1929-03-14-02 |
Previous | 2 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Torstaina, maaliskuun 14 p;nä—Thur>, March 14 No. 62 — 1929 ikraattien, trotskOaisteD ja fascisti-ponarieo yhteisrintamaa vastaan SSlä maksx k u n yksityiskohtaiset tied o t k e r ^ F ^ t Brooklynin, N . Y . Osuus-jfUftmm vlimeissssä vuosikokouksessa cistiporrareita j a — pelastosarmcija-laisia, sekä tietenkin Sulkasen pis-kuinen vastakumouksellinen trotski- Kansainliitossa K i r j N . Jaakkola satttanösta tapauksista, paljastavat ne ? laisten kaarti! KysjTnys cn Suomen kuulumisesta I Kansainliittoon j a sen neuvostoon. M i pohjattoman mädätysprcsessin, | LentolehU=issään, joita Sulkanen on i t'ä _ sey ^m^e^rk^i^ts^ee^?^ perustettiin VersaU-jGoka läiu ne luopiot ^Sulkanen ja | Raivaajassa painattanut ja joita han! ^^^^ ^^^^^ jälkeen säilyttämään temppanit) ovat kulkeneet, jotka as- mita suunmmalla e a l a p e r a i s y j - d e l a | ^ ^ ^ ^ ^ ^ sodassa suoritettua ja IceUäin .erotettiin Workers( Kommu-nJsä) Puolueesta vastavallankumouk-säfisen trotskilaisuuden apostoleina. jakelee ja lähettelee ympäri maata, hän edelleenkin koettaa vakuuttaa olevansa '•.kommunisti"! Niin menet- S o l k a i i e n jauseimmat hänen "as?-1 televät kaikki luopiot j-rityksissään kumppaneistaan" tulivat kommunisti-i salvata proletariaatin etujoukon, K o m - seen liikkeeseen alunpitäen cmine e-1 mur.istipuolueen eteenpäin kulkua väineen. Lähes kymmenen vuoden a - \ Samaa menettelyä käyttivät yksinpä Versaillesissa vahvistettua maailman uudestijakoa. Suoritettu uudesti-jako tapahtui voitettujen maiden j a laajojen työtätekevien joukkojen kustannuksella- Jo tämän takia se alus. tapitäen sisälsi itsensä kieltämisen a i neksia, uuden maailmanjaon välttämättömyyden. Sitäpaitsi "erosivat ys-itävät Versailleaista vihollisina", k u - j a n n e roikkuivat puolueessa olemat. ] tsaristiset valkolahtarit kun ne jär-t a milloinkaan sopusoinnussa Puolu-j jestivät Soviettien Unionia vastaan een. taikka Kommunislissn Intema-; kansainvälisen imperialismin ja v a s - , . v-vn^ir^cn c^noo nuheessaan Uana2en kanssa enempää ohjelmaan S tavallankumouksen lakeijoina K r o n s - ^ ^ ^ ^ l ^ ^ ^ u ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^^ k o i n takUikkaan nähden. Kumpiakin; tadtin kapinaa. Aivan oikein karak-i =°^f^^;f^* Kommtermn v i k on ne pyrkivät revisioimaan cman op- i terisoi Lenin silloin nämä vastaval-pt »tunistisen katsomuksensa mukal-1 lankumouksen agentit seuraavasti: seksi j a osottivat kaiken alkaa eri-j kcBsta kykyä etsiä ja löytää kaltai- j "Vaatckaartilaiset yritUvät ja o-slaan opportunisteja (Lore, Cannon \ j a kumppanit), joitten kanssa liittou-tmvat vastustamaan Kommunistisen Intemationalen kulkusuuntaa j a Puo- Imemme kehitystä kohden bolsheviki-ptMdoetta. Mutta erikoisen kiihkeäksi j a häikälemättömäksi muodostui h e i. dän taistelunsa Puoluetta j a Kommu-xustisfa Intemationalea vastaan silloin k u n Puolue ryhtyi Kommunistisen Intexnationalen organlsatooristen periaatteitten mukaisesti uudelleenjär-j e s t ä n ^ n Puoluetta keskitetyn kansanvallan periaattelt}ten mukaisesti. Heidän ihanteensa oU federatiivinen Vasäne, organisoitu kaaostlla. K un sitä k ^ ^ t i i n lopettamaan, nousi heidän igkkuporvarilllsen anarkistinen' yksi- ISBsj^ytensä kapinaan. Heidän "hen-fceäah alkoi ahdistaa" proletaarinen bnmoaksellinen kuri. He olivat tot-toneet nJcentelemaan federatslonels-omia ylcsllölllslä masllnoltaian ja ajamaan niitten avulla omia yksilöUl-ssa. mieUJohteitaan läpL Heille oli vierasta ajatus, että osan tulee alistua laofeanaisiiuden tahdon alle. Se " s a i . pasf heissä "ajatuksen vapauden". KJnJnrmaisuuden. se on koko Puolueen edustallensa kautta konventsioonelssa UiaaH piStSkset ja nUtten johdon-mnkatoEn toteuttaminen vastoin heil u a yksiI51Uslä, opportunistisia pyyteitään, noistatti heissä'" pauhaavan melan "byrokratiasta". Puolueen t o l - m U s i ^ t , jotka tinkimättömästi ajoivat Puolueen ohjelmaa niin pertaat-tedSseen puoleen, takUikkaan, kuin organlsatoarisiliikin kysymyksiin nähden muuttuivat heidän kirjoissaan "Ijjnrokraateiksl" heti kun ne myös-iön Sulkaseen j a kumppaneihin nähd e n tohtivat toteuttaa samaa kurin mittapinita, minkä alasena jokainen Sannmunistipuolueen jäsen on erotuk. setta. K e r t a toisensa Jälkeen Sulka-n f f l i ja kumppanit yrittivät nostat-l t a a "^kansannousua" kokonaisuuden, « ! <JR> JRyplue^n enemmistön tahtoa vastaan, sifioln Icun se koski heidän se on Sulkasen ja ktmnppaneitten iSlcdlöIIisyyttä. Ja Puolueen tahdon toteott^Jat kohosivat näitten luopl- «äften .kixjoissa arvoastelssa "InkvlsUt-bneOcsl'', "terrorin harjoittajiksi", J . - ne. Ja k u n heidän maanalaiset Juo-xdttelussa paljastettiin Ja heidät vaa- «jittan tunie teoistaan, sai Puolueen 3iÄto liemä " u r k k i j a n " Ja "salapolll-s n T «anitykset. Kaikkien aikojen pppcntunlstlen voimasanat kertyivät nsrpeastt heidän sanavarastoonsa Puolalta vastaan Ja he ajautuivat johdonmukaisesti yhä kauemmaksi Puo. Ineesta siltä huolimatta, että Puo-ibe heille myönsi vucsl vuoden Jälkeen kärsivällisesti aikaa vanhan luomiseen kaikkine plkkuporvarlllis-anar-kisKäne vinkeineen. amtta t u l i täyteen, Jopa ylitse vuo-t a r a k s l k i