1930-01-04-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
i2 Lauantaina, taminik^ 4 p:nä —:^gat.,^ Jan.- 4 siltä riistetään korvaus kaikenlaisilla lakilulkinnoilla, vaan vieläkin ai' '> A D A 1 t C cjT.=Min ,Bvmatai.eo t T ö T i e » t « » «sn«*=*?'»«»J»-."=f''^.^«f i veluttavaHipana on pidettävä sitä, et*ä täpaturmavaara on jaikuväsUJi-t l , / \ ' i - » w - yjipics (Uberty) suantjTijt Ontarion teoJhsuudesäa. i i l e n julkaisirame numeroita? jois-ocuiM UloiM Ela Streetin». Office, Bopkstore «nd PrmuHop: V»p«iJ BmldiBC, Elo» Suect. *n miS> to be «ddreued: Vapu*. P.O. Box 69. Sudijarr, Ost. TILAUSHLN-VAT: 1 wkMJSO, 6 kk. »2Ä>, 3 i i . J1.75 ja 1 kk. 11.00. — Ybdjtttltoauo I» Suoneen «efcl moo •q« •»nrntill»; 1 rk- tiM, 6 kk. »3.S0 j» 1 kk. UM. • '* V IU10TUSHIX.NAT VAPAUDESSA: JDijendhKuUnotokMt fj,00 kera, »2.C0 kakaj k«taa. -j^TArJoluttooo «o^«'^..fJ=°^^°*^°'7,*''°f^ iCc, paUutniuna. — NunenmBottoilmoioktet 50c kntf. tZM 3 kerua. AMintoefoilniotakMt t2.09 «UN> kota. — Knolemsiiiiaotukiet }2.00 kerta, ffffi*»*"' ja CMOieilxaolukaei SOe kerta. SIXO tTii''T'niiri(TT on, *aaditue«aa. läketettätä iloiotatbinta etukäteeq. . Cesexal «dTcrtjainc ~ ' '~ ' - _ VapaBS u U>e beit adv Sodan ta ilmeni, että työtapaturmat kulurieen vuoden aikana ovat Ifeäänty-neet tuhansilla Täpaturmavaara on suorastaan hirvittävä erikoisesti -KOSOfVNlK rakennus- ja kaivosteollisuudessa. Tällainen lilanne ei voi johtua : muusta, kuin törkeistä laiminiyönneisLä työnantajain taholta. Työ- I Iäisten turvallisuudesta ei välitetä ollenkaan. JCapitalistien nykypäivän vaatimuksena on eiieiniiiän lyötä, enemmän voittoja. JCaikki muu on sivuasia. Tapaturmasuojclus maksaa rahaa. Sen vuoksf sitä kartetaan. Monessa tehtaassa ja kaivannossa on huomattavia tauluja näkösällä, joissa varoitetaan "Safety First" (Turvallisuus ensiksi), mutta työläiset ajetaan mitä kiihkeimpään työvauhtiin, mitä v^arallisim-laissakin töissä. Näin tapahtuu erittäinkin kaivannoissa. Nykyinen tapalurmakonausjärjcstelmä öh sen vuoksi ainoastaan heikko vastine sille kamalalle tilanteelle, mikä vallitsee teollisuudessa. No. 3 -m H! i i II» lAJmS -VAMä- (Jatkoa) vaara ja NcOTOstoliiton Jät ette tmlloio ubuaa ^ , i ^ n o o n a l l i a e l t ä lumeUä: Unita lajia siirtolaispropagandm den parantamista, lapaturmavaaran poistamista ja korvauksen saanti-oikeuden turvaamista, työpäivän lyhennystä, palkkojen parantamisia sekä kiristysmenctelmien lopettamista, ja sitä mukaa on toiveita näiden vaatimusten toteuttamisesta, missä määrin työläiset järjestyvät Kun "työväen" hallitus astui "remmiin" Englannissa seurasi se todellisiin taisteleviin ammatillisiin järjestöihin puolustaakseen yhtei-f ylimalkaan samanlaista politiikkaa, kuin entinen Baldvvinin vanhoil- ^in voimin oikeuksiaan. liiien hallitus oli tehnyt. Työttömyyttä olivat sen johtajat luvanneet'~~ " poistaa, mutta kun näitten lupausten täyttämisen aika oli tullut, ei hdllitos kyennyt tarjoamaan mitään uutta keinoa. Aivan samaa la-tp^ alettiin kulkea tässäkin kysymyksessä, kuin entiset hallitukset, Tj^Sttomyysministeri Thomas m.m. puhui suuresti valtakunnan muit-tien osiien tarjo3?uisla jnah^lpllisuuksiista ja suositteli työttömien lähettämistä Canadaan. Hän tässä.tarkoituksessa teki jnaftkankin Csnadaan. y^ikka tuon matkan tulokset olivat verrattain laihoja, jatkettiin Eljg^amiissa siirtolaisten .värväämistä. Hallituksen toimesta on yllä- SiirtyTnistä maaseudulta kaupun-pi «Mty erikoisia siirlolaisvärväysleirejä, joissa'annetaan alkeistietoja;^''^'hm — Ja kaupungeista tokaisin cm<blaWIIe M e aikovUle Juuri näiden kur..ien läpikäynei-1 - j^JJ tfi on sitten täältä karkoitettu -takaisin, kun satoja he»^ta on joutunut runsaasti. Aika-ajojttainen tooUi- ^O^pminä ja nälkäisinä harhailemaan paikasta loiseen. Tä^tä on ollut seurauksena, ettei ponnistuksista huo-limaita ole enaan sei t^niisel^i. .Eräs sellainen konsti on ollut vetoaminen nuorten voi- asia, että kaupunkien väkiluvun li-indj^ iden miesten seilckailulialiiun, spntyminen on harventanut maa- •-Muuan englanUlainen maalaisherrasmics, George ^estbury, jolle '^^'Z^^'^'}' ^'^^^ ^i^^' « . . . M - " i ' 1 ' .n ' j . 1- t - . ' •• I "•• •• n tattpisen työväestön lukumäärää, aika kavi ikäväksi kotinsa joutilaisuudesta, lahti vumc kevaana Ca- M O O C „ , „ J „ « J *. • - i j , ,/v j „ . , . !• .^•^t^^ 1 ' i 1 ' ' Maaseudun kantajouicko, se osa nadaan mukanaan 10 dollaria rahaa, ja Kierteli taalla kaikenlaisissa työväestöä, joka jatkuvasti kes-hommissa, joihin'paasi tietenkin niiden suositusten auttamina, initkä-keytymättä on pysytellyt maaseu-faanella tili matkassaan. Tämä seikkailija itse sanookin, että paik- P?