1922-11-14-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2. Tiistaina, itiarrasL !4 p. — Ttiesday, Noy. 14 VAPAUS Ylidistyneen kuningaskunnan työläiset eivät olel Canadan suomalaisen työväestön äänenkannattaja, ilmes-iepätoivoisuudessa siitä, että omistava luokka, joka ei tyy Sudburyssa, Ont, joka tiistai, torstai ja lauantai.! elä ainoastaan kotoisesta riistosta vaan myös värillisten H. PURO. kansain orjuuttamisesta, merkitsee heille jatkuvaa so-1 ' tauhkaa. Vielä nytkin kirjoittaa Lloyd Georgen leh- Eaksiokertaisesti orjuutettu työ ||IUIHIIIIII«l!HHJMIHHHinHIIIMä8!^^^^^^^^^^ Vastaava toimittaja. V A P A U S Idistö, että tulevat vaalit tultaisiin suorittamaan tun- (Liberty) Inuksella: Englannin lippu pysytettävä Tshanakissa, Ile only organ of Finnish Workera hl Canada. Pub" i Dg^danellein aasianpuoleisella rannalla, ished in Sudbury, Ont, every Tuesday, Thorsday and' Saturday. —. IBS Adrertising rates for SHigie insertion saent. The Vapaus: the Finnish People in Canada. Jean Jaares. Sosialistit uskovat että nykyinen omistusmuoto jakaa yhteiskunnan kahteen luokkaan. Yksi näistä luokista, proletariaatti, on pakoitettu maksamaan toiselle, kapitalistille, Ja tämä tunnus on yhta hyvin konservatiivien kuin ' •'""'^""^aisen veron voidakseen ol- 8 40c per coHnch. Minimum cnarge j jjijgraalien unionistien. iMutta vaikka kokoomuksen elää ja käyttää kykyjään 75c. Discount on Btanding advertise» ... . i i i i i- missään määrässä. Tässä on joukot-is the bestadvertising medium among sarfcyminen huojentaakm työväenluokan vaahpropagan- ^ . ^ .^^.^.^ kansalaisia- he eivät d a a j ä t t ä ä se silti koskemattomaksi työväenluokan vei- «^jsta mitään; he voivat elää äi- TILAUSHINNAT: vollisuuden. Tämän on ennenkaikkea rynnistettävä im-' Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk. 01.50 ja yksi kk. 75c. Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. ?5.50, puoli vk. 0Ä.OO ja kolme kk. $1.75. . Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lahetLamaan, paitsi asiamiesten joill? on takaukset Ilmotushinta kerran julaistuista ilmotuksista 40c Iialstatuumalta. Suurista ilmotuksista sekä ilmotuksista, öiden tcikstiä ei joka kerta muuteta annetaan tuntuva alennus. Kuoloilmotukset $2.00 kerta ja 50c. lisää Jokaiselta muistovärsyltä; nimenmuutosilmotukset 50c. kerta, $L00 kolmekertaa; avioeroilmotukset $2.00 kerta, $300 (kaksikertaa; syntymäilmotukset $1.00 kerta; ha-lataantieto- ja osoteilmotukset 50c. berta, $1.00 kolmekertaa, — Tilapäisilmotuksista pitää raha seurata mukana. ' : , Jos ette milloin tahanSÄ saa vastausta ensimaiseen fcirjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeeboitajan per-eoDnallisella nimeHä. , J. V. KANNASTO, Liikkenhoitajfl. Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building, Lome S t , Puholin 1038. ^ - Postioaote: BoK 69, • Sudburyi Ont. Resristered at the Post Offic^ Department, Ottavva, aa aacond class matter. •, • Tiistain lehteen aijotut ilmotukset pitää olla konttorissa lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain lehteen torstaina kello 3. . perialismiä vastaan, joka riehuu nyt niinkuin ennenkin, rynnistettävä niin kauan, kunnes kapitalistinen valtio on kukistettu; multa työväenluokan toimintaohjelman tulee olla mitä laa'jimman, sen taistelun kun tulee kohdistua koko nykyiseen yhteiskuntakoneistoon, ellei mieli tulla petetyksi. Mutta kykeneekö Labour Party kohoamaan tähänastisen reformistisen politiikkansa yläpuolelle ja omaksumaan opin, joka tällä haavaa elähyllää toimintaan maailman vallankumouksellista proletariaattia? kysyy pariisilainen toverilehti, Wieniliiinen toverilehti taas huomauttaa, eitä Englannin konservatiivit käyttivät hyväkseen Lloyd Geor-den idän politiikassa kärsimää haaksirikkoa saadakseen yliotteen ja hajoittaakseen kokoomuksen. Itävaltaan nähden Georgen kukistuminen taas merkitsee pap-piskanslerin käynliinpaneman kansainvälisen luotto-heijauksen viivästymistä, Lloyd George kun oli yksi niitä tehdyn sopimuksen allefkirjoittajista. noastaan työstään. Mutta voidakseen tehdä työtä tarvitsevat he kallishintaiset tuotantolaitokset, joita heila ei ole, ja raaka-ainetta ja pääomaa, joita heillä ei ole. Toinen luokka omistaa tuotannon-välineet, maan, tehtaat, koneet, raa ka-aineet ja kasaantuneen pääoman 4;ahan muodossa, ja, luonnollisesti, tämä kapitalisti- ja omistavaluokka, käyttäen voimaansa edukseen, pa-koittaa työtätekevän ja omistamattoman luokan maksamaan suuren hinnan. Se ei tyydy siihen että se saa korvauksen edistysasekeleista, joita se on tehnyt ja on korjannut koneitten kulumisen ja rikkoutumisen. Se kantaa, sen lisäksi, vuosi Hän ei voi tehdä työtä eikä syö-anoD Sosialidemokraattista tylsäilyä 21 inteniatjonalelaisten neropattien wieniläinen ääijenkannattaja «Arbeiterzeitung» vaivaa päätään sillä^ kuka Genevessä keksi asettaa Itävallan luotonsaamis-ehtoihin rijääräyksen «iitä, että parlamentti olisi kaksi vuotta |(,okoontuniatta (jotta maan hallitus saisi kansan mieltä kuulematta mielin määrin häärätä työväenluokan piiskurina ja vieraiden valtain orjavoutina). Kansain Liitto ei se «Arbeilerzeitungi;!» mielestä saata olla, se kun pyrkii pohjaamaan kaB^aijjriväHset suhteensa «oikeudellisuuteen» ja «'kiiniiiallistit^en».