Vapaus, December 4, 1923

              • VAPAUS
r «aijr oz«sd of iliin iä Gäaada. Fob.
Hshed in Sodboxy, Out,, every Ttiesday, TJ^edsy sod
' AdTertisins rates 40e per coL incb. Blinuaom eharge
Sor siB^e iascrÖöH 7fiei Dfecoopt on s t a s t e advertifie-ment
Tbe VapsQs is the best sdrertisiiiff msditun amm
th6 F{n«;ot..PPftn!« i n Cimadfl.
tyoläislea vajtloljieeo litkkmft Wojkm puolmm ja
\sm hmm valladbuQOBlsselllsteo kmssmvähtea jar*
[esteen kansaa. Hima ominaisiiudet ms^ yauituie^
jo nua Bff^Nova S<»ilm tmttBiien |3 ters^yoläis'
teo tctomtaan, ettg ce omatla painovoimallaan työn*
täytyvät piiraalla nyt toImi^UQ!^*«stiumQb
Nova Scotian jarjeetyseissa inainareissa meillä on
uljas töverijouMco.
-Vfipaoden fjoattori ja toimitos <m: Jaboty Bufldinif
Lorne St; Puhelin 1038. Postiosote: Boa 69. Sudbury.
ont..•:" • • •' '' • • ' •
TILAUSHINNAT: _ , ,
Caaadaan yksi vk. $4.00. puoli vk. 42.25. kolme kk.
'^^•^Yi^StJibbJa Suomeen, yksi vk. 16.60. puoli vk.
$3.00 ja kolme kk.?l.76. .
Tilauksia, jolta ei aeuraa raba, ei tulla lähettämään
jaaitsi aglainiestcn joilla on takaukset
JosetJte miUoin tahansa saa vasteUflta cnsimSiBfien
ärjeeseennc, kirjottakaa uudelleen Inkkeenhoitajan p^r-
BdoiialliBelltt nimellä • • \ ,
J. V. KANNASTO. yikkeenholtaia.
• nmotoAinta kerran jolaistulsta «motnks^ta 40p
palstatoumalta. Suurista ilmotökslsta «ekä ilmotuksiBto.
idden tekstiä ei joka kerta punt^, annetaan tuntuva
dSsT Kuoloflmotukset $2.^0 kerta ja 50c toja jokm^
eelta mnlstovarsylta. NimcmnuutosUmotutoet 6^^ kerta
$liOO kolme kertad. AviceroitmotuksÄt $2.00 kerta, f 8.00
kaksi kertaa. Syntymäilmotukset 01.00 kerta. HautoaÄ-
S - ja osoteUmotuksct 60c, kerta. $1.00 kolme kertaa.
— THatoäisHmotuksifita aitaa rata «ettrata mukana.
. Tiistain lehteen aijotut llmotöksef pitSä olla kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja l a u a n^
Idrtöih torstaina kello 8.
Bögistered at tl|e Post Office Department/-0ttaw8
tk second clasa matter. ~'
Meillä o» ilo JlnioittM
oatbujtll^. ^ ä viimeisen puolentoista kuulcäuden ^älla
on, Vapaudeuy iilaajamaär^ noiji viidellä
saidalla, tämä leliteinme nousu on: tapahtunut niirt
sanoabemme, omalla ^paindlla^^
ja eikä erikoisryntäyksiä^ eikä ole lehtemme ^ taholta
edes erikoisemmin kiihotettukaan leHtem^^
ran
lilB
Ansio Iästä suureibmoisesta liaavutuksesta lankee
tietysti suurelta osalta 'valppaalle asiamiesarmeijallem
me, multa myöskin monille «nimettömille» lehtemme
'ystäville,'^jot&a tcaikessa hiljaisuudessaan pitävät sy>
dämen asianaan, muistuttaa työiäistovereille lehtemme
tilaamien tarpeellisuutta. Osansa on myöskin ;Va
; pauden tilaajamaärän kohottamisessa niillä työlaisi!
vläj jotka omasta sisäisestä heräämisestään ja kutsumu^
^^seataan merkitsevät/nimensä^^^l^
jamääränjouldcoon.
