Vapaus, April 7, 1925

              TYÖI^MSTEN JA TAWmOU^SN KmiNr fl^OJl^l^
lyöväen vapautus tapahtuu
vain «en itseBsä kautta 1
Vain järjestyneenä j6uk
voi^ työväenluokka v o i t ti
1925 Fpdarated Pressin jäsen. 'nistäina hahtik. 7 p. >- Tues. Ai»ril 7<ii, 1925^
Veiln elmtarvetyoläisliitto-voi-makas
ja Inja anunatiiieD p^jdö
TiriAolma. —' Tänne on saapunut
Tenägän eliirtarvetyöläisliifcpn ,pn-lieenjobtaja
Samua Kroll j a lutto-halUnnoH
jäsen PashMnsev. He
ovat saapuneet opintotarkoitukses-sa,
ja matkustavat. Eaätsista edelr
Icen Tanskaan ja Norjaan. He
iorostivat, että Venäjän eHntarve-
:^aäisIiitto on tyypillinen teolli-snnsiitto.
Siihen lukeutuu ei a l -
noastaan kolo elintarveteollisuuden
työläiset — lukuunottamatta sokeri-teoHisuutta—
vaan myös nautinto-aineteoinsunsalojen
työläiset,* kutea
panimojen, väkijuoma- ja tupakka­tehtaiden
työläiset. Liittoon, jon-äca
toimiala Jcäsittäa koko neuvosto-vaitaliiton,
lukeutuu 315,000 . j ä ­sentä,'
joista 22 pros. naisia. Suu­rimman
ammattiryhmän muodosta­vat
myllytyöläiset-— «0,000; sitten
seuraavat leipurit, tupakkatyölaiset
j.iLe. Liittoa johtaa vuosittain p i ­dettävän
liittokongressin valitsema
liittohallinto, minkä toimipaikka on
Uoakovassa. (Tämän hallinnon alai­sina
toimivat sitten kunkin tasa­vallan
koxiiteat. Tasavallat taas
ovat jaetut piireihin piirihallintoi-neen.
Sitten seuraavat paikalliset
osastot, joiden pohjana ovat tehdas-klubit.
liiton jäsenmäärä jakautuu «i
vähemmän kuin 18,000 työlaitoksen
kesken. Suurimmassa n^stä työSr
kentelee 4,000 jäsentä. Työnanta­jain
näkökannalta . luolcitelläan ' l i i ­keyritykset
: valtion, osuus- j a yksi­tyisyrityksiksi.
Puolet liiton jäsen­määrästä
työskentelee valtion liike­laitoksissa,
3.0 pros. yksityisissä - ja
20 pros. osuusliikkeissä.^
Palkat ja työsuhteet säännöstel­lään
ikeskinäisellä, <)caikkia teolll-suusak>
ja ja laitoksia koskevalla
joukkosopimuksella, jonka säannök-
. set tosin vaihtelevat suutuessa mää­rin
eri ammattialojen mukaan.
,Tteensä ovat. palkat.Jcorkeammat
yksityisissä, työlaitoksissa, mutta
valtion työlaitosten työläisillä on
sen sijaan muita vastaavia etuja.
Joukkosopimus tehdään vain puolek­si
vuodeksi kerrallaan. Lakko voi­daan
julistaa >,kahden viikon varoi-tnksella
sekä valtion että yksityi­sissä
työlaitoksissa.' Ottaen lukuun,
että
työUitUIa it«eUäin on ntkaiteva
«ananvalta
valtion yritysten johdossa, e i lakko­ja
juuri saata syntjrä. Sen sijaan
lakkoillaan varsin usein yksityisissä
työlaitoksissa, joissa työläisillä ei
ole määräämi^altaa. Mahdolliset
konfliktit valtion ja osuusliikkeissä
ratkaistaan välitysoikeudessa. ^ook-
'kosopimuksia" tehtäessä vaikuttavat
eräissä tapauksissa mukana osnns-ja
yksityiset yritykset. Viimeksi-mainituilla
ei ole mitään kiinteätä
työnostajajärjestöä. ;
Elintarveteollisuusolojen asemaa
on pidettävä suhteellisen hyvänä.
On tosin olemassa työttömyyttä, ja
käsittää se^ tätä nykyä noin 50,000
liiton jäsentä, mutta asema" paran­tuu
päivä päivältä. Työttömät jä­senet
nauttivat avustusta sekä val­tiolta
että työlaitoksilta. Mitään
raaka-ainepulaa ei vallitse. Tuonti
ei tuota mitään vaikeuksia. Mitä
tulee tupakkateollisuuteen, on Neu­vosto-
Venäjä itse huolehtiva; Ifoko
tarvittava sato kasvaa sen rajojen
sisäjjuolella.
