Vapaus, May 7, 1925

              Torstama, toitofc f — llar,, -May Ith 1^5'
Lo.»o«r&ki: Eheys v o S ^ a laada. aiäoasteaa tmok&ataistelva pertuteeik^
— EosIaBiils"»®* työlliset teytreitt«rit vcmliisSS.
Kominternin toimeenpanevan kes­kuskomitean
istunnossa alasti Lo-
Eou-ski kansainvälistä, ammatillista
eheyttämiskysymystä seuraavaan ta­paan:
^ Tosiasiat ovat osoittaneet, «ttä
viides maailmankongressi otti oike­an
kannan ammatillisessa eheyttä-mlEkysymyksessä.
Ei ainoastaan tie
vaan myös hetki oli oikein valittu.
Nämä tosiasiat ovat: Englannin am-mattlyhdistysvaltuuskunnan
käynti
Vtnäjällä, Amsterdamin Inteniatio-nalin
kokous ja päätöslauselma,
Englannin amniattiyhdistyfikonfe-rensain
päätös kutsua neuvostovalta-liiton
-ammattiyhdistykset keskinäi­seen
konferenssiin esteiden poista­miseksi,
sekä Barmat-sosialidemo-kraattien
suhteet porvaristoon, Ams­terdamin
internationalissa on kaksi
. opjKisJlsionia: tiukan vallankumouk­sellinen
sivusta selvin ajattelutavoin
j a selvästi organisoituna, j a toinen
epäselvä bpposltsioni selvää ajattelu­tapaa,
mutta joka kuitenkin heijas­taa
Joukkojen keskuudessa vallitse
vaa tyytymättömyyttä. Euhrin ka-'
tastrofin jälkeen ; selittivät jopa
amsterdamilaiset, että oli välttämä­töntä
saada uueiä metodeja työvä;
enliikkeeseen. Kokonainen joukko
ammatillisia keskuksia käy taistelua
vasemmisto-op|}ositsionia vastaan
Amsterdamin päätöslauselma (venä­läisten
kutsumisesta yhteiseen kon
fcrenssiin ennakolta, asetetuin eh­doin)
, c i tyydyttänyt ketään, een
vuoksi on kutsuttu koolle uusi
konferenssi.. Eheyttämiskysymykeen
pohjaavana piirteenä on, käydäänkö
«edelleen taistelua neuvostoliittoa
vastaan vaiko el. Eheyttämiskamp-pailun
vaikeudet ovat seuraavot:
ammatillisessa liikkeessä ei.ole^ kos­kaan
ollut mitään yhtenäisyyttä,
ammattiyhdistykset ovat aina olleet
jaettuina poliittisten, kansallisten,
uskonnollisten Ja rotunäkökantain
mukaan. Ei olo kysymys iainoas­taan
punaisten Ja keltaisten järjes-töjoukltojen
vaon myös niiton Jouk-kojen
valloittamisesta, jotka lukeu­tuvat
muihin järjestöihin talltka e l -
vät , mihinkään. Amsterdainin or-ganlsöitu
Jarrutus yhtoyslilkettä
Vastaan on murrettava.* Sosialidemo­kraatit
protesteeraavat kiihkeästi j o ­kaista
eheyttämisyrltystä vastaani j a
hylkäävät kaikki sitä koskevat eh-dotukseti
; . ' ,
Ehoyc voidaan fudHa vain luc^ka»
' tobteltin peruetakaet(a.t. ;
. • • • ' ". • . '
AÄJSterdamin katkera / Jsamppailu
choyttämlskamppailua Vastaan Joh­tuu
siitä, etteivät sosialidombkraa.
tit tahdo olla mukana missään luok-kotaistelusaa.
Puhuja totesi viisi
oleellista' eroavaisuutta eheyttämis-taistelussa:
1. organisoitu konser­vatismi.
2. käsitys, että taistelu
yhteisyyden ' puolesta on vairi ma-nööveri.
3. käsitys eheydestä i l ­man
ehtoja.^ 4. käsitys, että on
• välttämätöntä lieventää taistelua so­sialidemokraatteja
vaataan. 5. kä­sitys,
että meidän on ilman muuta
yhdyttävä reformistisiin ammatilli-siin
järjestöihin. Kofiservatismi pyr­k
i i yksinomaan hajoittamaan refor­mistiset
ammattiyhdistykset ja syr-
'jäyttää euuret näkökohdat. Käsi­tys,
että yhteisyystaistelu olisi vain
manööveri, on väärä. Me tahdonjj
mo eheyttä, koska se on kaiken me.
nestyksellisen luokkataistelun' ehto.