^^^^^ M Vapauden tilaajamaärän
vjiousn merkkinä Canadan suomalaisen työväenliikkeen
, mbidao, aatteittemme laajenemisesta ja voittokulusta
Oijnan ä^enkannattajamme kautta me sulkeudumme
f luokkataisteluliikkeemme; piiriin. Omassa
i me^^fpohdimme oman liikbemme asioita, ^puhumme
aateistamme ja käyiäniiöllisisiä tehtävistämme Työ-
; • väienliike j luokkataistelu käy tieteen ja^ t^riain voi*
vmalia^^ j m puolestamme olemme' räkibntamassa tätä
I" ja^'; J ^ l ^ i ^ f , ja.' ',|,!^ymmä^^
• -valossa.• • • • • ' ••
Tässä työssä meillä tämän lehden ympärille ke-rääntyneillä
suomalaisia |on kymmeniä tuhansia eng-ianiiinldeUBiS
ja
lamme. Meidän töveruussiteemme kattaa koko laajaa
Canadaa; veljeyden ja-köyhälistön luokkatai^^
hänä .siunauksena.^ ^Sen;eteen olemme me jo paljon
työtä tehneet Mutta tähänastiset samrutubet niin leh
temme leyittämi&easä kuin muussakin jöutdcoliitdceem
me raköitamistyössäkanniutakoot meitä yhä u^^^
voitt<<iliin.
-jr''.',', i ;
ja
•o 0
Winiiip^i88ä juuri toimitetussa kunnallisvaaleissa
tuli seitsemän työväen didokasta valitubi^kaupängin
jvaitnuntoon ja eminen tyffräkeS edustava pormestari
iS. h Farmer tuli valitubi uudelleen noin neljän tuhan­nen
äändi enemmistöllä.
Winntpegin- vaalitaistelu muodostui kiiMceäbi
ibmppailubi toiselta puolen työväen ehdokkaiden ja
itoiselta puolen kansalai^bmftemr t^Qä}a''>e9iintfHen
liibmiesten välillä. Ennen kaikkea Jcdbdistivat porva­rit
hyökkäyksensä työläisten pormestturindhdokasta vas­taan.
Porvarillinen politiikan kaHcki lika&et keinot
olivat liikkeellä, mutta ainakaan tällä kertaa ei niillä
saatu toivottua tulosta* Työläisten poliittinen yalveus
antoj mpni^ile porvarien btolajb aikeelle m^
ilskun./: ^ . y^^v • /, • - ,„: V ^^
Kuten tiedämme, sijaitsee O. B. U. päävirasto Win-inipegissä.
Sen mukana olevien ainesten samoin kuin
I. W^W. liitonkin kanta edellyttääHcaikki^f^^^
ten taiste^^ hylkäämistä. He näkevät tyovaeii po­liittisessa
taistelussa mitä törkeiiit^' työlaisteh' peitä-
Imistä. Missä säälittävässä asemassa onkaan O.' B. U.
;aa8 ollut joutuessaan värjöttämään syrjässä Jcun kau­pungin
muut taloudellisesti ja vaitiollisesti järjesty­neet
: työläiset kävivät vaalitaistelua omien etujensa
puol^ai; Kun varsinainen työväestö taistelee ja lii-
Ikehtii, niin 0., B. U. seisoo sajraine kafsomubineen
kuin seiväs suossa, tai sitten porvarien kanssa, huutaa
yhdestä suusta työläisten .itsenäisen valtiollisen taiste-lun
huulluptta.
Työläisten ehdokkaan valitseminen. Winnipegin por-mestariicsi
ei merkitse vielä vallankumousta, mutta se
on elävänä todistuksena työväen voimien kasvamisesta.
h^nissa» ilme^yy Valvoja niminen
sQoQuilatoen l ^ t l , ^ |oka i^uorells
I malusen fiilrtokansan' ^parasta Arae-jrikas^
ja p i t ^ erikoisempaa huol­ita'Seidan
ios^ Jt^ti
on harrastanut tällaista cvalutna-t
y S ^ jo yhdek^n vuotta ja va^
kuuttaa merki^ksensa yba vaan l i -
sääntyvSn. - Se tekeytyy tänne vie-raaUe
. mäaUe jon^neeo; suomalai­sen
siirtokansan aäioaksi ja oike-jaa...
As^riMi. Smm^^^-:em
nim. ^tä mieltä, e»ä joHei Veniji
Vffr Siaakkis riittäväsä loljaa, ' i ^
iSobmeksa voi toSa ellntsivi^ala,
koska vSjan tuonti Amerikasta m -
'i^Oiä on' kontr^ - T;i^vo||ian läh­den.
He etvät kylläkään omista
enemmistöä' aeboäakk^ta. matta
hajeilta bnp^osatta kontroUeeraayat
niitS^ Tämä on kalMBe tunnettua.
