1927-08-22-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
I i • 4?tTm'fm enoBsalaisen työräestöa ainoa äänenkansattaia, Dmettyy Sudbnryasa, Oat., maanantaina, ke*kiviikkoaa s 5» ixerjantaina. S. G. NEIL. Maanantaina, elok. 22 p;nä—Monday, Ang. 22 No. 97—1927 V A P A U S 1 Korkeammat palkat ja viisipäiväinen työviikko } t T o i m i t t a j a t : T. S. C A P X S O X. Jos järjeätymättömien työläisten järjesläraistehtävä; otetaan vakavalta kannalta, niin «itten on koko am-1 raalliliiltoliikkeen kertakaikkiaan otettava paljoa hyök- = R. P E H K P y E X . tää^ämpi kanta paikkoja ja työsuhteita koskevissa ky-j SeomeB vällankiiiBeoksellises tyeväeo- Bcgistered at the Post Office Department, Ottawa,! sj-myksissä j a alettava tarmokas taistelu työläisten etu-i M seeonjl cla^s matter, ' {{en puolesta, j o i h i n ne liiU>-väL .\ykj-iset tuotanto-j V A P A U S (Liberty) | menetelmät j a s u u r i i n laitoksiin keskitet>t koneistot, I The only orRan of F i n n i s h Worker8 in Canada. Pab-j vhdisteUvinä äärimäisiin rvntävksiin mahdollisimman ilsfaed in Sudbury, Ont.. every Monday, Wednesday Rod Friday. • ' työväenliikettä ei enää kukaan yksilö voi johtaa minne haluaa. V i r heitä saatattiinee tehdä, j a niitä a i na tehdään, mutta silloin kun ne havaitaan, tulee ne mahdollisimman pian pyrkiä korjaamaan. Siksi Suo-aikana on v o i tu kehittää STTinaatto-masti uutta taisteluvoimaa, jat^ olisi varmaankaan siinä määrin hzs. vanut, jos puolue olisi saaajt rac-hassa' toimia. 3Iutta tämä on ollut mahd-.liista men työväki vahingosta viisastunee- vain siten, että Suomen työväellä na ei enää laota lahtariporvariston on samaan aikaan ollut r.iLi:7~^s+ts_ III TILAUSHLVNAT: Caradaan yksi vk. $4.00, puoli vk- $2.25, kolme kk. f 1.60 ja ykbi kk- 75c y«dysvaItoihin ja Suomeen, yksi vk. I5.B0, puoli vk. f « r . j ja kolme kk. S1.75. , ILMOTUSHIN^AT VAPAUDESSA: Neimailmotakset $1.00 kerta. $2.00 kaksi kertaa. ATicliittoonmeno iimotuksei 50c palstatuuma. Nimenmuutosilmotukset 50c kerta, $1.00 3 kertaa. Syntymäilmotok^ct fl.OO kerta, $2.00 3 kertaa. Avioeroilmotukset $2.00 kertaa, $3.00 kaksi kertaa. KiitosUmotukset $*.00 kerta. Euolemanilraotakset $2.00 kerta, $50e lisämaksu kUtosIaoseelta tai mnisiovärsyltä. Halotaantiedot ja osoteilrootokset 50e kerta, $1.00 kolme kertaa. Tilapäisilmottajien Ja ilmotusakenttourien on, vaa-tittaeasa. lähetettävä llmotusfainta etukäteen. Tilaokeia. joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään, paitsi asiafniesten, joilla on takaukset. • suuren neet ty kuin neljänäkymmenellä kymmenen vuoden aikana, samalla kun se on eräissä teollisuuksissa kaksinkertaistunuL Täten Canadan teollisuus on jatkuvasti laajentunut, tuotanto ja voitot ovat -tehokkuuden- saavuttamiseksi, ovat kohotta-ä,- t ^ ^ ^ f i l f " Työväenpuolue ko^j-j ^^^ji'^^^ ^yö,, , , , , . tl käytäntöön sovelluttaa mm sei-: . röläisen tuotantokykyä keskimäärin enemmällä väpurteistä j tehoisaa mandlais-! "l"^*" leljälläkvmmenellä prosentilla viimeisten kvm- leniniläistä luokkataisteluoppia, kuin ^^^^ asian purteistä J a s u i n k i n mahdollista. Tämän ohella! k u i t e n k i n ilmeni vissejä aineksia,j oj vasemmiston keskuudessakin, jotka pjrrkivät vetämään puoluetta oppor- General advertising rates 75c per col. inch. Mi-otxncmi charge fur sin^e insertion 75c. The Vapaus la the best sdLvertising medium amongr the Finnish People in Canada. JCaanaotain lehteen aiottujen flmotosten pitää olla konttorissa lauantaina, keskiviikon lehteen tiistaina ja perjantain lehteen torstaina kello 12 päivällä. . ... ^ , ^ T. - L i toon? Ensinnä tapacta vaikutti t a - mielnn. etta m.m. «duskuntaryhmah; ^ ^ ^ ^ . ^ ^ j j ^ lamaannuksella, jopa keskuudessa oH selviteltävänä ai-1 suhteissa äärimmäisellä t o i - komaan huomiota herättänyt Va - • ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ j ^ Huomattavampaa kama^juttu. Edustaja Valkama oli j ^^^^^jjjjj^^^^^ mainittujen joukko-v a l i t tu Oulun laamn eteläisestä r ^ ^ ^ ^ ^ ^ . ^ . ^ ^ .