n kun nämä vannoutuneet luopiot ryhtjrivät Puolueen ulkopuola Järjestämään hyökkäystä Puol u e i t a vastaan. Heidät, kuten kom-mtndstlsen liikkeen kehitysvaiheissa n i i n monet muutkin saman ajatuc. maaOman lapset erotettiin Puolueest a sen jälkeen kun heille nii annetu n Puolueen perustuslain takaamat «ikendet puolustaa itseään, sen Jäl-l: een kun heUle oli annettu kaikki ^natadoUlsuudet kantansa esittämiseen j a virheellisestä suunnastaan luopu-xcdseen j a sen jälkeen kun he jyrkästi Diivat kieltäytyneet Puolueen l a k i e n alle alistumasta. OSmän jälkeen alkoi Sulkasen ja kumppaneitten rappeutumisprosessl xuqpeasti ottaa avoimesti vastavallan-kmnouksellisen luonteen. Mitä s u u - ximmalla taidolla he lausunnoissaan F.aavat teeskennellä kommnnistejs olevansa ja esiintyä kommnnisteis' takin vielä "vasemmalla" olevina. Ne tekevät sitä ylcsinomaan hei-kentääkseen j a kukistaakseen Soviettien Unionin". Myöskin tuolloin tekivät sosialidemokraatit, sosialivallanktmioukselliset j a valkokaartilaiset liiton. Ne käyttivät Kommunistipuolueen keskuudessa esiintynyttä erimielisyyttä hyväkseen ajaakseen Kronstadtih kapinallisia Imperialistien hyväksi taisteluun Neuvostoliittoa Ja maailman proletaarista kumousta vastaan. Samalla tavalla yrittää Leon Trotski tällä hetkellä sosialidemokraattien, kulakkien-kapinallisen pikkuporvarillisen intel-llgetslan avulla Soviettien Unionissa Järjestää lakkoja — vieläpä sisällissotaa, avatakseen sen kautta vaaniville ulkomaisille Imperialisteille mahdollisuuden maahan Tämän on Versaillesin jälkeinen tapahtumain kulku: kapitalismin vakaantuml-.en ristiriitaisuus ja elidollisuus selvästi osoittanut. V a kaantuminen on yhdeltä osalta tapahtunut suöritetim uudestijaon nojalla mutta se on tapahtiuiut samalla voitettujen, alistettujen maiden j a työ. tätekevien joukkojen kustannuksella Täitä imperialismille ominaisen epätasaisuuden voimakkaampi ilmeneminen (maailmantalouden rakenteelliset muutokset sodan jälkeen) j a sen seurauksena yhä kireämmäksi käyvä k i l pailu markkinoista Ja pääomien sijoitusalueista. Tuotannon kohoaminen nopeammin kuin markklnakysyntä o-solttaa vakaantiunisen pääristlrildan sen. että versaillesilalnen aluejako ei enään uusien mittasuhteiden vallitessa edistä kapitalistista vakaantumista, vaan päinvastoin estää. K u n lisäämme J a hänen uskonnollinen opetuslapsen sa, Ells Sulkanen, Järjestää prikusta prikkuun samallaista yhteisrintamaa Am^rikain yhdysvalloissa Amerikan menshevlklcn. valkokaartilaisten Ja pelastusanneijalalsten kanssa. Mutta koska Ulkonaiset olosuhteet eivät täi lä hetkellä vielä tarjoa hänelle muuta taistelukenttää, missä voisi vasta kumouksellisen yhteisrintamansa voimia koetella kommunistista liikettä vastaan, on hänen tyydyttävä osuus-tolmlntalaltoksUn, sen jälkeen k u n työ. väenyhdlstykslssä on Itsensä todelll» sessä karvassaan paljastettuaan saanut tuomionsa. Kuluttajien osuusliikkeet ovat syn* tyneet työväenluokan taistelussa tähän imperialistisen sodan yhteydessä suoritetun "proletaarisen uudestijaon", neuvostovallan muodostumisen ja eristäytymisen imperialistisesta markkina- Ja sijoitusverkosta, s.o hyökkäykselle {työntymisen kiilana imperialistiseen Työläiset ovat niitä rakentaneet voimis tuttaakseen Itseään, tehdäkseei Itsensä kykenevämmlksl puolustautumaan rllstäjäluokkaa vastaan. K u l u t t a j i en osuusliikkeet ovat eUmelll- $lä Ja erottamattomia csla yleisestä työväenliikkeestä j a vain n i i n kauan kun ne ovat luokkataistelun kannalla olevien työläisen käsissä j a Johtamina, palvelevat ne työväenluokan asiaa. S i l l o in kun ne luiskahtavat työväenluokan vihollisten käsiin, muodostuvat ne kalilelksl, joiUa riistäjät työläisiä entistä tehokkaammin orjuuttavat. Viimeisen vuosikymmenen taistelu Ja näitten talstelultten historia antaa tästä tosiasiasta erehtymättömän ope« tuksen. Amerikan kuluttajien osuustolmin-tallikkeessä on viimeisten vuosien a i kana käyty keskeytymätöntä taistel u a luokkatletoisten työläisten osuus* toiminnallisen periaatteen puolesta Ja sosialLdemokraattien. pikkuporvarelt-ten Ja mlljoonamles Warbassen valkokaartilaista yhteisrintamaa vastaan, Joka Amerikan kuluttajien osuustoimintaliikettä on pyrkinyt kytkemään porvarUllsen aatemaaiUnan Ja metoo-dlen kahleisiin. Alanteet Ja Syrjälät Alice Wlrrat Ja Llukut j a muut luopiot. Jotka viime vuosien aatteellisen seulömisprosessin aikana ovat luisuneet julki opportunismiin, ovat tähän mennessä aikaisemmin liittyneet tä. hän sosialidemokraattien, liberaalisten po^areltten Ja miljoonamles Warbas-sen yhteisrintamaan työväenluokan luokkapohjalla toimivaa osuustolmin-taperlaatetta vastaan. Nyt on siihen rappeutumisensa vUme asteella liittynyt myöskin trotskilainen Ells Sulkanen pienen lUoplolaumansa kanssa — .tullakseen Raivaajassa ja tieyt Y o r k i n Uotisissa lausutuksi tervetulleeksi! Luopiot j a valkokaartilaiset o-vat löytäneet toisensa —• taistelussa luokkatletoisten työläisten pyrkimyksiä vastaan! Sama henki j a samat pyrkimykset vetävät lopulta yhteen, pyxkivät esiintymään kiunouksellisi- Heidän tekonsa vetävät taistelulinjan x a — vieläpä vieläkin kiunoukselli-ssmpina kuin itse Kommunlstipuo. l u e j a Ktmunimistinen International e . M u t