1948-01-17-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
r^uantainatan^kuunnp -SatJan n | ^ y ^ j j j , j „ g „ defflOkfaHa 61 fUrVannUf kansanime oikeuksia valvoa etujaan I TeJepiiönes: Business Office .4^'4264. lEditoraal Offjce «-4265. . SCanager O » ^ of Fmnlsh C^admns Es- ' -e££gg^ Sudbuiy,_Ogajjg. tab2i£bed Nov, 6th 1917. Authorizc-d ; Aavenislng r a t « s upon application. a» second class' tnai! by the Post TranslatJon ireeoS charge, omceDeparunent, Ottawa. Pub-j TILAUSHINNAT: Ushed thr«:e -»'eekJy: T u e s a a y s, i Carjadassä: Thursdays and Saturday^? by Vapaus ; Publishing Company Ltd., at 100-102 j Ynd;.svaii02.s.sa; St4 W.i Sudburj-. O n i . , Canada, j Su'.jrnei£a: 1 vk.$5306iiJt.$3;00 3 kk, $1.75 1 vk. $6.50 6 kk. $350 1 vk. $7.00 6 kk, $4.00 tSuömen sotilaspartio^ {joukkue ottaa osaa talvioiympialaisiin Suomen JiiSÄ.xjniStf-n Yrjo rx:;::oj / ^ i i i t ä a 11. '^z:.. vapau*(^n„;i .-a-pui V. 1947 raunan ?.olai!anjis*n JUJ1-; joiv-yk-sek.-;: vaa.-j .-i-men.o.'naar. vapau- ? Ämerikkaiaisen tiede- I miehen muistomerkki löydetty Siperiassa Heiiiinki. — Suoirjtn %tiiaspar'-o- •f.ukkufc o 'UV. St. Mor:tz:n tal'..- •'.l.rr.f)^la:<i.,n :lrr.oiif:itiin. xaai.a I/ontoo, — Ti juEsm uuti.sio:mincn :a.=sa HbW.n^iK-.i3. ^u-^aa^ar. puh'.-erj i :er--a turvaksi ja lak^iek-.: Tarn^xn} :i.ihzf'li& •i.h'Az^ Joukkueecten .-lu-j- ).uu yk-^i., upEec-::j.' yk.sr ; allupsetri ja. Huono ilon aihe Kajjin c:t'i:;[>uu:<:iia :l!n<-.scyva en;inc-n työvaenlehti Raivaaja, juka 'yovaenUjkr cf.n ..a--, »--a ja \h enajs)yde^sä näkee nyt pelkkaa synkkyyttä Ja :o;voiioinu'u;ia. on A'.;hdoinkxn löytänyt '"suuren alun'-' j a uuden lOivon-Vunveniaanan-ajna julkaiäemassaan pitkässä.toimi- Jokainen ka.'.:tt.aa, rnika '•^n rau-j -^E-uhan-op.rn.uk.'t-n a'-.^:^^ no'ja-t-hansiopimuksen -ulkopol:,iiJnen•. .-nerr i ^ t i n i i n e n ei nunoilen oif^ vaja. vf'I vo;- kitys Sehän .ntiaanttfclee maan suh-j Nf-uvo«.toIi!iV>a ja mu;ta Yhajs-teet entrijxn ','iholI:.sval:oib:n jaj ::.nc-.jf.a Karj.;f-.ky.n::a-, vaan erinc-n-. -.el;or.uk.eaime sodan .seoraav^en j '<a:kkea o-r.aa kansaa.-nrne kohiaan suoritukÄe.s.sa- Se avaa h-sak.^i maai- Jemme mahdollLsuuden tasä-arvoLse-na jäsenenä osalhivua kamjainvali- ; :si vani.rri.fc'-Ta, joiden cn kuu'ut- .,va v£kina:.s;jn joukkoihin, kuten.eri a d-!. -.Hx. (' k ipa.iJiaar.noi m a ä - uutisen • mukaa.--; C/ii joukko venäläisiä tjedemi6h:a•. loyjanyt. mui-stome.-»:::). joka on ajkoinatn pystjteity a.T.erijf-kalaiselle efi Long-ni.'n:selle lutkimus-matkailJjal.' e. joka 11 tovt^nn.sa kera menehtyi Lenarjoen sui.'5LO£.sa-pohj''jts-- Slpenassa -.1831.- . Mu'i:icmer.ck;. puinen ruiu, oi: !•.=. MHen YMysvaflat fodelisesfi "auttaa" nälästä kärsiviä Eurooppaa Xyhennelroä new yorkilaisen ^^Xew' r:ayvtäenA3ierikaa kontrollia £ij<i- Bepublicin" julkaisem»Bia Victor .saosa.^sa Euroopan k a u p a t a • : Perlon ja David Bamse*-n kirjoi-; Ohjelman p ä ä o s a n — : r u o > a ' ^^ tuksesta. , ran, polttoaineiden j a lannoikt.ä VaIt!Q.nh:8er:Marjhallin ehdotuksen, mukal^e.it: 16 Euroopan valtaa laheiiäminen — muodostaa Vhrfji; vaUain myönnytykset. Ta:a apja mi: \ . u - r j i ' i ; j ' . "1 }Ur]V:>Uih'n .;n:i.-ä.!)' cr(j'ii -fiv • ' 1! täiJiiifi Kaiis;jt:u-,äJ!.".r}!. •.i?h;i)l<J5 ^UU.MJjIirl.ll.riii' .-1 taimr» f "r< J u-r. « K i on ^<aH,i 11,1 M . l i ' . - - • ' k<-lt.i h . i j i / . i ! i' n I ij r . Holinnni--..! j . i i M <-V K ; i j k f n Saiiian •</ii'('-. l i o n OT I ii)'>r Jh lUt-M.i f » l . i; vf>ut»»a i 'L'u-i kansainvälinen i\o :\r!'.yia;v sii. Kerrottuaan, että ammatti-r r - i r N J on V niiJjoonaa ja.senlä.:65 maiassa, ja .\- .''^'^K^^ erillään Ra;vaaja .selittää, eitä " i l . / ' . I i i i . ^ Cdrey on tehnyt yrityksen i( M- u-n r.v en hajottamiseksi Mariin.^. kun.>ainvi>I:.Hen työväenliikkeen hajoil- ' ' , . 1 . . '.m inuiti erikoisen ilahduttavaa - 1 l i L . ' / n 'u ,hdu . lähM Ranskan uniolii- .rt -,!n-;;nij;);ncn liike on k;!ynni.s.sä Belgiassa,' urui--.,-!. -Ai.ii-.-hallin .•;iji.innitelman hyväksi.', r < V , - .M l i i . - i i 'h' 1 in '• \«r.ericin F^edera-arhi;..-; nu'rkn.-t.v;ff ^uurta moraalista ..Sg.naoin ;on. y.nri.Tiärrettäyii '..s^: rau-hah.^ opimuksen.- a r J k l a . joka, vei.•,'oit-- taa . .maatamrne; edelleen ./.unrnoiita-ieen yhteistyöhön. Ta-ija rauhansop:- ? rna an .vaIirauhan;op;n:u>::-:es.<-:a ."naari-muksen ulkopoliittinen.puoli ei aina--; telJyn .suhiauturni.?en niihin hehklloi- • ka-in julkLsuudessa herata .. en.T;ieli-J i<;n, joika. .s-xlan . aikana • joutuivat : ;yytta. Naitä .sodan .