^^^^^^^^ ^. ^^^^^^^^ Vapauden konttori: Liberty Building, 35 Lome Street. Puhelin 1038. _ PoHtlosote: Box 69, Sndbqry, Ontario, Canada. Vapauden toimitus: Liberty Building, 33 Lome Street. Puhelin 536W. <los ette milloin tahansa saa vastausta ensiknätseen kujeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeenhoitajan per- •oooaUlMlla nimellä. J . V. KANNASTO, mkkeenhoitaja. Canadan ammattijärjestön edustajakokous Gacadan ammattijärjestön tanaan Edmontonissa, Albertissa, alkavan vuotuisen edustajakokouksen edessä olevista probIeen»eista kirjottaa Canadan kommunisti* puolueen ammatillinen järjestäjä tov. Tim Buck, että se kokoontuu ensi kerran sitten vuoden 1920 jonkun aikaa kestäneen teollisen loajentungiiskauden ollessa sen lakana ja kaikkien merkkien viitatessa tämän jatkumiseen vähintäin vuodei? eteenjtäin. Se tosiasiat että työssäolevien työläisten lukumäärän hiljainen .nousu ja huomattava lisäys luotomiossa ei ole tähän mennessä hyödyttänyt muita kuin työnantajia (jotka ovat tulemassa melkein hysteerisiksi "hyyinvoinnin'* palaamisen johdosta) ja että ammattiliittoliike kokonaisuudessaan ei ole^vielä käyttänyt hyväkseen tätä suhteellisen suotuisaa tilannetta, on haaste Canadan ammattijärjestölle- ja eritoten sen Edmontonin , edustajakokoukselle. Näin on asian laita; huolimatta siitä paljon käytetystä verukkeesta, että ammattijärjestö on vain "lain-laadinnollinen sunkappale*^ Htiolimatta siitä *kuinka taitovosä vältetään työläisten tobteluihln osallistumista ja niiden suoranaista johtamista, niin tänään on' Canadan työläisten edessä -H^ynutienkunta jpolttavaa kysy-mystä, joista ^^lainlaadinnallisen suukappaleenkin" täytyy ^lausua julki mielipiteensä. Canadan teollisuuden palveluksessa olevien järjestymättömien työläisteo, joita on settsctnänkyinmehtä prosenttia, järjcstäroiskysymyksessä, taistelussa viisipäiväisestä työviikosta, joka on nyt tullut tarpeelliseksi, taistelussa lokkovartiointioikeudeti saamiseksi, taistelussa osuuden voittamiseksi työläisille suunnattomasta lisäyksestä rikkauksien tuotossa ja taistelussa kansallisen ja kansainvälisen ammatillisen yhtenäisyyden' saavuttamiseksi olisi Canadan ammattijärjestön välttämättä tarjottava Canadan työläisille varmaa johtoa. Järjestymättömien järjestäminen Yksi Canadan ammattiliittoliikkeen peruskysymyksistä on kysymys viidensadantuhanneh. järjestymättömän teoilisuustyöläiscn vetämisestä ammatdyhdistysliikkee-seen. Kymmenen tai viidentoista viimeisen vuoden aikana on Canadan teollisuudessa ollut käyimissä ^prosessi, joka uhkaa hyvin pian-sysätä olemassa olevan ammattiliittoliikkeen pois - tcollisuuselämän ja -taistelujen pääväylältä. Ön noussut suuria teollisuuksia, kuten esimerkiksi automobiiliteollisuus, joka on nyt viidenneksi suurin maan teollisuuksista, sähkölaiteteoUi-suus, kumiteollisuus yjn.^ joitten työläiset ovat aivan kokonaan järjestämättä. Näissä sekä kutoma-, puutavara,- teräs- ja rautateollisuuksissa ja metallinkaivan-jian ja lihanpakkauksen aloilla työskentelee yli neljän- -neämilJoonan työläisen ja tuskin millään näistä aloista on merkkiäkään järjestyneisjrydestä. V Toinen puoli järjestymättömien työläisten järjestä-miskysymykscssä on kasvava tarve entistä tarmokkaammista ponnistuksista työläisnaisten järjestämiseksi. Noin puolimiljoonaa naista on palkkatyössä Canadassa ja satatuhatta näistä, on suoranaisesti teollisuuden palveluksessa. Kourallinen tästä sadastatuhannesta on järjestynyt vaatetus- ja kenkäteollisuuksien sekä kirjain-sidonnan aloilla, mutta; naistyöläisten suuret Joukot näissä teollisuuksissa sekä kutomateolUsuudessa — jossa yksistään työskentelee lähes viisikjinmöitätuhatta ' naistyöläistä — - ovat järjestämättä ja täydellisesti työnantajien armoilla, jotka käyttävät heitä armottomasti taistelussaan miestyöläisten : palkkojen alentamiseksi • ja työsuhteitten huonontamiseksi. Tämä on vakava asiaintila ja se:tulee pahenemaan, ellei järjeslämistyötä ryhdytä tarmokkaasti tekemään työläisnaisten 1 keskuudessa. Varman johdon antaminen kaildlle järjestöille järjestämistyötä koskevissa kysymyksissä, erikoisesti painostaen työtätekevien naisten vaalipiiristä verrattain vähäisellä henkilöllisellä tuntemuksella. Hän o l i saanut luottoa etupäässä sen vuoksi, että oli leuhkinut olleensa h y v i n k i n huomattu tekijä Amerikan suomalaisessa sosialistisessa liikkeessä j a kykeni jossain määrin puhumaan. Päästyään eduskuntaan, hän alkoi muiruilemaan