1930-10-14-04 |
Previous | 4 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 4 Tiistaina, lokak. 14 pmä — Tues., Oct. 14 Taistelurintamalta Viimepäivien aikana olen joka postissa saanut kirjeitä puolustusliiton päämajasta, joissa pyydetään avustamaan tovereita, jotka ympäri maata tai ympäri maailmaa ovat olleet porvarillisen "oikeuden" edessä vastaamassa "rikoksestaan" järjestää työläisiä taisteluun, esimerkiksi ll.-sta Calgaryn toveria, joita kuulusteltiin sj-ysk. 30 p "Calgary Herald" vakuuttaa, ettei näillä miehillä ole "mitään syytä järjestää työttömiä" paraa-teihin, siKä hallitus tulee laillista tietä tekemään parhaansa työttömien avustamiseksi. Sama lehti on joka päivä tiennyt viime viikkojen aikana sanoa suurilla numeroilla miten paljon lohkaistaan työttömille. Mutta työläiset, jotka nyi jo kärsivät mitä suurinta hätää, vaikka ei ole vielä talvi, tietävät: että suurin osa näistä luvatuista dollareista, joita muka tullaan käyttämään hätäaputöihin, menee '•komiteoiden" ja työnteettäjien taskuihin. Työläiset, muistattehan miten paljon viime talvena luvattiin alkaa töitä, rauhottaakseen liikehtiviä työläisiä, jotka lupaukset jäivät täyttämättä ja niin tulee nytkin käymään. Meidän ei suinkaan saa säikäh-tää yhä uudestaan ja uudestaan järjestää työttömiä vaatimaan oikeuksiansa sen sijaan että tyytyisivät armopaloihin. Yhä uusia to vereita tullaan vangitsemaan, yhä suurempaa ja suurempaa uhrautuvaisuutta tullaan kysymään meiltä rahallisesti puolustusrahastoon, mutta muuta tietä ei ole, ei ole valitsemisen varaa. Ehto on: taistella tahi nääntyä nälkään. Kaivosseuduilla ei ole asema sen parempi kuin suurkaupungeissakaan. Päivän parin työ viikossa ei riitä mihinkään. Liikemiehet käyvät yhä ärtyisimmiksi. Kenellä on valo- j a vesilaskut jälessä, uhataan katkaista valo. Talvi tekee tuloaan. Vaatteiden ostoon tarvitsisivat työläiset rahansa, jos sitä olisi. Tykkänään korvalle lyö porvarien huuto kasvatuskysymyikseen nähden. Vain vanhemmat tietävät ne raskaat uhraukset, joita saa kokea ostaessa kirjoja, jotka pidetään elävän hopean hinnassa. Jt»k»puolelta riisto pistää niin huomattavasti, että luulisi jo sokeankin näkevän tämän järjestelmän ikuristussysteemineen. Mutta suurin osa työläisiä kulkee vielä pappienkin talutusnuorassa, tai porvarien .lehtiagitatsionin lumois- BR. "Kyllä tästä selvitetään", on motto. Calgaryssa ovat maiset kuulema keksineet keinon tilanteen paranemiseen. He kutsuvat itseään "Wo-ja ostetaan vain oman maan kauppiailta (canadalaissyntyisiltä). He vetoavat kaupungin majuriin työttömien avustamisessa y.m. M u t ta mehän muistamme mitä Calgaryn majuri aikaisemmin vastasi tuohon kysymykseen, k u n .=,e esitc-tmn taistelevien työläisten t a h o l t a . Se nostaisi veroja j a se ei sovi. Meidän kaupungin m a j u r i on s i tä mieltä, että -'huono a i k a on jossain muualla, mutta ei B l a i r m o r e s - sä" — kun sillä ja sillä on auto tai mökkipahanen. A j a t e l l a , voiko H mökin tai autopahasen syödä huo- nst nona aikana. Asunto on t a i p e e n, samoin auto, j o l l a joutopäivinä voi kulkea edes kalaveden lähelle, samalla saadakseen edes pisaran kultaista vapautta. Työläiset, kysykää itseltänne, k e n e l l e ovat m i i - Joonat automobiilit v a l m i s t e t t u , e l lei t e i l l e ? — J o u t i l a i l l e , lair:kotte-lijoilleko? Näinä päivinä ei enää voi puhua, että k u k a a n auton omistajaksi pääsekään, ellei aikaisemmin jo ole itseään sitonut houkuteltuun kuukausikauppaan. Elämä on aivan täynnä häkkejä työläisille, houkutellaan n i i h i n ja jos joutuu häkkiin, n i i n s i l l o i n on tyhmyri. Kiinalaisen vertaus ame-rika! aisesta on paikallaan, että "heidän sivistyksensä on eriskum-j mallista". Samoin intiaanin kun sanoi, että "valkoinen mies on merkillinen, kun rakentaa r a u t a tien ja sitte kävelee sitä myöten". Tuhannet työläiset mittaavat C P. R:n rataakin. Sopii m u i s t a a sitä tehdessään, että vaikka joudut-tekin työläiset kävelemään t a i va-rastamaan kyytiä, niin ei C. P. R. ole tehnyt tappiota. Verratkaa sen voittoja viime elokuulta, niin näette, että ei sanottu komppanif tunne' huonoa aikaa ollenkaan. Vaikka taloudellinen lamaannus on olemassa, viettävät herrat kissan päiviä. ^ Neuvosto-Venäjä, siinä se on pu.- ma edessä, kun toisena päivänä herrain äänitorvet kuuluttaa Venäjän menevän eteenpäin niin suurella vauhdilla, että uhkaa täyttää maailman markkinat tavaroillaan, toisena päivänä ei siellä ole päästy yhtään eteenpäin j.n.e. Mutta on vielä työläisiä, jotka vaahto suussa huutovat: "Me emme halua Venäjää tänne", "Ulos ulkomaalaiset", "Canadalaiset ensin jä muut sitte vasta", loppumattomiin. Syvällä on porvarien kylvämä rotuviha. Sitä suurempi työ meillä on edessä saada työläiset näkemään oman etunsa kansallisuuksista huolimatta. Meillä ei ole varaa perääntyä, eikä meillä ole myöskään mitään menettämistä, vaikka as-tumme taisteluun. Me kokoamme voimamme omien taistelevien järjestöjemme taakse naisina ja miehinä, vastaanotta- NAISTEN OSASTO Kaikille Albertan alueen TNL osastoille men's Labor League", sekoittaak- maan ensi talven taisteluita: työt-seen nimellä työläiset. (Naisliitot huomatkaa tämä. Tästä on kyselty, josko on olemassa tämän nimistä liittoa. Työläisillä ei ole tämän liiton kanssa mitään tekemistä, sen näkee kuin seuraa heidän (kokouksensa päätöksiä Calgaryssa.) Muun muassa he ehdottavat, että kulutettaisiin vain oman maan tavaraa H . T. A l b e r t a n alueen naissihtee-o pyytää huomauttaa kaikille n a i s l i i t o i l l e , heille lähetettyjen rap o r t t i kaavakkeiden .suhteen, että ne ovat tarkoitettu koko vuoden käyttöä varten eikä vain viimeisen 5 k u u n toimintaa varten, joten vast a t k a a ky.s\-myk.siin. jotka sopivat vuoden ajan toimintaan nähden. Esiiii?rkikäi alilelehden suhteen, se k u i n ei ole vielä jälkeen konvent- .sionin ilmestynytkään, on luonnoll i s t a ettei siitä tähän raporttiin t u l e mitään. Katsoen viime vuotiseen tilanteeseen lehden suhteen ei ole k i i r e h d i t t y kesäajan takia sitä täältä, koska sillä on talvella parempi mahdollisuus pysyä pystyssä. Nyt se tulee aivan pian ulos i i y r k k i p a i n o s t a j a alkaa taivaltam a a n ympäri piiriä. Laiminlyönti ' v o i d a a n k o r j a t a nyt talvella lehden a h k e r a l l a avustuksella. Ensi 3 kuun r a p o r t i s s a on kai siitäkin jo jot a i n . S i t t e keväällä K. V. Työläisnaisten päivästä jne. Kysymyksen No. suhteen. E l l e i olla selvillä siinä kys y t t y i h i n asioihin nähden, niin se v e l v o i t t a a kutsumaan kokouksia koolle, jossa tehdään jäsenistölle selväksi asiat. No. 16 "seuraako jäsenistö yleistä työväen liikettä sanomalehdistä ja levittääkö liittomme työväen lehtiä". Olemme tarkoittaneet tällä kiinnostaa jäsenistön mieliä tähän varsin tärkeään kysymykseen. Että liitot ottaisivat asiakseen valvoa jäsentensä kehitystasoa siinä suhteessa. E l leivät jäsenet kaikki taloudellisista syistä voi tilata lehteä, niin voi naisliitto harkita keinoja millä saadaan jäsenille lehtiä tulemaan- K o kouksissa selviää puhevuörojen käytöissä jäsenistön mielipiteiden i l maisuina josko he seuraavat tärkeitä päivän tapahtumia. Meillä on tietystikin joka osastossa Albertassa kuten muuallakin heikkoutta tässä suhteessa, mutta se ei tarkoita ettemmekö me pääse eteenpäin askel askeleelta jos vain otamme ja jrri-tämme, emmekä alarviol aina i l - 'seämme ja toisiamme. Toivottomuus ei sovi luokkataisteluohjelmaan. Toisaalla on taas Albertan nalslii-tot menneet viime kuukausien aikana eteenpäin koko lailla, katsoen siihen että 2 uutta liittoa on muodostanut (Joskin Sylvan Lakella jakautunut asunto olojen suhteen), tornien Jf ^^misessä lakoi^^^^^ 4^ .