«eurauk.sia pide-, vamotuik.si yhdisiyneiden Kan,?akun- !.aanluonno.?taan lankeavina .ja ai-, tien •hyvak.si «uoriit2.man-ia loirnin-i noastian .selvät re.van.sh;n, s-o. u u - n a n i a i n u t a kohtaan osoittamansa i d e n . .sodan het.sojat levittävät joko ; . m y ö t ä t u n n o n ; vuok,=j. Sodan aikana-' : .':elve.mmm tai peitetymmm ;-asiu.s- han- meilla leimalliin • rikoUi.sek.si ei vain sitä toimintaa, jota tändä artiklE Stioranairse-sti tarkoittaa; yaan-ylc.sinpä kaikkia rauhaa : ja sodan.pikaista! Ip-pet ta .mistä vaa tineet piirit' j outuivat vämotöimerip.iteiden tähtäimek.si,: L o - pull:'.sen rauhansdpimuksen •.seifse-/ u'.at.-.Ko.<.'., partior. varusteiden y n - i --.menkan vuorella aivan vuoren hu:- -vpa-no on nur. tiO ;viIoa ja hirhdet- pulla .lahslla^siia paikkaa, missa-.a.me-rikkalai- sen ariitnkan tut.-cimasretki-kynn. an •, l-l- jäsentä' .kuoli n ä l k ä ä n / 67 e-:;;-: wi.me -yyskuassa yhteisen el- s;av:en maiden taytjy .sijoiicaa o-aaj va on .2.::--.'i0 .<m: .T,.m.'nunia tapah-- i 150 m eta.'-;.-yaes<a oJ-",!:n 30 cm T>;.m- tiai.siin ilmapalloihin. vuotta .sitten. -, ytysohjelmaii yhdysvailDillo. Eu-roop3 n avustusohj.glman: 13rkoitukse-rahaan. sa min. paljon miiä he täiä apua .saavat. Nämä : sjjortukset <a Ixz/oti kohottaa länsi-Euroopan :uo-j..järjestettävä siten, j a käytettävä-vaja tanto ja palauttaa—osapuilleen.' sotaa! .seUaisiin tarkoituksun, mitkä Yhdys; - i vallat • hyväksyy. Suuret. su-mmat fci tushenkea naita rauhansopimuksen-velvoituksia j a .seuraamuk.sia vastaan. -.SellaLsetrauhan vastu-stajat ovat suh- • teellLsen helposti tode"tav.E.s3 ja: 'palj3stettavis-a .Kansamme-vakava.s-sa enemm:stos.sa on vakiintunut .se-etevä m myys apitälisAiiin /errattuna [>s v;ih.-'n Innemmin. . .Vmhiattiuhioiden- maail> manljifto '.•;» «inncl:.-.! r,ihvin astr vielä pysynyt hajoiltamatta. Totta, euä V!i'h-V ili en h )il't.st'va; p'irit ovat käyttäneet miljoonia dolla-reira .\'i!mal!iuniijiden niaailmanliilon hajoittamisen hyväksi, mutta ni'. eivät ole tahan menne,s.sä vielä siinä onnistuneet. Eivät sittenkään vaikka CIO:n huippujohto on alentunut lä.ssä yhteydessä \Vall i käsitys, että juuri - naiden velvoitusT ten: t ä y t t ä m i n e n ja hyvien, vilpitto-, ; mien, todella ystavalh.sten .suhteiden ! k e h i t t ä m i n e n niita valtioita kohtaan,: i joiden karLssa maamme oh -sodassa,; •ennenkaikkea Neuvostoliittoon, takaa : parhaalla mahdollisella-tavalla rau-han ja menestyksen kansallemme. .: I Paljon .suurempia ovat ne epa-sel-• jvyydet, jotka vallitsevat lopulhsen //rauhansopimuksen sisapoliittisnn v c l - Lokakuun vallankumoulcsen 30_ i vuoti.spaivkn johdosta k i r j eitti Karjalaki-Suomalaisen N e u vosto- : tasavallan paamies, huomatuin suomalainen kommunisti, O. .iV.?.vat.icaten tunne tu3. rauhallista kniUista edisty.sta. Sosialistinen ta-. . i'us kehittyy laajojen, käytannollises-; |-.r, rajovttamatto.mien sisäisten. mark- V. -k^noiden pohjalla. Kapitahsti.set y h - edeltänyt elints.so, seka k e h i t t ä ä huo matiava kauppabalanssi. . . -alunperin . Yhdysvallat esitti. .Marshallin suunnitelman- yksinomaan eu-roopp2lai. sek.si yritykseksi, mi-ssa Y h dysvallat vie myötämielistä - .sivustakatsojan osaa, joka antaa tarvitia.aa apua. mutta pysyttelee tarkoituk-selh-eri .maiden rahaa tulee .Amerikan koji. trolhin ja .se antaa: Wäshinetöniit; ratkaisevan vaikutusvallan o-aiiistu. vrcn maiden talouselämään. Saadak-seen apua jokaisen ©.sallij. tuvan maan . t ä y t yy ..suostua s:ihen_ e t t ä . ne seuraavat Amerikan periast. sesti sivussa ohjelman laatirai-sessa, } teita yaluutan vakiinnuttamLs&s.sa, ji mannessa artiklassa lupaamme .saattaa paatoksen, ja. olemaan vastai.suu-de. s.s.T - r y h t y m ä t t ä -toimenniteisnn • tai .-aattimaan voimaan lakeja, jotka, o-va- t rlstiTiid3.s.;a nr.den. tarkoitu.spe-! rien-k-n".sa.- joita edellämainittu Y h - ; di-tvneiden Kansakuntien soda.ssa c-dustama- suunta- edellyttää.. .... Sen vuok.si .on perusteiltaan, .vaar i n ja - rauhansopimuksen -vastaj-sta yrittaa diskriminoida, so. saattaa l a - Kuusinen Moskovan Novoje Vrem- I-vmät tavoittelevat, anasfettuaan k ä - jassa tilannelfatsauksen, josta lai-|.^:;n.sä ahtaiden sisäisten menekki-naammesen kohdan missä kasitel- ^markkinoiden monopolivalvonnan Ullaan .sosialistisen, tuotantotavan .',Koi.sia markkinoita, mutta ahneudel-etcvamm. vytta kapitalismiin, v e r - i h i j ^ n ne kaventavat yhä enem-mäh perattuna, .jfu.staansa mm omas.sa maassaan kuin muissakin maissa: , - K a i k e n -tämän ,huoirnioonottaeh;'c ••:< 1.5 ihme, •• e t t ä • kapitälistinerij/.järjes-ii^ lmä on. toisen maailmansodan jälkeen yhä kärjistyvän .yjei.sen kriisin .