Vapaus, December 17, 1930

              am^toumkonu
ssa" atamiensa vai-
:. 21 päivän mate
avat eri loin^^^
1 järjestön valitse-.
in tulee amamaa^
nron. Näytelmäifaai.
; kappaleen, ja
mitäköi. Sl]
olemaan kaikille i ^ .
ne jotka eivät öi»
laikallisessa s. j .
ättää jäsehhakeaiuj.
äUe. S. j . osasto 03
ten työläisten psai:
joka myöskin "ajaj
S. J. osasto on ai-realissa
joka on voj,
' tehdä työrtömäia
työtä ja avusti.
Järjestömme osasto
aiiten kasvatuksellj,
• on ottanut teh-^ä-
^ 'työläisjoukkojen
kohottamisen. Kaii.
elvollisuus on yhtvä
Tulkaa kaikki ilt^.
8 illalla. .
oimiiata. Kokouksu |
n tapaan, mitään j
iokokousta eli mie-,
lie nykyään ollut I
alisi jo taasen uusia]
Ikomaalaisia työläi-,
pungin valtuustossa
enpanevalle komite-itä,
sillä kaupungin
inyt esityksen, että
gin alaisissa töissä
Ikomaalaisia työssä,
yöt kaupungin ura-J
loraan kaupungin a-1
iltuustossa käydyssä]
iynyt selville samal-j
aisviha mikä sielu]
in oli tehty kysy-,
foidaan .sitten nolnj
Ikomaalaisjoukko arj
n tekemään heidän
kaikki ne ovat
Jlaisagitatsionin pe-ulkomailla
harjoite-]
hjrvinvoinnilla. Jot-anneet,
että men-.
'.R:lle tai lähtekööt]
1 maahan, — mutta j
:a ei ole tehty sej-j
im olisi otettava)
;n kysymysten har-[
iksissaan j a sillä ta-l
;idaarisuutta j a yji-ilkomaalaisten
kaiis-
3 muodostavat suu-j
iti-ealin työttömienj
öttömät ovat myös
rauksia, jotka ovatj
lempi oppitilaisuuk-valittiin
erikoineji |
ilee joka kokouksel-ohjelman
eli työ-inninkieltä
on myösj
opettelemaan omis-j
m, joten missään
luta aikaa hukkaan]
iin on työttömäin |
ft ottaa osaa ohjel-almistamiseen
mikä]
1 25 päivän iltapa,]
suudesta voimme o-riramista
vaiistusti-j
i meillä on vielä ol-
Urheilijain Jouln-|
lapuneet kirjakaup-l
pa jokainen hank-j
, samoin kuin Työ-j
enterikin, jota vielä]
— Muistakaa — j
ärjestää t.k. 18 päi-|
elkaa pukujanne jaj
alaisuuteen. Tehkää!
laisuus mitä meill.äl
- J. S.
1930
IAUDEUI OLEVAT TILIVELAT
MAKSEHAVAH
Keskiviikkona, jouluk. 17 p:nä — Wed., Dee; 17
lan sijalle. _
!ivät venäläiset tehj
kiirit ajatelleet paf
näjälle vain paljald
i taskuin,
laiistien asia koko
;amaUainen. Heidän
rajattomasti riistää
Senvuoksi on luonj
renäjän kapitalistia
tanskan ja Englanj
keskuudessa jakaj
ista rikollisille tarj
Sota-Poincare, Bnj
Bald-Ain ja muul
iksessa olevat se&i
äydellä sydämelläätj
3jen pryt«itä- Yhj
lotyöntekijäin kan-^j
issa tuomitsee kanj
;us he olivat laatij
in sotahyökkäjiisea
1'ostoliittoon — N
aikaansaamiset-?
ät Neuvostoliito^
ttaakseen vuosi«J
suositettavien so^aj
neenpanoa. 1
oli provosoida neuj
n Puolan ^
:ia ja työläisiä vas
iskan ja Englanni^
jnpoikain olisi j?3j
istaa näitä mait4
n taloudellisesti oj
kapitalististen
ioma.
;aUsteiIIe eduiliö«a
paa aseilla ja hy''
öläisten verestä-
Ien sodan kauhul
ät vuosina
kauhut olleen
innalla mitä
teja säälitä
s i ao—30 miljc
toimeenpanevan ryhmän esitylisid:
vaan kaipa ne oU niitä, joista i l ­moituksen
mukaan 4 numeroa jä-suorittamatta.
EdeUeen toivotaan,
että toiminta osuustoiminnan henki­lökunnan
keskuudessa kehittyisi sa-
I maan suimtaan, se lähentää tei^ä
igamiehiUeinme. osastoiUe sekä muiUe l i i k e - l ' M u t t i ' ' ' '
' villemme on lähetetty tiliote heidän Va- '""^
^lle olevasta tilivelastaan. Vapaus on tällä
»ellä hyvin ahtaalla käteisestä rahasta, jo-olisimme
hyvin kiitolliset, jos asiamiehet ja
letuttavamme voisivat suorittaa tilivelkansa
en joulukuun loppua, jolloin tehdään vuo-en
tilinpäätös. Tämä ei ole tavallinen muo-en
huomautus, vaan raha-ahdingosta joh-jut
pyyntö.
j^mme odottamaan suorituksia, e n n en
nluk. l o p p u a .
LIIKKEENHOITAJA.
VaneottveriB inti^a
Vaikka aika sj-nkältä näjttäätoi,
niin ei ihminen ole hiotu tänne maia-ihnaan
s^remaan eikä murehtimaan.
Tätäkin ajatellen on osastomme
missä sitten oli sitä oisi-; "äjteUnäseura järjestänj't huvipuol-kossa
mainittia farisealaisuutta? i enemmältikin etupäässä joulun-
Siinä, tai niissä, jotka olivat kun! P-^'^^" ajaksi. Näyttämöllämme on
väkisin mukana niin kauan kun oii | Parastaikaa käymässä suurrynnistys,
"välttämätöntä", sitten painuttiin*! ^adakseen juhlien ajaksi mitä par-kiireesti
'l.W.W:n haaliUe tanssi- ' l^^^nta' ja täysipainoisinta työtä äi­mään,
kun akkunasta kai nähtiin i huomioon sellaiset-ettei
siellä oltu päästy edes kunnol- ,' ^ suumäytelmät kuin on "Murros"
liseen alkuun (tanssijoiden vähyy- i "Nummisuutarit", niin vaatii ne
den tähden). Eikö siinä piile kava- '. ^° y^inPä esittäjiltäänkin kovaa si-luutta.
