1929-12-19-03 |
Previous | 3 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
p^^i^ I tJQ. 296-^ 1929 . että -saatfEuni afen* ^ A r t h u r i n -L^t iBsla kerättiin täal' a olisi aina yhtä ^ sanoinalehdis.^ aähiekat olevan Jais-tääm . Olisi pai^, niubkeen eteenpäin työvainib metsät-ö Jssä. On useampia ymparistöUlä. vaan montakaan miestä Kettua unioh kort- .P^en:- on monta iÖ:u-syitä olisi ko- Näyttääpä chsi kohsntele-itifioissä ratsuissa-sensä. kuuluvat ni-etkaä: vähän ajat-i? e .W!itä:te Oikein lettekö te initään. näytä teidän mei-imän enempäii ^a-tÄ nämä vanhem- Eivät a,siak£een io-epä sitä tavatajui. KaiV3rl:;,i;;. sr R. issa' lehCeäiiiuic ilaiaesta:-Luther ön saav.uttaniit • tuloksia mtsieii ialajieh- Juojana.. lilee yähhaankin senä tieto, että ä' '"ilim'epuutai:. elaä. vertoja eii- Tik^iSelle. ja vöstolilton niaar ' suuitempi kilit Amerikalle i "VVIadiniirovitv;! aityi 1857 Rja ista puutafhar; 'yääh.läpi kim. isettui Koslovin ih läänissä) pc-, isen puutarhan. 6»..virstan pää- V. 1900 lähelle ujestissä, missS iutärhär^sa vie'« n'imf pööijarlfa i'JlQ--aösjatih;ia'. kieitä lälifeisy^i ii^"-Jn«itskl&'.: ^9p''-käsittävä'n iriilien hMfel^- lÄlääiehimoälslJ:.' aätr6iUaj*e:le-i: '»"55födit)stbliit6ri/;\ ät«!laätti ainoa ! i täanlai«iä..:awj' sateasetti';:tno v 'Ja<i'<: tiedemies;'. ' Venäjän-'-ita^ä s i !5i5?n,„.,lAioUfVr i^Jbjeyia." itiÖ^^^^ '.»pettymysten ; ;n hänen on-is2ä tuloksia 'aitTärkein' nän kaukais-isissä maissa h\ ristisiitos. . tfeleinine tar. iodeja, valal-iytarinölllsteii kasvaja, rae-lillä ja Kau-iMaliä:" i-isti. ViUiiia ka.<t-i heäiBicasvi-. i3äiäista v i i - illariÄ •"Poh- Iefti"V;mikä jliiiari miniä j a , antatt iäisiä" viiiji- ••MiilitoK^' • i :kehittänyt tä, kylmää tä mahteli-iilitofi älu-, i Mitshuriri' teytti Pöli.j.. Amygdalb.*; sen Arnvg-nytti sitöii ikä kasvaa in ainakin ria satoja lääkeöpil- Mitshurin i 'aprik•oo- >telän ho-iiyÖs'mai- ' ^^"•k^sVa- Mitshuiin ön"- siiuri-lÄitS fier-liisia ,he- • el löydy öijassa ja kan' kös-öaavutuk-a. rut-tii. tään liie-iliaiSet ja tääs ei-d; viihdy Jiimatran i, piöni-äö var-anssa loi ölöiliiro-fäliaises-älitttöiät a i t i ^ - vm kes-öTjätta- IMKEENHOITAJAN OSASTO appäristön Olemme lähettäneet Port Arthurin kauppaan^uusia juuri Suomesta saapuneita, ^kirjoja. Käykääpä valitsemassa itseUenne hyvaa 3^^^^^^^ lukemista Jos oö-tatte «joidul^^^^ tuttavillenne, niin os-takaa sieltä hyvä kirja. Torstaina, jouIuKuuri 19 p:nä ~ Thur., Dect 19 «TYÖN J O U W SAAPUNUT arvokasta julkaisua tahtovat, kiirehtikää tekemään tilauksmne sillä saapunut lähetys on Vaan 300 kpl. Hinta 60 c M a t suoritettava iÄar5vit2seIisfi 's i:i=rtSääa aTv°oi"mSia' Stilie»jä? *s?e"u»r»ä avkkirtjla^nep^iTtoua^;d len' iin ettei meidän i . VapaudeiL uuden talon ja koneiston ylöslaitto' on sitäpaitsi vie-hyt melkoisesti varoja, mikä edeQlyttä" on, itapausi vie suuksien ripeätä täyttämistä. " jirvoisaan suosioon. . a molemminpuolisten velvolH-buljemme siis ylläolevan asiakkaidemme Litkkeenhoitaja. itertainen. Kymmenen päivää tämän jälkeen voidaan korjata' ylimmät tehdet. Siten saatu sato on ensiluok-iftisen voimakasta. Tämä Mitshu. Hnin tupal&aiaji on sUnä määrin hyvätuoksuiista, ettei se vabnistet-taessa kafpäa mitään niitä lisäk-ieitä, joita kaikki tupakkatehtaat ji(enompia lajeja muokatessaan käyttävät j a jotka vahingoittavat tupa-icoitsijöldfen'terveyttä. Mitshurinhi tUpalckalajin. viljelys on 10 kertaa iiiottavämpaa kuin mahorkan v i i - : ponista Mitshurinin luomista te-oUfeiin .'tärkoi^ksiin soveltuvista kasvilajeista mainitsemme ruusupensaan, jöste Baadaan kallista ruusu-flijyä. Bulgariassa Kasanlikin laak-iosso kasvavaa.kuuluisa ruusulaji, jo- , ka antaa O.0Q3 prosi ruusuölyjä ei viihdy kylmässä , ihnanalassamme, el ede Krimillä. Risteyttämällä Mainitun Kifianlikin ruusun meillä menestyväii kieltaisen, persialaisen jiiusulajin kanssa sekä täten saadun tiiusulajin intialaisieii "Multiflera" tiiufiuni kanssa, kehitti Mltshurin ruusulajin joka kestää kylmän tai-f emme ja antaa Q.004 pros. korkealaatuista ruusuöljs^. Yhtä huomiotaherättäviä ovat M i t - shtuinin saavtittikset uusien omena-: iöumu-, i)äärynäf kirsikka-, vadel-ttft- y.m,Jajien luojana., : MitS ensinnäkin tulee meillä en-ii€ stään löytyviin