Vapaus, December 17, 1926

              Perjantoina, jouluk, 17 pmä — Friday, Dec> 17
LDKKEENHOITiUAN OSiiSTO
on valmis
Tilatkaa, hinta 30c.
V A P A U D E N K I R J A K A U P PA
B«wt 69, SUDBURY, ONT.
tmi •-^'^^
1
•A
otsikossa. mainittu. Työväenjärjestöjen Tiedonantajan kusta-ma
vuotuinen kalenteri, käsittäen 176 sivua j a sidottuna aistik­kaisiin
koviin kansiin, on j i i u r i saapunut Vapauden kirjakauppaan.
Julkaisussa pn,,paitse .tavallista kalenteriosastoa, p a l j o n arvokkaita
tietoja elämän i a työväenliikkeen eri aloilta. Kuvitus on moni­puolinen
j a miellj^tävä. Hinta. 75c.
AiBiamiehet, tilatkaa tätä julkaisua, sillä sitenkin autetaan
Työväenjärjestöjen Tiedonantajaa, joka nyt tulipalon jälestä on
erittäin vaikeassa asemassa. Lähettäkää tilaukset osotteella
VAPAUS, Box 69, Sudbury, Ont
AHAA
SU^OMEEN
KorssiSiioineQ Markkaa
Canadaii Dollarista
LÄHETYSKULUT:
40e lähetyksistä alle 520.00, 60c lä­hetyksistä
$20.00—$49.99, 80c lä­hetyksistä
$60.00—$79.99 ja $1.00
lähetyksistä $80.00—$100.00 sekä
2Sic jokaiseliiBi seuraavalta alkavalta
sadalta dollarilta;
Sadbiiryssia ja ympäristöllä asnvat
1. tielioEn^tunassa ' erikoiskis^
Kaik£i sähkplahettyksel ^hdään
«uoraah Sndbnryäta Helsinkiin sa­mana
ipSivanä'' kiiin saapiaVat Va-paaden
..konttoriin..-:
LAlVAPILEtTiEJÄ MYYDÄÄN.
TIEDUSTAKAA PILETTIÄSIÖITA
. Tehkää läheVkset»o8otteella
/ VAPAI]^,
Box 69. SUDBURY. ONT.
ainakin, kuin Kristus ennen laittoi
korvessa. ^ Silloin kyllä kuului ol­leen^
kalaa jä leipää, nyt oli kalk-kunapaistia
ja hirvenlihaa ja tie­tysti
leipää, oikein canadalaista veh­näleipää.
Eikä ihmekään jos herrat olivat­kin
hyvällä tuulella, sillä olihan sii­nä
taaskin yksi näyte siitä, mihinkä
työläiset pystyvät. Olihan siinä yk­si
komeimpia rautatiesiltoja mitä pn
Canadassa, silta, jo.ika työläiset o l i ­vat
rakentaneet kurjalla nälkäpal-kalla.
Olihan siinä työläisillä lak­kokin
rakennuksen aikana, vaan
järjestymättöminä ollen eivät voi­neet
lakkoa voittaa. Sillä yhtiö
erotti niskottelijat, ja loppu työ
suoritettiin rikkurivoimalla.
Nyt on mainitulla yhtiöllä työn-alia
Dunblanen asematalli ja kään-töpöytä,
sillä Dunblane tulee ole­maan
divisionin, pää j a sen tähden
:tietysti. tarvitaan...,, mainitunlaiset
laitteet.
,Sain käsiini Pätvälehdien joulu-kutitf
1 p. numeron. Siinä oli muun
hepreiskan mukana paikkakuntam­me
uutinen, missä moitittiin Sas-katchewanin
väkijuomakontrolliko-miteaa.
En tietystikään ihmettele
sen .takia, että eikö siinä ole sanan
sijaa. Mutta on ihme, ettei Päivä-lehden
paikkakuntamme uutisten
kirjottaja huomaa mitään muuta
olevan vinossa hallituskoneistossam­me
kuiii ainoastaan tuon edellämai­nitun
väkijuomakontrollikomitean.
