja onluvosti esittävänä. "Me olim­me
Marxin kanssa miltei ainoat ih­miset,
jotka panimme päämääräk­semme
(idealismin ja siihen luet­tuna
hegeliläisyyden hävitykseltä)
"pelastaa tietoisen dialektiikan ja
siirtää sen materialistiseen luonnon
käsitykseen." Luonto on dialektii-kan
vahvistus, ja kuten uusin luon-nöutiede
osottaa, on tämä yahvbtus
harvinaisen rikas, kokoaa joka päi­vä
suuren määrän ainehistoa j a to­distaa,
että asiat luonnossa ovat
viime kädessä dialektisesti, eivätkä
metafjysillisesti.
"Suuri perusajatus — kirjottaa
Engels —; on se, että maailma ei
ole kokoonpantu .valmiista, lopulli­sista
kappaleista, vaan on proses­sien
kokonaisuus, -jossa muuttumat­tomilta'
näyttävät oliot, samoin kuin
pään luomat niiden ajatukselliset
kuvat, mielteet, lakkaamatta vaihtu-vat,
milloin syntyvät, milloin tu­houtuvat
^ — tämä suuri perusajatus
on Hegelin ajoista siinä määrin
mennyt yleiseen tietoisuuteen, että
tuskin* kukaan ryhtyy väittämään si­tä
vastaan yleensä. Mutta eri asia
on tunnustaa se sanoissa, eri asia
sovelluttaa se jokaiseen erikoista­paukseen
j a kuhunkin esille tule­vaan
tutkimusalaan." "Dialektisel­le
filosofialle ei ole mitään kerta
kaikkiaan määrättyä, ehdotonta, py­hää-
Kaikella j a kaikessa näkee se
kiertämättömän kukistumisen lei­man,
eikä sen^ edessä voi olla py­syvä
mikään muu kuin syntymän
ja tuhoutumisen, loppumattoman
alemmasta ylempään kohoamisen
prosessi. Ja se itse esiintyy pelk­känä
tämän prosessin heijastuksena
ajattelevissa aivoissa." Täten dia-lektiikka
Marxin mukaan on "tiede
jokaisella
sään.
työväen järjestöllä edes-
Viime edustajakokouksen jälkeinen
aika
Viime neuvottelukokouksen, kuten
kalkkien työväestön neuvottelujen,
tärkeimpänä: keholtuksena oli "toi­minnan
laajentaminen Ja Järjesty­mättömien
järjestäminen". Näiden r—
tai oikeammin sanoen tämän, tarko-tusperän
alaiseksi on kaiken toimin­nan
alistettava; Minkävuoksi? Vas­taus
löytyy liiton Ja kaikkien työ­väen
järjestöjen tarkoitusperissä, ja
tämä tarkoitusperä on työväen val­lan
kohottaminen ja vihollisen voit-taininen.
Mitä on epäselvyyttä j i
hapairoimlsta sattunut riveissä, on se
johtunut tuon kehoituksen unohta­misesta,
muiden vähemmän merki-teil
keräämällä varoja ^uomen satar
matyöläisten lakkoa varten, työväen
puolustusliitolle sekä pohjois-Ontarlon
metsätyöläislUe. (Näistä on tiUtyk-set
julkaistu muualla.)
Jäsenmäärä ja toiminnan
laajentaminen
Tämä on se arka kohta toiminnas­samme,
sillä meidän taytsry tunnustaa,
että emme ole siinä päässeet monta-kohoaminen
ei aina osoltakaan toi­mintatarmon
lisääntymistä ja vaikka
tämä paikallaan; pysyminen ei osolta­kaan
sitä, että iemme olisi menneet
eteenpäin muissa suhteissa, niin on
tälle seikalle annettava suurempi huo­mio
lähitulevaisuudessa. Keväällä pi­dettävässä
neuvottelukokouksessa olisi
harkittava kaikkia mahdollisuuksia 111-
Jaajäa ja päättäväisiä työntekijöitä,
sellaisia ei meillä ole oUut, eikä
S3?ynä ole kenenkään huolimattomuus,
vaan pikemminkin asian tärkeyden
väheksyminen. Tämä korjaantuu sil­lä
hetkellä kun tullaan käsittämään
että.näiden tjrölälsnalsten ja -tyttöjen
järjestäminen on liiton elämisen ehtoi
Jos. me emme kykene tunkeutumaan
sellaisin, työläiskerroksiln joiden kur­jat,
olot ovat kasvattaneet maaperää
järjestämistyölle, niin emme ole lain­kaan
ansainneet meiäe asetettua luotr
toa. Eikö meillä ole naisia jotka voi­vat,
itsensä unohtaen, tehdä näitä
tärkeitä alotteita? Otammeko me
osaa liiton toimintaan vain vaihtelun
vuoksi, _valko liiton tärkeiden teh­tävien
perille viemiseksi? Jä mistä
johtuu, että Kaksolskaupimgit, satoine
kurjapalkkalslne palvelus- ja ravinto-latyttöineen
ei ole kyennyt rakenta­m
a a minkäänlaista järjestöä tässä
suhteessa? Tätä kirjoittaessa saapuu
Fort Wimamin naisilta tieto, että
sielläkin on asiaan käyty käsiksi.