•Nämä miehet eivät ole kiinnittä­neet
nainkin fiupria summia rahaan­sa
noin vain tylnjän takia. He eivät
ole myöskään sijoittaneet niitä suo-'!
iranaisen osakevoiton 4lerusteel^,H^
ovat kalidd snurliikemiehiä ja jnn-märtavät
hyrin sen että tämänlaiset
tiipljon^ka&
^ShSnastisten eaavutustenjsa
ffaamisek»'j6 A^^mmsa • lejittami-eekd
Suomen. i^jamuJdtisoSla JE9-
''tea.'Ssoiiveen enem!&ä!:>)2^''l^;
u^tä alunpa: oli »iiu&Bitdts. ts*.
Icoltostensa toteuttamista e^i^
venSläi&et, jos tarre mis tpi^
tarjota vmkkapa alensetttiS^v
'ip^)dönaäön^en.^
' Ranuan nykyista hallitusta ei innosta emikään muu
jkuin sota ja sotaan varustautuminen. Sitä ei viehätä
wm kuin viha ja vaino. Sea ainoana eläfayttäjänä on
palava kosto. ^
Lditemme < viim^ numerossa kerrottiin vaatimaton
uutinen kuinka Ranskan hallitus on päättänyt raken­taa,
4:{iu|atien Safaatan erämaan läpi- Myöskin mai­nittiin;
että, tämän:; radan rakentamista kannustaa en­nen
kaikkea Ranskan varu8telu^ihk(9 seuraavien s
tien varalta. *
Jos Englanti äsken pidetyn päänuniaterien'konferens­sin
kautta latusi rakentaa sotakoneistolleen vahvem­paa
maaperää alusmaittensa läheiaemmällä liittämisel­lä
Englannin varustelupolitlikan taabe, niin Ranskan
nykyinen halHtuskomento kääntää sotaluH^^
vohsa rsuoraan Afrikan pimentoihin, siellä' olevien alus­maittensa
puoleen.
Ranska ei hae Afrikasta muuta kuin miesvoimaa;
I Asevelvollisuuden. kautta aijotaan sieltä haalia vuo­sittain
280,€00 mustaa Ranskan armeijaan. Niiden
kulettamisebi, varsinkin sodan, puhjetessa, tarvitaan
irautatie Saharan erämaan halki.
Ranskan militaristien turva fdäkin, yhä enemmän
alusmaittensa villiheimoista värvättyjen miesteiivar
raan, joideä sivistymättömyys pitää heidät militaris­tien
orjamaisina käskyläisinä. Vaui musta afrikalainen
kantaa uskollisesti pistintä Saban miehitetyillä alueil­la.
Näitä Afrikan villejä haluaa Ranska nyt saada
kantamaan; maailman muillakin äärillä verenjanoisia
pistimiänsä.
aineellisesti, kuteif ViilvQJankin lii
ke on. j p ^ annan selkoa tuonnemh
pana. .Vajgui^tier^xii^ sij^i^iieet ra<-
jhojaan' V^vpjäan kokonaan tpisissa
tarkoito^isstu Ne 'ovat sen tehneet
siksi, että Vahratjan butta saavat
pimittää ja sokaista tyoläisiäSn, ja
^siiliä he eivät ole pettyneetkään.
{Katsokaa uudejleen tuota Valvojassa
ollutta jsepu3tusta, niin pääsette sii­tä
varmuuteen. !Kmä on heidän to-^
dellinen syynsä miksikä. he «vat
kiinnittäneet aiihen rahansa. ToisU
asiallista syytä ei ote olemassakaan.
abi n^^^ jonka pitäisi^lnurkkalii^ tuota' voittoja
l | y v ^ ; JtUM • ' " *—^-^ " - i ~ - i - - 7 ; : « i K.
suudeUa ahia kuttild' Valvojan ään
,^. Mutta jjyt piikin k ä j ^ päiväii-valoon^
Ä w ääni jäla Vaivpja
jjpnbuu, p^^,^|^^ ja iäo;.
n, i ^ mpuassa teöilisuus^
^t^äj^ubea^ o par^.
Itrustin ääriC^^^^^^
butta on niyiSs^
4 >tubta/Ichtei^ jakaa" vä-ipaasti
j^i^aruoaren m^^ kes-
^m^mä.'S^^^ ovat
? ! ! ^ ^ ;8ii*^ että tuota leh-
\ t^ä^yoid?aa^^^^ k^^
i kaivostyöläisten' j a ' muiden jraata-
J l Ä j p j i g i ä j ^ ^
nut , tunnii|s|taab^<^^ auurriistä-
(jäin yali^ppa^^ .Mutta. tässä auh-teem
on>vi^^^ lyjoty iiiitt
|lujasti ttt|doo%ettei^S^ ole enSäh
pienintölÄi^
idellä häystetjn. valheensa leyittämi-seen.