Päivälehden täkäläinen kirjeen­vaihtaja
valittaa sitä, kun Saskat-
(:hewanin maakuntahallitus sallii
. väkijuomia myytävän yhdelle hen-jkilölle
niin paljo kuin tuo henkilö
' pystyy aineellisten varainsa puoles­ta
saamaan irti. Me kommunistit
emme ihmettele ainoastaan hallituk­semme
tuota mätäpaisetta, sillä me
_ näemme koko tämän kapitalistisen
Talvi *e tuli taa» tännekin, kun järjestelmän kaikki mätäpaiseet ja
;kesä ensin loppui. Kesää ei täällä oigjnme ne ösottaneet jo monta ker­tana
vuotena^ paljoa ollutkaan, s i l - ^.^^ kaikkine törkeyksineen. Tuo
lä talvea oli ensin kahdeksan kuu- edellämainittu väkiiuomapahe ei
kantta j a sitte se loppu vuotta on suinkaan ole ainut nykyisten hallit-ollut
kylmiä ilmoja. Joulu myös gijaimme kontolle asetettavista. Siel-taas
lähenee. Mutta mitäpä tuosta, i ön öljy-, metsä- y.m. kavalluksia
Onhan se lähentynyt jo niin mone- pgtojjgia^ jotka jatkuvat niin
na vuotena, vaan eihän siitä o'^ i j-^ygjj ^uin me sallimme niiden jat-suurtakaan
iloa ollut työläiselle, tuvan. Ja meiltä ihmisinä vaa-
Vapandelle ottavat rahavälityksiä
rastaan myds^kin:
• VAPAUS BRANCH OFFICE
• • 816 Bay Street,
Port Artfanr, Ontario.
DAVID HELIN
eripaikkakunnilla Pohj.-Ontariosaa.
A. T. HILL',
Torontq, -Ont. - r - Tavattavissa ilta­sin
957 Bröädview Ave., j a päivisin
Room 304, 95 King St., E .
DUNBLANE, SASK.
JONQUIERE-KENO&AMI. QUE.
Jonluaatoa, siis t.k. 24 poi iltana
on Jonqui^ressa metsämiesten union
toimesta suuret iltamat, joissa on
ohjelmaa runsaasti. " S i l l ä Sutinen
sanoi että Anderson sanoi, vaikka
minä en sano mitä ne sano." Niin
tulkaapa kuulemaan mitä he sano­vat.
Iltamat pidetään talossa, joka
on suomalaisten haalista ensimäi-nen
talo Jonquiereen päin. Siinä t a ­lossa
on tilaa kuin isossa talossa
ainakin.
Pitäkääpä iltamat muistissanne,
ja tuokaa joululahjat iltamatilai-sunteen
jaettavaksi. :
Nyt on osa»to!laxnme tällä kertaa
vakituinen asuinsija. Saimme vuok­rattua
koko sopiyan huoneustön hy­villä
ehdoilla. Se sattuikin hyvään
aikaan^ sillä jos emme olisi saaneet
huoneustoa, olisi toimintaamme täy-tyny^
supistaa. Suomalaiset haa-iinomistajat
meinasivat näet mak­sattaa
talonsa meillä. Nostivat
vuokran 20 dollariin illasta. Olivat
kai varmassa uskossa, että osastom-^
me maksaa mitä he vaan vaativat.
^Saa nyt nähdä saavatko monta
kaksikymppistä tänä talvena.'
Työt ovat täällä tällä kertaa mei­kein
lopussa. Miehiä passitetaan
miltei joka päivä pgis töistä. Koh­ta
kai työt lopetetaan tykkänään.
Työttömäksi joutuneista suurin osa
menee Montrealiin, hajaantuen siel­tä
mikä minnekin.
Metsätöitä ouy jonkun verran täl­lä
ympäristöllä, vaan niissäkin on
pienenlaiset palkat. Eikä osasto­kaan
vielä näin nuorena ollen voi
paljon siihen vaikuttaa, että palkat
nousisivat.
Kokous oli osactollamme t.k. 5
p:nä. Uusia jäseniä hyväksyttiin
neljä. Suomen Työväenjärjestöjen f
Tiedonantajan liyväksi päätettiin
panna keräys .toimeen. Toivon et­tä
työlmstoverit käsittävät asian
ja uhraavat- ropona kun keräyslis­ta
esitetään.—-Valittu.
GODNER. ALTA.
Ke*ä on meanyt-ja jylhä talvi on
tnllttt. Se säälittä tervehtää hen­käyksillään
työläisiä, jotka eivät voi
varata itseänsä, kuten yläluokKä,
talvitamineilla. Niitten puutteesta
johtuen paljo sairaustapauksia.