Port Arthurista voidaan sahca ,sa-7iaa.
Päättäkäänmie jokainen, liiton jäsen ja
luokkaliikkeelle myötätuntoinen yk­silö
saada palvelijattarieni järjestö
alulle tämän vuoden kuluessa. Tässä,
kuten niin monessa muussa tehtä­vässä,
el auta se että sivusta katsel­laan
ja odotetaan että mitä se siihen
valittu komitea saa aikaan. Jokaisen
olisi kysyttävä Itseltään eikö oUsl mi­tään
mitä voisin asian hjrväksi teh­dä
— ja sitten tehdä se kaikeUa
tarmollal
Toinen suurempien joukkojen mu­kaan
saamiseksi tehty aloite oli kes-kustelukokouksien
alkaminen Port Art­hurissa,
ja tätä olisi kaikin keinoin
antaaksemme heille parenmiat tarkol- sastolna, ja toivottavaa . olisi että
tusperät? Tämä nuoriso, joka nyt t ä t ä seuraisi. yksilöinä siihen yhtymi-kulkee
kaiken maailman tietä etsien nen. Edustajakokouksessa suunnite!-
huvltusta, oii etupäässä kasvaput sei-.luille seinälehdille ei liene mahdoUi-laisissa.
kodeissa;, joissa joko »älttär suuk3ia,. sillä niiden . valmistamiselle
mättömyyden toi välinpitämättömyy- ei ole tarvittavia kykyjä eikä muita
.mahdollisuuksia.. Ompeluseutat -.fliglfej ;
tolinineet liitossa,, ja,:Jotkut osastot.-
ovat perustaneet voimisteluseuroja.
.4en-^t^hden on: henkinen kasvatus, j ä ä ­nyt
melkein ~ icpkonaan' sivuun. . Jos
lapsille ei anna mkään parempaa
henkisesti kuin mitä itse on oliuii
tilaisuudessa saamaan, niin voimme­ko
me syyttää nuorisoa' jos' se seuraa
vanhempien esimerkkiä? Eihän van­hemmat
käy tansseissa, se on totta, ^„ ^^..^ «„ju»it • .•
imr o utt«au cmi itä muutakaan he ter>kie^vi ät jo- j. oJi?ttLaa , silla.tuskin mirs stä'^än* ^m utf±assfa
Toimeliaan sihteerin
liitolle
hankkiminen
ka olisi arvokkaampaa? Pieni osa
meistä toimii yhteisissä järjestöissä,
mutta siihen jääkin harrastukset ko­konaan.
Missä ovat kirjat joita pitäi­si
olla jokaisen lapsen nähtävillä ja
jolta vanhempien pltäilsl keholttaa
lasten lukemaan? Luku- ja kirjoitus­taito
el vielä riitä luokkataistelljalle,
vaikka tämän saakin porvarillisissa
kouluissa. Me emme voi kasvattaa
lapsiamme ilman työväen kirjalli­suutta,
oppikursseja, luennolta. II-pih-
issä on sihteerin löytäminen ollut
nihi vaikeaa. Käytän sanaa "löytä­minen"
sillä sUhen kykeneviä naisia
varmaankin on useampia. Tätä asiaa
kohtaavien esteiden voittamiseksi epj.-
me ole paljoa tehneet. Epäröidään
ottaa tehtävää senvuoksi, että el .sUr
hen muka kyetä. Jos asla on todella­kin
niin, olisi meidän kehitettävä j ä ­senistöä
siihen. Työ opettaa teki- .
jänsä, varsinkin silloin kun tekijä
kaan askelta eteenpäin viimeisen vuo- ^, ..
den kuluessa. Vaikka jäsenmääräni fy^"*^^^,^«»^t^*^^^ -
man niiden miesten ja naisten kirjoi- ?fl ^^'^^^ opphnaan. a
telmiä, ohjeita ja ajatuksia jotka ovat ^\^°^^
työväen henkisen kehityksen kohotta- asteita pitaisi_ ottaa tehtävän joksi-mlseksl
uhranneet niin suynnattoman ^ ^ f i ^ ' Taman hsaksi ovat vn-paljon.