^l^i^it^t oa on yhtynjrt ja T . Y . L . 2 en-sekä puolustamaan Kostonuhriksi j ^^^^^..^^^^^ joutuneita tovereita. Naisliitot käsittävät myös tämän. Useat l"tpt ovat jo yhtyneet Työväen Yhtenäi-syysliittoon sekä Työväen Puolus-- tusliittoon, ei vain nimen vuoksi, mutta toiminnan merkeissä. Mary North. Köyhän maanviljelijän elämä sa on kummallista — työtön hän ei ole koskaan, mutta rahaton ja välttämättömiä elämäntarpeita vailla aina. Vaikka raataa pitkiä päiviä koko perheensä kanssa vuodesta vuoteen, menee hänen elämänsä aina vaan lähemmä perikatoa, itsekään sitä huomaamatta. Joltakin vuosia sitte täytyi ottaa vähän lainaa, ajatellen maksaa sen heti ensi syksjmä, mutta tulikin huono sato, ei pystynyt maksamaan, koetti saada 'edes koron maksettua. Seuraavana kevännä on taas saatava siemenet laihaan. Näin lisääntyy velka. "Puulia" tai renkaita, on perustettu . vaikka mistä lajista, maan muokkaajia on yhtynyt niihin toivossa saada paremman hinnan tuot-tsilleen. Onko se pelastanut? E i, tuhat kertaa ei. Mutta vaikka näin onkin asiat, niin sittenkin he luulevat että ovat itse Isäntiä. Eräskin emäntä huomautti veloista puhuttaessa,' että maanviljelijä on oma herransa, johon isäntä sanoi, että ei se ainakaan syksyisin siltä näytä — jos et aijo viedä viljaasi komppanian säilytyslaitokseen, niin pakon ne panee eikä ne kysy mi-muutenkln näyttää elämä mukiin-menevältä. Mutta itse he voivat sanoa, kuten sanoi eräs dakotalai-nen farmari 25 v. sitten. Vieraat kun kiitteli talon hyvinvointia, niin ukko tuumi: "Kait se vielä vieraan silmään siltä näyttää, mutta housuihin tuulee." Omituinen sana, mutta rehellinen tunnustus köyhän ja velkaisen maanviljelijän elämästä. — Repekka. Syysj-•a ••jna e• s ttaalvmi•ta•o•a•inm intaa Nyt kun taas on ohi ulkoilmajuhlien aika, »iin eiköhän olisi aika alkaa varustautumaan talvitoimintaa varten, sillä onhan taas edessämme monia kuukautta kestävä kylmä aika. Ajatellessa talven tuloa, tulee mieleen, että kuinkahan kurja talvi siitä tuleekaan. Kun nyt jo, kesällä, on ollut tuhansia työläisiä ilman' työtä, liiin kuinki suureksi tämä joukko kasvaakaan talven tullen, jolloin tavalliset ae-sonkityöt loppuvat. Hallitus suunnittelee hätäaputöitä, vaan ne eivät tule työttömyyttä suurestikaan lieventämään, sillä onhan armopa-t. usliittoon. Tarkempi selostus tulee 3 kuun" raportissa, kun naisliitot ennättää kaikki raporteerata sihteeristölle. Huomautus yleisen C.T.N.L. kon-ventsionin pitämisen suhteen. Älkää missään tapauksessa ala-arvio-ka osanottoamme siihen, ja mielipiteemme siihen nähden ei ole toisarvoinen asia. • Sihteeristön puolesta, Mary North. uemista. Olen esittänyt näitä esiin-tymisvaikeuksia siksi että huomaisimme jokainen kuinka tärkeätä on esiintymisen harjoittelu. Usein itseopiskelussa joutuu ajattelemaan että enhän tässä edisty. Vaan vaikka hitaaltakin näyttää e4istymisem-me, niin se on parempi kuin toi-metonna oleminen. Siis, toverit, emme saa väsyä asioiden edessä jotka ovat meille itsellemme hyödyK-Isi — ei siinä tarkoituksessa, etfä ajaisimme vain omia yksilöetujam-me, vaan kannustakoon meitä kaikissa pyrkimyksissämme työväenluokan etu, että voisimme vapautua tämän porvarillisen järjestelmän kahleista niin nais- kuin miestoveritkin. Se lause, että nainen vaietkoon seurakunnassa, ei pidä enää paikkaansa. Se on vaan ollut naisen halveksumista ja samalla edustanut sitä puolta asiassa että nainen on saatu syrjäytymään pois toiminnasta, ettei hänen ajatuksensa ja vaatimuksensa ihmisenä saisi tulla kuuluville. Naisen pois pysyminen työväen toiminnasta on yksi porvarillisen järjestelmän vaikutus Ja m se istunut meihin naisiin, toisiin varsinkin, koko lujasti. Viimeinen maailman sota on o-pettanut jTnmärtämään naisenkin /oiman luokkalilkkeen hyödyksi ja vieläpä välttämättömäksi porvaril- .isen järjestelmän kukistamiseksi ja vallan valtaamiseksi työväen luo-kalle sillä nainen äitinä on parhaiten ' tunteva sen puristuksen minkä alaisena on työväenluokka vuosituhannet kärsinyt ja taistellut joidenkin harvojen hyvinvoinnin hankkimiseksi, itse kärsien puutetta ja lisäksi vielä porvariston vainon, Joka kiihtymistään kiihtyy Järjestyneitä työläisiä kohtaan. Hakatkaa pois! Ihme ja kumma sitä vauhtia, millä Kaisa tulla tupsahti sisään ja 'kirkui: 'Hakatkaa pois, hakatkaa pois!" — No, tyttö, ketä tässä nyt on hakattava?-kysäsin. — Se onkin järjestään hakattava kaikki, mikä pahentaa, virkkoi hän. Älkää nyt hermostuko vaikka puhun hieman. Kävin näet kirkossa — ajatelkaa, kirkossa. Ensi kertaa "kaanaan maassa" ollessani! Enkös vain hyötynyt tuolta reissulta, . sillä itse pastori pöytänsä takana " h o k i : "Hakatkaa pois!" Hän sanoi: "Jos silmäsi sinut pahentaa (miten muuten se voi pahentaa, kuin näyttämällä tämän kapitalistisen järjestelmän nurin-kurisuuden, toisilla on kaikkea, toisilla ei muuta kuin vilu ja nälkä ja vaivainen selkä), niin hakkaa se pois Toverit, elämme sellaista aikaa, että emme tiedä mikä päivä on se jona määrätään miehemme ja poikamme sotaan, riistäjäluokan e-tuja puoltamaan ja taistelemaan työläisiä vastaan Ja samalla Neuvostoliittoa vastaan. Seuratessamme maailman tilannetta näemme yhä selvemmin millä kiihkolla valmistetaan uutta maailman sotaa. Joi-lr^/aimstukset ovat nyt monta kertaa suuremmat kuin oli 1914. Uusia keksintöjä on yhä keksitty, miten vaan parhaiten voisi saada vuotamaan työläisten veren isänmaan uhrialttarille tilaisuuden tul. tua. Eheiannin' ja YhdjfeValtäfn Imperialisteilla on kiire saada omat sisäiset ristiriidat sovituksi ja yhdessä yhdistyneinä voimina hyökätä Neuvostoliittoa vastaan. Suomikin, lukuunotettuna, on valmis hyökkäämään Neuvostoliittoa vas-taan. Suomen porvaristo kelpaa esimerkiksi raakuudestaan ja kidutus-tavoissaan työläisiä kohtaan vaan sotaan se ei yksistään koskaan k.v- ' kene, vaan yhdistyneenä' koko maailman porvariston kanssa Suomenkin porvaristo ky!-:-snee osaltaan taistelemaan Neuvostollltti)a vastaan. Työläisten verenvuodatus ja rääkkäys onkin porvaristolle. hu-r vljuomaa, sitä osoittaa ne raakuudet mitä työläisiä kohtaan harjoitetaan nykyään Suomessa. Siis, toverit, otamme kyllä neuvon varteen, vaan hieman järke-vämmässä lajissa. Turha kai on mainita joka jäsenen pois hakkaa-misyllytyksiä, sillä emmehän me rasvanahkaiset työläiset vihaa omaa ruumistamme muualla kuin saunassa, jossa hyvässä löylyssä haukkaaminen onkin suloista kuritusta. Miltei voi sanoa: jota hän rakastaa, sitä hän kurittaa. Onhan meillä paljonkin hakattavaa. Ensiksi tuo lavertelija itse ja kaikki hänen loisensa loiseläjät. — Kylläpä pappi vain luki oman tuomionsa! Taaskin kun tulevaisuudessa vie-tämme valistustilaisuuksia ja tietysti pollarit ovat niitä pahentamassa, mitäs siinä — hakataan pois! ' . Halkataan vain yhteisvoimin tä-* mä koko riistojärjestelmä. Turhuuttahan olisi noita pikku jäseniä ruveta kolhimaan.' Iskeä vain suoraan tuohon löyhkäävän kapitalis-mikäärmeen päähän — sehän se on ensin nujerrettava. Olkaapas nyt valmiit toimimaan, koska käskykin on tullut oikein siunattujen seimen sisältä, ei minkään "katu^iihottajan suusta". Siis: "Hakatkaa pois, hakatkaa p o i s ! " — Piikatyttö. "Ovatko avioerot lat aina armopaloja ja työläisten ten tulet toimeen; el niitä liikuta 1 pitäisi se myöskin muistaa. Me em-jos sim perheelläsi on nälkä tai ' me tarvitse mitään armosta, vaan kylmä, ne ryöstävät lain suojassa työsitulokset. Meillä pitäisi olla muka olemaan sellainen laki, ettei farmarilta saa viedä niin tarkkaan ettei sille jää leipäalnelta vuodeksi ja ensi kylvöä varten siementä, mutta