Minttesot^sa: limeshän Uu­den
' 9^biim^
jeei^äQitaja ; bn^ ^himittäin yksityis­kohtaisilla
numeroida ,osottanut,
kuinka kupari-v ja ' teräJsparoonit
omistavat tuon lehden osakkeet ja
tienestikin jpaneya^' sfunalla sanat
sen suuiiun/ 'kuparisaaren. kirjota
taja lausuu Välvpjan kontrolliasi-astia-
mm.'aeuraavim:' :
. ^V<«iyojan omistaa The Finnish
Republican i Publihing yhtiö, joka
myps jull^ee Sen osak­kaiden
f nimeilisaiyp on ; kymmenen
, döUaria osake;; ' t l ^^
{.tioHe tehdyn «rapor^nv mukaan ph
myiyty; sen osakepSäomaa' täysissä
luvuissa 1000 ostotta. Samasta
tapprUsta / mySsi* käy^. M keitä
I ja kutita pmistay.at ,o§aUcelta ja
mikä yhteys näliiä^^mlsi^^^^
taakäan olla k ^ kanssa.
Näiden henifcUSide^ nimet ja osake:
mMv^i., kaikki MiqUganis^^^^^ ovat
seuraWat:
Mr. A. E. Petermann, Caiumet 150
R. Ä l h e v i ^
,R;;:Sl;'1?rw
iMr^v^ J.i';tt'^^Ri(E«^ 2S;
Mn B. H . ^Shields; Hougfaton 26
W; X GallHraithi Cdun^ i....... ; 5
(Mr. James Hoatson
26
Jfc Bi: Rtissetf^ 1
Mr. W.^P. Miller, Hougjh^n .... 10
Mr, WivP.;James, Hancock .... 20
I Ji;i31»^'-;Harri^ H^^tfi^V:^^
Allen P Rees, Houghton ........ 10
,Mh J^ M^ 25
(Mr S;^jR;.-'Eniot; i j l ^ 25
Mr. C. T. Abranisi Öolar Bay . 1 0
Alteh T^: 10
(Kun vielä; tarkaatami^^ sa­maisen^
" ValVojattf: - taloudellistakin
I asemaa, niin , me ; huomaamn^e sen
valtiolle 'antamasta rajiprtista, .^tä
tällä yhtiöliä on toistakymmentä tu­hatta
dollaria velkoja ja niissä on
noin kuutisen tuhatta dollaria yti-kakirjpilla
lainattua rahaa. Var­maankin
täkäläisistä pankeista, mis­tä
muualta? Ne myös pitävät osal­taan
huolen alita, mitä siinä paine­taan
ja mitä ^lainamatta jätetään
jTämä: on myös selvää kaikille, paitsi
lei semmoisille, .jotka ovat joutavia
intoilijoita^ tai yl^inkertalsdudes-saan
sokeita. Tulee myös muistaa
että 'täkäläiset pankit ovat hyvin
läheisessä yhteydessä kuparitrustin
kpssa.Se on myös itsestänsä sel-
.vp. ,Ei„ Tifpi nyt muunlaista jphl^p
[Päätöstä- vetää näiden tpis|aslan va-^
lossä kuin sen, että ei mikään,saiip
m^ehtl sellaisissa olosuhteissa kuin
Valvoja on, voi lausua asioita muu­ta
paitsi mitä tämä kuparitrusti
kundinkin määrää. Tämä tuntuu
olevan kokonaan asianmukainen
johtopäätös. Ja miten ^ on sitten
Kirj. Anna Kauppinen.' ,
Nuorison mukaan saanti kysymys
näyttää toisinaan . ylitsepäasemattö-'
mältä ja siltä, että olemitae synnyt
tsneetvkpsia. itsellemme' rangaistukr
seksi. Tätä kysysQistä on useat eri
kerrat pj^netun sanan ja.pnheideä
ja . keskustelujen kautta koetettu
meidän vanl^em^en mieliin jteroittaja
ja tuioB on aina sama —- ei osata
I matta, Jptb' mitättömän pienenä
tätä työtä. NUnkauan kuin me odp-tamme;
Ikäänkuin .jotai]! ilmestys^]
että ^'oku-tulisi ja ottaisi meitä kä­destä
pitöeh ja, sanoisi: bs tfesä
on 8inuile> ystäväni), laaja pelto, ota
jä'^^rba';4itä,..?i^^^^
käyttökelpoinen viljelystä varten*
\ Me näemme tämän la^an peHon
vaan: emme .osaa .sitä muokata. Mik­si?
Siksi että meillä on.jotakuinkin
vielä lentää varastossa, emmekä tun
ne nälän kouriistuksla, emme ole
tottuneet - antamaan arvoa nälälie.