-.Sosiahstisen tuotantotavan eteväm-j i'.ayy.s kap^talisti.seeiv verrattuna ilmeni ^^ammastvttavan voimakkaasti jo ;. .Neuvostoliiton ensimmäisen viisivuo-xvsuunnitelm. en aikana.. K a i k k i por-roihdei-ssä samaan aikaan kun sösialis-vöituksun nähden. .Muistamme; e t t ä | kien ulkopuolelle nata kansamme a i - mm. Panisin rauhankonferen-ssin ai- j neksia, joidc-n pyrkimyksenä on • l u r - • i i i i / • .silloir uhkaa . e ' ' liikkee wmm§i': m :Jokatapaiik.scs.sa Raivaajan sietiiäpanna merkille, että jos YhdysvaUain:ty(3väcnliike hyväksyy -Aminattiunioiden maailmanliiton hajöiltami-sen; jos A'hdysvaltain työväenliike vaikenee edelleenkin Kreikan työväenliikettä uhkaavan kuo-iemantuomiolain suhteen, ja jo.sYhdy.svaltain työväenliike Marshallin suunnitelman nimi.s.sä hyväksyy Ranskan ja muiden maiden työväenliikkeiden hajoiluksen, niin ennemmin tai myöhemmin Yhdysvaltain työväenliike .menettää oman vapautensa. pr l \ ' . turmiok.si, YI | / , ..-^ ' saa yhtenäisyytensä ja laistcliivalmi SrJ-u..".'? • " • t n r i i i f iil-cT-, , Huolimatta lainkaan siitä ticiiiäkö se sitä tai ei Raivaaja iloitseV intoilee -asioista; jotka voivat muutan>an lyhyen vuoden aikana koitua sen omaksi turmioksi, jos ei Yhdysvaltain ja maailman työväki iitensa avulla uhkaavaa vaaraa; torjutuksi.. p':v':,V-'';^,-;"-'^-<T«, 7 'j^: ' ' '••. - Tois( Tervehdittävä ilmiö . i ^^^^^ K i».<astoon liittyi viime .sunnuntaina 32 uutta jäsentä. Tämä sellaisenaan on hyvä ja ilahduL:ava luuinen. Silla rakentamalla tj'otatekevien ; 'i :yhtenäis>Tr'ttä kannattavia järjestöjä, kuten C'SJ:ä me autamme par- . ' :haalla mahdollisella: tavalla..niaanniiestemme yhteisiä ja yksityisiä pyrkimyksiä. c "I' Mutta tämän lisäksi mainitun kokouksen yhteydessä saatiin to- . - I j / deta eräs. toinenkin hyvin miellyttävä seikka: Huomattava määrä nyt ' '^i • J • osastoon liittyneistä uusista jiisenistä oli tässä maassa ^^s^^ / nuorisoa. Tämä sellaisenaan palauttaa mieliin viime syksynä pidetyn i v i i . CSJ:n 16.'edustajakokouksen nuorisoky.syniystä käsittelevän päätök-mm: Toiselta puolen CSJloivooy että mahdollisimman : laajat nuorisojoukot liittyisivät välittöniasti Järjestömme aktiivisiksi jäseniksi, urheiluseuroistaan ja' kltibeiistaanluo-^^^^^^^^^^^;^. pumatta. Siten tehdessään he voivat niyönteisestv vtaa useita sellaisia asioita, niitka ovat yhteisiä hiiiirmeidän; fv;- järjestöllemme, kuin SC-AUL:]le ia muille yhdistyksillemme- :Siten nuorisomme valmistuisr: aktiivisellaXtavaUä yastaan-j j . (jttamaan omiin kasiinsa ne omaisuudet j a laitoksetyj luonnonlakien mukaan sille lähitulevaisuudessa kuuluvat, ja jbtka; me sille Irimpvniästi. suomme;: Nuoriso.n liittyminen laajemmassa mittakaavassa GSJ:n jäsenyyteen-takaisi; jiij^^ sen. että Järjestömme toiminta ja.laitokset palvelisivat muuttuneissa olosuhteissa nyt ja aina demokraattisten maanmies- . temme enemmistön tarpeita ja pyrkimyksiä. Tämä edus-täjakokous vetoaa erikoisesti: jo: varttuneempaan nuorisoon ^ ^ ,. ,^ ja;; kehoittaa; sita ylläesitetyssä.-' mielessä- liittymään Järjes- ^ •: \ tömme jäsenyyteen. Kielivaikeudet eivät siinä ole esteenä, ''•. y ' ^allä mikään ei estä nuoria kävitämästä kokouksissa ia muu-i4 l' ~ ' alla sitä kieltä, mikä on heille helpointa,'- ^ 1,' ,, • ' " : ir ' tömyys. joka aiheuttaa ennen; pitkään swälle ulottuvia muutoksia I ' järjestössämme. Mutta juuri .«iksi kun emme halua olla paikal-sen aiheuttamien muutos-: •inihen/GSJ: aphenifiieii jäseiiteh};^ ää järjestö niin voimakkaana ja tehdä, nuorisolle .mahdollisimman ässa maäirässä^^e vansinaiset poliittiset ; artiklat lainkaan tarpeellisia. Varsin moni.ssa plireLssä oltiin — ja ollaan, kennen t ä n ä k i n pai vana — sita mieltä, • e t tä voimas.sa olevat ja entisiltä .,vuo.si-kymmen: lta, jopa vuosisadoiltakin pe-.; rlytyneet lakimme ovat r i i t t ä v ä n ä t a keena seka. demokratialle että., rauhanpolitiikalle. Etta nain ei ole .a.si-anlaita... siitä ovat kokemukset parhaana todistuksena.; . Pelkkä muodollinen demokratia e» ole turvannut k-an.sallemme .mahaolli-suuksia ja- oikeuk-sia valvoa lodelU-sia etujaan ja mahdollisuuksia saada tahtoaan fcoteutetuk-si.; On oleellinen ero H i t l e r i n hyvdk-syman ja .suvaitseman . "demokratian'.', sen, naennai-sen ja muodollisen oIema.ssaolon ja todellisen, sLsallöltaan kansan etua ja. tahtoa- kuvastavan demokratian valilla. • Toinen; maailmansota eroaa en.sim-mäisesta maailmansodasta ja:-u-seim-mistä muistakin sodusta sima, että. se ei ollut valnsotaa en valtakunaen välilläi vaan nimenomaan sotaa^edis-; tyksen j a taantumuksen, .demokratian j a fasismin - välillä.. EdeUisen voitto.' jälkimmäisestä.ei .sus.voinut meikita -muuta kuin ,etta demokratian; periaatteet j a k ä y t ä n t ö saavat, sijaa, siellä,' missä fasismi ja sen sukulaisilmiot • joutuivat sodassa tappiolle. ; Sod.3n loppuseuräukset. eivat ..sen- vuoksi e-hää sisältyneetkään pelkkiin, rajansiirtoihin ja korvauksiin ,vaan ennenkaikkea muutoksun niiden kansojen sisäisissä olosuh.ei.s5a, jotka olivat sodassa fasi mm eli natsi:=min puolella.- Nämä muutokset oy.