alkaa ja vaivaa, emme voi perustetut opiskelukerhot •
herättää lapsissa j a nuorisossa ihailua
niihin aatteisiin jolta heidän pitäisi
seurata maailmalle mentyään. Mut­ta
eikö tässä : suhteessa lähes jokai­nen
koti ole tyhjä? Taistelu leivästä
lyö leimansa työläisten koteihm. se
on totta, mutta mitä me olemnie
hyvänä kouluna tässäkin suhteessa;,
Olisi kuitenkin otettava selville mitä
ne "kyvyt" ovat joita tehtävä näyt­tää
vaativan. Kun nUtä sitten oikehi
analysoidaan niin tullaan huomaa­maa,
että ne eivät ole sen enempää
eikä vähempää kuin mitä jokainen.
jokainen toimimaan sen edistämiseksi!
Valistustyö
liikunnan, sekä ulkonaisen maail­man
eitä_ ihmisajatuksen liikunnan
yleisistä laeista."" .
Tämän, Hegelin filosofian yalMn*
kumouksellisen puolen Marx omak­sui
ja kehitti edelleen. Dialektinen
materialismi "ei tarvitW initään
muiden tieteiden yläpuolella .ole-;
vaa filosofiaa." Entisestä filosofias­ta
jää jälelle S-ain "oppi ajatukses­ta
j a sen laeista — muodollinen lo­giikka
j a dialektiikka". Ja dialek­tiikka.
Marxin j a myös Hegelin kä­sityksen
mukaan, sisältää kaiken sen,
mitä muuten sanotaan tietoteoriak­si,
gnoseologiaksi, jonka on katsot­tava
tutkimusesinetlään etupäässä
historiallisesti, eritellen j a yleistäen
tiedon syntyä ja kehitystä, siirty­mistä
tietämättömyydestä tietoisuu­teen.
— LEMN.
samman näyn. Yllämainittujen kes-kustelukokouksien
lisäksi on Uitto u h ­rannut
huomattavan määrän varoja
kirjojen hankkhnlseksi. Myöskhi on
viimeisen neuvottelukokouksen jälkeen
ton vaikutuspiirin laajentamiseksi, perustettu oplskelukerhoja, joissa näi-
Kasvattaessa jäsenistöä liiton toimin­nan
ymmärtämiseen ja eri tehtäviä
varten, on aina katsottava missä mää-fln.
pn keskuudessamme .seilaisi omi-iwisuukBla"
j^(te vai-
Ikiiitaa; liEwjemBil^ jouk-kölW"
n.'f,ja.^. missäi^^ kykenem­me
valistamaan' Itääämme, vaan se
mUen voimme tuon , v ^ käyt­tää
yhteisten JtarSc»ltusperlen i»iveluk-seeii-
on täri^einta,/.,.
niitto on*hiijaiiMn'*äikanut käsittä­mään
ammattijärjestöjen ja niissä
toimimisen tarpeellisuuden. Ja osasto­jen
kokouksissa on keskusteltu siitä
miten tärkeää on. että miehet kuu­luvat
alansa unioihin. niutta ainoa
yritys järjestöjen alkamiselle naisten
taholta on ollut palvelijattarien jär­jestön
perustamispuuha. Ja voidaan
sanoa, että tässä ei ole lähimainkaan
seurattu hiton tarkoitusperien vii­toittamaa
tietä. Piiriin kuuluu vain
Fort William ja Port Arthur, joissa
tälle työlle cn mahdollisuuksia. Ja
näistä vjtn. paikassa on jonkun aikaa
ollut asia vireillä. Tämä tehtävä tar-
\itsee eimenkaikkea selvänäkölstä oh-t
ä kirjoja tutkitaan. Kerhojen tar­koituksena
on oppia ymmärtämään
työväenluokkaa koskevia kysymyksiä
ja «etopuolisen kehityksen ohella
ön myös puhetaidon, sanomalehtikh--
jeenvaihtaja- sekä toimitsijakykyjen
kehittäminen.
Nuor^sokurssit, jof^ca varsinaisesti
ohvat liiton aloite, saavat edelleen
tukea Ja tullaan niitä jatkamaan
ensi kesänä, jos mahdollista.
Lasten opetus on saanut viimeisten
kuukausien kuluessa enemmän huo­miota
osakseen kuin koskaan ennen.
