1930-07-25-03 |
Previous | 3 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
•^^4 - Ä o . l ^ i r J ^ yleensä yhtast<Ba: meidän pideitäsäl sliikkeen tuotteita 1 ^ Hytti. On ja käytettäTä iSi oja - jotka mjTvSi S U O M E E N s i n komitea alk<^ tutkimuksensa J t ew Y o r k t s s a E l i h u B o o t i n kirjeestä selviää, mikä o n t a r k o i t u k s e l l a A.- xnpdkan 'fctfpttalistnuofeälla kommu-i i l s t i e n j ä " m u i t t e n ^ n i i l i t a n t i s t en työläisten: toimintojen tutkimisessa fanadan DoDarista lähetyskulut: i-u«tvksi«tä -»»le -520.00, 6 0 v "fiS^^okaiselta^euraavBlte LetTkset $500.00 ja «ula ylo. huoliniatta .umman cuuron-k5.. nornalihetyk.Uta OVHt^li jat §3.50 lähetykseltä jen rahaa oitetaa». XUTM IS'sadasta Smksta. • . f.i.v5i\ lähetykset osotteell»: VAPAUS, 69. SUDBURY. _ 0 « t. iaivapileUejä myydään, tiedustakaa pilettiasimta ftpaudeUc ottavat raliaTälitylt i i~««t8Bti myöskin: \fmUS MONTREAL BRANCB 1196 St. A n t o i n e S L , Montraal, -Qtfe. VAPAUS fORT ARTHUR BRANCB ' 816 B a y S t r e e t , , Fort A r t h u r , OvkoA, AARO KIVINEN K i r i J a n d l « k « , D p t . jomTvuom Saottj Porcupine, 0 n . T a r k o i t u k s e n a on perustaa A m e - r i k a a n arikoinen ohranajärjestö a t m ^ d m a a n m i l i t a n t t i s e n tj^väestön j a työtätekeväin f a r m a r i e n toimint a a . Tässä A m e r i k a n valtaluokka s e u . r a a m u i t t e n " d e m o k r a a t t i s t e n " maitt e n jälkiä. Jokaisena porvarillisella m a a l l a o n nykyään ohranansa, j o n - numeroa. L . k u i t e n k i n p u i j a s i p o l i i s i a luvaten käydä s o u t a m a s s a n u m e r o n kotoaan j a päästyään i r t i tiän l u o n n o l l i s e s t i jäi ^flle matjkalleen. sen täiikelysrikkaita j u u r i m u k u l o i t a, j o t k a t>vat tärkeänä Tavintana. i c S y - tetään myös lehtiä vthannekäiu. M u u t e n ohimennen liuoiöttäutCttä- !mniän jälkeen «inistul L e s k i s e n , koon. ettei m a n i o k ole a l u n p e r i n A t - " r i k a l a i n e n , mutta t u o t i i n l u u l t a v a s ti j o l e o o j u v u B a A i r i k a a n ; jossa"sö e . ' rinomaisesti menestyy. V i l j a l a j e i s ta o n t a i t e i n durra, i a s t t s Ils&lc^ v t t - jellään maissia, paria papulajla. maapähkinöitä, i^eslmelooneja" l ä o j a n piileskellä V i i p u r i s s a a i n a v i i me päiviin asti, ktmnes hän j o u t ui l o p u l t a k i n satimeen. .Hän öli n i m i t t ä i n tavannut erään Konnunsuolta äskettäin "vapautetun vankitoverinsa, j o n k a kanssa yhdessä viettivät i l t aa eräässä l i a i i v i l a s s a " v a n h o j a muistel- j k u r k k u j a . Näiden k a i k k i e n "menesty-l e n " . K a h v U a s t a lähdettyä toveri \ m i s e n tärkein ehto o n riittävä k o s - l«7 ,OUN fVIRTA, Broaview Ave., Toronto, Ont CHARLES HAAPANEN, Gtunskauppa, Timmins, ' O n l . mVID HELIN, l«ri naikkaTcunnnia K e s k i - O n t a r i o MM fYdVÄEN URPILd Uutispoimintoja ; Sunnuntaina on Creightonlssa s l - Yrityksen järjestämät u r - IheDuMlpailut. Toivottavasti K e s k i - [(Ätatiöri toverJs€urat muistavat' s i n - IM feennä oikein suurella 'sakilla. |R)ja{ tuntuvat joka puolella olevan jhyrässä vireessä, joten ennätyksien jiikkoniisiakin voidaan siis odottaa. |Creightonissa tavataan! • • » Hyvä on hinta, mutta hyvin se lavaakin, Tämän voisi sanoa L a u ri esta, joka äskettäin "loikkasi Iforvariliittoon. Virtasen ostohinta jbh ollut 30.000 mk. käteistä, 10,000 Imk. ulkomaisista k i l p a i l u i s t a j a 30Ö0 j-5000 mk. kotimaisista k i l p a i l u i s t a, j Vuositulojen pitäisi nousta 100,000 i:n. Ensimäisestä k i l p a i l u s t a P u r - jjeen kanssa ilmoittaa V i r t a n e n s a a . jceensa 10,030 mk. Hän muuten juök-p äsken Ruotsissa 5,000 m. j a ' s a i JÄjakseen 14,46,8. Hyvin siis ravaa, Imutta hyvä on hintakin. Se on I muuten sitä urheilun "amatööriyt- » » «• Latvialaisen työväen urheilulUton orheilljatar Liepina hyppäsi pituut- ItB 481 ja juoksi 60 m. a j a n 8.1. -Ovat. [Jfellä vähän parempia kuin tääM ItteillB. Ira tehtävänä o n v a i n o t a > a i i r » ^ n i i t ä työläisiä j a f a r m a r e i t a j a heidän järjestöjään, j o t k a toimivat k ^ p i t a l i s - tiluokkeia' vastaan. A m e r i k a s s a oli viime maaailman-s o d a n a i k a n a j a s e n jälkeenkin k i i h keässä toiminhassa tuollainen ohranajärjestö, 1 B u r n s ' l n .sälapoliisitmmis. t o n monilukuinen kyttälauma. S en t o i m e s t a vangittiin tuhansia työläisiä j a p a l j o n ulkomaalaisia luok-k a t i e t o i s l a työläisiä k a r k o i t e t t i i n. N y t on Y h d y s v a l t a i n i m p e r i a l i s t i n e n kapitalistiluokka palaamassa t u o h o n sodanaikaiseen vainon ja taantumuksen aikaan. K u n se on kykenemätön lievittämään vallitse, r a a talouskriisiä j a saattamaan jär. jestelmäänsä terveelle tblalte, n i in se v a r u s t a u t u u työväen j a työtätekeväin farmarien radikalisoitumista vastustamaan "kommunismin tutkL m i s e l l a " j a erikoisen p o l i i t t i s e n ö h - ranajärjestön luomisella, suojellakseen riistoetujaan ja pitääkseoi i u - - r i s s a kahdeksanmiljoonaisen työttö-mäin työläisten armeijan. T a a n t u m u k s e l l i s i i n , työläisten ja työtätekeväin farmarien kirlstystol. m e n p i t e i s i i n turvautuvat A m e r i k an I m p e r i a l i s t i t myös siksi, k u n ' n e V a l i n i s t a u t u v a t uuteen Imperialistiseen suursotaan k i l p a i l i j o i t a n s a vast a a n m a a i l m a n m a r k k i n o i l l a j a e n n e n k a i k k e a hyökkäykseen Neuvostol i i t t o a vastaan. ^ R i i t t a luokkatietoisten työläisten t o i m i n n a n t u t k i m i s e l l a j a orhähajär-jestöjen perustamisella ei kyetä estä-tämään työläisten j a työtätekeväin f a r m a r i e n vallankumouksellistumista j a järjestäytymistä taisteluun k a p i. t a l i s m i a vastaan JCapltalistUuokan j a sen v a l t i o n vainotbimenplteistä h u o l i m a t t a luofckatietoiset' työläiset j a työtätekevät f a r m a r i t valmistautuvat sotavastaisiin • mielenosotuk-stinsa ensi elokuun 1 päivänä ja m u u t e n k i n tehostavat j a terävöittävät taistelua k a p i t a l i s t i l u o k k a a vastaan. Eikä työläisillä j a työtäteke.' v i l l a f a r m a r e i l l a muuta keinoa luok-kaetuiehsa ajamiseksi olekaan. k u i t e n k i n antoi L : n ensimäiselle kohtaamalleen poliisikonstaapelille. S u u r e s t i pettyneenä k a r k u r i passitet. t i i n t a k a i s i n Konnunsuolle. N E E K E R I E N M A A N VILJELYKSESTÄ KUN U 7 A F U A L A I S E T T E B B O B I. ' SOIVAT PERlJStuS«.AKiVALibl • IMINNAN ' * * 1 Suomen fascistiurheilija Yrjöllä. [CD jälleen parantanut m a a i l m a n e n nätystä 10-ottelussa. KilpaUumat- U Z ! ^ ^ Ruotsissa hän s a a v u t t i p i s - j ^ j j ä n 8.187.30, entisen oUessa; • • * ITJ?^^'^^'^'^'"^" työläisurheiHJa ™ a kilpaili joku, a i k a sitten maiim matkalla Quincyssa, saavut-' ajan 4 30. jota voi k a t s o a m e l . [ öJisen hyväfei. • * • [T,^'"^^l«^^en Anderson »oitti ^ o t a a . , ä a 120 j a a r d i n aitajuök- \ ^ ajalla 14.7. T o i n e n a m e r i S l^ ^ E u i i ^ i n k i e . kaatui menehty-maahan 10 m : n päässä maa- •'"«'^su&sa. j o n k a voltti ;^^lii££fLj£r^ ajalla 155. ^ r a n a militanttina työläisiä varten l i r ^ ^'^riv-issa parhaillaan tutkii I ^ Ä L ^°"sres5imies H a m il j j ^ f e ^ n a tässä tutkimxossa- - r ^^^^^^tt^ten työläisten tähän asti käytet. U*erican^""''^"^«^ j o h t a j i a ja JiaäntS--^-? Laborin [ies- Wo-" " " ^ ' ^ johtomiestä M a t - mc^nc-J^'^ °° Natio- <työnantaiain r laÄ»"??? ^ ^ ^ ^ > fiihtrari. Uen W K T ^ ^ lähettänyt k i r - ^ K«t, j o k a v i i - h ^'^'u: '^^^la^^^'^ " ^ o ö en ajan Piitararxa* ^ imperialismin häae ^ . J r ^ ^ n Matthew Wön t - '-^oa alussa, j o l l o i n kongres- S o s i a l i d e m o k r a a t t i s e n _eduskunta-ryhmän puheenjohtaja, J . J ' . A a l t o , j o k a kuuluu eduskunnan perustusl a k i v a l i o k u n t a a n , on silmiimäkijänä kertonut tapahtumasta seuraavaa: P e c u s t u s l a k i v a l i o k i m t a käsitteli p a r h a i l l a a n toisessa lukemisessa h a l l i t u k s e n esitystä tasavallan suojelu-l a i k s i , Jcun 4—5 miestä t u l i sisään v a l i o k u i i n a n huoneeseen Säätytaloll a . Miehet kysjdvät, missä olivat kommunistiedustajat E . ' P e k k a l a ja J . "Rötkö. Tällöin prof Estlander^ nousi ensimäisenä istuimeltaan ja* v a a t i "sisääntuhkeutuneita miehiä poistiunäan. Tämän ~ jälkeen valio, k u n n a n varaptiheenjohtaja, prof. Voionmaa, joka valiokunnan p u - h e e n j o h t a j a n , t r i "Kuokkasen tultua . n i m i t e t y k s i hallitukseen hoitaa va,- l i o k u n n a n puheeiijohtajan tointa, perustuäakiin" ^a ' v a l i o k u n n a n työ. rauhaaln vedoten vaati miehiä