Vapaus, January 17, 1948

              r^uantainatan^kuunnp -SatJan n | ^ y ^ j j j , j „ g „ defflOkfaHa 61 fUrVannUf
kansanime oikeuksia valvoa etujaan I TeJepiiönes: Business Office .4^'4264.
lEditoraal Offjce «-4265. . SCanager
O » ^ of Fmnlsh C^admns Es- ' -e££gg^ Sudbuiy,_Ogajjg.
tab2i£bed Nov, 6th 1917. Authorizc-d ; Aavenislng r a t « s upon application.
a» second class' tnai! by the Post TranslatJon ireeoS charge,
omceDeparunent, Ottawa. Pub-j TILAUSHINNAT:
Ushed thr«:e -»'eekJy: T u e s a a y s, i Carjadassä:
Thursdays and Saturday^? by Vapaus ;
Publishing Company Ltd., at 100-102 j Ynd;.svaii02.s.sa;
St4 W.i Sudburj-. O n i . , Canada, j Su'.jrnei£a:
1 vk.$5306iiJt.$3;00
3 kk, $1.75
1 vk. $6.50 6 kk. $350
1 vk. $7.00 6 kk, $4.00
tSuömen sotilaspartio^
{joukkue ottaa osaa
talvioiympialaisiin
Suomen JiiSÄ.xjniStf-n Yrjo rx:;::oj / ^ i i i t ä a 11. '^z:.. vapau*(^n„;i .-a-pui
V. 1947 raunan ?.olai!anjis*n JUJ1-; joiv-yk-sek.-;: vaa.-j .-i-men.o.'naar. vapau-
? Ämerikkaiaisen tiede-
I miehen muistomerkki
löydetty Siperiassa
Heiiiinki. — Suoirjtn %tiiaspar'-o-
•f.ukkufc o 'UV. St. Mor:tz:n tal'..-
•'.l.rr.f)^la:<i.,n :lrr.oiif:itiin. xaai.a
I/ontoo, — Ti juEsm uuti.sio:mincn
:a.=sa HbW.n^iK-.i3. ^u-^aa^ar. puh'.-erj i :er--a turvaksi ja lak^iek-.: Tarn^xn} :i.ihzf'li& •i.h'Az^ Joukkueecten .-lu-j-
).uu yk-^i., upEec-::j.' yk.sr ; allupsetri ja.
Huono ilon aihe
Kajjin c:t'i:;[>uu:<:iia :l!n<-.scyva en;inc-n työvaenlehti Raivaaja,
juka 'yovaenUjkr cf.n ..a--, »--a ja \h enajs)yde^sä näkee nyt pelkkaa
synkkyyttä Ja :o;voiioinu'u;ia. on A'.;hdoinkxn löytänyt '"suuren alun'-'
j a uuden lOivon-Vunveniaanan-ajna julkaiäemassaan pitkässä.toimi-
Jokainen ka.'.:tt.aa, rnika '•^n rau-j -^E-uhan-op.rn.uk.'t-n a'-.^:^^ no'ja-t-hansiopimuksen
-ulkopol:,iiJnen•. .-nerr i ^ t i n i i n e n ei nunoilen oif^ vaja. vf'I vo;-
kitys Sehän .ntiaanttfclee maan suh-j Nf-uvo«.toIi!iV>a ja mu;ta Yhajs-teet
entrijxn ','iholI:.sval:oib:n jaj ::.nc-.jf.a Karj.;f-.ky.n::a-, vaan erinc-n-.
-.el;or.uk.eaime sodan .seoraav^en j '<a:kkea o-r.aa kansaa.-nrne kohiaan
suoritukÄe.s.sa- Se avaa h-sak.^i maai-
Jemme mahdollLsuuden tasä-arvoLse-na
jäsenenä osalhivua kamjainvali-
; :si vani.rri.fc'-Ta, joiden cn kuu'ut-
.,va v£kina:.s;jn joukkoihin, kuten.eri
a d-!. -.Hx. (' k ipa.iJiaar.noi m a ä -
uutisen • mukaa.--; C/ii joukko venäläisiä
tjedemi6h:a•. loyjanyt. mui-stome.-»:::).
joka on ajkoinatn pystjteity a.T.erijf-kalaiselle
efi Long-ni.'n:selle lutkimus-matkailJjal.'
e. joka 11 tovt^nn.sa kera
menehtyi Lenarjoen sui.'5LO£.sa-pohj''jts--
Slpenassa -.1831.-
. Mu'i:icmer.ck;. puinen ruiu, oi: !•.=.
MHen YMysvaflat fodelisesfi "auttaa"
nälästä kärsiviä Eurooppaa
Xyhennelroä new yorkilaisen ^^Xew' r:ayvtäenA3ierikaa kontrollia £ij<i-
Bepublicin" julkaisem»Bia Victor .saosa.^sa Euroopan k a u p a t a •
: Perlon ja David Bamse*-n kirjoi-; Ohjelman p ä ä o s a n — : r u o > a ' ^^
tuksesta. , ran, polttoaineiden j a lannoikt.ä
VaIt!Q.nh:8er:Marjhallin ehdotuk­sen,
mukal^e.it: 16 Euroopan valtaa
laheiiäminen — muodostaa Vhrfji;
vaUain myönnytykset. Ta:a apja
mi:
\ . u - r j i ' i ; j ' . "1
}Ur]V:>Uih'n .;n:i.-ä.!)'
cr(j'ii -fiv • ' 1!
täiJiiifi Kaiis;jt:u-,äJ!.".r}!.
•.i?h;i)l<J5 ^UU.MJjIirl.ll.riii' .-1
taimr» f "r< J u-r. « K i
on ^<aH,i 11,1 M . l i ' . - - • '
k<-lt.i h . i j i / . i ! i' n I ij r
. Holinnni--..! j . i i M <-V
K ; i j k f n Saiiian •</ii'('-.
l i o n OT I ii)'>r Jh lUt-M.i f » l . i;
vf>ut»»a
i 'L'u-i kansainvälinen i\o
:\r!'.yia;v sii. Kerrottuaan, että ammatti-r
r - i r N J on V niiJjoonaa ja.senlä.:65 maiassa, ja
.\- .''^'^K^^ erillään Ra;vaaja .selittää, eitä
" i l . / ' . I i i i . ^ Cdrey on tehnyt yrityksen
i( M- u-n r.v en hajottamiseksi Mar­iin.^.