Mitään elintarvcpulaa-ei neuvos-tovaltaliiton
alueilla'vallitse. Kaik­ki
elin- j a nautintotarpeet ovat suh­teellisen
'halpoja. Naula leipää mak­saa
vain 3 kopeekkaa, sama määrä
vehnäleipää 7 kopeekkaa, j.n.e.
Liitto lukeutuu kansainväliseen
elintarvetyöläisliittoon. Ja näidpn
kahden valtuutetun matkalla Skan­dinaviaan
ei suinkaan ole,vähimmän
tarkoituksena toverillisten ja amma­tillisten
suhteiden lujittaminen Ve­näjän
liiton j a Skandinavian veljes­liittojen
i kesken. Tämän ohella; t »
levät .opinnot tarjoamaan monia^
ammattiteknj|listä. laatua olevia
TnielenMintoiaia. seikkpja,.^,ja .i4aile^
vat valtuutetut , varmaan, käyttä­mään
saamansa'.opetukset työläis-maansa
hyväksi.
Myöhemmin tulevat Kroll j a Par
shinsev Tukholman työläisille 'lä­hemmin
selostamaan liittoaan koske­via
asioita,. ; •
Islovä Scotian lakko
Will«un Daff renluuuink pari«men-
Työläisten aisunnot
Australiassa
Adelaide, Australia, - r - Etelä-
Australian tj^öväenhallituksen toi­mesta
on ryhdytty rakentamaan
huokeita asuinrakennuksia työläisil­le.
Nyt ;on jo l-,000 asuinhuonet­ta
valmistunut. Niitä - annetaan
asuttavaksi etupäässä sellaisille per-
. heille, joissa on paljo «lapsia. Lap­settomat
perheet saavat asua van­hoissa
asuinhuoneissa' niinkauan,
kunnes • jokainen lapsirikas perhe
on'saanut uuden - asunnon. Ensimäi-nen
noista uusista - asunnoista an­nettiin
perheelleV jossa oli 11 lasta.
Asunnot ovat tiilestä rakennet-tnja,
ja on niissä.5 tai 6 huonetta.
Niiden rakentaminen on tullut kes­kimäärin
maksattiaan 3,200 döllariäT
vaan siitä huolimatta ovat ne yhtä
hyviä kuin- yksityisten rakentamat
S.flOO dollaria maksavat asunnot.
Niistä peritään työläisiltä vuokraa
14.20—$4.44 viikolta.
SAIRAALLE TYTÖLLE MURHA-MIEHEN
RAUHANEN
Lille, Ranska.;—-^ Omjinisimpia
leikkauksia mitä koskaan on tehty,
suoritettiin täällä' vasfikään. Sa­malla
hetkellä 1 kun ' kaksi murhaa­jaa
Oliver j a Poproski mestattiin,
oli eräs pikku tyttö sairaalassa kuo­lemaisillaan
halvaukseen. Giljotii­nin
tehtyä tehtävänsä, kun Pros-posldn
ruumis vielä oli lämmin, leik­kasivat'
lääkärit'viranomaisten suos­tumuksella
erään rauhasen hänen
'^rfmstaan, kiidättivät sen sairas^
husneeUe ja sovittiviat sairaan ty­tön
kurkkuun. ; Leilikans - näyttää
onnistuneen. /
VONTREAUN POUlSnJUTOSTA
PUHDISTETAAN '
MontreaL — Poliidkapteeiu koeb
entinen siveyso/Histon ,ifiäl-jonka
toimintaa -tuomari Cor
derren lausunnossa eri^risenunin
raoskittiin, on erot«ttu poliia^tok-
^fsta, senjälkeen ImÄ hän oK kiel-
*äytynyt pyytämistä eroa. Samoin
400 mati>ntekijää lak-koutunut
Amsterdam, N - . Y-, — Stephen
Sanford & Sons matto- ja loisto-mattotehtaan
kutomaosastolla työs­kentelevät
neljä sataa naista jätti­vät
työpaikkansa nähtävästi myötä-tuntoisuudestaTiiitä
60 kutojaa koh­taan,
jotka viime viikolla jättivät
työpaikkansa sentähden, kun eivät
saaneet vaatimaansa palkankorotus­ta.
Viime viikosta aikain on teh­taassa
tehty työtä ainoastaan neljä
päivää viikossa.