Periaatteellinen taistelu sosialide­mokratiaa
vastaan käydään edelleen
ammatillisesta eheydestä huolimat-ta.
. Eheys ilman ehtoja on mielet­tömyyttä,
kun; eri maissa vallitsee
eri olosuhteet. Punaista ammatil-lista
ei voida hajoittaa, ennenkuin
eheys on saavutettu. Puhuja viit­tasi
asemaan eri .maissa: Venä­jään,
missä ammatillinen tilke on
yhtenäinen, maihin, joissa ollaan
vähemmistönä, maihin, missä refor­mistinen
enemmistö voidaan taata
vain. poliisivallan. avulla, maihin,
, missä ammattiyhdistykset ylipäänsä
ovat ammatillisen internationalin
ulkopuolella,' maihin,, joissa pilaan
encmraistöhä. Sitteh kuv^i hän
eheyttämlstalsteluä eri maissa. Eng-lannisMi
on yhtenäinen, voimak­kaasti
organisoitu vähemmlstöliike.
Tehtävänä on tämän cntuudeltaan
suuren iiikkeen lujittaminen j a t u ­keminen,
jotta sen kautta riuhtais­taisiin
koko ammatillinen liike va­semmalle.
Englannin ammattiyhdis-tysliiteeen
suunnaton epäkeskeisyys
on varsin vahingollinen liikkeelle,
sen vuoksi on meidän t^tävänäm-me,
lausui puhuja, .toimia mnmatiV
lisen sentralismin hy\'älcsi. Saksas­sa
vallitse . tiukka keskittyneisyys;
paikalKsilla järjestöUlS. ci ole mi­tään
Uikkaraisvapaatta, ovat poliit­tisesti
halvattuja. Täällä on mei­dän
-tehtävänämme pyrkiä epäkes-keisyyteen.
Tsfeekkoslotukiassa on
1/5 työläisistä meidän puolellam­me.
Ranjskan vallankumouksellisel­la
OGTUrlla on takanaan enemmis­tö
j a kuitenkin on ^vähcmmistqn
mielestä yhteys mahdoton ,timän
eneassBi^töfa kanssa. Bans&assa on
eheyttäihiskamppailua käytävä al-hasltakäsin.
'YTidysvalloissa on kalk­kein
tasntumuksellisimmat ammat­tiyhdistykset,
jotka avoimesti työs­kentelevät
' yhteyden puolesta
Coolidgen kanssa. Siellä on tais­telu
liittymisestä Amsterdanuin,
taistelu ammattiyhdistysbyrokratian
turmelusta ilman vastaan vallankumo­uksellista
sisältöä. Nämä ovat viisi
eheyttämiskamppallun tyyppiä. Kan
sainvälisen ammatillisen yhtenäisyy­den
saavuttamiseksi on taisteltava
yhtenäisyyden puolesta jokaisessa
eri maassa. Meidän on saatava työ­läiset
työraaiUa aktiivisiksi eheyden
puolesta,
VoimalUnea tekijä eheyttSm!»-
Ikamppsilossa
on yhteistoiminta En^annln ja
Neuvosto-Venäjän aiAmatllllsten
liikkeiden kosken. Tämä yhtelstol
mlhta alkoi jo v. 1&20, kun englan­tilainen
valtuuskunta oli ensi ker
ran Venäjällä, j a sitä jatkettiin H u i
Iin kongressissa Ja Venäjän ammatti
yhdistysten kuudennessa kongres­sissa.
I?ian alkaa englantilals-venä-läinen
konferenssi, Joka tulee käsit­telemään
kysymystä yhteisestä ehe-yttämlstalstelusta.
Englannin ja
Venäjän ammatillisten liikkeiden
yhteistoiminta pohjaa englantilaisen
liikkeen uusiin ilmiöihin, nimittäin
kehitykseen vasemmlstosuuntaan.
Meidän tunnukseksemme jää yhdlsty-miflkongressi.
Ammattiyhdistysliike
siirto- Ja puolisllrtomalssa, kuten
Kiinassa, Jaavassa, Intiassa, an­saitsee
erikoista huomiota. Yhdis­tyneen
Internationalin on käsitettä­vä
kalkki maailman työläiset eikä
ainoastaan Europön, Imperialistien
kansaa liittoutuneet reformistit tu­levat
talstclemi}an siirtomaiden am­mattiyhdistysten
ottamista vastaan
kansainväliseen, minkä puolesta
meidän juuri on. taisteltava, lausui
puhuja. Taistelu eheydestä on tais­telua
joukoista, on taistelua porva­ristoa
Ja reformisteja vastaan. Joi­den
välillä el ole mitään vastakoh­taisuuksia.