t a teoissa — Ja teot ovat a i n o a t j a todelliset periaatteitten koet. tecne asettajat — he luisuivat nopeassa tahdissa ensiksi sosialidemok r a a t t i e n j a liberaalisten porvareltten kanssa yhteisrintamaan Kommunisti-pocAieen Imymää taistelua vastaan. J a k u n tämäkään ei vielä näyttänyt t a o t t a v a n heille tuloksia, olivat he v a l m i i t a menemään vieläkin askeleen aTpmmaksi. He tekivät Uiton F A S - CISIlPORVAREnTEN S.O. .läHa m a n t e r e d l a olevien mannerheimiUUs- « e n valkiAaartilaisten, n i i n — vielä- X » F E L A S T U S A R M E I J A L A I S T E N K IN kanssa kommunisteja ja työväenluok a n luokkataistelun karmalla olevia tySfiisiä Ja n i i t t en pyrkimyksiä vast a a n ! Kaikki tämä tapahtui Brook-l y n i n Osuusleipomgn kontrollista käy-d y s ä taistelussa. Sulkanen j a kumpp a n i t esiintyivät siinä yhteisrintaman l o h t a j h i a . yhteisrintaman, johon k o - toHmpanoltaan kuuluu Baivaajan so-siaUdemok.. Nevr Torkin Uotisten t a k a n a olevia tnanii>rli»^iiwHfit<f^a fas-erehtymättömän selväksi Ja suoraksi. Heidän kauttaan on syntynyt työläis-vastalnen ploki. Jota vastaan on lep-pymätöntä taistelua käytävä erotta, mattomana osana taistelusta olkels-tovaaraa j a trotskilaisuutta vastaan. Tämän työlälsvastaisen plokin syntyminen repii viimeisetkin valheen kutomat riekaleet näitten lUopioittem-me päältä j a paljastaa ne työläisjou- I$?lle alastpmassa vastavallankumouk-ielllsuudessaui. He ovat kulkeneet n^jpeutumisensa tien päähän asU Ja päässeet — valkoporvareitten helmaan! M u t t a samalla kertaa ovat ne myösk i n teoillaan antaneet kuluttajien o- ^inaallmanketjuun, j a - t o i s a a l t a siirtomaiden kansallisen teollisuuden Ja vapausliikkeen kasvtm, n i i n osoittautuu markkina-, raaka-aine- Ja s i j o i tusalueiden utidestijako vakaantumisen kiertämättömäksi seuraukseksi. Kansainliitto on eroittamattomast] sidottu versailleslalseen maailmanja-kocn Ja sen ristiriitoihin. Tästä johtuu, että Kansainliitto muodostiies-saan voittajamalden Järjestöksi muo-doistui Versaillesissa määriteltyjen r a jojen säilyttäjänä sodan välineeksi, mutta vielä enemmän se on siksi muo. dostimut suoritetun uudestijaon muuttuessa kehityksen jarruksi Minkälaisen sodan välineeksi? Ennenkaikkea Neuvosto-Venäjää vastaan suunnatun, mutta myöskin kapitalistimaiden keskeisen ,sodan aseeksi. Mutta Kansainliitto ,on uuden imperialistisen sodan valmistelun maskeerattu: demokraattinen" muoto. Näinollen Suomen osallistuminen Kansainliittoon Ja tXTL neuvostoon merkitsee osallistumista uuden sodan välnilsteluuh. Tämän mukaan tulee kirjoituksessamme punaisena lankana olemaan uuden sodan valmistelu Ja Suomen osuus sUnä. Suomen kietoutuminen erikoisena "itsenäisenä" maana Ja valtiona imperialistiseen m a a - ilmanlcetjuun yhdeksi sen tärkeäksi renkaaksi Ja sen kautta sodan v a i . misteluun Johtaa tutkimaan Ja käsittelemään kysymystä kahdelta puolen: l : k i n kansainvälisen riippuvaisuuden kannalpi^Ja 2:sl Suomen .sisäisten e h tojen, edellytysten Ja tarpeiden kannalta. Suomen osallistumisen Kansainliittoon Jaanune kahteen vaiheeseen: en-simälnen etappi käsittää ajan K a n sainliittoon liittymisestä siihen hetkeen. Jolloin Suomi hyväksyttiin sen neuvoston jäseneksi (v. 1927), Ja töinen etappi sen Jälkeen. Enslmälneh vaihe. Suomi liittjrl Kansainliittoon joulukuussa v. 1920. Liittyminen perustui riippuvaisuuteen Ecglannlsta. Sitä ennen Suomi orientoi Saksaan (Suomen kuningaskysy-mys, yjn.). mutta Saksan joutuessa häviölle maailmansodasöa ja vallan, kumoustapahtiunain pyörteeseen ei Suomi, enää saanut Saksalta kyllin vankkaa tukea ja siirtyi Englannin vaikutusalueeksi. Sucmen liittjTninen Kansainliittoon on huomattavimpana ilmaisuna näistä asennemuutoksista. Ensimäiselle vaiheelle on ominaista Sucmen vähemmän merkityksellinen osuus Kansainliito-sa. pyrkimi-ne "sivistysmaaksi", todistaminen i m perialistisille isännilleen. Englannille j a Ranskalle^ kelpoisuutensa j a luotet-tavaisuutensa Neuvosto-Venäjän rajamaana, sjo. Englannin j a Ranskan lenkinä. Tällä perusteella voidaan en-simäinen vaihe luonnehtia koevaiheeksi. Koevaiheen alku-ajan tärkeimpinä "tentteinä" esiintyivät: l) Suomen rcsvoretki K a r j a l a n y. 1921—22 K a n . salnllitcn suostumuksella j a sen vahvistamien suunnitelmien mukaan, 2J S S T P : n hajoittaminen j a 3) Suomen armeijan reorgavaicciminen v. 1923 englantilaisten sotilasasiantuntijain K i r c k e n Ja Powell'in johdolla. Mitä nämä "kokeet" todistavat? Ensinnäkin Suomen riippuvaisuutta Englannista, toiseksi Kansainliiton neuvostovastaisen,, sodan aseeksi, myötävaikuttamisen rosvoretkeen (Että ros-voretkeä todella suunniteltiin Ja v a l misteltiin Kansainliiton osanotolla sen ovat tämän rosvoretken Johtajat itse muistelmissaan todistaneety ja kolmanneksi Suomen aulista halua palvella uskollisesti isäntiään. "Tentit' voimistuivat erikoisesti enslmäisen valheen loppupuolella sosialidemokraattisen hallituksen aikana ' vähää ennen hjrväksymlstä Kansainliiton neuvostoon. Englanti puuhasi v. 1927 tavallista voimakkaammin yhteisrintamaa S N T L : o a vastaan. Mitä Suomen oU tehtävä täyttääkseen kunnoll a paikkansa tässä imperialistien y h teisrintamassa? Sen täytyi ennenkaikkea