Koetetaan kalastaa hyvää ni- I ' " ^ ^'^ kärsivälUsyjntä, puhumatta-meä,
että näin ja näin me olemme j'"^.^'^ ameellisista kulungeista, jota
mukana, jopa nim paljon että o- ! " " ^ ^ n najltamöUe asetuskui mak-lemme
avustamassa kuvaelman "Vei-I Pitaen sitä päämääränä,
jeshaudalla- esitvstä — ja niin pian i t.volaiselle ei ole mikään hyvä
kun siitä vaan pääsi pois riennäm- hyv^ä, niin koettaa näjttämö
me avustamaan rahallisesti "ren- '^"^a''^» tällä kertaa tyydyttää suu­remmatkin
vatimuksf^t.
Kaikesta päättäen tulee näyttä-afttt<(
HUa, silloin tass soidi meon»
^laaliin katkkiso joita tanssi huvit­taa.
Ja tan-itseehän Ihminen toi­sinaan
huviakin p^-syäkseen ter-vennä
ja hyvässä kurssissa. Senkin
haluaisiko hän vielä Uia-»icluUe.
kekkereihin, teatteciU»?"
"Katsokaas, hän on tykkänään toi­senlaiseen
elämään tottimut", päät­teli
mies. Hän oli näköjään saanut
gasta" (puolustusliiton h\Täksi toi­meenpannussa
iltamassa ei tarvin­nut
- maksaa, kun oli "ohjelmaa") ' "^«"^"^^ onnistumaan,, luottaen sii-
Ste. Marien
uutisia
äkoululatten juhlat on joulu-
21 p. illalla kello 8.30, jossa
tulevat suorittamaan ohjel-
' Ohjelmaa on kulemma run-j_
Kauniita laululeikkiä, lau-
, runoja y.m. Näihin iltamiin on
f^äsy vapaa kaikilla. Saapu-
. jasten vanhemmat kuulemaan
jtsbinaan lapsienne antaniaa
samoin kaikki yleisö, sillä
"ohjelma on kaikkein parasta.
jä, joulujuhlista piti vähän se-i.
Sanovat että tulee joulu, mut-joulua
ei kumminkaan
|'jionille miljoonille työttömille,
ne sen tahtoijivatkin ottaa
komeillen ja herkullisten
ääressä, niinkuin porvarit
^taalin puoskarit meille raa-
£ opin mukaan selostavat ja
avat työläisiä Kristuksen opin
ti ottamaan joulua vastaan,
aivan mahdottomuus niille
(Jonille työttömille, joilla ei ole
taskussa, eikä kimolli-
1 jokapäiväistä leipäpalaa- panna
vaikka nälkä kuinka kur-iaiii
mahassa. Vai onkohan se
aikainen jumala sellainen,
^se halua kuunnella nälkäisen
rukousta, vaan katsoo pa-aisten
puolta? Jos se sillä-
^OD, niin silloin on turhaa mei-
Jiöjhien kulkea pappien peräs-koon
palvelemaan rikkaitten
Kun se meille ei anna
kuin nälkäisen mahan, niin
on parasta että köyhät py-omassa
joukossamme eikri
laä "likaamaan" rikkaitt«ri seu-
Ja jos näistä miljoonista
joku uskaltaa lähteä seUt-alkuperäistä
kristinoppia
Jeesus on sen opettanut
biten sanotaan — silloin on koko
apurit sotajalalla työläi-
Irastassa huutamassa: polttakaa!
i! Siis meidän pitäisi vain
leikä elää ja toimia sen mukai-kantaa
vaan heille ainoatkin
ne, vaikka itse näkisimmekih
Siis suoraan sanoen: köyhä-ei
ole joulua, vaan rikkailla
Ijoolu. Katsoppas sinä siinä ka-
^'«isoja, kellä on joulukiirettä
i vuotena.
iL-seura Wesan harjoitus-ovat
sununtaina: isoilla po-iMo'
2 isoilla tytöillä kello 3,
ityötillä kello 4 ja pikku pojil-
5 ip. Saapukaa täsmälleen.
i. OS. kokous on joulukuim
iJBivän iltana kello 8.30. Johto-kokous
tuntia aikaisemmin,
joukolla. Paljon tärkeitä
kokous on joulukuun 28 p.,
luetaan osaston ja alaosasto-
"•„Tuosikertomukset ja 'tilikerto-ist.
Saapukaa silloin kaik­in
Jn.
Timminsin uutisia
Engl. kicL iltakoulua alettiin taas
jo syysk. alussa (Suom. järj. toi­mesta)
pitämään täällä Timminsissä.
Kouluhuoneustona on ollut Suom.
haalin ravintola, kuten edellisenäkin
joka ei ole aikoinaan sallinut huo­netta
vuokrattavan edes työläisten
kokouksiin y.m. tilaisuuksiin, vaikka
nämä samat vuoki-aajat olivat sen
huoneen rakentaneet. Vaan se on
porvarillisen järjestehnän mukaista.
Niin pian kuin jokin "temppeli" on
valmis, työläinen saa lähteä kävele-hcn
innostukseen joka on vallannut
koko näyttehjäkunan. Alla olevasta
luettelosta näkee koko joulunaikaisen
huviohjelman: 21 p. jouluk. Rauta­tierakennuksella"
uusintona. 24 p.
Valvojaistanssit. 25 p. ejikkä joulu­päivän
iltana on sitten se kuuluisa
vallankumousnäytelmä "Murros". 28
1). jotain, josta ilmoitetaan myöhem­mään
ja hakemaan itselleen korttee- min. 31 p. on uudenvuodenvalvojais-mineet
A. Kivmen ja H. KSvisto. J t ^ ^ f ^ ^ ^ ^ ^ f h u i p p u n a Aleksis Kiven kuo-
Oppilaita on ollut koko runsaasti. 1^^^°^'"'^^"^ ^^^^^^^
Huoneuston puutteen takia ei saatu
järjestettyä muuta kuin yksi luokka,
vaikkg, viimetalvena olleiden oppi­laiden
oppimäärä olisi edellyttänyt
opetusta jatkettavaksi siitä mihin e-dellisellä
opintokaudella ehdittiin.
Kyllääntymisen oireita ei silti pa­hasti
ole ollut huomattavissa, jos
emme ota lukuun sitä, että papm
haavi tämän seikan vuoksi on jon­kun
oppilaan taasen hyötynyt, mut­ta
luontohan se on joka tikanpojan
puhuun vetää, eihän sitä sovi ihmee­näkään
pitää.
Jokainen nyt kuitenkin ymmärtää,
että ilman kulimkeja ei tässä maa­ilmassa
kyetä mitään hommaamaan,
ja niinpä Suom. Järjestö joutuukin
kustantamaan lämmön, valot y.m.
tarpeet tälle kouluhommalle. Näi­den
kulunkien korvaamiseksi päät­tivätkin
koul-un oppilaat järjestää Il­taman,
joka pidetään 20 p. t.k. Oh­jelma
näissä iltamissa on hyvä ja
monipuolmen, sisältäen puheen, lau­lua,
yksityisiltä ja kuorolta, runo
sekä yksinäytöksinen kappale "Uu­den
ajan kynnyksellä".