™^», on pääasiassa maata- Kojen saanti oh helpompaa, kum jiiiden pitäminen. loisin sanoen hänessä ei 'ollut miestä "^yfiymää^i työjpaikassaan. Saomen maattoman maatyöväes-tön ja pieneläjäväestön elämää kuvailee nimim. A. T—i. Vaasassa ilmestyv^sä "Työn Äänessä" seuraavanlaiseksi: «uuden .nousu on niellyt ihmisiä maalta kaupunkeihin ja toiselta loustyöväestöä, s.o. muonamiehiä ;ja pienviljelijöitä. Porvariston järjestämä maareformipolitiikka on Can^dassa kier?eyes^ään hän oli .työskennellyt Toronton raitio-' tähdännyt ennenkaikkea siihen, jrhtiollä, nikk^ikiUvanndäsia,; iupakkäfarmillä ja kemiallisessa pesu- • että* saataisiin työväestöä niin pal-laitoksessa. Lopuksihan palasi takaisin vanhaan ihaahan ranskalai-;J*''» J^"'" mahdollista kiinnitetyksi "^^tilaivälla tekemällä työtä '^nalkalippunsa korvaukseksi. Tä- '^^.«^f"-^ „ ^^^,1^^ on porva- J . -\v.- * • ' "-LI -1 ' t I T J -H * 1 u r I "stol a ollut ihmeellisen voimakas 9 » mxes tarjoo nyt seikkailujaan sappm^^^^^^ Canadan auttaja, joka kulkee nimellä maa-oloJ8f kuinka jniesitääpä hyvin pätj . . Samaila hän on julkaissut suunnitelman haalia [Englanni 500 nälkä. Voimakkaimmin on tuo ilmiö tiillut aina esiin maatyöläis-inukdOlle, JQlle hallittis Mw»W^ä ni suurta huomiota, hän ei pane j ^ajattelemaan,, jotta minkäitähden ^urta paiflioft^ vahn asettabi, ptiltilalle miehet, joilla' on väh^ tämn mnnifnie+nio «i» ^i|il|öepan ja rakennustöistä. Itse hän aikoo palata takaisin liakeak- ' uusia «seikkailuja cai^^^ metsäkämpillä. :3iirtolf?isvärväyk8^sJ[ JEhgiarais^ aletaan'siis..turvautua Jo seik-kailtlhalun kiihdyttämiseen, jolla jnnöstetaan ihmist(en rnielikuviiusta. Kapitalistiset reldaamitöimislol jia sanpmalehdet psi^^^ her-rasseikkailijoita. WesthuryHekin on %|ttiläinen jau^^^ Ijslorris tdbnyt tarjoilen, että ajaisi Morrisin fi yli Canadan. Me saamme siis kai odottaaj että Englannissa muutaman kuukauden jialkeen tulee näkymään loisto-ilmpiti^ia siitä, kuinka ihmeellisen Jcestaviksi Morrisin autot ovat osoit^ytuneet Canadan huonoilla maanteillä* ja miten erinomaisia ovat cai^adalaiset metsäkl^ liaIui8i|legauorille mi^Mlle, jotka haluavat rakentaa itselleen tulevai-euuden täällä •Uupauksieh*^'maassa.^ • Jos jRiilloih tahansa tulee puhi^ksi .Canadan työväen lainsäädäntö, jnuistaa porvaristo aina yedola CJii^aripn tapaturmakoryausjarjestel- '^|nj'gtnäcä on leyinnyt jo i^sei Tätä esi- ^IJHl^n .Ipistqesimeridsinä työiäisten s^^ ja ^^i^etaan ynunartää, että tämä todistaa yhteisJctiiiöallisteh olojen olevan mitä maHikelpoisinmiäliä kaiinjälla. Ttihaiyiet työläiset, jotka ovat joutuneet tekemisiin ,tämän järjes- J^^q^ J^nssa, voiaiy^^^^ toista, mikä melkoisesti laminentgisi 4ämän kehutun järjestelmän ^ X^^^ Varsinkin ypitai-esittää lukuisia esimerkkejä tämän järjestetmän kehnosta spyel- ^luttamisesta. On aivan säännöllinen ilmiö, että hyyin suuri määrä ]|$i||^^ptunci$ta työläisistä tulevat petkutetuksi osasta korvauksia sen ^^'Jkayitt^, että vammojen jälkiseqraukset ei ole tunnustettu olevan yh-tfr^ ilessä itse tapaturman kanssa. On myöskin paljon tapauksia, jol- ' - loin komppanioiden kanssa hyvissä väleissä olevat lääkärit' määräala Jy^Iäisiä takaisin työhpn panemaan terveytensä alttiiksi suurelle iC^aile, .vaikka he eivät ole täysin parantuneet. Tällaista tapahtuu ^, ^^l^mittaa erittäinkin nildiclikaivannoissa louldcautuneiden suhteen. ?fäelä on paljon sellaisia tapauksia, että työläiset julistetaan vaille ,^])r;yausta tulkitsemalla mielivaltaisesti ioukkautumisen aiheutuneen t^^iaisen omasta huolimattomuudesta. Pari tapausta riittävät valaigemajin vallitsevaa lainLuIkintaa. Eräs iMffiSilyoläinen Torontossa julistettiin oikeuden päätöksellä korvauk- ^l!E!|i oikeudettomaksi vamman suhteen, joka oli aiheutunut siitä, että tämä maakaistale ei ole minun, koska juuri minä sen laitan ja muokkaan kasvukuntoon ja eaatan sadon -korjuun, mutta sitten on osjni lopuBsa, B.O, työn tulokset kpijgakin toinen mies. Tätä maa-nälkää qn porvaristo käyttänyt keppih:eyosena.an muodostelemalla lakeja ja pykäliä, joiden nojalla maaton voi tyydyttää osittaisen maanälkänsä rupeapialla niihin valjaisiin, joika suurpääoma ja tämän maan rahavalta on .valmistanut tulevaisen olemassaolonsa ylläpitämiseksi. Tällä tavoin on "itsenäistynyt" maatyöläinen säilyttänyt hartioilleen velkataakan, ky,t-kien työnsä maahan toivossa tulla joskus velattomaksi ja paremmille päiville. Mitä kauemmin tuo uusi yrittäjä peltonsa eteen raataa, sitä vaikeammaksi käy mahdollinen luopuminen siitä velkojan hyviiksi. Mutta tässäpä onkin asian ydin. Nyt on rahhvallalla, s.o. pankeilla, varma iypsylehmä, joka koettaa henkensä uKalla kiskoa maasta muodosöa- ja toisessa tuo.tteita, jot- ,ta voisi ajalleen suorittaa velkojen korot, jotta ei pakkohuutokauppa jä pois siirtyminen "kotikonnulta" piisi edessä. Ja kun eivät. pellon antimet riitii, niin täytyy kiristää omasta — ja Berheen ravinto^ osuudesta lisää. Säästäväisyysviik-ko käsittäii tätä, tehden kokonni-tavallisesia empimättä siirtyvät muualle — kaupunkeihin, alkaakseen siellä uuden kiertokulun ka-pitalicmin grottemyllyssä. JUsten-lapsilla voi jo taas syttyä mieleen uudelleen maanälkä,' ^illä- 'niiden mielessä kammoavat