nämä lakipykälät ei tule kysymykseenkään kun pankki tai muut saamamiehet panee lakimiehen ympärille kun jyvät on oljista saatu erilleen. Hän vaan kysyy tryskin käyttäjältä, että montako bushella tuli viljaa. Saatuaan tiedon, merkkaa sen kirjaansa ja sitten sakon uhalla kieltää omistajan niitä käyttämästä, ellei ole rahaa suorittaa saamamiehiä. Tällä tavalla sovellutetaan lakia köyhiin maanviljeli-j3ihin. Monta katkeraa yksityistä seikkaa olisi tälläkin alalla asiantuntijoilla kerrottavana. Mutta eihän yksilöistä ole kysymys, vaan kalkista köyhistä maanviljelijöistä. Monessa jpaikassa sitä ei vieras tai kaupun- - kiiaihen ainäkaaa heti huomaa, kun on tavalliset maalaisasunnot ja me työläiset olemme ne oikeutetut saamaan ja niiden oikeuksiemme puolesta meidän pitää taistella. Työ-läistoverittaret, tämä taistelu meidän tule muistaa ja siihen kehittää itseämme. Yksi näätä kehittämiskeinoja on yhteistoiminta. Meidän tulee ensin oppia ymmärtämään, että on kaksi luokkaa, riistäjä ja riistettävä ja että yksilönä emme mitään saa aikaan, vaan joukkoina. Näitä asioita opimme ymmärtämään parhaiten yhteisissä ko-koukslssamme ja valistustilaisuuksissamme joissa kehittyneemmät toverit niitä meille"selostavat. — Muutamat toverittaret ovat minulle sanoneet: " E i minulla ole innostusta sellaisean, ja olen niin väsj-nyt, cn minä jaksa niissä kokouksissa ja i l tamissa käydä." Mutta muistaakos toverittaret, että ei valtaluokkakaan väsähdä, vaan se toimii yhä ripeämmin. Päiväpäivältä , tunnemme yhä kiristyvän kapitalismin otteen t5'öläisten kuristamiseksi ja yksi hyvä näyte siitä on nykyinen työt- Esitelmä opintokerhon kokouksessa Työläisnaiset! Yhtyessämme tällaisiin opintokerhoihin, uskon että nigissä jokaisessa on herännyt hal i i kehittää itseämme luokkatietol-s i k s i naiseksi, sillä ei opiskeleminen ole mitään helppoa, ja jos ei ole h a l u a , niin ei viitsi pitkältä opis. kelloa. Opintielle lähteneellä •henkilöllä täytyy olla varma tiedon halu ja vakaumus tiedon tarpeesta. Uskon, että tämän perusteella me olemme toimineet säännöllisesti, niin kesällä kuin talvellakin, ja kun l u - 3mme hyviä kirjoja edelleenkin, niin toimintamme edistyy ja tulee yhä enemmän tarkoitustaan vastaavaksi. Ja yksi hyvä puoli on se, että kmt opettelemme esiintymään täll a i s i s s a pienissä joukoissa ja harjoittelemme edelleenkin esiintymisessä, n i i n vaikealta kuin se en- ^in tuntuukin, niin uskallamme e-liintyä joskus isommissakin ryhmis-sä. Me emme saa väheksyä, vaikka joskus kokonaan epäonnistuisimme-k i u esityksissämme. Edelleen ou vaan harjoiteltava ja koetettava par a n t a a niitä heikkouksia, mitä meis- •ä itse kussakin ilmenee. A r k u u s on yksi ilmeinen heikkous meissä useammassa naistoverissa varsinkin jos joudumme toimimaan yhdessä miestovereiden kanssa. U-sea meistä naisten kokouksissa lausuu jo melko vapaasti ajatuksensa asioista, vaan kun tulee toinen ti-taisuLis, joukkokokoukset y.m.s., niin t u n t u u kovin vaikealta saada tulkituksi ajatustaan ainakaan sellaisena k u i n sen on ajatellut. Usein se-k a n n t u u kokonaan siitä ajatuksesta j o n k a cn valmiiksi ajatellut ja se j o h t a a katkenneisiin lauseisiin ja esittäjä huomaa häiritsevää kuume- Työläisnaiset, mitä ajattelette -.1- lanteesta missä elämme? Voimmeko kylmästi sivuuttaa kaiken toveriem-me kärsiessä fascistien ja ohranoiden käsissä. — Ei meidän on tuettava järjestyneitä työläisiä kaikkialla. Meidän on vastustettava uutta Sotaa, Ja Jos sota syttyy, on meidän jokaisen tehtävä, kaikki mitä voimme sodan muuttamiseksi luokkasodaksi ja meidän naisten ei ole vaiettava. Äitiyden ja ihmisyyden nimessä on meidän vaaditava ihmisoikeutta itsellemme ja lapsillemme Joille olemme elämän antaneet. Siksi meille on tärkeätä itseopiskelu, että voimme kasvattaa lapsemme ja johtaa ne työväenluokan riveihin — vai onko kär-slmyksemme ja rakkautemme niin pieni lapsiamme kohtaan että ein-me väUtä minkä luokan hsrväksi heidän verensä vuotaa. Jos näin ajattelemme, niin miksi sitten jatkamme äitiyden raskaita kärsimyksiä. Vaan Jos olemme tietoisia että lapsemme uhraa elämänsä köyhälistön hyväksi, vaikkapa sotarinta-f nalla, niin elämämme Ja kärslmyk- :einme ei ole mennyt hukkaan, vaan •yömme kantaa hedehnän koko maailman työläisten hyväksi, ja jos -neillä on rakkaus luokkaamme kohtaan, niin uhraamme työmme ja, jos vaaditaan, itsemmekin työveän /allankumouksen hyödyksi. Näitä monia seikkoja silmällä p i täen emme saa väheksyä itsemme kehittämistä, vaikka se el niin hafp-pa- asekelln menekään eteenpähi. Opettelemme esiintymään, rohkeina ja varmoina siitä, että asia minkä eteen toimimme on sen arvoinen, 3ttä kannattaa uhraantua ja opiskella siltä varalta, että jos toiset joukoistamme viedään Joko vankilaan tai murhataan, täytämme heidän paikkansa, kykenevinä, rohkiäna ja varmoina siitä, että kerran työväenluokka voittaa. Kapitalismi on tuomittu häviämään. Riehukoon maailman porvaristo nyt työläisten veressä, aika tulee Jona porvaristo toniyys. ^Siis toverittaret, tulkaa hukkuu omaan vereensä, n m s a s l u k u i s i n a mukaan, SJTS- ja I t a l v i t o i m i n t a a m n i e virkistämään. Jos väsymme, levähdämme hiukan. Ensinnäkin otsikkoklrjoltuksesta saa sellaisen käsityksen että: — Avioerot ovat ehdontahtolsla. K. S. käsittelee tätä kysymystä tavalla, jota voi sanoa lörpöttelyksi. Hän käy asiaan kiinni jonkinlaisella "sairaanhoito"-tavalla (lieneekin sairaanhoitaja?). Että kun kaulaan tulee "paha paise," niin ei sitä saa raakana ruveta puoskaroimaan, vaan on haudottava "pellavasiemen hauteella" — Ja: paise puhkeaa "itestään" — jättämättä arpeakaan. Myömiettäköön! Mutta . mitä avio-lilttokysymyksiin tulee, niin en usko "hauteisiin" enempää kuin "hieromisiinkaan" näin vakavassa asiassa. Avioliitot useinkin syntyvät - ' ^ ~ —•- rakkauden perusteella jota kumpikin sukupuoli tuntee toistaan kohtaan — ainakin työläisten kesken. Kumpikin ihailee sydämensä valittua hellin tuntein. Ja lopuksi seuraa oman kodin perustaminen .— vaikka kuinka pieni. — Se on r a kas ja pyhä kummankin mielestä. Keskinäinen rakkaus vallitsee tuo.>- sa kodissa — niin kauan kuin kohtaa myrskysää, joka tuon onnelh-sen elonpurren ajaa matalikolle Ja —murskaa. Siinä, tulee taistelu elämästä ja kuolemasta. Rakkaus "säikähtää" niin, että lentää tiehensä, jättäen nuo kaksi — ehkäpä useammankin perheen jäsenen myrskyn käsiin. — Selitettäköön nyt tämä pulma. Vatsa on ihmisellä elämisen keskus, jos sinne saadaan kylliksi polttoainetta, &3 on, ruokaa, niin elämä on onnellista. Vaan Jos ruoka loppuu loppuu myöskin onnellisuus. Eikä tätä voi aiheuttaa juorukellot enempää kuin muutkaan puoskarit, vaan on syyt syvemmällä. Avioeroja, jotka syntyvät jon-kim "makeissedän" eli tädin välityksellä, el voida ottaa vaka^fralta kannalta. Mutta sellaiset avioliitot, jotka olisivat onnellisia, jos olisi leipää ja vaatetta, vaan jotka särkyvät, ovat kapitalistisen yhteiskunnan syy. Tulee työttömyys. Joka on se pohjimmainen paha kodin särk3miiselle. Lapset värjöttävät v i luissaan Ja välissään. Vaimo huokaa ja itkee, nähdessäänlastensa kurjuuden. Isä tulee kotiin työnhausta 5?llaisilla terveisillä että: työtä ei saa ostamallakaan! — Lapse: itkevät leipää. Vaimo turvottimein silmin tuijottaa mieheensä. Mies on tullut ärtyiseksi, sillä nälkä takoo lakkaamatta suolistossa. Syntyy riitaa pienestäkin asiasta. Ja sellaisista saa alkunsa myös erot y.m. Ja tämä on niitä väärän järjestelmän kukkasia. Porvarillinen katsantokanta ehdottaa — hissunkissun parannettavaksi aviosuhteet. Asioiden täytyy pysyä neljän seinän sisällä, ettei naapuri vaan huomaisi