Puheena on ollut myöskin nyrk-kilehden
toimittaminen, mutta koska
avustusta ei tullut, niin toimitus ei
sitä voinut yksinään saada kokoon.
taan. mikä vaan on työtätekevän e-duille
vastakkaista.
Minä en vieläkään jaksa sulattaa
sitä tosiasiaa, miksi tällaiset "työ­väen"
toimitsijat roikkuvat varsi­naisten
työläisten liepeillä. Ainoas­taan
siksikö, että — he saavat an-lematon
Nummisuutarit. Kuten nä­kyy,
niin nautintorikkaita hetkiä
on järjestetty kosoramaUl. joten ku­kaan
ei voi olla poissa näistä tilai­suuksista,
jo yksistään senkin ta­kia,
kun tietää, että työväennäyttä-möt
ovat tärkeimpiä tekijöitä kasva­tus-
Ja valistust.vön alalla. Siis kaik-saita
rahaa työväestöltä, jonka sit-j ki niin Vancouverin kun ympäristön
ten kuljettavat salateitse vihoUisem-.asukkaat, pitäkääpä mielessä ylläo-me
taskuun. Mitä ajattelette itse
sitä tehdessänne, ja tiedättekö mitä
teistä ajattelee ne tuhannet rehel­lisesti
työväen asiaa ajattelevat työ­läiset.
Luuletteko, että nämä työläi­set
sallii loppumattomiin Itseänsä
tällä tavalla petettävän? — Osuus­kaupasta
ostaja.
Burritt, Ont.
Meillä oli S. J. kokou.s t.k. 7 p.
ja allekirjoittanut oli ihmeissään
kun näki nim sutu-en jäsenmäärän,
joka lähentelee kolmeakymmentiL
leva. — Kepi.
Long Lake, Ont.
TalvitouhuisU täältä pitkältä jär­veltä
piti vähän tidottaa, että emme
ihan nuku täällä talvellakaan. Nyt
vallankin näin sydäntalvijuhlain ai­kana
On kaikenmoista kiirettä isoil­la
niinkuui pienemmilläkin.
Kansakoulun syyslukukausi lop­puu,
tk. 19 päivän iltana koululla on
illanvietto. Paljon kuuluu olevan oh­jelmaa
varattu. Sinne menemme
kaikki. Kahviakin annetaan kiitos-kaupalla.
Reippaasta kuulema tuo-puolesta
sopii kannattaa nuorisolii-f san käsityksen, että vierasmaalaiset
ton hommaa, koska ne näky\ät ! ovat syntyneet sellaisissa oloissa ja
antavan tuloistaan raliaa haalin! siksi heidän täytyy elää aina niin.
kassaankin; he lahjottivat ja tässä jsen vuoksi sanoin hälle totuuden:
hiljattain S. järjestön kassaan. en\ "Minä en ole ollut kotimaassani
muista vannaan oliko se 30 talii 35 »ualla, enkä tiennyt mitä maaelä-doUaria.
haalin lattiaa varten. Täy- I mä on. Seitsemäntoista vuotta_sh,-
tyy kiittää nuorisoUittolaisia töhnin-I ien ostimme tämän maakaistaleen
nastaan. autiona viljapeltona. Siihen olemme
IJoden >lioden U(|uaa on haalissa
vapaa ohjeimailtäma Suom. jär­jestön
toimesta. Siellä tulee useam-rakentaneet
näinä vuosina nämii
huoneet, aldottaneet hedelmätarhan
verkkolankaaldalla, istuttaneet kaik-noanlaista
ohjelmaa. Sittenpä se ki hedelmäpuut, korUtepuut. raivan-näbdään,
mitä siellä on, kun men­nään
katsomaan.
Naisten toimesta oli iltama t.k. G
p. Esitettiin kolmiosainen kappale
"Egj'ptin pimeys" ja paljon muu­takin
ohjeUnaa. että noin lyhyem­min
sanottmia oli oikein hj-vä il­tama,
kuten aina ennenkin on nais­ten
iltamat täällä olleet, monipuo­liset
ohjelman . puolista.
SJ. kdious oU t.k. 7 p. ja oli siellä
niin paljon asioita että enpä muista
ennen niin paljoa olleen. Melkeim-pä
tuli siihen käsitykseen, että
tästä kokouksesta ei osaa lehteen
kh-jottaa mitään, niin pitkäksi ve­nyisi,
jos kaikista mainitselsl.
Yhteistoimintamme on nykyään
aika hyvässä vauhdissa. Täällä on
toiminnassa lauluseura, nim. nais­kuoro,
voimisteluseura naisilla ja
miehillä ja orkesteri. Tuo soitto-puoli
se onkin hyvin tärkeä tekijä
yhteisommassa, harvompa taitaa ol­la
iltamia, missä ei alnakhx vähän
soittoa särvitä. Alkaa meillä nyt
jo soittajia olla täällä omalla ky­lällä.
— V. H.
jotka olivat saapuneet omassa per­soonassaan
kokoukseen. Olisipa .se ' daan sianporsaita kahvjnhöysteeksi.
toimintaan nähden hyve, jos csaston Plcneerien iuhlatilaisuus vietetään
jäsenet todella voisivat käydä koko­uksissa
säännöllisesti, niin ollen voi­taisiin
järjestää tehtäviäkin, ettei
yhdet tulisi liikaa kuormitetuksi teh-
- Oviraha tähän iltamaan on vain 1 täviHä^Ohhan niitä tehtäviä^ tar-
• jolla. Oli vurkaihjam vahnta, 3 en-dokasta
valittiin aina yhtä tehtävää
35 senttiä ja tanssillekin jää pal­jon
aikaa, joten ensi lauantaina jo­kainen
timminsiläinen suuntaa as­keleensa
haaUlIe viettääkseen taas
yhden hauskan hetken Timminsin
haalin tuttujen seinien suojassa.
Siis siellä tavataan.'— Somebody.
Port Artturin uutisia
Farisealaisuuttako, vai mitä, sillä
jonkunlaista kavaluutta siinä oli,
näin suoriksi asiat sanottuna. — O-suuskaupan
ja osuusUikkeen henkl-lökimta
näet järjesti ohjelmallisen
iltaman Työväefn Puolustuslhton hy­väksi.
Se sinänsä oli hyvä yritys,
joskin paremmalla ilmoittamisella o-lisi
saatu parempi .tulos, minkä olisi
luullut olevan mahdollista ottamalla
huomioon, että henkilökunta on kos­ketuksissa'
melkeinpä kaikkien kak-soiskaupimgin
suomalaisten ja tois­tenkin
kansallisuuksien kanssa. Vaan
siitä ei enempää. Alku oli hyvä sil­tä
taholta, ja on se kiitoksella mer­kittävä
niUle yksilöille, jotka ovat
olleet tämänkin iltaman toimeenpa­nevana
voimana ja alkuna.