Kapitalismin offensiivi on aika-'
massa. Sitten kun sosialidemokra­tia
ja porvaristo ovat pakottaheet
SoksanN työluislUiB 10—^li2-turitiBen
työpäivän, tulee yvLotö Ronskon ja
Engliannin. " KapltaU^tista: offen^
via; vastaan 'otj;,organiwitav^ , työ*.
Väöh^uokiah vastarinta. Työläiset
^tuntevat valstomaisostl ' lähestyvän
kapitaalloffensllvin Ja pyrkivät
eheyteen, |Käymäliä yhtelstaisteliia
päivän vaatimuksiBta on meidän tun­keuduttava
JoukkojeÄ keskuuteen.
Meidiin on luotava niin monta
eheysellntä kun mahdollsta, ehoys-komiteoja,
Qekakomlssioneja, muo­dostettava
kokoomus Amsterdamin
vasemmiston kanssa, lujitettava eng-lanttlais-
vcnäläistä yhteistoimintaa
eheyden aikaansanniiseksi, lujitetta­va
ammatillisia lllkiettä yhtä hyvin
siirtomaissa kuin omissa. Kahden
vallankumousaallon välissä on tais­telu
eheydestä taistelua tyÖväenluo^
kan enemmistöstä, siis taistelua ' val­lankumouksesta,
lausui Losow8kl.
EoglBntilaisten työläUton tervflbdya
venälSlaillo. .
I Venäläisten ja englantilaisten am-mattiyhdistysten
hyvästä yhteistoi­minnasta
on allaolevo hyvänä to­distuksena.
Englantilainen ammat-tlyhdlstysvaltuuokunta,
joka teki
tunnetun matkansa Venäjälle, on
lähettänyt Lenlngradli^ ammattiyh­distyksille
iaiteellisesti suoritetun
adressin, minkä - sisältö ,.kuuluu:
Eläköön yhteistoiminta Venäjän
Ja Englannin ammattiyhdistysten
kesken. Allekirjoittaneet sen val­tuuskunnan
jäsenet, Jotka 1924
Englannin ammattiyhdistyskongres­sin
grlelsneuvoston valtiiuttamina
oleskelivat Venäjällä, lausuvat sy
dämellisen kiitoksensa veljellisestä
vastaanotosta, minkä he saivat l^Teu-yosto-
Venäjiin ja sen aimmattijrhdlsr
tysten edustajien taholta.
Tulemme kauan muistamaan osoit-tamanne^
toverilliset tunteet ja lu­jittavat
ne meidän toivoamme Eng­lannin
j a Venäjän työläisten väli­sestä
yhteydestä. Eläköön y^iteys
, Venäjän j a Englannin työläisten
kesken! Eläköön proletariaatin maa­ilmaa
käsittävä järjestöl
John Turner. Herbert Smith. Ben
Tiilet. Allan Findlay. J . Bromiey.
Puheenjohtaja: A. PurceU.' Sih«
teeri: Fred BraiiJey. ^^^^ ' /
SODASSA
• "JKas niin, pojat", lausui urhool­linen
kapteeni, joka huomasi vihol-
; Ilsen • Joukoni olevan suuremman
.^uln omansa, "teillä on kova ottelu
edessänne, mutta taistelkaa faiin
sankarit siihen asti kunnes rautipa-
'nokset loppuvat — lähtekää sitten
juoksemaan! -Minun jalkani on liie-man
iipea, niin että minä painun
pois heti!"
' animatllliseii kozife-reiissiB
Ispspiito
EngJantilais-venällinen ammatilli­nen
ehe*|rttImiskonferenssi on anta­nut
yhteisen lausunnon, missä on
selvästi .määritelty tuon 11 miljoo-ns3
työläistä edustavan konferens­sin
Johtavat periaatteet-
TaBAtutDU* »otAJalalla.
Lausunnossa, millä on euuret
mahdollisuudet muodostua ammatti
Vhdistysliikkeen historialliseksi asia­kirjaksi,
korostetaan, että kaneallv
nen j a kansainvälinen eheys on tun­nustettava
pohjaavaksi ehdoksi sil­le,
että ammatillinen liike kykenee
puolustamaan työläisiä hyökkäyksiä
vastaan Ja saavuttamaan järjesty
nelden työläisten poliittiset Ja yh­teiskunnalliset
tarkoitusperät, sellai­sina
kuin nämä ovat ilmenneet mo­nien
inäiden työläfsten lausunnois­sa-
Taantumus vaUitsee' poliittista t i ­lannetta
melkein kaikissa n.lc. sivis­tyneissä
maissa, j a monissa , niistä
on yhdistyneen kapitalismin lisään
tynyt valta selvästi havaittavissa.