kun.>ainvi>I:.Hen työväenliikkeen hajoil-
' ' , . 1 . . '.m inuiti erikoisen ilahduttavaa
- 1 l i L . ' / n 'u ,hdu . lähM Ranskan uniolii-
.rt -,!n-;;nij;);ncn liike on k;!ynni.s.sä Belgiassa,'
urui--.,-!. -Ai.ii-.-hallin .•;iji.innitelman hyväksi.',
r < V , - .M l i i . - i i 'h' 1 in '• \«r.ericin F^edera-arhi;..-;
nu'rkn.-t.v;ff ^uurta moraalista
..Sg.naoin ;on. y.nri.Tiärrettäyii '..s^: rau-hah.^
opimuksen.- a r J k l a . joka, vei.•,'oit--
taa . .maatamrne; edelleen ./.unrnoiita-ieen
yhteistyöhön. Ta-ija rauhansop:- ? rna an .vaIirauhan;op;n:u>::-:es.<-:a ."naari-muksen
ulkopoliittinen.puoli ei aina--; telJyn .suhiauturni.?en niihin hehklloi-
• ka-in julkLsuudessa herata .. en.T;ieli-J i<;n, joika. .s-xlan . aikana • joutuivat
: ;yytta. Naitä .sodan .«eurauk.sia pide-, vamotuik.si yhdisiyneiden Kan,?akun-
!.aanluonno.?taan lankeavina .ja ai-, tien •hyvak.si «uoriit2.man-ia loirnin-i
noastian .selvät re.van.sh;n, s-o. u u - n a n i a i n u t a kohtaan osoittamansa
i d e n . .sodan het.sojat levittävät joko ; . m y ö t ä t u n n o n ; vuok,=j. Sodan aikana-'
: .':elve.mmm tai peitetymmm ;-asiu.s- han- meilla leimalliin • rikoUi.sek.si ei
vain sitä toimintaa, jota tändä artiklE
Stioranairse-sti tarkoittaa; yaan-ylc.sinpä
kaikkia rauhaa : ja sodan.pikaista! Ip-pet
ta .mistä vaa tineet piirit' j outuivat
vämotöimerip.iteiden tähtäimek.si,: L o -
pull:'.sen rauhansdpimuksen •.seifse-/
u'.at.-.Ko.<.'., partior. varusteiden y n - i --.menkan vuorella aivan vuoren hu:-
-vpa-no on nur. tiO ;viIoa ja hirhdet- pulla .lahslla^siia paikkaa, missa-.a.me-rikkalai-
sen ariitnkan tut.-cimasretki-kynn.
an •, l-l- jäsentä' .kuoli n ä l k ä ä n / 67
e-:;;-: wi.me -yyskuassa yhteisen el- s;av:en maiden taytjy .sijoiicaa o-aaj
va on .2.::--.'i0 .<m: .T,.m.'nunia tapah--
i 150 m eta.'-;.-yaes<a oJ-",!:n 30 cm
T>;.m- tiai.siin ilmapalloihin. vuotta .sitten.
-, ytysohjelmaii yhdysvailDillo. Eu-roop3
n avustusohj.glman: 13rkoitukse-rahaan.
sa min. paljon miiä he täiä
apua .saavat. Nämä : sjjortukset <a
Ixz/oti kohottaa länsi-Euroopan :uo-j..järjestettävä siten, j a käytettävä-vaja
tanto ja palauttaa—osapuilleen.' sotaa! .seUaisiin tarkoituksun, mitkä Yhdys;
- i vallat • hyväksyy. Suuret. su-mmat fci
tushenkea naita rauhansopimuksen-velvoituksia
j a .seuraamuk.sia vastaan.
-.SellaLsetrauhan vastu-stajat ovat suh- •
teellLsen helposti tode"tav.E.s3 ja:
'palj3stettavis-a .Kansamme-vakava.s-sa
enemm:stos.sa on vakiintunut .se-etevä
m myys
apitälisAiiin /errattuna
[>s v;ih.-'n Innemmin. . .Vmhiattiuhioiden- maail>
manljifto '.•;» «inncl:.-.! r,ihvin astr vielä pysynyt hajoiltamatta. Totta,
euä V!i'h-V ili en h )il't.st'va; p'irit ovat käyttäneet miljoonia dolla-reira
.\'i!mal!iuniijiden niaailmanliilon hajoittamisen hyväksi, mutta
ni'. eivät ole tahan menne,s.sä vielä siinä onnistuneet. Eivät sittenkään
vaikka CIO:n huippujohto on alentunut lä.ssä yhteydessä \Vall
i käsitys, että juuri - naiden velvoitusT
ten: t ä y t t ä m i n e n ja hyvien, vilpitto-,
; mien, todella ystavalh.sten .suhteiden
! k e h i t t ä m i n e n niita valtioita kohtaan,:
i joiden karLssa maamme oh -sodassa,;
•ennenkaikkea Neuvostoliittoon, takaa
: parhaalla mahdollisella-tavalla rau-han
ja menestyksen kansallemme. .:
I Paljon .suurempia ovat ne epa-sel-•
jvyydet, jotka vallitsevat lopulhsen
//rauhansopimuksen sisapoliittisnn v c l -
Lokakuun vallankumoulcsen 30_ i
vuoti.spaivkn johdosta k i r j eitti
Karjalaki-Suomalaisen N e u vosto- :
tasavallan paamies, huomatuin
suomalainen kommunisti, O.
.iV.?.vat.icaten tunne tu3. rauhallista
kniUista edisty.sta. Sosialistinen ta-.
. i'us kehittyy laajojen, käytannollises-;
|-.r, rajovttamatto.mien sisäisten. mark-
V. -k^noiden pohjalla. Kapitahsti.set y h -
edeltänyt elints.so, seka k e h i t t ä ä huo
matiava kauppabalanssi. .
. -alunperin . Yhdysvallat esitti. .Mar­shallin
suunnitelman- yksinomaan eu-roopp2lai.
sek.si yritykseksi, mi-ssa Y h ­dysvallat
vie myötämielistä - .sivusta­katsojan
osaa, joka antaa tarvitia.aa
apua. mutta pysyttelee tarkoituk-selh-eri
.maiden rahaa tulee .Amerikan koji.
trolhin ja .se antaa: Wäshinetöniit;
ratkaisevan vaikutusvallan o-aiiistu.
vrcn maiden talouselämään.
Saadak-seen apua jokaisen ©.sallij.
tuvan maan . t ä y t yy ..suostua s:ihen_
e t t ä . ne seuraavat Amerikan periast.
sesti sivussa ohjelman laatirai-sessa, } teita yaluutan vakiinnuttamLs&s.sa, ji
mannessa artiklassa lupaamme .saat­taa
paatoksen, ja. olemaan vastai.suu-de.
s.s.T - r y h t y m ä t t ä -toimenniteisnn • tai
.-aattimaan voimaan lakeja, jotka, o-va-
t rlstiTiid3.s.;a nr.den. tarkoitu.spe-!
rien-k-n".sa.- joita edellämainittu Y h - ;
di-tvneiden Kansakuntien soda.ssa c-dustama-
suunta- edellyttää.. ....