Ohjelma oli yleensä tilaisuuteen
sopiva joskin kaivattiin enemmän
kohden. Sem-aavassa kokouksessa
äänestetään. Tehtävät velvoittaa mei­tä
vastuiinalaisuuteen. Paljo oli ker- paa.
24 päivän illalla Long Laken haalll-la.
Kylämme pienin emäntä kiireel­lä
lasten kanssa on pitemmän aikaa
sinne ohjelmaa varannut; luulen et­tä
silloin sopii pistäytyä haalille
kuulemaan ja näkemään, etteivät he
turhaan aikaansa kuluta. Emännät
on luvanneet ihan keekikahvit sinä
iltana riitata; sisäänpääsykin on va-tynyt
asioita. Ajan vähyyden takia
jätimme ' oikeistovaai-an käsittelyn
ylimääräiselle kokoukselle.
Joulukin on lähellä. Täällä ko­valla
kiireellä valmistavat näytös­kappaletta
"Suutarin mökillä". To­veri
Arvi Saari tulee puhumaan päi­vän
merkityksestä ja sitten vioin
muita pienempiä numeroita ohjel­maa.
Kehoittamattakin yleisö saa­puu
sillom haalille, nim. jouluaatto­na
24 p. klo 8 illalla. Sisäänpääsy
miehiltä 25 senttiä, naiset vapaasti.
Saan huomauttaa, että haalimme on
isonnettu. Ympäristön toverit uhra­sivat
työvoimaa'. Niin saatiin yhteis-nen
koti yhteisillä voimilla. Jouk­kona
on voimaa, yksilönä olemme
heikkoja.
Saammepa olla kiitollisia nykyään
haahlla esiintymisestä ja toveruu­desta,
joka on saanut jalansijan.
Ei muistella vanhoja, niistä tulee
Monenlaista väkeä on sen kappa-
Ien nimi joka näytellään 28 päivän
iltana haalilla, neljässä näytökses­sä.
Mukava ja hauska, ei tule aika
pitkäksi sitä katsellessa. Kuuleepa
vielä lopussa kun fordi törahjrttää.
Tätä .sopii tulla vähän etempääkin
katsomaan, jos tuo ilma pysyisi ettei
lunta tulisi paljoa. Kaarakeli on hy­vä
tätä nykyä, tiet hyvät ajella.
Toivon taistelutarmoa uudelle
vuodelle! — a.
Webster's Corners,
B. C.
"Sorretut voittaa", kolminäytöksi­nen
työväen näytelmä, esitetään W.
Cornersin haalin näyttämöltä 27
p. joululi. ja alkaa esitys kello 8.30.
suloinpa taas mentänee tähän ti­laisuuteen
suurella joukolla. Tämä
vain riitaa. Toivottava olisi että e- j näytelmä on puheiden mukaan hy-delleenkin
saisimme haalimme yh- ! vä, että kannattaa varmaan sen-teydessä
nauttia- rattoisista illan- kin puolesta tulla katkomaan,
vietoista; olisipa se jo askel eteen- 1 K. nuorisoiiiito aikoo panna tans-päin.
— T—nen. sit toimeen täällä uuden vuoden
tien asia koko maailmassa
jftä ja sama.
|5Öläisten ja talonpoikain asia
I maailmassa on myös yksi ja
työläisten ja talonpoikain
vapauttaa itsensä pääoman
kurjuudesta ja nääntymi-set,
jo kauan sitten oUsi
^ ollut aika ymmärtää, että
tojuuden ja siurim, kaik-
OMettomuuksien ja elämän
«insuuden pohjana ja ainpa-ateenä
on ahneus niissä pienen
vähemmistöä edustavissa Ih-
~i jotka ovat villiintyneet ja
ntuneet janosta kasata ra-ii^
laittomasti ja raa'-
l^entavat työtätekevän enem-
1^ elämää ja oloja, haaskaten
riistäen maan rlkkauk-
|**a kuuluvat teille, työläisille
f^Pojille. Muistakaa, että nel-
P^Tuoden aikana hukutettiin
7^ miljoonia tonneja; metaUia,
' 5 olitte kaivanneet ja tako-poltettiin
miljoonia tonneja
[Oonka te oUtte kaivaneet, hä-tavaton
määrä nahkoja,
ja kaikkia muita tuotteita,
, « olitte vahnistaneet. Hävi-kii^^^*^'
kuuluvat teil-
[?»fan lapsillenne, mutta näi­l
t ä hävitettäessä saatetaan
teidät, tuhoamalla mil-veri-
ja luokkavelijia.
^niä kapitalistien kullan^
P:Wdyttämiseksi.
^tuhannet työläiset raken-f.^
oja, jotka hukutetaan,, ka-
^ularuiskuja. kiväärejä joi-
»Ji^u ^^""^it-iifesena on tappaa
Jg**^ te tulette tappamaan
i ^ i a talonpoikia jotka erväS
IvJ, "öitään pahaa tehneet,
E ^ttömiä kuin te-
\ ^ ifeskinäinen syyttömyy­den
puute tekee sodan rikoksen i yostoliittoon kapitalistien pelko, sillä sitä ihmeteltävää järjettömyyttä toi-
Vieläkin järjettömämmäksi ja in­hottavammaksi.
Aseistaessanne ka­pitalisteja,
te työskentelette itseän­ne
vastaan, teidän työnne sodan
hyväksi on — itsemurhaa. Teitä
tahdotaan lähettää työläisten ja ta­lonpoikain
Neuvostoliittoa vastaan,
joka näyttää teille kuinka hyvin
voidaan'elää ja tehdä työtä ilman
isäntiä.
Porvarilhnen sanomalehdistö joka
päivä valehtelee ja parjaa Neuvos-toUittoa
keksien erinäisiä typeryyk­siä
ja kauhun kuvia. Se tekee näin
tarkoituksella saada teidät epäile­mään
Neuvostoliiton työläisten saa­vutuksia,
herättääkseen teissä viha­mielisyyttä
työläisiin.
Porvarillinen sanomalehdistö tie­tää
varsin hyvin kuinka suuria työ-
Iäisten saavutukset Neuvostoliiton
Neuvostoliiton työläiset ja talonpojat
kaivavat nopeasti ja väsymättä ka­pitalismin
hautaa. Kapitalistit tah­tovat,
että te menisitte kuolemaan
heidän valtansa kruunaamiseksi,
heidän rikkauksiensa kasaamiseksi.