omenalajelhin fcu-ten antonövilaiseen, anlsiomeniin ir.m. ovat ne vähäarvoisia, verrattain iielposti pllaantuvm ja hubnosatoi-äla useihin ulkomaalaisiin omenala» jelHin verrattuina. Mitshurinin luo-ina uusi •: äntonovilainen omenalaji oir ensiluokkaisen hienomakuinen ja ^ilyy tuoreena ja - pilaantumattoma-i i i uuteen satoon astL Mitshurinin 4hlsldmenalajeihln ei talven .kulu-eäsa muodostu mitään kitkerää makua. Eräs niistä bn puolta suurempi tavallista lajia ja voi sitä alkeellisesti pakattuna kuljettaa kuinka pit. to matkoja hyvänsä liman että se kölhiinttineenakaan pilaantuu. Hyvin suosittuna risteyttämislaji- Mitshurln on käyttänyt satoisaa, iiakkasia kestävää kiinalaista omena iJiiuta. Risteyttämällä sen kanssa iiart^ita ainerikalaisia, ranskalaisia englantilaisia j a krimlläisä omena-puulajeja oh Mithuirin syimyttänyt iiseita uusia ^Imässä ilmastossamme kasvavia parhaitten ulkomaalaisten veroisia omena lajejia. Kaikkiaan on Mltshurin kehittänyt 31 uutta menestyvää omenalajia. Näistä 19 lajia vetöä vertoja, "parhaille ulkomaitten omena lajeille. .Uusien päärynälajlen . luominen tuotta MitshurihlUe sangen paljon Vaivaa. Ailcaisemmin meillä löytyvät Päärynäiajit olivat varhain kypsyviä fesäpäärynöitä, jotka viikon pa-rinsäilyvät. Ja Joiden arvo senvuok. fil bh vähäinen. Talvipäärynät tuotiin. osalösiKrImUtä,oasksl Ranskasta jäviardnkin jälkimäiset olivat hyvässä hUinassa. . _ Ensifflälset Mitshurinin yritykset olivat, tuloksettomia. Vasta risteyttämällä ulkomaalaisia i^ärynälajeja ussurilaisten vilUpääryiaälajien kanssa sai"" hän luoduksi useita todellisia talvipäärynälajeja, jotka evat ma- ^^unsa puolesta parhaitten - ulkomaa-iäisten" jÄänrnöitten veroisia ja säUy-vät payon kaiuemmin aikaa eivätkä Vähimmässäkään : määrässä pilaan-aii keräykseä. aikana saamistaan ko-läHduksista^ ^bs kesä ön noiihaaBsen Ifimmih eivätkä ifiärynät ennätä T^SPssa puissa, otetaan ne syyskuun ^ussa pois 5fitu%ii^ kovina raakileina. JOiiluktitissa ne ovat kyPslä", her. kuUisexi näköisiä ja makuisia sekä Slilyvät tucnreina Ja raikkaina talven loppninf sen jäjaan kun ulko- ^^aalaiset päärynäiajit pilaantuvat meiiiä jo hdnUkuuh alkupuolella, yhtä «uurehmbiäa tulokäa on Mlt-^ ^otin-saaoat luumujen, kirsikoiden, Väd61mieiL ; !vieläi& pihlajanmarjo-ii^ iOcin' Jalästaaiisessa. Knikkiaan on MitshoHn kehittänyt 13 nötta pää» - Isnäik^^v^j^tä. nnmt» - mitta luu-mulajia. kymmenkunnan kirsikka-lajia, useita pähkinälajeja. samoin vadelma — y.m. marjalajeja. Edellä ottamistamme esimerkeistä lienee lukijaUe käynyt selväksi, että parhaat tulokset on Mltshurin saanut risteyttämäUä etäisten maiden kaukaisia sukulaiskasveja keskenään. Näiden jälkeläiset helposti soveltuvat uusiin ilmastollisiin-, maaperä-, y.m. olosuhteisiin. Jotta jälkeläiskas-velssa tulisivat vaUitseviksi "vanhempiensa" hyvät ominaisuudet, oli siitoskasvien oltava eri-ikäisiä ja eri määrässä yksUöllisesti kehittyneitä. Tällä perusteella esim. ussurialainen villlviiriimarjapensas antoi jälkeläiselle vain kykynsä kestää pakkasta, huonontamatta uuden kasvin hedelmien makua. Juurilla on suuri vaL kutus kasvien ominaisuuksien siirtymisessä siemeniin. Vain harvoin Mithurin käytti risteyttämiseen oksastettuja (ympättyjä) kasveja, häiden juuriosa kun tavallisesti siirti siemeniin huonoja ominaisuuksia Niissä tapauksissa, jolloin kasvien ollessa eri lajeja ei tapahtunut hedelmöitymistä siitepölyn avulla, Mltshurin käytti "vegetatiivlsta: lähentämistä", S.O. oksastamista, jos. sa juuriosaan jätetään sen oma lehdistö. Sekä latva- että juuriosa joutuvat täten vaikuttamaan toinen toiseensa, niin että siitostolmitus niiden välillä ennemmin tai myöhemmin tulee mahdolliseksi. Täten syn-tylvät useat Mitshurinen aikaansaamat välimuodot, esim. omenan ja päärynän, päärynän ja kirsikan y.m. yhdistelmät. Jos syntynyt uusi kasvilaji oli perinyt huonoja ominaisuuksia (Mltshurin kykenee päättämään sen kasvin ulkomuodosta), käytti hän niiden poistamiseksi kasvin yhden osan yh-teenkasvältamista toisen kasvin kanssa. Siten esim. eräs uusi pää-rynälajl oli vähäsatoinen ja kypsyi liian aikaiseen. Sen latvaosaan kasvatettiin yhteen päärynälaji, jolla ei ollut näitä huonoja ominaisuuksia, seurauksena oli, että edellisen hedelmät