Tämä meille tuntematon nälkä on
lUokbtiedotifomuuitemme» emme
^ luule sitä niin välttämättä tarvitse-van
eikä sen niin kipeästi koskevan
sitten kuin sen tarve tulee niin kuin
se ;t<>della tulee Icä^mään. Kasit:
taakseni, nuorison mukaan saami­seksi
on ainoa ja välttämätön keino,
ioka :tup tuloksia, naisten, perheen­äitien
kohottaminen luokkatietoi­suuteen,
koska eiyät>«itä ennestään
ole, pientä prosenttia lukuunotta-
1'matta, jotka ' mitättämän' pienenä
vähemmistönä ol^at voimattomia tä­män
työn suoritukseen, v
Me usein syytämme vanhempiam­me,
; että lyövät laimin lastensa luok-katietolsen
bsvatnbeh. —- Miten­käs
ne • voivat opettaa lapsiaan luok-katietoisunteen,
joilta ' itseltäkin
mahdoHiäta ;.verra|»- Vahoijaa^ puuttuu tietoisuutta jopa niinkin
451
tr-:?
Mk'
m.
im
m.
^ Nova Scotian lakkotaisteldn suhteen paraikaa toi­mitettavissa
tutkimuksissa me olemme jo saaneet to-distubia
lakkopaikalla olleiden aseellisten voimien
liarjottamasta viehkeilystä rauhallisia ja aseettomia lak­kolaisia'vastaan.
Nyt voidaan tehdä läpileikkaus lak-kotaistelussa
olleesta työläisjoukosta.
•.,•.1 •,: • • . . , ' ••• • • '/ -• ' '-^ •.>. ' •
Canadalaisen terästrustin, British Empire teräsyh-tiön
poliisijoukon komentaja kapteeni Noble on kuu­lusteluissa
erinäisien asiapaperien ja todistuskappal-ten
avulla todistanut m.m. seuraavaa:
Että . lakkolaiset ja varsinkin Idcon johtomiehet
ovat lakkotaislelun yhteydessä levittäneet aatteita kapi­talismin
ja, nykyisen hallitusjärjestelmän kukbtami*
sebi. j ^
Että lakon ioimihenkilöt ovat kylväneet lakkolmsten
keskuuteen kommunistisia mielipiteitä.
Että laldkolaiset ovat juurruttaneet sellaista oppia,
että Canadan oikeuslaitokset on British Empire teräs-yhtiön
ja muiden kprporationien konlrolleeratta\ässa.
Eitä lakon johtomiehet ovat olleet kirjeenvaihdossa
Moskovan kanssa. ,
, Että lakkolaiset ovat tunnustaneet Canadan Work-ers
Partyn kommunistiseksi. puoluedcsi ja ilmottaneet
myytäväksi kommunistista kirjallisuutta.
Siinä, ovatkin pahimmat ja raskaimmat syytökset,
mitä porvarit ovat. voineet ja voivat tuoda lakkolaisia
vastaan.^ Mutta nämä syytökset eivät ole mitään hir­veitä
päljastpbia, ;vaan tosiasioita, jotka oVat olleet
selviöltä kaikille lakkotaistelua seuranneille. Nämä
todistukset yhteen lasWtuna osottavät vain lakkolaisten
' lookka^retoisuulta.. Ne todistavat kuinka Nova Sco-verien butta.
Englannin sotalaivaston
^maiit^verit
Kuusi alusta käsittävä Englannin sotalaivasto on
juuri lähtenyt ^ puirjehdusmatblle ympäri maailman.
Tällaisen manööverin toimeenpaneminen osottaa; so­taista
mielialaa enemmän kuin mitään muuta.
Laivastoon kuuluu ^ Icabi ensiluokkaista taisteluris-teilijää
ja neljä keveämpää risteilijää,; joiden nopeus
on vähintäin 30 aolmunväliä tunnissa. Toinen tais-teluristeilljöislä
on varustettu kahddcsalla 15 tuuman
tykillä. Alus dn 41,000 kantoinen. Sen rakennustyö
alettiin jo vuonna 1916, mutta Juutinmaan taistelussa
saatujen kokemusten johdosta sen ^piirustuksia kor­jattiin
uuteen asuu^ niin että se valmistui vasta 1^.
Toinen taisteluristeilijä on 26^000 tonnin kantoinen
ja varusteltu kuudella 15 tuuman tykillä> Tämän alukr
sen kerrotaan rakennetun erikoisia sotatehtäviä varten,
jotka on pidetty laivaslovirkailijain ybityisenä salai­suutena.