pois-t i n n a a n . S i t t e n ed. v o n B o r n ja y o i o n m a a vaativat miesten näyttä-: maan, ^kenen v a l t u u k s i l l a he l i i k k u vat kommunistiedustajia pidättämässä. Tällöin o l i y k s i miehistä a n . tanut ed. v. B o m i n käteen etsivän p o l i i s i n meddto.. K u n j i u o m a t t i i n , että se todennäköisesti ei k u i t e n k a a n ollut oikea, paljastivat miehet todellisen värinsä, kysyen röyhkeäS' t i : ' - ' " S a a k o maa sellaiset i a i t , että kommunismi voidaan kerta kaikkika a n tukehduttaa;?" S i t t e n kävivät miehet yhfäkkiä molempien kommnnistiedustajain i i m p p u u n , jotka he ilmeisesti t u n - •ivat Ulkomuodolta hyvid. Bötkö lähti miesten mukaan i l m a n ndnkäänlaista vastarintaa, m i i t t a P e k k a l a sensijaan vastusti a n k a r a s t i . "Häntä yrittivät eiäät m u u t k i n edustajat auttaa, ' l i m t t a t u l o k s e t t a , sillä mlehiHä o l i y l i v o i m a. Usezt v a l i o k u n n a n jäsenet näkivät m i e s t e n vielä Säätytalon portaissa moneen k e r t a a n Jyötvän P e k k a l a a. SlsääntUnkeutuneista' väkivallan-t ^ i j i ö s t ä tunsivat useat ainakin y h d e n henkilön. S e o l i H a k k a p e l i t - t a - l e h d e h taloudenhoitaja Artturi V u o r i m a a . Tämän . välikohtauksen jälkeen useat valiokunnan jäsenet kertom a a n tapauksesta pääministerille. •Säätytalon u l k o - o v e l l a l i a v a i t t i i n t ä l - löm, että v a h v a kädensija o l i i r t a u t u n u t tammisesta ovesta j a jäänyt l u u l t a v a s t i jcfko F ^ a l a n tai h ä n e n iriäättäjiensä kateen. Se alue Afrikassa, jossa harjoitet a a n p u l i t a a s t i vain maanviljelystä, t a i sen o h e l l a hiukan hedClmänvil. •jelystä, on suhteellisen. pieni, sillä metsästyksellä j a paimentolaisuudell a on täällä vielä tärkeä asema j a V a i n n i i d e n ohessa, ikäänkuin j o n - Idnlaisena sivuharrastuksena harjoi. t e t a a n maanviljelystäkin. N e ^ e r i t ovat tunnetusti hsrvin kiintyneitä kotiturpeeseensa ja s i i tä voidaankin päättää heidän ole-v'an hyvää ainesta, sillä muuten o-s o l t t a i i t u i s i v a t meidän kailcki oppim-irie kansojen psykologiasta j a hist o r i a s t a •vallan perättömiltsi. M a a n v i l j e l y s netekerien keskuudessa el s u i n k a a n ole mikään uutuus, päinvastoin, sitä o n h a r j o i t e t t u jo p i t . k ^ aikoja, m u t t a neekerien l u o n t a i. sesta vanhoillisuudesta johtunee, e t t e i se ole h u o m a t t a v a m m i n kehitty-n y t . Mitä nimittäin itse maanvilje-lystapaan tulee on se sangen a l - Jceellista eikä sitä v o i l a i s i n k a a n verr a t a nykyaikaisen t e k n i i k a n l e i m a a m a a n sivistyneen maailman viljelystapaan. Viljelys siellä o n parhaas. t a a n vain n.s. kuokkaviljelystä, joka on saanut nimensäkin sille ominal. simmasta työaseesta , poikkipuolin asetetusta raskaasta kuokasta, jolla j n u s t a maamies r a i v a a pcitoaan, t y ö - ase, joka on tärkeä n i h i h j r v l n k y l vössä kuin sadonkorjuussakin. Meidän eurooppalaisten on h y v i n v a i k e a t a käsittää sellaista tnaanvilje-lystä, jossa ei käytetä edes vetojulu* t a a , aurasta, äkeestä j a jyrästä p u . humattakaan, j a jossa maan l a n . n o i t t a n i i n e n ei tule kysymykseen,, kään j a kysymme helposti, onko s e i - l a i n e n maanviljelys minkään arvoist a , mutta meidän o n otettava h u o . mioon. millaisissa olosuhteissa neek e r i t elävät. V a i k k a m a a siellä h e l - jtoUa, a n t a a k i n antimiaan monin-kertaisena, M i n o n siellä opaat v a s - tuksensakin. Neekeri saa a i n a olla v a p u s i n varpain naapuriheiinojeQ tähden, jotka yhfäkkiä saattavat t u l l a iiävittämään kcrfso hänen v i l jelyksensä, t a i . jos n a a p u r i t sen j ä t. tävät tekemättä, voivat suuret h e l - näsirkkaparvet tuhota sen. .vielä täydellisemmin. Niinikään ovat seudut, j o i l l a maanviljelys on mahdoll i s t a , yleensä epäterveellisiä i h m i s e l le, sillä kaikenlaiset kuumetaudit raivoavat siellä. M a a n v i l j e l y s A f r i i -, kassa, e i s i i s s u i n k a a n ole mitään helppoa hopimaa. vaan kysyy sekä u u t t e r u u t t a että sitkeyttä. H u o l i m a t t a primitiivisistä t.vöka. l u i s t a , eivät neekerit ole niinkään kehittymättömiä maanviljelijöitä, sitä todistaa heidän käyttämänsä sarkajako, joka suuresti muistuttaa meillä puutarhoissa käytettyä s a r - käjakoa j a keinotekoista kastelua o-vat he j o vuosisatoja käyttäneet hyväkseen. Itse viljelys on t a v a i l i, s i m m i n ryöstöviljelystä, j o l l o i n maat i l k u s t a otetaan kaikki^ mitä se i k i - nä antamaan pystyy j a senjälkeen siirrytään uusille paremmille vilje-l y s m a i l l e . Kesantomalta • e l siellä koskaan hoideta, vaan saavat ne o l l a täysin rauhassa monia vuosia ja otetaan sitten taas viljelykseen. S i käli k u n v o i e r i k o i s e s t a viljelysjär-jestelmästä puhua on se etupäässä yksijakpviljelystä, samalla alueella viljellään vuosimääriä esim.