^ Ei n}yf^}$ään Rans/ka, Englanti ja Italia, niissä de- ^ob^ajjfl fjnjka on elinelementtinäl Yhtä yäfeji;» J4w^- jcoslpyaki^ga/j; §ä J^up «on syntynyt va)laflkunK>ukäf3' 18», j§ m ^Mimkmi pr» .aina kehottanut Horthya '^^{"jajäxon. "toteullamaan Unkarlsfl jon1(un verran enemmän de^ ' mokratiaa. Ei siis lehden raieleötä jää jälelle muut^ kuin että pappiskansleri Seipel on itse IceKsmyt tämän ehdon. Puutavaratuotanto ja työläisten järjestyminen Yhdysvaltain kauppadeparlementin äskettäin julkaisemassa raportissa ennustetaan, että muutaman vuoden kuluttua Canada paisuu mailman suurimmaksi' sanomalehtipaperin tuottajaksi. Tämä ennustus perustuu ottaen huomion ne olosuhteet, missä Yhdysvaltain paperiteollisuus on., 12—15 viimeisen vuoden ajalla ei se ole kyennyt juuri ensinkään laajentumaan, päinvastoin se on pakotettu supistumaan ja sen sijaan Canadan paperituotanto alinomaan laajentuu. \^dys-valloissa vaikuttaa paperituotannon supistumiseen monet tärkeät seikat, oleellisemmin se, että sen paperi-puumetsät, ovat loppumassa, kuletuskustannusket tuler, vat kalliiksi ja vesivoimaa ei ole riittävästi saatavissa. Canadalla sitävastoin on vielä suunnattoman laajat alueet parhaita paperipuumetsiä koskemattomina» •vesivoima, joka tefkee mahdolliseksi suurten paperimyllyjen käyttämisen halvalla s^kövolmalloj pn mii- Näin SuunnatiomaQ tylsästi kii-joitfaa suuren «proletaarisen » puolueen pää-äänenkannaltaja. Englanti, Ran^a, Italia ja Tshekkoslovakia demokratian suojelijoina ja Kansain Liitto oikeudellisuuden ja kunnian puolustajina! Turhaan el vieniläinen toverilehti ky-eykään adlerilaUelta virkaveljeltään, ellä eikö tämä sattumalta tiedä miten Ranska, Italia ja Suur-Britannia huseeraavat siirtomaissaan (joihin Itävaltakin alkaa kuulua?) Ja eikö tämä ole vielä kukaan saanut käsiinsä tshekkiläisiä prolelaarilehtiä, joista sensuuri 'öfi pyyhkinyt pois aimo kaikaleet? ' Elvlllkö herrat sosialidemokraatit todellakaan tiedä, että kapitalistiset valtiot tukahuttaval verisellä yä^ivallalia kaikki vallankumoukselliset liikkeet? Kommunistit eivät puolestaan lainkaan epäile, jatkaa toverilehti, että Itävallan kapitalistit ovat aikoja sitten ikävöineet työ- Iäisiä kurissapitävää diktatuuria, ja ettei Seipel suin» kaan ole tätä kaipausta GenevessS alannut, Muttä yhtä varmaa myös on, että muidenkin maidett kapitalistit ikävöivät sitä samaa. Kaikki he ovat @lWt Silä yhdessä kefksimässä, eikä suinkaan riitä, fetla Seipel tehdään silta syyljisdsi. Tässähän o« "kysymyksessä Itapitalistieiv Gfneyessä tekemä suunnitelma, jota vastaan on kynsin hampain taisteltava, huomauttaa proletaarinen toverilehti; ^^^^„^ ' Multa ödlerilakel ft«> VÖIH ihiÄVeV^i-, kuka tällaisensa tletrtokifätis^sa ^öikeudeim^^^aisuuden» ja %kurtiii&iliäuden» maailmassa sellaisiakin kuin kapitalistien diktatuuri, mikä ^ i Itävallan osalta enää tarvitse parlamentinkaan riehuja vethöksecn. Sen sijaan ei heidän mieleensäkään juohlahda mobilisoida johdossaan olevaa miljoonaa järjestynyttä työläistä taisteluun sitä vastaan. Lloyd Georgen ja englantilaisen kokoomuksen romahdus Pariisilainen toverilehti, L'Humanite, kirjoittaa Lloyd Gporgen kukistumisen johdosta ra.m. seuraavaa: Lloyd George on monet pitkät vuodet hallinnut Englantia, aluksi yhdessä liberaalien, unionistien, konservatiivien ja työläisten tukemana, työläisten, jotka siellä, kuten mannermaallakin, ovat olleet porvarien kanssa «pyhässä liitossa»; myöhemmin kuhenkin vain kahden ensimäisen ryhmän kannatuksella. Hän on harjoittanut samaa imperialistista politiikka kuin Cle-menceau ja Poincare, multa hänen imperialisminsa on koskenut itää, kuten ranskalaisten imperialismi Reinin aluetta. Se on käytännössä ollut samaa lyoläisvast^ista politiikkaa kuin hänen virkaveljiensä Ranskassa, kannattaen työnantajain yleiAyÖMcäystä, joka toisella puolella kanavaa jatkuu raivolkkaana ja minkä tuloksena on työpalkkain, alennus kaikilla työaloilla. Kokoomuk-een romdidus, tapahlukoonpa se miten hyvänsä, mer- Jkilsee Englannin porvariston tuhoa. PvrkikÖönpa se luomaan esiin iilinkä johtajan tahansa, niin ei proletariaatti tule unohtamaan menneiden vuosien kokemuksia. VkSill se seikka, että mallma tulee yhä suuremmassa määrin riippumaan sanomalehtipaperiinsa nähden Canadasta, merkitsee Caiiadan puulavaratoöfähnon ijll' tuista laajentumista. Paitsi sanomalehtipaperia» tuotetaan Canadassa suuret määrät - kaikenlaista kauppa-mailmassa ja taloudessa tarvittavaa paperia. Paperiin tarvittavan puutavaran lisälcsi valmistetaan vuosittain suunnattomat määrät ratapölkkyjä ja kaikenlaisia rakennustarpeita, ^ Kaikkiin näihin seikkoihin perustuen on ilmeistä, että Canadan puutavaratuotanto kaikilla aloilla ja kokonaisuudessaan tulee vuosi vuodelta laajentumaan. Tämä kaikki on tärkeää tämän tuotantoalan työläisten järjestämiseen nähden. Puutavaraparoonit niittävät vuosittain yhä huikeimpia voittoja. Tästä huolimatta pitävät he ^yöjäistensä olosuhteet mitä kehnoim-, massa kunnossa, heidän palkkojaan pöletään ja riis-loaan lisätään kaikin lavoin. Ja tämä on helppoa niin kallan kun lyöfökftl ovat kokonaan |är|es!ymättömiä. Noin kohlfte vuotta sitten perustettu Canadan PuU' tavafftlyoläisten teollisuusunio (Lumber Workers Industrial Union of Canada) bnnialui järjestämään huö-nrattävan joukon Canadan paalavaratyöläisislä. Itiftän Union silloinen yhteys OBUissa ja viimöftäiniftiÄ järjestön sufkea hajaannus, sekamel^a ja tääftluHftus mihin mainlUu järj«sto vajosi, murskasi jä haVitti puu-tavaralyÖläistenkiri iiyvaUä alulla «»feväft järjestymisen.- • MtiHa LmVd Workers In^'sVral Union of Canada on vJdSVin elossa. Se o* estossa OBUrsta (jbsta ei oleikaan enään kuin rippM jälellä) sillä on pää majansa Vancouverissa ja ^"öuluu Punaiseen Taloudel liseen Internationaleen. Tämän järjestön toiminta on saatava uudelleen ulWft:tuksi kautta Canadan, käsittä mään kaikki puufövarateollisuusalalb työskentelevät työläiset. Se on 'todellinen teollisotisunio periaatteiltaan ja pyrkimyksiltään, järjestymällä siihen, se saadaan siksi myöskin käytännöllisesti. Puutavaratuotanto on taas kohoamassa kaksivuotisesta lamaannustilastaan. Tämä nousu tarjoo työläisille mainion järjestymistilais\iuden. Metsien ja sahamyl-lyjen raatajat,, käyttäkää tätä oivaa tilaisuutta hyväksenne! Järjestykää Canadan Puutavaratyöläisten Te-ollisuusunioon! Ontarion puutavaratyöläiset, jotka kuuluvat vielä nimellisesti OBUrhun, tekisivät myöskin hyvän palveluksen se^kä omalle, että Canadan kaikkien puutavaratyöläisten asialle, liittymällä takaisin tanadan Puutavaratyöläisten teoUiSuusunioon, luoden siten yhteisen rintaman. toisen jälkeen, ja loppumattomiin, huomattavan suuren veron työläisten ja maanviljelijöiden tuotteista maan vuokran, kaupunkimaan vuokran, yleisen velan maksuksi otettujen verojen, teoliisuusvoittojen, liikevoittojen muodossa liikepääomas-t a - j a takauksista. * Niinpä ei meidän nykyisessä yhteiskunnassamme työläisten työkään ole heidän yksityistä omaisuuttaan. Ja koskapa, meidän yhteiskunnassamme, joka perustuu uutteraan tuotantoon, taloudellinen toiminta on jokaisen