Sen vuok.si .on perusteiltaan, .vaa­r
i n ja - rauhansopimuksen -vastaj-sta
yrittaa diskriminoida, so. saattaa l a -
Kuusinen Moskovan Novoje Vrem- I-vmät tavoittelevat, anasfettuaan k ä -
jassa tilannelfatsauksen, josta lai-|.^:;n.sä ahtaiden sisäisten menekki-naammesen
kohdan missä kasitel- ^markkinoiden monopolivalvonnan Ul­laan
.sosialistisen, tuotantotavan .',Koi.sia markkinoita, mutta ahneudel-etcvamm.
vytta kapitalismiin, v e r - i h i j ^ n ne kaventavat yhä enem-mäh pe­rattuna,
.jfu.staansa mm omas.sa maassaan kuin
muissakin maissa: ,
- K a i k e n -tämän ,huoirnioonottaeh;'c
••:< 1.5 ihme, •• e t t ä • kapitälistinerij/.järjes-ii^
lmä on. toisen maailmansodan jäl­keen
yhä kärjistyvän .yjei.sen kriisin
.-.Sosiahstisen tuotantotavan eteväm-j
i'.ayy.s kap^talisti.seeiv verrattuna ilme­ni
^^ammastvttavan voimakkaasti jo
;. .Neuvostoliiton ensimmäisen viisivuo-xvsuunnitelm.
en aikana.. K a i k k i por-roihdei-ssä samaan aikaan kun sösialis-vöituksun
nähden. .Muistamme; e t t ä | kien ulkopuolelle nata kansamme a i -
mm. Panisin rauhankonferen-ssin ai- j neksia, joidc-n pyrkimyksenä on • l u r -
• i i i i
/ • .silloir
uhkaa
. e ' ' liikkee
wmm§i':
m
:Jokatapaiik.scs.sa Raivaajan sietiiäpanna merkille, että
jos YhdysvaUain:ty(3väcnliike hyväksyy -Aminattiunioiden
maailmanliiton hajöiltami-sen; jos A'hdysvaltain työväenliike
vaikenee edelleenkin Kreikan työväenliikettä uhkaavan kuo-iemantuomiolain
suhteen, ja jo.sYhdy.svaltain työväenliike
Marshallin suunnitelman nimi.s.sä hyväksyy Ranskan ja mui­den
maiden työväenliikkeiden hajoiluksen, niin ennemmin
tai myöhemmin Yhdysvaltain työväenliike .menettää oman
vapautensa.
pr l \ ' . turmiok.si, YI
| / , ..-^ ' saa yhtenäisyytensä ja laistcliivalmi
SrJ-u..".'? • " • t n r i i i f iil-cT-, ,
Huolimatta lainkaan siitä ticiiiäkö se sitä tai ei Raivaaja iloitseV
intoilee -asioista; jotka voivat muutan>an lyhyen vuoden aikana
koitua sen omaksi turmioksi, jos ei Yhdysvaltain ja maailman työväki
iitensa avulla uhkaavaa vaaraa;
torjutuksi..
p':v':,V-'';^,-;"-'^-<T«,
7 'j^: ' ' '••. - Tois(
Tervehdittävä ilmiö
. i ^^^^^ K
i».<astoon liittyi viime .sunnuntaina 32 uutta jäsentä. Tämä sellaise­naan
on hyvä ja ilahduL:ava luuinen. Silla rakentamalla tj'otatekevien
; 'i :yhtenäis>Tr'ttä kannattavia järjestöjä, kuten C'SJ:ä me autamme par-
. ' :haalla mahdollisella: tavalla..niaanniiestemme yhteisiä ja yksityisiä
pyrkimyksiä.
c "I' Mutta tämän lisäksi mainitun kokouksen yhteydessä saatiin to-
. - I j / deta eräs. toinenkin hyvin miellyttävä seikka: Huomattava määrä nyt
' '^i • J • osastoon liittyneistä uusista jiisenistä oli tässä maassa ^^s^^
/ nuorisoa. Tämä sellaisenaan palauttaa mieliin viime syksynä pidetyn
i v i i . CSJ:n 16.'edustajakokouksen nuorisoky.syniystä käsittelevän päätök-mm:
Toiselta puolen CSJloivooy että mahdollisimman :
laajat nuorisojoukot liittyisivät välittöniasti Järjestömme
aktiivisiksi jäseniksi, urheiluseuroistaan ja' kltibeiistaanluo-^^^^^^^^^^^;^.
pumatta. Siten tehdessään he voivat niyönteisestv
vtaa useita sellaisia asioita, niitka ovat yhteisiä hiiiirmeidän; fv;-
järjestöllemme, kuin SC-AUL:]le ia muille yhdistyksillemme-
:Siten nuorisomme valmistuisr: aktiivisellaXtavaUä yastaan-j j .
(jttamaan omiin kasiinsa ne omaisuudet j a laitoksetyj
luonnonlakien mukaan sille lähitulevaisuudessa kuuluvat, ja
jbtka; me sille Irimpvniästi. suomme;: Nuoriso.n liittyminen
laajemmassa mittakaavassa GSJ:n jäsenyyteen-takaisi; jiij^^
sen. että Järjestömme toiminta ja.laitokset palvelisivat muut­tuneissa
olosuhteissa nyt ja aina demokraattisten maanmies- .
temme enemmistön tarpeita ja pyrkimyksiä. Tämä edus-täjakokous
vetoaa erikoisesti: jo: varttuneempaan nuorisoon
^ ^ ,. ,^ ja;; kehoittaa; sita ylläesitetyssä.-' mielessä- liittymään Järjes-
^ •: \ tömme jäsenyyteen. Kielivaikeudet eivät siinä ole esteenä,
''•. y ' ^allä mikään ei estä nuoria kävitämästä kokouksissa ia muu-i4
l' ~ ' alla sitä kieltä, mikä on heille helpointa,'- ^
1,' ,, • ' " :
ir ' tömyys. joka aiheuttaa ennen; pitkään swälle ulottuvia muutoksia
I ' järjestössämme. Mutta juuri .«iksi kun emme halua olla paikal-sen
aiheuttamien muutos-:
•inihen/GSJ:
aphenifiieii jäseiiteh};^
ää järjestö niin voimakkaana ja
tehdä, nuorisolle .mahdollisimman
ässa maäirässä^^e
vansinaiset poliittiset ; artiklat lain­kaan
tarpeellisia. Varsin moni.ssa
plireLssä oltiin — ja ollaan, kennen
t ä n ä k i n pai vana — sita mieltä, • e t tä
voimas.sa olevat ja entisiltä .,vuo.si-kymmen:
lta, jopa vuosisadoiltakin pe-.;
rlytyneet lakimme ovat r i i t t ä v ä n ä t a ­keena
seka. demokratialle että., rau­hanpolitiikalle.
Etta nain ei ole .a.si-anlaita...
siitä ovat kokemukset par­haana
todistuksena.; .
Pelkkä muodollinen demokratia e»
ole turvannut k-an.sallemme .mahaolli-suuksia
ja- oikeuk-sia valvoa lodelU-sia
etujaan ja mahdollisuuksia saada
tahtoaan fcoteutetuk-si.; On oleellinen
ero H i t l e r i n hyvdk-syman ja .suvaitse­man
. "demokratian'.', sen, naennai-sen
ja muodollisen oIema.ssaolon ja todel­lisen,
sLsallöltaan kansan etua ja. tah­toa-
kuvastavan demokratian valilla.