Lunta on tullut riittävästi hyväk­si
rekikeliksi, joten on alkanut vä­hän
metsäkämppähommia Rocky
Mountain Ho^'®** ^"'PJUfil^^^^^ Vaa<i'
eipä näytä miesten puutetta olevan.
Heitä olisi mone'llekin vuorolle.
Osactotoiminta ön taas vilkastu­maan
päin. Eikä ihme, sillä far­mareilla
on aikaa kahdestikin kuus­sa
tulla kokouksiin, kun on kesän
kiireet ohi ja teissäkin kovempi
pohja. • •,
Soittokunnan konsertti ja soitto-illatsu
Rocky Mountain Housella
marrask. 22 p. onnistui y l i toiveit­ten.
Se oli aika kansanvaelluis.
Väkeä oli vaikka mistä lajista, eikä
keltään näyttänyt Ijrsti puuttuvan.
Se oli ensimäinen suurrynnistys tä­män
metsäkylän historiassa. Sen
huomasi siitäkin kun konsertin lop­punumero,
"Isäkulta" ol^ puhallet­tu,
niin johtajakin haltioitui siinä
määrin, että huusi hallelujaa j a sa­noi
pojille: ^'Hakatkaa päälle".
Osastomme piti ohjelmailtamat
jouluk. 2 p., myös soittokunnan ke­ra.
Ne onnistuivat erinomaisesti.
Paitsi tyttöjen oJi ehkä l i i k a pai ja
tanssittava äijämiesten kanssa, kun
pojat ovat torvien kanssa lavalle
A s i a kaipaa korjausta. — Alex.
* * K Y L V Ä J Ä " , S O S I A L I S T I N E N NJSUVOSTO.
TASAVAI/rOJÖ^ L I I T TO
Hän_on saanut olla vain sivustakat-selljana,
kun . isoiset ovat nautti-ditaan
toimintaa noiden mätäpaiset-ten
poistamisek«i. \Kauniit sanat ja
neet Sivustakatselijan» =°a työläi- kjrjotukset eivät riitä silloin, kun
nen olla tänäkin jouluna. Koska .•+.,»i,.+oTra+ ivövät niitä vasten.
saapuu työläisen joulu?
Toveri A . jokinen puolisonsa ke­ra
muutti täältä Albertan puolelle.
Toivomme heille taistelutarmoa uu­della
paikkakunnalla kapitalistin
sortoa ..vaataan j a Augustille monta
reipasta painikaveria. '
C. N. R : i rautatiesilta lopullisesti
valmistui j a avattiin yleiselle liiken­teelle
marrask. 15 p. Se tietysti
teelle marrask. 15 p. Se tietysti oli
Jhmisille suuri onni nähdä subria
kunnioitettavia miehiä. Sillä viral­liset
avajaiset toimittivat mainitun
yhtiön pääsnuruudet.
Juhlallisuudet toimitettiin syö-minkeineen
j a juominkeineen. Pöy­dässä
saivat olla sekä herrat €ttä
narrit, jotka olivat kokoontuneet
katsomaan ja kuulemaan mainittua
seremoniaa. Herrat olivat niin hy­vällä
j a leikkisällä tuulella, että o i ­kein
älfstuivat I purasemaän farma­rien
ja työläisien kanssa samassa
pöydfisisä. Päivälliset eivät ti^
o l K ^ sel^iset tabansia ' maksavalt,
iojta itertat toiidUeen ' tnrjoilevat,
Mntta 'ohrathan nyt vain sellaiset
menettelytavat lyövät Mielestäni olisi aika igyös Päivä­lehden
uutisten kirjottajan käytän­nössä
alkaa toimimaan tosi innolla
tämän mätäpaiseista rikkaan järjes­telmän
kumoamiseksi. Sillä me
kommunistit tuniiemme puut aino­astaan
hedelmistään, s.t.?. ihmi.«et
teoistaan. Mitä meidän olisi tehtä­vä
niiden ihmisystäväin pelastami­seksi,
jotka tänäkin päivänä viru­vat
tämän järjestelmän hirsipuissa,
raaka=ti raadeltuna; mitä voisimme
tehdä niiden ihmispoloisten autta­miseksi,
jotka tänäkin päivänä ovat
teljettynä tämän mätäpaiseista rik­kaan
järjestelmämme kidutuskam­mioissa
Suomessa, Canadassa y.m.,
ihmisten, jotka ovat vain sen tähden
pistetty kidutu5kamraioihiri, kun
ovat-uskaltaneet äänensä antaa kuu­lua
tätä ilkeää järjestelmää vastaan.