puoluetta j a oman ryhmänsä toimintaa vastaan. Siitä syystä hän joutui k u - rinpidollisesti eroitetuksi pois ryhmästä keväällä v. 1923. Tuo menettely osottautui täysin harkituksi puolueen johdon ja e-duskuntaryhmän taholta. Kun V a l kama sitten saman vuoden syksyllä j o u t u i k i i n n i , muiden edustajien o-hella, osottautui hän ohranakuulus-telnissa täydelliseksi raukaksi. S a - ' ^ ^ ' puolue kasvoi manlaisena hän esiintyi myös van- haomattavasti, sekä vaikutukseensa kilassa j a k i r o i l i vankilaan joutu- että voimiinsa nähden., mistaan puolueen syyksi. Lupasi Mutta olosuhteisiin katsoen. Suo-lähteä heti Amerikaan takaisin, k u n men työväenliike on siksi laajaa ja vaan pääsee linnasta vapaaksi. O l koon tämä vaan yhtenä konkreettise- Ibäänlyneet j a sen sijaan, että työläiset olisivat hyöty- tunismin rämeikköön. Palautettakoon \ neet, ovat he joutuneet kärsimään suuremmasta epä-' varmuudesta kuin aikabemmin. Tilastollinen tosiasia on se, ,että teollisuustyöläinen Canadassa työskentelee keskimäärin vähemmän kuin viisi päivää viikossa. Eräissä teollisuuksissa eivät työläiset työskentele edes keskimäärin neljää päivää viikkoa kohti kautta vuoden, mutta palkat silti perustuvat oletettuun kuusipäiväiseen työviikkoon. Tämä asiaintila tietenkin on ominainen kapitalismille ja sen lopullinen ratkaisu lepää vain kapitalistisen järjestelmän poistamisessa. Mutta jos ammatti-liittoliike kerran johtaa työläbiä taistelussa vähäisem pienkin parannuksien saavuttamiseksi, niin kaikkein alkeellisin mahdollinen vaatimus on vaatimus neljä-kymmentuntisesta, vibipäiväisestä työviikosta. Ja koska tämän vaatimuksen yhteydessä täytyy esittää myös vaatimukset palkoista, synnyttää tämä taistelu lyhem-mästä työviikosta kokonaisen sarjan taisteluja, jotka nykyään saisivat työväenluokan toimintaan ja vetäisivät kymmeniätuhansia järjestjrmättömiä työläisiä am-mattiliittoliikkeeseen. t . ' .t . " Ammatillinen järjestäytyminen edellyttää lakko' I vartiointia Tällainen läpikatsaus tuo heti esille kysymyksen lak-kovartiointioikeudesta. Viime vuonna oli tä^ä keskeisin kysymys ammattijärjestön edustajakokouksessa ja mitään ei ole sen jälkeen saatu aikaan lakkovartiointi-kiellon vakavuuden vähentämiseksi tai tähän mennessä kä}'tettyjä paljoa päättäväisempiin toiinenpiiteihin ryhtymisen tarpeen poistamiseksi. ^'LainlaadinnaHisen suukappaleen" esityksistä ja ve-toomuksbta huolimatta on Canadan hallitus itsepintaisesti kieltäytynyt muuttamaista rikoslain 501 pykälää, niin että lakkovartiointi tulisi lailliseksi. Ei ole Hiottelua sanoa, että tämä merkitsee uhkahaastetta koko ammatti liittoliikkeelle. Ilman lokkovartiointia eivät lakot todellbuudessa voi tulla kysymykseen suuremmissä teollisuuskeskuksissa ja ilman lakkotoimintaa on z^mattiliittoliike Canadassa aivan, voimaton. Lakko on oleellinen osa ammattiliittotoiminnästa, totta puhtien, meidän ainoa kunnollinen aseemme. Ja lopuksi taistelu lakkovartiöintioikeudesta on taistelua ammattiliittoliikkeen puolesta, j ^ Mutta kuinka on ammattijärjestön toimeenpaneva komitea käjTiyt tätä taistelua? Vetoamalla työläisiin, kehottaen heitä olemaan rikkomatta lakia ja Kingin hallitukseen lain muuttaitaiseksi. Ammattijärjestön viime vuonna Montrealissa pidetyssä edustajakokouksessa esitetty muutosesitys, missä painostettiin päivän määräämistä maanlaajuisen vastalauseen panemiselle, ammattiliittojen toimesta kautta maan järjestettäviksi esitettyjen joukkokokouksien muodossa, tuomittiin "vallattomuudeksi", "bolshevistisen juhlan" . suunnittelemiseksi. On perin vähä epäilystä siitä, etteikö koko kysymys tule täiJä vuonna enemmän tai vähemmän syrjäytettyä merkityksettömillä huomautuksilla, . ellei edustajakokouksen edustajiston suuren osan taholta tiukasti vaadita toimenpiteitä ja siinä tapauksessa tietenkin yritetään raj ottaa kaikki toimenpiteet pelkkiin vetoomuksiin v^Kingille "lainlaadinnallben suukappaleen" taholta. Mutta tuo ei riitä. Tieti)isuus tilanteen vakavuudesta on levinnyt laajalle ja.ammattijärjestön täytyy kertakaikkiaan antaa työläisille selvää johtoa. Koko ammattiliittoliikkeen elämä riippuu lakosta ja lakkovar-tioinnista ja nämä täytyy säilyttää millä hinnalla tahansa. Ammattijärjestön tämänvuotisen edustajakokouksen täytyy antaa taisteluhaaste taantumukselle ja innostava sanoma työväenluokalle, kehottamalla järjestyneitä työläisiä estetuomioista välittämättä ylläpitä;^ mään lakkovartiointia ja näyttämään kapitalistiluokal le, että ammattiliittoliike ei tule antautumaan. ! v a l t i on entistä kurjempaan valoon. | Tässä voimme sivuuttaa tuon koko 5'.