• Toinen; maailmansota eroaa en.sim-mäisesta
maailmansodasta ja:-u-seim-mistä
muistakin sodusta sima, että.
se ei ollut valnsotaa en valtakunaen
välilläi vaan nimenomaan sotaa^edis-;
tyksen j a taantumuksen, .demokratian
j a fasismin - välillä.. EdeUisen voitto.'
jälkimmäisestä.ei .sus.voinut meikita
-muuta kuin ,etta demokratian; peri­aatteet
j a k ä y t ä n t ö saavat, sijaa, siel­lä,'
missä fasismi ja sen sukulaisilmiot
• joutuivat sodassa tappiolle. ; Sod.3n
loppuseuräukset. eivat ..sen- vuoksi e-hää
sisältyneetkään pelkkiin, rajan­siirtoihin
ja korvauksiin ,vaan en­nenkaikkea
muutoksun niiden kan­sojen
sisäisissä olosuh.ei.s5a, jotka oli­vat
sodassa fasi mm eli natsi:=min
puolella.- Nämä muutokset oy.^.t par-,
ha aia takeena.siitä, etta entinen poli-tTikkäTa
sen seuraukset. eivat,. ena^a
saa uudistua näissä.;, kyseenaolevissa
maussa.
Näiri on ymmärrettävissä..sc,v etta
nykyisessä rauhansopimuksissa ; on
myös poliittisia ja nimenomaan sibär
poliittisia määräyksiä. Ko.ska. ne t ä h ­t
ä ä v ä t demokratian, kansanvallan
vahvistumiseen, ne:ervat millaan ta-
\6.n ole ristinida sa kan-ojen itse­määräämisoikeuden,
- .vapauden ; ja
riippumattomuuden, . / p e r i ä - n t t c i s i i n/
Päinvastoin, ne tarkoittavat juuii s i ­tä,
että tämä . vapaus, riippumatto-muu.
s j a itsemääräämisoikeus lopiil-takm
muuttuvat todellusuudeksi
• M i t ä Suomen rauhansopimukseen:
pohittiset artiklat itse asiassa sisäl­t
ä v ä t ? K u n kuudennessa artikla-^.sa
vahvistetaan-ne ihmisoikeudet, se po.
liittinen j a uskonnollinen vapaus, jo-,
ka Itse asiassa jo tavallaan sisäl­tyy
perustuslakiimme; mm , seuraa-.
vat. seitsemäs, kahdeksas-ja:yhdeksäs:
artikla määrittelevät tämän vapau­den
sisällön ja — jos n i i n tahdomme
:teen.Ne.uvosioliiton kans.sa-ja j a , h ä ­v
i t t ä ä maastamme juurineen seka f a ­sismi
etta sen puolastammen.
-Eräänlaista uusfasi.smia. on; se., et-
Su-fciin pan\'kiir-en a^ian ajajaksi yhdessä .-VFLtn huippujohdon | koina maa.s.samme käytiin ke.kustc-; v^ta maallemme pysv Vd nuha, paas-
: V.- . • .--; •; lua .siltä • ovatko. rauharLsopimuk.sen | tri lopulliseen ja kt'.;tavaan y-stavyy-
Ranskassa sen sijaan .saatiin toimeksi jonkinlainen pikkuhajaan-
. nus Blumin ja Jouhau.xin avulla. IMutla kannattaako siitä kenenkään
iloita? ; Tässä on .joitakin ylei.sesti tunnettuja tosiseikkoja.; Yhdys­valtalainen
pankkiiri John FosterDulles, joka tunnetaan myös sak-
.»alaisten suurliikkeiden lakirniehena, neuvotteli joulukuun alkupuo­lella
mr, Jouhau.xin kan.ssa I?arisi.s.sa. .Sita ennen mr;Dulles oli kui­tenkin
neuvotellut ..'•hevosella .ratsastavan" kenraali de Gaullen ja
entisen vichylaisen miljonecrin" Robert .Schumanin, sekä sosialistiksi
tekeytyvän petturin Leon Blumin :kan.ssa.
Mitä Wall Streetin edustaja mr. Dulles sanoi Ranskan entiselle
uniojohtajalle Jouhauxille siitä ei m e i l l ä ole tietoa, mutia viimeksi­mainitun
hajoitustyiistä päätellen Jouhau.x on hyvin ymmärtänyt sen
roolin, minkä /.yäfn«ä/ ovat hänen vietaväk.seen antaneet.
Mitähän iloitsemi.sen aihetta on Raivaajalla siinä kun ranskalai­set
ja yhdysvaltalaiset kapitalistit saivat yhteisvoimin hajaannuksen,
tosin pienen ja vain hetkelli-senhajaannukseny mutta kuitenkin ha­jaannuksen,
Ran.skan unionistise.s.sa liikkces.sä? Ja jos Raivaaja nä-ilon
aihetta Ranskan unionisti.sen' liikkeen hajaannuksessa, niin
.silloin sen täytyy;iloita siitäkin, kun .Kreikan jokaista lakkolaista
(Yhdysvaltain armosta) hirttotuomio, sillä siihen työväen­liikkeen
voimien hajoittaminen .fasismin .nousun uhatessa Ranskassa
tähtää.
värillisen lehdistön ennustukset val­tavien
stalinilaisten viisivuoti-säuunni-tiimien
"mahdottomuudesta'" romah-,
tivat. • Samalla menivät myttyyn i m -
periahstien so.s.'a2idemokraattisten a-piirien
toiveet siita, etta'monopoliyh-t.
vm-at kykenisivät luomaan kapitalis­tisen
anarkian tilalle lujan j a yhtenai.
•st-n •'järjestyneen kapitalismin". M i -
.tayntetaan uudelleen heratiaa hen- t ä ä n .sellaista ei .syntynyt. Päinvastoin,
kun .sodan.aikaista :Neuvo.^toval.sta j a , ^jka -.ajoittain .toistuvat talouspulat
rauhanpohtiikälle vihamieh.'Jtii hen- ; i-apilalistlsessa m.aailmassa ovat käy-kea
ja kaytantoa. ~ :~ ~ . . - neel yha tuhoi.sammik.si, j a n ä m ä on-
E i h ä n ole m i k ä ä n .salaisuu.'!! se. että- nettomuudet uusiutuvat -yha useam-"
nämä '^ödan aikai.^.et j a :niihin ver- ni.n.. Joukkotyöttömyydestä on tullut
rattavat pyrkimykset ovat;- saaneet kehittyneimmissä k a p i.t.a 11 stisissa
i i l m ä u k s e a s a l a a j a l u o n t o i - s i n a - ' s a l a i l i t - maissa krponillinen ilmiö. ."Tuotanto­töinä
J a mielenosoH.u.k.=-ina valtioni- koneiston jatkuva, alikuormitus pn
mc nykyista kunnioitetun pre.idpnt- i-c>hasti o.^^oittanut, etta kapitalismi ei
timme nimen ympärille kiteytynyttä cnaa kykene k e h i t t ä m ä ä n eteenpäin
.suuntausta vastaan tuotantovoimia eika edes k ä y t t ä m ä än
. •. •N. i-i den • lopetta- m- i;n e•n e•i :•- o. 1l e ••v .a„m..^ entisiäkään-.
kunniavelkamme f äsisinin voittajia
kolitaan,- vaan oman. kansamme .tur­vallisen,
rauhanomaisen -olemai-isaolon
vaatima nienettejlycapa.
