Vapaus, July 25, 1930

              •^^4 - Ä o . l ^ i r J ^
yleensä yhtast<Ba:
meidän pideitäsäl
sliikkeen tuotteita 1
^ Hytti. On
ja käytettäTä iSi
oja - jotka mjTvSi
S U O M E E N
s i n komitea alk<^ tutkimuksensa
J t ew Y o r k t s s a E l i h u B o o t i n kirjeestä
selviää, mikä o n t a r k o i t u k s e l l a A.-
xnpdkan 'fctfpttalistnuofeälla kommu-i
i l s t i e n j ä " m u i t t e n ^ n i i l i t a n t i s t en
työläisten: toimintojen tutkimisessa
fanadan DoDarista
lähetyskulut:
i-u«tvksi«tä -»»le -520.00, 6 0 v
"fiS^^okaiselta^euraavBlte
LetTkset $500.00 ja «ula ylo.
huoliniatta .umman cuuron-k5..
nornalihetyk.Uta OVHt^li
jat §3.50 lähetykseltä
jen rahaa oitetaa». XUTM
IS'sadasta Smksta. • .
f.i.v5i\ lähetykset osotteell»:
VAPAUS,
69. SUDBURY. _ 0 « t.
iaivapileUejä myydään,
tiedustakaa pilettiasimta
ftpaudeUc ottavat raliaTälitylt
i i~««t8Bti myöskin:
\fmUS MONTREAL BRANCB
1196 St. A n t o i n e S L ,
Montraal, -Qtfe.
VAPAUS
fORT ARTHUR BRANCB
' 816 B a y S t r e e t , ,
Fort A r t h u r , OvkoA,
AARO KIVINEN
K i r i J a n d l « k « , D p t .
jomTvuom
Saottj Porcupine, 0 n .
T a r k o i t u k s e n a on perustaa A m e -
r i k a a n arikoinen ohranajärjestö
a t m ^ d m a a n m i l i t a n t t i s e n tj^väestön
j a työtätekeväin f a r m a r i e n toimin­t
a a .
Tässä A m e r i k a n valtaluokka s e u .
r a a m u i t t e n " d e m o k r a a t t i s t e n " mait­t
e n jälkiä. Jokaisena porvarillisella
m a a l l a o n nykyään ohranansa, j o n -
numeroa. L . k u i t e n k i n p u i j a s i p o l i i ­s
i a luvaten käydä s o u t a m a s s a n u ­m
e r o n kotoaan j a päästyään i r t i tiän
l u o n n o l l i s e s t i jäi ^flle matjkalleen.
sen täiikelysrikkaita j u u r i m u k u l o i t a,
j o t k a t>vat tärkeänä Tavintana. i c S y -
tetään myös lehtiä vthannekäiu.
M u u t e n ohimennen liuoiöttäutCttä-
!mniän jälkeen «inistul L e s k i s e n , koon. ettei m a n i o k ole a l u n p e r i n A t -
" r i k a l a i n e n , mutta t u o t i i n l u u l t a v a s ti
j o l e o o j u v u B a A i r i k a a n ; jossa"sö e . '
rinomaisesti menestyy. V i l j a l a j e i s ta
o n t a i t e i n durra, i a s t t s Ils&lc^ v t t -
jellään maissia, paria papulajla.
maapähkinöitä, i^eslmelooneja" l ä
o j a n piileskellä V i i p u r i s s a a i n a v i i ­me
päiviin asti, ktmnes hän j o u t ui
l o p u l t a k i n satimeen. .Hän öli n i m i t ­t
ä i n tavannut erään Konnunsuolta
äskettäin "vapautetun vankitoverinsa,
j o n k a kanssa yhdessä viettivät i l t aa
eräässä l i a i i v i l a s s a " v a n h o j a muistel- j k u r k k u j a . Näiden k a i k k i e n "menesty-l
e n " . K a h v U a s t a lähdettyä toveri \ m i s e n tärkein ehto o n riittävä k o s -
l«7
,OUN fVIRTA,
Broaview Ave., Toronto, Ont
CHARLES HAAPANEN,
Gtunskauppa, Timmins, ' O n l .
mVID HELIN,
l«ri naikkaTcunnnia K e s k i - O n t a r i o MM
fYdVÄEN URPILd
Uutispoimintoja
; Sunnuntaina on Creightonlssa s l -
Yrityksen järjestämät u r -
IheDuMlpailut. Toivottavasti K e s k i -
[(Ätatiöri toverJs€urat muistavat' s i n -
IM feennä oikein suurella 'sakilla.
|R)ja{ tuntuvat joka puolella olevan
jhyrässä vireessä, joten ennätyksien
jiikkoniisiakin voidaan siis odottaa.
|Creightonissa tavataan!