kieltäytyä neuvottelemasta SNT L : n kanssa hyökkaämättömyyssopl-muksesta. Noskelalset tekivät sen. " K - mä palvelus on yhtenä syynä Suomen hyväksymiseen Kansainliiton neuvoston jäseneksi Toiselta puolen neuvostovastaisen sodan valmistelu J.a englantilaiseen pääoman suoranaiset edut vaativat liikekannalle asettuvan j a vasemniistuvan työväestön rauhoittamista Ja Suomen sotilaskuntolsuu. den lujittamista. Mitä sosialidemokraattinen haUitus tefiä? l : k i n ryösti Suojärven lampuotien- maat (noin 17 m i l j . Smk. arvosta) tukkiyhtiöiden Ja n i i h i n sijoitetun englantOaisen irää-oman hyväksi, 2:si antoi Englannin 1918—23 Kolumbiaan 6150^ jne.). Sucmen kehumisen ja kohottamisen merkitys sisältyy myöskin'siihen, että herätetään Suomessa "itserakkautta" j a innostusta palvella nöyrästi englantilais-ranskalaisen pääoman etuja tukikohtaan S N T L : a vastaan. M i h i n perustuu Suomen auktoriteetin kasvu? Ensinnäkin "koevaiheen" valmennukseen: "tentit" kantavat hedelmiä. Toiseksi muutoksiin kansainvälisessä' tilanteessa: vakaan-timiisen kielteisten puolien voimakkaampaan, depressiomaiseen ilmenemiseen ja ulospääsyteiden välttämättömään etsintääiL Mihin perustuu Suomen kunnia-asema tämän vuoden täysi-istunnossa? I:kin Suomen osallistumiseen Englannin johtamaan spionaasiih ja murhajrrityksiin N e u - vosto-VenäjäUä (Elfvengren, jne.) j a 2:si suureen kommunistijuttuun. Enslmäisen "tentin" kautta Suomi välittömästi osallistui neuvostovastaiseen toimintaan, .sodan provosoimisen ja valmisteluun j a toisen avulla se puhdisti tietä sodan valmistelulle sulkemalla telkien taa tämän valmistelun häiritsijät. Näin kimnolla suoritetuista "tenteistä" kannatti palkita Suomi suosionosoituksilla ja puheenjohtajan paikalla Kansainliiton täysi-istunnossa, jossa "jollei Suomen ulkoministeri Prpcope oUsi johtanut puhetta, tusk i n olisi ankarinkaan muodin, vaatimus saanut n i i n monta hienoa m a a - ilmaimalsta (?) kestämään paikoillaan istunnosta istuntoon". ("Procope Kansainliiton suosituin mies", "Uusi Suomi"; v. 1928, N : o 211). Edellä olemme" .selvittäneet Suomen osallistumista Kansainliittoon k a n - kaantuminen on sivuuttanut markki-narajansa (v. 1927 375 t u h . st. y l i t a r jonta, "v. 1929 pelättävissä pyörien l u vuin 400 tuh. st. ylitarjonta") j a s a malla huippukohtansa. Pääomien s i - " puolueettomuuden nimessä viedä l a i - tokslamme palvelemaan heidän, porvareltten asiaa. Pitäkäämme liikkeemme sUlä aatteeUisella pohjalla. Jolle ne alrr^a" pitäen rakensimme. Pitäkäämme ne erottamattomana ja e l i mellisenä osana työväenluokan luokkataistelusta. Ja missä Ikinä tästä kannasta lieneekin alkanut horjumista ilmetä, niin siellä viltatkaänune Brooklynin Osuuslelpomon tilapäiseen kohtaloon. Horjuminen tästä kannasta avaa näet portit selkosten selälleen viholliselle j a tekee sUle mahdollisuuden kypsäksi ryöstöretkeUe lähtemiseen. J a siitä voi hyötyä vain porvaristo. Horjuminen Ja periaatteestaan tinkiminen tuottaa työläisille aina ja pcikkeuksetta liävlötä, tappioita ja apeata mieltä. Eteenpäin kohden Inokkavihtdlisi-amme ja niitten lakeijoitteu eristämisiä osnosliikkeistänune j a kaikista jlookkoliikkeistämme! Mitatkaamme tyoväenlookan asian pettäjille heidän tekojensa mokaises* t i eristän>äUä ne pois keskuudestamme! " Rakentakaamme osondiikkeltämme j a kaikkia jookkoliikkiatämme tinkimättömän lookkataistelon pohjalle! Vaffliknammf ja huolehtikaamme siitä, ett» laitoksemme ja liikkeemme pysyv|t elunrilisenä ja eroita-mp. ttcmina osina työväenluokan tals-suusliikkelsiin kuuluvlUe työläisiUe v a - teinrintamasta! kavan varotuksen välttämättömyydes- LUttj^äämme sankkoina. työläistä stilkea rivit j a tehdä tilinpäätös sei- joukkoina osonsliikkeisiin ja toisiin vaksi näitten porvareltten lakeijoiltcn Jcnk^o^^^^Jsiin j a luokaamme niihin sekä nlitteu kanssa sovittelevien kans-' vankka j a hmrjnmaton proletaarinen sa, sillä kompromissi luokka vihollisen kanssa voi johtaa vain yhteen päämäärään. , T u o ttilos on — tsröläisten tappio ja luokka\'ihollistenune. porvareltten voitto. Tämän vuoksi selvittäkäämme periaatteemme m y ö ^ n osuusliikkeissä! fclkäämme - antako vihollisiemme pcmsjonkko hm-jamattomaksi muoriksi porvuiston, niitten lakeijmtten j a työ-väenloofean pettoRdtten hyökkäyksiä vastaan! \VORKERS (KOMMUNISTI) P U O . L U E E N SUOMALAINEN TOIMISTO K. E. Heikkinen, s i ht sotalaivojen vierailla Suomen lahdella s.t.s. kokeiUa Ja tiedustena Neuvosto- Venäjän rajaveslstöjä. 3:si puuhasi suojeluskuntia, fascistijärjestölä valtion budjetille, s.o. vetoamaksavan kansan hartioille, Jne. Näiden j a monien muiden tolmenplteld«i, "mestarinäytteiden" kautta hankki Suomi sosialidemokraattien avulla imperialististen isäntiensä suosion Ja iuottamuk. seii Ja sai vastalahjaksi jäsensTrUen Kansainliiton neuvt»tossL Toinen valhe alkaa Suomen hyväksymisestä Kansainliiton neuvostoon v. 1927. Toiselle vaiheelle on ominaista Suomen ominaispainon kasvu Kansainliitossa ja aktiivisempi esiintyminen. Missä se ilmenee? Y . 