kaupun^n ahtaat sivukorttelK ia likaiset 4;eh-dassuojat. Eipä pje suitilcaan silloin ihme, vaikkapa pisiäseudun vihreät nurmet ja lehteyMt njetsät herättuisiyät .kaipuuta sinne. Selvää selvempikin pn, että hel-vetillisempäa helvettiä ei yo|da työtätekevälle väestölle järjestää kijin mitä oh itehnyt kapitalismi. Vain ihmiskunnan hapantuneen ennakkoluulon avulla kykenee kppitaiis-mi valtaa känissään pitämään. Työtätekevä väestö kärsii janoa, vaikka se elää keskellä kirkasyetisjä lähteitä. Kommunistinen puoljie haluaa varoittaa ja .kllmiittää työläisten huomioon, että tätä TOaUtaistelua ei saa rajoittaa vain kaupungin asiain käsittelyyn. Kansainvälinen tilanne ja vöityvät ristiriidat imperialististen terä: ^ läigä Nemps^llU«a .val^jcumouk-i e l i ^ p T^a0!^iaus^'.'.: Mutta nämä seikat x^^j^^^st^^ yli^Ös^t^ynä lu3dta^y|imon mene-teliniM %öläisten"T(ääi^väis^ taisteluihin -fiuhtaiibanjsea^ ztyöttömyy-teeii suhteutumisessa, y jm SOIilDAARIAATIN PUOLESTA IM-FERIAI^ STEJA JA NIIDEN ASI-AKKArrÄ" vÄfi?r^4N •^cyovÄEN"- PUOLUEEN '-JOHTAJIA -VASTAAN JA SOSIAUSMm PUOLESTA. Työläisten ja JKöyi)äin .talonpofkain halli tiLs Se vaan on mielestäni ikävä tosiasia, että tälläkin peikkakuniialla • qjf niin vähän henkilöitä jotka ovat innostuneet kehittämään itseään kerhotoiminnan avulla. Onhan kyUä, flioi?enlaisia-toimi», jotka .vaatii p a l jon ai^a.pn uhrauksia naisjäseniltä Jan;" pn jiadsia^ joiden -täytyy rs&-. taa. pitkät päivät saadakseen niukan toimeentulon _^perheell^n. ^ siis tuomitse ketäänr-<i?^ä tfliifQn^ <ät^. Nämä kunnallisvaalit tsilee käyt-valmistautumiseiia tuleville ja kärkevämmme taisteluille. -Kaintalis- . , , ... ^ . min vjdtlokoneisto ei voi soveltua maiden k^en. Jj^to johtevat pi-. ^ ^ voida' käyttää sosialismin ra-kaisesti sotean._oyat myikin vaa- ^ ^ ^ ^ j j ^ ja työläisten etujen hai-likysymyksia telia hetkellä, si^^ SMT^perialistfeet hallitsijat el-jumri työläiset ^kutsutaan taistete- "Si^ule^S^mxnaJ sitä; maan työnostajaluokan etujen Vnoles ^^^^^ ^^^^^^^ valkolneii terrori ta ja työjäiset maksavat Ja kärsi- »kansijv^taisen' halUtuksen» vät kalkki hirvittävät sodan seurauk- ^^tvn^ l u r f c k a i a i s t e l un set. Huollmatte "ra«han" Pubeiste, ^ *^Sn' ^ g ÄS johtavat ^Pital^tlset m^t vm;j^-> S S o n e i s S T ^ t Ä e l l ä Ja tautuvat hampaisiin saakka. Niiden i vihollisuussuhteet, mitkä aiheutuvat kapitelistlsen järjestelmän perusluonteesta, ,UtR^neyät riilden .tarvitessa .markklnpita, .siirtomaita, si-joitusralueit^ rikkauksiensa ylijäämien jakjimlseksi, mitkä puristetaan työväeiilu(^^ • verestä ja lihasta, johtavat; sQtaan rhtyiilman uudelleen jakamiseksi. Viimeisen ,maail-nian sodan seiirauksepa pvfit Suur- Britaiinla ja Amerikka kehittyneet kuoleman kilpailijoiksi t^loudellises-tLUiiatin taloudelliset edut ajavat eotaan. Canada ottaa tällä .hetkellä osaa imperialistien juonitteluun ja I%aos-kansa Tyynessä meressä/ Kiinasta kaakkoon sijaitsevat Malaji-isaariston lohjoisinunat saariryhmät. Niitä ni- •nitetään lilippiineiksi. Jo v. 1521 öysi saariston Magalhaes, joka siellä sai surmansa yrittäessään valloittaa saaria valkoisille sortajille. Ne 1565 espanjäläisteh ch se mUbdpstuniit psakkaaksi rils-. tpsaälli?!sa.' y^. Samanaikaisesti kuini kapitalistiset niaat; Jännit^yat pyi-kimyksiään yalteuksiensa voitta-; iniseksi sotafcorvauiksleh§a. avulla: isreuvpstoliitto, — m?iallm?;h fcyöyäen-luokaJa .Isänm^ '—, ,vie e^^np^In sosialistisen t^^olUsuutiensa- rakentamista ja kehittämistä; VUOen JTOO- 4en ns^nnitelina^ toteutetaan Neu-: yostpliitpn työläisten -talxplta nopeas-; 'sa tahdissa. Ma yiapiiseyat Venäjän typlälsjien ja tia-ionppikain spsialist^ien kasyavän voii|ian ..edessä ja tunnus-, tayat täy.^ellisesti että jos Venäjän ty.öläiset ja ' talonpojat saavat jatkaa rauhassa.' niin in^periallstlt Itse, tulevat tuho.tulksi loppukädessä o-mlen maittensa työläisten taholta Jotka, huolimatta kapltalistlluok,ar niittämistä sumioat^mistä vpitto- 'ostogpista, ovat pakpitettyja hyväk .symään palkan alennuksia, työnos-tä jäin järkiperäist^ttämissuunnitel mia mitkä aiheuttavat työn kiihdyt- I työläisten ja -talonpoikain hallituksen muodostaminen takaa Canadan raa-. tajllle poliittiset oikeudet ja aseet sosialismin - rakentamiseen. Tämä vaalltalsteiu dh osa luokkataistelusta. Se ei ole eroitettuna piaailman -tjröväenluokan historiallisesta tehtävästä, kapltalistls<»n rils-. ton ja sf^ifia tilaile sosialistisen ^talouden Jä kansälhvällsyydeh pysyttämisestä. ' Atnpastaan työläisten ja ;köyhlen telonp^kaln hJalfitas voi toteuttar t ä m ä n ' ^ h l ä s ^ ' Tällä keriaa, me iutsumme teitä Port Wllllamin .työläiset, merkitse-mään ääneijii.e jkpii^m^nlstip^olueen ohjetapaii Ja s^n ,,ehdpKkaan puolesta,' ä ä ^ i M t l i ^ tipväepluokan puolesta tämän r i o ^ kapitalistisia haUltsljpita yasta^'.' tä ine kerhpn j|senet voisimme vfä-kuttea niihin tovereihin joilla olisi mahdöllfeuus, että saisimme useampia kerhoja