mitään vinoa. Ja tuollaiselle parannustavalle voi soveltua vaikka pellavasiemen haude. Nykyinen työttömyys, joka ulottuu kaikkialle, synnyttää kaikenlaisia rikoksia. Kanssaihmiseltä voidaan ottaa henki, jos tiedetään joku dollari olevan taskussa. Ja tuo tekijä ei ole pohjaltansa paha. Mutta nälkä tekee hänestä vilUn raakalaisen. Tunne-elämälle hän saattaa nauraa ivallisesti. Avioliiton pyhyys on kyin kaukaista unennäköä jonka on joskus nähnyt. Siis: — Nälkäisen mielestä ei ole mikään elämässä niin rakasta kuhi leipä. — — — Saadaksemme leipää, on sen saamisen ehtona taistelu.' On kukistettava vanha ja väärä järjestelmä Ja luotava tilalle uusi, joka takaa työn ja toimeentulon niin perheille kuin yksinäisille. Silloin, uskokaa pois, paranee myös aviollit-tosuhteet. Erot tulevat olemaan harvinaisempia. Rikokset tulevat suuresti vähenemään, kun on kylliksi leipää ja lämmintä. Kukaan ei saa riistää toisen työtä. Ja jokainen on työvelvollinen elämänsä ylläpitämiseksi. Tähän on koko työtätekevän luokan pyrittävä yhteisin voimin. — Moukka. Ko. 242 Nuorisokurssikysymyksestä kes-j dis^ar,- kusteltiin myöskin ja lopputulos j^n ilT^ ^ttä . oh, että jätetään sihteeristön k e - ! Ja on v^.T''^^' '''''^^ hitettäväksi edustajakokouksen e h - i Cai •''''"""^ ^^i^^aaa doilla ja ajatuksella saada koko nai=ten"vl • ' " ^ ^ a l a i o^ maata käsittävä niinkuin puolue. <en vu ' ~~ koulu, joka valmistaisi nuorison ajatuk ^'^'^"^^ parhaimmista voimista puhuja- j a i l a a i e n n '^'^•-ojen toimitsijahenkilöitä; jokainen osas-Ua ja ' ''^-^^en^tö-to toimisi varojen kartuttamiseksi j p r o t - . . - - . ' - - " ' " " ' r i » näitä kurssia varten. ij i^^^enll.e.' ^".i"e^n"^ .';^nadan , l e h t i k k i me edullisemmaksi, että sihteer^s-' tö laatii sihteeristön Palvelijajärjestön . j^toiminta Imperialistisen sodan vastusta-' f X I f ^^^^^ tuo minen, josta oli alustus. Katsoim-i na.!-',,,''"""^i''^,^'"''- hl ii suunnitelman laajennetun. teeri i ''^^'^'^e, istön ,j£o.kousta -varten. t-g.., /^'^-mtyy J<jyf.^_^^, X «.veUjajärjestön . ;to.iminta on • ver;t•^"l^''!l''*'' ' tällä paikkakunnalla ollut h e i k k o a , t n l l " , ^ * " ^«mLctojtj ssiillllää ppaallvveelluussttyyööllääiisseett iittssee eeiivv-äirt'' 1o d. oit r a v^.ai^ftraTti sta. Jä?^ vielä käsitä järjestäytymisen tär- i t e " ' >^-- keyttä. He eivät vielä näe ssitSä •: t ^ ^ " f - • pakkoa jonka tulevat olot tuo mu-j n - i t - n ^^^'""''^ kanaan, taloudellinen puristus, j o - i vt-,'„ osasto V ka panee ymmärtämää- n hJicflin;!;!^:--^"^"^^ ^<^hnee: asemansa. Joten velvotamme k a k - j soiskaupungin naisosastoja pitä-aai; päätu^tä. . Työjärjestyksessä se Pioneerikirjasto pidettiin hyvänä,! v m n ^ ' ? - 'i sillä se yhä kiertää luettavana j a 7'"'-' niin S-on siihen lisätty uusia kirjoja. H u o mautettiin että sihteeristö leimaa kaikki siihen kuuluvat kirjat. Osuustoiniintakysymys. — Luet- Selostus CTNL piiri 6:nnen edustaja-kokoiiksesta Kerhotar. lOrkland Lake. sitten taas jatkamme' matkaamme eteenpäin, vaan kokonaan pysähtyä ja välinpitämättömyyteen emme saa jäädä. — O. A. Muistakaa keinolla millä tahansa uudistaa lehtenne tilaus. Port Arthurin alueen työläis-naisliiton osastojen edustajakokous pidettiin Port Arthurissa s y y s k u r/ 18 p:nä 1930. P i i r in sihteeri Olga Alanen avasi kokouksen kello 10 ap. sekä esitti kokoukselle työohjelman, joka hyväksyttiin. Valittiin kokoukselle seuraavat virkailijat: puheenjohtajaksi Sanni Tiivis, pöytäkirjuriksi Emmi Airola, valtakirjain tarkastajiksi Meri Kangas ja A. Takoja, pöytäkirjan tarkastajiksi Mimmi Kari jä Anni Takoja. Ponsivalio-kuntaan Sanna Kannasto, Salmi ja A. Takoja, sanomalehtireportterik-si Anni Manner Vapaudelle j a A i li flautamäki Workerille". Edustettuna olivat seuraavat osastot: Alppila: Sofia Siren ja Sanni Tiivis; Intola: Emmi Airola ja G. Polvinen; Fort Frances ja F i n l a n d : Amalia Kivari; Tarmola: Fiina Luhtala; Kivikoski: Sandra Hoxell ja K. Pitkänen; Isojoki: T i ' i a Malin ja Hanna Mäki; Iso-joKi solu 12: Urho Leino; Wolf Siding: Olga Niemi; Nolalu: Hilma Alanen; Miller: Meri Kangas ja L y y l i Saari; Port Arthur: G Böhm, I. Koukkula, Olga Alanen. A. Takoja, Aili Hautamäki jv Anni Manner; P. A.-n solu 10: Mimmi Kari jä P. A : n S. Järjestö: Emil Vilen; Fort William osuust. dept.: Korholin, ukrainalainen vei-jesed. Rubanexga. Sitten oli k.- puolueen ja naisosaston jäseniä, joille myönnettiin läsnäolo- ja puheoikeus kokouksessa: Sanna Kannasto, Sanni Salmijärvi, Martha Koski, Fanny Salmi sekä loppupuolella kokousta tuli vielä joitakin osastomme jäseniä seuraamaan kokouksessa käsiteltäviä asioita. Hyväksyttiin luettavaksi edellisen edustajakokouksen pöytäkirja Fekä laajennetun «sihteeristön pöytäkirjat, jotka lyhyen keskustelun jälkeen hyväksyttiin. Sitten luettiin piirin viime vuoden toimintakertomus, j o k a toteaa että osastot ovat viime vuoden ai-kana huolehtineet raporttien lähettämisestä paremmin kuin edellisenä vuotena. Toimintakertomuksen perijsteella on toiminnassa 13 naisosastoa ja jäseniä 145 tässä piirissä. Sihteerin tiliraportti hyväksyttiin tilintarkastajain lausunnon perusteella. Koska jotkut edustajat i l moittivat, että osastoista on läihe-etty suoraan kansalliselle federationin komitealle rahalähetyksiä niinkuin neuvostolähetystön hyväksi y.m. tarkotuksiin, jotka ei ilmene sihteerin tiliraportissa, siksi annettiin huomautus kaikille osas. töille tästä lähtien, että" on sihteerin kautta tehtävä kaikki raha-lähetykset. ' Puolen tunnin päivällisloman jälkeen suoritettiin nimien huuto ja seuraavana kuultiin sihteerin toimintakertomus, joka hyväksyttiin. Järjestämistyö, josta oli kirjallinen alustus, jonka jälkeen keskustelussa tehtiin päätös, että toimeenpannaan koko piiriä käsittävä jäsenryntäys. Jokainen osasfec omalla paikkakunnallaan järjestää jäsenryntäystilaisuuksia vapaa-oh-jelmailtamien muodossa sekä erityinen komitea, joka parhaansa mukaan koettaa värvätä uusia jäseni^. Eyntäysajan määrätköön jokaiiiöf osasto paikkakunnan tilanteen ' i ^; edun mukaan. Tämän järjestämistyön yhteydessä syntyi keskustelu saada puhuja-oppikerhot kehittämään naispuhu-jia. Jätettiin asia ponsivaliokun-nalle, laatia tarkempi päätösponsi. Pioneerityö, joka on yksi tärkein toiminta-alaamme kuuluva kysymys (ainakin minä puolestani ajattelen, että mitä on hyötyä meidän toiminnalla, jos emme kasvata lapsistamme työväen luokkahengen omaavia jälkeläisiä). Naisliitto on velvollinen tukemaan j a valvomaan pioneerityötä puolueen j a nuorisoliiton sääntöjen mukaisesti. VeU votettiin sihteeristö tekemään parhaansa tämän.kysymyksen sekä pio-neeriopettajakurssien toteuttamiseksi tässä piirissä. Naisosastot l u pautuu auttamaan vtiintinsa mukaan. tiin kirjallinen tunnus, jonka tov. Korholin esitti meidän harkittavaksi ja vastattavaksi osuustoimintaan nähden. Tämä kokous, käsiteltyään osuustoimintakysymystä, käsitti yksimielisesti, että osuustoiminta on käsitettävä työläisten taistelujen puolustavana liikkeenä. Osuustoiminta on työläisten järjestämänä kaupallista liikettä ensiksi, mutta sen tulee eroittamattomasti olla tiivis liittolainen varsinaisille työväenluokan taistelujarjestöille, kuten avustaa tinkimättömällä myötätunnollaan ja aineellisesti unionistista liikettä, yleistä kansainvälistä puolustusliittoa sekä myöskin olla lojaalinen vasemmistopoliitti-sille taisteluille. na^io luivautui .ottamaa toinie:! vastaan laajest ^(•iTiston kokouksen jäi- 0!f;a Aianen on vielä lo P :ään saakka. Valiitiin con Kcuraavat jäse'iet- F horK Fort Wi]liamista! B-ki Isoltajoelta, Aili J Anni Takoja, Anni 31- Ptniramäki ja Elli SUT A r t h u r i s t a . Kiisiteltiin useita b niinkuin aluenumero, jäsenverot y.m. asioita, liye.sti, sillä aika alkoi lyhyeksi, joten jätettiin i-istön huoleksi. Työttömyys on tällä k tavin kysymys, joten E! voineet sivuuttaa noin v tiin alustus, joka samaF toomus, että avustaa ja neliä työttömien hyväksi, ottaa o.