^.t par-, ha aia takeena.siitä, etta entinen poli-tTikkäTa sen seuraukset. eivat,. ena^a saa uudistua näissä.;, kyseenaolevissa maussa. Näiri on ymmärrettävissä..sc,v etta nykyisessä rauhansopimuksissa ; on myös poliittisia ja nimenomaan sibär poliittisia määräyksiä. Ko.ska. ne t ä h t ä ä v ä t demokratian, kansanvallan vahvistumiseen, ne:ervat millaan ta- \6.n ole ristinida sa kan-ojen itsemääräämisoikeuden, - .vapauden ; ja riippumattomuuden, . / p e r i ä - n t t c i s i i n/ Päinvastoin, ne tarkoittavat juuii s i tä, että tämä . vapaus, riippumatto-muu. s j a itsemääräämisoikeus lopiil-takm muuttuvat todellusuudeksi • M i t ä Suomen rauhansopimukseen: pohittiset artiklat itse asiassa sisält ä v ä t ? K u n kuudennessa artikla-^.sa vahvistetaan-ne ihmisoikeudet, se po. liittinen j a uskonnollinen vapaus, jo-, ka Itse asiassa jo tavallaan sisältyy perustuslakiimme; mm , seuraa-. vat. seitsemäs, kahdeksas-ja:yhdeksäs: artikla määrittelevät tämän vapauden sisällön ja — jos n i i n tahdomme :teen.Ne.uvosioliiton kans.sa-ja j a , h ä v i t t ä ä maastamme juurineen seka f a sismi etta sen puolastammen. -Eräänlaista uusfasi.smia. on; se., et- Su-fciin pan\'kiir-en a^ian ajajaksi yhdessä .-VFLtn huippujohdon | koina maa.s.samme käytiin ke.kustc-; v^ta maallemme pysv Vd nuha, paas- : V.- . • .--; •; lua .siltä • ovatko. rauharLsopimuk.sen | tri lopulliseen ja kt'.;tavaan y-stavyy- Ranskassa sen sijaan .saatiin toimeksi jonkinlainen pikkuhajaan- . nus Blumin ja Jouhau.xin avulla. IMutla kannattaako siitä kenenkään iloita? ; Tässä on .joitakin ylei.sesti tunnettuja tosiseikkoja.; Yhdysvaltalainen pankkiiri John FosterDulles, joka tunnetaan myös sak- .»alaisten suurliikkeiden lakirniehena, neuvotteli joulukuun alkupuolella mr, Jouhau.xin kan.ssa I?arisi.s.sa. .Sita ennen mr;Dulles oli kuitenkin neuvotellut ..'•hevosella .ratsastavan" kenraali de Gaullen ja entisen vichylaisen miljonecrin" Robert .Schumanin, sekä sosialistiksi tekeytyvän petturin Leon Blumin :kan.ssa. Mitä Wall Streetin edustaja mr. Dulles sanoi Ranskan entiselle uniojohtajalle Jouhauxille siitä ei m e i l l ä ole tietoa, mutia viimeksimainitun hajoitustyiistä päätellen Jouhau.x on hyvin ymmärtänyt sen roolin, minkä /.yäfn«ä/ ovat hänen vietaväk.seen antaneet. Mitähän iloitsemi.sen aihetta on Raivaajalla siinä kun ranskalaiset ja yhdysvaltalaiset kapitalistit saivat yhteisvoimin hajaannuksen, tosin pienen ja vain hetkelli-senhajaannukseny mutta kuitenkin hajaannuksen, Ran.skan unionistise.s.sa liikkces.sä? Ja jos Raivaaja nä-ilon aihetta Ranskan unionisti.sen' liikkeen hajaannuksessa, niin .silloin sen täytyy;iloita siitäkin, kun .Kreikan jokaista lakkolaista (Yhdysvaltain armosta) hirttotuomio, sillä siihen työväenliikkeen voimien hajoittaminen .fasismin .nousun uhatessa Ranskassa tähtää. värillisen lehdistön ennustukset valtavien stalinilaisten viisivuoti-säuunni-tiimien "mahdottomuudesta'" romah-, tivat. • Samalla menivät myttyyn i m - periahstien so.s.'a2idemokraattisten a-piirien toiveet siita, etta'monopoliyh-t. vm-at kykenisivät luomaan kapitalistisen anarkian tilalle lujan j a yhtenai. •st-n •'järjestyneen kapitalismin". M i - .tayntetaan uudelleen heratiaa hen- t ä ä n .sellaista ei .syntynyt. Päinvastoin, kun .sodan.aikaista :Neuvo.^toval.sta j a , ^jka -.ajoittain .toistuvat talouspulat rauhanpohtiikälle vihamieh.'Jtii hen- ; i-apilalistlsessa m.aailmassa ovat käy-kea ja kaytantoa. ~ :~ ~ . . - neel yha tuhoi.sammik.si, j a n ä m ä on- E i h ä n ole m i k ä ä n .salaisuu.'!! se. että- nettomuudet uusiutuvat -yha useam-" nämä '^ödan aikai.^.et j a :niihin ver- ni.n.. Joukkotyöttömyydestä on tullut rattavat pyrkimykset ovat;- saaneet kehittyneimmissä k a p i.t.a 11 stisissa i i l m ä u k s e a s a l a a j a l u o n t o i - s i n a - ' s a l a i l i t - maissa krponillinen ilmiö. ."Tuotantotöinä J a mielenosoH.u.k.=-ina valtioni- koneiston jatkuva, alikuormitus pn mc nykyista kunnioitetun pre.idpnt- i-c>hasti o.^^oittanut, etta kapitalismi ei timme nimen ympärille kiteytynyttä cnaa kykene k e h i t t ä m ä ä n eteenpäin .suuntausta vastaan tuotantovoimia eika edes k ä y t t ä m ä än . •. •N. i-i den • lopetta- m- i;n e•n e•i :•- o. 1l e ••v .a„m..^ entisiäkään-. kunniavelkamme f äsisinin voittajia kolitaan,- vaan oman. kansamme .turvallisen, rauhanomaisen -olemai-isaolon vaatima nienettejlycapa. • K u l l t ä h ä n kaikkeen Uitamme vielä yhdeksännen artiklan, jossa sitoudumme .saattamaan aotan.kolliset. ser.; kä kaikki r a u h a a . j ä ihmisyyttä .vas-; t a ä h r i k o k s i ä tehneet .edosVarstuiLseer.