Neuvostoliitossa ymmärtävät jo
pioncerilapsetkin, että jokainen so­ta
— lukuunottamatta työläisten so­taa
isäntiä vastaan — on mitä jär­jettömin
eri maiden työläisten rikjz
loinen toistaan vastaan.
Neuvostoliiton kansa ei halua .so-mettoma.
ssa suhtautumise.ssanne tä­hän
verileikkiin, joka on suunnat­tu
teitä itseänne vastaan, ja jota
jälleen valmistelevat teidän isäntän­ne
— pieni joukkio rosvoja, jotka
ovat oppineet elämään, rosvoamalla
teidän raskasta työtänne?.
KapitaUstit varustautuvat vielä
julmempaan sotaan kuin mitä oli
.•iota vuosina 1914—18.» He tahtovat
jälleen hävittää ja tehdä raajarl-koik-
si miljoonia ihmisiä.
Haluatteko te tätä? Te kyke­nette
estämään .sodan. Te ja kaik-taa,
mutta se ei tois^ta puolen si- ^Jkenevät
tä pelkää, vaan on valmis suhen. it^^^^^;^ ^^^^^ ^^^^^ j^äslt-
Te tiedätte, että jo 12 vuotta sit­ten
Neuvostoliiton työläiset ja ta­lonpojat
kieltäytyivät taistelemasta
teitä vastaan, mutta että he mel­kein
aseettomma. puoUalastomina ja
tävän sodan mielettömyyden ja rikol­lisuuden,
voitie iskeä selkkaiUjoiden
käsivarteen. Teillä on käytettäviä--
.sänne tätä varten kaikki keinot.
Erittäinkin te, Ranskan ja Eng-nälkäisinä
löivät hajalle up:;2er;- lännin työläiset, olette velvolhs^t
" ' -vaatimaan hallituksiltanne venäläis-t/
cn emigranttien ja kapitalistien
rakennustyössä ovat, kuinka suuria , armeijat, joita-komensivat oppineet
ne ovat, huoUmatta sielunsa myö- ! kenraalit ja joille Ranskan ja En-g-neiden
heittiöiden järjestetystä t u - ; jannin kapitalistit antoivat e r i n - ; karkotta.Tiista,
hotyöstä. Ja se ymmärtää, että nä­mä"
saavutukset uhkaavat maailman
jotka haluaisivat
kapitaUsmia. Mutta porvarillinen
sanomalehdistö ja porvariston kuu­liaisena
aseena toimivat porvarilliset
sanomalehtimiehet ovat ostettuja
ihmisiä, jotka eivät voi puhua to­tuutta,
k o ^ isännät siinä tapauk­sessa
heittäisivät heidät armotta
kadulle, kuten tehtailijat heittävät
teidät.
Kapitalistit tietävät, että jos Neu­vostoliiton
työläiset saavuttavat pää­määränsä
— ja se on jo lähellä —
niin te myös seuraatte neuvototasa-valtojen
antamaa eamerisJuä. Kapi­talistien
ahiieus koettaa herätta-i
teissä viiiaa Nenvastoiiiton työtä­tekevää
kansaa vastaan, sillä neu­vostojen
maa on tavattoman laaja
markkina-älufi ja satumaisen rikas.
Teissä yrittää herättää vihaa Neu-omaisen
hyvät varustukset. Nykyää.n \ myödä Neuvo.stoliiton työläi.set ja
on NeuvostoUitolla hyvin aseistettu | talonpojat teidän kapitalisteillenn.?.
armeija, jonka jokainen sotilas vai-j Tämä vaatimus juurtukoon tcihm
lan hyvin tietää, että hän tulcf?
taistelemaan vapautenisa jjuolesta Ja
vapauden puolesta simä maa-ssa, jos­sa
hän on täysivaltainen isäntä ja
jossa ei ole muita isäntiä kuin työ­läiset
ja talonpojat. Te tulette tals
telemaan etujen puolesta, jotka ovat
ristiriidassa teidän omien etujenne
kanssa, teidän hiestänne ja veres­tänne
kauppaa käyvien kapitalistien
etujen- puolesta. KapitaUstit myö-vät
tMnen toiselleen, toisesta maa-s-ta
toiseen aseita, joita te olet-p
valmistaneet. MahdoJlisU, että tei­dät
tullaan tappamaan juuri niillä
aseilla, jotka te olette valmistaneet
omUla käsiUänne ja jotka teidän
isäntänne ovat myöneet muka X*t\-
dän "viholliEillenne". Ettekö te kä-
Töitä tarjolla
Eräänä pälvvänä sattui tulemaan
hedelmäpuiden tarjoilija. Hän sa­noi
olevansa hallituksen Jiedelmä-puutariian
palveluksessa. Tilasimme
"venäläisiä" omenapuuntalmla.
"Nämä ovat erittäin hyviä juurtu­maan
ja varhain antavat hedelmän;
minä erityisesti suosittelen niitä ti­lattavaksi,
vaikka ne ovatkin kal­liita,
26 dollaria tusina. Minä pidän
kaikesta venäläisestä, vaan en venä­jän
bolshevikeista", puheli agentti.
"Mitäs ne bolsheViikit oikeastaan
ovat?" kyselimme me. "Täällii maal­la
asuen ei tiedä mistään mitään."
Hän katsoi epäillen ja sitten
päätti: "Kyllä kai te tiedätte, ne
ovat julmaa väkeä".
"Mitäs julmaa ne ovat tehneet?"
"No, ne ovat ryöstäneet maita Ui­misilta
ja nyt siellä kaikki yhdessä
nälkää näkevä t.-x^Hallltusasiolssa ne
ovat rohvla väkeä, el paljon ajate]l.i
kun pää katkaistaan toiselta. Ja
mikslifäs^ -ne- kommunistit ovat alka­neet
mellakoimaan, siitä tulee vielä
kova ottelu".
"Missä ne ovat mellakoineet?"
Taas epäilevä, paljon merkitsevä
katse ja pikainen ,vastaus: "Kiinaa,
sa."
Keskustelimme vielä jonkun alkaa
ja mies myönsi, että se kohta on ai
nakhi bolsheviikelllä oikein, että jo­kaisen
täytyy tehdä työtä. Täällä
Canadassa on joukko sellaisia, jotka
eivät tiedä mihin rahansa sljalttaa
ja toisen täytyy varastaa elääkseen,
niin kuin viime viikolla tapaus p-soitti.
Mutta että joka maassa täy­tyisi
olla päämies, se on oikein.
Meillä brittiläisillä on kuningas,
mutta se ei merkitse samaa kun ve­näläisillä
tsaari. Ei ole kuningas, jo­ka
viimeisen sanan asiassa sanoo,
meillä sanoo jokainen jolla on ääni",
päätteli tuo puhelias tarhurlasiamies.