Matkallaansotalaivasto tulee poikkeamaan noin i vii­dessäkymmenessä
er^ paikassa ja arv^Uaaa matkan k^-
tävän kymmenen kuukautta. • Ennen kaildkea: hallitaan
ilaivastolla innostuttaa alusmaita .Englmimn merivoi-;
Imiin ja niiden lujittamista koskeviin varusteluihin.
Ne jotka Englannin ••. suurten taidianpuheiden . yh-jteydessä
ovat odottaneet käytännöllisiä todistubia sen
rauhanharrastubista; saavat, nyt nähdä sen anfavan^
iliavainto-opjftusta koko' maailmalle erStoisteh manoo-
Yhteensä
Tärtlfn- Idrjottajan , tarkoitus ei
ole millään .tavalla; solvata näitä
henkilöitä; vaan ' osoittaa heidän
kauttaan, kuto "majliä--ja,'kontrol-leeraa
Valy6jan''.^BJmn.'^ Enslmäi-nen
listalta "^-Mr^Peterman, joka
Oli Calumet->'" Heaaii^-jiakimies ja
edustaa -öifö -kiiuntin^supettyisoreiden
valtuustossa. Tät^'^ei voi kieltää
Valvoljaban. .Mr. R. S. Trevathan
pn Mohavkin kaivannon 'herroja.
Blr. Smith dn Wolyeripen herroja,
Mr. Rice-on-Hougitoiijin kansallis­pankin'
esimies'jä on'liivin lähei­sessä
.yhteydessä t{|l£^^a|sen kupa­ritrustin
.bnssa^ ' Hr^'''§hields on
ÄYcadian"kaivannon johtaja.ja sen
jÄkunnan jäsen ja -muistaabent
sen esimieskin. . Mr. Höatson on
Calumet & Ainona,Vhtiöp johto­kunnan
jäsen. Mr. .Miller on Area-dian
j6)itokunnan jasen ja s^n kir
juri. Mr, Rees on Calumet & Hec-lan
«päälakimies'ja yarmaanSin sen
osakemies ja samalla .lailta ovat
Icaikki toisetkin, inti^sseerattuja ku
paritrustain, mutta tämä kai rilttä
nee tätä tarkoitusta- varten, vai
kuinka?
(Mutta ei terästrustiban oli il­man
'edustajaa ,ta8tä The Finnidh
Republican Publi^ngyhtj58sa.Mi*,
Longyear, miljonceri,, Elliott i |a Ro-berts
edustavat töS^rosfiavMarqu^
ette kauntlssa.NSiMr hennot omis­tavat
tässä, yhtiössä aina $4,510.00
edestä" osaikkelta. Tämä on aevoi-nen;
suiuma rahaa! Se tarkoittaa
kdi ett&Ue omistsvat^yli neljäkym­mentä
iitosenttia'osäld£eita'Rie Fin-;
nishR^ublican Pliblishing'yhtiössä.
imi^heen V niiden toslMiun perusteel­la,
kun ^ömiehellä ci ole ensin
kään pääomaa, saati/ sitten ndnkään
tru£ftin, tai valtakunnan hallitsemaal
Se on suoranaista valhetta, sillä kun
ottaa vaivabeen - asiaan tutustua,
niin huomaa, että siellä löytyy vain
jäsenmaksuja, kuten ainakin osuus'
toiminnaUisessa '
'Ei ole sitten ihmek&an, että Vai
vojaa jakavat kaivosherrat työläisil­leen
heidän konttooristaan vapaasti
Ei ole kummakaan jos Valvoja
[ovelasti imartelee kuparitrustla ja
sen laitoksia ja slih^ on parfaaim
pana todisteena tuo edellä siltä lai­naamani
sepustus.
El ole mikään ihme, jos .Valvoja
on katkerin työläisten ja pienvilje­lijäin
verivihollinen. Se vihaa far
marelden järjestöltä Minnesotassa
I ja Dakotassa aivan katkeruuteen as-
|ti ja jäitjestyneitä työläisiä, kuten
käy selville edeltä olevasta sepus^
tubesta.
' *Se koira ärähtää, johon karttu
koskee.» Kirjeenvaihtaja.