- olcmme käyneet, lävitse kaikki varsinaiset poliittiset- artiklat. Ne :vasta.. . Vat täysin kaikkea demokratian .periaatteita ja niiden; toteuttaminen: on, klinniä-asiamme. Sillä-. .tcidistamme, etta todella olemme se sui-lysvaUio j ä kansanvaltainen valtio, jollaisesta:: haluamme kayda ja jollaisena an-^ saitsemmc.koko. edi.styksellisen •maa-'' ilman arvonannon.; . E l ole epäily.stakaan snta, etteikö ehdoton- enemmistö-kp.nnata j u u r i ta- : m ä n suuntaista sisapohtnkkaa. K a i - ki-sa- kansalaispiireissä on; n n l ä , - j o t ka t-\man tajuavat, joskm toisaalta meidän on todettava, etta kaikissa ; kän-sahluöki.s-sa on joko harhaan, johdettuja yksiioita tai pmejd, jotka eivat tata käsitä eivatka halua noudattaa Varsinainen k i i i s a ,sen tyotaicke- -..it äinek et .tyo\a"-to, maanviljcli lavaeston työteliäs ja rauhaa rakastava peiu^^osa ja s i \ utyneiston cd s-fyksellisinaines on varmasti mukan.- kaike-sa. miku tahtaa rauhansop' mukien vilpittömään toteuttamiseen : Sen vuoksi ei ole epäilystäkään SIIT td, etteiko rauhanpolitiikka ja kansanvaltainen suuntaus ole; pysyvä ja sailyva. Se vaatii taistelua, tinkimat-tomjjtta ja vilpitöntä mieltä, mutta kaikessa sima kanaamme varmasti puolustaa paikkaansa ,: maailman kaikkien edistyksellisten kansojen rinnalla Tj-otehaisyys ja ichellisyys. jota dn äiha pidetty , kansamme. parhaini - pina ominaisuuksina on- takeena siita, e i t ä selviydymme- myös taloudellisis: l a velvöituksistamme. Olemme.jo t.a- Eraat kapitalismin temppelit: naii-v; t palvojat ovat ihmetelleet: mistä amu./johtuu. mik.si; vanhojen teolli- •iiusmaiden .suurimmat trustit j a kon- -srnit eivat kykene k e h i t t ä m ä ä n tuo- -ntoa niinkuin .-'ivasta rakennetut -reiivostoliiton tuotantolaitokset? Ka.; -'--itahstisten trustien ja;-konsernien . i-Vcimiehet kohauttavat varmaan nain vaiiveja kysymyksiä. kuullessaan h a l - • ksien olkapäitään: "Mitä varten me kehittäisimme .. tuotantoa? Se ci olc m e i d ä n etujemme mukaista: Me teemme r a haa .emmekä harrasta tulevaisuuden yhteiskunnan : rakentamista. ° Meitä- kiinnostaa vain tuotteiden- Jijntojen kuhottumincn, vioittojem-mc lisääminen, eikä sitä suinkaan saada aikaan tuotantoa laajentar . maila vaan sita supistamalla..." • Oman -päämääränsä näkökannalta Icapitalististen monopolien päämiehet tnien: yhteiskunta, kasvaa, ripeästi^ ja •kukoistaa.,•;- , SUU.N-VETELMATALOU.S Neuvostoliiton suunnitelmatalouden .•-•simerkilla on nykyi.sin tunnetusti o l lut tavattoman; suun uudistava vaikutus useiden muiden Euroopan maiden talouteen, i. K a i k k i uuden demokratian maat i t a - j-a kaakkois Euroopassa ovat alkaneet suuremmassa täi: nienemmassa" määrässä s o v e.l-t a a sMunnitelmallisen lalouspohtukan menetelmiä sikah kmn se on ollut^mah-dollista nussa A-allitsevissa olosuhteissa. Arvokas, kokemus.nayttaa JO. etta' namamaat voivat alottamaansa työt ä johdonmukaisesti jatkamalla saa.- vuttaa erinomai.sia tulok-sia. A i v a n . t o i s i n . ön asia Englannis.sa ja^ Kanskassa.- H a l l i t u s p u o l u e i d e n l a. bounstien ja- sosialistien keskuude.ssa on siellä puhuttu-.;paljonkm suunni-: telmataloudesta. Mutta, losia-siassa siellä ei. ole saatu aikaan m i t ä ä n suunnitelmallisuutta eikä, mitaan huojen^; n u s t ä ' raskaaseen taloudelliseen ase-:, maan. . Pikemmmkin pamvästoin. Mistä .se.johtuu?.; Ilmeisesti snta^etta .siellä, on pantu pukki kaalimaan vartijaksi. Saadessaan heilua aivan Vapaasti kaalimaalla toimii pukki oman "suunnitelmansa" mukaan.. N i i n tekee myös kapita. l'sti, varsinkin suurkapitalisti.. ; V i is han valittaa '^yhteiskunnan eduista. Han rosvoaa työläisiä, rosvoaa, kan-; saäi Jä siellä 'missa se on mahdollista, .rosvoaa kumppaneitaankin. Jokaises-- sa maassa, missa hänellä; suurkapitalistilla on tosiasjallinen;.Vältä kasis-.; saan» missa ministerit ovat hänelle kuuliaisia* siellä asiat johtavat kiert ä m ä t t ä . tuhoisaan talouskriisiin, laajojen, jo'akkojen jatkuvaan kurjistu-^ .m's;;en ja kaikenlaiseen loismaisuudeu Täm.ä pinnallinen hyväntekeväisyys kohtai.?! p i a n -^.menkan ohjelman tor dellLsuuden. Yhdysv^ltain.^ edustajat sekaantuivat avoime-sti kuudentoista .maan'Pariisin.konferenssiin; j a . C E E - C-ii tCom-mittec of-European Eco,r nomlc Co-operationJ joutui uudel- • lee.n kirjoittamaan alkuperäisen raportin. Tarvittava summa vähennettiin S23 miljardista S22 miljardiin, ja raporttiin lisattnn koko ..sarja "ehtoja v koskien pääasiassa apua pyytävän maan finanssiasioita. . Tätä -setirasi suurbisneksen j a turLS-timatkalla olleiden kongressimiesten ehdotukset, että .^menkan on tiukast i kohtrolloitav&- Euroopan elvytysohjelmaa. VäHaikai.sen avun laissa on monta -näistä kontrollmiaariteimLsta, mutta _;presidenttiTrumanin kongres- -ille l ä h e i t ä m ä Marshallin .suunnitelma menee paljon kauemmaksi.. ..Sen perusteella iulee ..ulkopuohsta; se-kaantumiäta Euroopan sisäisiin taloudellisiin ä.sioihin' siina mittakaavassa j a .määrissä, ettei sita. ole koskaan ennen tapahtunut, paitsi. miehitys-maan toimesta, vallatun maan -suhteen:- .Tässä; on joitakin peruskon-trolleja-, mitkä'.