Tämä' osoittautuu Johtavaln ammat-tlyhdlstysmlesten
Jatkuvassa vai­nossa,
Jolta työnostajavallan valku
tuksesta alistetaan epäluulojen . ja
vainojen alaisiksi, viskataan vanki­loihin
j a Jopa kidutetaan vallassa-olevaln
toimesta.
Kaikkien maiden kapitalbtit muo-do
»tavat yhteisrintaman
teollisella Ja • taloudellisella alalla,
rlptamaan, minkä tarkoituksena on
työläisten nyljentä kautta maail­man.
• *"
Mutta samaan aikaan oyat työläi­set
hajallaan j a muodostavat eräissä
maissa keskenään taistelevia ryh­miä.
Sen; sijaan, että kiinnittäisivät
huomionsa^ puolustukseen kapitalisti­sia
hyökkäyksiä vastaan, ovat he
keskenään katkerassa torassa Ja rii­dassa.
,
Melkein kaikissa maissa on kapi­talistien
kasvavan vallan ! ja työläis­ten
hajanaisuuden Johdosta n^ene-tetty
työajan lyhennyksen Ja pal-kanllsäyksen
muodossa saavutettuja
etuja.' Mitta el 8 tunnin työaikaa
vielä olo menetetty, on olema«Ba sen
menottSmiten vaara. Monilla teolli­suusaloilla
on työaika pidennetty
9—-10 j a jopa pltemmäkslkin> päi­vässä/
j a vain niissä maissa. Joissa
ammatillinen liike on vahva, on saa­vutettu
työajian taso voitu pysyt-
,tää;;. .
Taloudellisen lamaantiimlsen Joh­dosta,
mljnkä maaiima,nBbta aihei^ttl
Europassa, on miljoonia työläisiä
ilman tointa j a sysätään heidät pei--"
heineen nälän, kurjuuden Jä epätoi­von
kurimoon,
_ Työpalkat, jotka eiivätkpskaan ole
riittäneet^ ihmisarvoiseen .olemassa­oloon,
on painettu 20—30' j a jopa
40 pros. Elintaso on nyt. monissa
maisia huonompi kuin ennen maail­mansotaa.
Täyttymättömiä toiveita.
Toiveet paremmista ajoista, jotka
toiveet täyttivät työläiset vähää en­nen
suurta maailmansotaa j a joiden
luih)]jen polltikoitsijaln vakuuttelu­jen
mukaan piti koitua tulokseksi
työläisten sutinnattomista uhrauksis­ta,
ovat ^häipyneet Jä luovuttaneet
paikkansa epätoivolle. Politikoitti-jaln
luulottelut ja kapitalistien lu­paukset
sodanaikana ja heti sen jäl­keen
on kjrjrn^Usetti jätetty iayttS-mättä.
• ^, ••^
Sokeaa luottamusta, joka kannus­ti
työläisiä taistelemaan vastaavain
hallitusten puolesta maallmankata-stroflssa,
missä miljoonia heidän to-verejaan
tapettiin j a silvotuin, on
horjutettu, mitä, suurimpaln uhraus­ten
ja raskaimpaln kärsimysten jäl­keen
on helliä nyt varsin vähän toi­veita
paremmasta elämästä.
Nyt Jo tuntuu kuin oltaisiin val-nilstelemassa
uutta sotaa, josta koi­tuisi
hirvittävämpi jä siivottomampl
kuin tähäii asti tunnetuista. Vusia
hävltysaselta on keksitty, Europan
maiden kemistit j a tiedemiehet omis­tavat
tie.tonsa j a taitonsa, keksiäk­seen
uusia kidutus- j a . hävitysväll-neitä,
jolta käytettäisiin ei ainoas­taan
sotilaita, vaan myös siviili­väestöä
vastaan.
. Samaan aikaan on n.k. aseistarll-sumlskonferensslen
tarkoituksena
pitää yllä vaarallisia harhaluuloja
työläisten petkuttamiseksi ja näiden
tuudittamiseksi väärään turvallisuu­den
tunteeseen.
Voin yksi valta voi pelastaa
ibinislcunnan
viskautumasta uuteen maaibnanka-tastroflin.
On olemassa vain yksi
valta, joka voi puolustaa kaikkien
maiden työläisiä, poliittista j a talou­dellista
tyranniutta vastaan.' Ön
olemassa vain yksi mahti, joka voi
taata työväenluokalle j a ihmistoin-nalle
vapauden, bytnnvoinnin ja rau-bao.