Eevättulvain tuhoja
Winnipeg. — : Kevättulvat Mani-toba^
sa ja Saskatchevanissa näyt­tävät
nyt käyvän pahemmiksi kuin
monena , edellisenä vuotena. Mo­nessa
paikassa ovat.asukkaat joutu­neet
-jättämään kotinsa. Äautatie-liikenne
on myöskin opäsäännöllis-tä
tulvan ja vedentekcmäin leik­kausten
tähden, i
Assiniboine-joessa on vesi kohon­nut
yli äyräittensä Brandonissa,
jonka ympäristöllä alamaat ovat yh­tenä
järvenä* Kaupungista länteen
päin on monta mailia pitkä jääpato,
jota koetetaan saada rikki djmamii-tin
avulla, ehkäistäkseen "ttilvan te­kemästä
samanlaista tuhoa kuin
kaksi vuotta sitten. Kaupungin ym-pärillä:
olevalla farmiseudulla käyt­tävät
asukkaat monessa paikassa
kulkuneuvonaan lauttoja ja veneitä-
MontreaL—- Vaikkakin tulva tä-kalaisessa
^satamassa seTä/ esikau­punkien
alueella" näyttää alenevan,
niin vieläkin on eräissä kanpun^
osissa vettä kaksi jalkaa paksulta.
^.a«»TiiiiP!wa^ PohJois^<attrealissa
ja Laprairicssaihnotctaan tilanteen
huomattavasti parantuneen. ^
on ,erotettu konstaapelit Conrad
Trodcau j a Achille Payette, loita
Vi^täaii tao_^ lausunnossa - myös
oli radcaita sjrytSikM^
Ottawa. — Liberaali e~d 41 s t a j a
Duff, Lunenbnrgista, N . S., nosti
neiti Macphailin puheen johdosta
kovan rähinän^ että Nova Scotian
maakunta ei kaipaa mitään ulko­puolista
apua Cape Bretonin lakon
selvittämisessä. Hänen edustaman­sa
maakunnan Täki pystyi omin
neuvoin suoriutumaan vaikeastaldn
tilanteesta. - ^Rahankeräjrs kaivos­miesten
hyväksi' oli hänen mieles­tään
ihan tarpeeton. Hän väitti
neiti Macphailin Uiotelleen kaivos­alueella
vallitsevaa puutetta. Glace
Bayn kaupunki voi, jos tahtoo, lai­nata
varoja nälkäisten avustamisek­si,
ja maakuntahallitus^ vpi ryhtyä
avustustoimiin; vasta kun/ ne ovat
tehneet voitavansa, saa täällä Do­minion
parlamentissa^ tulla. puhu­maan
Nova Scotian väestön avusta­misesta.
.
Ensi sijassa oli Duffin hyökkäyk­sen
tarkotuksena heikentää Mac-phaillh
edellisenä päivänä pitämän
puheen vaikutusta, väittämällä Cape
Bretonissa olevan varakkaitakin
kaivosmiehiä, jotka toisinaan olivat
ansainneet hyviä palkkoja j a joilla
oli rahoja pankissa. Viimeisten nel­jän
vuoden ajalla Nova Scotian kai­vosmiehet
olivat maksaneet -United
Mine Worfcersjn rahastoon 2 milj.
dollaria; nyt olisi pääjärjestönavus-.
tettava lakkolaisia.
Mutta kun tuo vanhtt kalakaptee-ni
kerran oli päässyt vauhtiin, ho­sui
hän vähä kunnekin. Syytti
Glace Bayn työväenpuoluelaista por*
mestaria D. "VV). Morrisonia; «ttä tä­mä
käytti naisten ja lasten nälkää
omaksi poliittiseksi, edukseen, pääs­täkseen
uudelleen maakunnan lain-laadintakuntaan;
Nova Scotian la­kien
. mukaan on kaupun^nvaltuus-toUa
täysi valta huolehtia puutteen­alaisista.
> ^
Siihen Wood8wortli " huomautti,
että kaupunginvaltuusto oli Bescon
käsissä.
Sitte sai Bescon varapresidentti
J . E. McLurg kuulla nimensä, se
mies^ joka oli sanonut, että kaivos*
miehet "eivät kestä puukkoa".
"Hänellä ei ollut mitään oikeut­ta
sanoa sitä, "karjui Duff. "Olisin­pa
minä ollut .Bescon johtokun­nassa,
-niip -samalla minuutilla kun
hän sen sanoi, minä olisin potkinut
hänet pois, Cape Bretonista. Kun­nollisia
b|oja :ei tule, ennenkuin
ammoiset miehet kuin McLuigr^^on
«jetto tiehensä, Hänestä ei ole
minkään homman hoitajaksi;-mina
häntä en uskoisi kanatarhan isän
näksi, saatikkl^ 12,000 kaivosmie­hen.*'
. Dqffin «siibtyaiiatl pahduatuta.