• • »
Hyvä on hinta, mutta hyvin se
lavaakin, Tämän voisi sanoa L a u ri
esta, joka äskettäin "loikkasi
Iforvariliittoon. Virtasen ostohinta
jbh ollut 30.000 mk. käteistä, 10,000
Imk. ulkomaisista k i l p a i l u i s t a j a 30Ö0
j-5000 mk. kotimaisista k i l p a i l u i s t a,
j Vuositulojen pitäisi nousta 100,000
i:n. Ensimäisestä k i l p a i l u s t a P u r -
jjeen kanssa ilmoittaa V i r t a n e n s a a .
jceensa 10,030 mk. Hän muuten juök-p
äsken Ruotsissa 5,000 m. j a ' s a i
JÄjakseen 14,46,8. Hyvin siis ravaa,
Imutta hyvä on hintakin. Se on
I muuten sitä urheilun "amatööriyt-
» » «•
Latvialaisen työväen urheilulUton
orheilljatar Liepina hyppäsi pituut-
ItB 481 ja juoksi 60 m. a j a n 8.1. -Ovat.
[Jfellä vähän parempia kuin tääM
ItteillB.
Ira tehtävänä o n v a i n o t a > a i i r » ^ n i i ­t
ä työläisiä j a f a r m a r e i t a j a heidän
järjestöjään, j o t k a toimivat k ^ p i t a l i s -
tiluokkeia' vastaan.
A m e r i k a s s a oli viime maaailman-s
o d a n a i k a n a j a s e n jälkeenkin k i i h ­keässä
toiminhassa tuollainen ohra­najärjestö,
1 B u r n s ' l n .sälapoliisitmmis.
t o n monilukuinen kyttälauma. S en
t o i m e s t a vangittiin tuhansia työ­läisiä
j a p a l j o n ulkomaalaisia luok-k
a t i e t o i s l a työläisiä k a r k o i t e t t i i n.
N y t on Y h d y s v a l t a i n i m p e r i a l i s t i ­n
e n kapitalistiluokka palaamassa
t u o h o n sodanaikaiseen vainon ja
taantumuksen aikaan. K u n se on
kykenemätön lievittämään vallitse,
r a a talouskriisiä j a saattamaan jär.
jestelmäänsä terveelle tblalte, n i in
se v a r u s t a u t u u työväen j a työtäteke­väin
farmarien radikalisoitumista
vastustamaan "kommunismin tutkL
m i s e l l a " j a erikoisen p o l i i t t i s e n ö h -
ranajärjestön luomisella, suojellak­seen
riistoetujaan ja pitääkseoi i u - -
r i s s a kahdeksanmiljoonaisen työttö-mäin
työläisten armeijan.
T a a n t u m u k s e l l i s i i n , työläisten ja
työtätekeväin farmarien kirlstystol.
m e n p i t e i s i i n turvautuvat A m e r i k an
I m p e r i a l i s t i t myös siksi, k u n ' n e
V a l i n i s t a u t u v a t uuteen Imperialisti­seen
suursotaan k i l p a i l i j o i t a n s a vas­t
a a n m a a i l m a n m a r k k i n o i l l a j a e n ­n
e n k a i k k e a hyökkäykseen Neuvosto­l
i i t t o a vastaan.
^ R i i t t a luokkatietoisten työläisten
t o i m i n n a n t u t k i m i s e l l a j a orhähajär-jestöjen
perustamisella ei kyetä estä-tämään
työläisten j a työtätekeväin
f a r m a r i e n vallankumouksellistumista
j a järjestäytymistä taisteluun k a p i.
t a l i s m i a vastaan JCapltalistUuokan
j a sen v a l t i o n vainotbimenplteistä
h u o l i m a t t a luofckatietoiset' työläiset
j a työtätekevät f a r m a r i t valmistau­tuvat
sotavastaisiin • mielenosotuk-stinsa
ensi elokuun 1 päivänä ja
m u u t e n k i n tehostavat j a terävöittä­vät
taistelua k a p i t a l i s t i l u o k k a a vas­taan.
Eikä työläisillä j a työtäteke.'
v i l l a f a r m a r e i l l a muuta keinoa luok-kaetuiehsa
ajamiseksi olekaan.
k u i t e n k i n antoi L : n ensimäiselle
kohtaamalleen poliisikonstaapelille.
S u u r e s t i pettyneenä k a r k u r i passitet.
t i i n t a k a i s i n Konnunsuolle.
N E E K E R I E N M A A N ­VILJELYKSESTÄ
KUN U 7 A F U A L A I S E T T E B B O B I.