tulivat jälkimäisen muotoisiksi, satoisuus lisääntyi ja kypsyminen tapahtui paljon myöhemmin. Oksastamista ei Mltshurin koskaan suorita täysl-lkäisiin puihin. Ifönen kokemuksensa mukaan siltä on huonot seuraukset. Nuoret taimet saavat kasvaa "omilla juurillaan" suhen asti, kuiöies alkavat kantaa hedelmiä: Esim. uudet omenapuunia-jit oksastetaan hänen taimitarhassaan vasta sen jälkeen, kun ne ovat jonkun kerran hedelmöineet ja tällöinkin yksinomaan kilnalaLslin omenapuihin, joilla ei ole osoittanut o-levan huona viakutusta uuteen hedelmälajiin. Uuden lajin ominaisuuksiin vaikuttavat myös keinotekoiset syyt eivätkä ne aina ole yksinomaan "vanhemmilta" siirtyneet. Erääseen uuteen päarynäpuulajiin ruiskutettiin 5 vuoden ajan 14% sokeriliuosta. Sen hedelmät_tullvat huomattavasti sokerilAoiseramiksi kuin toisten sa-manlajisten puitten hedehnät, ja tuo ominaisuus siirtyi sen siemenien kautta pysyväisesti uusiin taimiin. . Uusien lajien taimet Mltshurin kasvattaa vähän muokatussa, kohtuullisen lihavassa maaperässä, joten taimien kasvua ei keinotekoisesti Jouduteta. Mitään suojeluslait-telta talvikyhiiää vastaan ei myös käytetä joten kasvit alunalkaen kalkin puolin . soveltuvat luontaisiin Vain hetken sama kuva silmän täyttää ja ihmiselämä käy ennallaan^ vaikk' usein kyllä pettävästi näyttää kuin eivät olomuodot muuUuiskaan. AVm saattaa hetki olla raskas, raafM, niin toivotonta kilvoitus }a tyo, ei liikkuvan näy kehityksen vaaka jos kuinka siihen punnuksia lyö. Vaan sitten taas kuin sattumalta aivan kaikk' ahdistuksen siteet laukeaa ja hetki antaa aikain, töitten vaivan ja enemmän kuin tohti odottaa. Näin eikö viskelekin puolin, toisin vaan onnenoikut purtta kohtalon ja historia synny sattumoisin ' kuin ulapalla leikki aallokon? Ei! Pintaa värjyttää voi tuulahdukset ja kuplat kuohahdella saUumoin, vaan pohjavirtain vakaat taivallukset, ne eivät synny eikä sammu nain Ne luopi kansa itse, kansan tahto, joukoissa seljentyvät tiedon lait, toimiiko sitten että kuohuu vahto tai painaa uoman voimallansa vait. Hitaasti vaihtuu aika, vakaumukset ennenkuin luovaan kypsyy toiniehen, jiiin syvällä ön juuret^ tottumukset ja siteet harhojen ja vääryyden. Saa kauan aatteet parhaat ilmaan lyödä ja innonkädel puurtaa juurellaan, saa monet tehdä toivotonta tyÖtä, unhoitus, kärsimykset palkkanaan. Vaan juuTra-aatos kansaan, itsestänsä käy virta painamaan ja aukee tie, se nähtyänsä ehdot elämänsä he sääntelee ja voittohonsa vie. On säilyneenä'harha, vääryys, suurin, työkansan orjuus, päivään selkeään, niin syöpyneenä tuhansin se juurin on koko ihmiskunnan elämään. Se säännelty on laein, nimeen Herrati ja kahleiUf tyrmin, piinoin, pistimin •— ja tämän ihmispolven vielä kerran ne painaa tahtoo käsin verisin. Vaan myöhään! Kapinoi jo harmaahapset, haudankin pohjaan totuus kajahtaa ja äidin maidossa jo sylilapset vapauden tulen verehensä saa. On ollut kooinä taas, sen orjat huokaa* ja ylimystö ylpee orjistaan, vaan sortui sekin, senkin verimuuri, jäi historian synkkä muisto vaan. On ollut Rooma taas, sen orjat huokaa, sen ylimystö turtuu hekumaan, on aika tullut, ?— muureja sen luokaa, se sortuva on nyt jo vuorostaan. •\Uljasta tietää, että maailmassa "Roomasta irti" on jo palanen ja siellä rohkeana toiminnassa jo kansa vapaa, lutnsa voiltoinen. Uljasta näfidä, ettei sortuneetkaan maailman yhdistettyyn voitiialian ja että muun ei vuoksi taislelleelkaan kuin rauhansa ja aatteen mahtavan. On uijast' olla oikeuden puolla ja miesnä silloin kestää — mitä vaan, niin, vakaumuksen vuoksi vaikka kuolla, ei pettää veljtään, ei otettaan. AKVPÄIVIÖ. . I -.1 Koko maailman raatajasiskoille ja veljille! TAISTELUTARMOA VUODELLE \m toivptta CANADAN TYÖLÄISNAISEEN LIITON SUDBURYN OSASTO Jo kyllin on sorrettu meitä, On piinattu, vainottu on. Siks' käymme me taistelon teitä. Mi meidät vie voittohon. ; j ' Kokemusta' omaava supmalaineh (Palvelustyttö, mieluumniih henkilö . jjjka ospa vähäö<fn englanninkieltä. I ' •' ' -(298 ' • ' ^ " ' " 337 John Street, Sudbury, Ont. SIISTIÄ HUONEITA 544 Lagaucbetiere St., Montreal U/Eloranta PARTURI SAMASSA TALOSSA (Tr A H A A S U O M E E N Kurssi Suomen M:i(kaa joituksemme alussa mainitsimme, levittää muun toimintansa ohella väestön keskuteen