- neekeri o h r a a j a jätetään-se s i t t e n kesän, noksi j a k u n se jälleen otetaan käy, täntöön poltetaan siinä ensin jonk i n l a i n e n kaski j a a l e t a a n taas v i l jelemään neekeri ohraa. P a i k o i n on k u i t e n k i n jo h a v a i t t a v i s s a j o n k i n l a i s t a alkeellista vuoroviljelykseen pyrkimistä, jolloin tulee kysymykseen p a l k o k a s v i e n vuorottelu viljalajien fianssa. A f r i i k a on l a a j a maanosa. Jossa k a i k k i a l l a harjoitetaan j o n k i n v e r r an a i n a k i n maanviljelystä. ' E r i k o i s en h a n k a l a a on se k u i t e n k i n Etelä-Afrl. k a s s a länsiosissa kuivuuden taltla, m u t t a itää k o h t i .siirryttäessä tulee m a a yhä v i l j a v a m m a k s i ilmaston muuttuessa kostean troopilliseksi. E - s i m e r k i k s i Sambesin laaksot k u u l u vat maanosan viljävimpiin s e u t u i h i n. Täällä käytetään paitsi kuokkaa myös j o i d e n k i n heimojen keskuudes, s a lapiota työaseena. M a a o n t u m maa, hieman punertavaa j a h y v in hedelmällistä, siksipä täällä näkeek i n i h a n i a p u t a r h o j a j a l a a j o j a m a - n i o k i s t u t u k s i a . M a a j a e t a a n täällä soikeisiin s a r k o i h i n . JotKa ovat teus. mutta varsinkin vaatU. d t ä sokeriruoko. Jota viljellään täälläpäin kosteassa Barotselaaksossa. Sambesin tulva-aluellla viljelmän myös vehnää. N i i n p i a n k u i n tmva-vesi o n poistunut tekevät naiset l a - pioUa vaon t a i k u o p a n , j o h o n p a n e vat muutamia jyviä j a peittävät s e n s i t t en j a l a l l a . VehnäpeltoUa t o i m i t e t a a n v a i n k e r r a n eräänlainen perkaus, ennenkuin sato korjataa j a näin on tehty k a i k k i se työ. j o ka vastaa, meidän peruskyntijänmle, i^es-tystämme j a lannoitustamme j a jo. neljän kk. k u l u t t u a voidaan k o r j a t a sato jopa satakertaisenakin". A b e s s i i n l a o n ilmastonsa puolesta mitä edullisinta maanviljelysseutua. m u t t a jätän sen k o k o n a a n m a i n i t - sematta, koska aikomukseni o n k e r t o a vain tyypillisestä n e ^ r i en maanvilelyksestä j a sellaisesta ei täällä voida puhua, sillä ilmasto on n i i n terveellistä, että europälalset o- Moskovan t o r i l l a . S a s u saattaisi käyt. tää kirjettä. — Sitä emme epäile, sanoi eräs toimittajista. Jättäkää se vaan tfin. ne. n i i n toimitamme sen hänelle. — H u l l u s t i siellä ovat asiat, p u h e l i rouva edelleen, kaivaessaan k i r jettä käsilaukustaan. Ihmi§.lihasop-paa! Vplh.- — Kyllä ne vielä korjaantuvat, lohdutti eräs toimittajista. Venäjä on kulkemassa perikatoaan käbti. Sen l u h i s t u m i n e n on ainoastaan' a-jan kysymys. — K u n p a se v a a n tapahtuisi pian. Ihmisraukat saavat liiaksi kärsiä. Rouva otti nenäliinan j a p y y h k i k y y . K eleen silmäkulmastaan. — K u t e n sanoin, o n se ainoastaan ajan kysymys, puheli t o i m i t t a j a e-delleen. Venäjän kaaosa o n j o p e r i n - p o h j i n kyllästynsi; konununistien hirmuhallitukseen. " Etelä-VenäJftUa on jo talonpoikaiskapinoita. Maata, louksien kollektivisoiminen on v i i meinen naula~ kcHnmunistien r u u m i s a r k k u u n . — Niinpä n i i n ! M u t t a mahtavatko he pystyä yksinään kuUstamaan hirmuhalUtuksen siellä VeaäpBä. Mielestäni olisi vapautta rakasta-v i e n kaxxsalaisten kaOcktalla maaU-massa ryhds^ttävä tukemaan heitä. O l i s i toimeenpanatava ^keräyksiä— — S e o n hjrvä ajatus, keskeytti t o i m i t t a ' j a . Sellaiseen tarkoitukseen panlsiq^ minäkin vaikka viimeisen m a r k k a n i . J o . pelkkä a j a t u s k i n I h - m i s l i h a s o p a s t a k a r m i i selkäplltänl. T o i m i t t a j a näppäili herraoatimees. t i k i r j o i t u s k o n e t t a a n j a r o i i v a alkoi tehdä lähtöä. Sitä t n n e n hän