Halif ax, N.\ S. • — Glace Bayn
pormestari Morrison sanoi 'Duff in
tahallaan vääristelleen tilannetta
kaivosalaeella. "Suurinta röyhkeyt­tä
oli miehen, joka on. Newfound-landissa
syntynyt ja kasvanut, men­nä
puhumaan Nova Scotian nimessä;
Samaa kuin jos }Piji saarelainen t u ­lisi
Englannizt.'Parlamenttiin puhu­maan
Vanhan Skotlannin puolesta."
Sitte hän luettelee joukottain piis­poja,
arkkipiispoja ja vaikka nunkä-laisia
"kunniftn^rvoisuuksia", joit-ka'
ovat käyneet tutkimassa Cape
Bretonissa vallitsevaa hätää, todis­taneet
sen hirveäksi ja vedonneet
'Canadan väestön avustukseen.
Eräitten hyvfintekevälsy^srouvien
julkasemassa'^ vastalauseessa Duffin
puheeseen' sanotaan: "Tällä asteel­la,
kun tuhansien työtätekevien ja
kunniastaan arkojen kansalaisten ja
heidän perheittensä kurjuutta ja
nälänhätää koskevat tosiseikat ovat
tunnetut kantta:' Canadan, eivätkä
onää ole laatallisia ja maakunnal­lisia
kysymyksiä^r vaan siksi laaja-
'peräisiä, että Nova Scotian hätää
on kieltämättä: pidettävä koko
maan asiana, tällä asteella on mil­tei
rikollista ^julkisuuden miehen
lähteä etulnuloisilla ja harkitsemat­tomilla
lausunnoillaan ja vääriste­lyillään
häiritsemään yleistä myötä­tuntoa
ja. estämän niiden avuhke-räystä,
jotka yrittävät pelastaa vai­moparkoja
ja - avuttomia lapsia näl­kään
kuolemasta.''
Parlamentissa, ön Duffin esiinty­mistä
moitittu hänen omien puolia-vtpy!&
riensBkfaiatai>i^to^
peiss&än on: Duff sitte lähettänyt
pitkän' sähkösanoman Glace Bay-hin,
jossa kehottaa kaivosmiehiä pa­laamaan
töihin : niillä ehdoilla,
joilla/ nämä jo aikaa ovat ilmotta-neet
palaavansa, mutta joihin Besco
on^ jyrkästi^kieltäytynyt suostumas­ta.
Viidennen lakkoviikon alkaessa
on McLurg ollut sanomalehtimiesten
haastateltavana.
"Aikooko korporatsionl ryhtyä
mihinkään, saadakseen kivihiilialuk-sensa
ja lastauslaiturinsa kuntoon
keväUaivausta varten?" kysyttiin
häneltä.
McLurg vastasi: " E i " .
"Tilanne ei näytä oikein hyvältä,
vai?" kysyttiin taas.
"Minulla ei ole mitään sanomista
siitä' asiasta", vastasi McLurg kui­vasti.
'Miehet vieli kerran vetoavat Artn-
•trongiin.
Glace Bay. — Piiritoimikunta on
taas lähettänyt pääministerv' Arm-strongille
sähkösanoman. Siinä aluk­si
huomautetaan kivihiilituUin ko­rotuksesta,
jota asiaa Amstrong oli
jalan syten käynyt Ottawassa aja­massa.
"Pitäisikö sen tuottama hyö­ty
kokonaan mennä korporatsionin
hyväksi, vai eikö miestenkin "^lisl
saatava osansa "siitä?"
Sitte muistutetaan, että Besco oli
viime helmikuussa hyväksynyt Arm-stronglnv
esityksen töiden jatkami­sesta
,v:n 1924 ' palkkataksalla,^
(änh j i Empag tanaDisils
Lontoo. —r Sunday Express leh-dessään
canadalaisperäinen loordi
Beaverbrook selittää, «ttä nyt kuol­leena
^pidettävä Geneven pöytäkitja,
samaten kuin ehdotettu aoiilaallinen
liitto Belgian ja Ranskan turvaa­miseksi
Saksaa vastaan, ja ulkomi­nisteri
Austen Chamberlainln vii­meinen
ehdotus, että yhtyisimme v i -
hoUismaiden ja liittoutuneitten ve­tojen
muodostamaan turvalllsuu sso-plmukseen,
ovat kalkki vaarallisia
ja uhkaavat Britannian valtakunnan
niin sotilaallista kuin poliittista yh­teyttä
— sillä: alusmaille el mi­kään
niistä ehdotuksista kelpaa.