ihmisen välttämätön tehti^ä, koska työ muodostaa erottamattoman osan persoonallisuudesta, ei proletaari omista edes omaa ruumistaan täydellisesti. Proletaa-ri luovuttaa osan toiminnastaan, se tarkoittaa, osan olennostaan, toisen luokan voittojen tähden. Ihmisen oikeudet ovat epätäydelliset ja .5a[- kastuneet hänessä. Hän ei voi toimittaa yhtään elämänsä tehtävää alistamatta itseään oikeuksiensa rajoittamiseen, tähän oman yksilöllisyytensä luovuttamiseen. , Hän on tuskin jättänyt tehtaan, •kaivannon tai pihan, jossa osa hänen ponnistuksiaan on mennyt luomaan voittoja kapitaalille, hän on tuskin päässyt takaisin kurjaan '\?uökrakäsarmiln, jossa hänen perheensä on ahtaissa tiloissa, kun hän taas katsoo kasvoista kasvoihin uutta veroa, uusia maksuja, vuokran muodossa. Ja tämän lisäksi, valtion verotus kaikissa muodoissaan, suora verotus ja epäsuora veroitus, kuluttaa hänea jo kaksinkertaisesti vähentynyttä palkkaansa, ja tämä ei vaan sen vuoksi että tavalliset sivistyneen yhteiskunnan juoksevat menot tulisi maksettua, ja kaikkien sen jäsenien hyödyksi, vaan taatak-dä, vaatettaa eikä suojata itseään, maksamatta jonkinlaisia lunnaita omistavalle- ja kapitalistiluokalle. Eikä vain hänen elämänsä,vaan myöskin hänen vapautensa, kärsii tästä järjestelmästä.' Jos' työ tulee olla todella, vapaata, tulee työläis- ,'ten öttäa^p^aa.työu johtoon. ;HpilIä tulisi olla osa työpajan taloudellisessa hallinnossa, samoin kuin yleis-mailmallinen äänioikeus antaa hänel le oikeuden ottaa osaa kaupungin poliittiseen hallintoon. Mutta nyt, työn ollessa kapitalistien järjestyksen alainen,..työläiset pelaavat pas siivistä osaa. He eivät päätä, eivätkä auta päätöksien teossa, kun on kysymyksessä mitä työtä tehdään, taikka mihin suuntiin energiaa tullaan käyttämään. Ilman heidän lupaansa, ja usein ilman heidän tietämättään, jättää taikka alkaa' kapitaali, jonka he ovat luoneet, tämän tai tuön yrityksen He ovat kapitalistin «käsiä», joilta vaaditaan vain niiden hankkeiden täytäntöönpanoa, joita kapitaali yksin on suunnitellut. Ja proletariaatti täyttää nämä , hankkeet, jotka kapitaali on suunnitellut ja päättänyt, niiden päämiesten johdon alaisena jotka pääoma ^on valinnut. Idiinpä eivät työläiset määrää työn tarkoitusta eikä koneiston auktoriteettia"^ jonka alaisena työ tehdään. Toisin sanoen, työ On kaksinkerroin öVjuutettU, koska sitä johdetaan päainäärään,- jota se *ei ole halunnut, keihoilla- joita se ei ole valinnut. Ja niinpä tuo sama kapitalistinen, järjestelmä joka riistää, työntekijän työvoimaa rajoittaa työläisen vapautta. Täten vähennetään proletaarin yksilöllisyyttä yhtä hyvin kuin hänen omaisuuttaan. — Suom. A. I. K. dan dollarin 25c'sidalta dollarilta S lähetyksille $3.50 lisämaksu. *' ~ -^i^^oiärx Torontossa ottaa rahavälityksiä vastaan A. T Hill o - T , view Ave. ' ' «i seen suuret koronmaksut yleisestä i s velasta tuon samaisen kapitalistiluo-kan hyödyksi, taikka sotavarustuksien ylläpitämiseksi, jotka ovat sa-maila kertaa peloittavat ja hyödyttömät. Kun vihdoinkin proletaari koet- S ^ LÄHETYSKUSTANNUKSETt taa ostaa, jätteellä mikä on hänelle E f ÄHPTvaTrirr ITT An j-u * i • ... „ ..... ^ ,, . , • , , . .... S ^^"*^^*»^l''-'UT: 40c lähetyksistä a e 830- ^flp 1^;,^» 1 jaanyt palkastaan kaikkien naiden = 40; eOc lähetyks. $40-$60- 75c lähel ?fio 'iV'" maksujen jälkeen, niitä tarvikkeita, —- — — • '•• - *«Ö- i i n f . ^i: jotka ovat jokapäiväisen elämän välttämättömyyksiä, hänellä on edessään kaksi keinoa. Jos häneltä puuttuu aikaa taikka rahaa, kääntyy hän vähittäismyyjän puoleen, ja täytyy hänen silloin maksaa tarpeettomien välikäsien ylläpidon; taikka hän voi mennä suureen kauppaan, jossa ylitse suoranaisen maksun, joka menee kaupan ylläpidoksi ja tavaroitten jakoon, hänen täytyy maksaa tuottaakseen voittoa 10—12 prosenttiin pääomalle, joka on liikkeeseen sijoitettu. Samoin kuin vanhan, feodaliajan tiellä kulkua veroitettiin kaikellaisilla maksuilla, niin on proletarin elämän tiellä kapitalismin asettamat esteet. I Pilettejä Suomeen ja Suomesta tänne E Tiedustelkaa hintoja y. m. = Suurimoien valtamerilinjojen valtuutettu asiamii:ees . VAPAUS. SUDBURY, 0^ BOX 69, Pilettilidke tehtävä J, V. Kannaiton nimessä. ^ i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i H i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i ^ , ^^ sakkoja ja muita tuomioita. He voivat karkoittaa vahingollisia henkilöitä ja leimata heidät poltto-merkillä, ja tapauksissa joissa tuli 'kysymykseen lain' luvalla takavari. koiminen, oli heillä oikeus anastaa kysymyksenalainen omaisuus itselleen, paitsi niissä tapauksssa joissa oli rikottu kuningasta vastaan. Huvilansa edessä oli feodaliher-ralla sali jossa tutkittiin ja, tuomittiin syytettyjä ja hänellä oli vankila . alimmassa kerroksessa-. Tur-hanpäiväisemmistäkin loui^kai oli pitkäaikaiset rangai.f T y y t y m ä t t ö m y y d e n il vastustus, k i i t t ä n i ä t tö ja skandaali voitiin rangaista rasti. Maan takavarikoimiäe saksi, vaadittiin syytetyt e mään oikeudessa istunnon a paijaili :päin, polvillaan, kah tuna, pyytäen armahdusta lou: ta herroiltaan; tuomarilla valta- langettaa ennenkuului mia tuomioita .. Työväen taistekintafflalta eri maisia Canadan rikbaksien historiaa Tv Gustavus Myersi» mukaan suom. dettäviasä, vaikka eivät maat enään Canadan hallituksen tiedekunta ilmoittaa tämän maan hiilivarastojen riittävän 30,000 vuodeksi^ Kuitenkin on työläisperheet nykyisin lujilla hankkiakseen hiiltä edes 30 päiväksi. — Bonar Law'n ministeristö ei Lloyd Georgen mukaan paljonkaan ymmärrä hallilusasioisla. Multa sen jäsenillä on kuitenkin ylhäisiä arvonimiä, joten pilaisi sen kelvata. A. l K. m. y I^äbdaJiherrat taavat yli 7,000,000 eekkeriä. Ennen brittiläisten VöittOä v. 1763 lahjoitetusta maasta sai katolilainen kirkko melkein yhden neljänneksen, mutta Vieläkin enemmän ölv annettu feodaaliherroille^ 5,888,716 eekkteifiä oli jaettu vä-heftimän kuift 400 omistajan kesken. Näitä aineita lahjoitettiin suunnattomassa määrässä aina' suosituille yksilöille, joista useat olivat sotilasvirkailijoita. Luovutuksien mukana annettiin aina täysi perintö- ja määräämisvalta näillä alueilla. Feodalinen