-äen , huomiota kiin-oikeudenkäynnin j a katsoa vain asian yleispoliittista vaikutusta. Minkä vaikutuksen STPrn hajoittaminen nyt teki ensinnäkin vasemmistolaiseen työväkeen j a puoluetta i kannattaneeseen pientalonpolkais- 7=iättö. i demokratiaan siinä määrin, etta inäaä johtajana illegaalinen nuolu. ' uutta julkista puoluetta ^ryhdyttäi- joka ei ole jättänyt k>-cttil2än£ä' ainakaan toisteisella perustaj a tämä on varsin merkille pantav a seikka. Ei ole läheskään saman tekevää, millaisia menetyksiä joudumme kärsimään. Silloin kun työväki on useampaan kertaan peräkkäin saanut raskaita iskuja, tulee vallankumouksellisen liikkeen johdon tarkasti laskea, millaisiin ott e i s i in kussakin tilanteessa ryhdytään, ettei omat voimat herpaannu, j o s k in taistelu j o l l a i n hetkellä menetetään. Salaisesti toimiva Suomen Kommunistipuolue oli kuitenkin tilaisuudessa ..oimimaan silloinkin, kun, k a l k k i j u l k i n e n toiminta oli v a l l a n kumouksellisilta aineksilta kielletty. Oikeastaan tämä oli j u u r i sitä a i - maan. Toisaalta on tehty väitöksiä, etta jos olisi puolue, niin silloin olisi k a i k k i h j ^ i n . Matta tuo väite on v a r s in ontuva. Vaikka porvariston antama isku puolueen hajoittaml-sessa oli ankara, niin o l i . siitä toisaalta jotain hyvääkin. Se o l i kaksiteräinen miekka. Vaikka se toisaalta lamaannutti toiminnan pitkäksi aikaa, pakoitti se samalla työväen j a pienviljelijäin laajat joukot omaperäiseen toimintaan, kun c l ollut puolueen päämajaa, josta kaikk i tiedot voitiin välittää. Työväki on joutunut jo epäkeskitetyn pol i i t t i s en koneistonsa kautta käymään kolme valtiollista j a kolme kunnall i s t a vaalitaistelua, sekä k a l k k i muut kamppanjat - tämän ohella. Tänä ?'-:o:ue, vakan alle. Vaikka se lahtarit=r'o-rin vuoksi el voi julkTsest: toin^ia nun kuitenkin sen vaikutus tuätnj. Se e i ole mikään terrorijärjestö, ka-' t en porvaristo väittää. Se on sam o i l l a periaatteilla toimiva auolV k u i n kaikki muutkin Kominierni" alaiset puolueet j a siksi öicä lahtarit erikoisesti vihaavat. Ensimälset valtiolliset vaalit jou-d u t t i i n käymään ilman puoluetta, V. 1924, joDoin työväen poliittiset toimitsijat olivat vankilassa. Täicä rynnistys tapahtui siis joukkojen yhteistyöskentelyn Isautta. Edasta-j i a saatiin valittua eduskuntaan 18, äänimäärän ollessa 91,664. Siis 36,517 ääntä vähemmän kuin y. 1922. Näistä edustajista 16 pysyi ryhmälle uskollisena, mutta kahdes-t a t u l i luopio. , (Jätk.) Kommunistipuolue MITEN OPISKELUTYÖTÄ ON TEHTÄVÄ monipuolista, että sillä tulee olla mitä moninaisimpia toimivia järjes-na todistuksena siitä, että ei vielä j töjä. Sentähden jouduttiin härklt-pelkkä Amerikassa käynti j a j o n k i n - seraaan,' missä muodossa vasemmisto lainen puhetaito tee henkilöä sitkeäksi luokkatalstelijaksl. Henkilön pitää todella jättää sosialidemo. kraattinen matjkalaukkunsa pois ja eläytyä bolshevistisen vallankumousl i i k k e en sisällä, alistuen työhön . j a k u r i i n . Toisaalta oli puolueen keskuudessa, jopa vississä määrin sen johdossakin vv. 1922—23, liiallista luottamusta lahtarivaltion aina kestävään demokratiaan. Tämä siitäkin huolimatta, vaikka aivan äskettäin oli viety koko puolueen johto vank i l a an j a 'yleensä työläisten vangitsemiset olivat päiväjärjestyksessä. Tilanteen kriitillisyyden aliarviointi on tietysti hyvin Inhimillistä sellaisessa tuoksinassa, k u i n Suomen silloiset tapahtumat olivat. Siksi el todella voitu riittävästi arvioida sitä tulee toimintaansa vastaisuudessa jatkamaan. Vanhat tottumukset vetivät luonnollisesti siihen, että j u l k i n e n puolue tulee, uudestaan perustaa. Varsinkin sosialistisen työväen oikeistolainen siipi painosti verrattain raskaasti siihen suuntaan, vuosina 1924—25. Mutta vasen s i l p i harkitsi asiaa siten, että jos uusi puolue