perusteti^csi. Olen itse ollut mukana- siltä asti ,kim perustettiin kerhotoiminta ja se on käynyt niin rakkaaksi minulle että en voisi millään jäädä pois. Samaa us^n toisistakin jäsenistä. Yksi, mikä lähentää meitä toisiimme, on.se hyvä yhteisypamärrys, joka pn vallinnut kcÄo ajan minkä olemme toiinin^t ja tpivpn^sen edeUeen-kln jatkuvan. . Olemme, useampi kerhon jäsen £^tsemisetf S,uqmen valkohMj mcRasiel^ iiTväli ^kuin iss^^ .saatat Venäjän Jteisariuden ai|ob jpkiä vaan jouduttaa" Siiöinen j j^ takomennon loppua ja työlait jä maahviljelijäm'tellituksen^^ sua valkoisen kpin^hnpn ramuoiit Kun taikarukoiset tiedottomat ^ miset kerran saavat silmänsä an'i silloin ei -heitä yoi^a peljätellä"5 ruilla ja kaikenlaisilla'^jrienahij&j saiä, jumalain kostolla, - pölfe^ keil?d t.m.s. Aika (tulee, kuten « noin, että scfkjeat alkavat mään, kuurot kuulein^an, - ontjHji* käymään ja silloin ^>ri koko maa-ilman kasakkakomennoh lopptrr - Vanh^ vuosi on .kulunut p l j mättomiin, ja yleensä me työläi-v set emme paljon harmittele vaikljf vastuussa muustakin, eöcä vaan Ö-j 5e öpkin iulunut^ loppuun, siigl Ganifiore, Alta. ;2ii^NE^T^KÄ^ glAPITALKTJSTA RISTOA .JA ^ VASTAAN! Ä^itmm^ jMPEKiALisrns-: TA -s0rrAÄ .JTA^ ,v VASTAAN JA '.NEUVOSTOLnrpN VAIJ-Al^KniVJQtlfeÄÖ^ PUO-LugrÄÄöisi^ pnoijESTA I joutuivat " espanjäläisteh haluun ja sittä Saakka saivat alkuasuk- tämistä, ..pitempää .;typ^lvää, rjyöttö-taat ;kestää hirvittävää pakkovaltaa, /arsinkiri katolinen' munkkikunta Tauödostul oikein painajaiseksi kannalle. Lcjiulta nousi kaiisä -kapinaan' la nousevan yhdysvaltalaisen Imperialismin turvin karkclttl espanjalal- ?et saarilta. Heidän asemansael täs-parantunut, sillä tilalle tuli nyt ctmeirikalainen sortaja, Joka .oni oUUt /ahilitäin yhtä ankara. Sen .vuoksi atkuivat kapinat aina vuoteen 1907 isti melkein keskeytymättä. Sen Jäl-reen on puhjennut Useita erillisiä! levottomuuksia, aina vllnie .yupsiih saakka;. Mutto yhä huokaa PUippll-nien kansa dollari-imperialismin 1- keen alla. Amerikalainen R. F. Barton tunnustaakin eräässä Jukaisemassaan tutkimuksessa, että espanjalaisten valtakaudella saarten .asukkaat eivät olleet vielä sellaisen .raa'an väkivallan puseniiksissa kuin amerikalais-ten valloituksen jälkeen. Mutta vaikka PilippUnieju saarivaltakunta pnkln valloltusmaata, pn sen; myyttä, samanatkalsestl kuin Neu- .ypstoUlton työläiset marssivat 7-tun-nih Jtyöpalvään ikalkissa teplUsuiik-s& ssc.- 'Maailman •.ImperiaUsÖt ^täh-i t^vät JNeiivostpllitph ikasyävan ypl-man murskaamiseen ja -tän|ä vpi-idaan. helposti nähdä .n.s. iBritarit^lan "työväen' baUltuksen" viimeisistä: ^•m^uuveerauksista" ,ni)ikä tällä ^hetkellä, esiintyy Brittiläisen imperialis-mih äähitoryena "5?]haysvaltaln rim»e-- rialistien mukana, «[p :]Sh.ettel«!yfit uitimaattumiaan . NeuvostPliiton typ-lälstien ja talonppikain .hallitukselle joka uskaltaa puolustaa ;työläist§n^e-tujä, kun OKäiiian Imperiaystls.et sp^^^ talordit tekevät liyökkäyksiään Man-chmrian rautatietä • koskevana. imperialistien hyökkäys bn nyt ainoastaan lykkäytynyt hetkeksi. Rappeutuvan kaplialismln ;^ytyy ja tulee elttämattömästl ajautumaan sotaan ^nöijseyaa soslällsmlia vastaan ;Neuvostoillttp /vastaista propagandaa lakkaamatta levitetään tämär eräissä osissa aina nykypäiviin saakka i säilynyt monia omituisuuksia Varsinkin vuorlstomaakuntUn on, "länsimaisuus" päässyt vain pienessä määrin vaikuttamaan; Siellä a-^ suu ainakin 400,000 hehkeä. Joita sa-; jiotaan pakanoiksi ja' pääkäilomet-; cästäjiksi. Vuprlstoasutus Jakaantuu pääasiassa seitsemään ^erl '.alueeseen > joiden rajat kulkevat -heimplttain Yhtä tällaisista alueista kutsutaanjijmurskata" se. •Tämä'^öh^^v Ifugaos, mikä tai-kolttaa "vuoristo- iky^mys näissä vaaleissa. Me k:ut-maap työläisille; mitä villimmät ja pJ^Ulslminat valheet Neiivostollltos-' 'ta"^^yttää kapitalistiset sanomalehdet. "Mitä Öanadan työläiset tekevät? 'Ttiileyatkp lie vielä ketran ;nätra,tUksl' taistelemaaii venälälsö tpyeieltaan yästaän, kuten" he tp-ikiyät vuonna 1910? Tai' tulieyatkP ;he" rientämään ehslmäisen työyäen tasavallan puplustukseeri ja estä-työnpstajäluo" kan yritykset sen vuoden. Lapset joutuvat kas-vapiaan kituen ja pientilan isäntä kulkepiaah huonoissa tamineissa raskaassa työssään. aiilloin tilaisuutta ilrnaantuu liäästä jonkun suurtilallisen seson-kitöihin, pakottaa puute ja korko-rahojen kokoaminen siihen pientilallisen empimäfctä.. Kun sitten taas omiin töihin lopuksi joudutaan, niin on työpäivä pidennettävä hevosenkengän nmotoiseksi. Tätä "talouspolitiikkaa" on pienii; eläjä pakoitettu jatkamaan vuodes-ita on sahia, ainoat ovat katovuodet, joi-puun- a sellaise»aa„ .utkUtiin h„oll„,,..