lähes "satatuhatta uutta hedelmäpuu- ja marjapensas-tainta vuosittain. olosuhteisiin. Helppo on talonpojan kasvattaa Mitshurinin kehittämiä hedelmäpuita. Ne eivät nim. vaadi minkäänlaista erikoishoitoa eikä .puiden satoisuus ja hedelmien laatu silti muutu ja hupnone. Mitshurinin perustamassa kokeellisessa taimitartiassa jatketaan edelleen uusien hedelmä- ja marjalajien yjn. luomista j a soveltamista keskisen Neuvostoliiton olosuhteisiin- M.m on usean vuoden aikana koetettu r i i siä saada meillä menestymään- Monisteluosasto. taaskin. Josta M r - Havaintonsa j a kokemuksensa Mltshurin on julkaissut noin 300 tieteellisessä kirjoituksessa. Suuren mestarin ja tiedemiehen aatteet ovat siten levinneet kautta maailman. Tekipä Canadan hallitus ennen maailmansotaa loistavia tarjouksia saadakseen Mitshurinin siirtymään Canadaan, jossa hänen luomlaan hedelmäpuu-lajeja kasvatetaan laajoilla aloilla. Tsaarivalta el kopeekallakaan tukenut Mitshurlnia hänen varoja nielevissä kokeissaan ja Mltshurin sen-vuoksi oli usein melkein leivätönnä. Harvat suomalaiset lienevät Moskovan maanviljelysnäyttelyssä kesällä 1923 kiinnittäneet huomiota Mitshurinin UimeelUsten puutarhatuotteiden näyttelyyn. Ne salvat siellä koriceimman palkinnon ja sitä seurasi Kansankomissaarien Neuvoston dekreetti 24 p:ltä marraskuuta 1923, jossa tunnustettiin Mitshurinen perustaman laitoksen työskentelyllä olevan "yleisvaltakunnallinen merkitys". Ja Neuvostovalta luovuttaa vuosittain useita kymemniätu-hansia ruplia laitoksen toiminnan e-delleen jatakmlseksi ja kehittämiseksi. HATKAILUAKOTI Siistejä hiloneita saatavana. EMIL JOHNSON 76 Edmond Lane SUDBURY ONTARIO A. FoonneF Ltd. 11 Elm St Sndbnry, Ont. KIINTEIMISTÖLAINOJA , HENKI-, PALO,, TAPATURMA-, AUTO- J A A K K U N A L A S I - VAPUUTUKSIA Artbnr'Labti* snom. lukeapnUinen Lähellä C. N . R. asemaa . Telefooni 532 IPARENT 118 DURHAM STREET. PHONE 14S4 Sähkö-, putki- ja läm-mitystyötä Sähköuuneja,' pyykinpesukoneita js tarpeita. NOPEA J A HYVÄ PALVELUS-olipa iso tai pieni työ SUDBURY ONTARIO Canadan Dollarista Lähetyskulut: 40c lähetylcsistä alle $20.00, 60c lälietyksistä $20.00—?49.99, 80c lähetyksistä $50.00—$79.99 ja $1.00 lähetyksistä $80.00—$100.00 sekä 60c jolcaiselta seuraavalta a l kavalta sadalta dpilarilta. Sahkosanomalahetyksistä ovat lähetyskulut $3.50 lähetykseltä. Suonien rabaa ostetaan. .Kurssi $2.45 sadasta Smksta. Tehlcää lähetykset o.sotteella:. Box 69, SUDBURY, Ont. Laivapilettejä. myydään. Tiedustakaa pilettiasloita THE ROUND LAEE S t O ^ TARZW£LL ONTARIO PaikkaknnDan asukkaille: Tämä on teidän lähin varastopaikka röo-katavaralle,. jauhoille ja rehuille, rauta. y.m. tavaralle. Jos jotain haluatte j a meillä ei ole sitä varastossa, hankimme sen teille. Voitte tiednsfcella. Farmituotteita vaihdetaan tavaraan. Ehtoja annetaan tunnetuille kundeille. Tavallinen postipalvehis. :; Ja& B. TarzireV Vapaudelle' ottavat rahavälityk-siä vastaan myöskin: VAPAUS PORT ARTHUR BRAIVCH 316 Bay Streetj Port Arthur, Ontario AINOA SUOMALAINEN ja • SUURENNUSLIIKE Toronto>sa, Ont., 318 Queen St. W. Mr V. Terho Pubelin Ad. 0070 (Mototta )että vain 1/10 Kanadan suomalaisista hallitsee suullisesti j a kirjallisesti englanninkielen? — Oitta syy, jos niiri on! Niin kovapäistä suo-malalBta ei olekaan Kanadassa, j o l le emme voisi opettaa kirjeellisesti laajaa englannin kurssiamme vuotta pikemmin j a esperantoa muuta, missä kuukausissa. Lähettäkää osot> teenne j a 10c, niin pidämme huolen lopusta. (12-26 Suomen Kieliopisto, Terijoki, Finland (12-26) A. V A L L E Y OPPINUT SUOMALAINEN HIEROJA antaa parantavaa hierontaa sydän- |ala, vatsa-, selkä- y.m. kivuissa Toronto Steam Baths 128 Peter St., Toronto, Ont. Tunnit: Keskiv., torst. 4 ip.—11 i Perjantaina 1 ip.—11 ip Lauantaina 1 ip.—2 ap. Sunnuntaina 9 ap.