k u i t e n k i n v a r o i t t i , että hänen kirjeensä v a r m a s t i annettaisii n Sasulle. V i i d e n minuuthi kuluttua astui huoneeseen vanha mies. Hänen p u . k u n s a o l i repaleinen j a kuumeinen k i i l t o elimissä juonesi pitkäaikaises. t a nälästä; Hän o t t i lakkireuhkan liäästään j a t e k i kohteliaan hyvän päivän saamatta vastausta. — Voisivatko herrat avustaa ^Huut a m a l l a peimillä? Olen j o neljä k u u . k a u t t a ollut työttömänä j a nälkä on suorastaan kamala. — Niinhän se on, sanoi se \oi. T o i m i t t a j a käänsi miehelle seikan, sä, a l k a e n näppäillä konettaan. M i e s kääntyi ovelle. Näin kyyneleen hänen sihnäkulmassaan j a r a s . k a a n astuntansa. V e d i n taskustani viimeisen kymp. p i n l j a ojensin sen hänelle. Sanat, tomana hämmästylcsestä hän otti sen vastaan, kumarsi syvään j a meni ovelle. Siellä hän n ä j l t l saaneen j o n k i n ajatuksep, sillä hän kääntyi uudelleen puoleeni j a k y s y i: — Oletteko tämän talon miehiä? — E n . O l e n ainoastaan asialla. — Sitähän minäkin, arveli mies, p a i n o i reuhkan päähänsä j a meni. — Miksi suotta tuhlasitte varojanne? sanoi toimittaja. N y t se l u r - j n s painuu suoraa päätä lähimpään plrtukauppaan. — Tunnette siis hänet? — E n . M i t e n fiaattalshvkaUtkl a. vunpyytäjät tuntea, k u i t e n k i n . . . . — Uskotte paljon muutakin, kotte kai t u o n Ihmlslthajat Minä sensijaan en Vfikö ttL\i vaan tiedän, eUä tuoDa nälkä. J a k o s k a hänellä e l ' o t e! d o l l l s u u k s l a saada edes p a a , n i n k a t s o i n velvoi avustaa vllnteiaelte i c y m p U l i aL — Taidatte olla k r n n m u n l r t l? v e l i toimittaja. — M i t e n nita? — Puheistanne pääteHen.^ — Olen työmies.'Pfldjoji i n i •lista, että olen myös kosninunlstL| a i n a k i n o n varmaa, että; m i n annan viimeisen nuffkkaol däesä olevaUe työttömälle' k U ln h i n t a t k o l t u k s i l r i . J o i s t a' te äskfllsen r o u v a n kanssa. — K u i n k a kukUi haluaa, t o i m i t t a j a ; Ä« Se toimittaja, j o n k a luona minj] o l i järjestettävä asiani 'Stopui massa. S a i n rahat j a pälhiiln d u l l e . U n t o O h i ^ vat .siellä ottaneet kokonaan maanv i l j e l y k s e n käsiinsä. Neekereitä k ä y tetään vain työvoimana pelloilla. S e n s i j a a n jo Ugandassa, joka s i j a i t see Abessiiniasta hiukan etelään päin on v a l l a l l a t y y p i l l i n e n neeke. I£MIANTOI E N T I S E N ' T O V E R I N S A POlJISIlÄ,E n o i n kolme j a l k a a leveitä j a j a l an k o r k u i s i a j a m a n i o k v a i r e t istutetaan n o n i neljän j a l a n etäisyydelle toisist a a n j a väliin kylvetään p a p u j a t a i maapähkinöitä. K u n s a t o niistö on —. j k o r j a t t u , perataan maniokin y m - K o n n u n s u o n varavankilan v a r - p a r i l l a oleva maa r i k k a r u o h o i s t a ja muussellistä fr?r'f'»" - l a t t i a n k a u t t a 10—18 k k . k u l u t t u a kylvämisestä o-v i i m e toukokuun 12 päivän yastal-j v a t maniokjuiniet v a l m i i n a syötä-sena jrönä k a r i t o s t i i i o n e v a n k i K a a r . j v i k s L Naiset suorittavat sadonkor, i o Leskjaenoja. P a k o m a t k a l l a ^ hän j j u i m , m u t t a maanviljelys ei k u i t e n . v a t a s f i Kmjamaälia polkupyörän, k a a n ole k d k o n a a n v a i n n a i s t e n n i s . ' j o n k a a v u l l a sai h e t i t u r v a l l i s e n e t o - m a t k a n takaaajäjistaan. Senjälkeen r i m a a n v i l j e l y s . Siellä miehet h a r r a s - tavat enemmän k a r j a n h o i t o a jättä en m a a n v i l j e l y k s e n n a i s i l l e . Tärkeim. mät v i l j e l y s k a s v i t ovat: vähällä v a i . v a l l a viljeltävä banaani, bataatti, papu. k u r p i t s a t , seesaml. sokeriruoko. r i i s i , maissi, t u p a k k a , h i r s s i , k a h v i J a a r a b i a l a i s i l t a opitut "vihannekset. I - dempänä menestyvät myös hedelmäpuut j a kokospalmu. . Y l i s e n N i i l i n neekerikansat ovat h u o m a t t a v i a siitä että siellä suorit, tavat miehet kailcen maatyön. M a a n muokkaamtaen siellä tapahtuu' r a u . täisellä sydämenmuotoisella laploU. l a Ja v i l j e l y s k a s v i t ovat melkein s a mat kuin Ugandassa. Siellä minne s a k s a l a i s t a asutusta on l e v i n n y t on k a l k i n p u o l i n koetettu kohottaa nee-k e r i e n maanvlljelytasoa. Läntisellä rannikkoalueella tulee sademäärä