-aa työttömäin Me tahdomme vakuuttaa, että. i , , •. , .. Canadan työläisnaisten liitto tulee j p"'^'^"''-^"" f " ' " ' j ' '^ antamaan^kaikeri kannatuksensa ja o ^ e C t n . i ^ ^ J d^ jtan_y gaöil„ tllelae t,s hiosni.nlj,•lia1a luh ..ts .m ueenn ete.a u1lp1lnue n neosmas umtuaes l,t.l oje. a• m si,k•um a .u.i ts nai. --- 1•- 1, Kr«-oi o ulilliua, prio•al ^it 3n1k k,s iae ns.tetiu,ä- r,a .a . t.:a. mme, etta osuus.t o•u n•m nan t•u 1le e .leimassa. . Luettiin alustu pyrkia käytännöllisesti toteutta-maan nnta teorioita 2otka ^ i r , ^ ^. ^^^^.^^^ ^.^^^ ovat työväenluokan etujen " i " ^ ^ ' - j i-jj^i-u .|;e'i sia ja sen kautta osoittamaan etUi sekä sihteeris osuustoiminta on vähäväkisten maanviljelijöiden sekä teollisuus-työläisten talousrintaman ensimäi. nen yhdistäjä. Lyhyesti sanottuna: me tunnustamme Kolmannen kansainvälisen sekä sen 'Canadan ,puolueep osuus- teitä vastaan puhe-ja voa asiaa ja jos on saada kouluhallitukseen j o k a toimii työväenluoka mukaan. Vielii lopuksi päätini" protestin Suomen fascis" den puolesta. A i k a oli kulunut Jo k teen, joten olimme pakoi pettämään kokouksemme, luonut uutta intoa yhä min liittoutua työväenino toimintaohjelman ja muistutamme edelleen, että osuustoimintajärjes-töjen on osallistuttava taisteluun sodanvaaraa vastaan, sekä liitettävä itsensä järjestöinä taisteluun suurta työttömyyskysymystä vastaan, kuin myöskin on huolehdittava, et- j telujärjestöihin. Naisten^ tei osuustoimintarintamalla pääse I on jonkun verran herat" pesiytymään ^etturimainen sosiali-! miota, sillä ensi kerran fascismi, sillä siinä piilee osuus-j veljesedustajia, jopa mi toimintaliikkeiden johtaminen por- medän edustajakokoak Variston etujen palvelijoiksi. Lopetimme kokouksen Yksimielisesti hyväksyttiin tämä ! luokan hymnillä, laulam tunnus sekä keskustelumme päätyt-' s:.invälisen, tyä velvotettiin sihteeristöä k o h -' Anni Selostus CTNL piiri 9:nnen toiminnasta elo- ja syyskuun ajalta . Chase Riverin osasto ottanut joista -'aksi ohjelniakoko lomaa heinä- ja elokuulla, joten , kokouksissa käsitelty seka syyskuun toiminnasta on vaan tul-1 t a että yhteiskunnallista lut seuraava raportti: | koskevia asioita. Ohj Alussa näyttää innostus olevan : sissa koetettu pun^--J hyvä. . Ensimaiseen kokoukseen | j a kcMiomus-esityksn.a-saapui jiaikki vanhat jäsenet ja u u - ; "uistclun kautta kehittää^ sia yhtyi kaksi. Kokoukset pide-1 kyämme. Lasten ma tään joka toinen keskiviikkoilta! kesiikämppiiyksen hyus ja aletaan englanninkielen o p e t u k - , noella ohjelmalla, m sella. Lopuksi luetaan K o m m u - ; k i lapsille. >^ ja=eM nistista-Manifestia . Kaikki j ä s e - ' laan valmistavat kasit» net ottaneet ofeaa ryhmä 2:n neu. j myydiiän rahastomme vottelukokoukseen. Toimittu oh- s(k-:i. Uusia jasenia 5- j e l m a - j a näytelmä-iltamat syys- ni.'. Toiminta mennyt^ toiminnan alkajaisiksi, osaston r a - i s c o n tapaan, koska ke" haston kartuttamiseksi. / lei . i i c t t u. Ladysmithin naisliiton raportti kolmen kuun ajalta: .^et SrJrr.on Armin naismK» .idetty säännollis Kokoukset pidetty säännöllisesti, , kuuss;:. ^j^t ainoastaan keskustelukysymyksiä : Järjc^-'n P"^""'^'' - ei ole ollut keskikesän aikana. Ko-1 sekä jili. •"-etry oonp^^ koUksiin osanotto kohtalainen. J o i - , rit. J ^ ' ' ' ' ""^^.^^^ettu toimimaan kusteltu t u l e v a n kesän t o i m i n n a s t a , piiä^i-^iv-j jäseniä että voitaisiinko l a i t t a a p a i k a l l i n e n alla. Lusia leiri Kuitenkaan ei voida tehdä toivossa. i^i^tio varmaa päätöstä ennenkuin näh-' Sointulan - ^-..^^^j^ dään asioiden ikehittymisestä k u i n - neljä k<'K"UMa ka ne menee, tetty "Toverittai-< pois sulkemisen j u i i u » = i . c i„;meaa. omaiseen, paikkaan, r ^Myöskin on : P a ! - * : ! " " " " ^ ' ^ " . u t pi^- n Kuin. n e i j . . - . ..jjin on le. Protesti on lähe- k " » " ' ' ' f ^ ^ o t t o . ^ .erittaren" Canadasta t a l a i . c n h y ^ i o . lisen johdosta asian- olojen .^•''^'imeaa K' osaa. Myöskin .ryhmä toisen neu- "?f^"..,^;f'*'^^^^^aSen ^ vottelukokoukseen. Nuorison ^a- tilaisuiu.^--^ p^^igo listusiltama pantu toimeen. Myös- tn n },vTäkrL . kin lokakuulla toimitaan iltama ^«";^""'^^\^.;3, "lähetetty jossa esitetään näytelmä "Kyläsat-, S<.-o. - - _ ^^.jjr, raappi Jäsenryntä3'kseen ote-: prote.^ti harjoJf taan osaa, jokainen jäsen organi-, r j ; . ^ c . i • . ..j^^^^jtaisi seeraamaan uusia jäseniä. Tilanne ryos.ojen j a ^^^^.^^ kärjistyy, joten jokaisen naisen t u - d o s t a . JO'^.^^.;^^^. ^ Iisi käydä valvomaan yhteisiä asioi-; l u o K ^ a a ^ jvöttömäin,5* ta. Sihteeri velvoitettiin järjestä-1 m y o . °,~^^j.j.-n,a]la oh.. neuvotteli*?-, Pioae^; kallisesti. La"^»^ . mään Cob Treen naiset koolle, toon. koska heidän on vaikeampi tulla Ladysmithin kokouksiin. Albertan lakkolaisille luovutettu §2.00f ja koottu vaatteita. Lasten sunnuntaikoulun järjestämiseen otetaan osaa j a englanninkieltä ryhdytään opettelemaan jos saadaan opettaja. VancoiiTer'in raportti 3 knnlta: Kokouksia on pidetty kuusi. a maisen couTeri.=sa.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, October 14, 1930 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1930-10-14 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus301014 |
Description
Title | 1930-10-14-04 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
Sivu 4 Tiistaina, lokak. 14 pmä — Tues., Oct. 14
Taistelurintamalta
Viimepäivien aikana olen joka
postissa saanut kirjeitä puolustusliiton
päämajasta, joissa pyydetään
avustamaan tovereita, jotka ympäri
maata tai ympäri maailmaa
ovat olleet porvarillisen "oikeuden"
edessä vastaamassa "rikoksestaan"
järjestää työläisiä taisteluun, esimerkiksi
ll.-sta Calgaryn toveria,
joita kuulusteltiin sj-ysk. 30 p
"Calgary Herald" vakuuttaa, ettei
näillä miehillä ole "mitään
syytä järjestää työttömiä" paraa-teihin,
siKä hallitus tulee laillista
tietä tekemään parhaansa työttömien
avustamiseksi. Sama lehti on
joka päivä tiennyt viime viikkojen
aikana sanoa suurilla numeroilla
miten paljon lohkaistaan työttömille.
Mutta työläiset, jotka nyi
jo kärsivät mitä suurinta hätää,
vaikka ei ole vielä talvi, tietävät:
että suurin osa näistä luvatuista
dollareista, joita muka tullaan
käyttämään hätäaputöihin, menee
'•komiteoiden" ja työnteettäjien
taskuihin.
Työläiset, muistattehan miten
paljon viime talvena luvattiin alkaa
töitä, rauhottaakseen liikehtiviä
työläisiä, jotka lupaukset jäivät
täyttämättä ja niin tulee nytkin
käymään.
Meidän ei suinkaan saa säikäh-tää
yhä uudestaan ja uudestaan
järjestää työttömiä vaatimaan oikeuksiansa
sen sijaan että tyytyisivät
armopaloihin. Yhä uusia to
vereita tullaan vangitsemaan, yhä
suurempaa ja suurempaa uhrautuvaisuutta
tullaan kysymään meiltä
rahallisesti puolustusrahastoon,
mutta muuta tietä ei ole, ei ole
valitsemisen varaa. Ehto on: taistella
tahi nääntyä nälkään.
Kaivosseuduilla ei ole asema sen
parempi kuin suurkaupungeissakaan.
Päivän parin työ viikossa
ei riitä mihinkään. Liikemiehet
käyvät yhä ärtyisimmiksi. Kenellä
on valo- j a vesilaskut jälessä, uhataan
katkaista valo. Talvi tekee
tuloaan. Vaatteiden ostoon tarvitsisivat
työläiset rahansa, jos sitä
olisi.
Tykkänään korvalle lyö porvarien
huuto kasvatuskysymyikseen
nähden. Vain vanhemmat tietävät
ne raskaat uhraukset, joita saa
kokea ostaessa kirjoja, jotka pidetään
elävän hopean hinnassa.