Olemmeko pelkureita niin ettemme
uskalla nousta puolustamaan noita
ihmisystäviämme, jotka eivät aino­astaan
pitäneet kauniita puheita,
vaan myös kävivät tekoihin tämän
raa'an helvetiltfien järjeBtelman
nmattamisekri sellaisekia, missä ib-misyys
toiinnataan knnnialla.
Tovejreille
Yhdysvalloista j a Canadasta tän­ne
saapuvat toverit kertovat sikä­läisten
tovereiden mielenkiinnon
olevan suiTren tasavaltamme sekä
kommuuna "Kylväjän" asioiden ja
edistyksen seuraamiseen. Nämä to­vereiden
kertomukset osottavat sen,
että toverit siellä osaavat oikein .ar­vioida
asioita. Kun toverimme siel­lä
j a koko maailmassa näkevät, et­tä
me tässä maassa kykenemme
omin voimin ei vain vakauttamaan
mutta nostamaan vuosi vuodelta t a -
^oudrfiista~^kä sivis^rkseöistä-ase-maamme,
antaa se varmaankin intoa
ja voimaa tovereille Kaikkialla teh­dä
lujasti työtä saman päämäärän
saavuttamiseksi,,.:— valta työläisten
käsiin — mikä meillä on jo toteu­tunut.
• ^
Lokak. ensi päivänä päättynyt
maamme talousvuosi loistavalla- t a ­valla
toteaa, että olemme penneet
lujasti eteenpäin j a ylöspäin kaikilla
talouselämämme- aloilla. Kulttuuri­taso
noussut samassa suhteessa. Jär­jestyneisyys
mennyt my.-skyisästi
eteenpäin. Numerot eivät järjesty­misenkään
alalla kerro vain sadoista
ja tuhansista vaan miljoonista. Uusi,
nuorekas veri sykkii yhteiskuntaelä­män
kaikissa valtimoissa rajusti,
voimakkaasti. Tätä tosiasiata eivät
kykene parjauksillaan toiseksi te­kemään
niiden jutut, jotka tahtoi­sivat
niin halusta nähdä epäonnis­tuttavan
täällä. Se onkin juuri tuo
toisten maiden^ tovereiden vilpitön
hyväntoivonta meille sekä meidän
voimakas edistymisemme, joka saa-pi
vihollisemme raivoamaan meitä
vastaan. Mutta toverit, vihatkoot
he meitä, kunhan pelkäävät! Vihol- 1
Ijstenime päitten ylitse ojennamme j
me teille, te luokallenne uskolliset, !
lujan toveritervehdyksen.
Puolueen voitto
Toverit toisissa maissa olette jo
lehtietietojen kautta nähneet kuinka
puoluettamme ' vastaan nousivat
muutamat huomattavissa asemissa
olevat toverit muodostamalla *oppo-sitsionin
j a järjestämällä ryhmätoi­minnan
puolueemme sisälle. Kai­ken
karvaiset vihollisemme kaik'ki-alla
ulkomailla riensivät suitsutta-maan
ylistystänsä oppositsionille.
Sapeleita alettiin kalistelemaan. Le­niniläisen
muu., imme^ uskoivat jo
murtuvan. Mutta mikä pettymys
heille! Jo ennen kun «htivät toi-mitsijatoverimme
kokoontua tilan­teesta
pohtimaan, nauroivat työläi­set
j a suuret massakerrokset opp>-
sitsionin ala? ja ulos. Oppositsio­nille
jäi vain kokouksessa todeta
tapahtunut. Puojaeemme jäi siksi
mikä s* on aina ollut. Teräsvuo­reksi,
johonka peitset taittuvat, ei
väliä kuka, yritt^kään'sitä vastaan
hyökätä- Hikä hyöty «^positeionin
puuhailusta oli, oli se, että' juuri
tämä seikka niin loistavalla tavalla
ikaistutettiin, • • .•.