Lopuksi sanoi, että hallitus mielel­lään
haluaisi maitansa ukrainalais­ten
käsiin, sillä ne ovat osoittautu­neet
parhaimmiksi vihannes viljeli­jöiksi.
Torontassa suurin osa vihan­neksista
on ukrainalaisten kasvatta­mia
ja koko Ontariossa ovat ukrai­nalaiset
edellä muista juurikasvien
kasvattamisessa.
"Miksikä canadalaisct ja englan­tilaiset
eivät halua ruveta elämään
mailla maanmuökkaajina?" kysyin.
("Katsokaas", vastasi mies, "ne
kansat eivät ole tottuneet elämään
niin "ahtaissa" oloissa ja "
"Se ei ole totta", keskeytin hänen
puheensa, "teidän ihmiset ovat vaan
ottaneet oikeudekseen tavoitella pa­rempia
palkkoja, siinä kalkki, mut­ta
joutuvat kärsimään teollisuustyös-
.sä yhtäläisesti kuin me täällä mail­la".
"Mutta ettehän te kärsi mitään,
teillähän on sievä talous ja maa c-rittäin
hyvässä kunno&sa."
"Maa on kunnos.sa, mutta tiedät­tekö
mitä .se maksaa — työ.ssä?"
"On paras pitää apulaista".
"Niin meidän on täytynyt tehdä­kin
ja silti samme tehdä 14—16—17-
kln tuntia päivässä kiireenä aikana.
Siis täytyy tehdä noin ankarasti työ­tä
että voisi maksaa apulaisen pal­kan,
joka kuitenkin tekee vähän ly­hyemmät
päivät. Ja tämä on' se
voitoksi jääpä osa vuoden töistä. Siis
oikeastaan la^ketttma cl farmari
saa mitään voittoa. Ja jo.s ei pidä a-ci
vain siksi, että se on merkkinä pulaista jääpi maa muokkaamatta
kaikkien maiden proletariaatin -soli- {eikä silloin olisi siinä kunnossa, et-daarise-
sta luokkatunteesta, vaan j tä te voisitte sanoa "teillä on hyvä
siksi,'' että se yksinkertaisesti mer­kitsee
teidän itsepuolustnstanne vie­raita
ihmisiä vastaan, jotka, ostet­tuaan
teidän isäntänne ja ministe-rinne
lupaamalla jakaa heidän
kanssan lihavat ryöstövoitot, provo­soivat
uutta ihmisteurastusta, mo­nien
työläismiljoonien tuhoamiseksi.
Tätä uutta teurastu.-Jta va.staan
maa". Me olemmekin kaikki vuodet
lainanneet huomiomme maanhoi-toon.
«ikslpä ei ole riittänyt alkaa
eikä varoja ajatella iLseään. Katso­neet
tiet, kasanneet kivet pelloilta,
kai\'aneet kaivon, niin ettei ole ol­lut
aikaa eikä varaa, kuten jo en­nemmin
mainitsin, kunnon talon
rakentamiseen. Näettekö että mie­heni
pää tapaa lakeen, tämä on niin
matala rakennus. Ihmiset jotka näin
kovhi tekevät työtä tarvitsevat saa­da
työstään kunnoii tulokset, että
voisivat elää paremmin. Miksikä
hallitus, joka näkee, etteivät kalk­ki
Icykene tai eivät halua työsken­nellä
maatöissä, el koeta tehdä m i ­tään
farmarien olojen parantami­seksi?"
"Weil, siellä hyvin vähän tiede­tään
että farmarit ovat tyytymättö­miä."
Minä nauroin.
"Teidän pitäisi ottaa vaikka vuok­ralle
Iso fanni. se tuottaisi parem­min".
"Siinäkin te erehdytte. Tuossa vie­rellä
on farmari, joka on vuokran­nut
toiselta 100 eekkeriä. Maksaa
vuokraa 500 d. ja veroja $150 vuo­dessa.
Kaksi vuotta hän työskenteli
yksinään, pitäen apumiestä vain
kaksi kuukautta kllfelmplen töiden
aikana. Niin sai hän farmistaan sen
verran että maksa! maan verot ja
vuokran vasta kolmekuukautta myö­hemmin
kun määrä oU. Tänä vuon­na
hän on pitänyt apulaista, otti
hänet koko vuodeksi, maksaa $40
kuukaudessa palkkaa. Kun kysyin el­len,
kunka asiat menevät tänä vuon­na,
sanoi hän, että hyvin huonosti.
En tiedä millä maksaan miehen pal­kan.
Perunllla alohi osan maksaa,
vaan ne ovat nlhi halvas.sa hinnassa
nykyään, ettei toimita viedä myy­täväksi.
Kaikkr muu mönee vuokras­ta
ja veroista, jos plisaakaan. Tuol­la
toinen, (rikas) farmari, aikoi
myydä härkänsä. Kutsui kuljettajan
hakemaan sen kuorma-autolla. Kul­jettaja
vaati $8 vientlpalkaksccn.
Tästä on vain 16 mailla teurasta­molle.
Farmari sanoi, että jos vaik­ka
5:kln senttiä saa paunalle, niin
myy se. Kuljettajapa toikin härän
takalshi ja sanoi, että on paras o-dottaä
kunnes hinnat nousevat, sillä
härästä tarjottiin ainoastaan 3 sent­tiä
paunalta (se painoi noin 1,000
paunaa.) Siis voiton asemasta sai
fa^rmg-rl vielä .suorittaa kuljettajal­le
$8, joka tuli hänelle suoranai­seksi
vahingoksi. Mitä sanotte iä-hän?"
"Mtoä luulen että ne ihmiset ovat
canadalaisia, ja te .sanoitte ettei ca­nadalaisct
halua työskennellä huo­noissa
oloissa."
"Ja totta sanoin. Nämä farmarit,
varsinkin viimeksi mainittu, ovat
rikkaita, muta eivätpä hekään .suos­tu
tyhjän päältä työskentelemään
vaan tahtovat työstään voittoa taJ
palkan. Mutta heidän elämä mene;
toista latua myöten silti, perhe tJ
kärsi mitään. Talo on tiilinen, höy-rylämmltyksellä,
kellarilla y.m. va­rustettu;
huoneita 12, sähkövalal.s-tas.
Naiset eivät työskentele koskaan
Ulkotöissä.- (Ei muut kuin vlera-s-maalalsten
naiset, joiden päivät o-vat
pitemmät ja raskaammat kun
miesten, jos nimittäin on lapsia per­heessä).
Minä cn sulnka«;r kadehdi
parempiosaisia farmareita, päinvas­toin
myönnän, että juuri farmarin
täytyisi omistaa jotain, mutta vaa­din
että myö.s minulla ja muilla vie­rasmaalaisilla
olisi hyvät olot. kun
kerran tällä maalla raadamme."
Tällä välin oli vieras* kiintynyt
muihin asioihin. Katseli kirjoitus­koneitani.