PSimlntiteri pahunnt koko Caaa-s
• dan pooIe»t«,
"Eräissä Lontoon lehdissä sano­taan",
klr^ottaa Beaverbrook, "että
Canadan pääministeri Mackenzie
King, asettuessaan Jyrkästi * kaik­kea
Europan asioihin sekottumlsta
vastaan jokaiseen nollain kolmeen
ehdotukseen nähden, /pikemminkin
puhuu ainoastaan yhden canadalal-sen
; puolueen kuin koko Canadan
vaikka miehet sen silloin hylkäsivät, edustajana. Tosiasia kuitenkin on,
sentähden «ttä siihen «H yhdlsteti «ttä Canadan pääministeri .tässä
ty pakollinen riitojen ratkaisu. " Y h - asiassa el. puhu mlnkälln erityisen
tiö hyväksyi v:n 1924 taksan ennen- puolueryhmän, vaan koko Canadan
tullin porotusta. .Hyväksymisensä
s^ tosin ilmotti vasta sen jälestä
kun tiesi, että me emme olleet eh­dotukseen
suostuneet. Koska kor­poratsionl
hyväksyi v:n 1'924 palk-kataksan
ennenkuin tullia oli ko­rotettu,
miksi ette v^adl sitä nyt
pysymään tuossa hyväksymlsessääni
kun tullia on korotettu?
KiTihiiIitnotkn|o vaarana.
"Miehet alkavat kyllästyä tähän
toimettomuuteen ja nälkiinnyttäml-seen.
Olemme teitä jo varottaneet,
että epäjärjestyksiä voi tapahtpa.
Maakunnan kivibiilituotantoa uhkaa
perikato, Ja niitä, joiden elämä on
siitä riippuva, onnettomuus.'Oletiir
me tarjoutuneet menemään töihin
.v;n..-lS&4 -palkoilla vuodeksi, knn»
nea tutkimus on osottanut, että
olemme oikeutetut saamaan korke
ampaa palltkaa.'
"Teidän hallituksenne laatimien
lagien mukaan, .teidän ollessanne
hallituksen Jäsenenä, on teidän hal­lituksellanne
nyt täysi valta ryhtyä
kaivostyöhön (Nova Scotiassa. Ma
haluamme kivihiilituotannossa Nova
Scotiassa saada työtä ja kunnollisen
toimeentulon, Teidän. hallituksenne
vallassa on laittaa niin, että me sen
saamme. Käyttekö toimeen?",
väestön ,puolesta. On erinomaisen
tärkeätä, että tämä tosiasia tulee
Britanniassa tunnustetuksi. Sitä­paitsi
on enemmistö brittiläisistä
alusnvalsta samalla kannalla kuin
Canada.
"Jos' todellinen hätätila tulee,
niinkuin 1914, ^ t tU Suurbrltan-nlan
ja koko valtakunnan turvalli-
<".•" ' ' ' ' ' , ' ' ' ' ' 1 1 ' ' " ' V'' '' '''
I X V
suus Ilmeisesti oh' kyss^ykaestäjc-nili^
valtakunta nousee yhteni ,
heni itsepoolnstukseeQ, muttaV «e.;^-'
oh eri ' ^ a kuin vaatia aSosoiäitfty
ennakoit» sitoutumaan tappeleinaan'>^jj ^
Ateenan ' puolesta SonstantinopoUcl^
vastaan — johon Win8ton <!hittchillf^'<.'i
;illtä tosiaan olisi tahtonut v. 1982
— tahi Puolan rajoista vuorotellen ''t.
Venäjää ja , Saksaa ^ vastaan, ^taf' 'i-^k
Tsekkoslavakian puolesta Vxdaqiaf^?
vastaan, tai Randcan puolesta fiak* >
saa vastaan,' tai' Saluan puöles^"^-
Ranskaa «vastaan, niinkuin Auttep;^!
Chamberlaln ^vaatisi niitä tbokenSAn:-'
V. 1926.
Eivät snoata •ttUalsMm,
"Sallinette minun sanoa «uttrlaih;-!
maila varmuudella, että mUUnkätCnf^
sellaiseen alusmaat eivät snostu...
Tämän kon)wrvatllvien : europpalai-sen
imperialismin pohjana ; on , aja^^
tus, että flllle on täriceämpää tehdU
belgialaisten, ranskalaisten tai pao«
lalaitten mieliksi ' kuin . ^aunncSla
au(rtraallalal8ten,canadalalsten
seelantilaisten tai etelSafrikkalalB-:
ten mielipiteita.