Jt»k»puolelta riisto pistää niin
huomattavasti, että luulisi jo sokeankin
näkevän tämän järjestelmän
ikuristussysteemineen. Mutta
suurin osa työläisiä kulkee vielä
pappienkin talutusnuorassa, tai
porvarien .lehtiagitatsionin lumois-
BR. "Kyllä tästä selvitetään", on
motto.
Calgaryssa ovat maiset kuulema
keksineet keinon tilanteen paranemiseen.
He kutsuvat itseään "Wo-ja
ostetaan vain oman maan kauppiailta
(canadalaissyntyisiltä). He
vetoavat kaupungin majuriin työttömien
avustamisessa y.m. M u t ta
mehän muistamme mitä Calgaryn
majuri aikaisemmin vastasi tuohon
kysymykseen, k u n .=,e esitc-tmn
taistelevien työläisten t a h o l t a . Se
nostaisi veroja j a se ei sovi.
Meidän kaupungin m a j u r i on s i tä
mieltä, että -'huono a i k a on jossain
muualla, mutta ei B l a i r m o r e s -
sä" — kun sillä ja sillä on auto
tai mökkipahanen. A j a t e l l a , voiko H
mökin tai autopahasen syödä huo- nst
nona aikana. Asunto on t a i p e e n,
samoin auto, j o l l a joutopäivinä
voi kulkea edes kalaveden lähelle,
samalla saadakseen edes pisaran
kultaista vapautta. Työläiset, kysykää
itseltänne, k e n e l l e ovat m i i -
Joonat automobiilit v a l m i s t e t t u , e l lei
t e i l l e ? — J o u t i l a i l l e , lair:kotte-lijoilleko?
Näinä päivinä ei enää
voi puhua, että k u k a a n auton omistajaksi
pääsekään, ellei aikaisemmin
jo ole itseään sitonut houkuteltuun
kuukausikauppaan.
Elämä on aivan täynnä häkkejä
työläisille, houkutellaan n i i h i n ja
jos joutuu häkkiin, n i i n s i l l o i n on
tyhmyri. Kiinalaisen vertaus ame-rika!
aisesta on paikallaan, että
"heidän sivistyksensä on eriskum-j
mallista". Samoin intiaanin kun
sanoi, että "valkoinen mies on
merkillinen, kun rakentaa r a u t a tien
ja sitte kävelee sitä myöten".
Tuhannet työläiset mittaavat C
P. R:n rataakin. Sopii m u i s t a a sitä
tehdessään, että vaikka joudut-tekin
työläiset kävelemään t a i va-rastamaan
kyytiä, niin ei C. P. R.
ole tehnyt tappiota. Verratkaa
sen voittoja viime elokuulta, niin
näette, että ei sanottu komppanif
tunne' huonoa aikaa ollenkaan.
Vaikka taloudellinen lamaannus on
olemassa, viettävät herrat kissan
päiviä. ^
Neuvosto-Venäjä, siinä se on pu.-
ma edessä, kun toisena päivänä
herrain äänitorvet kuuluttaa Venäjän
menevän eteenpäin niin suurella
vauhdilla, että uhkaa täyttää
maailman markkinat tavaroillaan,
toisena päivänä ei siellä ole päästy
yhtään eteenpäin j.n.e. Mutta on
vielä työläisiä, jotka vaahto suussa
huutovat: "Me emme halua Venäjää
tänne", "Ulos ulkomaalaiset",
"Canadalaiset ensin jä muut
sitte vasta", loppumattomiin. Syvällä
on porvarien kylvämä rotuviha.
Sitä suurempi työ meillä on
edessä saada työläiset näkemään
oman etunsa kansallisuuksista huolimatta.
Meillä ei ole varaa perääntyä,
eikä meillä ole myöskään
mitään menettämistä, vaikka as-tumme
taisteluun.
Me kokoamme voimamme omien
taistelevien järjestöjemme taakse
naisina ja miehinä, vastaanotta-
NAISTEN OSASTO
Kaikille Albertan
alueen TNL
osastoille
men's Labor League", sekoittaak- maan ensi talven taisteluita: työt-seen
nimellä työläiset. (Naisliitot
huomatkaa tämä. Tästä on kyselty,
josko on olemassa tämän nimistä
liittoa. Työläisillä ei ole tämän
liiton kanssa mitään tekemistä, sen
näkee kuin seuraa heidän (kokouksensa
päätöksiä Calgaryssa.) Muun
muassa he ehdottavat, että kulutettaisiin
vain oman maan tavaraa
H . T. A l b e r t a n alueen naissihtee-o
pyytää huomauttaa kaikille
n a i s l i i t o i l l e , heille lähetettyjen rap
o r t t i kaavakkeiden .suhteen, että ne
ovat tarkoitettu koko vuoden käyttöä
varten eikä vain viimeisen 5
k u u n toimintaa varten, joten vast
a t k a a ky.s\-myk.siin. jotka sopivat
vuoden ajan toimintaan nähden.
Esiiii?rkikäi alilelehden suhteen, se
k u i n ei ole vielä jälkeen konvent-
.sionin ilmestynytkään, on luonnoll
i s t a ettei siitä tähän raporttiin
t u l e mitään. Katsoen viime vuotiseen
tilanteeseen lehden suhteen
ei ole k i i r e h d i t t y kesäajan takia sitä
täältä, koska sillä on talvella
parempi mahdollisuus pysyä pystyssä.
Nyt se tulee aivan pian ulos
i i y r k k i p a i n o s t a j a alkaa taivaltam
a a n ympäri piiriä. Laiminlyönti
' v o i d a a n k o r j a t a nyt talvella lehden
a h k e r a l l a avustuksella. Ensi 3 kuun
r a p o r t i s s a on kai siitäkin jo jot
a i n .
S i t t e keväällä K. V. Työläisnaisten
päivästä jne. Kysymyksen No.
suhteen. E l l e i olla selvillä siinä kys
y t t y i h i n asioihin nähden, niin se
v e l v o i t t a a kutsumaan kokouksia
koolle, jossa tehdään jäsenistölle
selväksi asiat.
No. 16 "seuraako jäsenistö yleistä
työväen liikettä sanomalehdistä ja
levittääkö liittomme työväen lehtiä".
Olemme tarkoittaneet tällä kiinnostaa
jäsenistön mieliä tähän varsin
tärkeään kysymykseen. Että liitot
ottaisivat asiakseen valvoa jäsentensä
kehitystasoa siinä suhteessa. E l leivät
jäsenet kaikki taloudellisista
syistä voi tilata lehteä, niin voi
naisliitto harkita keinoja millä saadaan
jäsenille lehtiä tulemaan- K o kouksissa
selviää puhevuörojen käytöissä
jäsenistön mielipiteiden i l maisuina
josko he seuraavat tärkeitä
päivän tapahtumia. Meillä on tietystikin
joka osastossa Albertassa
kuten muuallakin heikkoutta tässä
suhteessa, mutta se ei tarkoita ettemmekö
me pääse eteenpäin askel
askeleelta jos vain otamme ja jrri-tämme,
emmekä alarviol aina i l -
'seämme ja toisiamme. Toivottomuus
ei sovi luokkataisteluohjelmaan.
Toisaalla on taas Albertan nalslii-tot
menneet viime kuukausien aikana
eteenpäin koko lailla, katsoen
siihen että 2 uutta liittoa on muodostanut
(Joskin Sylvan Lakella jakautunut
asunto olojen suhteen),
tornien Jf ^^misessä lakoi^^^^^ 4^ .^l^i^it^t oa on yhtynjrt ja T . Y . L . 2 en-sekä
puolustamaan Kostonuhriksi j ^^^^^..^^^^^
joutuneita tovereita. Naisliitot käsittävät
myös tämän. Useat l"tpt
ovat jo yhtyneet Työväen Yhtenäi-syysliittoon
sekä Työväen Puolus--
tusliittoon, ei vain nimen vuoksi,
mutta toiminnan merkeissä.
Mary North.
Köyhän maanviljelijän elämä sa
on kummallista — työtön hän ei
ole koskaan, mutta rahaton ja välttämättömiä
elämäntarpeita vailla
aina. Vaikka raataa pitkiä päiviä
koko perheensä kanssa vuodesta
vuoteen, menee hänen elämänsä
aina vaan lähemmä perikatoa,
itsekään sitä huomaamatta.
Joltakin vuosia sitte täytyi ottaa
vähän lainaa, ajatellen maksaa sen
heti ensi syksjmä, mutta tulikin
huono sato, ei pystynyt maksamaan,
koetti saada 'edes koron maksettua.
Seuraavana kevännä on taas saatava
siemenet laihaan. Näin lisääntyy
velka.
"Puulia" tai renkaita, on perustettu
. vaikka mistä lajista, maan
muokkaajia on yhtynyt niihin toivossa
saada paremman hinnan tuot-tsilleen.
Onko se pelastanut? E i,
tuhat kertaa ei. Mutta vaikka näin
onkin asiat, niin sittenkin he luulevat
että ovat itse Isäntiä. Eräskin
emäntä huomautti veloista puhuttaessa,'
että maanviljelijä on oma
herransa, johon isäntä sanoi, että
ei se ainakaan syksyisin siltä näytä
— jos et aijo viedä viljaasi
komppanian säilytyslaitokseen, niin
pakon ne panee eikä ne kysy mi-muutenkln
näyttää elämä mukiin-menevältä.
Mutta itse he voivat
sanoa, kuten sanoi eräs dakotalai-nen
farmari 25 v. sitten. Vieraat
kun kiitteli talon hyvinvointia, niin
ukko tuumi: "Kait se vielä vieraan
silmään siltä näyttää, mutta housuihin
tuulee." Omituinen sana,
mutta rehellinen tunnustus köyhän
ja velkaisen maanviljelijän elämästä.
— Repekka.