• K u l l t ä h ä n kaikkeen Uitamme vielä
yhdeksännen artiklan, jossa sitou­dumme
.saattamaan aotan.kolliset. ser.;
kä kaikki r a u h a a . j ä ihmisyyttä .vas-;
t a ä h r i k o k s i ä tehneet .edosVarstuiLseer.-
olcmme käyneet, lävitse kaikki varsi­naiset
poliittiset- artiklat. Ne :vasta.. .
Vat täysin kaikkea demokratian .peri­aatteita
ja niiden; toteuttaminen: on,
klinniä-asiamme. Sillä-. .tcidistamme,
etta todella olemme se sui-lysvaUio
j ä kansanvaltainen valtio, jollaisesta::
haluamme kayda ja jollaisena an-^
saitsemmc.koko. edi.styksellisen •maa-''
ilman arvonannon.; .
E l ole epäily.stakaan snta, etteikö
ehdoton- enemmistö-kp.nnata j u u r i ta-
: m ä n suuntaista sisapohtnkkaa. K a i -
ki-sa- kansalaispiireissä on; n n l ä , - j o t ­ka
t-\man tajuavat, joskm toisaalta
meidän on todettava, etta kaikissa
; kän-sahluöki.s-sa on joko harhaan, joh­dettuja
yksiioita tai pmejd, jotka ei­vat
tata käsitä eivatka halua nou­dattaa
Varsinainen k i i i s a ,sen tyotaicke-
-..it äinek et .tyo\a"-to, maanviljcli
lavaeston työteliäs ja rauhaa rakas­tava
peiu^^osa ja s i \ utyneiston cd s-fyksellisinaines
on varmasti mukan.-
kaike-sa. miku tahtaa rauhansop'
mukien vilpittömään toteuttamiseen
: Sen vuoksi ei ole epäilystäkään SIIT
td, etteiko rauhanpolitiikka ja kan­sanvaltainen
suuntaus ole; pysyvä ja
sailyva. Se vaatii taistelua, tinkimat-tomjjtta
ja vilpitöntä mieltä, mut­ta
kaikessa sima kanaamme varmasti
puolustaa paikkaansa ,: maailman
kaikkien edistyksellisten kansojen
rinnalla
Tj-otehaisyys ja ichellisyys. jota
dn äiha pidetty , kansamme. parhaini -
pina ominaisuuksina on- takeena siita,
e i t ä selviydymme- myös taloudellisis:
l a velvöituksistamme. Olemme.jo t.a-
Eraat kapitalismin temppelit: naii-v;
t palvojat ovat ihmetelleet: mistä
amu./johtuu. mik.si; vanhojen teolli-
•iiusmaiden .suurimmat trustit j a kon-
-srnit eivat kykene k e h i t t ä m ä ä n tuo-
-ntoa niinkuin .-'ivasta rakennetut
-reiivostoliiton tuotantolaitokset? Ka.;
-'--itahstisten trustien ja;-konsernien
. i-Vcimiehet kohauttavat varmaan nain
vaiiveja kysymyksiä. kuullessaan h a l -
• ksien olkapäitään:
"Mitä varten me kehittäisimme
.. tuotantoa? Se ci olc m e i d ä n etu­jemme
mukaista: Me teemme r a ­haa
.emmekä harrasta tulevaisuu­den
yhteiskunnan : rakentamista.
° Meitä- kiinnostaa vain tuotteiden-
Jijntojen kuhottumincn, vioittojem-mc
lisääminen, eikä sitä suinkaan
saada aikaan tuotantoa laajentar
. maila vaan sita supistamalla..."
• Oman -päämääränsä näkökannalta
Icapitalististen monopolien päämiehet
tnien: yhteiskunta, kasvaa, ripeästi^ ja
•kukoistaa.,•;- ,
SUU.N-VETELMATALOU.S
Neuvostoliiton suunnitelmatalouden
.•-•simerkilla on nykyi.sin tunnetusti o l ­lut
tavattoman; suun uudistava vai­kutus
useiden muiden Euroopan mai­den
talouteen, i. K a i k k i uuden demo­kratian
maat i t a - j-a kaakkois Euroo­passa
ovat alkaneet suuremmassa täi:
nienemmassa" määrässä s o v e.l-t a a
sMunnitelmallisen lalouspohtukan me­netelmiä
sikah kmn se on ollut^mah-dollista
nussa A-allitsevissa olosuhteis­sa.
Arvokas, kokemus.nayttaa JO. etta'
namamaat voivat alottamaansa työ­t
ä johdonmukaisesti jatkamalla saa.-
vuttaa erinomai.sia tulok-sia.
A i v a n . t o i s i n . ön asia Englannis.sa ja^
Kanskassa.- H a l l i t u s p u o l u e i d e n l a.
bounstien ja- sosialistien keskuude.ssa
on siellä puhuttu-.;paljonkm suunni-:
telmataloudesta. Mutta, losia-siassa
siellä ei. ole saatu aikaan m i t ä ä n suun­nitelmallisuutta
eikä, mitaan huojen^;
n u s t ä ' raskaaseen taloudelliseen ase-:,
maan. . Pikemmmkin pamvästoin.
Mistä .se.johtuu?.;
Ilmeisesti snta^etta .siellä, on pantu
pukki kaalimaan vartijaksi. Saades­saan
heilua aivan Vapaasti kaalimaal­la
toimii pukki oman "suunnitelman­sa"
mukaan.. N i i n tekee myös kapita.
l'sti, varsinkin suurkapitalisti.. ; V i is
han valittaa '^yhteiskunnan eduista.
Han rosvoaa työläisiä, rosvoaa, kan-;
saäi Jä siellä 'missa se on mahdollista,
.rosvoaa kumppaneitaankin. Jokaises--
sa maassa, missa hänellä; suurkapita­listilla
on tosiasjallinen;.Vältä kasis-.;
saan» missa ministerit ovat hänelle
kuuliaisia* siellä asiat johtavat kier­t
ä m ä t t ä . tuhoisaan talouskriisiin, laa­jojen,
jo'akkojen jatkuvaan kurjistu-^
.m's;;en ja kaikenlaiseen loismaisuudeu
Täm.ä pinnallinen hyväntekeväisyys
kohtai.?! p i a n -^.menkan ohjelman tor
dellLsuuden. Yhdysv^ltain.^ edustajat
sekaantuivat avoime-sti kuudentoista
.maan'Pariisin.konferenssiin; j a . C E E -
C-ii tCom-mittec of-European Eco,r
nomlc Co-operationJ joutui uudel-
• lee.n kirjoittamaan alkuperäisen ra­portin.
Tarvittava summa vähennet­tiin
S23 miljardista S22 miljardiin, ja
raporttiin lisattnn koko ..sarja "eh­toja
v koskien pääasiassa apua pyytä­vän
maan finanssiasioita.