veronalaituus ja käskyn-alaisuut vahvistetaan. Saatuaan omistfisoikeuden valta- alueilleen, vahvistivat feödaliher-rat mitä raskaamman luonteiset vaatimuksensa ja rasitukset. Vuokralaiselle annettiin muutamia niuk- «»»orjien kanssa, muodostivat alk:i-koja eekkereitä; tähän päivään | P ^ f ^ e a työläisluokan Canadassa, saakka voi nähdä nuo pienet alu-! Jo »^«sta huomasivat he olevan-eet joihin feodaaliherrat jakoivat l^a kirkon, feodaliherrojen ja kaup-viljelysmaat fluovutusta» varten i P'a'tten määräämisvallan alla. vuokraajille _ maili toisensa jäi- i kolme kantoivat veronsa täl-keen näitä turhanpäiväisiä talon- luokalta orailla keinoillaan. heille kuuluneenkaan. H6 vaativat itselleen yhdennentoista osan käi-kcBtft kalasta jota pyydystettiin vesillä jotka <^iVat heidän alueillaan taikka niid^fl ViereiSiBa. Vuokralaisten täytyi kSjvt^ä heidän jau-homyllyjään, paistaa leipänsä heidän uunissaan, ja ©livat pakotetut toimittamaan monta muuta tehtävää ja maksamaan vielä muita veroja, feodaliherran omavaltaisen kägkyn mukaan. Kolmeneljättä osaa työläisistä oli entisiä sotilaita. Mutta jo hyvin aikaisin oli Ranskan hallitus ottanut askeleita taatakseen proletariaatin riittävyyden. Niinpä oli säädetty vuotuisia maksuja niille joilla 'oli suuria lapsimääriä; 400 livreä maksettiin niille vanhemmille joilla oli 12 lasta. Myöhemmin asetettiin valtion kassasta summia jotka menivät avioliittojen edistämiseksi. Nuoria naisia ja miehiä tuotiin Canadaan. Nämä sitten, neekerien ja indi-poikaisasutuksia. Suuret maanomistajat vaativat pakollisen työmäärän alamaisiltaan. (Eiko tämä muistuta Suomen torpparijärjestelmää?) Feo-daliherrat vaativat maavuokran yleisesti käytetystä laidunmaasta. Itsellään pitivät he oikeuden ottaa jälleen haltuunsa maat joita he olivat luovuttaneet, milloin tahansa ne myytiin, taikka palautuen ostajalle ostohinnan. Peodaliherrat myöskin pidättivät itsellään «ikeu* den ottaa mailta joita he olivat myyneet nim paljon puita kuin he tahtoivat. He anastivat itselleen valintaoikeuden ostaessa mitä tahansa maan«^iljelijÖillä oli myytävänä. He rajoittivat omaisuudekseen kaiken m ä n t y - j a tammipuun J o i a j l i loy-uksissa oli heillä valta langettaa loukkaamattonrautensa riistämisen Fe<Khi1iherrojen rankaiiuoikeudet. Feodaliherrojen väkivaltaisuudet kasvoivat heidän menojensa suuruuden mukana ja vaihtelivat henkilökohtaisen luonteen ja-saaliinhi-moisu^ den mukaan. Heillä oli oikeus tuomita kaikissa rikosasioissa, johon kuului nekin tapaukset jotka voitiin rangaista kuoleman tuomiolla, jäsen-tenkatkomiseifla, taikka muulla kamalalla menettelytavalla. Ainoastaan sellaiset kuin kavallus, nimen-väärennys, ja samankaltaiset rikokset, jotka katsottiin loukkaavan kuninkaallista persoonaa taikka Porvariluokan valkoinen kauhuvalta riehuu Kommunistisen Internationalen julistus. Uudelleen . kuohuvat valkoisen terrorin laineet proletariaatin diktatuurin maan ja länsi-europpalai-sen kapitalismin maiden välillä olevalla alueella nousseiden porvaril-isdemokraattisten valtioiden yli. Joko laillista tietä taikka <pako-yrityksessä » ampumalla, kidutuksel-a ja pahoinpitelyllä, vangitsemal-a satoja ja tuhansia proletaareja teloittaa näiden maiden porvaristo samaan aikaan kun 2 ja 2i Inter-nantionalen sekä Amsterdamin Ih- ;ernatiohalen sosialikavaltaja-johta- .at humaltuvat näiden maiden v.v paiidelle kohottamistaan ylistyslauluista, miten demokratian periaatetta toteutetaan. Niiden valtiojärjestysten vapautta, tasa-arvoisuutta ja veljeyttä koskevaa sanahelinää seuraavat nyt teot, sbs. todistus kaikkien juhlallisesti kuulutettujen vapauksien todellisesta arvosta. Samaan aikaan kun pariamentissa julistetaan kansanedustajain koskemattomuutta perustavissa kansalliskokouksissa, ei samaan aikaan vähääkään karteta laahata kuristus-huoneeseen vallankumouksellisen proletariaatin ediustajia. Samaan aikaan kun kuulutetaan yhtäläistä vaalioikeutta ^ kaikille, estetään vangitsemisilla ja muilla samantapaisilla' toimenpiteillä työväestön luok-kafietoihen osa käyttämästä vaalioikeuttaan ja vaalia^tatsioniva-pauden sijasta harjoitetaan terroria ampumisineen, uhkauksineen ja provökationeineen, joilla aijotaan säikähdyttää työtätekeviä kansanr joukkoja. Tämän valkoisen terrorin uuden kauden ensi laine kohahti yli V i ron, missä taantumuksellinen demokraattinen hallitus muutamia kuu kausia sitten mitä julmimmalla tavalla pahoinpiteli ja sen jälkeen ampui Viron vallankumouksellisten työläisten johtajan Viktor Kingi-seppin. Tyytymättä tähän häpeälliseen rikokseen asetti Viron «demokratia » rajattomassa vihassaan proletariaatin vallankumouksellista liikettä kohtaan parlamentin komndu-nistiryhmän lujaluontoiset jäsenet oikeuden eteen ja tuomitsi heidät moniksi vuosiksi kuritushuoneeseen. Parlamehttaristinen loukkaamattomuus ci voinut pelastaa proletariaatin edustajia. Viron jälkeen Latli. Peljäten jäävänsä jälkeen virolaisista ammattiveljistään viskasi Lätin demokraattinen hallitus, johon lukeutuu sosialidemokraattejakin, koko ammattiyhdistysten keskustoimiston Riiassa, luvultaan 30. vankilaan, muidten mukana perustavan kansalliskokouksen jäsenen toveri Dermanin, Aihe: tolkuton pTovokaattorinen syytös, että vangitut olisivat kaupitelleet väärää rahaa. Hallitus mieli saada pois vaalitaistelusta «sosialidemokratiasta vasempaan siirtyneen edustajan Dermanin. Ja niin oäemme me hä» nen entisten sosialidemokraattisten omaisuutta, eroitettiin. Siviilitapa-1 ryhmätoveriensa äänestävän hänen puolesta, huolimatta siitä, et itse olivat tekopyhinä selit olevansa' vakuutettuja hänen tömyydestään. Mutta tämä oli vain ensi Kun perustava kansailiskokoi puksi oli saanut valmiiksi tod «demokraattisen» .valtiosäännö' ruhti hallitus pidentämään pi tilaa vaaliajaksi. Ja vastaval mous kävi puolestaan ripeäst hönsä. Ja niin hirtettiin elok pnä, päivä sen jälkeen kun < puUisesti hyväksytty «demokr ten vapauksien? perustuslaki, Iäinen työläinen ja koramunis veri Purin, ja samalla ilmoit että 32 kommunistia, jotka istuneet vankilassa jo ^tuoden tullaan asettamaan oikeuden , Toverit! Murhattu proletaai rin on vain yksi niistä liike mistä uhreista, joita raskaast