„,,,m,dck.i j . vieUipa sckfn 'siM Sl,; k^rS" ä hissiaukon ovi oli epä- varistoa hätä-orgaanit, s.o. kato-pohtivaf tilannetta, useinkin pieneläjän tiima-f «mnitlu työläinen horjahtanut aukkoon, kifti hän menclli Uisapainon- P^ikkohimtokaupassa. Maanäl- ; sa puukälaa; typntäessään Kun työläiset olivat pitcimnän aikaa käyt- ^'^S ^ SS^^y^S taneet tata epäkunnossa olevaa hissiä, katsoi tuomari, ellä he olivat mutta pieneläjä, joka maasta luuli tietoisia vaarasta, j a sen vuoksi itse vastuunalaisia tapaturmista. luonnon avulla löj^tävänsä autuu- X-oinen samanlainen tulkinta käytettiin erästä maatvöläjstä va>^-1 °" ^ ^ ' ' ^^ «;^'äola olrfen^ealir vam„,o„ Ja iä;,tcet poikki ro„.e.,aa,. —W' J"lti.a " " " " puita pilkotessaan -Silla seurauksella, elta sai cluikauliscn vamman, tahdot — lopputulos Jl^.pli pudonnut rakennuksen hissiaukkoon avattuaan liissiäikon oveti vuoheen. Ral „Jain hissi ei ollutkaan kysymyksessä olevan kerroksen kohdalla. Ta- Pf^^J^fksct ovr patunna sellaisenaan tulkittiin huoiimattoiuuuc ^^ka selitettiin korvauksen hakijaa vastaan, cllä \ \ %;uinossa, minkä vuoksi hissin,käyttäjien oli pakko työntää punkilla komiteat <?yeati ja kehyksen väliin saadakseen oven auki. Tämän vuoksi olikin JOS tSMpäturman «uhtcen pantiin merkille, ctlä mies uU hakannut puila pjiftein kumminkin sama. Tosin Jaalassa \'ajas?a, m kaikkien osalle ei enhätä juuri d i s^unut vajan iattoon ja siitä singonnut käteen. Oikeus PakJvohuutokauppa tulia, mutta vav- . 7 » . * > ; f * » " f ^ j, euä hS„ olW sr «kata™ SSf"^^*^- VOmut yalttaa onnettomuuden, jos olisi puhdistanut lastuja ymi. tör-jmänsä itarpeekseen nieleskellä. Ja ; Jkya vajan lattialta saadakseen k^^^ työskentelyä varten. Tä-'ellei ensimäinen maatilkun omistaman- Vuoksi julistettiin, ettei tapaturman uhri ole .oikeutettu saaniaan J^'^*^^"*^ kapitalis- * - -. jjjjn riiston alaisena pois, niin sen tekee jo toinen. Lapset, nähdes-kansa". Sen' asukkaiden lukumäärä on noin 135,000, - ollen ^ se suuruudessaan seitsemäs Filippiinien kansoista. Ifugaos-kansa asuu vuoriston rln-- teellä jä viljelee pääasiassa riisiä. Se.: on erinomaisen työteliäs, josta sen viljelykset ovat parhaimpana todis-; tuksena. Vaikka vuoristoasutps taval-; lisesti on harvaa, on Ifi^aos-vuorls-j to yksi koko saaren tiheimmin .asut-:^ luja seutuja. Vuorten rinteille' ovat "vuoristokansaläiset" tehneet peltonsa siten, että ensin-on kiristä, jolta usein on kannettu kilometrien jäästä, rakennettu muureja Jäslteri syntyneet kaltevat kuopat täytetty maalla, kxmnes on tullut^ tasaista peltoa. Kaivettujen ojien veteen heittävät he tonnittain savea ja muuta maata joka sitten veden mukaan kulkee pellon ravinnoksi. Ifugaos'in viiortcn lisaii entisestään rinteille on "rakennettu niin pitkälU muureja, että niiden yhteinen pituus ulottuisi puoliksi maäpälloii ympäri Ja kaikki on tehty melkein yksinoman ihmisvoimalla. " Vaikka IfugaiM'it övatkm eläneet "anarkiassa", kuten amerikalsd&et väittävät, aina viimeiseen valloitukseen saakka, on höldän' keskuudes-saah kuitenkin vallinnut mitä ankarin järjestys. He ovat eläneet täydel-^ lisessä heimojärjestyfcsessä, jossa pe-riimäistapoja on seurattu paljon tunnolliseinmin kuin sivistyskansat konsanaan lakejaan. Jä niinpä rikokset ovatkin olleet melkein tuntemattomia. Sukujärjestelmän yleisen säännön mukaari on nainen ollut läjiin tasa-arvolneh miehen kanssa Avioliittosuhteet ovat bileet länsi-summe teitä liittymään meihin vaia-^ .timuksissamme — ALAS-IMPERIAL I S T I ^ SOTA. JUONITTELIJAT! NEUVÖSTÖLHTON VALLANKU-iMQTIJKSEa^ LISEEN PUQLUSTAMt- SEEN! ; I^T^py^^-tpUQliieen tehtävä — ^ .tntcc^.ali:^^ ^a^a^^iji^ l»rvansta Mutta tilanteen kehnöiiser föiiony ainoastaan siinä, että työläi- sään ja kokiessaan tuon prosessin maiselta kannalta katsoen hyvin löyhät ja myöskin; aviorikPkset harvinaisia. Sivistys on kuitenkin mullistanut Ifugaos'ienkin elämää. "Sivistys'* on J5£jehittäessään sptasumniitelmdaari ja iiyp^äyksiään Neuypstolilttoa; vaataan, ;imperia,li5tit tervitseva,t ,ä-.' sianäjä jia työläisten petkuttajnl-seksl. Ne käyttävät halukkaita ja' hmostunielta Snglaii^ työväenppp-. liieen Johtajia,' .Saksan sos. ' döm puoluetta Ja Its^äjs^ työväenpuo-luettia (ILP) Canada^, pitääkseen heippmpana toteuttaa Imperlklistl-. s^', sp^asuimnltelmlaan J ä ' hyökkäyksiään työväestön .elmnäntaspn .poU<e-, mi^eksi. N^mä "työväen"-puoli;eet tukevat hnperiälistista suuntaa siirtpinaiden riistettyihin .kansanjpukkipll^n nähden, ij^euvpstcailttocm nähden, Torpn-, tpn fascisti-keru»i^ kpm-; .munlsteja vastaan kohdistettuihin; ÄÄNESTÄKÄÄ HARIIAANJOHTAJIA — I. -L. P::I;Ä VA$?fAig^! ^ • .aÄl#3TÄKAÄ KpMMUNISTI-SEIJ PUOLt[E]^ OHJELMAA JA ^HDO:^TAJ • Ä Ä S T A K Ä A XOy. AN1PHEW flJSIKiqPIEN- .J^Ap^T^SMIEHEKSi AAJ^SaispfliyjSSÄ NO. 1.--- aotis» Opi^tpker^ptolpiiiiis^ta- JS^ksi vuotta 'P?i. ,k4iBinii\t;,siitä ..vkun perustimme tänjie ityöläfenftlsten keskuuteen opintokerliöh. Kerhoja perystet-' tiln ensin 2 vj^an qittep -yhdstlhmie ne ja ;iilln pntämä yk^l Jterhp.pllut toimlrmassa. Kpkoiiksla on pidetty 2 kertaa kuukaudessa.. KesäUa jQleni^me ottaneet lomaa 4a. syksyllä^.te tu toimin^ uud.ella Innolla. Opintp-alnelksl ^^tlhp)^ .