. Tätä -setirasi suurbisneksen j a turLS-timatkalla
olleiden kongressimiesten
ehdotukset, että .^menkan on tiukas­t
i kohtrolloitav&- Euroopan elvytysoh­jelmaa.
VäHaikai.sen avun laissa on
monta -näistä kontrollmiaariteimLsta,
mutta _;presidenttiTrumanin kongres-
-ille l ä h e i t ä m ä Marshallin .suunnitel­ma
menee paljon kauemmaksi.. ..Sen
perusteella iulee ..ulkopuohsta; se-kaantumiäta
Euroopan sisäisiin talou­dellisiin
ä.sioihin' siina mittakaavassa
j a .määrissä, ettei sita. ole koskaan
ennen tapahtunut, paitsi. miehitys-maan
toimesta, vallatun maan -suh­teen:-
.Tässä; on joitakin peruskon-trolleja-,
mitkä'.-on sisällytetty ehdo­tettuun
taloudöUiseGn yhteistoimin­talakiin
(Marshallin suunnitelmaan):.
Sen sijaan; etta Euroopan; yhteis­tä
elvytysohjelmaa kontrolloisi siihen
osallistuvien, maiden oma . j ä r j e s t ö,
(Yhdysvaltain kongre-ssille esitetty)
ehdotus laikisi edellyttää, erillista so-pimiista
kunkin apua pyytävän maan
ja Yhdysvaltain välillä,; seka Ameri­kan
ylivalvojan nimittämistä, jonka
täytyy; vahvistaa kaikki viennit :eri.:
maihin -ja k a i k k i suunnitelmat .siten
• 'etenkin ovat oikeassa- Mutta h e i d ä n . kasvuun.
o a a n i a a r a n s ä on kansanvastamen ja ; • Mi.ssa taas työtätekevästä kansasta
.yhteis.kunnan etujen kanssa jyrkästi ! on tullut maan todsllinen isanta ja
ristiriidassa.. . . j kansanvalta yhteis-kunnan etuja paat-
•••• Samaan, aikaan kun Neuvostoliiton;Uavasti puolustaessaan;, tekee lopun
talous pyrkn alituisesti alentamaan • monopolipaäoman mahdista," siellä
.'imtöja ja; kehutamaan mahdollisim- j asiat luistavat. : •
man paljon tuotantovoimia, k a p i t a l i s . j Vaikuttavin ilmaus; Neuvostoliiton
r.',set monopolit; jotka pyrkivät säilyt;! sosialistisen j ä r j e s t e l m ä n etevammyy-
.;;maän korkeat hinnat, eivät ainoas-jdesta on kenties Neuvostoliiton, lyö-,
'.--an supista tuotannon maaraa, vaan-;atokcv;en innostus. tvossaaniSosialis-p.
avittavatkin -tarpeettomia" tuotan^-: | tinen kilpailu• j a stahanovilainen l i i -,
/olaitoksia; ja, monasti jopa suuren-ike. -
-iaaran valmiita tuotteitakin. ,Sosia.- J Yrittäkääpä saada aikaan;'työimios-;
listinen. talous .kayttaa hyväkseen 1 tusta minka tahansa- porvarillisen.de-vaikkia
m a h d o l l i s i a teknillisiä paran- jniolcratian tai .fasistisen maan työ-;
ciuksiä; . kapitalistiset monopolit jarr • läisjoukoissa! Siita ei tule mitään.
Englannissa labour-johtajat kehoitta-vat
' alituisesti tyolaisia - urotekoilnn
työssään. , M u t t a - m i k ä : kannustin voi-
•sikaan pakottaa työläisen, orjatyöeh-tojen
alaisena Jä. e p ä v a r m a n a hup-mise.
sta päivästä -innostuksella, koyr
r=st ä m ä ä n selkänsä kapitahstm: nkas-
:tuttämiseksl tai hyodyttaakseen porr
värillistä ;:valtiota, joka ei huolehdi
työläisten, vaan ikapitalistien h y y m^
voinnista? • Sellaista kannustinta ei'
ole eika, voi olla. - -• : -
- Toisin on asia-NeuVostohitossa. Siel-v^:
on jokaiselle .kansalaiselle taattu
oikeus tyohon ja .jokainen, ansaitsee
työn mukaan. -. Siellä kaikki työtäte­kevät,
tietävät, ett-eivät he. tee; työtä
rnstajien ja .loiselajien hyväksi, vaan
omaksi hyväkseen j a sosialistisen, y h ­teiskuntansa
hyväksi. .He tietavat
myöskin, etta;neuvostovaltio huolehtii
• h e i s t ä ^ l i t u i s e s t i . Tuotannon, kehitys
»-.ipahtuu; Neuvostoliitossa rinnan työ-,
tatekevien elintason järjestelmällisen,
nousun kans.sa.-
Tasta . yhteiskunnallisesta maape­r
ä s t ä on luonnonvoimaisesti kasvanut
ja- kasvaa: alituisesti uudelleen työtä­tekevien
arvokas moraalinen.pyrkimys
urotöihin, jotka hamrrfässtytttävät ko­ko
maailmaa. Niinkuin toveri Stalin
c n sanonut, tyosta on tullut kunnian;
maineen, .uljuuden ja sankaruuden
asiä
vaihtamisessa, tullLsaadoksLSsa j a iii.
komaakaupan .kontrollissa. Yhdys-valtain
omak-suma kanta neuvoUe-lULSsa
en maiden ja.kansamt-ahsten
kauppajärjestöjen kanssa viittaavat,
että^ Amerikan painostuksen koKo voi­maa
käytetään; perusteollisuuKsien
kan'=alliÄiämista-vastaan ja sellaisien
esteiden poistamiseksi, miUa rajoite­taan
• e i - v a l t t a m a t t ö m i e n . tavaraic
tuontia. • , .: .. .,
Ylivalvojaedi.staa-taman ohjelman
varoilla strategisten-materiaalien tuo­tantoa,-'
joita. Yhdysvallat; haluaa saa-da
varastoihm-sa. On epäilyttävää
ovatko osaUistuvat maat sellaisessa
asemassa etta voisivat kieltäytyä sii­t
ä kun ylivalvoja vaalii., etta nudes
• t ä y t yy l i s ä t ä strategusten malenaahen
tuotantoa. Samalla kun Yhdy.sval.
lat- maksaa naista .materiaaleista. la-kiehdotuksen
tämä kohta tarkoittaa,
e t t ä Yhdysvallat- saa haltuunsa stra:
t e g 1 s e t • materiaalit osallistu vien
maiden eduista valittamatta. ;. Ilmei­sestikin
t ä m ä antaa, mahdollisuuden
murtautua joillekin aloille,, missa eu­rooppalaiset
kartellit ovat määrää­vinä,
kuten; t i n a - j a kumialälle ja .sa­malla
edistää Amerikan monopoli-
•pyrkimyksiä strategisten materiaalien
suhteen. -
Ylivalvojan (jota Yhdysvaltain tyd-väenliikkeen.
edustajat ; nimittävä;
"tsaariksi',' — suomentaja) ;virkailija
valvoo kussakin huomattavimmassa
osalli-stuvassa maassa ohjelman '.erir
koistehtäviä".