Jo3 minkään, niin Valvojan esi
merkin 'pftaisi opettaa työläisille
kavahtanjaan porvarllehteä ja luke­maan
vain sellaisia, jotka ovat taa­tusti
työväen järjestöjen ondalel^^
tiä. ::;::„ •;:
Venäläisen viljan vienti
>Eräs äskettäin Suomeen saaipunu
henkilö, joka ori asunut Venäjällä
ja viime vuosina ollut neuvosta
hallituksen palveluksessa sekä on
ollut pidjon tekemisissä neuvosto­viranomaisten
bnssa, on venäläisen
viljan tuonnilta kertonut mm. seu
raavaa: *
Bolshevlkkiviranomaiset antavat
suuren merldtyksen venäläisen vii
jan viennille Suomeen. Tämän
<vlljataistelun> tuloksena on ker­rottu
olleen ro.m. jo sen, että Ame­rikasta
el enää lähetetä ruistarjo-i
ubia Suomeen ja että amerikäläistä
ruista on viime aikoint^ hyinn vähän
myyty Suomeen. "Kun kevätpuolella
Suomeen tilattua ruista ei vpitn
säännöllisesti lähettää, olivat neu­vostoviranomaiset
levottomia. He
pelkäsivät, että supmieJaisten.
ostajain luottamus Venäjän kykyyn
tuoda riittävässä, määrässä ;nljaa
Suomeen häviää, jolloin .suomaltd'
suuren Enemmistön, job vi^i •
k«am.' toisena p^oC
75«n^ huojuen sinne^^ä^ ^
,t>n.ama joskus uusitUv»
mietdmiä..
Englannille uusi m^.
' hirviö
Lontoo. — Submariini L, j»kj
pn valmistumaisillaan Enjjlaaiua
laivastoa varten Chathamin laiv&u-
Itikalla, tulee Moining Post-Äi
i ilmotuksen mtfkaan olemaan. pisiä'
ja nopein vedenalainen alus maail--
massa. UUM alus kykenee kulke­maan
kolmekymmentä kolme soV-munyäliä
tunnissa veden päälU^ji:
voi-- niin-ollen^pysjftellä sotalahsil'
rinnaila niiden ' kulkiessa tä^&lfe-höyryllä.
Vedenalainen vMujtel.
taan'kuudella <vHd'en ja puolen ^tttu-mai
tykillä, jota sanotaan suurim-,
mabi varustuksebi, mitä miUläa
toisella vedenalaisella on.
Tämän uudeii' murha-aluksen kan-toisuus
on 3^00 tonnia.
DDtisiä
I suurensa määrässä, että pitävät ai­van
tarpeettoipana naistenkin valis­tamisen?
Tämä se pulma, joka mei-dän
pitäisi ratbisU. Kaikkien tär­keintä
on saada naimille tietoisuus
sille esteelle, että ne tuntisivat jo­kaisen
puoluettamme kohtaan hypk-käyksen
kohvan heitä itseään, etr
1 tä puolue, jossa he jäseninä, ovat,
on, heille yhtä tärkeästä merkityk­sestä
kuin heidän talousasbreensa-kin
asunnoissaan (sillä iharvallapn-kotla
ja nekln^ joilla se on, voivat
I sen menettää hetkellä millä vaan,
bpltallsmin vallitessa), että he tun­tevat
~ jokaisen pudlueessa toimivan
iplkku elimenkin taiteellisuuden ja
spntoimintemuodon siksi, että jo-kaiiäelia
elimellä on vissi tarkoituk­sensa
ja nllnoHen ovat välttäinät-
|tömlä olemassa, että - nalston kes­kuudessa
' toimivat vallstusryhirtät
lovat heidän tietoisuuttaan - kohotta-
Iviia elimiä ja etutilplla biken. Tä­mä
valistuistyö ei ole mitään barjoji^
tustoh alla olevaa näytöstä, joka
jlyhyen ajan sisällä^ opitaan ja esite­tään.
Se vaatii kärsrvällistä, pitkä-aikaista'
työskentelyä ja tulokset nä­kyvät
aihat sitä mukaan kuin vasr
tustusvoima lähenee ja..^aikoo mur­taa
rintaman. Naisella äitinä, jo
luonnostaan on i.edesvaätuullinen
tunne lastaan kohtaan suojella ja
vaalia sitä vaaroista,/ tavällUissakin
oloissa, ja sibrpä silloin, kuin on
[kysymyksessä koko ibmiskuf nan tu­levaisuus,
on tärkeintä, että naiset
myöädn ovat tietoisia siitä mikä on
eeurauS elleivät he kasvata nuori­sosta
luokkatietoisla. Meidän, puo-lucfessamme
osastojen tärkein elin
naisjaosto ' on saatava vaikutusvl-talseksl.