<|ttjaäV ,puheljjeh harjpltukseii; jä; omin ^take'is6Ei'';idi:- ^pittami^n. Harjoittelepupe myös kauj^oli^ua, nippnlausj^istä, .1^ yini.' Joka .t»isB^^ ' keskustelua Ja vuorotellen alustamme keskustelukysymylälet. Kokouksessa luemine KÖmm^unlsmln Aapista ja keskustelemme siltä, . rErikplsiena .hupinautiiksena oU tänä syksyiiS; että ^kiin klrjoltanime khr- 'joituksia, niin kirjoltamme he o- •nilntakeisestL Täten kehitämme a- Jatiiskyh^fämme. J ä j o s tiaas lalnaam-jnie Jorikin opettavaisen kirjötuksen, mainitsenime 'että ^ se on lainattu. Tämä ön , rehellisyyteen opettelemis-ita'..' qillä se' ph:Aenkistä varkautta jos eälttää; t^ oiiiaiiaan.' Rehellisyys on-ensimäinen ehto luok-- ,kaf»isieliissakm plevaUa heiikllöllä. Kuuka^u^^^ keri^Däan valltsein-me ;puheenjphtäjäii. Joka samalla pl-itÄä teidsöiiipffinöä 'kokouksien merids-' itaV TfissS dt€h%t Äa niistä: jiaenetielmlsta^ ;kil' Ipteuttamaan. • ' " ^ Sitten "sUtähyö^ mitä kerho-toimlnnasta on. -^\l!a;eiUä naisliitossa vielä, suiirl osa,; henkllöifö; jotka eivät käytä puheenvuoroja kokouksissa' Johtuen joiiktaläisesta ar- ,kiiud(Sta; Jä qn ' yksi;"' sutMmpiia :i^dkeuks'la nabten totaimiMsM. -^^^ höoSflöl, jotka käyttävä^^ mastä *ehityksestämme, sillä olemmepa useampi vitejä, joiden täytyy kyetä ohjaamaan lapsemme luokka- ^istelun tielle ja se vaatii tietoa. Tiedämme, että riistäjäluokka. koulujen y.m. 'toiminnan avulla tekee kaikkensa plmlttääkseen työlälslap-sla. Vami me, työlälsäiiilt, emme salli sen tapahtuvan; Kim olemme kerran uksattaneet ottaa äidin tehtävän vastaan. Ja kun luokkamme pyrkimykset ovat meille rakkaita, niin varmaan voitamme lapsernme porvaristolta. Plmllystyössä nykyään on suurin sotaan kiihoitamlnen ja tähän yritetään saada työläistenkin lapset osallistumaan. Meidän on kyettävä estäinään kapitalistien yritj's' ^ässä Suuhnitelmassa, sillä emme: laske äitiydjsn hintaa niin halvaksi/ että' synnyttäisimme laijsemme ja uhraisimme ne sotatantereelle kapi-' talistieii uhriksi. Näistä kysymyksistä meidän on keskusteltava keirhoissa ynnä muissa kokouksina. Toverit työläisnaiset! Vaikka olem-' mekin' kuormitetut osastotolmiimalla. niiii ei xmöhdetä itse opiskelua, vaan käytetääh aikamme hyödylliseen työhön itäemihie' j ä -luokkamme tiedon kohottamiseksi. — Kerhon, jäsen. D,ui;iLblane, Sask. ; ^Xpi^,^>.'l?|n.P mukA*"''!^-^""'^ mekin -typslcennellieet ,kpipmunismin okaisella •typvainiolla. IltapiJa pleni-ine pitäneet kesjin aikapa melkeim-pä joka, yiiloko, mutta talven tullen on tapanamme ollut ^settua .jfaäanärien aäunnoihip. l>?äin ollen on toiniintamme talvisin ollut puut- •täellisempaa, olemme .pitäneet yäan kokoukset ja niissä hoitaneet juqk- ;sevat 'asiat sekä, • niinkuin; .seura-iclämän vuoksi ja siinä samalla kas-yattaäksemme itseämme, pitäneet y^llä . kehitysseuraa, mi^ä on yäi-, telty' lÄivän kysymyksistä, puhuttu., runoiltu ja laulettu j.n.e.: Vaan ;tämä 4alvi näyttöä meikäläisiltäkin .ihmisiltä ;iku'luvan vaäh viStin peluussa ja kaikenmoisissa vähemmän kehitettävissä askarteluissa. £;iko, toverit, olisi ituhannen keriaa hyö-: ^dyilisempi, että lukisi jsenkin aikaa ;tietöi)uolistä' kirjallisuutta kuin aikansa kuluttaa noissa pitkiii päivää opettsaeh lapsistakin samanlaisia Jtyhjähtdimittäjia. Puhujia odotetaan. Kommunis-: (tisen nuorisoliiton organiseeraajaa Joe Farbyä olemme odotelleet tänne ja ilmoitti .Jbän .tulevansa jopluk, =20 p., niutta syystä tai toiseslsa ön se muutettu ituonnemmaksi, josta ;Sitt© ilmoitetaan . myöhemmin. Myöskin seitsemännen piirin orga- .niseeraaja Leslie Morris oh ' il-imoittanut saapuvansa tänne. Leslie oh dllift kaksi vuotta'Venäjällä^ |Lehih InBtituutissä, joien hänellä' , onkin aivan tiiöreet uutiset' Kem-iriiiiniötisen' isänmaamme elämästä ja'.rieiihpistär " Toveri Perälä on- ..mennyt Setä' Sampan maahan Portländiin -Kök- •ko ^Piiterin sahitoriumiin saadäk-suurelta osalta,,mejlle sillä ei oUnti tarjolla muiitä - kuin vastuksiaf tlutta vuotta s.entään voimme ot-^ itaa vastäian '.^mielin: virisein^, sflij' onhan 'tiedössä''"hyvää aikaa'', fci,,;; ei^tarvitse töitäkään j)i;skea imB-x ta kun' puoli" "äiKa;a. Kunpa vaaiv ei tarvitseisi velkojakaan makseF^I niin todella olisi "hyyää aikaa" 1 i^btciiätqiinintäiQme qn ollut hitl jäistä: Ei "oie vpitu huvitilaisuuki siä papna toimeksi, kun jäsen-^ lukumme pn kuivunut pienenja-^ seksi- yirkailijain valinta uudelle vuodelle pii helppo tehtävä, kuj vanhojen oli jäätävä tehtäviinsä. Sanom.cJehtieir .Icautta olempi seuranneet muiden paikkakuntia I työläisten taisteluita, ja erittäin f mielenkiintoista on pllpt seurata? metsätyöläisten lakkptaistelua. Se^ kahden rnetsätyöläisen katoami-^ nenkin öii' tapahtuma, joka bnl meillje ;työ^i§U|e piielenkiintoi;ieii.