perustetaan, niin olisi v a in ajan kysymys, milloin porvarisi to uudestaan saattaisi raivostua ja taas lyödä puolueemme maantasalle. Tästä kysymyksestä keskusteltiin lukuisissa, sekä paikallisiissa, että koko maata käsittävissä vaali järjestöj en kokouksissa. Työväki alkoi helposti tajuamaan tilanteen vaatimukset, eikä halunut puolueen perustamista. Mutta etenkin ammatillisten järjesEojen toimitsijain piirissä oli mahdollisuutta, ettäi puolue voidaan; puolueen kaipuu aivan kiihkeä. H e i l - ykteriäzsyydestä käytävän taistelun merkitys Kaikki edellämainitut toimenpiteet ovat välttämättömiä itse ammattiliittoliikkeen elämän säilyttämiseksi. Näihin tietenkin liittyy, ja lopullisesti vielä suuremmasta merkityksestä olevana, ammattiliittoliikkeen yhtenäisyyden tarve Canadassa, samaten kuin kansainvälisessä mittakaavassa. Kansallisen yhtenäisyyden tarve on tänään yksi Canadan ammattiliittoliikkeen kaikkein tärkeimmistä tarpeista. Meillä on täällä neljä ryhmää ammattiliittoja. hajoittaa. Sen hallussa o l l e i t a omaisuuksia, kuten esim. O. Y . Työn o-sakepapereita ei oltu järjestetty turvalliseen paikkaan j a sen vuoksi ne vangitsemisien j a kotitarkastuk-sien yhteydessä -joutuivat ohranoiden saaliiksi. Osakkeet arvoltaan 185,000 mk, joutuivat oikeusjutun pkätyttyä valtion viranomaisten toimesta myytäväksi. Eräitä multakin varovaisuustoimenpiteitä olisi tietyst i voitu ottaa tuoinioon. s iltyi le antoi tuulta siipiin ehtinen Suomen, työväenliikkeen tunnettu johtaja, Valpas, joka v- 1924 kesällä pääsi vankilasta. Eräät vasemmistolaiset ammatillisen liikkeen miehet luulivat Valpasta vallankumoukselliseksi, jota hän ei ainakaan vankilasta tullessaan enää ollut. Jo se seikka, että hän lähti vapaaehtoisesti tulemaan Neuvosto-Venäjältä julkisesti lahtari-Suomeen,: siinä hyvässä uskossa, että lahtarit eivät V i h d o i n oli tilanne kehittynyt j muka pane häntä linnaan, osoitti sellaiseksi, että monarkististen a i - ! k a i k k e a muuta vaan ei kumousmie-nesten pakoituksesta sisäminis;terihen kykyä arvioida tilannetta, joutui antamaan määräyksen ohra-! Mutta kauan eivät työläiset Valp-nalle, vangita koko puolueen j o h t a - p a a n perässä kulkeneet. Kun hän v in aines, noin 400 työläistä, t a k a - ' y r i t t i eräitä kertoja Helsingin työ-varikolda asiakirjat j a omabuus,' väenkokouksissa taistella törkeästi sulkea kirjapainot jne. Tähän t o i - j vasemmistolaista liikettä . vastaan, menpiteeseen silloin ohranapäällik- sai hän k u u l l a känsäkouralsilta työkö, KlementtI, ryhtyi elok, 3 pv. yäenliikkeen veteraaneilta karvalta 1923, siinä mielessä, että hän v o i ! sanoja. Harmaahapsiset työläisto-oikeudelle hankkia riittävästi todis-1 v e r i t sanoivat, että me kuljimme tuksia julkisen j a salaisen puolu-j sinun (Valppaan) perässä parikym-een yhteistoiminnasta. Mutta niin i mentä vuotta, mutta liyt me emme hartaasti kun n o i t a todistuksia olisi i enää tule kulkemaan, kaivattukin, ei niitä kuitenkaan! Ja n i i n tapahtui, että jonkun ajan löytynyt. Tämä johti 'ohrana K l e - k u l u t t u a Valpas salaa luikerteli jä-mentin itsemurhaan j a sisäministerin eroon. Porvarbto. o l i äärimäisen paniikin vallassa, sjrytellen toinen toistaan, tuollaisesta! valtiollisesta skandadlista, joka saattoi lahtari-seneksi sos.-d€m. puolueeseen, jonk a johtoa hän vielä vankilasta t u l - tuaankin oli arvostellut kelpaamattomaksi. Tämä pesänselvitys Valppaan kanssa osoitti, että Suomen päin näyttävät kokolailla kevyHtä- Viime kirjotuk&sssamme osoitimme, kuinka edullinen nykyinen puolueemme solumuoto on itseopbkelun harjoittamiseen pienissä ' ryhmissä n i i d en keskuudessa. Lähtekäämme siis tässä hiukan selvittelemään, kuinka tuota opiskelutyötä on tehtävä, tullakseen se mahdollisimman paljon tulokslai tuottavaksi opiskel i j o i l l e Itselleen ja yleensä koko luokkataisteluliikkeelle. Jos siis ajattelemme, että solu, johon kuuluu korkeintaan vibitois-t a jäsentä, aloittaa keskuudessaan ryhmäopiskelun jäseniensä kehittämiseksi, on s i l l o in kaikkein ensikp tutkittava millä kehitysasteella e-nemmlstö jäsenistä solussa on. Jos solun jäsenistön muodostaa j o jotak u i n k i n korkepJla tietoasteella olevat henkilöt, on luonnollista, että s