^'Toinen koulukunta oh ^pasaiflä­tisten
riitojen ratkaisljain suunni-/;.<
telma, että' Suurbrltannlan oM lo*^ % j
ettava lakia 'Europalle ankarimman; ,r
kansainvälisen moraalin' ylläpItSm!*^ '
seksi. Näiden yleväin herrasmies­ten
lemmikkinä on • Kansainliiton
utukuva, jolta he eivät nä0 paljoa^
pätevämpää todellista ^volmaajiiBrir
tannl^n valtakunnan kansain lUtr
toa. Minusta itodelllsuuB on' tär­keämpi
kuin utukuva"«
Kuinka Setä Samuli
elää Haitin saarella
Ontarion hallitusherrat
kohottanevat palk-kojaai^'
Toronto. — Ontarion lainlaatija-kunnalle
teki-päämioisteri Fergur
son esityksen, että kabinetin jäsen­ten
vuosipalkkoja kohotettaisiin 6,-
000 dollarista 8,000 dollariin, ja
samaten että lainleatijakunnan jä­senten
palkkaa, joka. nykylän öii
ainoastaan' 1,400 dollaria vuodes^
sa,' kohotettaisiin B,-000 dollariin
vuodessa. "dos mielimme pitää
noissa toimissa päteviä miehiä, täy­tyy
meidän maksaa' heille sellaista
palldcaa, että he voivat huoletto­masti
elää," sanoi pääministeri..'
Pääministeri lienee hyvinkin oi­keassa.
Paraikaa istuu nykyisen
edellisen hallituksen Tahaministeri
Peter Smith tiilenpäitä lukemassa,
kai juuri siksi, ettei hän ollut pä­tevä
kirjanpitäjä. Mutta patilla tu-hannellakin
kun palkkaa nostetaan
vuodessa, niin säätänee toimeen
mies, joka"osaa" tilikirjoja hoi­taa.
Omain palkkainsa kohottamiseen
näyttää Ontarion maakuntahallituk­sella
olevan varoja tarpeeksi, mut­ta'
kun tulee kysymykseen .työtto-mäin
avustaminen niin silloin on
matti taskussa.
. '•o
ARKKIHERTTUA SEKATYÖLÄI­SENÄ
VienL — *'OIen ammattitaidoton
työläinen j a minun täytyy elättää
vaimoni ja kaksi lastani; "ruikutti
arkkiherttua Leopold, kun hän oli
täkäläisessä poliisioikeudessa syytet­tynä
liian nopeasta moottoripyjSräl-lä
ajosta, sekä miehen kumooiiaja-nusesta.
. ^
Arkkiherttua selitti, että hän oU
liiUntvateattereitten palveluks^Kai
knlettaen, yönailcaan filmejä yhdes­tä
teatterista- toiseen, Jav koletuk-jsen
täytyy iai»htpä niin sukkelaan
koin mahdollisia, -
ProtestUakko Jerusale­missa
Jerusalem. — Vastaukseksi lordi
Balfourin puheeseen, jonka hän piti
juutalaisen, yliopiston avajaisissa,
julisti 60,000 arabialaista lakon,
-vaatien 'käsiinsä maan täydellistä
kontrollia. .
Englanti on monta kertaa koet-itanut
luupalasella. tyydyttää ara
bialaisia, vaan siinä se on aina epä­onnistunut.
Arabialaiset eivät tyy­dy
luupalasiin, vaan vaativat täy­dellistä
kontrollia maahansa näh­den.
Viimeksi-, on Englannin imperia­lismi
sionistiliikkeen kontrollin avul­la
koettanut saada rotuvihan loi
ruamaan, saadakseen siten arabia­laiset
alistumaan ehtoihinsa. Sitä
varten on Englannin toimesta ku­lotettu
Palestiinaan sitten sodan
noin 44,000 juutalaista, joita kaik-
Idaan on siellä nykyään &5,000.
Englannin - tarkotuksena on ollut
saada juutalaiset ja arabialaiset r i i ­telemään
keskenään, butta siihen­kään
koukkuun eivät, arabialaiset
ole tarttoneet, vaan pitävät lujas­ti
kiinni rikuperäisestä vaatimuk­sestaan:
maan täytjlellisestä kontrol­loimisesta.
..• V •
:Balf our suututti .arabialaiset ensi-mäisen
kerran 1917, jolloin hän
englantilaisten kapitalistien puoles­t
a aelosti, että Englanti ottaa osaa
sionis^iikkeeseen voidakseen sen
avalla parhaiten ehkäistä arabia­laisten
itsenäisyysliikkeen edistymi­sen.
^
Nykyään boikottavat arabialaiset
vallassa olevia halUtnsIattoksia, kiel­täytyen
ottamasta niihin osaa mil­lään
tavoin.
Kuolemanrangaistus
brittiläisessä armei­jassa
FSäJDeajetttt mies sanoi - olken^»-
sa; ^ "Minä en tahdo nunkäinlalsta
faTidtystä/ sIDä^vastaaja nlbrttää ole­van
köyan onnen l^tsi^^Untt» kui­tenkin,,
matkasi tuomari arkkiherttn-alle
20 ifhlllingin sakon*
Lontoo. — Työväenpuolueen ta­holta
esitettiin parlamentin alahuo­neessa
kuolemanrangaistuksen pois­tamista
brittiläisessä armeijassa.