"Kylväjän" kuulumisia
Viljaa ,«i tässä piirissä eaatn tänä
.vuotena niin paljoa kuin saatiin
edeiUsen» rvuotena. Ei^myöskään
*'Kylväiässä". Syynä ttjban Vaikntti
se, «ttä «dfelliseni kesinä «li min
paljon sadetta, että ei voitu muo­kata
peltoja, kuten ne tulee kyntää.
Kylvöjä jouduttiin siis tekemään
maihin, joita peitti, pitkä roskahei-näiJsekotJama
sänki. Lisäksi -oli kevät
kylmäfeköä, jökft 'vaikutti haitalli­sesti
riljojen kasvuun. Heiniä "tuli
kylläkin paljona i Muutoin maassam­me
yleensä t u l i yöjaa enempi kuin
edellisenä vuotena.
Nyt on siihenV sijaan ollut e.- i t -
täin suotuisa sylMör. Vielä tätä k i r ­jottaessa,
18 päivä marrask., ovat
kyntötyöt täydessiä; käynnissä. " K y l -
kin, onkin tänä syksynä j a kulunee­na
kesänä k^nnetiy maita enempi
kuin ennen koskaan; Myöskin talvi-nisulle
kylvettiin^ "Kylväjässä"
enempi kuin koskaan, nim. 2j794 %
eekkeriä. Kevätnisnlle tnlee samat
määrät jokseenkin, lisäksi vielä tni-tä
muille viljoille kylvetään.
Karjatalous kaikilta lajeiltaan on
alueellamme samoin kuin "Kylvä­jässäkin"
noussut sitte edellisen
/uoden.
- ' Samoin on maataloutta koneellistn-tettu
kuluneen vuoden ajalla laajas­sa
mitassa. Tälle alueelle on oiet­tu
lähes kymmenentuhatta trakto­ria,
samassa suhteessa mioJta maa­talouskoneita.
"Kylväjään", bn ku­luneen
vuoden ajalla ostettu 9 uut­t
a traktoria, joista kaksi suurta,
holt-mallista "kommunard" trakto­ria
ja kaksi suurta puimakonetta.
Myöskin muuta koneistoa lisätty
paljoin M.m. parhaallaan pannaan
ylös piiuseppätehtaan koneistoa.
Suuria uudenaikaisia rakehnuksia
on myöskin valmistettu. Parhaal­laan
viimeistellään suu-ta amerika-laismallista
eikalata, joka on telity
konkreetista "etemit"-katoira. Tu­lee
makaamaan 12,000 rup. Samoin
on rakennustoiminia ympäristös­sämme
ollut Vilkasta koko vuoden,
niin että huolimatta huonommasta
vuodentulosta, edistytty bn kuiten­kin.
. "
Syyskylvöjen tila on mitä parhain,
joten on suuret ja hyvät toiveet
saada ensi kesänä runsas sato.
Maatalousnäyttelyt
Hallituksemme maatalousosasto,
viljankorjuun päätyttyä jär3'esti ym­päri
maata maatalousnäyttelyltä.
Näyttelyidea pääasiallisin tarkotus:
tutustuttaa maätaviljelevää väestöä
maatalouskoneistoon ja sen käyt­töön;
karjarodun jalostamiseen;
siemenviljojen parantamiseen j.n.e.
Meidän Tselinassamme oli myöskin
näyttely viime kuun l i päivänä.
Näyttely muodostuikin suurenmoi­seksi.
Osanottajia paljon. Näytte­lyssä
tippui "Kylväjälle" diplomeja
ja ensi palkinnolta. Myöskin trak­toreiden
nopeuskilpailasisa. johonka
kommuunamme osallistci, t u l i v a t en­si
palkinnot ^taloomme^ Näyttely an­toi
Qusia virikkeitä > unsaalla tavalla
kohoavaan maatalouteen.
, . Tervas .ja solidaiirisiitM
"K^lväjäsiÄ" « k ä ymi>äti»t«««ämme
oh vallinnat hyvät ' t ^^
EälkotaateJB «i lainkaan. iiföOiin
«Misaensma -on " " l o la '^^ftr inittTs^
tySbSn «simeridkid kelaava
kivisille talönJtriJle:»^^^^
. Muta-pante? .
Näihin asti on "Kylväjässä" ol­lut
pnut^tta koneistosta. Nyt kun
vielä vähän koneistoa täydennellään,
on puute poistettu. Sitä suurempa­na
astnukin esiin puute ( mieluista.