Tami mabtl on tySvaeDluoIc-ka,
mikäli se on hyvin organisoitu,'
tiukan kurinalainen, tietoinen ja
päättäväinen taistellakseen kaikkia
vastaan, jo|i^a vastustavat heitä ja
estävät heidän täydellistä vapautu­mistaan.
.
Työväeaiuokka voisi, jos ae olisi
kaasallisesti j a kansainvälisesti yh­tynyt,
-Rjuodöstaa yHpääfenättömän
Buojavarusfcuksen kapitalistista,, sor­toa,
y a s t a a i i . j % -muHamattomaö • EUO-jamuurin
rauhan j a taloudellisen
turvallisuuden puolesta. Työläiset
kykenevät lyömään k«iEB~säe, loi­lta
ta&utmavtaeilhiae pydUmyksl-neen
koettavat pitiä työläisiä bajal-taas.
Niin kauan kuin kapitalistinen
järjestelmä on olemassa, on sotavaa-r
a jäiellä. Säälimätön, keskenään
•vastakkaisista eduista kilpailevain
ryhmien taistelu vallast& tulee, ku­ten
aikaisemminkin, luomaan uuden
kriisin j a viskaamaan maailman työ­läiset
uuteen hävittävään sotaan.
' -Näistä syistä on konferenssi uu
delleen vah\'istanut sopimuksen. Jo­ka
tehtiin Moskovassa Englannin ja
Venäjän työläisten edustajain kes­ken
kansainvälisen yhteisymraärryk
sen aikaansaamiseksi työläisten vä­lillä
sekä keinona kansainvälisten
rauhan ehtojen paremmaksi suojele­miseksi,
j a tullaan tekemään yhtei­siä
ponnistuksia, Jotta parhaimmas­sa
.yhteisymmärryksessä' saataisiin
Amsterdamin intemationall suostu­maan
vapaaseen j a Ilman ennakko­ehtoja
j a välittömästi kutsuttavaan
konferenssiin Venäjän ammattiyh­distysliikkeen
valtuutettujen kans­sa,
. ' „ ^ • : i •
^ Konferenssi selittää tekevänsä
kaikkensa saadakseen keskinäisesti
aikaan kansainvälisen eheyden.
Kansatnyälisei^ eheyden tarpeen ja
tärkeyden tunnustavat mii joo-,
nat järjei'tyaeet työläiset
maailman ympäri. Heidän yhteis­toimintansa
tarkoituksella murtaa
rotuennakkoluulot ja heidän yhty­mistään
haittaavat keinotekoiset es­teet
j a taloudelliset vaikeudet, on
vakautettu. . .
Tietoisina siltä, että tieto on val­taa,
ovat molempien maiden, val­tuutetut
vakuutettuja siitä, että työ­läiset
tulevat joka n^aassa purista­maan
toistenB'a. kättä y l i rajain Ja
ryhtymään yhteistoimintaan •, var-mentaakseen
.vapautuksensa, j a he
selittävät, että meidän kansainväli­sen
lippumme tunhuksen . on aina
oltava: "Kaikkien maiden työläi­set,
liittykää yhteen!"' "Eläköön
ammattiyhdistysliikkeen maailman­l
i i t t o ! " . - . ,,
Ehdotuksen toteuttamiseksi yhdis­tetystä
toiminnasta kansainvälisen
eheyden aikaansaamiseksi, minkä
ehdotuksen ovat; tehneet, Yleisvenä-jlälnen
amniatii^hdistyOT
'brittiläisen''ämmatti]^^
sin' yleisneuvosto, antoivat konfe­renssissa
läsnäolleet valtuutetut seu
raavat selitykset:,- .
Tarkoituksenamine on, edistää yh­teistoimintaa
''Brittiläläeh ammatti­yhdistyskongressin
yleisneuvoston ja
Ylelsyenälälsen ammattlyhdlstysrteti-voston
kesken kaikilla niillä tavoilla,
joita kulkoinkln voidaan pitää sopi­vina
kansainvälisen eheyolen edistä­miseksi.''
^ \f
Tullaan järjestämään mahdol]li-suuksia
asiakirjain vapaalle vaihta­mille,
jotka asiakirjat kpstettelevat
brittiläisten am m a t t i yhdistysten
sääntöjä j a ohjeita, väkimtusta ja
muita etuj a orgänisatsloni systeemiä
Ja virkailijaiii vaalia, j a myös mul­ta
papereja vaihdetaan- erikoisissa
periaatekysymyksissä.