tellun Lätin proletariaatin or tynyt antaa. Tämä kuolemant On kokoomushallituksen lange minkä oikeusministerinä on i demokraatti, herra Golzmann vielä aivan äskettäin vakuul sialivallankumouksellisia puolustamaan matkustaneelle mantuomioiden vasfustajalle, Vanderveldelle, ystävyyttään, mies Purinin murhan saatta koisen häpeälliseen valoon s« ka, että Purinin nimi oli niit luetovereita käsittävässä li:' sa, jotka Venäjän kanssa ja vain ratifiointiaan odottav pimuksen perusteella piti va taman Venäjälle. Hallitussoi selittävät, että hän olisi tel uhmaavan käytöksensä takia listista ministeriä kohtaan. Purinin murhaa seurasi niin muni^tien kuin ylipäänsä r listen työläisten joukkovang sia. Niinpä vangittiin Riiass mattiyhdistysten vastaniuod keskustoimisto. Sama toistui us?a, Mitaussa, Windaussa, \ rissa y.m. Lyhyenä aikana ( tissä virallisten ilmoitusten r vangittu 800 miestä, näide kana kaikki työläisten valtt joiden piti jättää sisään '-o 7 pnä pidettäviä vaitiopäiv koskeva'.ehdokaslista. Porvai tö hekumoi pirullisessa i!o= johdosta, ettei parlamentti! ainoatakaan kommunistia, aikaan kun sosialideraokra sanomisto, tarickaan varoen tavoin protesteeramasta, tek^ ti vihjaillen taantumuksen m sesta lujittumisesta, koettaa taa yleistä mielipidettä ja_ taa radikaalisia työläisiä a mään sosialidemokraatteja, v aikaan pyrkivät sosialidemo käyttämällä hyväkseen J" syntynyttä hajanaisuutta, v. maan ammattiyhdistykset.. Puola seuraa eiimtr^ Puolassa-tapahtuvat vaali kautta myöhemmin kum Mutta vaalitaistelu ei -j.e sitä vähemmän osottanu^^^ uksen jasen, toven ^ mittiin kuritushuonees en ^ takia, ettei hän vaalitaistelnun.. I - u b - ^ j j pantiin suurella m^ske';_^ nistioikeu^uttu, loka. pe J konaan provokatiomm ja
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, November 14, 1922 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1922-11-14 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus221114 |
Description
Title | 1922-11-14-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
Sivu 2. Tiistaina, itiarrasL !4 p. — Ttiesday, Noy. 14
VAPAUS Ylidistyneen kuningaskunnan työläiset eivät olel
Canadan suomalaisen työväestön äänenkannattaja, ilmes-iepätoivoisuudessa siitä, että omistava luokka, joka ei
tyy Sudburyssa, Ont, joka tiistai, torstai ja lauantai.! elä ainoastaan kotoisesta riistosta vaan myös värillisten
H. PURO. kansain orjuuttamisesta, merkitsee heille jatkuvaa so-1
' tauhkaa. Vielä nytkin kirjoittaa Lloyd Georgen leh-
Eaksiokertaisesti orjuutettu työ ||IUIHIIIIII«l!HHJMIHHHinHIIIMä8!^^^^^^^^^^
Vastaava toimittaja.
V A P A U S Idistö, että tulevat vaalit tultaisiin suorittamaan tun-
(Liberty) Inuksella: Englannin lippu pysytettävä Tshanakissa,
Ile only organ of Finnish Workera hl Canada. Pub" i Dg^danellein aasianpuoleisella rannalla,
ished in Sudbury, Ont, every Tuesday, Thorsday and'
Saturday. —. IBS
Adrertising rates
for SHigie insertion
saent. The Vapaus:
the Finnish People in Canada.
Jean Jaares.
Sosialistit uskovat että nykyinen
omistusmuoto jakaa yhteiskunnan
kahteen luokkaan. Yksi näistä luokista,
proletariaatti, on pakoitettu
maksamaan toiselle, kapitalistille,
Ja tämä tunnus on yhta hyvin konservatiivien kuin ' •'""'^""^aisen veron voidakseen ol-
8 40c per coHnch. Minimum cnarge j jjijgraalien unionistien. iMutta vaikka kokoomuksen elää ja käyttää kykyjään
75c. Discount on Btanding advertise» ... . i i i i i- missään määrässä. Tässä on joukot-is
the bestadvertising medium among sarfcyminen huojentaakm työväenluokan vaahpropagan- ^ . ^ .^^.^.^ kansalaisia- he eivät
d a a j ä t t ä ä se silti koskemattomaksi työväenluokan vei- «^jsta mitään; he voivat elää äi-
TILAUSHINNAT: vollisuuden. Tämän on ennenkaikkea rynnistettävä im-'
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk.
01.50 ja yksi kk. 75c.
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. ?5.50, puoli vk.
0Ä.OO ja kolme kk. $1.75. .
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lahetLamaan,
paitsi asiamiesten joill? on takaukset
Ilmotushinta kerran julaistuista ilmotuksista 40c
Iialstatuumalta. Suurista ilmotuksista sekä ilmotuksista,
öiden tcikstiä ei joka kerta muuteta annetaan tuntuva
alennus. Kuoloilmotukset $2.00 kerta ja 50c. lisää
Jokaiselta muistovärsyltä; nimenmuutosilmotukset 50c.
kerta, $L00 kolmekertaa; avioeroilmotukset $2.00 kerta,
$300 (kaksikertaa; syntymäilmotukset $1.00 kerta; ha-lataantieto-
ja osoteilmotukset 50c. berta, $1.00 kolmekertaa,
— Tilapäisilmotuksista pitää raha seurata mukana.
' : ,
Jos ette milloin tahanSÄ saa vastausta ensimaiseen
fcirjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeeboitajan per-eoDnallisella
nimeHä. ,
J. V. KANNASTO, Liikkenhoitajfl.
Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building,
Lome S t , Puholin 1038. ^ - Postioaote:
BoK 69, • Sudburyi Ont.
Resristered at the Post Offic^ Department, Ottavva, aa
aacond class matter. •, •
Tiistain lehteen aijotut ilmotukset pitää olla konttorissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
lehteen torstaina kello 3. .
perialismiä vastaan, joka riehuu nyt niinkuin ennenkin,
rynnistettävä niin kauan, kunnes kapitalistinen
valtio on kukistettu; multa työväenluokan toimintaohjelman
tulee olla mitä laa'jimman, sen taistelun kun
tulee kohdistua koko nykyiseen yhteiskuntakoneistoon,
ellei mieli tulla petetyksi. Mutta kykeneekö Labour
Party kohoamaan tähänastisen reformistisen politiikkansa
yläpuolelle ja omaksumaan opin, joka tällä
haavaa elähyllää toimintaan maailman vallankumouksellista
proletariaattia? kysyy pariisilainen toverilehti,
Wieniliiinen toverilehti taas huomauttaa, eitä Englannin
konservatiivit käyttivät hyväkseen Lloyd Geor-den
idän politiikassa kärsimää haaksirikkoa saadakseen
yliotteen ja hajoittaakseen kokoomuksen. Itävaltaan
nähden Georgen kukistuminen taas merkitsee pap-piskanslerin
käynliinpaneman kansainvälisen luotto-heijauksen
viivästymistä, Lloyd George kun oli yksi
niitä tehdyn sopimuksen allefkirjoittajista.
noastaan työstään. Mutta voidakseen
tehdä työtä tarvitsevat he
kallishintaiset tuotantolaitokset, joita
heila ei ole, ja raaka-ainetta ja
pääomaa, joita heillä ei ole.