-on sisällytetty ehdotettuun taloudöUiseGn yhteistoimintalakiin (Marshallin suunnitelmaan):. Sen sijaan; etta Euroopan; yhteistä elvytysohjelmaa kontrolloisi siihen osallistuvien, maiden oma . j ä r j e s t ö, (Yhdysvaltain kongre-ssille esitetty) ehdotus laikisi edellyttää, erillista so-pimiista kunkin apua pyytävän maan ja Yhdysvaltain välillä,; seka Amerikan ylivalvojan nimittämistä, jonka täytyy; vahvistaa kaikki viennit :eri.: maihin -ja k a i k k i suunnitelmat .siten • 'etenkin ovat oikeassa- Mutta h e i d ä n . kasvuun. o a a n i a a r a n s ä on kansanvastamen ja ; • Mi.ssa taas työtätekevästä kansasta .yhteis.kunnan etujen kanssa jyrkästi ! on tullut maan todsllinen isanta ja ristiriidassa.. . . j kansanvalta yhteis-kunnan etuja paat- •••• Samaan, aikaan kun Neuvostoliiton;Uavasti puolustaessaan;, tekee lopun talous pyrkn alituisesti alentamaan • monopolipaäoman mahdista," siellä .'imtöja ja; kehutamaan mahdollisim- j asiat luistavat. : • man paljon tuotantovoimia, k a p i t a l i s . j Vaikuttavin ilmaus; Neuvostoliiton r.',set monopolit; jotka pyrkivät säilyt;! sosialistisen j ä r j e s t e l m ä n etevammyy- .;;maän korkeat hinnat, eivät ainoas-jdesta on kenties Neuvostoliiton, lyö-, '.--an supista tuotannon maaraa, vaan-;atokcv;en innostus. tvossaaniSosialis-p. avittavatkin -tarpeettomia" tuotan^-: | tinen kilpailu• j a stahanovilainen l i i -, /olaitoksia; ja, monasti jopa suuren-ike. - -iaaran valmiita tuotteitakin. ,Sosia.- J Yrittäkääpä saada aikaan;'työimios-; listinen. talous .kayttaa hyväkseen 1 tusta minka tahansa- porvarillisen.de-vaikkia m a h d o l l i s i a teknillisiä paran- jniolcratian tai .fasistisen maan työ-; ciuksiä; . kapitalistiset monopolit jarr • läisjoukoissa! Siita ei tule mitään. Englannissa labour-johtajat kehoitta-vat ' alituisesti tyolaisia - urotekoilnn työssään. , M u t t a - m i k ä : kannustin voi- •sikaan pakottaa työläisen, orjatyöeh-tojen alaisena Jä. e p ä v a r m a n a hup-mise. sta päivästä -innostuksella, koyr r=st ä m ä ä n selkänsä kapitahstm: nkas- :tuttämiseksl tai hyodyttaakseen porr värillistä ;:valtiota, joka ei huolehdi työläisten, vaan ikapitalistien h y y m^ voinnista? • Sellaista kannustinta ei' ole eika, voi olla. - -• : - - Toisin on asia-NeuVostohitossa. Siel-v^: on jokaiselle .kansalaiselle taattu oikeus tyohon ja .jokainen, ansaitsee työn mukaan. -. Siellä kaikki työtätekevät, tietävät, ett-eivät he. tee; työtä rnstajien ja .loiselajien hyväksi, vaan omaksi hyväkseen j a sosialistisen, y h teiskuntansa hyväksi. .He tietavat myöskin, etta;neuvostovaltio huolehtii • h e i s t ä ^ l i t u i s e s t i . Tuotannon, kehitys »-.ipahtuu; Neuvostoliitossa rinnan työ-, tatekevien elintason järjestelmällisen, nousun kans.sa.- Tasta . yhteiskunnallisesta maaper ä s t ä on luonnonvoimaisesti kasvanut ja- kasvaa: alituisesti uudelleen työtätekevien arvokas moraalinen.pyrkimys urotöihin, jotka hamrrfässtytttävät koko maailmaa. Niinkuin toveri Stalin c n sanonut, tyosta on tullut kunnian; maineen, .uljuuden ja sankaruuden asiä vaihtamisessa, tullLsaadoksLSsa j a iii. komaakaupan .kontrollissa. Yhdys-valtain omak-suma kanta neuvoUe-lULSsa en maiden ja.kansamt-ahsten kauppajärjestöjen kanssa viittaavat, että^ Amerikan painostuksen koKo voimaa käytetään; perusteollisuuKsien kan'=alliÄiämista-vastaan ja sellaisien esteiden poistamiseksi, miUa rajoitetaan • e i - v a l t t a m a t t ö m i e n . tavaraic tuontia. • , .: .. ., Ylivalvojaedi.staa-taman ohjelman varoilla strategisten-materiaalien tuotantoa,-' joita. Yhdysvallat; haluaa saa-da varastoihm-sa. On epäilyttävää ovatko osaUistuvat maat sellaisessa asemassa etta voisivat kieltäytyä siit ä kun ylivalvoja vaalii., etta nudes • t ä y t yy l i s ä t ä strategusten malenaahen tuotantoa. Samalla kun Yhdy.sval. lat- maksaa naista .materiaaleista. la-kiehdotuksen tämä kohta tarkoittaa, e t t ä Yhdysvallat- saa haltuunsa stra: t e g 1 s e t • materiaalit osallistu vien maiden eduista valittamatta. ;. Ilmeisestikin t ä m ä antaa, mahdollisuuden murtautua joillekin aloille,, missa eurooppalaiset kartellit ovat määräävinä, kuten; t i n a - j a kumialälle ja .samalla edistää Amerikan monopoli- •pyrkimyksiä strategisten materiaalien suhteen. - Ylivalvojan (jota Yhdysvaltain tyd-väenliikkeen. edustajat ; nimittävä; "tsaariksi',' — suomentaja) ;virkailija valvoo kussakin huomattavimmassa osalli-stuvassa maassa ohjelman '.erir koistehtäviä". Tällai.sen kontrollin .painostus pakottaa- Euroopan avaamaan ovensa •Wall Streetin paäomansijoittajille ja •Yhdysvaltain tehtaiden, haaraosastoille. Ehdotettu taloudellinen yhteistoimintalaki