Mitä, kysyttänee, eikö neuvosto­maassa
ole k y l l i k d miehiä? Kyllä­hän
miehiä on, on paljonkin j a ha­lukkaita
talouteemme tulemaan.
Mutta "Kylväjä""-on amerikalainen
talous j a tämän talouden miehistö
tulee muodostua amerikalaisen työ­koulun
käyneistä j a sen tason mie­histä.
On erehdys, jos samaan t a ­louteen
yhdistetään toisille elinr ja;
työtavoille tottuneita ihmisiä. Sik­sipä
puolueen ja hallituksen poli­tiikka
ori nostaa j a viedä talouksia
eteenpäin aina niiden yhtymien
kautta, jotka parhaiten ymmärtävät
ja soveltautuvat toistensa kanssa
yhteistyössä. "Kylväjä" siis tarvit­see
. saada miehiä. .Yhdysvalloista ja
Canadasta. •• •
Talouteemme kuluneen kesän ajal-.
la. tosin s:;apui j«yjkko mitä par­hainta
"öihesta, j u u r i sellaisia toye-r
c i t a , joitä tämä maa j a tämä ta-'
lous haluaa, mutta heitä ei tullut
riittävän paljoa. Jos tahdomme t a ­lomme
17 "trakto>ia panna tuotta-^
maan täyden tuloksen, samaten r a ­kennustyöt,
karja- j a kotitalouden,
kysyy se paljon miehiä, j a niitä ei
nyt ole kuin vähän y l i kahdeksan­kymmenen.
Tämä tarkottaa sita,
että näiii vähillä miehillä jääpi 'pää­oma
seisomaan käytön puutteessa ja
se ei, ole oikein.
Asiain näin ollen päätti kommuu­na
viimeisessä yleisessä kokoukseis-saan,
että Yhdysvalloista tja Cana­dasta
otetaan ensi vuoden ajalla
30 tai 40 miestä. Asunto-olot kui­tenkin
riiääräävät, että näin suurta
lisäystä c i voida tehdä muuten kuin
s i W , että suurin osa yhtyvistä on
yksinäisiä miehiä. Vain noin kym-meiien
perhettä voidaan ottaa ensi
vuoden ajalla. \
Kommuunaamme yhtymisehdoista
y.m, tänne tuloa koiskevista seikoi»-'
ta'!i,antää lähemmät tiedot j a ohjeet
kommuunamme edustaja Amerikasi
sa^^^onka osote on: Joonas Hannii-lavovRoom
301, Prefontaine Bldg.^
Seyttte, ISy^sh. , Kjääntykööt heti här
nen^l^puöli^ns^ tiedusteluilla ne tbr
v e n V JoÄca vakavaiti aikovat t u l la
työtfeTsteri tasavaltaan uutta yhteis­kuntaa
rakcntaniaan,
; iSosialistisia talouluia
"Kylväjän naapurostoon on muo­dostunut
viime aikoina useoita suu­ria
v,^kbllektiiyjusia, t^loujufia,: Huo­mattavimpia
kuitenkin, j u u r i ; naapu­rinamme
oleva hallituksen t i l a , joka
on nyt aivan hiljan täydelleen u i i -
della tavalla järj^telty^ Sen tiloja
on lisätty niin, että sille kuuluu yh­dessä
kappaleessa olevata maata
168,000 eekkeriä, josta kylvölle, nyt
j o tulee suuri osa.
Trakto>eita on tilalla yli viisikym­mentä,
suurin oka juuri oman
maamme tehtaista otetuita.
Myöskin sillä on 20,000 rotu-lammasta.
Näinä päivinä saapui
m.m, talouteen 1,000 lammasta Ore­gonista.
JMuissa suhteissa on talous myös­kin
tyypillinen näyte siitä, mihinkä
tässä maassa maatalouden alalla py­ritään.
Nim. sosialistiseen suurtuor
tantoon. •
Amerikasta saapuneiden toverei­den
kommuuneja taasen on virolai­nen
" K o i t " ' kommuuna j a eri kan­sallisuuksista
kokoonpantu kommuu­na
"Pioneer". Niin että ei " K y l ­väjä"
ole mikään orpo olento tällä
alueella. Krupin suuri kpnsessioni^
tila on taasen kapitalistinen liike*
yritys. Sen edistymiseen . taikka
taantumiseen emme ole kiinnittä­neet
erikoista huomiota.