Toinen luokka omistaa tuotannon-välineet,
maan, tehtaat, koneet, raa
ka-aineet ja kasaantuneen pääoman
4;ahan muodossa, ja, luonnollisesti,
tämä kapitalisti- ja omistavaluokka,
käyttäen voimaansa edukseen, pa-koittaa
työtätekevän ja omistamattoman
luokan maksamaan suuren
hinnan. Se ei tyydy siihen että se
saa korvauksen edistysasekeleista,
joita se on tehnyt ja on korjannut
koneitten kulumisen ja rikkoutumisen.
Se kantaa, sen lisäksi, vuosi Hän ei voi tehdä työtä eikä syö-anoD
Sosialidemokraattista tylsäilyä
21 inteniatjonalelaisten neropattien wieniläinen
ääijenkannattaja «Arbeiterzeitung» vaivaa päätään sillä^
kuka Genevessä keksi asettaa Itävallan luotonsaamis-ehtoihin
rijääräyksen «iitä, että parlamentti olisi kaksi
vuotta |(,okoontuniatta (jotta maan hallitus saisi kansan
mieltä kuulematta mielin määrin häärätä työväenluokan
piiskurina ja vieraiden valtain orjavoutina).
Kansain Liitto ei se «Arbeilerzeitungi;!» mielestä saata
olla, se kun pyrkii pohjaamaan kaB^aijjriväHset suhteensa
«oikeudellisuuteen» ja «'kiiniiiallistit^en».^ Ei
n}yf^}$ään Rans/ka, Englanti ja Italia, niissä de-
^ob^ajjfl fjnjka on elinelementtinäl Yhtä yäfeji;» J4w^-
jcoslpyaki^ga/j; §ä J^up «on syntynyt va)laflkunK>ukäf3'
18», j§ m ^Mimkmi pr» .aina kehottanut Horthya '^^{"jajäxon.
"toteullamaan Unkarlsfl jon1(un verran enemmän de^ '
mokratiaa. Ei siis lehden raieleötä jää jälelle muut^
kuin että pappiskansleri Seipel on itse IceKsmyt tämän
ehdon.
Puutavaratuotanto ja työläisten
järjestyminen
Yhdysvaltain kauppadeparlementin äskettäin julkaisemassa
raportissa ennustetaan, että muutaman vuoden
kuluttua Canada paisuu mailman suurimmaksi' sanomalehtipaperin
tuottajaksi. Tämä ennustus perustuu
ottaen huomion ne olosuhteet, missä Yhdysvaltain paperiteollisuus
on., 12—15 viimeisen vuoden ajalla ei
se ole kyennyt juuri ensinkään laajentumaan, päinvastoin
se on pakotettu supistumaan ja sen sijaan
Canadan paperituotanto alinomaan laajentuu. \^dys-valloissa
vaikuttaa paperituotannon supistumiseen monet
tärkeät seikat, oleellisemmin se, että sen paperi-puumetsät,
ovat loppumassa, kuletuskustannusket tuler,
vat kalliiksi ja vesivoimaa ei ole riittävästi saatavissa.
Canadalla sitävastoin on vielä suunnattoman laajat
alueet parhaita paperipuumetsiä koskemattomina»
•vesivoima, joka tefkee mahdolliseksi suurten paperimyllyjen
käyttämisen halvalla s^kövolmalloj pn mii-
Näin SuunnatiomaQ tylsästi kii-joitfaa suuren «proletaarisen
» puolueen pää-äänenkannaltaja. Englanti,
Ran^a, Italia ja Tshekkoslovakia demokratian suojelijoina
ja Kansain Liitto oikeudellisuuden ja kunnian
puolustajina! Turhaan el vieniläinen toverilehti ky-eykään
adlerilaUelta virkaveljeltään, ellä eikö tämä
sattumalta tiedä miten Ranska, Italia ja Suur-Britannia
huseeraavat siirtomaissaan (joihin Itävaltakin
alkaa kuulua?) Ja eikö tämä ole vielä kukaan saanut
käsiinsä tshekkiläisiä prolelaarilehtiä, joista sensuuri
'öfi pyyhkinyt pois aimo kaikaleet? ' Elvlllkö herrat
sosialidemokraatit todellakaan tiedä, että kapitalistiset
valtiot tukahuttaval verisellä yä^ivallalia kaikki vallankumoukselliset
liikkeet? Kommunistit eivät puolestaan
lainkaan epäile, jatkaa toverilehti, että Itävallan
kapitalistit ovat aikoja sitten ikävöineet työ-
Iäisiä kurissapitävää diktatuuria, ja ettei Seipel suin»
kaan ole tätä kaipausta GenevessS alannut, Muttä
yhtä varmaa myös on, että muidenkin maidett kapitalistit
ikävöivät sitä samaa. Kaikki he ovat @lWt Silä
yhdessä kefksimässä, eikä suinkaan riitä, fetla Seipel
tehdään silta syyljisdsi. Tässähän o« "kysymyksessä
Itapitalistieiv Gfneyessä tekemä suunnitelma, jota vastaan
on kynsin hampain taisteltava, huomauttaa proletaarinen
toverilehti; ^^^^„^
' Multa ödlerilakel ft«> VÖIH ihiÄVeV^i-, kuka tällaisensa
tletrtokifätis^sa ^öikeudeim^^^aisuuden» ja
%kurtiii&iliäuden» maailmassa sellaisiakin kuin
kapitalistien diktatuuri, mikä ^ i Itävallan osalta enää
tarvitse parlamentinkaan riehuja vethöksecn. Sen sijaan
ei heidän mieleensäkään juohlahda mobilisoida
johdossaan olevaa miljoonaa järjestynyttä työläistä
taisteluun sitä vastaan.
Lloyd Georgen ja englantilaisen
kokoomuksen romahdus
Pariisilainen toverilehti, L'Humanite, kirjoittaa
Lloyd Gporgen kukistumisen johdosta ra.m. seuraavaa:
Lloyd George on monet pitkät vuodet hallinnut Englantia,
aluksi yhdessä liberaalien, unionistien, konservatiivien
ja työläisten tukemana, työläisten, jotka siellä,
kuten mannermaallakin, ovat olleet porvarien kanssa
«pyhässä liitossa»; myöhemmin kuhenkin vain kahden
ensimäisen ryhmän kannatuksella. Hän on harjoittanut
samaa imperialistista politiikka kuin Cle-menceau
ja Poincare, multa hänen imperialisminsa on
koskenut itää, kuten ranskalaisten imperialismi Reinin
aluetta. Se on käytännössä ollut samaa lyoläisvast^ista
politiikkaa kuin hänen virkaveljiensä Ranskassa, kannattaen
työnantajain yleiAyÖMcäystä, joka toisella puolella
kanavaa jatkuu raivolkkaana ja minkä tuloksena
on työpalkkain, alennus kaikilla työaloilla. Kokoomuk-een
romdidus, tapahlukoonpa se miten hyvänsä, mer-
Jkilsee Englannin porvariston tuhoa. PvrkikÖönpa se
luomaan esiin iilinkä johtajan tahansa, niin ei proletariaatti
tule unohtamaan menneiden vuosien kokemuksia.