takaa .erikoisesti; tällaiset, suunnitelmat • neljaksitoista vuodeksi; aina - $800 tai $850 ..miljoo- .naan a s t i m i k ä on 5 prosenttia .koko •ohjelmasta. . M u t t a v i e l ä tärkeämpää on se,- e t t ä ; k ä y t t ä m ä l l ä taloudellisia kontrollia Yhdysvallat suojaa Amen-' kan- suurbisneksen Euroopan maiden kansallistamista j a voittojen, kaanta-mismahdoUisuutta •;vastaän osallistuvissa maissa, - -• ;• Täten avataan tie Amerikan.suur-; ; bisnekselle, kuten esimerkiksr • palo-oljyteollisuudelle; s u u nnittelemalla saada kontrolli länsi-Euroopan talouden avainosiin* j a erikoisesti voit-; toa tuottaviin osiin.; Jos; nama suunnitelmat - toteutetaan, nnii- silloin lanr sr-Euroopan; maat voivat joutua .samanlaiseen asemaan missä ovat latinalaisen ; Amerikan, maatj;joiden täytyy kayttaa 40-50 prosenttia ulkomaa v i e n n i s t ä ä n ulkomaisen: paaomaii voittojen maksamiseen: Tassa nut-. takaavassa .WalL^ Streetille tehtävät maksut •,- aiheuttaisivat pysyväisen elintason alentamisen länsi-Euroo-: passa.ja.sen taloudellisen itsenai.syy-den menettämisen. - : • . . ; : . Marshalhn suunnitelman!kontrolleja l^ayttaa yksipuolisesti; Yhdysvallat,, sillä se.-voi lopettaa avustuksen (Jatkuu; n e l j ä n n e l l ä sivulläl. PÄIVÄN PAKINA sanoa 1 ajoitukset. Vapauttahan Cl ole vii .käsitettävä'; anl;a rkiaksi. sekasorioksi han mennessä seUiytvaieet niista yh tai rajoittamattomaksi oikeudck.^i menetellä yksilöllisen halun ja m.ih-doUisestv , harhaanjohdetun, k.ansalle •vahingollisen, pyrkimyk-sen. mukaisesti; vaan tietoiseksi,, kansan kokonais-edmv mukaiseksi vapaudeksi, toimia, j ä r j e s t y ä j a julistaa mielipiteita, jotk.i eivät ele; ristiriidassa kansanvaltais-f i n . periaatteiden j a rauhaiv;takeena:, olevien perusasettJimusten .mukaisesti. Siihen sisältyy sus kaikki se ta-odotusten Mutta s^ ou A am osa sut- «uuresta p ä ä m ä ä r ä s t ä . jonka kansamme uusissa olo-uhteissa on astittanti' eteensä. Pynmme myös kunnollisten ihmisarvoisten olosuhteiden luomiiee:. kaikille 'ttansalaisille. jokaiselle lehel- Uselle Suomen maan-asukkaalle. Su-;- nä 011- e r ä s demokratian perustavoii^; teista, jonka toteutumiselle.Väsiav.ny-kviiien aika, vflpautiHTHnen .sod.an pe- Industriaijstl ja Suomen auttaminen losta ja'fasismin hirmuvallan iihk'äst.'. l^d^lhnenr^i^yic^elhnen " j ä ' po- ! on avannut toteutumisen mahdol.ij hittmen t^oiminta. joka eri vivah- ^ suudet. ^ t e i s t ä ä n ja erilaisista nimuyksi.staan ' —" ~ . -huolimato ottaa, h u o m i o o n - n ä m ä .Vaimo ,säästi.,.miehensä olevien ihmisten kes-kansan perusetujen mukaiset vaati- puujalkaa mukset. sen vuoksi fasistinen, sotaan; ^^.^^^ _ t ä h t ä ä v ä . , Neuvostohittoa, lahina;^^^^^^^^^^^^ 64.vuot:äs mies-on anonut, naapuriamme ja natsilaisuuden v o u - | ^^^^ - ^^-^^^^^^^^^^^ - - ^^^^^ ^ tajavaltiota vastaan ttihdatty toim.n- ^^^^^^ ^^^^^^^^ ^^^^^^^^ kanssaan. t a ja propaganda .ei ' sisälly, t ä m än vapauden piiriin:';Seir vuoksi; kaikki fasistinen, fasisminluontoinen.' SOIIT laallmen ja puolsotilaallinen toimin- :, Tama niteleminenei kuitenkaan ole avioerohakemuksen • pääsyynä. • \ V i l - l i a m i l l a on puujalka: ; j ä : ' j o k a • kerta; kun :VaimQ alkaa; torailunsa.. piilottaa; ta ja Neuvostoliittoa seka muita Y h - miehensä puujalan, estääkseen distyneitä Kansakuntia' vastaan tah:: d ä t t y propasanda on meidaii maassamme kielletty- Tällaista-.kieltoa .kansamme ;ei voi ukon poistimiasra huoneista-. Mies oli :siis aina pakotettu kuulemaan kiltisti kaiken, nait-a hänen; vaimoMaan oli sydämellään. Meille kaikille oiv tunnettua, etta '.ndustrialistin. kannattajat t a a l l ä C a - ,iadassa.- :lukuunottamätta, muutamia • ;':-csiloita. eivat ole,; osallistuneet.Suo- -miävun arvokkaaseen. tyohon. . T a - :ma johtuu I W W : n ;johtajieii yleisesti annetusta' k i e l t e h * « 4 kannasta kaikkeen yhteistoimintaan nähden, paitsi .Taissa tapauksissa .yksityishenkilöillä; Senjalkeen kun sodan päätyttyä tie avautui Suomeen ja.taalla olevilla i.iiaanmiehillamme oh harras halu 'iiuttaa , Suomen ; kansaa,;'; ryhdyt-iin- toimenpiteisim: suuremman- av^s-r. ustoimmnan alkamrseksi. .Asia paat- •.vi.ainutlaatuiseen tulokseen.