1927 se ilmeni hyväksymisenä neuvoston jäseneksi ja finanssi-avun hankkimisessa hyökkä-yksenalalsllle (lue: hyökkääville) maille. Kansainliiton I X täysi-istunnossa ' ' . V . syyskuussa se ilmeni pääasiassa kahdessa seikassa: flnanssltae-ehdo-tuksen uudelleen esittämisessä Ja P r o - copen puheenjohdosta. (Tämän y h teydessä on tärkeänä ja kuvaavana pikkuseikkana mainittava, että Briand (Ranska) luovutti puheenjohtajayuo-ronsa Suomelle ja yllsfl*< Procopeta vahvasti). Sitäpaitsi on, merkittävä Suomen edustajain 'osallistiunlnen kaikkiin valiokuntiin. (Erich oli Jturi.- dlsen valiokimnan herra varapuheen- Johtaja). Tärkeintä on kysymys f i nanssi- avun myöntämisestä ei enään hyökkäyksen alaisiksi joutuville maille, kuten V. 1927, vaan uhatiulle m a i l le, joka merkitsee tosi-asiassa, kansantajuisemmalle kielelle käännettjnoä pikkumaiden sotavalmistelujen ja - v a rustelujen f inanssoimista. Mikä on tämän jäsenjrydsn ja o-micaispainon kasvtm poliittinen sisältö? Se, että Suomi on tullut entistä enemmän sidottua Englannin puuhaamaan ja johtamaan neuvostovastaiseen blokkiin J a edelleen se, että sosialidemokraatit ovat tämän kautta erikoisesti kunnostautuneet osallistumisessaan porvariston uskollisina renkeinä neuvostovastaisen jsodan valmisteluun. Suomen jäsenysrs jä ko"hotta-minen esiintjry samalla tapaa neuvostovastaisen rintaman laajentamisena ja lujittamisena kuin Saksankin h y väksyminen Kansainliittoon. Suomen auktoriteettia Kansainliitossa j a sen neuvostossa kuvaa sattuvasti Uruquajm paikka \iime vuoden täy^i-istunnossa. Englanti liehakoi silloin erikoisesti Uruquaj^a. Miksi? Hankkiakseen sen kannatuksen Ja sitten tukikohdan kilpataistelulleen Yhdysvaltoja vastaan. (Kuinka tärkeää Englannille on on tällainen tukikohta Etelä-Ameril-kassa osoittaa selvästi yhdysvaltaisen pääoman nopea tunkeuttuninen Etelä- Ameriikkaan sodan Jälkeen, ja, englantilaisen pääoman senmukainen syrjäytyminen: esim. Chileen on Yhdys- \'altain pääomien vienti kohonnut v. sainvälisen riippuvaisuuden kannalta Ja osoittaneet sen tällä perustalla suimtautuvan S N T L : 3 vastaan. Mutta Suomi on "riippumaton" maa j a "voi riippumatta kalkista suurvaltavaiku-tukslstä, tulivatpa ne miltä ilman-suimnalta tahansa, ajaa omaa politiikkaansa. Joka on sama rauhanpol i t i i k k a . Joka on t a i Jonka pitäisi olla Kansainliitonkin oma", (Voionmaa v. 1927 tultuaan Kansainliiton kc^ouk-sesta). Tietysti voi!? Hnanssltae-esitys on yksi Suomen sisäisen t&anteen aiheuttama: se on tulos Suonien t a louden epäitsenäi syydestä. Neuvosto-vastalvseen rintamaan osallistumisen johtaminen Suomen sisäisistä ehdoista j a eduista Johtaa meidät Suomen t a loudellisen aseman tarkasteluim. T S l - laiJsella talooskatsauk^ella on tällä kertaa tärkeä itsenäinenkin merkfCys. Me emme kuitenkaan voi sitä tässä yhteydessä laajemmin käsitellä: r a joitumme yleislaonnehtlmlseen j a vastaaviin Johtopäätöksiin. Suomen talous lepää, kuten t. K u u sinen on aikoinaan sattuvasti sairo-nut, lastujen päällä, t.s. Suomen t a . Ibus perustuu puutavarateollisuuteen. Se johtavana tuotantoalana (puutavaroiden vienti käsittää 60% koko viennlsjSä) heijastaa koko kansantalouden tilaa. Minkälaisessa aseihassa or nykyään Suomen puutavaratuotan-to j a -vienti? Se elää laskukautta j a .sen perspektiivinä on lasku. V. 1927—^2S nousivat myymättömät pira-tavaravarastot 27ö,000 standarttiln. V . 1929 lienee pelättävissä pyörien l u vuin 400 tuh. s t : n ylituotanto". ("U'usl Suomr, 1928, N : o 216). Mistä johtuu puutavaratuotannon ja -viennin lasku? I:fcin liikatuotannosta: "Uuden Suomen" mukaan oli v. 1927 pnuva-r a l n tarjonta 375 tuh. st. suurempi kuin ostomaiden kys3mtä; 2:.si pää. vientimaan — Englannin vaikeasta taloudellisesta asemasta; v. 1928 oletetaan viennin Englantiin laskevan 300,000 st :11a. (Tärkeänä seikkana on merkittävä, että Ruotsi on viimeaikoina valloittanut suurelta osalta Suomen paikan Englannin puutavaramarkkinoilla); 3:si satamalakosta Ja 4:sl Neuvosto-Venäjän kilpailun voimistumisesta, "venäjän taholta on syytä pelätä viennin lisääntyvän... On ilmoitettu sieltä käsin ensi vuonna olevan odotettavissa 625,000—650,- 000 s t : n tarjonta eli 200.000 s t : n lisäys y : n 1927 vientiin verraten". ("Uusi Suomi", No: 216). Samanlaista laskua on todettavissa Johdannaisestl ulkomaakaupan ja r a hatalouden alalla. — Vuoden 1927 tammi- Ja syyskuun välisenä aikana oli ulkomaakaupan tase aktiivinen: vienti 4710 m i l j , mk. Ja tuonti 4596,3 milj Viime vuonna samaan aikaan on suhde seuraava: vienti 4382,3 milj. mk. Ja tuonti 5806,3 milj., siis tuonti-voittoisuus 1424 m i l j . mk. Rahataloudessa merkillepantavin ilmiö on ulkomaisen valuutan huimaava väheneminen: V. 1927 15}X o l i Suomen Pank i n ulkomaisen valuutan varasto 1240,4 m i l j . mk.. v . v :n ISjX se on vain 589,4 m i l j . m. Samanaikaisesti on todettavissa tuottamattoman rakennustoiminnan suunnatonta kasvua j a talletussi-joitusten huomattavaa laskua. Yksin Helsingissä esim. summitellaan raken. nustoimintaan sijoitettavaksi 1500 milj. mk., samanaikaisesti kim kaikkien talletuksia keräävien laitosten talletukset Voivat kohota vain vähän y l i tuhannen milj. mk:n. (Suomen Pank i n johtajan. R y t i n lausuntojen m u kaan). Niinikään on merkille pantava setelistön kasvu: v.v. syyskuim ajalla nousi setelistö 1^99- m i l j . markkaan, lisääntyen syyskuun ajalla 39 milj. mk :11a Ja ylittäen vuoden 1927 