—4 ip. Uusi ajanmukainen höyrysauna! Ja muulloin: avattu yleisön käytettäväksi kolme ay R.VI. „ « „ j «s. p„i. u i . , a^a-a kertaa viikossa: Tiistaina, Ricbmond St. Puh. EIgm 6893 na ja lauantaina, 1—12 yöllä. toimitaan suomlaisille U.MATTSON 391 King St. W., Puhelin Waverly 4328 Kello 6—9 ip. TORONTO ONTARIO Dmotus O. VIITANEN Canadian hotellin Alakerrassa, 4:jiis Ave., Cochrane, Ont. | v.wf?n2 sulkeutua arv. yleisön tuimi ""'l*J^>H*^„^-|8"os'09n hyvällä työllä ja kohteliai- Suomalainen NaispartUri ja Kähertäjä (Tr. 1-211 suudella. Kauneushoitoa myös, Kaikki ne lienldlöt»! jotka tiedätte olevanne meille asunto ja ruokaveQkaa, huomau tamme yielu, että hyväntahtoisesti suorittaisitte veikanne heti tahi tämän vuoden l o p i i y n mennessä. Marrask, 28 p. 1929. (Tr 261 Olga ja V. Kangas, 1134 Note Dame W., Montreal, Que. ELSA GLADE im K E R T T U REUNANEN 279 Queen St. W., Toronto, Ont. SUURIN J A AJANMUKAISIN RUOKALA VI ^ ASIOIMISTO HttOML 108, Hnn» C l PaheUa ^189. P.O. Box II A S U D B U R Y . ONT. , . LakiulbiU, atI«ysjo|a,i kaa«aIaUpapcr«ita, «nrtofalatti JKiiBtetmb^UIaeJa HMOJi Hiiiigö Seppälä Antaa hierontaa Alayon saut / joka arkipäivä 9---11 ap. 2^9 ip. Tuleo IcoUa mjroskla pyydettBeca^ 341 Antweii> St. Pabella 1 9» Sudbiiry, Ont Pärturiliikk^^ Joka sijaitsee 82 Elm Street East ^ ivastapäätä Regent teatteria Suosittelee puhdasta ja byvtÖ^^^i palvelusta; ' Äe Salminen P Sudbuiy Ontary PÄLLOHUONE f Matkailijakoti CAFE 439 QUEEN ST. WEST (Spadina j a Queen Sts. kulmassa) TORONTO, ONT. Hyvä ruoka ja kahvi. Suomalaiset leivokset. Tervetuloa I Suomalainen liike välittää teille Puhelin: Trinity0386J, 33 Robinson Street, ALANKO COAL Toronto, Ont. • SUOMALAINEN KÄHERRYSLIIKE 318 Queen St. W. (toinen kerros) TORONTO. ONT. Kaikkea alaan kuuluvaa työtä suoritetaan kohtuullisilla hinnoilä. (19-26 Sulkeudun suosioonne Miss H. Lindross Puhelin Aä. 0070 961—863 St. Aatoin* St., Montraal, Qa«. V-NISULA ja MATTILA. emT^^-' t •ui •}iQwdy")' Airiöä i\^hhist^ii I S ^ ^ V I mm Sudbury, Ont-^^^^: ^MATKAILUAEiBÄ l i i i i ' 2 CJhemin Du Pont S f c i ^ K ^ Peter ja Richhtond Sta kulmassa VAATIKAA alkuperäiaa Sandvik (ht^ihiiiiiiP THE FINNISH BÄKERY -V:>':^ Valmistaa leipää i a leivoksia. Taiioaa yldsSn kSytetUiiltSt^' Ulkolähetykset toimitaan täsmäUiicati •::;:^^f THE FINNISH BAKERV. 1 Box 229 M. Raitanen, omistaja KirkUaa Lifc^ lÖ^^ mm, '0m Robert Undforan S A U ^ _ _ _ _ KMIO'^^ SftÄ-'?-.--!,,,-...... 11 illalla. — Lauantaina kello 1 päiväUä kelfo 6 sunnuntalaamitii». ^ * ^1 .f - % Avoinna: Keskiviikkona j a perjantaina kello 1 päivälift t ^ t l t ^ i||ip35# Box 23. Kirkland Lake, Ont. IM mm VAPAUS MONTREAL BRANCH : 1196 st. Antoine St., Montreal, - Que. AARO KIVINEN Kirkland Lake, Ont. JOHN VUORI South Por«cupine, Ont. CHARLES HAAPANEN, Osuuskauppa, Timmins, Ont. JOHN WIRTA, 957 Broaview Ave., Toronto, Ont. DAVID HELIN, en paikkakunnilla Kes&i-Ontariossa Terä No. 132x1 3-8x48 on sopivin talvikatkasua varten. Olemme: juuri saaneet meidän Ruotsin tehtaasta suuren lähetyksen näitä sahoja ollen niissä uiidet leveät pu-ruhampaat selcä erikoisen ohut selkä. Näitä 'sahoja on nyt myytävänä kaikissa johtavissa r a u t a k a u poissa. Myöskin suosittelemme meidän Ruotsalaisia viiloja sekä sahatyölcaluja. SANDVIK CANADIAN LIMITED 410 St Nieholas St^ Montreal, P. Q. PALLOHAAU PARTURI Lindforsin saunan yläkerrassa. Pallot pyörii, tuklca lyhenee j a parta siliää. (Tr. AARO KIVINEN> Box 23, Kirkland Lake. Önt. ; iv 0 mm Suosittelen y l ^ P n käyte^*^ ^^^i väkBL;-:-•Maito- maokaat*;-i»i^i^5p|i dasta., :.Kbtifn^«jO'pafettttfiBil The Readers of the "Vapaus**: Patronize only those conceripu? that advertise in the "Vapaus*! and ehcburage their neighbors td do likewise. In thia way we sapport our own concem and also «nable it to «erve the advertisera for their money*s worth. We lunre Imilt onr orgaoLciitoto throngh co-operation by, yrhieh means only vte can ,forthet 4eveIop i i . For that xeaaon, let na-^nöt f<n^ get the 'Vapaus** ^^Tettiseks.''.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, December 19, 1929 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1929-12-19 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus291219 |
Description
Title | 1929-12-19-03 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
p^^i^ I tJQ. 296-^ 1929
. että -saatfEuni afen*
^ A r t h u r i n -L^t
iBsla kerättiin täal'
a olisi aina yhtä
^ sanoinalehdis.^
aähiekat olevan Jais-tääm
. Olisi pai^,
niubkeen eteenpäin
työvainib metsät-ö
Jssä. On useampia
ymparistöUlä. vaan
montakaan miestä
Kettua unioh kort-
.P^en:- on monta
iÖ:u-syitä olisi ko-
Näyttääpä
chsi kohsntele-itifioissä
ratsuissa-sensä.