- Saatnn •aaja 'yhteistoiminta aikaan e n po-kuin omaa varjoaan pelaten,, viittaa siihen, e t t ä heitä on syytetty käyttäneen avustustoimintaa oman lehmän ojasta .nostamiseksi'jä jatkaa seuraavasti: "Ylläolevat asiat ovat moneen ker-tu; maksutta- Suomiävun ilmoituksia, : tiedoksiantoja, vetoomuksia ym. t i laa säästämättä. Tama; koskee kaikkia: lehtiä. Sen voivat todistaa pian toimintansa: lopettavan" Suöiniavun' vastuunalaiset henkilöt. • Haluamme myöskin , kysyä,- etta;; m i k a . järjestö taalla Canadassa on suorittanut Suomen avustaimseksi sellaisen jattilais-tyon kuin Canadan Suomiapu? E i yksikään järjestö, - edes •suhteellisesti, kaikkein vähimmän. Industrialistia kannattavat: Järjestöt,, ole tehnyt mm, paljon. El mikaan ole niin helppoa k um Vaikka Suomen Punaisen: Ristin ja: Suomen Huollon .jois.safcm elimissä o-l i s i k in - tapahtunut ;, vaarinkäyto'icsia,, kuteh' tl edetaankj:--^ tapahtuneen, mm :-sittenkin nämä järjestöt ovat varmasti luotettavimpia avustuksen jakajia .kuin • , jotkut ; tuntemattomat henkilöt tai j ä r j e s t ö t , joiden nimia ei edes julkaista. ;.; ' ' ;Cänadan:-Suomiavun todellista a- : v u s t u s m a a r a ä ei; voida .laskea pell-ias^ taan, sen Tahamaaran mukaan; inita sen;kautta^on kerätty/.' Sen todellinen arVo on sima tavaramäärässä, mita on- lähetetty. - K u i n k a - esimerkiksi taan. aiheettomiksi:;todistettu. To-1 kehua,itseaan, mutta :kun p i t a a . ; t o - ; : m u u t ä m ä l l ä sadalla döllärifla voi teh-deksi myöskin jäa.- että- tuskinpa on i distaa,;nun aäni;muuttuu;/kellossa.:_ ' sodan 'jälkeen «ilmestynyt . y h t ä k ä ä n ! Industrialistin ympärille., kokoontu-; taman lehden numeroa, jossa-ei olisi r neiden silniantekevien '-apu" on paa-nmiettu -vapaata • mainostusta: useammassa kohti. Suomen puutteenalaisten asiassa; : rajoittunut Suomiavun toiminnan jarruttamiseen. : K a i k e i i n ä - :avustamiseksi.:_Maksettujailmöituk-=^ ihoista -epäluuloa - on h e r ä t e t t y ; , s en .•ten yja ;.avustustoiminta ;on;; y l i t t ä n y t rohkeimmatkin toiveet. ;;: TietoiSna' Suomen avun tärkeydes- • rii ja; kansalais temme yleisesti havaittavasta • - i n n o s t u k s e s t a . - t ä m ä n - asian eteen;; on- - Industrialistin .johtavien henkilöiden.; .täytynyt : manoveerailla s ä i l y t t ä ä k s e e n työläisten kannatuksen.-: Siltä -taholta 'on.: uskotettu, että h e i d ä n avustamisensa; vasta todellista -avustusta; on ollut. -rTk. 12, päivänä on jälleen ,Indu3trialistissa, julkaistu kirjoitus, jossa -asiat vesitetään tässä valossa;: ;, Kirjoituksen • on :kirjoittar; iiut mm. "Ilkka". Kirjoittaja, i k ä ä n - | työstä. Niissä on jatkuvasti julkais-sia taasen, - joissa olisi r mamösFettu lata avustusasiaa, tuskin on olliic •r-uoden mittaan yhtä tusinaa, kun s i - •ta vastoin^-^kaikki.toiset suomalaiset lehdet tällä-mantereella n ä y t t ä v ä t te-; kevan. hyvaa hiketta asiasta maksettujen mainostusten kautta." ~ Me^Temme satu t i e t ä m ä ä n onko k i r joitta ja,, amerikkalainen tai cahada-lainen,: mutta se ei ;asiäa l i i k u t a , sillä han ; puhuu . ' : t a s t ä mantereesta" jä koska nam:yhteisen;'avaistustyöh p ä ä t -: tymisen -kynnyksellä ollaan,;-liiin:''on hyvä tarkata mitä silla taholla on Suom.en. auttamiseksi, on tehty Canadassa.,; Mikäli-:tulee kysymykseen Ca-- nadan uutislehdet, • n i i n ne : eivät ole varmaankaan .hyötyneet ;Suomiavun -avustuksen :jakamisen;. suhteen, mitä Canadan: S u o m i a p u , o n - k e r ä n n y t ; ja l ä h e t t ä n y t -Suomeen. • Nim-.;myöskin' "Ilkka'', maimtsee. ; etta. ; l ä h e t e t t yä apua on väärin- käytetty, mutta heid ä n - l ä h e t t ä m ä n s ä . : on: vain .mennyt oikeille - av-un.; tarvitsijoille.: > Hänen mukaansa asia on. siten, etta :monet ovat l ä h e t t ä n e e t Iridustnalistin kont-- t o n i n avustusvaroja j a kun tositarvitsija on löytynyt, ram sitten, on avustusta lähetetty. -Kuinka Industnalisti voi.taata, e t tä h e i d ä n ; l ä h e t t ä m ä n s ä ; avustus on j a ettu : oikein, mutta kaikkien muiden l ä h e t t ä m ä väärällä tavalla:; Lehden palstoilla ,ei ole koskaan edes mainittu kuka heidän avustuksensa jakoa siellä valvoo. da-suuria.;kauppoja ja:;saada halvalla tavaraa? Kaikki .se. tavara mita Canadan Suomiapu.on ostanut, ja lähett ä n y t Suomeen on saatu momnkerrom halvemmalla kuin .jos se oUsi jouaut- 11 ostamaan piemssä erissä. - ;. ; Canadan Suomia vim'taholta onjul^ kaistu tihtykset; eri paikkakunnilta tur, loista j a mitäkerätylläiTähalla on ostettu Suomeen, l ä h e t e t t ä v ä k s i . Tassa. on:pelattu avointa .peliä: Jos kerran Industnahstin tukijoiden:; toimesta on niin; erinomaista avustustyötä tehr ty Suomen hyväksi m m miksi ei ju^» kaistalehden palstoilla, tarkka selos-, tus asian selvittämiseksi. Suomen hataa kärsivää kansaa ei hyödytä se jos täällä: lyödään rintoihin j a kehas-: taan itseään. T u n t u u ' s i l t ä , etta Industrialistin johtavien henkilöiden taholta halutaan peittää saamattomuutta sanahelinällä:: Heihin sapii sananparsi, että jos ,'huutamirlen auttaisi niin ^aasi olisi eläinten kuningas. — Uoti.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, January 17, 1948 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1948-01-17 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus480117 |
Description
Tags
Comments
Post a Comment for 1948-01-17-02