Yhteistoimintaa tullaan ; ;edelleen
kehittämään mikäli mahdpllista, jot­ta
voitaisiin kehittää mahdollisim­man
läheistä avustusta; näiden kah-
'den maan välillä. Kysymysten
käsittelytarkoltuksessä, joita voi i l ­metä
esllläoleylln kohtiin otettujen
aihieiden sekä ennakolta arvaamat-tomain-
pröblemien.johdosta, tullaan
muodostamaan yhdistetty , halrkinta-
'•neuvosto, joka edustaa sekä venä­läistä
että brittiläistä ammattiyhdis­tysliikettä,
ja tulee se käsittämään
puheenjohtajat Ja sihteerit molem­milta
tahoilta ja kolme jäsentä niin
hyvin Yleisvenäläisestä ammattlyh-dlstysneuvostosta
-kuin Brittiläisen
ammattiyhdistyskongressin yleisneu­vostosta."
(
Nämä ratkaisut joutuvat kum-mankin
maan täydellisten ammatti-yhdistysneuvostojehi
ratifioinnin
alaisiksi. * . •
useampia
luonnonihanalla ja bedelmäliiseHI
paikaHa. Isompia j a pienempiä. H y ­vät
rakennukset. Hyvät tiet. Toi­siin
paikkoihin tulee sähkövalo.
Koulut j a hyvät markettipaikat lä­hellä.
Vaihdetaan myöskin kiintei-mistöön
eduUifiiUe paikoille. Hyvät
maksuehdot. — Tairkemmat tiedot
saatte kirjottamalla allaolevalla o-
Botteella:
. Alex Ko^ela,
WelIaB(ä, 'IL R- 2., Oat., Canada.
; A M)1IENIEE,
'. • U M I T ED
HEMKI, PALO, TAPATURMA Jik
A K K U N A U i S I
J^AEPDllJKSIA
B A U U E - G I L L BLOCK. SUDBURY
latinoja hankitaan nopeasti Jo ai
MMa hinnoilla. — \
Suomen puhuva nainen haluaa
Kokin paikkaa
kämpille tai ruokataloon. Mieluum­min
miheensä kanssa Joka toimii
kokin apulaisena. Ennen ollut käm­pillä
kokkina. ; ,
J . Lampinen.
Box 1832 Sudbuiy. Puhelin 687.
Suomen
Konsuliviraston
osoite Canadassa on
CONSULATE OF FINLAND,
618 St. Cat^arine St., W| Montreal.
Tätnän lisäksi on varakonsulinvi-rastoja:
Port Arthurissa (188 Ldr-ne
St.), Vancouverissa (602 Has-tlngs
S t , W.), Torontossa (319
Bay 'St.> j a St. Johnissa, N. B . ,
(C. _P. Steamshlp Asa. Agent).
; Pässiasiolssa on käytännöllisintä
k&äntyä suoraan Montr.ealin konsu
llnvirastoh puoleen . t a i Port Arthu
r ih varakonstilinvirastoon. ^
VÄLITTÄÄ——
VAPAUDEN KONTTORI
Adamlestemme ei tarvitse olla asiamiehiä kaikille erikieliBlHc
! työväen lehdille, vaan voivat meidän asiamiesvaituuksillamae ot­taa
tilauksia kaikille allaoleville työväen lehdille ja lähettää kott-toriimme
maksun seuratessa mukan^. •
Välitämme tiiaaksia seuraaville työvienleb^Ue:
D A I L Y WORKER, Työväenpuolueen päivälehti. Tilaushinta
- vuosikerta $6.00, % vuosik- $3J50, 3 kuuL $2m
FARMER.LABOR VOICE. 2 kertaa kuussa ilmestyvä. Ti-laushinta
Vuosikerta $1.25, 6 kuuk. es
THE YOUNG WORKER, Nuorten Työläisten Liiton kuu­kausi
julkaisu, Chicagossa. Tilaushinta .vuosikerralta....ai(vj
THE YOUNG COMRADE, Työväenpuolueen lastenlehti. Ohi- '
cagossa. Tilaushinta vuosikerralta ..... CQ
WORK£RS MONTHLY, Chicago; vuosikerta $2.00, % vuosiL
POHJAN VOIMA, Oulu, päivälehti; vuosik. J}10. puoli vuotta $B OQ
TYÖN Xmi, Vaasa,.3 kertaa viikossa?:vuosik. $6.00, % v. 1350
SAVON TYÖ, Kuopio, 3 kert. viikossa; vuosik. §6.00, % v..S3'5o
TIEDONANTAJA, Helsinki, 'päivälehti, vuosik. $10; % v. $G0Ö
L I E K K I , Helsinki, viikkolehti; vuosik. $3.00; % vk. .$1.75
TYÖMIEHEN VIIKKOLEHTI, Helsinki, vuosik. $2.50; % .v $150
UUS ILM, virolainen Työväenpuolueen lehti, ilmestyy New
Yorkissa. Tilaushinta vuosikerralta $g.(}3
NY TID, Työväenpuolueen ruotsalainen lehti, ilmestyy Chi-cagossa.