Esityksen puolustuksena käytettiin
sitäkin seikkaa, että mailmansodan
ajalla ei ainoatakaan austraallalais-ta
sotilasta telotettu, kun ^ustraa-lian
hallitus ei vahvistanut kuole­mantuomioita,
ja kukaan ei voi väit­tää
austraalialaisia huonommiksi
taistelijoiksi kuin mi^ut brittiläiset
sotilaat, vaikka heitä ei ollutkaan
kuolemanrangaistus pelottamassa.
Sotaväessä sanotaan pelkuruudeksi
sitä, minkä lääkärit nimittävät her-molamaannukseksi,
ja sodan ajalla
ammuttiin kylmäverisesti noin kol­mekymmentä
alle 21 vuoden iän
olevaa brittiläistä nuorukaisia vain
siitä syystä; että heidän hermos­tonsa
petti. Ehdotuksen kannatta­jat
vaativat kaikille brittiläisille sa­maa
kohtelua kuin austraalialaisille-kin
suotiin.^ ^
Toiselta puolen väitettiin, että
kuolemanrangaistus sotaväessä on
sodan aikana välttämätön. Austraa-lialaiset
tosin olivat taistelleet suu-renntoisflla
urheudella, mutta hei­dän
lähettyvillään; oli sangen vaikea
pitää yllä hyvää kuria muidenkaan
joukkojen keskuudessa. Koko so­dan
ajaUa telotettiin brittiläisessä
armeijassa ainoastaan, 287 miestä.
Lukemattomissa tapauksissa syyttä-jäupseerit
Joko lievensivät kannet­ta,
tai tuomiota.' Vain 11 prosent­tia
langetetuista kuölemantuomiois^
ta pantiin täytäntöön, 89 prosent*
tia joko knmdttiin tai lievennet­tiin.
Kuolemanrangaistus oli tar-kotettu
«nemmänkif pelotukseksi
toisille kuin itse.; rikollisen rangalsr
tukseksi. "1
Ehdotus hyljättiin 320 äänellä
156 vastaan.
Parilsj; — 3,600 haltllaUen teu­rastus
on .yksi niistä syytöksistä,
joitä entinen ministeri, nykyään se
naattori Henry Len\ery, Ranskalle
kuuluvan Länsl4nt!a8sa olevan Mar-tltil.
que jS^okunfff^n edustaja, .teki
Yhdysvaltoja vastaan Ranskan par­lamentissa.
<' ^'Haitin Valtauksen aikana ovat
saaren asukkaat saaneet t>a1jon kär­siä",
hän sanoi. "Yhdysvallat ovat
asevoimalla pakottaneet saaren - hai
Unnon taipumaan sellaiseen valtiol­lisia,
taloudellisia ja raha^aBloita
koskevaan sopimukseen, Joka el ole
muuta kuin sopimus saaren ahasr
tamisesta.
"Puhe- ja painovapaus on supis­tettu
yksinkertaisimpaln ajatusten
ilmaisemiseen» ja amerikkalaiset vir­kailijat
-—joille maksetaan nelinr
kertaista palkkaa maan omiin asuk-kaihln
verraten — tekevät kaiken
voitavansa ranskankielen hävittämi­seksi
kouluista ja anglosaksilaisen
sivistyksen juurruttamiseksi".
Väkivaltaisuuksien uhriksi on
joutunut vähintään 3,500 haitllais-ta.
"Eräänä päivänä teurastettiin
340 maatyöläistä, jotka uskalsivat
ilmaista vastalauseensa Yhdysval­tain
uudelleen käytäntöön ottamaa
keskiaikaista orjuutta vastaan. Äs­kettäin
amerikkalaiset vähäpätöisen
paikallisen pictelin lopettamiseksi
pudottivat lentokoneista pommeja^
Miehiä, naisia, lapsia -r- ketään el
säästetty.'
Tämän, Yhdysvaltoja rinkatasti
ruoskivan syytöksensä senaattori
Lemery lopettaa varottamalla, että
Yhdysvallat uhkaa Ranskan Antille-ja.
Ranskalainen kirjailija Gabriel
Perreux, ylläolevista syytöksistä pu­huessaan,
kertoo haltilaisla pakolain
sia rjoukottain tulvivan Ranskaan,
•katkerasti moittien saaren nykyisiä
oloja. He rukoilevat Ranskaa se-'
kaantumajn asiaan, jollei muulla
tavoin, niin edes tuomalla heidän
valituksensa Kansainliiton tietoon,
hän sanoo.
~ Ikäänkuin rosvojen liitosta oli­si
avun toivoa itse päärosvoa vas­taan!