Sitten naapurivaltiossamme / K u -
banissa sijaitsee suuri amerikalainen
f a m i i i g korporatsioni, jossa kaikki
työ suoritetaan amerikalaisclla ko­neistolla
j a on suurin osa työn te­kijöistä
amerikalaisia.
Tietoja haluaville '
Koska siellä o;n paljon tovereita,
jotka haluavat tietoja suoranaisesti
täältä, niin me myöskin voimme nii­tä
haluaville antaa, kun kirjotattc
osotteella: Ct. Tzalina, Ceb Kab.
D.C. K. K. Kommyha Cejatel.
C. C. C, P., Russia, Europe,
Toveruudella tcrvehtäin
Leo Leino.
T H E "FISH & HOOK" ("KALA JA KOUKKU") LAJI SAHOJA
TEHNYT SANDVIKEN STEEL WOBKS BUOTSISSA» OVAT
JOHTAVIA MAAILMASSA V
Voittamattomia ohuessa leikkauksessa, teräksen hyvyydetr:
ja tekotavan siroudcssa. Suurin notkeus silti vapisematta saba^
tcssa. Kaikki sahamme ovat Buippo-hampaiDa ja erikoisen ohotv
selkäisiä.
VIlLATTbJA JA SETATTUJA, VALMIITA KÄYTETTÄVIKSI.
Mutta olkaa varovaisia että saatte oikeita Raotaistataotnja;
" F I SH & HOOK" ("Kala ja Koukku") tuotteita,'meidän aimemme
kaiverrettuna jokaiseen sahaan.'
Nykyään on paljon jäljcnndksiu meidän tuotteistamme»teko- },
tavan, vieläpä Sandviken tehtaan numeronkin: puolesta. N3|n>v
ollen tarkastakaa "Kala ja Koukku" tehtaanmerkkiä Ja ostakaa
aiitii, ei mitään muuta. Parhain tulee aina lopulta haMnuDafai.
: Alempana on kuvia muutamista tunnetuimmista. . ~
PAPERIPUU SAHANPLEITEISTÄ
Meidän No. 132. 1 3/8 tuumaa leveä
Meidän No. 129, 1 tuumaa leveä
Meidän No. 070, 1 tuumaa leveä
Meidän No. 399 1 3/8 tuumoa leveä
Meidän No, 136, 1 tuumaa leveä
M Y Y D M N 36 AINA 48 TUUMAN MITTAISIA*
Sandvik Charcoal Teräs Viiloja
4
Hienoin sahan viila mitä milloinkaan on valmistetta; Va-rastossa
kaikkia standard malleja.
UUSI SANDVIKIN SAHASETTI NO. 220 CPatentMfalta) f
Tehty Ruoteissa parhaasta Sandvikin teraic8C8tÄ.^^J^^
Peippoja käyttp. Toataon.
Sandvikin Teräs Sahan Freimi No. 25
(Patenteerattu)
Tehtyjä elieästä ierflspatkestol Keveitii "ja sflfti rojla ia'tä^'
nakoita.. Ei nauloja ekiu pinnoja, jotka voisivat hukkaa lomessa
Varastossa 36 tuumasta 48 tuumaan asti. '
Kysykää myöskin " B A N C O " kirvfitfi.
Me nykyitän lähetämme näitä tuotteita kaikille iobtavflle mo*
takaupoille Ontariossa, Quebecissa, Manitobassa Ja toisissa n^a^
kunnissa. Tilatkaa liihimmältä läyyjältä Ja saatte vilpymftttll tar­vitsemanne
tavaran. ^
YKSINOIKEUTETUT ASIAMIEHET A N D V IK
ao sr NICHOLAS sr MON-mcAL f>, a
Alaikäisten palkkaor-jain
luku lisääntyy no­peasti
Yhdysval­loissa
rimmasta teollisuuskeskuksesta ja
osottavat numerot, että 24:8sä käy­tettiin
tänä vuonna enemmän lap­sia
palkkatyössä kuin vuonna 1925.