"Teidän mahtanee olla hankala
kirjoitella näin ahtaissa oloissa. E i ­kö
ole i)imeä öljylampun valos.sa?
Minä kun kirjoita on nenäni edessä
hyvä vähkövalo.
"Jaha, nyt me tulimmekin siihen,
mitä minä tarkoitlnkin. Nyt kun ku­vittelette,
että teidän, vaikka vaan
konttorikoijoittajana täytyisi kirjoit­taa
näissä oloissa niin huomaatte
sen mahdottomaksi. Niin kauan kun
luulitte, ettemme pysty muuhun kuin
perunan kaivamiseen, päättelitte te,
että kyllä tämä on sopiva a.sunt/)
noin "rohville" työntekijöille. Me
kuitenkin haluamme tehdä kaiken­laista
työtä ja osaamme vaatia hy­viä
elämänehtoja."
"Olen erittäin iloinen, että Äain
puhella kans.sanne. Toivon, että
muutkin farmarit puhuisivat sa­malla
tapaa — ja tledättekö.s, jos
he kirjoittaisivat, kertoisivat elä­mästään
kuuluvasti, niin siltä voisi
olla hyötyä heille," puheli vieras;.
"Olen kuullut, että Toronto.-isa tuojj
tuostakin työttömät ovat Ilmaisseet
a.scmansa, mitä heidän eteen nn
hallitus tehnyt?"
"Hyvin paljon, rouvascni. hyvbi
paljon. On jaettu ruoka-annok.sla,
on annettu joidenkin kaupastelemal-la
ansaita, nyt suuri hommia taas
— naisetkin ovat alkaneet keräärais-tarkoitukse&
sa panna toimeen juhla­tilaisuuksia,
joista tiilot , menevät
Rahaa Suömeeii
Ne työläistoverit, jotka aikovat lähet­tää
omaisilleen rahoja Suomeen, faiin
käyttäkää nyt tilaisuutta hyväksenni^,
Canadan dollarin arvon ollessa kbi^kes^ll^.
Me maksamme toistaiseksi dollariät^ •
Smk. 39.45
LÄHETYSKULUT:
40c lähetyksistä alle $20.00,
(50c lähetyksistä $20—$49.99
80c lähetyksistä $50—70.99
ja $1.00 lähetyksistä $80.—
$100.00 sekä 50c jokaiselta
seuraavalta sadulta dollarilta.
Lähetykset $500.00 ja •iiii»
ylös $3.00. huolimatta auraman
suuruudetta.
Siihkäsanomaliihetyksista
ovat lähetyskulut $3.50 lähe­tykseltä.
Suomen rahaa ostetaan.
Kurssi $2.48 sadasta Smk.
Tehkää lähetykset osotleella:
V A P A U S ,
Box 69. Sudbury. Ont.
Tiedustakaa pilettiastoita.
Vapaudelle ottavat ralutHU»
tyksiä vastaan mySskin: '
V A P A O S
M O N T R E A L B R A N CH
1196 St. Antoine SU
Montreal, Que.
T O R O N T O S S A
Suomalaisen Järjestön sQitetri.
957 Broadviev Ave.
O. K. JOKELA.
12Ö Peter Street.
J . KAHILA>
448 Queen St., WeBt, tfti
211 Boon Ave.
Laivapilettejä
myy
jmikallisct aslamichemme ja
Vapau-s,
MRS. HILJA KOSKELA.
Box 1803, Timmins, Ont.
VAPAUS
PORT ARTHUR B R A N C H
316 Bay Street;
Port Arthar, Ontario.
AARO KIVINEN.
Kirkland Lake, Ontt
JOHN VUORI,
South Porcupin^, Qnt>
DAVID HELIN.
eri paikkakunnilla Keski*
Ontariossa
Mc emme ketään kiihota rahojansa Suomeen lähettämään,
mutta jos niitä kerran lähctctuun, tehtäköön lähetys tydUUtt^B
omnn liikkeen. Vapauden, kautta. • i^?'-s
Kiinan punainen aim
(Jatkoa 1 .-Ue sivulle)
tun kaupungin lyhyen taistelun
jjilkeen, jolloin kan.saJliKcn huili
ituksen jouk<»t Jlärsiviit lupHnna
mukaan raskaita tappioita. Mainit­tu
kaupunki sijaitse aivan Fukier.
maakunnan rajalla, joten punaiset
joukot lähcstyvilt meren rantaa
melkoisen nopea-sti. Punai.stcn jouk.
'xojen ilmaantuminen tälle suun­nalle
osoittaa myöskin, että Shang-shassa
ja sen lähistöllä olevat kan­salliset
joukot ovat melkein koko-jiaisuudessaan
HaarrokHeB.sa, ollen
heillä kuytettäväniiän enUu pien'
kaistale kulkutienään Hankowiin
päin.
Semin kaupungin ilmoitetaan
myö.skin virallisesti joutuneen pu-naisten
h a l t u u n , kanKallifien halli-tult.
scn joukkojen kitrBicKsUi raskaan
tappion punaisten hyökätcH»ä kau­punkiin.
Taisteluista TsinKshin vulloitta-misesKtt
kerrotaan kanKulli.sten ta­holta
virallisesti, että tappiot mo.
lemmin puolin olivat .suuret ja
johti punai.sia joukkoja kenraali
Holun^f. RaniaKJ^a kaupunKis»a tu­hottiin
tai.stelun kestäessä myö.s-kin
suomalaisten läbctyssaarnafljien
asema, saarnaajien kuitcäklii '^ääs*
tcKsa ttti.Htelun keskeltä pjdcooii^el»-
jin nahoin. • "
Kansallinen faaliitaa
Chiuni^kaishek on ilmoittamat,
että kansallinen halUtas' ryhtyy
nyt todenteolla puhdistamaan lai­naa
punaisista. Tätnän iaht^rikeh-rualin,
joka usken "kääntyi" krift>
tinuskoon, puheita kuitenkin pl*d(^-
tuiin vuin konsalliscn faallitukson
heilfkouden mcrkk^bä, sillS tnab>
tamu kuukau.^! sitten alettiin Ican-sallisten
toimesta sattanlainen
"puhdistus" 100,pOO:tU micfltfi kä-
»ittiivullu armeijalla, joka muuta­man
kuukauden sisällä hajosi.tais»
tcluis.<<a punaista vastaan olemat­tomiin.
Siksi ci uskota edes kan.
Hailisten omisBa piireissä, että pu­naisten
etenemistä kyettäisiin es*
tumuun, sillä sitä mukaa kuiib
Chianifkajshekin puheet taleyat
röyhkcämmiksi ja kehu^ammiksi, si­tä
mukaa voimistuu punaisten toi­minta
kaikkialla maassa.