Viime ed.-kokouksessa painostettiin
tämän työn tärkeyttä ja siellä oUjoU-le
oU selvillä että kotikasvatus voi
oUa suurena tekijänä tässä suhtedb-sa.
Porvarilliset ja muut työväen­liikkeelle
vahingolliset seiurat vievät
tehneet nllUä sentelUä, nliUä het- t ^ . ' ^ ? ""°^^™P^ J^^^"'
kiliä jolta on jäänyt jäleUe vuosien J^ehittää-,
varrella? Kodin pitäisi oUa lapsille Ne voisi m.m. lajiteUa seuraavasti:
pyhättö, jossa asustaa kalkkien äl- tl ,P«™stledot työväenkysymyksistä,,
kojen jalolmplen miesten ja naisten JonIn?nverran huomiokykyä ja vär
henki, mutta useimmissa ^ ^ u k s l s s a ^ . " " 5 ° ! " " ^ ^^^""^ arvostelukykyä „
merkitsee koti ^ y t lapsiUe vain »alk- ^pa™» ^ h i t t y v ä t , tietojen lisääntyes- : .
kaa jossa he saavat syödä jaMe^tä, ^ g j ^ ^ epSi£sekkyyttä— tay^--
ja joka on jonkinlahien turvapaikka *r '^^."t^ 'yöUe ja j ä t t^
Tässä kohtaa katse paljon valoi-. heiUe niinkauan kuin vanhemmat ky- sivuun suuren osan omia huvituksia..
„ K . . ^ .... Tteiievät tekemään työtä. Jos lapsen Jo"**^a^"tta; j a muistaa ahia edessä
sielu näin jää tyhjäksi, ei ole ihme, « ^ ^ ^ tehtäviä, eikä koskaan sitä v ä ­että
elämänhalu ajaa heidät tanssei- mitä itse on sattunut saamaan
hin j a kalkkeen mikä on heidän ulot- itsenäistä ajattelukykyä, ja^
tuvillaan tanssipaikkojen yhteydessä. kh-joittaa. ymmärrettävästi.
Lasten koulujen Järjestelyn ohella
meidän nuorisomme ja kuulee usein
t ä t ä seikkaa vaUtettavan. Asiaa so­pisi
hieman ajatella ja harkita oU-siko
syy noin vain heitettävissä nuori­son
niskoille. "Nuoriso ei harrasta
muuta kuin tanssia, yjn." J a siitä­h
ä n se näyttää. Mutta mitä m^
vanhemmat sitten . olemme tehnest
teluun ja niiden yhteiskunnallisten
tekijäin ymmärtämiseen, jotka heitä
tulevat ympäröimään kodin ulkonuo-leila.
Muista valistusharrastuksista mai­nittakoon
seuraavat:. Omia sanoma­lehtiä
tulee lähes jokaiselle liiton
jäsenelle. Woman Workeria, liiton
Canadassa ilmestyvää julkaisua, ei
vielä ole kyllin paljoa levitetty, joh­tuen
siitä, että vain pieni osa l i i ­ton
jäsenistä ovat englanninkielen tai­toisia,
eikä lehtiä tule vielä kaikiUe
Knolleet osastot
niillekään jotka osaavat sitä vähän
lukea. Venäjän vallankumousjuhlaan
on otettu osaa, samoin erinäisiin
protestikokouksiln. Sotavastaisia len­tolehtisiä
on valmistettu, ja sota-vastaisia
protestikokouksia tullaan
järjestämään lähitulevaisuudessa. Lä­hes
kaikki liiton osastot ovat yhtyneet
Canadan työväen puolustusUittoon o-
Näitä otaksuttiin olevan kaksi, mut­ta
Nipigonin osasto näyttääkin olleen
vain valekuoUut, j ä siis aiheettomas­ti
surlmme sitä kuoUeena. Toveritar
Karpphien kirjoittaa, että "kyllä tääl­lä
on- hengitetty vaikka niin hiljaa,
että se ei ole sinne asti kuulunut"
Tämä onkin Ilosanoma, jota odotamme
myöskin siltä toiselta, jonka "hengi­tystä
emme kuule".
P i i r in laajennetun sihteeristön neu­vottelukokous
tullaan pitämään ensi::
huhtikuun ajalla, ja tältä kokouk--
selta toivomme ^paljon. Kt^muksien
j a harkinnan tuloksena voimme taas
laatia entistään eheämmän toiminta-suunnitehnan.
Toivon väsymätöntä
taistelumtoa j a yhteisymmärrystä kal­kille
työläisnaisten liiton seuraajille.