Tilaushinta vuosikerralta $2.50
TYÖVÄEN URHEILULEHTI, Helsinki. Tilaushinnat vuosik.
. $3.00, puoli vuotta ...;...........,.....„.....„. J i y e
NORRSKENSFLAMMAN, ruotsalainen lehti, Lulea, Ruotsi,
vk. $12.00, puoli vuotta ,. „ $e.00
ITÄ J A LÄNSI. 2 kertaa kuukaudessa ilmestyvä kuvalehti,
Helsinki. Tilaushinta vk; $4.00, % vk. $2.00
TUISKU, Suomen vasemmistolaisten pilalehtl, ilmestyy kerta
kuussa, 16-sivulsena. Tilaushinta vuosik, $2.50, % vk. $1.50
KOMMUNISTL Leningrad, ...................... vk. $4.00, % vk. $2,00
Kaikkien ylläolevien lehtien tilauksista asiamies voi pidättää
palkkioksi^ 10 pros. lehden hinnasta.
VAPAUS,
Box 69, SUDBURY^ ONT.
Haluaisin ostaa farmih kalaveden
läheisyydestä j a parempi jos veden
rannalta. ^Kirjoittakaa osotteella:
H. Hill, Boston Creck P. O.
lyömiehen päiväkir-
. jasta
Olen hiukkanen, vain pieni, atoo-mi
maailman kaikkeuden keskellä.
Olen työlätnefj, sorrettu raataja, jo­ta
maan mahtavat pilkkaavat ja
jonka rakkaimpien tuskalle he, nau­ravat.
Päiväni eivät ole ,llbisetj
sillä minua kahlitsee:orjan työ. t a i
kalvava tjottömyys. Vaihtoehtoa
ei ole. I tani 'sumentaa pienen,
matalan mi iani ilma j a omaisteni
puute. Yölmkin päiväni huolet mi^
nua seuraa\ at. -,
Sittenkin kiitän ^kohtaloani! '
Ystäväni! Sinä ihmettelet, miksi
kiitän. — j. dota. Minä selitän sen
j a olen
kiitokseen
tekee .sinu
pauttajisi
Olet
tuUut
että sinSIdn yhdyt
ohtalon : jumalalle, joka
yhden maailman va-ittu
j a ' siksi sinusta on
en osatoveriesi pBoltaja.
:-^:•••^,[^v;Nälkp^
ruokailkaa työläisten kontröllee-raämassa
TARMOSSA.
— 2Bc ateria. —
316 Bay St., Port Arthur, Ont.
; ' ''GABIEKA'^ •
y GRAMOFOONEJA
— Hinta $15.00 —
soittavat tavallisen kölfoitia levyjä.
P8 Dnrham St.—SUDBURY, ONT.
Seuraava Blue'n kaupiasta.-
—Phone.-1694-.-^\-,''vV'''
olet osa sortoa vastaan tpimivasta
joukosta. , Katkeamatony eToittamia-ton.;
: Sinun syidämesi sykkii osato­veriesi
kanssa samassa tahdissa ja
yhdessä heidän kanssaan sinä pyrit
vapauteen. ••'•'•.::•''••']:''.. \ •
Vallassaplijat nauravat sinulle.
Mutta sinä et siltä välitä. Tiedät
jouklcovoiman merkityksen. Tiedät
senkin, että valtaluokkien naurun
takana piilee kauhu. Se > kauhu
purkautuu usein esiin vainotekoina
työväenluokkaa vastaan. He elä-
Ivät päivälle^ joka on j a tahtovat
elämän sellaisena säilyttää. Työ­väestö
taistelee ttilevaisuuden puo­lesta.
Sinne se katseensa suuntaa.
Siellä näyttäytjry sille vapaus.
Työväestön kahlitsee orjantyö.
Olet työläinen j a luokkasi mukana
orjantyöhön. kahlittu... Siksi osaat
vapautta kaivata, osaat pyrkiä pa­rempaan.
Et ole sama kuin kah-litsijasl.
—- päivänperhoneuj-, vailla
tulevaisuutta. Sinusta on k o h t i o si
tehnyt toisenlaisen; Sinun matäla-inajaSi,
orjantyösi, se on kaipuun
sieluusi * tuonut j a tehnyt sinusta
tyytymättömän;
Järjestelmä, joka nyt vallitsee,
tekee työläisestä tyytymättömän.