s a - Joittaminen ptratavarateoUisuutesn on tullut tappiolliseksi j a siksi ne v i r t a a vat tuottamattomaan rakennustoimintaan. Pääomien sijoittamista rakennustoimintaan lisää vielä se, että cn ulköiiiaisen valuutan paetessa maasta, pelättävissä markan arvon lasku Suomen Pankin johtaja, Ryti aivan oikein arvioi "rakennustoiminnan suunnattoman voimistimaisen taloudellisen tilan epaterveellisimmäksi kohdaksi, joka vei johtaa taloudelliseen k r i i s i i n " . ("Kauppalehti", 1928 N :o 243). Sattuvasti hän vertaa Suomea tilanomistajaan, joka rakenta itselleen hjrvän palatsin välittämättä siitä, että maitten viljeleminen vaatii pääomien sijoittamista siihen. Tässä on vain eroitettava se, että komean p a latsin rakentaminen osoittaa tässä t a pauksessa tilanherran virheellistä t a loudenhoitoa, kun sensijaan yleista-löudellisena ilmiönä se todistaa k a pitalistisen lainmukaisuuden ilmenemistä, .sitä, että pääomien sijoittaminen tuotaimon laajentamiseen on t u l . lut kannattamattomaksi, lyhyesti s a noen se todistaa talouden sopusuh-teen häiriintymistä, yltäkylläisyydestä Johtuvaa ripulia. Rakeimustoiminnan sairaaJoinen kasvu, samoin kuin muutk i n taloudellisen ahdinkotilan ilmiöt Johtavat useihin mielenkiintoisiin Johtopäätöksiin, mutta meille tämän y h teydessä on tärkeä perusjohtopäätös, se, että ne esiintyvät vakaantiunisen ristiriitojen, kielteisten puolien ilmai-sima, että ne todistavat vakavaa depressiota j a pulan aattoa. Porvarit ttotevat maan Jalkojensa alta luisuvan Ja.epätoivoisina hakevat ulospääsyä: Mikä näissä ulospääsyetsinnöis- £ä on luonteenomaista? Hyökkäys työ., väenluokkaa vastaan, pyrkimys pelastautua työtätekevien Joukkojen kus-taitmuksella. Tätä todistavat selvää selvemmin ne ulospääsysuunnlttelut: Joita Suomen talousmiehet esittivät kauppaminlsteristön koolle kutstmias-sa neuvottelukokouksessa 23|X. MLtä täällä suunniteltiin? l : k i n alentaa pääoman veroltusta, 2:si vähentää ka< lutustarvfkkeiden tuontia ja lisätS niille tullia, s.t.s. kiristää aksii^iverona työtätekevötä se, mikä pääoman verotuksesta supistetaan, 3:si voimakkaammin tukahduttaa työriittalsuudet j a eräillä a l o i l la kc&onaan kieltää, jne« Kalkissa nä£ss? esityksissä on luonteenomaista pääoman hyökkäys työ väestöä vastaan. Toinen tärkeä ulospääsytie Juonttra ahdinkotilan lähteestä: Venäjän kilpailukyvyn kasvus-t a maailman puutavaramarkkinoilla. Edellä me Jo osoftimme kuinka peloittavana seikkana tämä kummittelee Suomen porvareille: "odotettavissa 200 tuh. s t : n lisäys"'samanaikaisesti k un Suomen on alennettava vientiä. Että tämä " "barbaarinen" bolshevistinen kilpailu qn poistöliiava, siltä ei Suomen porvaristolla ole epäUystä. He eivät kyliäkään — luonnollisesti — sitä avoimesti Julista. "Kauppalehden" numerossa 240 on kuitenkin ikäänkuin vahingossa pulpahtanut esiin porvariston todellinen naama. Siinä i i i m i - merkkl "Jyrä" kirjoittaa alakertana taloudellisen katsauksen Ja loppuosaan liittää kysymyksen Rajajoesta. "Jyrä" kirjoittaa: "Rajajoki saa alkunsa siellä kannaksella olevista suurista soista. Suot ulottuvat valtakunnan rajan molemmille puolille. Suomen puolella olevaa suota sanotaan K u u - ritsasuoksl (kuuritsa on sama kuin kana) j a Venäjän puolella olevaa suota Kanasuoksi. Luulisi melkein, että pitäisi olla päiirastoin. J a sieltähän ne puut sitten lähtevät uimaan Suomenlahdelle päin Mikäli niitä siellä enää on. Suomen puolella, Kuuritsasuolla,'niitä ei a i - nakaan enää o!e. siHä erinäiset juutalaiset ovat vieneet ne sieltä j o pois. Sensijaan Venäjän puolella, siellä Ka. nasuclla. taitaa vielä olla puutavar a a . . " Mikä surkeus! Todellakin ruokoton kielivirhe, että metsäinen Ka-nasuo cn Jäänyt Neuvosto-Venäjän puolelle. Mutta kysymys ei ole kielivirheestä, vaan siitä että "pitäisi oUa päinvastoin". , t.s. tässä rehellisessä "taloudellisessa katsauksessa" iHlkistäa ilmielävänä Suomen porvariston pjT-kimys vihdoinkin "vapauttaa" Inkeri j a K a r j a l a (lue: nuden metsät) bol-shevikkien "raa'iavallaista". E i ole s a t tuma, että tämä Rajajokikysymys juuri nyt ilmaantuu "Kauppalehteen". s-herää käytännöllisenä välttämättö! myytenä juuri nyt, k u n Suomen puu-tavaratuotanto c n joutimut pulan e-teen. Juuri nyt, k u n Neuvosto-Venäjän sosialismia rakentavan talouden la Siiomen kapitalistisen talouden kään-täenverrannollisuus cn tullut Suomelle erikoisen uhkaavalcsi. Sosialismia rakentavaa talousjärjestelmän j.-- kapitalistisen taloussysteemin vastakkainen suhde vaikuttaa Suomeen välillisesti j a välittömästi. Miten? Neuvosto- Venäjä eristäjrtyneenä Imperia-listimaiden markkina- j a sijoitusalueista esiintyy kapitalistisen talousjärjestelmän kieltävänä vastakohtana ja aiheuttaa vakavia vaikeuksia kapita-llstimaiden stabilisatsionissa. Suomi on riippuvaineh imperialistiixiaista-ja joutuu tämän riippuvaisuutensa takia osallistumaan niiden tuskiin j a sa^ maila myöskin ulospääsypyrkimyksiin — sodan valmlsteluim Neuvosto-Venäjää vastaan. Siis Suomi imperialistisen ketjun kiinteänä renkaana joutuu välillisesti riippuvaisuutensa, emämait. tensa ahdinkotilan kautta kärsimään Neuvosto-Venäjän olemassaolosta ja voimistumisesta ja tällä perusteella aktivlsoimaan osuutensa Kansainliitossa