[- Niin, se metsätyöläisteh lakkoly-symys on sellainen, joka tuo imz-t leeni ajatuksen, että miksi me työ-i" läiseit usein joudumme alakynteen f-voipien initiieiyssa. Järkeilyni | tulos on se, että kun me työläiset;' yleensä, vaikka olemmekin rauhan i rahvasta, niin usein varoniattomas- % ti sieppaamVne sotakirveen ja ho-j summe .mihin sattuu, ettei meilläp olo sitä taitoa että löisimme sei- i laiseen paikkaan inistä "lastut loh-kee". Miiistän kymmenkunta vuot-; jia sittepj 'tkuh .piin lännen tukki-metsässä snipparina ja minun työhöni kuului hakata kaatuneet puut poikki tukkien yetotie.ltä, niin olin niiejlejstäni hyvänlainen kirvestä l^ci- ;ru't;tartjaan.; ;|ipl'ta silti minulta pygttiir . t a i t o . . e t t ä , poosukin iiiricjstiu näyttämään kuinka si:[ä puuta hakataan. Vaikka heti ensi • silmäyksellä hoksasin sen seikan, että pposu. oli minua parempi, lUiin ...sUti se- nxipua sapetti, viitsikih tulla minulle paremmuus v ;täah näyi.ttämään. Niin että jos; reiluna inieheiiä sanon ajatukseni!; siitä lakkpjiommasta, niin siinä ollj ;li^yjm^3ineh: • niin sanottua sapiettamiäiomm^ jä silloin kiin K pn-SyiclrohömmK^ sapettamishöm-i; ,m.ä ^yhiiistettynä -ipillä; tavalla, .niin f yoitpii' ipahdöUisuus on arveluilta-; C.T.N. LHTON JtESKI ONTARION l PIIBIN OSASTOILLE C seen takaisin .menetetyn terveytem' sa. jrbivomme että Ville palaa hyökkäyksiin nähden. Kuinka voidaan ,pdo,l£aa niiden -kustuvan työ-kuljettanut tämie pappeja, poliiseja .vaakilplta, viinaa, lnippa*autejä yjn "älyistyks^n" suomia siunauksia Kpryaiifeseksi kaikesta" tästä saavat amerikaaais^ käpitelistlt suunnattomia riktoulbia. Siksi "Setä Samtili'" pitää kynsin hampain kiinni tästäkin v{dlcntusmaastä^ Se cn .yksi Aine-' rikäa' ja Jäpsmlh .hhperialistien idih-kSin- etutaistelun kohde. Kumpikin tahtoisivali riistää sen kansaa. • Siksi ovat Filippiinit silloin tällöin tulleet näitten suurvaltain politiikan kohteeksL ri)j£^ jouluvät monesti :eh^ottamlei?5a asipiden t a ö ä jä vie :l^pä:;kbk'ouksen ^tofcsisitäkiri syylx-taSn yksitöitä, vaikka'Jbkaiseliä' oh oikeus vastustaa päätöstä'"' jota ei hyväksy. Nyt 4^j^s^,^äixape 'feerhpja. Joissa on piebempl Joii^o, häiäa kehittyy ja uskaltaa ensm käytte heenvucroja paremmin kuin suusem- ,missa kokPHksi;^ jägfc^^ välttää että jos' näMättöjeh jäsJenet saisi ik^i^ yedetyfc^' to^Vi^n k^hpUUn, niin jpii^urr ,g,lkaä töihUtt^ii^^ kBklt^va.t laiistili' ajätukse.nsa-" iimi; .muissakin kpkouksJ^eifiÄ yiaan,kÄ^^ hplssa-, jia Iju]^^ kir-: jpjä ja JceskiKteBen ^hiis;täV .kelUtäm-^, .me tietopiipIgUUtten^p^ Jökä '6n yksi hy^. :,Eäime^^ k^ ;i|li:.liij^ jUetoisia asioista, paitsi Jös tiU.ehane .non ylpeäksi tiedoistainine ettö ptfii- :velemme itseämmie' Jä %rjäytänune luokkapyrkimykset; yksilopyyteet .eivät siten sovi yhteen lUokkapyytel-den kanssa. Tämä -meidän oliä. painettava mielihrhne.%Kal^ mitä b-pinune, joko^^kerhojen tai itseopls-kelmi avulla, pankaamme laivele-niaan työväen luokkkpyikhnyksiä: Ja jos ineillä oh ; hyvä halu bfipia Ja; oUa mukania ' avustamassa fpkalnen kohdaltamme työväj^h liikkeen eteenpäin öÄnoa, niin tieumime,karijitta^ mlnen el käy meille valkeaksi; ilomielin aatteen Innostamana opiskelemme. keskuuteemme (terveenä takaisin. 'Myöskin toveritar; Hyvärinen ön .-blluJfe heikkona'>a^ Luciky La-jKeii sairaalassa lapsen synhytyk-s. en jälkeen, pn l^yseenalaista jds-ifcb STrs. Syvärinen tUlee takäism iP^rantpneena. tapsi on kublltit. \^ntinen os.a^tonime jäisen ja"or-ikeSterjmme j laplun ibhtaja qhas.' (Hietala pn k«tiutuhut mbniyuoti-ieltä reissultaan. Toivp^^ jKalle alkaisi viiht;ymään keslcuu- .dessamme ja ottaisi entisen paik-jkansa riveissämme. No olen tässä ollut slkääppää- ,mä^ä osaston .valitsemaa uutisten ifcirjoittäjää. N ^ t ä ä että hän bn aiy^n edellisten kalteinen. Otti jtcfetäyän vastaan ja tietysti siinä yakaumuksessa "ettii, kirjoittaa jos hattu u joutamaan, . Luuletko että {kest^.t tupmipmme ^ tai \vetäännyt-ko;:' fcirkpn apinalle piilppn, i^^^ idimme iäyttämään; kommunistista solmurupskaa, jota käytämme sää-liinättä kunhan kerran alaname. Porvarisio :käyttä|l nälkäruoskaa, mutta .me kommunistit käytämme polseyiikkista ; splmuruoskaa, jota pelkää kaikki porvarispillitkin — .että polseviikit ;käyttävät solmu-ruoäkaa samaan tyyliin kuin ennen itsäari Nikolain Jtasakat. Vaan raisuista tuntuu että ne' soJmtmioskan Myttäjät jä rentiset paarien sol-murupskat on .xiety iSuomen val-jkoisille, sillä siellä on aiv^ samanlaista kuin oli Venäjällä entisaikoina, jata osottaa Lapuan piek-säjäiset sekä lakkaamattomat van- Tammlkuu on kumouksellisen työ- p väenlilkkeen useiden nierkkitapaus- [. ;teh kuukausi. ^ TiÄmmlk. 15 päivä 19191 murhattiin JElQsa Lukemburg ja Karl ,1 Lleblmecht, -21 päivä Ni-| ktdaiMjettha ja^^2T'päivä 1518 alkoi | Suomen' A«Ulankumöus. | ' Kaiden;tapausten muistoja on vii- .mevuosiiia vriet^ty-yhdlstettiyin j |tojuhliha; siispä'tänäkin vuonna noi-1 :ta ; juhlia^ yletämnie.