yhä' stiuremmaksl mitä e. telämmäksi siirrytään. Maisema m u u t t u u hiekkaerämaasta kbrvajaksi s a v a n n i - j a . metsämalsfemaksl. M a a n . v i l j j e l y s tääflä r a j o i t t u u pääBSIalll-s »sti j o k i l a a k s o i h i n , Joissa viljellään runsaasti maapähkinää j a hlrasiä j a durraa. L i b e r i a s t a on l i b e r i l a i. n e n kahvipensas kotoisin j a S i e r ra Leonessa ori inkivääri tärkeä v i l j e l y s ., k a s v i . Palmuöljy Ja k a u t s u k k l ovat Ylä-Guhiean tärkehnmät valhtotä. varat. S u d a n i n sisäosissa p n mopsuuni.IL masto'osbittäulimut varsin suotuisaks i puuvillalle. A n g o l a on maaperältään mitä parhalftta maanviljelys, i n a a t a , täällä k u n o n k a l k k i t u f f l a. j o n k a alla on s a v i k e r r o k s i a Ja Jota peittää rautakongolbmeraatti. Työ. aseena käyttävät ahgolaiset kaksi-v a r t i s t a kuokkaa. Jota vedetään y l i -pellpn. O n o i k e a s t a a n ihmeellistä e t. t e l Angolassa ole k i i n n i t e t t y enempää huömiotia maanviljelykseen, m a a n ollessa näin rikiasta. K u t e n Jo a l u s s a m a i n i t s i n , o n A f rikassa yleensä maanviljelys vain s i . vuelirikeiiionä, k a r j a n h o i d o n ollessa m o n i n verroin tärkeämpi, poikkeuk-sen k u i t e n k i n tekevät Slsä-Sudanin n i a m n l a l a i s e t Ja mang^uttukansat. He tosin elyät » l e p u h t a i t a neelcerei-tä vaan voimakkaasti sekoittunutta kansaa, heillä nimittäin o n m a a n v i l . jelys pääelinkeinona, k u n k a r j a n, hoito s e n s i j a a n on h y v i n mitätöntä. E n i t e n he viljelevät seesamia, m a a . pähkpiää j a tupakkaa. V i l j a a käytetään paljon oluen valmistamiseen. J a myös oh ahanasistutulcsla r u n . saasti j a e r i t a l o j e n alueita rajoittavat öljypalmut. N i i n ' primitiivistä k u i n neekerien m a a n v i l j e l y s vielä nykyjään onkin, merkitee se k u i t e n k i n jo Jotain m a a i l m a n v i l j a m a r k k i n o i l l a j a var- •nmsti k e r r a n , k l m m a a n v i l j e l y s siellä kohoaa s i l l e asteelle, j o k a sille maan rikkauden vuoksi .on mahdollista, o n se a i k a a n s a a v a s u u r i a muutoksia v i l j a t a v a r a h l n n o i s s a maailman t a. l o u s m a r k k l n o l l l a . — I r i a L : n . IHMISUUASOPPAA vuoksi, ettei hänen pyörässään oHut e i Leskisenojaa tavattu ennenkuin p a r i n viilran kuhittna. jcrfloin hän j o u t u i V f l p u r i s s a p o l i i s i e n käsiin s c n - i t o a k o * e a n k a s v i n k a j j c k i a 30sia y^L, k o i l l a , sillä miehet tavallisesti a i na s u o r i t t a v a t alustavan maanmuokka. ustyön. M a n i o k on näillä .«»uduin tärkeimpiä kasveja, slUä tuon G . j a l - d a a n käyttää hyväksi, sillä paitsi KäynU "Sosialldemidcraatln" ioifflttaksessa Eräs t o v e r i n i — kynäilijä — o l i sairaalassa. M e n i n hänen vointiansa tiedustelemaan. - - Meneehän se! T u p a k a s t a vaar on ko\'a puute, a r v e l i h ^ n . T a r j o s i n hänelle r a h a a savukkel-' t a varten. — Mitäpä minä s i n u l t a , epäsi hän, i t s e k i n olet aina pulassa. Mutta " D e m o " on p a i n a t t a n u t erään j u t . t u nL — K i r j o i t a t k o "Demoon?" — Mikäs auttaa. . E i t t ä v ä on jo-k a i s e n . Sinä olet kcnnmunisti, etkä tietysti h y v a f c s y s e D ^ t a . M u t t a m e - ne n y t k u i t e n k i n hakemaan pennit' ,po'is. £ävät ne s i n u a syö. S a i n v a l t a k i r j a n j a lähdin toimitt a m a a n asiaa. J o u d u i n l i i u k a n odot. l a m a a n j a istuessani tein pieniä J i a i a i n t o j a . L i h a v a j a m u u t e n k i n hyvinvoivan näköinen rouva astui huoneeseen. Hän o l i hengästynyt noustuaan korkeat portaat j a t o i m i t tL — MisKähän täällä <m se S a s u ? Hän tm matkcällB. vastasi eräs t o i m i t t a j a . Mitä asiaa teillä olisi? — S a i n k i r j e e n Venäjältä. SUna k e r r o t a a n kurjuudesta, uskojmon' v a i n o s t a j a n i i n poispäin. Yksin nä-: l^ja&tsaD m sJin iev», m» Jciinau l a i s e t keittävät ihmislihasopBaa j Columbiai Phanograph Levyjä Vapaudella on nykyään myytävänB <Iolumbian levyjä. Hinnat ovat samat kuin kaikkialla muuaUakin« nim. 75. senttiä levy. Ostamalla levymie Vapauden kirjakaupasta, kannatatte omsaliikettannc. Levyjä voidan t i l a t a kaikkien Vapauden lukuisien asiamiestan VälitykseUä. Levyjä liihotetiiän kaikkiaBe Canauasss. L&batya-knlut