Ja neuvostovastaisessa yhteisrintamassa. Mutta toiselta puolen tähän johtaa sosialismia luovan ta. louden j a kapitalistisen talouden välisen kääntäenverrannolUgiiaden välitön vaikutus Suomen talouselämään. Kysymys on Neuvosto-Venäjän puu-tavaratuotannon ja -viennin kasvun kielteisestä vaikutuksesta Suomen puu-tavaratuotaimon tilaan. T^ma vä- Ktön vaikutus, joka on tuUut viimeaikoina Suomen porvaristolle painostavaksi tosl-asIaksl, sitoo Suomen o-mien, sisäisten etujensa Icannalta i m perialistiseen l^hte^srintamaan S NT L r a vastaan. Tässä valossa on y m märrettävissä Suomen aktivisoitumi-nen KansalnlUtossa. joka on samaa kufn neuvostovastaisessa sodan vahms-telussa. Tässä valossa on ymmärrettävissä sotatilalain uudestaan esilleot-tanriiien, sota-alusten, rakentaminen Turussa j a Porvoossa y.m. ilmeiset sodan va&nistelun toimenpiteet. Näin-oUen siis Suomen aukotoriteetln ja aktiviteetin kasvu Kansainliitossa on suuntautunut Neuvostoliittoa vastaan tuloksena Suomen kansainvälisestä rilppuvaistradesta Ja sisäisen ahdinko-tUair tarpefsta. Summeeraamme kaiken edelläsano-tun seuraavaksi yleisjohtopäätökseksi: 1) suomen osaUistuminen Kansainliittoon Ja .sen toimintaan todistaa Suomen kytkeytymistä kiinteänä renkaana; ftnperialismin taloudelliseen ja poliittijseen ketjuun; 2) Samalla on Suomi' tullut merkitykselliseksi tekijäksi sodan valmistelussa Neuvostoffit-toa vastaan; Suomen ominaispainon j a auktoriteetin kasvu viimeaikoina Kansainliitossa j a neuvostovastaäsessa yhteisrintamassa perustuu a) .siihen, että Suomi on kunnbUa suorittanut fcerpoisuustenttinsä, b) kansainväliseen rfi^uvaisuuteen j a c) että sisäisen pulan vaara pakoittaa siihen; 3) so-siahdemokraatlt kulkevat Kansainlii-tossa Ja sodan valmistelussa porra-rfen mukana. Peter ja Richmond Sts. kulmassa TORONTO. Maanv lisuudest mitassa tannossa hokkuudf - sen alall nessä mii senä sää] lisuustuot dään viel lisuuksissj yksitylsini Suurimi käytäntöö ta voidaai peammin hsteiUe SI Teollisui pahtuu ja veznmilla daan tuoti maassa ka marien t huolellisesi toimintansa On olen taavat siih netelmiä j veUutettu. suiffisuunts silla farmi] sua, maissi maila kuin mausvälinei . Toinen si nustaa sui kehitystä o: sijoitus- ja vat nopeast sityiset f an vielä omista Kone 3 leikkuuk 2 työntölei 1 lei'ik.-puir Leikkuukoi neen miehis mahenldlöitä tusta. Mutta yhdij koneen suiui nötaan, että joissakin pail t a tämä väite mattomuudesi kä toisia k on en yhööitten Selvää on. i kanisoimismai niia. Farmlva Erin ——^ ^ ^ ^ ^ - ^ ^ ^ — man ajan määrän 123 m i l j . markalla. Mitä puhuvat nämä tosi-asiat? Ne puhuvat karvasta kieltä Suomen porvareille vaikka he eivät £itä avoimesti tunnusta. Ne osoittavat, että ulkomaisen pääoman apuun Ja puutavara-tuotantoon j a - v i e n t i in nojautuva v a - STAR eornDH; VORKS Box 1028 VALMISTAA K, y. NURMI, omistaja Sudbury, Ont. - ~Phone946 PARHAAT JUOMAT SUDBURYN PIIRISSÄ i N0R1BN COilL & ffOOD CO. KOVAA JA PEHMEÄÄ KOLIA _ KOKSIA — KOVAA JA PEHMEAX PUUTA 202 Mackey Bldg. — Puhelin 744, Sudbury. VARASTOPAIKKA LORNE STREET PUHELIN 86. !n! Oletko imdist CANADAN KOMMl KoinniUDistipnoItK ««otelteT* «lUoleMll Room IS, 163^ Chi L . W. L U. of CA kotaltKi, Porcupin BEAVER L A K E N . enti nianantai ke Ouiton oiote: J Voimi»teIu»eiira Je CANADAN SUOMAI tun. «ihteerin ototi »iew A»e.. Toronli CANADAN SUOMAI HEU.ULIITT0. L i SodbaiT. Ont. L ii o*. Box 69. Sudbi S. J. CONNAUCHT kukoaa pidetään joi «mnui Ho lo , p . COBALTIN . . . . OMI b.lt, <hil. CONMEEN S. J . « , kuun toinni »ut A . J u u t n i n c D , Mol S. J . OOTEAU HILL d e t t i a joktitea knt OM» mtBonatmi keUo « » : i. E. Köfki. D E- CBEICHTÖN «g icudea 4 a faanaauj S. J. COLEICANIN < jok. toioen j« riiBH KirjeeDT.a>to.o»ote: S leoun. AlU. S- J. FINLANDIN o< joka eaBiiniinea tanni »ällä. Owte: FinUn<J S. S. FORT WILLIAi O " » jokaiMo kaon « nonui keUo 8 ilUIU edeUjKoä tii»uin«. on beiuon S t , Fort Wi] S. J. NORTH BRAN( S u i n . K.nntiio, Box CANADAN KOMMUNISTI oniton tTÖkokoukset riimeinea lanoantu, Boa 29, ShanaaToa. Si S. 1. imiGOS oMrtoB 1 k. kaoB 2 a j a 4 » „ , oo: S. J. Ontlo. J. \ Ont. ' ^ S. / . LAKE COTEAU o. pidetään otutoa b u l i l l. nunui kello I päiräia Daablaoe. S t . k. S. J . LADYSMrrHiN O M joka koon aeljä. Kraana KirjeenT>iiito.oMtc: Box S J . LONG LAKEN O M Victor Hänainen, Bbeas Kokoakiet oa jek^ien t«!io 1 i p . * J . LARDER L A K E N o, Aalto, Box 16. Luder I 5 J - tEVACKlN oM«ea ? liäa j o k . konkaodea r-a otole: Box 41. hen
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, March 14, 1929 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1929-03-14 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus290314 |
Description
Title | 1929-03-14-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
Torstaina, maaliskuun 14 p;nä—Thur>, March 14 No. 62 — 1929
ikraattien, trotskOaisteD ja fascisti-ponarieo
yhteisrintamaa vastaan
SSlä maksx k u n yksityiskohtaiset tied
o t k e r ^ F ^ t Brooklynin, N . Y . Osuus-jfUftmm
vlimeissssä vuosikokouksessa
cistiporrareita j a — pelastosarmcija-laisia,
sekä tietenkin Sulkasen pis-kuinen
vastakumouksellinen trotski-
Kansainliitossa
K i r j N . Jaakkola
satttanösta tapauksista, paljastavat ne ? laisten kaarti!