- Näihin >päryiin astii meidän
kymmeniä vuosia toiminnassa olleet
miehemme' ovat suhtautuneet näitä
naisjaostoja kohtaan jonkunlaisella
epälnbttamtibdla. Julkisesti he*nii-den
tarpeellisuuden myöntävät mut-ta:
toinen käsi: tasfliussa nykii: ei
suinkaan se niin tatpeellmen ole,
kuin sitä sanotaan> -r- siksi että he
eivät ole syveotyneet tutkimaan
naisen yhteiskunnaasta asemaa ja
sitä : suurta tehtävää,: mikä naiselle
lankeaa uuden sdmpplven .kasvar
'tuksessa. Vasta sHioin kun naiset
ovat luokkatietoishia mukana vai
iaukumouksellisessa köyhälistön InoK
k^iiikkeessä on meidän! nuorisosta,
joka-^noa jpukana, luokbnsa puo­lesta
taii*eIeihaM£^v ^
Tämä voi tuntoa sellailsten mie­lestä
tarpeettomalta selvittdyta/jot-b
jo jonkunverran ovat.aäansata
«Turkkilainen unelma» esitetäätt
ensi lauantaina haalilla, eikä tnk-ainakaan
ikävä silloin. MeiOä oa '
nähty kiinalaisia ja jos mitä To­ronton
näyttämöllä, mutta ei kos-
Ifaan turkkilaista, nyt näemme sen­kin.
Ukko ikiukkuinen kuten aina-kin
turkkilainen, mutta tyttö niin
vietävän kaunis ja herttainen, että
vie sua pojat, suoraan sanoen koko-neljä
näytöstä saa nauraa minkä
kerkiää. Mutta jos löytyy Torontds-
Isa sellainen möhkäle ihmisliaamus-sa,
joka voi ja; kykenee istumaan,
kolme ja puoli tuntia nauräntatti,
niin saa allekirjoittaneelta 5 dolla­rin
palkinnon, ei rahassa mutta—?
Tulepas ystäväni ja pyydä totta-
|vasikin tulemaan, sillä olemme usein
koettftneet saada tilaisuuden perin
pohjin nähdä kuinka paljon oikeen
haaliin mahtuu. Nyt sen näemme,
asetimnie näet . pääsymaksut täl-lä
kertaa vain,47 senttiä ja sota^e-,
ro_ 3 • senttiä.' Minun laskuni mu­kaan
ei.sen pitäisi tehdä enempE
kum 50 senttiä yhteensä, vaikka
kappaleen arvo- sietäisi vähintään
idöllarin. Mutta me emme halaa
nylkeä kun meillä ei ole nyt sa­nottavaa
rahan- tarvetta. Siis lau­antaina'tavataan.
iKatso ilmoitusta
tästä numerosta,
Abue, ben Moglia.
Port Artbiirin udtisia
Port Arthurin New» Cl>roiacl«ft
raportteri saaliut potkut Fort Wil-
Hammin; mjfjurilta. Viime •viikolla
eräänä aamuna raportteri me­ni
kaupungin ku-janpitäijän kontto­riin,
tapansa mukaan saamaan nn-'
tisia, missä myös oli WilIiammiD
kaupungin majuri. Raportteri sanoit
että haja haluaisi saadia kuulla eiieD
Iltaisen kokouksen päätöslauselmia,
johon majuri vastasi, että niitä ei
anneta yleisön luettavaksi. Raport­teri
vastasi, että hyvä on ja lähti
ulos päin, mutta' silloin majjuri hnn-sl
uudestaan ja sanoi, että niinkao-an
kuin hän on matjurina, niin w-portterin
on pysyteltävä ulkopuolel­la
kaupungin talon —, jolloin ra­portteri
kuitenkin vastasi, että te
ette voi minua pitää täältä ulkona.
Tästä majuri kimpaantui ja knt-sui
poliisin ja samalla käski polii­sin
raportteria vangitsemaan. En-inenkuin
poliisi' tuli ph' raportteri
(jo ; mennyt McNaughtonin yleiseen
Montttoorin. Fort VVilliammin t»"
portteri oli myös poliisin tuDesa
konttoprtsla j ^ heidän välillään so­keutui
pieni sanan vaihto — raport-jteri
-^atti big)ungin taion. Por-j.
varilehtien y raportteritkin saavit
nähdä: mikä on. kohtelu jos eivät
tanssi; virkakunnan pillin jäSeen.
^ Ä viime Iddes-sä
mainitsimme, kuoli viime kuun
25 päivänä niiden vammojen poli*
Idpsta; Jotka hän^^ai auton aDejoO'
.tucssa..^?^;-^'?.';^ ••' -
•j: Yhtenä kuvaavana esiroerkldDä on
mil^ö'siirtpliusJ^ huolehditaan ^se»
että ^ikka ajuri'ajoi miehen paäl-soUa.
vainkunotamme huonnoonsenjie, niin vaai;^'sesti loukflt«,