kuuluvat ni-etkaä:
vähän ajat-i?
e .W!itä:te Oikein
lettekö te initään.
näytä teidän mei-imän
enempäii ^a-tÄ
nämä vanhem-
Eivät a,siak£een io-epä
sitä tavatajui.
KaiV3rl:;,i;;.
sr
R.
issa' lehCeäiiiuic
ilaiaesta:-Luther
ön saav.uttaniit •
tuloksia mtsieii
ialajieh- Juojana..
lilee yähhaankin
senä tieto, että
ä' '"ilim'epuutai:.
elaä. vertoja eii-
Tik^iSelle. ja
vöstolilton niaar
' suuitempi kilit
Amerikalle
i "VVIadiniirovitv;!
aityi 1857 Rja
ista puutafhar;
'yääh.läpi kim.
isettui Koslovin
ih läänissä) pc-,
isen puutarhan.
6»..virstan pää-
V. 1900 lähelle
ujestissä, missS
iutärhär^sa vie'«
n'imf pööijarlfa
i'JlQ--aösjatih;ia'.
kieitä lälifeisy^i
ii^"-Jn«itskl&'.:
^9p''-käsittävä'n
iriilien hMfel^-
lÄlääiehimoälslJ:.'
aätr6iUaj*e:le-i:
'»"55födit)stbliit6ri/;\
ät«!laätti ainoa ! i
täanlai«iä..:awj'
sateasetti';:tno v
'Jatelän ho-iiyÖs'mai-
'
^^"•k^sVa-
Mitshuiin
ön"- siiuri-lÄitS
fier-liisia
,he-
• el löydy
öijassa ja
kan' kös-öaavutuk-a.
rut-tii.
tään liie-iliaiSet
ja
tääs ei-d;
viihdy
Jiimatran
i, piöni-äö
var-anssa
loi
ölöiliiro-fäliaises-älitttöiät
a i t i ^ -
vm kes-öTjätta-
IMKEENHOITAJAN OSASTO
appäristön
Olemme lähettäneet Port Arthurin
kauppaan^uusia juuri Suomesta saapuneita,
^kirjoja. Käykääpä valitsemassa
itseUenne hyvaa 3^^^^^^^ lukemista Jos oö-tatte
«joidul^^^^ tuttavillenne, niin os-takaa
sieltä hyvä kirja.
Torstaina, jouIuKuuri 19 p:nä ~ Thur., Dect 19
«TYÖN J O U W SAAPUNUT
arvokasta julkaisua tahtovat, kiirehtikää tekemään tilauksmne sillä
saapunut lähetys on Vaan 300 kpl. Hinta 60 c
M a t suoritettava
iÄar5vit2seIisfi 's i:i=rtSääa aTv°oi"mSia' Stilie»jä? *s?e"u»r»ä avkkirtjla^nep^iTtoua^;d len' iin ettei meidän
i . VapaudeiL uuden talon ja koneiston ylöslaitto' on sitäpaitsi vie-hyt
melkoisesti varoja, mikä edeQlyttä" on, itapausi vie
suuksien ripeätä täyttämistä. "
jirvoisaan suosioon.
. a molemminpuolisten velvolH-buljemme
siis ylläolevan asiakkaidemme
Litkkeenhoitaja.
itertainen. Kymmenen päivää tämän
jälkeen voidaan korjata' ylimmät
tehdet. Siten saatu sato on ensiluok-iftisen
voimakasta. Tämä Mitshu.
Hnin tupal&aiaji on sUnä määrin
hyvätuoksuiista, ettei se vabnistet-taessa
kafpäa mitään niitä lisäk-ieitä,
joita kaikki tupakkatehtaat
ji(enompia lajeja muokatessaan käyttävät
j a jotka vahingoittavat tupa-icoitsijöldfen'terveyttä.
Mitshurinhi
tUpalckalajin. viljelys on 10 kertaa
iiiottavämpaa kuin mahorkan v i i -
: ponista Mitshurinin luomista te-oUfeiin
.'tärkoi^ksiin soveltuvista
kasvilajeista mainitsemme ruusupensaan,
jöste Baadaan kallista ruusu-flijyä.
Bulgariassa Kasanlikin laak-iosso
kasvavaa.kuuluisa ruusulaji, jo-
, ka antaa O.0Q3 prosi ruusuölyjä ei
viihdy kylmässä , ihnanalassamme,
el ede Krimillä. Risteyttämällä
Mainitun Kifianlikin ruusun meillä
menestyväii kieltaisen, persialaisen
jiiusulajin kanssa sekä täten saadun
tiiusulajin intialaisieii "Multiflera"
tiiufiuni kanssa, kehitti Mltshurin
ruusulajin joka kestää kylmän tai-f
emme ja antaa Q.004 pros. korkealaatuista
ruusuöljs^.