A i l i HautamäkL
mhikäänlalsesta taistelusta sotaa vas-, ^oi ehkä vakavan vaikutuksen tehdä
taan. Tässä yhteydessä on minun luul- j vain nykyisten valtioidenvällsten selk-
Iäkseni tarpeen kaikkien niiden vlvah-, l ^ ^ l ^ ^ n ja niiden suhteen seUttäml-dusten
ja mielipiteiden erittely, jolta , » en mahdolliseen aseelUssen yhteen-,
esuntyl venäläisten sosialistien kes- törmäykseen.
kuudessa sUlcin sodan johdosta. Ön Mu.'5taakseni on sodanvastaiseen tais-todistettava.
että nämä vivahdukset teluun nähden olemassa useita kom-•
eivät syntyneet sattumalta, vaan että munististen kansanedustajain esityk­siä
sekä parlamenteissa että puheissa
j c « j w v c » ^ u Mucuu' " paljon muutakin jonka voisi
oh siis™paljon;l^Uai^^'mitö'^va^e''^^ asialle, mutta .4^. 7.'.
mät Voivat i^tensa henkisen kehityk- osastojen; pn .
sen hyvätei tehdä. Yhtä tärkeää ^ ^ ^ t ^ ^ a tätä asiaa, sillä järjestä- ,. ,
kilin puhtaiden j a säännöllisten tapo- "^i^"^^ tärkeää, . .
^en o^ttaniinen lapsille on heidäii
kasvattamisensa järkiperäiseen ajat-.
No. 26 -
Vapaade
saantuneena
laamme, tilai
kirjoja aivan
eivät ole til:
kaluiksi ja li
kirjaa, -niin 1
taikka klrjotl
kasta lakemu
— Tov
V A
Monb
4
MUISTO
Lenin'ln mu
•Arthur-haaliss
27 p:nä. Ylei
myöten täysi
koska ei ollu
saapuvilla n.
cU kokolailla
Puheita pideti
piti Tim Bucli
Isnkiintolsen ]
yleisö oli raufe
olevat eivät 1
leensä taditoo
tilaisuuksissa :
jelmaa on, joi
km suomalaisi
suukslssa jolsi
ohjelmaa, ov?
yleensä olleet
suotavaa suoi
Puheena oU
.^Uttiin paheks
han johdosta
se julkaista. S
talause Jonstc
dosta Intiassa.
CANADAN TT
Motrealln suoi
kokous, pidetti
27 p:nä. Välit
vuoden ajaksi
vuosikokoukset]
Keskusteltiin "
vastalausekokoi
sesta. Vapaus-;]
Vaaraa vastai
jesteettirikos"sj
ta jätettihi asii
nevan komiteai
On valitetta
toon liity ener
kaikki suomali
kuulu siihen y
noastaan osast
ton jäsenmaksi
sen jaksaa ma
ten sen ei piti
saksi sen tarki
sea ei pitäisi k
slstä. siitä ulkc
PUOLUEEN
t ^ Puolueen jäs
l ^ y' pidetään hein
i ^ I Street. - Ltuiastt
^ merkit, vcldaks
f Itokoukseen, jos
F ' ^ s i o i t a . Yleensä
iaseniä -pitämäS
piessä, se on \^
••t Suomalausten'
1 ^ 'nen kokous pi^
j ^ ' osaston lukutu\
^han tilalsuutee
jäseniä saapum
kciiksla pldetäj
kaikkien pitäisi
HUVIT
; Helmik. 3 p:ni
^ kmaiitamat osa;
* takää lukutupa
"J \aen touhua k
t kuunnella. Lisä!
saada uudet ja
J y.m. hyviä käsil
syys- ja. talvifca
'Puolueen asuE
i ohjelmailtaman
-j| 8.15 i.p. Ohjelni
4vaa. mjn. tervei
I ja ehkä Venäjs
i
tr
(Jatkoa edeJ
^ Paljon olisi Wi
|liim olevista tea
' ^ t a a kiinnitän hu
i mään joka tapa3
-1 koita pohjoiseen!
J923'
4f nkeensä Hsäi täv : suurta
4 ^ usta", jollcto VJ
, t cduäaintaryhmä
nen työväen johc
t Joka on vähänki
niin ä l t ä huoms
; > tos valmistaa yle
^ veillä syytöksiin
%}l murhia ja murh
J ja henkilöitä vasi
*^ mäjx osan kansas
lemaan suunnitel
jotka muxissa
senkin tyhmien -i
milaltosta itseääx
kinen salaisuus s
T n i n i m tutUStuma
historiallisiin, esis
ton hengessä ki
den välityksellä,
mainitsemani leii
vitsi tyhmä osa C
takin hirveää a
-mmmm