VkSill se seikka, että mallma tulee yhä suuremmassa
määrin riippumaan sanomalehtipaperiinsa nähden
Canadasta, merkitsee Caiiadan puulavaratoöfähnon ijll'
tuista laajentumista. Paitsi sanomalehtipaperia» tuotetaan
Canadassa suuret määrät - kaikenlaista kauppa-mailmassa
ja taloudessa tarvittavaa paperia. Paperiin
tarvittavan puutavaran lisälcsi valmistetaan vuosittain
suunnattomat määrät ratapölkkyjä ja kaikenlaisia rakennustarpeita,
^
Kaikkiin näihin seikkoihin perustuen on ilmeistä,
että Canadan puutavaratuotanto kaikilla aloilla ja kokonaisuudessaan
tulee vuosi vuodelta laajentumaan.
Tämä kaikki on tärkeää tämän tuotantoalan työläisten
järjestämiseen nähden. Puutavaraparoonit niittävät
vuosittain yhä huikeimpia voittoja. Tästä huolimatta
pitävät he ^yöjäistensä olosuhteet mitä kehnoim-,
massa kunnossa, heidän palkkojaan pöletään ja riis-loaan
lisätään kaikin lavoin. Ja tämä on helppoa niin
kallan kun lyöfökftl ovat kokonaan |är|es!ymättömiä.
Noin kohlfte vuotta sitten perustettu Canadan PuU'
tavafftlyoläisten teollisuusunio (Lumber Workers Industrial
Union of Canada) bnnialui järjestämään huö-nrattävan
joukon Canadan paalavaratyöläisislä. Itiftän
Union silloinen yhteys OBUissa ja viimöftäiniftiÄ järjestön
sufkea hajaannus, sekamel^a ja tääftluHftus mihin
mainlUu järj«sto vajosi, murskasi jä haVitti puu-tavaralyÖläistenkiri
iiyvaUä alulla «»feväft järjestymisen.-
•
MtiHa LmVd Workers In^'sVral Union of Canada
on vJdSVin elossa. Se o* estossa OBUrsta (jbsta
ei oleikaan enään kuin rippM jälellä) sillä on pää
majansa Vancouverissa ja ^"öuluu Punaiseen Taloudel
liseen Internationaleen. Tämän järjestön toiminta on
saatava uudelleen ulWft:tuksi kautta Canadan, käsittä
mään kaikki puufövarateollisuusalalb työskentelevät
työläiset. Se on 'todellinen teollisotisunio periaatteiltaan
ja pyrkimyksiltään, järjestymällä siihen, se saadaan
siksi myöskin käytännöllisesti.
Puutavaratuotanto on taas kohoamassa kaksivuotisesta
lamaannustilastaan. Tämä nousu tarjoo työläisille
mainion järjestymistilais\iuden. Metsien ja sahamyl-lyjen
raatajat,, käyttäkää tätä oivaa tilaisuutta hyväksenne!
Järjestykää Canadan Puutavaratyöläisten Te-ollisuusunioon!
Ontarion puutavaratyöläiset, jotka kuuluvat vielä
nimellisesti OBUrhun, tekisivät myöskin hyvän palveluksen
se^kä omalle, että Canadan kaikkien puutavaratyöläisten
asialle, liittymällä takaisin tanadan
Puutavaratyöläisten teoUiSuusunioon, luoden siten yhteisen
rintaman.
toisen jälkeen, ja loppumattomiin,
huomattavan suuren veron työläisten
ja maanviljelijöiden tuotteista
maan vuokran, kaupunkimaan vuokran,
yleisen velan maksuksi otettujen
verojen, teoliisuusvoittojen, liikevoittojen
muodossa liikepääomas-t
a - j a takauksista. *
Niinpä ei meidän nykyisessä yhteiskunnassamme
työläisten työkään
ole heidän yksityistä omaisuuttaan.
Ja koskapa, meidän yhteiskunnassamme,
joka perustuu uutteraan
tuotantoon, taloudellinen toiminta
on jokaisen ihmisen välttämätön
tehti^ä, koska työ muodostaa erottamattoman
osan persoonallisuudesta,
ei proletaari omista edes omaa
ruumistaan täydellisesti. Proletaa-ri
luovuttaa osan toiminnastaan, se
tarkoittaa, osan olennostaan, toisen
luokan voittojen tähden. Ihmisen
oikeudet ovat epätäydelliset ja .5a[-
kastuneet hänessä. Hän ei voi toimittaa
yhtään elämänsä tehtävää
alistamatta itseään oikeuksiensa rajoittamiseen,
tähän oman yksilöllisyytensä
luovuttamiseen. ,
Hän on tuskin jättänyt tehtaan,
•kaivannon tai pihan, jossa osa hänen
ponnistuksiaan on mennyt luomaan
voittoja kapitaalille, hän on
tuskin päässyt takaisin kurjaan
'\?uökrakäsarmiln, jossa hänen perheensä
on ahtaissa tiloissa, kun hän
taas katsoo kasvoista kasvoihin uutta
veroa, uusia maksuja, vuokran
muodossa. Ja tämän lisäksi, valtion
verotus kaikissa muodoissaan, suora
verotus ja epäsuora veroitus, kuluttaa
hänea jo kaksinkertaisesti
vähentynyttä palkkaansa, ja tämä
ei vaan sen vuoksi että tavalliset
sivistyneen yhteiskunnan juoksevat
menot tulisi maksettua, ja kaikkien
sen jäsenien hyödyksi, vaan taatak-dä,
vaatettaa eikä suojata itseään,
maksamatta jonkinlaisia lunnaita
omistavalle- ja kapitalistiluokalle.
Eikä vain hänen elämänsä,vaan
myöskin hänen vapautensa, kärsii
tästä järjestelmästä.' Jos' työ tulee
olla todella, vapaata, tulee työläis-
,'ten öttäa^p^aa.työu johtoon. ;HpilIä
tulisi olla osa työpajan taloudellisessa
hallinnossa, samoin kuin yleis-mailmallinen
äänioikeus antaa hänel
le oikeuden ottaa osaa kaupungin
poliittiseen hallintoon. Mutta nyt,
työn ollessa kapitalistien järjestyksen
alainen,..työläiset pelaavat pas
siivistä osaa. He eivät päätä, eivätkä
auta päätöksien teossa, kun on
kysymyksessä mitä työtä tehdään,
taikka mihin suuntiin energiaa tullaan
käyttämään. Ilman heidän lupaansa,
ja usein ilman heidän tietämättään,
jättää taikka alkaa' kapitaali,
jonka he ovat luoneet, tämän
tai tuön yrityksen He ovat
kapitalistin «käsiä», joilta vaaditaan
vain niiden hankkeiden täytäntöönpanoa,
joita kapitaali yksin
on suunnitellut. Ja proletariaatti
täyttää nämä , hankkeet, jotka kapitaali
on suunnitellut ja päättänyt,
niiden päämiesten johdon alaisena
jotka pääoma ^on valinnut. Idiinpä
eivät työläiset määrää työn tarkoitusta
eikä koneiston auktoriteettia"^
jonka alaisena työ tehdään.
Toisin sanoen, työ On kaksinkerroin
öVjuutettU, koska sitä johdetaan
päainäärään,- jota se *ei ole
halunnut, keihoilla- joita se ei ole
valinnut. Ja niinpä tuo sama kapitalistinen,
järjestelmä joka riistää,
työntekijän työvoimaa rajoittaa työläisen
vapautta. Täten vähennetään
proletaarin yksilöllisyyttä yhtä hyvin
kuin hänen omaisuuttaan. —
Suom. A. I. K.
dan dollarin 25c'sidalta dollarilta S
lähetyksille $3.50 lisämaksu. *' ~ -^i^^oiärx
Torontossa ottaa rahavälityksiä vastaan A. T Hill o - T ,
view Ave. ' ' «i
seen suuret koronmaksut yleisestä i s
velasta tuon samaisen kapitalistiluo-kan
hyödyksi, taikka sotavarustuksien
ylläpitämiseksi, jotka ovat sa-maila
kertaa peloittavat ja hyödyttömät.