maksetaan, t)Ikoonpa tilaUB isompi taikka pienempi. Saadeasnnne levytilauspakettinne joko postissa taikka expro&sissii, avatkaa paketti heti konttorissa Ja katadkaa, että katkk| Ie. vyt eivat ^heitä. Jos ne cvat rikkinäisiä vaatikaa kulcttajayhtiö »aksamaon korvauksen. . ^ Vapaudella on toistaiseksi varastossa seuraavat l e v y t : ^ • 10 tuuman levyjä 75c. Tehkää flk^pkse&ne nopeafliS n i i n että saatte levynne «joissa. ' Pyytäkää luetteloa levyistä J a niiden kfrntebta H«irae« Saari *}i ^ieakvartetti Tom Vehkaoja. BarltoonI 3131' Iltalaulu Tonavan 'Aallot Hannea Saari ja tnietkanrtetti 3131F Tonavan Aaallot, Valssi laulu Iltalaulu S l O d F P r i k i Efrosiina 1 osa P r i k i Efrosiina II osa 3088F Uskoton ja Petollinen J u l ia Laivan .Kannella 3082F Juomarin Laulu liontoon Jenny Ernest Paananen 3132 Mcnnäästä Poijat Harma veden Rannalla Shalman trio 8130 Kesäilta—En koskaan voi unhoittaa aua Elokuun Kuutamo, Valssi Katri Lammi 3127F Urali P i k k u nm Kuono Savander. Bariteoal 3134F Tuletko Tyttö Tanssiin Römpcrin Tanssit S118F Kuutamossa Venäjän ' • E r i e n Sannalla S121F Tahssit Tarvaisen Torpassa K i i k a l a n Polkka HisLi Salomaa. Koomikko 3137 Vapauden Kaiho, marssi Elisan valssi, laulu 8111 Häät Remulassa Dahlmatinin Paartit 3081F ^ v o n p i i a n Amerikkaan Tulo 'Emännät PiknckissB 3073F Vanhanpiian Polkka Laulu Taiteilijoista S046F Askon Kolmirivinen Tiskarin Polkka Leo Kauppi, Koomikko 3135P YinirUtir, valssi 'laulu •Emma, valssi laulu 3123F Mlkko j a Miina Elämään Kyllästymi-flCflfffl 3114F Kesälaitumelta Herra Adamson 8106F Pikku Liisa Yhteinen Susannamme 8101F Ma Odotan Sua ' JUan Eukkoni Oa Maalla 80S8F A i k a P o i ka L a i v a n Kannella 8079? Talkoo Polkka Honolulu Z0^9F Sjöman Anderson 1 Sjöman Anderson 2 8067F Oi Tyttö Tule Meren Aallot Valssi 460F Benkjussi Palajaa Sodasta H«iTa Petteri .^OQSF K u l k i j a k s i Luotu Juhannustanssit Paksu-lassa id062F SaUcoIan SyntymS- -kemut EaUaves 804eF lÄulu O n Honi Ja Työni HehS Huolet Pois 804OF Enaftaiset Kottilassa Helmi j a K a l le 80a2F Maailman Matti • BivaJdoi Polkka Jaan TlieslSf, Baritoeol 3108F Tieni Kulkee Mandaljaan Nichavo ^02BF Mustalaisen Suralatila V<anha Mustalainen 2019F Oulun Susiteettisa ' Pohjolan Hääc i3126F Laulu Tulipunaisesta Kukasta Nuijamiesten Marssi Saima Newland, Sopraao 3098F O i Bajadeeri Oikeaan j a Vasempaan 2066F Tuomien Valkoiset Tertut "Vflja'*—Iloiscst». Leseestä • ' Akseli Vuorisola, Baritool 30S5F Katinka Alaska 8117F Hoo H i i O H e i Sorjosen Ryyppyreisu 'Matti Jarva, Baritooai 3096F Kylpymatka I l ta pienessfi kaupun- Kissa . Hannes Saari 3122F Muisto . Armahani 3115F Kesävirkistystä Armas Vanlraksi Jo Käyn 3109F Priki Efrosiina, I osa P r i k i Efrosiina, II osa 3082F Juomarin Laulu Lontoon Jenny 30B8F Laivan Kannella Uskoton ja Petollinen J u l ia 3086F Punavangin Laulu- Volgan liOtjamiestcn L a u lu 30B0F Orjan Kevät Korven Raatajille 3P78P Vanha Madrid Koster Valssi S072F Sinikellot Musta Ratsu 3065F Kehtolauju Meripojan Tervehdyi 3064F Sonja Raatajan Serenaadi 3062F Saukkosen Avioero Oi Mistä Saataisiin 8059P Valko Tuomet Ei Kyytimies Kiirettä 3036F Meripojan Heilat Chrysantemum ' 3P34F Volgan Aallot \ Tämä Maa ^ 3013F Iloinen Meripoika K u l k u r i n Masurkka 3076F V i i v i n Jenkka Pois sormet Aino Saari 8075F Soita Mustalainen Soita Kuutamo Yö 3071F Venäläinen K<JhtolauJu Babette 3044F Mustalaisruhtinatar Inga Pieni 3039F Sorakumpujcn Vaina, jiUe Tehtaassa > Jennle Anderson. Soprano SIZOF Soita Somer,. Helka Hiekka Etsies,sä Väinö Sola, Toaori 3100F Sinä Sanoit Hyvästi 3097F Kaunlhin Keijukainen Sotamiehen Laulu 3022F Sain Paljon Luo^^tta Ma Armahain HeilHleln M a Laulelen Otto Pyykkönen, Tenori 3026F Viaporin Vahasi Vangin l / a u lu 3009F Lemminkäisen Laula Pojat K u n R a l t i lU Laulelee 3008F Syystunnelma — Kuula Yks' Lauantai-ilta 3004F X>aivapoikain Laulu Yks Haamu Seiso Marjanan Ovelja 3003F Älä Itke Tyttöni Pieni Vapaa Venäjä 300eK Kesä-illalla Tuomet Valkeina K u k k i i 3002F Aamulaulu Lapsuuden Koti 3000F iKontalon Antti ja •Rannanjärvi Se Öölannin Sota Martti Similä, Baritoni 3054F Sepän S a l l i' J o i STaikki Suomen Järvet 3048F Merimiehen Hyvästi-jätta Aamofcunneliha g041F Härmän Pojat 5Iarjalunnln Jussi. ^OSiSF H a l l i n Janne . Ostrpn Tytt5 3136 Minä Olen Harmiin KankahanpiiUstä N i i n Kauan Mioft Tramppaan - 8112F Nuor Vaimoni S a i Poikosen HovoBpaimcn Häfi. matka 8124F Kasakan Laulu Sotilaan Laulu Jallu Honkanen 3120F M i r r i Sairastaa. Ja T i u , Tau, T i l hi Mamman Oma M a t t i , Ja Satu Vuoresta Hilja Vitonen, Soprano 3087F Vanha Sanna Kaipoava Ida JLovarti, Meszosoprano 8063F A n t t i Tanssitti M u a Paimen Poika S. Mustonen, Soprano 3001F Kevätlaulu A i t i , Äiti Jilä Soimaa Muhoksaa JaniM 8024F Juomalaulu Merimies Rakkautta Adolf Hovi, Tenori 8105F Suruhan Se Sorti Nuoren Pojan V a l t i o n Varsalla, Marssi 3103F Inarin Järvi M i l l o i n Raukka Onnen Saan? 3066F Vappulaulu Orjan Kevfit Walfrid Lehto, Tenori 3042F A i k o j a Entisiä H c i l i n i SoitteU Juho Koskela, Tenori E9032Orpopojan Valssi Kaye Aaltonen • Otto Laiiritaen, Baritoni 3 0 9 I F Minun tJnkcllnl Sireenien Kukktesi» Ne%r Yorkin Laulumiehet S119 Karjalainen Marssi , K u l l a n Ylistys Willy Larsen, Hamonlldka 3027F Rakkauden kaiho valssi Suomen polkka 3110F Muistoja Pohjolasta Muistoja f^ynninlatik- . Bosta, W i l l y tarsen 30Ö2F Elokuun Kuutamo, Valssi Säk*järven Polkka 8035F Evellna Polkka Unennäkijän Valssi, 3031F Helmi, echottise Viimeinen Valssi 3030F Syystunnelma, Vabfll Hämärä, Polkka 3021F Yksin, Valssi Heilani Kanssa, Polkka 3020F Taikayö Pohjalaispolkka, 3018F L y y t i n Palkka — S u rut Pois, polkka Tyttöjen vienti 3015F Kaipuu Valssi Kerenskl Elmer Ronka, Orkesteri 3125F Unkarilainen Tanssi No. 5 -*Venäläincn Fantasia" Finnish AH Star T r i . ' 31KJF Ruu-sujcn Tuoksu Ma Sua A u t t a a Tahdon JafaH, HarmoniUca «ooio 3113 Sotilaan Tanssi Mustalaisen Valssi 3102F Vanhat T o v e r i t , H a r a rt Lundby, Valssi 8089F Päivänpaiste, Valssi Syysaamuna, Masnrkka 3057F Sorretun Elämä, yelaA Barrikaadeille, marMl 3038F Y U A a l t o j e n , vahei Tonavan Aallot, valssi 301 I F K u l k u r i n Masurkka Vapaa VettBJä Lauri Horramm, Harmonikka «oölo 3070F K l a r i n e t t i Polkka Muistojen Viibsi 3053F Salon Ruusu, masurkka Keskiyön Valssi 30&1F Laurin Sotiisi Katkenneet K i e l e t , «mli Matti Söderlund, Harmonikka 3133F Aamurusko, sotiisi ' Paraati^mnrssl 3107F Punkaharju, ValMl Lappeenrannan Rakuuna Polkka 4 Harmonikka kvarUltl 8028F Kolho, Valsri V i h u r i , PolUui •••, • • Viola Turpeinen ja J . Roson, dahl Harmonikka ja Viuld 8077P Kulkurin Serenaadi 4 Vanhanmaan Sotiisi 3074P Hollolan Polkk» HUmärU Sotiisi Stein Östman Orkestari f 3130F Elokuun Kuntamo, ^ Valssi Kesä I l t a . 3104F Honolulun Kuutamo» Valssi . '' ' i Merenneito, Sotiisi > 3099F Aamuinen K o l i j Hawaijan Y 0 , Vobfl ^ 8093P Taika Y d Laulu Mustalaisen dBalpaui f, 3095F Suru, Valssi J M o j o v a , MatM^ 7 S. SosianstI OriMsUri 3094F Venäläinen SurmaaiMl Sonja. V u l M i - > Suoni prkosUri 8050F Sikermä Suom: Lanjn- Ja, I 4»a Ja H tma 804CF Mä OksODa YlimmftUft. Vatesi Saksan Pojkka .4 Suomalainen Taiteilija- ' YJityng - l. 312SF Kclluva.la Pinnalla, Polkka Koko-Maailman Valssi Tbanlotr InstruuMntai QoarfiBlto* 3037F Mustalainen Kehtolaulu * Columbia Soitto«krintotti 12055F Nuoret Neitoset* V ab Carolina, Sotiisi '' 12047F Pikku Ystäviini, Sotiisi Aaltojen Kuningatar 12046F Kaiku, Masurkka Kodin Terveiset 12060F Löytölapsi, Valssi Metsän K a i k u j a , Vaiss" 12014F Kultainen Valssi Venäjän Kaunotar 12050F Suutele Minua, Valssi Luna ( K u u ) , Valasi 12033F Mylly Synkässä Metsässä Naurava Viheltäjä 3025F Joulupukin polkka * Rauha Itiyrskyssä, valasi 12047F The Quuen of -thö ' Wale8, valssi My Little Friend, valssi 12055F Young Ladles, vÄlsal Carolina, sotiisi 12059F Cuckoo valssi Harves Feast, pd^doa Nullo Ronumi, . 14368M Sei T u t t a Bella , Ten Commandaments, valssi 12095P Neapolitan Nigtha, valssi ' • ,y. Midnight valssi ' 14473F L a S i c l l l a n a , polkka Sercnda di Rimpiando, masurkka 12014F The Itussian Beauty, valssi Golden yalssi The Fonr SiciKans 12013F Good Fortune, valssi Cellto Lindo, valasi m Tehkää iilankseime ^Uaolevilla osotteOla: " IVJAPJMJS JIC^ITREAL BRANCH^ • 1196 St. AafOmo St,, Montreal, Qno.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, July 25, 1930 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1930-07-25 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus300725 |
Description
Title | 1930-07-25-03 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
•^^4 - Ä o . l ^ i r J ^
yleensä yhtast |
Tags
Comments
Post a Comment for 1930-07-25-03