Tällai.sen kontrollin .painostus pa­kottaa-
Euroopan avaamaan ovensa
•Wall Streetin paäomansijoittajille ja
•Yhdysvaltain tehtaiden, haaraosas­toille.
Ehdotettu taloudellinen yh­teistoimintalaki
takaa .erikoisesti; täl­laiset,
suunnitelmat • neljaksitoista
vuodeksi; aina - $800 tai $850 ..miljoo-
.naan a s t i m i k ä on 5 prosenttia .koko
•ohjelmasta. . M u t t a v i e l ä tärkeämpää
on se,- e t t ä ; k ä y t t ä m ä l l ä taloudellisia
kontrollia Yhdysvallat suojaa Amen-'
kan- suurbisneksen Euroopan maiden
kansallistamista j a voittojen, kaanta-mismahdoUisuutta
•;vastaän osallistu­vissa
maissa, - -•
;• Täten avataan tie Amerikan.suur-;
; bisnekselle, kuten esimerkiksr • palo-oljyteollisuudelle;
s u u nnittelemalla
saada kontrolli länsi-Euroopan ta­louden
avainosiin* j a erikoisesti voit-;
toa tuottaviin osiin.; Jos; nama suun­nitelmat
- toteutetaan, nnii- silloin lanr
sr-Euroopan; maat voivat joutua .sa­manlaiseen
asemaan missä ovat la­tinalaisen
; Amerikan, maatj;joiden
täytyy kayttaa 40-50 prosenttia ulko­maa
v i e n n i s t ä ä n ulkomaisen: paaomaii
voittojen maksamiseen: Tassa nut-.
takaavassa .WalL^ Streetille tehtävät
maksut •,- aiheuttaisivat pysyväisen
elintason alentamisen länsi-Euroo-:
passa.ja.sen taloudellisen itsenai.syy-den
menettämisen. - : • . . ; : .
Marshalhn suunnitelman!kontrolle­ja
l^ayttaa yksipuolisesti; Yhdysval­lat,,
sillä se.-voi lopettaa avustuksen
(Jatkuu; n e l j ä n n e l l ä sivulläl.
PÄIVÄN PAKINA
sanoa 1 ajoitukset. Vapauttahan Cl ole vii
.käsitettävä'; anl;a rkiaksi. sekasorioksi han mennessä seUiytvaieet niista yh
tai rajoittamattomaksi oikeudck.^i
menetellä yksilöllisen halun ja m.ih-doUisestv
, harhaanjohdetun, k.ansalle
•vahingollisen, pyrkimyk-sen. mukaises­ti;
vaan tietoiseksi,, kansan kokonais-edmv
mukaiseksi vapaudeksi, toimia,
j ä r j e s t y ä j a julistaa mielipiteita, jotk.i
eivät ele; ristiriidassa kansanvaltais-f
i n . periaatteiden j a rauhaiv;takeena:,
olevien perusasettJimusten .mukaises­ti.
Siihen sisältyy sus kaikki se ta-odotusten
Mutta s^ ou A am osa sut-
«uuresta p ä ä m ä ä r ä s t ä . jonka kansam­me
uusissa olo-uhteissa on astittanti'
eteensä. Pynmme myös kunnollisten
ihmisarvoisten olosuhteiden luomiiee:.
kaikille 'ttansalaisille. jokaiselle lehel-
Uselle Suomen maan-asukkaalle. Su-;-
nä 011- e r ä s demokratian perustavoii^;
teista, jonka toteutumiselle.Väsiav.ny-kviiien
aika, vflpautiHTHnen .sod.an pe-
Industriaijstl ja Suomen auttaminen
losta ja'fasismin hirmuvallan iihk'äst.'.
l^d^lhnenr^i^yic^elhnen " j ä ' po- ! on avannut toteutumisen mahdol.ij
hittmen t^oiminta. joka eri vivah- ^ suudet. ^
t e i s t ä ä n ja erilaisista nimuyksi.staan ' —" ~ .
-huolimato ottaa, h u o m i o o n - n ä m ä .Vaimo ,säästi.,.miehensä olevien ihmisten kes-kansan
perusetujen mukaiset vaati- puujalkaa
mukset. sen vuoksi fasistinen, sotaan; ^^.^^^ _
t ä h t ä ä v ä . , Neuvostohittoa, lahina;^^^^^^^^^^^^ 64.vuot:äs mies-on anonut,
naapuriamme ja natsilaisuuden v o u - | ^^^^ - ^^-^^^^^^^^^^^ - - ^^^^^ ^
tajavaltiota vastaan ttihdatty toim.n- ^^^^^^ ^^^^^^^^ ^^^^^^^^ kanssaan.
t a ja propaganda .ei ' sisälly, t ä m än
vapauden piiriin:';Seir vuoksi; kaikki
fasistinen, fasisminluontoinen.' SOIIT
laallmen ja puolsotilaallinen toimin-
:, Tama niteleminenei kuitenkaan ole
avioerohakemuksen • pääsyynä. • \ V i l -
l i a m i l l a on puujalka: ; j ä : ' j o k a • kerta;
kun :VaimQ alkaa; torailunsa.. piilottaa;
ta ja Neuvostoliittoa seka muita Y h - miehensä puujalan, estääkseen
distyneitä Kansakuntia' vastaan tah::
d ä t t y propasanda on meidaii maas­samme
kielletty-
Tällaista-.kieltoa .kansamme ;ei voi
ukon poistimiasra huoneista-. Mies oli
:siis aina pakotettu kuulemaan kiltisti
kaiken, nait-a hänen; vaimoMaan oli sy­dämellään.
Meille kaikille oiv tunnettua, etta
'.ndustrialistin. kannattajat t a a l l ä C a -
,iadassa.- :lukuunottamätta, muutamia
• ;':-csiloita. eivat ole,; osallistuneet.Suo-
-miävun arvokkaaseen. tyohon. . T a -
:ma johtuu I W W : n ;johtajieii yleisesti
annetusta' k i e l t e h * « 4 kannasta kaik­keen
yhteistoimintaan nähden, paitsi
.Taissa tapauksissa .yksityishenkilöi­llä;
Senjalkeen kun sodan päätyttyä
tie avautui Suomeen ja.taalla olevilla
i.iiaanmiehillamme oh harras halu
'iiuttaa , Suomen ; kansaa,;'; ryhdyt-iin-
toimenpiteisim: suuremman- av^s-r.
ustoimmnan alkamrseksi. .Asia paat-
•.vi.ainutlaatuiseen tulokseen.- Saatnn
•aaja 'yhteistoiminta aikaan e n po-kuin
omaa varjoaan pelaten,, viittaa
siihen, e t t ä heitä on syytetty käyttä­neen
avustustoimintaa oman lehmän
ojasta .nostamiseksi'jä jatkaa seuraa­vasti:
"Ylläolevat asiat ovat moneen ker-tu;
maksutta- Suomiävun ilmoituksia,
: tiedoksiantoja, vetoomuksia ym. t i ­laa
säästämättä. Tama; koskee kaik­kia:
lehtiä. Sen voivat todistaa pian
toimintansa: lopettavan" Suöiniavun'
vastuunalaiset henkilöt. • Haluamme
myöskin , kysyä,- etta;; m i k a . järjestö
taalla Canadassa on suorittanut Suo­men
avustaimseksi sellaisen jattilais-tyon
kuin Canadan Suomiapu? E i yk­sikään
järjestö, - edes •suhteellisesti,
kaikkein vähimmän. Industrialistia
kannattavat: Järjestöt,, ole tehnyt mm,
paljon.