i l l o in käydään opiskelua laajemmassa mittakaavassa. Mutta jos jä-senenemmistö on v a i l l a välttämättömiä pohjatietoja, ovat vain vaistomaisia luokkatietoisuudestaan, sill o i n on opiskelun käytävä alussa o-piskelun pohjan luomiseen. Koska luulemme, että > jäsenistömme on e-nimmäkseen tähän viimeksi mainittuun ryhmään kuuluvia, otamme sen puolen asiasta käsiteliäväksl. K u n siis alamme solussamme käsitellä opiskelukysymystä ja mahdollisuuksia siihen, «otamme ensi-mäiseksi etsiäksemme* solun jäsenien keskuudesta henkilön, joka on tietomäärän suhteen korkeammalla toisia. Kaikki eivät nim. tietomääräänsä nähden ole samalla tasolla. Tästä henkilöstä me teemme opiskel u n ohjaajan. Tämän ohjaajan tehtäviin kuuluu kutsua ryhmä kokoon, hankkia opiskeluvälineitä, kirjoja, vihkoja y.m. tarpeistoa j a ohjata ryhmän kokouksia niin että ne mahdoUisiminan vähällä ajan haaskauksella muodostuvat hedelmällisiksi työskentelylle. Hänen on p i dettävä- huolta, ettei kokoukset saa muodostua pitkäveteisiksi j a ikäv i k s i jaaritteluikdl, sillä sellaiset ajan pitkään alkavat väsyttää opisk e l i j o i ta j a näinollen siitä ryhmän toiminta kärsii, lakaten vihdoin kokonaan. On siis pidettävä huolta siitä, että kokoukset muodostuvat opettaviksi j a samalla rattoisiksi. Tämä saadaan, syntymään siten, ett e i aina, yhtäjaksoisesti päntätä päähän tuntikaupalla jotakin raskasta yhteiskunnallista kysymystä, vaan otetaan välipaloiksi keskuste-lunalaiseksl jotakin kevyempääkin. E i sen " k e v y e n " silti tarvitse olla j o t a in asiatonta j a keyyttä sanan varsinaisessa merkityksessä, sillä löytyy kysymyksiä, jotka päältä- Suurbritannian ammattijärjestössä. Mutta huolimatta siitä, mitkä nämä erimielisyydet olisivat, voitaisiin ne selvitellä yhteisessä keskuksessa tuhoamatta koko liikettä taistelussa toinen toisensa hävittämbeksi, ja vihdoin epäilemättä voitaisiin saavuttaa täydellinen yhtenäisyys. Mille perustuu tällaisen ohjelman vastustaminen? Ensin näyttää vaikealta löytää syytä millekään vastustukselle. Nyt on 275,000 työläistä järjestynyt neljään vastaan, vaikka nämä ovat mitä tärkeämmästä merki-tylcsestä olevia kysymyksiä- Kansainvälinen ammatillinen yhtenäistyttäminen, ammattiliittolähetystön lähettäminen Neuvostoliittoon, lähemmät suhteet ensimä^ sen työläisten tasavallan kanssa ja Kiinan vallankumouksen päättävä tukeminen ovat kaikki tärkeitä tämän hetken- ja peruskysymyksiä. Tuskin voidaan odottaa, että niille tullaan antamaan sitä huomiota, minkä ne ansaitsevat; kaikkein uskottavinta on, että ne tullaan kokonaan sivuuttamaan. Kokouksessa tullaan epäilemättä tekemään myrkyl- Ibiä hyökkäyksiä Alberton kaivosinfthiä, V uutta kan-k i n , mutta j o i l l e sentään on oiemas. sa hyvinkin asiallinen pohja. Täll a i s i a kysymyksiä on m. m. nuoriso-kysymys, heidän suhtautumisensa nykyisen ajan yhteiskunnallisiin ilmiöihin, n i i n k u i n esimerkiksi tanssi-väkijuoma- j a miksei myöskin muo-tikysymyksiln. Väkijuomakysymys on itsestään tämän rappeutuvan porv a r i l l i s en järjestelmän yksi räikeimmistä ilmenemismuodoista, mutta ilmenee sitä myöskin osaksi niin tanss i - kuin muotikysymyksissäkin. Niissäkin on huomattavissa eräänlaista henkistä humaltumismaniaa. Nämä kysymykset ovat laadultaan keveitä, mutta asiallisesta pohjalt a a n tärkeitä nuorison kasvatuksen kannalta. On siis tärkeää, silloin ken opis-kelutyöhön käydään, ohjata se jo alussa sellaiselle • pohjalle, ettei se vajoa yksipuolis^uuden suohon ja sitä tietä vähitellen heikkene kokonaan pois. Kun siis opiskeiua a-letaan, on lähdettävä luomaan pe-rustuksiia pohjasta alkaen. Ensin on tutustuttava yhteiskunnan rakenteeseen, taloudelliseen ja maantieteelliseen asemaan j a sitä tietä alettava etsiä syitä yhteiskur.nallisten kysymyksien ratkaisulle. On tutk i t t a v a taloustiedettä ja työväenl i i k k e e n Ilmenemismuotoja eri aika- Icausina; niiden kehitystä rinnan taloudellisen kehityksen kanssa ja niistä loppujen lopuksi tehtävä yhteenvetoja tulevien taistelujen varalta. K u n opiskelua tällä tavoin käy. dään askel askeleelta ylöspäin, hn> maa opiskelija vähitellen muuttuvansa vaistomaisesta taistelijasta tietoiseksi luokkataistelijaksi ja osaksi siitä orjuutetusta massasta, jota porvaristo nykypäivinä vielä verisesti sortaa, m u t t a ' j o k a kerran nousee-uuden päivän koittoon. Opiskeliji tuntee olevansa taistelija, jonla luokkavelvollisuuksiin kuulua lo}' daltaan toimia : tämän verisen riif-tqjärjestelmän kukistamiseesi ja työväehvallan tilalle luomiseksi. _ Muistakaa siis, että tieioinen ja v a l i s t u n u t , työläinen ei kfskaan unh o i t a Iuokkavelvollisuutt.