^ f: Ölksl^ Jcehotamme naisliiton o-1 :sastpJa^eHä^iniSsä näitä juhlia on | Järjestetty^ komitahhisöpublu^^^^ nuo-1; ;risoUiton, tai jäyestön'osastojen ta- s; holta,^ osaUlBtiimiaah näiden järjes-1 telyyn ja ;ylettPon. ^Niillä paikka-1 kunnlllaTmi<äsä,el .jtpu^'j^jegtömuo- k (toja oIe,'m ef'ole" ryhdytty juhlain Järjestelj^n,. keim^ naisliiton J| iqsastpja irxhtypiääh tpimenpiteisiii; li^iiden Jciahba^ : työläisille | suuresta merjäi^estä .pleyien mul^ | Jtpjuhlaln .aljta^äamiseksi. C.T.N. liiton K;eski .Ontarion piirin sihteeristö. ;; ;iUEIC:iI£N RUUMIS LÖYDETTY, vTyi]ilQWdale, p^^ ,31. - Yppgekaduh.. uiiä^^ siliän alta löy- ^etjölh :^u^^ kuol- -leena' ji» rutmib paiioin rUhjoutu-peeti^. KJaikcsta päättäen bn häD hylännyt silkalta äläs nbin sadan jKiän^syvyy^bsEn; ja .sillä taVaUa mure-ik^ sjhJtun^t ;kliioiläakst I^dön teki ilähejU^'asuva-: Geflin^ 9^ ruumis vielä lämmin löydettäessä Tapahtuniah silmliu;^jää ei ollut Bocbcster, N. y.iV^taminik. 2. - Mrs Shields .35 v., jplia mieheksi pU" keutUnefenä vei mlelii^nsä jä kaksi poikaansa varhain elleiy tiämuna va-riastamaan ••eräästä kaupast;». tuli aanmutuksi,; jrittäess^^ -paeta. BS-nen Äiehensä, Jamds s 45 v-ja; kaksl pbilmansa, James, Vt ^- John 17 Vv vangittiih. •heillä kuusi lasta. Perh4 asui hyvia-voipaisen näköisessä huigton avenuella Was-lervillessa.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, January 4, 1930 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1930-01-04 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus300104 |
Description
Title | 1930-01-04-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
i2 Lauantaina, taminik^ 4 p:nä —:^gat.,^ Jan.- 4
siltä riistetään korvaus kaikenlaisilla lakilulkinnoilla, vaan vieläkin ai'
'> A D A 1 t C cjT.=Min ,Bvmatai.eo t T ö T i e » t « » «sn«*=*?'»«»J»-."=f''^.^«f i veluttavaHipana on pidettävä sitä, et*ä täpaturmavaara on jaikuväsUJi-t
l , / \ ' i - » w - yjipics (Uberty) suantjTijt Ontarion teoJhsuudesäa. i i l e n julkaisirame numeroita? jois-ocuiM
UloiM Ela Streetin».
Office, Bopkstore «nd PrmuHop: V»p«iJ BmldiBC, Elo» Suect.
*n miS> to be «ddreued: Vapu*. P.O. Box 69. Sudijarr, Ost.
TILAUSHLN-VAT:
1 wkMJSO, 6 kk. »2Ä>, 3 i i . J1.75 ja 1 kk. 11.00. — Ybdjtttltoauo I» Suoneen «efcl moo
•q« •»nrntill»; 1 rk- tiM, 6 kk. »3.S0 j» 1 kk. UM. •
'* V IU10TUSHIX.NAT VAPAUDESSA:
JDijendhKuUnotokMt fj,00 kera, »2.C0 kakaj k«taa. -j^TArJoluttooo «o^«'^..fJ=°^^°*^°'7,*''°f^
iCc, paUutniuna. — NunenmBottoilmoioktet 50c
kntf. tZM 3 kerua. AMintoefoilniotakMt t2.09 «UN> kota. — Knolemsiiiiaotukiet }2.00 kerta,
ffffi*»*"' ja CMOieilxaolukaei SOe kerta. SIXO
tTii''T'niiri(TT on, *aaditue«aa. läketettätä iloiotatbinta etukäteeq.
. Cesexal «dTcrtjainc ~ ' '~ ' -
_ VapaBS u U>e beit adv
Sodan
ta ilmeni, että työtapaturmat kulurieen vuoden aikana ovat Ifeäänty-neet
tuhansilla Täpaturmavaara on suorastaan hirvittävä erikoisesti -KOSOfVNlK
rakennus- ja kaivosteollisuudessa. Tällainen lilanne ei voi johtua
: muusta, kuin törkeistä laiminiyönneisLä työnantajain taholta. Työ-
I Iäisten turvallisuudesta ei välitetä ollenkaan. JCapitalistien nykypäivän
vaatimuksena on eiieiniiiän lyötä, enemmän voittoja. JCaikki muu
on sivuasia. Tapaturmasuojclus maksaa rahaa. Sen vuoksf sitä kartetaan.
Monessa tehtaassa ja kaivannossa on huomattavia tauluja
näkösällä, joissa varoitetaan "Safety First" (Turvallisuus ensiksi), mutta
työläiset ajetaan mitä kiihkeimpään työvauhtiin, mitä v^arallisim-laissakin
töissä. Näin tapahtuu erittäinkin kaivannoissa.
Nykyinen tapalurmakonausjärjcstelmä öh sen vuoksi ainoastaan
heikko vastine sille kamalalle tilanteelle, mikä vallitsee teollisuudessa.
No. 3 -m
H! i i II» lAJmS -VAMä-
(Jatkoa)
vaara ja NcOTOstoliiton
Jät ette tmlloio ubuaa ^
, i ^ n o o n a l l i a e l t ä lumeUä:
Unita lajia siirtolaispropagandm
den parantamista, lapaturmavaaran poistamista ja korvauksen saanti-oikeuden
turvaamista, työpäivän lyhennystä, palkkojen parantamisia
sekä kiristysmenctelmien lopettamista, ja sitä mukaa on toiveita näiden
vaatimusten toteuttamisesta, missä määrin työläiset järjestyvät
Kun "työväen" hallitus astui "remmiin" Englannissa seurasi se todellisiin taisteleviin ammatillisiin järjestöihin puolustaakseen yhtei-f
ylimalkaan samanlaista politiikkaa, kuin entinen Baldvvinin vanhoil- ^in voimin oikeuksiaan.
liiien hallitus oli tehnyt. Työttömyyttä olivat sen johtajat luvanneet'~~ "
poistaa, mutta kun näitten lupausten täyttämisen aika oli tullut, ei
hdllitos kyennyt tarjoamaan mitään uutta keinoa. Aivan samaa la-tp^
alettiin kulkea tässäkin kysymyksessä, kuin entiset hallitukset,
Tj^Sttomyysministeri Thomas m.m. puhui suuresti valtakunnan muit-tien
osiien tarjo3?uisla jnah^lpllisuuksiista ja suositteli työttömien lähettämistä
Canadaan. Hän tässä.tarkoituksessa teki jnaftkankin Csnadaan.
y^ikka tuon matkan tulokset olivat verrattain laihoja, jatkettiin
Eljg^amiissa siirtolaisten .värväämistä. Hallituksen toimesta on yllä- SiirtyTnistä maaseudulta kaupun-pi
«Mty erikoisia siirlolaisvärväysleirejä, joissa'annetaan alkeistietoja;^''^'hm — Ja kaupungeista tokaisin
cm |
Tags
Comments
Post a Comment for 1930-01-04-02