El mikaan ole niin helppoa k um
Vaikka Suomen Punaisen: Ristin ja:
Suomen Huollon .jois.safcm elimissä o-l
i s i k in - tapahtunut ;, vaarinkäyto'icsia,,
kuteh' tl edetaankj:--^ tapahtuneen, mm
:-sittenkin nämä järjestöt ovat var­masti
luotettavimpia avustuksen ja­kajia
.kuin • , jotkut ; tuntemattomat
henkilöt tai j ä r j e s t ö t , joiden nimia ei
edes julkaista. ;.; '
' ;Cänadan:-Suomiavun todellista a-
: v u s t u s m a a r a ä ei; voida .laskea pell-ias^
taan, sen Tahamaaran mukaan; inita
sen;kautta^on kerätty/.' Sen todellinen
arVo on sima tavaramäärässä, mita
on- lähetetty. - K u i n k a - esimerkiksi
taan. aiheettomiksi:;todistettu. To-1 kehua,itseaan, mutta :kun p i t a a . ; t o - ; : m u u t ä m ä l l ä sadalla döllärifla voi teh-deksi
myöskin jäa.- että- tuskinpa on i distaa,;nun aäni;muuttuu;/kellossa.:_ '
sodan 'jälkeen «ilmestynyt . y h t ä k ä ä n ! Industrialistin ympärille., kokoontu-;
taman lehden numeroa, jossa-ei olisi r neiden silniantekevien '-apu" on paa-nmiettu
-vapaata • mainostusta: useam­massa
kohti. Suomen puutteenalaisten
asiassa; : rajoittunut Suomiavun toi­minnan
jarruttamiseen. : K a i k e i i n ä -
:avustamiseksi.:_Maksettujailmöituk-=^ ihoista -epäluuloa - on h e r ä t e t t y ; , s en
.•ten yja ;.avustustoiminta ;on;; y l i t t ä n y t
rohkeimmatkin toiveet.
;;: TietoiSna' Suomen avun tärkeydes-
• rii ja; kansalais temme yleisesti havait­tavasta
• - i n n o s t u k s e s t a . - t ä m ä n - asian
eteen;; on- - Industrialistin .johtavien
henkilöiden.; .täytynyt : manoveerailla
s ä i l y t t ä ä k s e e n työläisten kannatuk­sen.-:
Siltä -taholta 'on.: uskotettu, että
h e i d ä n avustamisensa; vasta todellis­ta
-avustusta; on ollut. -rTk. 12, päivänä
on jälleen ,Indu3trialistissa, julkaistu
kirjoitus, jossa -asiat vesitetään tässä
valossa;: ;, Kirjoituksen • on :kirjoittar;
iiut mm. "Ilkka". Kirjoittaja, i k ä ä n - | työstä. Niissä on jatkuvasti julkais-sia
taasen, - joissa olisi r mamösFettu
lata avustusasiaa, tuskin on olliic
•r-uoden mittaan yhtä tusinaa, kun s i -
•ta vastoin^-^kaikki.toiset suomalaiset
lehdet tällä-mantereella n ä y t t ä v ä t te-;
kevan. hyvaa hiketta asiasta makset­tujen
mainostusten kautta."
~ Me^Temme satu t i e t ä m ä ä n onko k i r ­joitta
ja,, amerikkalainen tai cahada-lainen,:
mutta se ei ;asiäa l i i k u t a , sillä
han ; puhuu . ' : t a s t ä mantereesta" jä
koska nam:yhteisen;'avaistustyöh p ä ä t -:
tymisen -kynnyksellä ollaan,;-liiin:''on
hyvä tarkata mitä silla taholla on
Suom.en. auttamiseksi, on tehty Cana­dassa.,;
Mikäli-:tulee kysymykseen Ca--
nadan uutislehdet, • n i i n ne : eivät ole
varmaankaan .hyötyneet ;Suomiavun
-avustuksen :jakamisen;. suhteen, mitä
Canadan: S u o m i a p u , o n - k e r ä n n y t ; ja
l ä h e t t ä n y t -Suomeen. • Nim-.;myöskin'
"Ilkka'', maimtsee. ; etta. ; l ä h e t e t t yä
apua on väärin- käytetty, mutta hei­d
ä n - l ä h e t t ä m ä n s ä . : on: vain .mennyt
oikeille - av-un.; tarvitsijoille.: > Hänen
mukaansa asia on. siten, etta :monet
ovat l ä h e t t ä n e e t Iridustnalistin kont--
t o n i n avustusvaroja j a kun tositarvit­sija
on löytynyt, ram sitten, on avus­tusta
lähetetty.
-Kuinka Industnalisti voi.taata, e t tä
h e i d ä n ; l ä h e t t ä m ä n s ä ; avustus on j a ­ettu
: oikein, mutta kaikkien muiden
l ä h e t t ä m ä väärällä tavalla:; Lehden
palstoilla ,ei ole koskaan edes mainit­tu
kuka heidän avustuksensa jakoa
siellä valvoo.
da-suuria.;kauppoja ja:;saada halvalla
tavaraa? Kaikki .se. tavara mita Ca­nadan
Suomiapu.on ostanut, ja lähet­t
ä n y t Suomeen on saatu momnkerrom
halvemmalla kuin .jos se oUsi jouaut-
11 ostamaan piemssä erissä. - ;.
; Canadan Suomia vim'taholta onjul^
kaistu tihtykset; eri paikkakunnilta tur,
loista j a mitäkerätylläiTähalla on os­tettu
Suomeen, l ä h e t e t t ä v ä k s i . Tassa.
on:pelattu avointa .peliä: Jos kerran
Industnahstin tukijoiden:; toimesta
on niin; erinomaista avustustyötä tehr
ty Suomen hyväksi m m miksi ei ju^»
kaistalehden palstoilla, tarkka selos-,
tus asian selvittämiseksi. Suomen
hataa kärsivää kansaa ei hyödytä se
jos täällä: lyödään rintoihin j a kehas-:
taan itseään. T u n t u u ' s i l t ä , etta In­dustrialistin
johtavien henkilöiden
taholta halutaan peittää saamatto­muutta
sanahelinällä:: Heihin sapii
sananparsi, että jos ,'huutamirlen aut­taisi
niin ^aasi olisi eläinten kunin­gas.
— Uoti.