Syysj-•a ••jna e• s ttaalvmi•ta•o•a•inm intaa
Nyt kun taas on ohi ulkoilmajuhlien
aika, »iin eiköhän olisi aika
alkaa varustautumaan talvitoimintaa
varten, sillä onhan taas edessämme
monia kuukautta kestävä
kylmä aika. Ajatellessa talven tuloa,
tulee mieleen, että kuinkahan
kurja talvi siitä tuleekaan. Kun
nyt jo, kesällä, on ollut tuhansia
työläisiä ilman' työtä, liiin kuinki
suureksi tämä joukko kasvaakaan
talven tullen, jolloin tavalliset ae-sonkityöt
loppuvat. Hallitus suunnittelee
hätäaputöitä, vaan ne eivät
tule työttömyyttä suurestikaan
lieventämään, sillä onhan armopa-t.
usliittoon.
Tarkempi selostus tulee 3 kuun"
raportissa, kun naisliitot ennättää
kaikki raporteerata sihteeristölle.
Huomautus yleisen C.T.N.L. kon-ventsionin
pitämisen suhteen. Älkää
missään tapauksessa ala-arvio-ka
osanottoamme siihen, ja mielipiteemme
siihen nähden ei ole toisarvoinen
asia.
• Sihteeristön puolesta,
Mary North.
uemista. Olen esittänyt näitä esiin-tymisvaikeuksia
siksi että huomaisimme
jokainen kuinka tärkeätä on
esiintymisen harjoittelu. Usein itseopiskelussa
joutuu ajattelemaan että
enhän tässä edisty. Vaan vaikka
hitaaltakin näyttää e4istymisem-me,
niin se on parempi kuin toi-metonna
oleminen. Siis, toverit, emme
saa väsyä asioiden edessä jotka
ovat meille itsellemme hyödyK-Isi
— ei siinä tarkoituksessa, etfä
ajaisimme vain omia yksilöetujam-me,
vaan kannustakoon meitä kaikissa
pyrkimyksissämme työväenluokan
etu, että voisimme vapautua tämän
porvarillisen järjestelmän kahleista
niin nais- kuin miestoveritkin.
Se lause, että nainen vaietkoon
seurakunnassa, ei pidä enää paikkaansa.
Se on vaan ollut naisen
halveksumista ja samalla edustanut
sitä puolta asiassa että nainen
on saatu syrjäytymään pois toiminnasta,
ettei hänen ajatuksensa ja
vaatimuksensa ihmisenä saisi tulla
kuuluville. Naisen pois pysyminen
työväen toiminnasta on yksi porvarillisen
järjestelmän vaikutus Ja
m se istunut meihin naisiin, toisiin
varsinkin, koko lujasti.
Viimeinen maailman sota on o-pettanut
jTnmärtämään naisenkin
/oiman luokkalilkkeen hyödyksi ja
vieläpä välttämättömäksi porvaril-
.isen järjestelmän kukistamiseksi ja
vallan valtaamiseksi työväen luo-kalle
sillä nainen äitinä on parhaiten
' tunteva sen puristuksen
minkä alaisena on työväenluokka
vuosituhannet kärsinyt ja taistellut
joidenkin harvojen hyvinvoinnin
hankkimiseksi, itse kärsien puutetta
ja lisäksi vielä porvariston vainon,
Joka kiihtymistään kiihtyy Järjestyneitä
työläisiä kohtaan.
Hakatkaa pois!
Ihme ja kumma sitä vauhtia,
millä Kaisa tulla tupsahti sisään
ja 'kirkui: 'Hakatkaa pois, hakatkaa
pois!"
— No, tyttö, ketä tässä nyt on
hakattava?-kysäsin.
— Se onkin järjestään hakattava
kaikki, mikä pahentaa, virkkoi
hän. Älkää nyt hermostuko vaikka
puhun hieman. Kävin näet kirkossa
— ajatelkaa, kirkossa. Ensi
kertaa "kaanaan maassa" ollessani!
Enkös vain hyötynyt tuolta reissulta,
. sillä itse pastori pöytänsä
takana " h o k i : "Hakatkaa pois!"
Hän sanoi: "Jos silmäsi sinut pahentaa
(miten muuten se voi pahentaa,
kuin näyttämällä tämän
kapitalistisen järjestelmän nurin-kurisuuden,
toisilla on kaikkea, toisilla
ei muuta kuin vilu ja nälkä
ja vaivainen selkä), niin hakkaa
se pois
Toverit, elämme sellaista aikaa,
että emme tiedä mikä päivä on
se jona määrätään miehemme ja
poikamme sotaan, riistäjäluokan e-tuja
puoltamaan ja taistelemaan
työläisiä vastaan Ja samalla Neuvostoliittoa
vastaan. Seuratessamme
maailman tilannetta näemme
yhä selvemmin millä kiihkolla valmistetaan
uutta maailman sotaa.
Joi-lr^/aimstukset ovat nyt monta
kertaa suuremmat kuin oli 1914.
Uusia keksintöjä on yhä keksitty,
miten vaan parhaiten voisi saada
vuotamaan työläisten veren isänmaan
uhrialttarille tilaisuuden tul.
tua. Eheiannin' ja YhdjfeValtäfn
Imperialisteilla on kiire saada omat
sisäiset ristiriidat sovituksi ja yhdessä
yhdistyneinä voimina hyökätä
Neuvostoliittoa vastaan. Suomikin,
lukuunotettuna, on valmis
hyökkäämään Neuvostoliittoa vas-taan.
Suomen porvaristo kelpaa esimerkiksi
raakuudestaan ja kidutus-tavoissaan
työläisiä kohtaan vaan
sotaan se ei yksistään koskaan k.v-
' kene, vaan yhdistyneenä' koko
maailman porvariston kanssa Suomenkin
porvaristo ky!-:-snee osaltaan
taistelemaan Neuvostollltti)a
vastaan. Työläisten verenvuodatus
ja rääkkäys onkin porvaristolle. hu-r
vljuomaa, sitä osoittaa ne raakuudet
mitä työläisiä kohtaan harjoitetaan
nykyään Suomessa.
Siis, toverit, otamme kyllä neuvon
varteen, vaan hieman järke-vämmässä
lajissa. Turha kai on
mainita joka jäsenen pois hakkaa-misyllytyksiä,
sillä emmehän me
rasvanahkaiset työläiset vihaa omaa
ruumistamme muualla kuin saunassa,
jossa hyvässä löylyssä haukkaaminen
onkin suloista kuritusta.
Miltei voi sanoa: jota hän rakastaa,
sitä hän kurittaa.
Onhan meillä paljonkin hakattavaa.
Ensiksi tuo lavertelija itse
ja kaikki hänen loisensa loiseläjät.
— Kylläpä pappi vain luki oman
tuomionsa!
Taaskin kun tulevaisuudessa vie-tämme
valistustilaisuuksia ja tietysti
pollarit ovat niitä pahentamassa,
mitäs siinä — hakataan
pois! ' .
Halkataan vain yhteisvoimin tä-*
mä koko riistojärjestelmä. Turhuuttahan
olisi noita pikku jäseniä
ruveta kolhimaan.' Iskeä vain suoraan
tuohon löyhkäävän kapitalis-mikäärmeen
päähän — sehän se
on ensin nujerrettava.
Olkaapas nyt valmiit toimimaan,
koska käskykin on tullut oikein
siunattujen seimen sisältä, ei minkään
"katu^iihottajan suusta".
Siis: "Hakatkaa pois, hakatkaa
p o i s ! " — Piikatyttö.
"Ovatko avioerot
lat aina armopaloja ja työläisten
ten tulet toimeen; el niitä liikuta 1 pitäisi se myöskin muistaa. Me em-jos
sim perheelläsi on nälkä tai ' me tarvitse mitään armosta, vaan
kylmä, ne ryöstävät lain suojassa
työsitulokset. Meillä pitäisi olla muka
olemaan sellainen laki, ettei
farmarilta saa viedä niin tarkkaan
ettei sille jää leipäalnelta vuodeksi
ja ensi kylvöä varten siementä,
mutta nämä lakipykälät ei tule kysymykseenkään
kun pankki tai muut
saamamiehet panee lakimiehen ympärille
kun jyvät on oljista saatu
erilleen. Hän vaan kysyy tryskin
käyttäjältä, että montako bushella
tuli viljaa. Saatuaan tiedon, merkkaa
sen kirjaansa ja sitten sakon
uhalla kieltää omistajan niitä käyttämästä,
ellei ole rahaa suorittaa
saamamiehiä. Tällä tavalla sovellutetaan
lakia köyhiin maanviljeli-j3ihin.
Monta katkeraa yksityistä seikkaa
olisi tälläkin alalla asiantuntijoilla
kerrottavana. Mutta eihän yksilöistä
ole kysymys, vaan kalkista köyhistä
maanviljelijöistä. Monessa
jpaikassa sitä ei vieras tai kaupun-
- kiiaihen ainäkaaa heti huomaa, kun
on tavalliset maalaisasunnot ja
me työläiset olemme ne oikeutetut
saamaan ja niiden oikeuksiemme
puolesta meidän pitää taistella. Työ-läistoverittaret,
tämä taistelu meidän
tule muistaa ja siihen kehittää
itseämme. Yksi näätä kehittämiskeinoja
on yhteistoiminta. Meidän
tulee ensin oppia ymmärtämään,
että on kaksi luokkaa, riistäjä
ja riistettävä ja että yksilönä
emme mitään saa aikaan, vaan joukkoina.
Näitä asioita opimme ymmärtämään
parhaiten yhteisissä ko-koukslssamme
ja valistustilaisuuksissamme
joissa kehittyneemmät toverit
niitä meille"selostavat. — Muutamat
toverittaret ovat minulle sanoneet:
" E i minulla ole innostusta
sellaisean, ja olen niin väsj-nyt, cn
minä jaksa niissä kokouksissa ja i l tamissa
käydä." Mutta muistaakos
toverittaret, että ei valtaluokkakaan
väsähdä, vaan se toimii yhä ripeämmin.