Yhtä huomiotaherättäviä ovat M i t -
shtuinin saavtittikset uusien omena-:
iöumu-, i)äärynäf kirsikka-, vadel-ttft-
y.m,Jajien luojana.,
: MitS ensinnäkin tulee meillä en-ii€
stään löytyviin omenalajelhin fcu-ten
antonövilaiseen, anlsiomeniin
ir.m. ovat ne vähäarvoisia, verrattain
iielposti pllaantuvm ja hubnosatoi-äla
useihin ulkomaalaisiin omenala»
jelHin verrattuina. Mitshurinin luo-ina
uusi •: äntonovilainen omenalaji
oir ensiluokkaisen hienomakuinen ja
^ilyy tuoreena ja - pilaantumattoma-i
i i uuteen satoon astL Mitshurinin
4hlsldmenalajeihln ei talven .kulu-eäsa
muodostu mitään kitkerää makua.
Eräs niistä bn puolta suurempi
tavallista lajia ja voi sitä alkeellisesti
pakattuna kuljettaa kuinka pit.
to matkoja hyvänsä liman että se
kölhiinttineenakaan pilaantuu.
Hyvin suosittuna risteyttämislaji-
Mitshurln on käyttänyt satoisaa,
iiakkasia kestävää kiinalaista omena
iJiiuta. Risteyttämällä sen kanssa
iiart^ita ainerikalaisia, ranskalaisia
englantilaisia j a krimlläisä omena-puulajeja
oh Mithuirin syimyttänyt
iiseita uusia ^Imässä ilmastossamme
kasvavia parhaitten ulkomaalaisten
veroisia omena lajejia. Kaikkiaan on
Mltshurin kehittänyt 31 uutta menestyvää
omenalajia. Näistä 19 lajia
vetöä vertoja, "parhaille ulkomaitten
omena lajeille.
.Uusien päärynälajlen . luominen
tuotta MitshurihlUe sangen paljon
Vaivaa. Ailcaisemmin meillä löytyvät
Päärynäiajit olivat varhain kypsyviä
fesäpäärynöitä, jotka viikon pa-rinsäilyvät.
Ja Joiden arvo senvuok.
fil bh vähäinen. Talvipäärynät tuotiin.
osalösiKrImUtä,oasksl Ranskasta
jäviardnkin jälkimäiset olivat hyvässä
hUinassa. . _
Ensifflälset Mitshurinin yritykset
olivat, tuloksettomia. Vasta risteyttämällä
ulkomaalaisia i^ärynälajeja
ussurilaisten vilUpääryiaälajien kanssa
sai"" hän luoduksi useita todellisia
talvipäärynälajeja, jotka evat ma-
^^unsa puolesta parhaitten - ulkomaa-iäisten"
jÄänrnöitten veroisia ja säUy-vät
payon kaiuemmin aikaa eivätkä
Vähimmässäkään : määrässä pilaan-aii
keräykseä. aikana saamistaan ko-läHduksista^
^bs kesä ön noiihaaBsen
Ifimmih eivätkä ifiärynät ennätä
T^SPssa puissa, otetaan ne syyskuun
^ussa pois 5fitu%ii^ kovina raakileina.
JOiiluktitissa ne ovat kyPslä", her.
kuUisexi näköisiä ja makuisia sekä
Slilyvät tucnreina Ja raikkaina talven
loppninf sen jäjaan kun ulko-
^^aalaiset päärynäiajit pilaantuvat
meiiiä jo hdnUkuuh alkupuolella,
yhtä «uurehmbiäa tulokäa on Mlt-^
^otin-saaoat luumujen, kirsikoiden,
Väd61mieiL ; !vieläi& pihlajanmarjo-ii^
iOcin' Jalästaaiisessa. Knikkiaan on
MitshoHn kehittänyt 13 nötta pää» -
Isnäik^^v^j^tä. nnmt» - mitta luu-mulajia.
kymmenkunnan kirsikka-lajia,
useita pähkinälajeja. samoin
vadelma — y.m. marjalajeja.
Edellä ottamistamme esimerkeistä
lienee lukijaUe käynyt selväksi, että
parhaat tulokset on Mltshurin saanut
risteyttämäUä etäisten maiden
kaukaisia sukulaiskasveja keskenään.
Näiden jälkeläiset helposti soveltuvat
uusiin ilmastollisiin-, maaperä-,
y.m. olosuhteisiin. Jotta jälkeläiskas-velssa
tulisivat vaUitseviksi "vanhempiensa"
hyvät ominaisuudet, oli
siitoskasvien oltava eri-ikäisiä ja eri
määrässä yksUöllisesti kehittyneitä.
Tällä perusteella esim. ussurialainen
villlviiriimarjapensas antoi jälkeläiselle
vain kykynsä kestää pakkasta,
huonontamatta uuden kasvin hedelmien
makua. Juurilla on suuri vaL
kutus kasvien ominaisuuksien siirtymisessä
siemeniin. Vain harvoin
Mithurin käytti risteyttämiseen oksastettuja
(ympättyjä) kasveja, häiden
juuriosa kun tavallisesti siirti
siemeniin huonoja ominaisuuksia
Niissä tapauksissa, jolloin kasvien
ollessa eri lajeja ei tapahtunut hedelmöitymistä
siitepölyn avulla,
Mltshurin käytti "vegetatiivlsta: lähentämistä",
S.O. oksastamista, jos.
sa juuriosaan jätetään sen oma lehdistö.
Sekä latva- että juuriosa joutuvat
täten vaikuttamaan toinen
toiseensa, niin että siitostolmitus niiden
välillä ennemmin tai myöhemmin
tulee mahdolliseksi. Täten syn-tylvät
useat Mitshurinen aikaansaamat
välimuodot, esim. omenan ja
päärynän, päärynän ja kirsikan y.m.
yhdistelmät.