Imperialistit Idirdittvit
•puun
Tiedot llainan saarella ta^ahtu-nee*
8tu punaisten noususta aiheut­tivat
Kcn, että englantilaisia ja
ainerikalaisia sotalaivoja lähetti-tiin
pikamääräyksellä' "tärvää­mään"
Hainan saarella olevien nl-komualai.<
itcn lähctys^Hiaajicn
henkeä. .Samalla jahti sinne " k l n -
salliHen hallituksen maäräyiuetttä
myöskin melkein ainoat iaJb&jiicaD'
raalicn Hotalaivat, kolme tykltivc-nuttä.
Tilanteesta saareUa ' ei qle
.saapunut senjälkeen mitään tieto­ja
kuin ilmoitetiiin, että saari on
kokonaan punaisten hallussa.
"En kirjolta mlliiiin. En osaa käyt­tää
konettakaan, niitä käyttää joku
muu perheen Jäsen."
"(Mutta voitte puhua kuitenkin
muutamalla kielellä? Meillä siellä
kaupungin talolla tarvitaan sellal-sla
henkilöitä."
"TelUä kaupungin taloUa? Tehän
.••;anoitte olevanne puutarha-agentti.
Jos minun tilaukseni menee huk­kaan,
niin olen pahoillani. Muuten
mik.';lkä cn oltaisi helppoa työtä,
kunhan vaan py.styinin ja kunpa .sai-
.sin leipäni «illä irti."
Jotakin vielä ky.seltyään hän me­ni
menojaa, niin luulin, mutta tuli­kin
takai.sin .sclitcllcn Jotain ja pyysi
minun ottamaan kopiota Jostain hä­nen
klrjotuksestaan.
"Enhän minä voi kirjoittaa", sa­noin
kiusallakin. j . . . . ,
"Olen pahoillani kovin", .sanoi hän ' P^nam.a ja kaupungissa .vaaitset
ja meni 'sotatilanne, siliä vntoe viiKOii Iq-
Parin päivän pcrä.stä tulee toinen j P " " » juli-stettiJn voimaan aotalaH
hieno "agentti", kysellen ' jotakin
Hendersonia, jota ci täällä ole koko
Punaiset jovkot ubkaavat jo
Kantonia'
Punaisten joukkojen etenetninch
Kantonia kohden jatkuti'mfcneatyik-sielli.
seiiti. Kanton «n kansalliaten
toimelta varustettu ottamaaa vai^-
taan mahdollisimman tehokkaaet:
fuJce nai.>;tcn — äitien, vaimojen, -si- / k a voipi ihmieet asua näin ahtaassa,
sarien ja morsiamien — panna; "TieflaMcltö etta tämä on 24x12 a-vastalauseensa.
Sitä vastaan tules
kaa tätä mökkiä".
"Jaa. se kyllä or. pieni mutta, slk- työttömUle. Ja paljon muuta...."
sipä juuri lämmin". "Nämä tällalvet a->rustukset eivät
Me menimme sisään. Näin «elvään. Pitkälle auta. Ri;ttäiÄlkö teille est­että
hän ihmetteli mielcisään. kuin- merkik.si jos .saisKtc pari ateriaa päi­väsiä
huonoa ru'>Va3 eikä mi*>ään
muuta? Et(<ckö tarvitse joka iräivä
protesteerata humanististen sivisty­neiden,
jotka vielä äskettäin pr.'>-
testeerasivat rangaistuksia vastaan
tietämättä rikoksen aihaisuutia.
laitaan. Tässä Byödään. nukutaan,
keitetään ja työskennellään. Ei sälli-oiUi.
ei vatekaappeja, Suo.stuirjki.'»
teidän vaimo asumaan tätlaise-säa/
Kun väsyneenä peltotöistä palakl
jotakin muutakin? ja entä per­heenne?"
Mies ei vastannut. Hän oli ajatuk­sissaan
jonkun aikaa ja .sitten ky­syi;
Mitäs te kirjoitatte?
«iudulla. Sitten hän kotiutuu ja al­kaa
pyrkimään siiiäUe lämmittele­mään.
Tekosyyn nojalla en laske
Sitten hän kiertää puhettaan sinne
tänne ja lopuksi ilmaksee että hän
mak.saisl minulle hyvin jos kirjoit­taisin
hänelle pari riviä koneella.
Joseen p.saa englanninkielellä, niin
ehkä jollakin muulla, puolan, suomen
lal venäjän kielellä.
"Ei, minulla on kiire. Minä me­nen
kanoja syöttämään", sanom.
"Multa tuota .ettekö te halua
.saada kielenkääntötöitä?" hän ute­lee.
"Miksikä ei. jos vaan pystyisin.
Mi.osä sitä työtä saa?"
"Siihen en voi mitään sanoa en­nenkuin
näytätte minulle kuinka
nopeasti kirjoitatte koneella."
"Kuka on teidät tänne lähettänyt
ja minkä vuoloii? " kysyin suoraan.
•'Ei kukaan, eikä minkään vuoksi.
Jaha, laidan myöhä-slyä päivällisel­lä",
säpsähti mies ja läksi tiehensä.
Mitähän nuo tuollaiset työttömyy­den
aikana tyuntarjoilijat j a v a r B u i -
kin maaseudulla ovat, jiiin ihmet­telemään.
— K. Sivak.
Kansallisen baiJitaksen joukoisäe
kuitenkin ilmenee kapinointia, jo­ten
punaj.scn armeijan saapumineh
mahdollisebti synnyttää kaupungein
sisällä itsestään kapinan, sillä epä­luotettavien
sotilasjoirkkojen lisäk.
si on kanpungissa runsaasti -työläis-aine-
Hta, jotka tulevat heU nouse­maan
kan.sallisia vastaan kun pu­naiset
joukot saapuvat kaupungin
lähistölle. " v
Tilanne yleensä koko Kiinassa
on mahdollisimman epäsuotilisa
kansalliselle baUitukselle.' j l i l ^
suunnalla eivät sen komcnhfetta.
vlsifa olevat joukot «le Jcyeaaeet
tekemään vakavampaa vastarintaa
eteneville punaisille. Mitä. ittlce
taas punaisten joukkojen toimin­taan,
niin niiden taistelutaktiikka
näyttää tulleen entistä yhtenäisem­mäksi,
joka on aiheutunut «iitä.
että punaisen armeijan yleisjohtoa
on keskitetty. Aikaisemmin ioimi^
vat punaiset joukko-osastot meSkmy
ijcn erillisinä toisistaan, monessa-tapauksessa
ilman koaketustdt . toi.
.«siinsa, mtitta nyt näyttä» tapahta-;
neen muutos, ollen- heidiia 'hyBki'
kiiyikisensä itsekullakiti «MUJUUlla
sopusoinnussa toistensa kanssa.