KysjTnys cn Suomen kuulumisesta
I Kansainliittoon j a sen neuvostoon. M i pohjattoman
mädätysprcsessin, | LentolehU=issään, joita Sulkanen on i t'ä _ sey ^m^e^rk^i^ts^ee^?^ perustettiin VersaU-jGoka
läiu ne luopiot ^Sulkanen ja | Raivaajassa painattanut ja joita han! ^^^^ ^^^^^ jälkeen säilyttämään
temppanit) ovat kulkeneet, jotka as- mita suunmmalla e a l a p e r a i s y j - d e l a | ^ ^ ^ ^ ^ ^ sodassa suoritettua ja
IceUäin .erotettiin Workers( Kommu-nJsä)
Puolueesta vastavallankumouk-säfisen
trotskilaisuuden apostoleina.
jakelee ja lähettelee ympäri maata,
hän edelleenkin koettaa vakuuttaa
olevansa '•.kommunisti"! Niin menet-
S o l k a i i e n jauseimmat hänen "as?-1 televät kaikki luopiot j-rityksissään
kumppaneistaan" tulivat kommunisti-i salvata proletariaatin etujoukon, K o m -
seen liikkeeseen alunpitäen cmine e-1 mur.istipuolueen eteenpäin kulkua
väineen. Lähes kymmenen vuoden a - \ Samaa menettelyä käyttivät yksinpä
Versaillesissa vahvistettua maailman
uudestijakoa. Suoritettu uudesti-jako
tapahtui voitettujen maiden j a
laajojen työtätekevien joukkojen kustannuksella-
Jo tämän takia se alus.
tapitäen sisälsi itsensä kieltämisen a i neksia,
uuden maailmanjaon välttämättömyyden.
Sitäpaitsi "erosivat ys-itävät
Versailleaista vihollisina", k u -
j a n n e roikkuivat puolueessa olemat. ] tsaristiset valkolahtarit kun ne jär-t
a milloinkaan sopusoinnussa Puolu-j jestivät Soviettien Unionia vastaan
een. taikka Kommunislissn Intema-; kansainvälisen imperialismin ja v a s - , . v-vn^ir^cn c^noo nuheessaan
Uana2en kanssa enempää ohjelmaan S tavallankumouksen lakeijoina K r o n s - ^ ^ ^ ^ l ^ ^ ^ u ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^^
k o i n takUikkaan nähden. Kumpiakin; tadtin kapinaa. Aivan oikein karak-i =°^f^^;f^* Kommtermn v i k on
ne pyrkivät revisioimaan cman op- i terisoi Lenin silloin nämä vastaval-pt
»tunistisen katsomuksensa mukal-1 lankumouksen agentit seuraavasti:
seksi j a osottivat kaiken alkaa eri-j
kcBsta kykyä etsiä ja löytää kaltai- j "Vaatckaartilaiset yritUvät ja o-slaan
opportunisteja (Lore, Cannon \
j a kumppanit), joitten kanssa liittou-tmvat
vastustamaan Kommunistisen
Intemationalen kulkusuuntaa j a Puo-
Imemme kehitystä kohden bolsheviki-ptMdoetta.
Mutta erikoisen kiihkeäksi
j a häikälemättömäksi muodostui h e i.
dän taistelunsa Puoluetta j a Kommu-xustisfa
Intemationalea vastaan silloin
k u n Puolue ryhtyi Kommunistisen
Intexnationalen organlsatooristen periaatteitten
mukaisesti uudelleenjär-j
e s t ä n ^ n Puoluetta keskitetyn kansanvallan
periaattelt}ten mukaisesti.
Heidän ihanteensa oU federatiivinen
Vasäne, organisoitu kaaostlla. K un
sitä k ^ ^ t i i n lopettamaan, nousi heidän
igkkuporvarilllsen anarkistinen' yksi-
ISBsj^ytensä kapinaan. Heidän "hen-fceäah
alkoi ahdistaa" proletaarinen
bnmoaksellinen kuri. He olivat tot-toneet
nJcentelemaan federatslonels-omia
ylcsllölllslä masllnoltaian ja
ajamaan niitten avulla omia yksilöUl-ssa.
mieUJohteitaan läpL Heille oli
vierasta ajatus, että osan tulee alistua
laofeanaisiiuden tahdon alle. Se " s a i .
pasf heissä "ajatuksen vapauden".
KJnJnrmaisuuden. se on koko Puolueen
edustallensa kautta konventsioonelssa
UiaaH piStSkset ja nUtten johdon-mnkatoEn
toteuttaminen vastoin heil
u a yksiI51Uslä, opportunistisia pyyteitään,
noistatti heissä'" pauhaavan
melan "byrokratiasta". Puolueen t o l -
m U s i ^ t , jotka tinkimättömästi ajoivat
Puolueen ohjelmaa niin pertaat-tedSseen
puoleen, takUikkaan, kuin
organlsatoarisiliikin kysymyksiin nähden
muuttuivat heidän kirjoissaan
"Ijjnrokraateiksl" heti kun ne myös-iön
Sulkaseen j a kumppaneihin nähd
e n tohtivat toteuttaa samaa kurin
mittapinita, minkä alasena jokainen
Sannmunistipuolueen jäsen on erotuk.
setta. K e r t a toisensa Jälkeen Sulka-n
f f l i ja kumppanit yrittivät nostat-l
t a a "^kansannousua" kokonaisuuden,
« ! |
Tags
Comments
Post a Comment for 1929-03-14-02