«in, mutta tiedoton -tfoi sen tehdi. — ^-"^ TYÖVÄPURH j^elostns toisilleen \-ihamieliseen ryhmään ja tulevaisuudessa Amerikan työväenliiton alaiset, itsenäbet "kansainvä-1 häämöttää -— tosin melko hökosti --- ihanne: yksi liset" liitot, kansalliset ja katoliset liitot. Järjetöntä I kaikki-käsittävä kansallinen' ammattiliittokeskus. Ja on minkään näbtä ryhmistä odottaa voivansa hävittää — jos työväenluokan menestys on se, mikä jotakin toiset kolme; ainoa mahdollinen stsuraus lällabistajnieridlsee--- keskinäisesti tuhoavaa sodankäy-ntiä t keskusta (s.o. Yleiscanadalaista työväenliittoa) yrityksistä voi olla koko työväenliikkeen heikentyminen pyrkiä välttämään ja käyttää aina ammattiliittoliik- ja "punaisia" vastaan, mutta Canadan työväenliikkeen ja työväenluokan vaikeuksien lisääntyminen. Ainoa! keen jokaista voimaiihiukkasta. - johdonmukainen politiikka, politiikka, jonka hyväksyy j Ainoa mahdollinen perusta järjestöjen ehdottoman jokainen, joka asettaa työväenluokan (ja sen edim) etu-1 tasa-ärvoisuuden pohjalla toteutettavan yhtenäistyttä- u»/ etu-I tilalle, on näitten eri ryhmien asteittainen yhdisömi-j mispolitiikan vastustamille- on hallintahalu; sellainen yhteen keskukseen. . Tämä voitaisiin toteuttaa ilman yhdenkään paikallis-yhdbtyksen hävittämistä.^. Suvaitsevabuutta tultaisiin tietysti tar%-itsemaan ja tbiminta-alueita koskevat ennen käsitys ammattiliittoliikkeestä, j o k a asettaa h a l l i n nan j a ystävällisiet suht«i työnantajien kanssa ensi-maiselle j a työväeiiluokaja v p i i o i a n v i i m e i s e U e t i l a l la Tässä ei ole m a i n i t t u liittoutumiskysymyksestä eikä järjestämisen tarpeellisuutta, on aivan välttämätöntä.^mielisyydet jäisivät olemaan, kuten ne ovat tänään j väsymättömän taistelun tarpeesta luokkayhteistoinuntaa luokan voittoon. peruskysymyksien vakava harkinla tulee vasta sitten, kun järjestyTieet työläiset ottavat nämä kysymykset esille paikallisyhdistyksissä ja panevat niistä yhden toisen jälkeen kannattamaan hajanaisten järjestöjemme liittoutumista, hajanaisen ammattiliittoliikkeemme yh-dbtämistä ja Mooie-Draper-vallan mateW Inokka-yhlebtoimintapoliäikan hylkäämistä ja vaihtamista hyökkäävään taistelupolitiikkaan, mikä tähtää työväen- C r e i g h t o i v.- j a u.-aeura Yrityksen järjestämistä C. S..T. U-brtoa lO-otteikmestaruuskilpaJkista. KiJ; p a i l u t / s u o r i t e t t u n 13 ja U elok./i927 Creighton urheilukentällä. /Osanottajia alk-uMlpailv^ssa en-siriälsenä päivänä kaikkiaan 14, j o i s ta loppuun suoritti lO-*ttelnn Sunnuntaina ainoastaan 8. vasa. ennätyksiä saavutettiin viisi, mm. korkeushypyssä, kuulassa, aitajuoksussa (korkeUla aidota)' 1,500 m m j a 5,000 mm j u o k s u^ Yleböä lauantai-atana ^ seuraamassa vähänpuöleisesti, « j^ nuntaina - kohtalaisen palion. * lempinä päivinä valUtsi ^^J^'- rien sää. 10-ottelun voitti B ^ ^ . Sudburyh Kisasta y l i v c n n^ n u o ^ n L K o l a r i n J ^ ^ ^ ^ ^ s a itsepintaisesti toisena. Yrityksestä j a Goos k o l m a n t e ^^ neljäntenä. Naisten 3-otteIuB ensikertoja kflpaileva^ .4un^ ^ K i s a s t a . Tobena L. Venhola ^ ^ j a kolmantena E l n a Joen^?^^^ t y k s e ^ 5,000 m. voittaja ^ L e v a c K n Kisatovereista ^-"Z^ den ennätyksen, varanUsr:,.^^ 25.4 lÄmnilla- I ^ ^ ^ ^ ^ - J J^ ptiaalfllonjieenn näättäjäisiksi oU -i-^'^. ^ ty tans teltiin "Onnellinen aviomies ty tanssit,ja s n n n u n t a i j t ^ ^
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, August 22, 1927 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1927-08-22 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus270822 |
Description
Title | 1927-08-22-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
I i
•
4?tTm'fm enoBsalaisen työräestöa ainoa äänenkansattaia,
Dmettyy Sudbnryasa, Oat., maanantaina, ke*kiviikkoaa s
5» ixerjantaina.