Jos syntynyt uusi kasvilaji oli perinyt
huonoja ominaisuuksia (Mltshurin
kykenee päättämään sen kasvin
ulkomuodosta), käytti hän niiden
poistamiseksi kasvin yhden osan yh-teenkasvältamista
toisen kasvin
kanssa. Siten esim. eräs uusi pää-rynälajl
oli vähäsatoinen ja kypsyi
liian aikaiseen. Sen latvaosaan kasvatettiin
yhteen päärynälaji, jolla ei
ollut näitä huonoja ominaisuuksia,
seurauksena oli, että edellisen hedelmät
tulivat jälkimäisen muotoisiksi,
satoisuus lisääntyi ja kypsyminen
tapahtui paljon myöhemmin.
Oksastamista ei Mltshurin koskaan
suorita täysl-lkäisiin puihin. Ifönen
kokemuksensa mukaan siltä on huonot
seuraukset. Nuoret taimet saavat
kasvaa "omilla juurillaan" suhen
asti, kuiöies alkavat kantaa hedelmiä:
Esim. uudet omenapuunia-jit
oksastetaan hänen taimitarhassaan
vasta sen jälkeen, kun ne ovat
jonkun kerran hedelmöineet ja tällöinkin
yksinomaan kilnalaLslin omenapuihin,
joilla ei ole osoittanut o-levan
huona viakutusta uuteen hedelmälajiin.
Uuden lajin ominaisuuksiin vaikuttavat
myös keinotekoiset syyt eivätkä
ne aina ole yksinomaan "vanhemmilta"
siirtyneet. Erääseen uuteen
päarynäpuulajiin ruiskutettiin
5 vuoden ajan 14% sokeriliuosta.
Sen hedelmät_tullvat huomattavasti
sokerilAoiseramiksi kuin toisten sa-manlajisten
puitten hedehnät, ja
tuo ominaisuus siirtyi sen siemenien
kautta pysyväisesti uusiin taimiin. .
Uusien lajien taimet Mltshurin
kasvattaa vähän muokatussa, kohtuullisen
lihavassa maaperässä, joten
taimien kasvua ei keinotekoisesti
Jouduteta. Mitään suojeluslait-telta
talvikyhiiää vastaan ei myös
käytetä joten kasvit alunalkaen
kalkin puolin . soveltuvat luontaisiin
Vain hetken sama kuva silmän täyttää
ja ihmiselämä käy ennallaan^
vaikk' usein kyllä pettävästi näyttää
kuin eivät olomuodot muuUuiskaan.
AVm saattaa hetki olla raskas, raafM,
niin toivotonta kilvoitus }a tyo,
ei liikkuvan näy kehityksen vaaka
jos kuinka siihen punnuksia lyö.
Vaan sitten taas kuin sattumalta aivan
kaikk' ahdistuksen siteet laukeaa
ja hetki antaa aikain, töitten vaivan
ja enemmän kuin tohti odottaa.
Näin eikö viskelekin puolin, toisin
vaan onnenoikut purtta kohtalon
ja historia synny sattumoisin '
kuin ulapalla leikki aallokon?
Ei! Pintaa värjyttää voi tuulahdukset
ja kuplat kuohahdella saUumoin,
vaan pohjavirtain vakaat taivallukset,
ne eivät synny eikä sammu nain
Ne luopi kansa itse, kansan tahto,
joukoissa seljentyvät tiedon lait,
toimiiko sitten että kuohuu vahto
tai painaa uoman voimallansa vait.
Hitaasti vaihtuu aika, vakaumukset
ennenkuin luovaan kypsyy toiniehen,
jiiin syvällä ön juuret^ tottumukset
ja siteet harhojen ja vääryyden.
Saa kauan aatteet parhaat ilmaan lyödä
ja innonkädel puurtaa juurellaan,
saa monet tehdä toivotonta tyÖtä,
unhoitus, kärsimykset palkkanaan.
Vaan juuTra-aatos kansaan, itsestänsä
käy virta painamaan ja aukee tie,
se nähtyänsä ehdot elämänsä
he sääntelee ja voittohonsa vie.
On säilyneenä'harha, vääryys, suurin,
työkansan orjuus, päivään selkeään,
niin syöpyneenä tuhansin se juurin
on koko ihmiskunnan elämään.
Se säännelty on laein, nimeen Herrati
ja kahleiUf tyrmin, piinoin, pistimin •—
ja tämän ihmispolven vielä kerran
ne painaa tahtoo käsin verisin.
Vaan myöhään! Kapinoi jo harmaahapset,
haudankin pohjaan totuus kajahtaa
ja äidin maidossa jo sylilapset
vapauden tulen verehensä saa.
On ollut kooinä taas, sen orjat huokaa*
ja ylimystö ylpee orjistaan,
vaan sortui sekin, senkin verimuuri,
jäi historian synkkä muisto vaan.
On ollut Rooma taas, sen orjat huokaa,
sen ylimystö turtuu hekumaan,
on aika tullut, ?— muureja sen luokaa,
se sortuva on nyt jo vuorostaan.
•\Uljasta tietää, että maailmassa
"Roomasta irti" on jo palanen
ja siellä rohkeana toiminnassa
jo kansa vapaa, lutnsa voiltoinen.
Uljasta näfidä, ettei sortuneetkaan
maailman yhdistettyyn voitiialian
ja että muun ei vuoksi taislelleelkaan
kuin rauhansa ja aatteen mahtavan.
On uijast' olla oikeuden puolla
ja miesnä silloin kestää — mitä vaan,
niin, vakaumuksen vuoksi vaikka kuolla,
ei pettää veljtään, ei otettaan.
AKVPÄIVIÖ.
. I -.1
Koko maailman raatajasiskoille ja
veljille!
TAISTELUTARMOA VUODELLE \m
toivptta
CANADAN TYÖLÄISNAISEEN LIITON
SUDBURYN OSASTO
Jo kyllin on sorrettu meitä,
On piinattu, vainottu on.
Siks' käymme me taistelon teitä.
Mi meidät vie voittohon.
; j ' Kokemusta' omaava supmalaineh
(Palvelustyttö, mieluumniih henkilö
. jjjka ospa vähäö |
Tags
Comments
Post a Comment for 1929-12-19-03