Kun vihdoinkin proletaari koet- S ^ LÄHETYSKUSTANNUKSETt
taa ostaa, jätteellä mikä on hänelle E f ÄHPTvaTrirr ITT An j-u * i • ... „
..... ^ ,, . , • , , . .... S ^^"*^^*»^l''-'UT: 40c lähetyksistä a e 830- ^flp 1^;,^» 1
jaanyt palkastaan kaikkien naiden = 40; eOc lähetyks. $40-$60- 75c lähel ?fio 'iV'"
maksujen jälkeen, niitä tarvikkeita, —- — — • '•• - *«Ö- i i n f . ^i:
jotka ovat jokapäiväisen elämän
välttämättömyyksiä, hänellä on
edessään kaksi keinoa. Jos häneltä
puuttuu aikaa taikka rahaa, kääntyy
hän vähittäismyyjän puoleen,
ja täytyy hänen silloin maksaa tarpeettomien
välikäsien ylläpidon;
taikka hän voi mennä suureen kauppaan,
jossa ylitse suoranaisen maksun,
joka menee kaupan ylläpidoksi
ja tavaroitten jakoon, hänen
täytyy maksaa tuottaakseen voittoa
10—12 prosenttiin pääomalle, joka
on liikkeeseen sijoitettu. Samoin
kuin vanhan, feodaliajan tiellä kulkua
veroitettiin kaikellaisilla maksuilla,
niin on proletarin elämän tiellä
kapitalismin asettamat esteet.
I Pilettejä Suomeen ja Suomesta tänne
E Tiedustelkaa hintoja y. m.
= Suurimoien valtamerilinjojen valtuutettu asiamii:ees .
VAPAUS.
SUDBURY, 0^
BOX 69,
Pilettilidke tehtävä J, V. Kannaiton nimessä.
^ i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i H i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i ^ , ^^
sakkoja ja muita tuomioita. He
voivat karkoittaa vahingollisia henkilöitä
ja leimata heidät poltto-merkillä,
ja tapauksissa joissa tuli
'kysymykseen lain' luvalla takavari.
koiminen, oli heillä oikeus anastaa
kysymyksenalainen omaisuus itselleen,
paitsi niissä tapauksssa joissa
oli rikottu kuningasta vastaan.
Huvilansa edessä oli feodaliher-ralla
sali jossa tutkittiin ja, tuomittiin
syytettyjä ja hänellä oli vankila
. alimmassa kerroksessa-. Tur-hanpäiväisemmistäkin
loui^kai
oli pitkäaikaiset rangai.f
T y y t y m ä t t ö m y y d e n il
vastustus, k i i t t ä n i ä t tö
ja skandaali voitiin rangaista
rasti. Maan takavarikoimiäe
saksi, vaadittiin syytetyt e
mään oikeudessa istunnon a
paijaili :päin, polvillaan, kah
tuna, pyytäen armahdusta lou:
ta herroiltaan; tuomarilla
valta- langettaa ennenkuului
mia tuomioita ..
Työväen taistekintafflalta eri maisia
Canadan rikbaksien historiaa
Tv
Gustavus Myersi» mukaan suom. dettäviasä, vaikka eivät maat enään
Canadan hallituksen tiedekunta ilmoittaa tämän
maan hiilivarastojen riittävän 30,000 vuodeksi^ Kuitenkin
on työläisperheet nykyisin lujilla hankkiakseen
hiiltä edes 30 päiväksi.
— Bonar Law'n ministeristö ei Lloyd Georgen mukaan
paljonkaan ymmärrä hallilusasioisla. Multa sen
jäsenillä on kuitenkin ylhäisiä arvonimiä, joten pilaisi
sen kelvata.
A. l K.
m. y
I^äbdaJiherrat taavat yli 7,000,000
eekkeriä.
Ennen brittiläisten VöittOä v.
1763 lahjoitetusta maasta sai katolilainen
kirkko melkein yhden
neljänneksen, mutta Vieläkin enemmän
ölv annettu feodaaliherroille^
5,888,716 eekkteifiä oli jaettu vä-heftimän
kuift 400 omistajan kesken.
Näitä aineita lahjoitettiin suunnattomassa
määrässä aina' suosituille
yksilöille, joista useat olivat sotilasvirkailijoita.
Luovutuksien mukana
annettiin aina täysi perintö- ja
määräämisvalta näillä alueilla.
Feodalinen veronalaituus ja käskyn-alaisuut
vahvistetaan.
Saatuaan omistfisoikeuden valta-
alueilleen, vahvistivat feödaliher-rat
mitä raskaamman luonteiset
vaatimuksensa ja rasitukset. Vuokralaiselle
annettiin muutamia niuk- «»»orjien kanssa, muodostivat alk:i-koja
eekkereitä; tähän päivään | P ^ f ^ e a työläisluokan Canadassa,
saakka voi nähdä nuo pienet alu-! Jo »^«sta huomasivat he olevan-eet
joihin feodaaliherrat jakoivat l^a kirkon, feodaliherrojen ja kaup-viljelysmaat
fluovutusta» varten i P'a'tten määräämisvallan alla.
vuokraajille _ maili toisensa jäi- i kolme kantoivat veronsa täl-keen
näitä turhanpäiväisiä talon- luokalta orailla keinoillaan.
heille kuuluneenkaan. H6 vaativat
itselleen yhdennentoista osan käi-kcBtft
kalasta jota pyydystettiin vesillä
jotka <^iVat heidän alueillaan
taikka niid^fl ViereiSiBa. Vuokralaisten
täytyi kSjvt^ä heidän jau-homyllyjään,
paistaa leipänsä heidän
uunissaan, ja ©livat pakotetut toimittamaan
monta muuta tehtävää
ja maksamaan vielä muita veroja,
feodaliherran omavaltaisen kägkyn
mukaan.
Kolmeneljättä osaa työläisistä oli
entisiä sotilaita. Mutta jo hyvin
aikaisin oli Ranskan hallitus ottanut
askeleita taatakseen proletariaatin
riittävyyden.
Niinpä oli säädetty vuotuisia maksuja
niille joilla 'oli suuria lapsimääriä;
400 livreä maksettiin niille
vanhemmille joilla oli 12 lasta.
Myöhemmin asetettiin valtion kassasta
summia jotka menivät avioliittojen
edistämiseksi. Nuoria naisia
ja miehiä tuotiin Canadaan.
Nämä sitten, neekerien ja indi-poikaisasutuksia.
Suuret maanomistajat
vaativat pakollisen työmäärän
alamaisiltaan. (Eiko tämä muistuta
Suomen torpparijärjestelmää?) Feo-daliherrat
vaativat maavuokran
yleisesti käytetystä laidunmaasta.
Itsellään pitivät he oikeuden ottaa
jälleen haltuunsa maat joita he olivat
luovuttaneet, milloin tahansa
ne myytiin, taikka palautuen ostajalle
ostohinnan. Peodaliherrat
myöskin pidättivät itsellään «ikeu*
den ottaa mailta joita he olivat
myyneet nim paljon puita kuin he
tahtoivat. He anastivat itselleen valintaoikeuden
ostaessa mitä tahansa
maan«^iljelijÖillä oli myytävänä. He
rajoittivat omaisuudekseen kaiken
m ä n t y - j a tammipuun J o i a j l i loy-uksissa oli heillä valta langettaa loukkaamattonrautensa riistämisen
Fe |
Tags
Comments
Post a Comment for 1922-11-14-02