S. G. NEIL.
Maanantaina, elok. 22 p;nä—Monday, Ang. 22 No. 97—1927
V A P A U S 1 Korkeammat palkat ja viisipäiväinen työviikko }
t
T o i m i t t a j a t :
T. S. C A P X S O X.
Jos järjeätymättömien työläisten järjesläraistehtävä;
otetaan vakavalta kannalta, niin «itten on koko am-1
raalliliiltoliikkeen kertakaikkiaan otettava paljoa hyök- =
R. P E H K P y E X . tää^ämpi kanta paikkoja ja työsuhteita koskevissa ky-j
SeomeB vällankiiiBeoksellises tyeväeo-
Bcgistered at the Post Office Department, Ottawa,! sj-myksissä j a alettava tarmokas taistelu työläisten etu-i
M seeonjl cla^s matter, ' {{en puolesta, j o i h i n ne liiU>-väL .\ykj-iset tuotanto-j
V A P A U S (Liberty) | menetelmät j a s u u r i i n laitoksiin keskitet>t koneistot, I
The only orRan of F i n n i s h Worker8 in Canada. Pab-j vhdisteUvinä äärimäisiin rvntävksiin mahdollisimman
ilsfaed in Sudbury, Ont.. every Monday, Wednesday
Rod Friday. • '
työväenliikettä ei enää kukaan yksilö
voi johtaa minne haluaa. V i r heitä
saatattiinee tehdä, j a niitä a i na
tehdään, mutta silloin kun ne
havaitaan, tulee ne mahdollisimman
pian pyrkiä korjaamaan. Siksi Suo-aikana
on v o i tu kehittää STTinaatto-masti
uutta taisteluvoimaa, jat^
olisi varmaankaan siinä määrin hzs.
vanut, jos puolue olisi saaajt rac-hassa'
toimia.
3Iutta tämä on ollut mahd-.liista
men työväki vahingosta viisastunee- vain siten, että Suomen työväellä
na ei enää laota lahtariporvariston on samaan aikaan ollut r.iLi:7~^s+ts_
III
TILAUSHLVNAT:
Caradaan yksi vk. $4.00, puoli vk- $2.25, kolme kk.
f 1.60 ja ykbi kk- 75c
y«dysvaItoihin ja Suomeen, yksi vk. I5.B0, puoli vk.
f « r . j ja kolme kk. S1.75. ,
ILMOTUSHIN^AT VAPAUDESSA:
Neimailmotakset $1.00 kerta. $2.00 kaksi kertaa.
ATicliittoonmeno iimotuksei 50c palstatuuma.
Nimenmuutosilmotukset 50c kerta, $1.00 3 kertaa.
Syntymäilmotok^ct fl.OO kerta, $2.00 3 kertaa.
Avioeroilmotukset $2.00 kertaa, $3.00 kaksi kertaa.
KiitosUmotukset $*.00 kerta.
Euolemanilraotakset $2.00 kerta, $50e lisämaksu
kUtosIaoseelta tai mnisiovärsyltä.
Halotaantiedot ja osoteilrootokset 50e kerta, $1.00
kolme kertaa.
Tilapäisilmottajien Ja ilmotusakenttourien on, vaa-tittaeasa.
lähetettävä llmotusfainta etukäteen.
Tilaokeia. joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään,
paitsi asiafniesten, joilla on takaukset. •
suuren
neet ty
kuin neljänäkymmenellä kymmenen
vuoden aikana, samalla kun se on eräissä teollisuuksissa
kaksinkertaistunuL Täten Canadan teollisuus
on jatkuvasti laajentunut, tuotanto ja voitot ovat
-tehokkuuden- saavuttamiseksi, ovat kohotta-ä,- t ^ ^ ^ f i l f " Työväenpuolue ko^j-j ^^^ji'^^^ ^yö,,
, , , , . tl käytäntöön sovelluttaa mm sei-: .
röläisen tuotantokykyä keskimäärin enemmällä väpurteistä j tehoisaa mandlais-! "l"^*"
leljälläkvmmenellä prosentilla viimeisten kvm- leniniläistä luokkataisteluoppia, kuin
^^^^ asian
purteistä J a
s u i n k i n mahdollista. Tämän ohella!
k u i t e n k i n ilmeni vissejä aineksia,j oj
vasemmiston keskuudessakin, jotka
pjrrkivät vetämään puoluetta oppor-
General advertising rates 75c per col. inch. Mi-otxncmi
charge fur sin^e insertion 75c. The Vapaus
la the best sdLvertising medium amongr the Finnish
People in Canada.
JCaanaotain lehteen aiottujen flmotosten pitää olla
konttorissa lauantaina, keskiviikon lehteen tiistaina ja
perjantain lehteen torstaina kello 12 päivällä.
. ... ^ , ^ T. - L i toon? Ensinnä tapacta vaikutti t a -
mielnn. etta m.m. «duskuntaryhmah; ^ ^ ^ ^ . ^ ^ j j ^ lamaannuksella, jopa
keskuudessa oH selviteltävänä ai-1 suhteissa äärimmäisellä t o i -
komaan huomiota herättänyt Va - • ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ j ^ Huomattavampaa
kama^juttu. Edustaja Valkama oli j ^^^^^jjjjj^^^^^ mainittujen joukko-v
a l i t tu Oulun laamn eteläisestä r ^ ^ ^ ^ ^ ^ . ^ . ^ ^ .^^^^^^^^ ^. ^^^^^^^^
Vapauden konttori: Liberty Building, 35 Lome Street.
Puhelin 1038.
_ PoHtlosote: Box 69, Sndbqry, Ontario, Canada.
Vapauden toimitus: Liberty Building, 33 Lome Street.
Puhelin 536W.
|
Tags
Comments
Post a Comment for 1927-08-22-02