Se kuuluu olevaisena osana järjes­telmään.
Tyytymättömyyttä ei se
voi po^ karkoittaa, vaikka tahtoi-södn.
Tyytymättömyys synnyttää-taistelijoita.
Siksi Isobtaloa kiitäm­me.
Se on saanut pienet tulemaan
Buuriksi. Se on saanut heidät ta*
juamaan yhteenliittymisen merki­tyksen.
Sorron j a Icurjunden kes­kellä
e^vistS se on tuonut vapaus­taistelijoita,
joukon, joka johtaa i h ­miskunnan
kävifiseen: .— Sola.
Vapauden liike on alkanut uudelleen valmistamaan sellaisia
kirjoja, joista annetaan lasku niissä liikkeissä, jotka tekevät luo­tolla
liikettä, siis Counter Check Book'ia. "
Mallit ja hinnat lähetämme pyydettäessä.' Uskomme että
hintamme ovat alhaisimmat mitä saatte mistään muualta. '
VAPAUDEN KIRJAKAUPPA.
, Box 69, SUDBURY, ONT.
-AMERICAN
CANADÄSTÄ SUOMEEN
OSLON TAI KÖÖPENHAMINAN KAUTTA
Yhä lisääntyvän kannatuksen johdosta mikä meidän canadai-sen
reittimme osaksi on tullut on yhtijö lisännyt seuraavat mat-kayuorot
Halifaxista suoraan Slcandinaaviaan. .
Purjehdukset Halifaxista, N. S.,
S. S. UNITED STATES* Huhtikuun 18 p.
S. S. H E L L I G OLAV, Joulukuun 5 p.
A L E N N E T U T KOLMANNEN LUOKAN
edestakaisten matkain. hinnat .
Säästäkää $45.50 j a ostakaa edestakainen' piletti Turkuun
Hankoon, Helsinkiin tai Maarianhaminaan $183.00.
Erinomaiset mukavuudet kolmannessa luokassa. Hyttejä
2 ja - 4 hengelle. Varatkaa hyttipaikka paikalliselta asiamieheltä
niin aikaisin kuin mahdollista. ', .
CANADASSA MAKSETTUJA PILETTEJÄ matkustusta var­ten
Suomesta myydään kakkialle Canadaan.
Lähempiä tietoja saadaksenne kääntykää paikallisen asiamie­hen
puoleen tai kirjoittakaa yhtiön Canadan Pääkonttoriin: .
. SCANDINAVIAN-AMERICAN LINE
461. Main St. Winnipeg.Can. $1 Upper Wator St., Halifasi Cao.
J . V . KANNASTO
Boz_69r Sndbury, Ont., Can. '
ERICH J . KORTE.
Port Artbur, Ont, Con.
NYLAND GROCERY ^
Parhain paikka on tehdä kauppaa meillä. Välitetään kalkkia
ruokatavarakaupan alaan kuuluvaa tavaraa.
Huom.! Vaihtaa ja ostaa /kaikkia farmituotteita.
P. N Y L A N D.
229 Grandwall Ave. Port Artbur, Ontario.
kMm & Seppiäi SAUNA
Avoinna 4 kertaa viikossa: Tiistaina,' keoklvlilckona, perjantaina ja
lauantaina kello 1 j.p.p. kello 12:ta ySIIä.
Sprnco St. Puhelin 1107 Sndbury, Oat
Lähellä Vapauden konttoria.
Luonnonlääkärl
on muuttanut uuteen asuntoonsa
60—4th Ave., (lähellä työväfen ta­loa),
Timmins, Ont: ' Bo:e 518.
Ottaa vastaan sairaita^ 9—11 äp^ ja
1—1 J l l a l l a . Kirjekyselyihin .vas­tataan
heti
l5 eelckärln farmi. Maa Dtmson
tien varrella. Kolme mailia Port
Arthurin kaapuasuttä.
O. ALANEN.
Kysylnl 27 Dalton Ave., Port
Artbar, Oat.
Ruo&oa fa' Kahria
ELGM LUNCH
'12 EIgIn St., Sudbury.
Vastapäätä C. P. B. sähkosano-makonttoria.
Autoajnri samassa paikassa.
, Phone 1396.
Jobn ReipiM..
Partoriliikkeeni
, ^ " " sijaitsee
7DarbaJJi:St.
-•Ssdbnry»);©»!
A. H c i s W»
••^»^:Darbaa;#
•Sjad&jjiyr*^*'