Verrattuna edellisseen .vuoteen lap-sityöläiftten
luku on lisääntynyt hui­m
a a v a s t i . V a i k k a vanhoilliset unio­nistit
j a lafollettelai&st "edistysmie­l
i s e t " ^peilevät usein VVisconsinin
valtion reformeilla, niin Milwau-keessa,
jossa keltai-et Sosialistit
ovat olleet vuo.sia kunnalli&hallituk-
Kcn nyöreissä, IJHääntyilapirityö 28.8
prosentilla. Minr.eapolissa oli l i ­säys
yli 19.9 pro.«.
Kenraali Pershing
myrkkykaasun käyttöä
vastustamassa
Halutaan iiegä ] Haluaisin saada tietää inissä ny­kyään
dollareita palloilet viime tal^
vinen työkaverini Matti Dorff; Ole
hyvä ja heitä kirjeellä osotteella:
Jobn Schröder,
(148) Nahma, Ont.
Washington. —- Työvirastoon kuu­luvan
lasten toimiston johtaja,
Grace Abbott, toteaa kongressille
aletussa raportissaan, että lapsity^-i
lätften luku on kuluneen, vuoden ai-kaHa
lisääntynyt teonisuukrie<sa mel-^
keip kaikkialla Yhdysvalloissa. '
Tilastoja on koottu 29 »tä suu-
Washington, -— Senaatin ulko­asiain
komitean puheenjohtajalle,
renaattori Borohille, lähettämässään
kirjccBfta on kenraali Pershing lau­sunut,
että "myrkkykaasun käytön
salliminen missään muodossa »o-dankäynAiHsä
avaisi tien kaikista
kuolettavimpien kaasujen käyttämi-
».•llc taisteluun osaaottamattomien-kin
väestöjen myrkyttämiseksi^'.
Tällainen sota muodostuisi miesten,
naisten ja lasten joukkolahtaami-'
iseksi varsinaisten taistelurintamien
takana.
K i r j e luettiin senaatissa, kun kes­kustelun
alaisena oli Genevessä laa­ditun
myrkkykaasun käytc^ rajotr
tamixsopimuksen - hyväksyminen.
Pershing suosittelee sopimuksen hy-väkffymistä
Yhdysvaltain taholta.
Senaattori Borah niinikään on «en
luinnalla. Sitä vastaan johtaa op-positsionia
eotSIaeasiain komitean
puheenjohtaja,, senaattpri Wads-vforth.
Amerikan Legiona ylläpitää
parhaillaan maanlaajuisia propagan­daa
myrkkykaasun käytön edelleen
kehittämisen ja laajentamisen puo­lesta.
— - KenraaK persl^jofr on tun­nettu
varustclukiihkoflijä," Joka kä­sittää/
ett^ moiset sopimujcs^ e i ^
lainkaan pidättSfsj irafysv&Htoia'tai
Haluaisin saada tietää ' missä ny­kyään
oleile eKalle l U n U ja Nlflo
Vileea. Olkaa hyvät ja heittäkää
kirjeellä vanhaa toveria
(148) - v: LHoMsta,
Box 198, St. Catharines, Ont. •
August Siukola, kotoisin Viialas­ta,
Hämeenläänietä. Ole hyvä Ja
anna uusi osoite^ cntiW'llä ei kirjeet
tule. Osoite: 311 Haviland Ave.,
Englevirood, N . J . , U . S.
(152) Siskosi Mimmie Jarvis.
Haluaisin tietää missä on isäni
Jukan Saari. Jos tämän nSetie,
n i in olkaa hyvä j a vastatkaa poi­kanne
kyselyyn allamalnituna osot­teella.
Ei ole vanbaanmaahan ttil-lut
olemassaolostanne sitte viime
huhtik. minkäänlaista tietoa.
(148) Taito Sa«ri,
%: Carriers Camp, Chudlcigh, Ont.
muita imperialistisia valtoja käyttä­mästä
myrkkykaasuja, samoin kuin
tapahtui viimeisessä sodassa, mutta
voidaanhan Geneven protokolUin
avulla näytellä humanistisuutta^
— Manitoban maakunnan hallitus,
on Sskettäin labjottanut kaJksikym-mentä
elävää ankkaa- l«otdI Byntdil-^
Ie, Canadan entiselle kenraallkaver-'
noörille. Koettakaapo verrata.tätä '
ovelaa satiiria .-«iili^ lalf-aan Ja
kunnioitukseen. Jota Byng sai
simiistft kertaa Canadsan Tudkvöi^
saan."'-^iy:.vT^-'1v::;^-""o/v&