Rahapaja taviattu
i>eItotöihitt jo ryhdy­tään
Winnipeg» — Aavikot kun jo
ovat melkein paljaina Inmeiito -ja^
ilmat tavattoman suotuisat, on mo­nin
palkoin lännellä mvettti muok­kaamaan
maita tulevaa, satoa var«
ten. Missä «uivat eivät ole estä­neet,
on aletta kyntötyöt j a jolssa-kin
palkoin/ «n?jo igrlvdjäkin tehty.
3fanitoban'^famiarit ovat olleet var­haisimmat.
Douglaidn j a Gtetnan
tienoilla ovat kylvötyöt hyvässä
vauhdissa. Se on vtahaMxAn, mitä
Montreal. — Joukko ratsupoHIse- '
j£, onnistui pbneän turvin Ja yhtai*
kaa kalkista ovista murtautuer^ ^y]-, J
lättää täydellisen rätiapajan eiäällft '
'farmilla lähellä Mentrealla. Tavat-' 1
illn lMi,O00; dollarin arvoja vääriä' • i-j*
JO'4(Ööirli<v,|eteleltä ji» vielä noin, ' ;
puolA^ m41w>nan arvosta «anuan
kekoon 'leikatulta papereita;."Jotk^
olivat vain painamista vallia. Hao4
neessa oli ihaii ajanmukainen pai*
nokone, laattoja Ja multa rahanvitV;
mistuQtarpelta. Farmin «»isti^s^^
60 vuo,tias Joseph Beandoln ja hä-.
ncn yllsl polkadtnsa vanuttiin, eekft
Montrealissa asuva' Denia Viger,
Jonka arvellaan valmlstatfeen. l a i^
Tässä tehtaassa valmlstatut sete-
Iit ovat kuitenkin könipelfttekoUla,
Joilla tuskin vielä on yritettykään
ketään pettää.,, , , , - .
Paljoa vBJUäilinM!^'^^^4n toinen
rahapaja, joka on alottatiut työs­kentelynsä
pari viikkoa tiakaperlnvl
ja on yhä käynnissä. Siinä 'yal>
mistetaan Banque Canadlenne Na- /
tionalon seteleitä; j a ne fcuuluvat
olevan erittäin hyvin; tehtyjä»? niin j
että harvat. kuinkaan pätevät rar i
hojen käsittelijät niissä huomaavat;.
mitään vikaa. . '
Ennen mainitsemiamme väären­nettyjä
Imperial pankin 100 dbl-,
larin seteleitä levitetään kiiteen
kaupalla. Yhtenäkin päivänä niitä,
ilmestjri Lontooseen 300,000 »dol-larin
arvpsta, j a samalla saätiii) sei- ' ' '
ville, että 29,000 dollarin arvosta
oli nlliä juuri ehditty lähettää ta-' .
kaisin Canadaan. ; Näiden setelien:
valmistuspaikan suhteen oUaan 'epä-^:: ^
varmoja; poliisin mielipide kallis­tua
siihen suuntaan, etiä-niitä vai- ^
mistetaan <Canadassa, mutta toiset' ^,
väittävät valmistuspaikan olevan ui- '\
komailla. Mitä Banque Canadienne ;
Nationalen seteleihin ^tulee, ovat,
kaikki ykshniellsiä siitä, että niiden
valmlstuspaja on Ganadassa.
39,000 DOLLARIN KORVAUS
SILMÄSTÄ
New York. - 7 Pilribikeus tuomftsi ;
Yhdysvaltain terästuote-jHbtiön suo­rittamaan
omistamassaan Tasealoq-'V
sa City nimisessä höyrylaivassa pai- <'
velleeUe apulaiskoneenkäyttäjälle
Lawrence Noblelle vahingonkorvar
usta vasemman silmänsä menetä ,
misestä 39,000 dollaria; Silmänsä
mies menetti, kun höyry^ttilan ve- ^
simlttari räjähti.: Koryaus lienee
suurimpia, mltl^ viime vuosina " on ,\
mistäiin mumlinvammasta tuomitttt. ^
m
Manitobassa on Ollut
i»eri.v;:';;.;.f-.>SV';/r^
y «Keskl-Saskatchewanissa ja^Alber- -»^Sj^
tassa päästään i)eltot3ihii^ noin vU-konpääsiä,
jo* ilmat pysytät',ttyr^,\?,i«l
kyisellään.' Kaiklsaik kolmes» inaa-V^/l^lr^
Jcnnnassa on^ aaatn riittävästi k<Ä- ' . |
teutta, niin että edeUytyksot. ovat' .-^ >^^:n
mitä «uotuislmmatNrieni^ett itättil-"1^1
«elle ia. iuortosdseSe. , . ~ ;f ? i
m