Päiväpäivältä , tunnemme
yhä kiristyvän kapitalismin otteen
t5'öläisten kuristamiseksi ja yksi hyvä
näyte siitä on nykyinen työt-
Esitelmä opintokerhon
kokouksessa
Työläisnaiset! Yhtyessämme tällaisiin
opintokerhoihin, uskon että
nigissä jokaisessa on herännyt hal
i i kehittää itseämme luokkatietol-s
i k s i naiseksi, sillä ei opiskeleminen
ole mitään helppoa, ja jos ei ole
h a l u a , niin ei viitsi pitkältä opis.
kelloa. Opintielle lähteneellä •henkilöllä
täytyy olla varma tiedon halu
ja vakaumus tiedon tarpeesta.
Uskon, että tämän perusteella me
olemme toimineet säännöllisesti, niin
kesällä kuin talvellakin, ja kun l u -
3mme hyviä kirjoja edelleenkin, niin
toimintamme edistyy ja tulee yhä
enemmän tarkoitustaan vastaavaksi.
Ja yksi hyvä puoli on se, että
kmt opettelemme esiintymään täll
a i s i s s a pienissä joukoissa ja harjoittelemme
edelleenkin esiintymisessä,
n i i n vaikealta kuin se en-
^in tuntuukin, niin uskallamme e-liintyä
joskus isommissakin ryhmis-sä.
Me emme saa väheksyä, vaikka
joskus kokonaan epäonnistuisimme-k
i u esityksissämme. Edelleen ou
vaan harjoiteltava ja koetettava par
a n t a a niitä heikkouksia, mitä meis-
•ä itse kussakin ilmenee.
A r k u u s on yksi ilmeinen heikkous
meissä useammassa naistoverissa
varsinkin jos joudumme toimimaan
yhdessä miestovereiden kanssa. U-sea
meistä naisten kokouksissa lausuu
jo melko vapaasti ajatuksensa
asioista, vaan kun tulee toinen ti-taisuLis,
joukkokokoukset y.m.s., niin
t u n t u u kovin vaikealta saada tulkituksi
ajatustaan ainakaan sellaisena
k u i n sen on ajatellut. Usein se-k
a n n t u u kokonaan siitä ajatuksesta
j o n k a cn valmiiksi ajatellut ja se
j o h t a a katkenneisiin lauseisiin ja
esittäjä huomaa häiritsevää kuume-
Työläisnaiset, mitä ajattelette -.1-
lanteesta missä elämme? Voimmeko
kylmästi sivuuttaa kaiken toveriem-me
kärsiessä fascistien ja ohranoiden
käsissä. — Ei meidän on tuettava
järjestyneitä työläisiä kaikkialla.
Meidän on vastustettava uutta
Sotaa, Ja Jos sota syttyy, on
meidän jokaisen tehtävä, kaikki mitä
voimme sodan muuttamiseksi
luokkasodaksi ja meidän naisten ei
ole vaiettava. Äitiyden ja ihmisyyden
nimessä on meidän vaaditava
ihmisoikeutta itsellemme ja lapsillemme
Joille olemme elämän antaneet.
Siksi meille on tärkeätä itseopiskelu,
että voimme kasvattaa
lapsemme ja johtaa ne työväenluokan
riveihin — vai onko kär-slmyksemme
ja rakkautemme niin
pieni lapsiamme kohtaan että ein-me
väUtä minkä luokan hsrväksi
heidän verensä vuotaa. Jos näin
ajattelemme, niin miksi sitten jatkamme
äitiyden raskaita kärsimyksiä.
Vaan Jos olemme tietoisia että
lapsemme uhraa elämänsä köyhälistön
hyväksi, vaikkapa sotarinta-f
nalla, niin elämämme Ja kärslmyk-
:einme ei ole mennyt hukkaan, vaan
•yömme kantaa hedehnän koko
maailman työläisten hyväksi, ja jos
-neillä on rakkaus luokkaamme kohtaan,
niin uhraamme työmme ja,
jos vaaditaan, itsemmekin työveän
/allankumouksen hyödyksi.
Näitä monia seikkoja silmällä p i täen
emme saa väheksyä itsemme
kehittämistä, vaikka se el niin hafp-pa-
asekelln menekään eteenpähi.
Opettelemme esiintymään, rohkeina
ja varmoina siitä, että asia minkä
eteen toimimme on sen arvoinen,
3ttä kannattaa uhraantua ja opiskella
siltä varalta, että jos toiset joukoistamme
viedään Joko vankilaan
tai murhataan, täytämme heidän
paikkansa, kykenevinä, rohkiäna ja
varmoina siitä, että kerran työväenluokka
voittaa. Kapitalismi on
tuomittu häviämään. Riehukoon
maailman porvaristo nyt työläisten
veressä, aika tulee Jona porvaristo
toniyys. ^Siis toverittaret, tulkaa hukkuu omaan vereensä,
n m s a s l u k u i s i n a mukaan, SJTS- ja I
t a l v i t o i m i n t a a m n i e virkistämään.
Jos väsymme, levähdämme hiukan.
Ensinnäkin otsikkoklrjoltuksesta
saa sellaisen käsityksen että: —
Avioerot ovat ehdontahtolsla.
K. S. käsittelee tätä kysymystä
tavalla, jota voi sanoa lörpöttelyksi.
Hän käy asiaan kiinni jonkinlaisella
"sairaanhoito"-tavalla (lieneekin
sairaanhoitaja?). Että kun kaulaan
tulee "paha paise," niin ei sitä saa
raakana ruveta puoskaroimaan,
vaan on haudottava "pellavasiemen
hauteella" — Ja: paise puhkeaa
"itestään" — jättämättä arpeakaan.
Myömiettäköön! Mutta . mitä avio-lilttokysymyksiin
tulee, niin en usko
"hauteisiin" enempää kuin "hieromisiinkaan"
näin vakavassa asiassa.
Avioliitot useinkin syntyvät
- ' ^ ~ —•-
rakkauden perusteella jota kumpikin
sukupuoli tuntee toistaan kohtaan
— ainakin työläisten kesken.
Kumpikin ihailee sydämensä valittua
hellin tuntein. Ja lopuksi seuraa
oman kodin perustaminen .—
vaikka kuinka pieni. — Se on r a kas
ja pyhä kummankin mielestä.
Keskinäinen rakkaus vallitsee tuo.>-
sa kodissa — niin kauan kuin kohtaa
myrskysää, joka tuon onnelh-sen
elonpurren ajaa matalikolle Ja
—murskaa. Siinä, tulee taistelu elämästä
ja kuolemasta. Rakkaus "säikähtää"
niin, että lentää tiehensä,
jättäen nuo kaksi — ehkäpä useammankin
perheen jäsenen myrskyn
käsiin. — Selitettäköön nyt tämä
pulma. Vatsa on ihmisellä elämisen
keskus, jos sinne saadaan kylliksi
polttoainetta, &3 on, ruokaa,
niin elämä on onnellista. Vaan Jos
ruoka loppuu loppuu myöskin onnellisuus.
Eikä tätä voi aiheuttaa
juorukellot enempää kuin muutkaan
puoskarit, vaan on syyt syvemmällä.
Avioeroja, jotka syntyvät jon-kim
"makeissedän" eli tädin välityksellä,
el voida ottaa vaka^fralta
kannalta. Mutta sellaiset avioliitot,
jotka olisivat onnellisia, jos olisi
leipää ja vaatetta, vaan jotka särkyvät,
ovat kapitalistisen yhteiskunnan
syy. Tulee työttömyys. Joka
on se pohjimmainen paha kodin
särk3miiselle. Lapset värjöttävät v i luissaan
Ja välissään. Vaimo huokaa
ja itkee, nähdessäänlastensa kurjuuden.
Isä tulee kotiin työnhausta
5?llaisilla terveisillä että: työtä ei
saa ostamallakaan! — Lapse:
itkevät leipää. Vaimo turvottimein
silmin tuijottaa mieheensä. Mies
on tullut ärtyiseksi, sillä nälkä takoo
lakkaamatta suolistossa. Syntyy
riitaa pienestäkin asiasta. Ja sellaisista
saa alkunsa myös erot y.m.
Ja tämä on niitä väärän järjestelmän
kukkasia.
Porvarillinen katsantokanta ehdottaa
— hissunkissun parannettavaksi
aviosuhteet. Asioiden täytyy pysyä
neljän seinän sisällä, ettei naapuri
vaan huomaisi mitään vinoa. Ja
tuollaiselle parannustavalle voi soveltua
vaikka pellavasiemen haude.
Nykyinen työttömyys, joka ulottuu
kaikkialle, synnyttää kaikenlaisia
rikoksia. Kanssaihmiseltä voidaan
ottaa henki, jos tiedetään joku
dollari olevan taskussa. Ja tuo tekijä
ei ole pohjaltansa paha. Mutta
nälkä tekee hänestä vilUn raakalaisen.
Tunne-elämälle hän saattaa
nauraa ivallisesti. Avioliiton
pyhyys on kyin kaukaista unennäköä
jonka on joskus nähnyt. Siis:
— Nälkäisen mielestä ei ole mikään
elämässä niin rakasta kuhi leipä. —
— — Saadaksemme leipää, on sen
saamisen ehtona taistelu.' On kukistettava
vanha ja väärä järjestelmä
Ja luotava tilalle uusi, joka
takaa työn ja toimeentulon niin perheille
kuin yksinäisille. Silloin, uskokaa
pois, paranee myös aviollit-tosuhteet.
Erot tulevat olemaan
harvinaisempia. Rikokset tulevat
suuresti vähenemään, kun on kylliksi
leipää ja lämmintä. Kukaan
ei saa riistää toisen työtä. Ja jokainen
on työvelvollinen elämänsä
ylläpitämiseksi. Tähän on koko
työtätekevän luokan pyrittävä yhteisin
voimin. — Moukka.
Ko. 242
Nuorisokurssikysymyksestä kes-j dis^ar,-
kusteltiin myöskin ja lopputulos j^n ilT^ ^ttä .
oh, että jätetään sihteeristön k e - ! Ja on v^.T''^^' '''''^^
hitettäväksi edustajakokouksen e h - i Cai •''''"""^ ^^i^^aaa
doilla ja ajatuksella saada koko nai=ten"vl • ' " ^ ^ a l a i o^
maata käsittävä niinkuin puolue. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1930-10-14-04