' SOIVAT PERlJStuS«.AKiVALibl
• IMINNAN '
* *
1 Suomen fascistiurheilija Yrjöllä.
[CD jälleen parantanut m a a i l m a n e n ­nätystä
10-ottelussa. KilpaUumat-
U Z ! ^ ^ Ruotsissa hän s a a v u t t i p i s -
j ^ j j ä n 8.187.30, entisen oUessa;
• • *
ITJ?^^'^^'^'^'"^" työläisurheiHJa
™ a kilpaili joku, a i k a sitten
maiim matkalla Quincyssa, saavut-'
ajan 4 30. jota voi k a t s o a m e l .
[ öJisen hyväfei.
• * •
[T,^'"^^l«^^en Anderson »oitti
^ o t a a . , ä a 120 j a a r d i n aitajuök-
\ ^ ajalla 14.7. T o i n e n a m e r i S l^
^ E u i i ^ i n k i e . kaatui menehty-maahan
10 m : n päässä maa-
•'"«'^su&sa. j o n k a voltti
;^^lii££fLj£r^ ajalla 155.
^ r a n a militanttina
työläisiä varten
l i r ^ ^'^riv-issa parhaillaan tutkii
I ^ Ä L ^°"sres5imies H a m il
j j ^ f e ^ n a tässä tutkimxossa- -
r ^^^^^^tt^ten työläisten
tähän asti käytet.
U*erican^""''^"^«^ j o h t a j i a ja
JiaäntS--^-? Laborin
[ies- Wo-" " " ^ ' ^ johtomiestä M a t -
mc^nc-J^'^ °° Natio-
<työnantaiain r laÄ»"??? ^ ^ ^ ^ > fiihtrari.
Uen W K T ^ ^ lähettänyt k i r -
^ K«t, j o k a v i i -
h ^'^'u: '^^^la^^^'^ " ^ o ö en ajan
Piitararxa* ^ imperialismin
häae ^ . J r ^ ^ n Matthew Wön
t - '-^oa alussa, j o l l o i n kongres-
S o s i a l i d e m o k r a a t t i s e n _eduskunta-ryhmän
puheenjohtaja, J . J ' . A a l t o ,
j o k a kuuluu eduskunnan perustus­l
a k i v a l i o k u n t a a n , on silmiimäkijänä
kertonut tapahtumasta seuraavaa:
P e c u s t u s l a k i v a l i o k i m t a käsitteli
p a r h a i l l a a n toisessa lukemisessa h a l ­l
i t u k s e n esitystä tasavallan suojelu-l
a i k s i , Jcun 4—5 miestä t u l i sisään
v a l i o k u i i n a n huoneeseen Säätytalol­l
a . Miehet kysjdvät, missä olivat
kommunistiedustajat E . ' P e k k a l a ja
J . "Rötkö. Tällöin prof Estlander^
nousi ensimäisenä istuimeltaan ja*
v a a t i "sisääntuhkeutuneita miehiä
poistiunäan. Tämän ~ jälkeen valio,
k u n n a n varaptiheenjohtaja, prof.
Voionmaa, joka valiokunnan p u -
h e e n j o h t a j a n , t r i "Kuokkasen tultua
. n i m i t e t y k s i hallitukseen hoitaa va,-
l i o k u n n a n puheeiijohtajan tointa,
perustuäakiin" ^a ' v a l i o k u n n a n työ.
rauhaaln vedoten vaati miehiä pois-t
i n n a a n . S i t t e n ed. v o n B o r n ja
y o i o n m a a vaativat miesten näyttä-:
maan, ^kenen v a l t u u k s i l l a he l i i k k u ­vat
kommunistiedustajia pidättä­mässä.
Tällöin o l i y k s i miehistä a n .
tanut ed. v. B o m i n käteen etsivän
p o l i i s i n meddto.. K u n j i u o m a t t i i n ,
että se todennäköisesti ei k u i t e n ­k
a a n ollut oikea, paljastivat miehet
todellisen värinsä, kysyen röyhkeäS'
t i : ' - '
" S a a k o maa sellaiset i a i t , että
kommunismi voidaan kerta kaikkik­a
a n tukehduttaa;?"
S i t t e n kävivät miehet yhfäkkiä
molempien kommnnistiedustajain
i i m p p u u n , jotka he ilmeisesti t u n -
•ivat Ulkomuodolta hyvid.
Bötkö lähti miesten mukaan i l ­m
a n ndnkäänlaista vastarintaa,
m i i t t a P e k k a l a sensijaan vastusti
a n k a r a s t i . "Häntä yrittivät eiäät
m u u t k i n edustajat auttaa, ' l i m t t a t u ­l
o k s e t t a , sillä mlehiHä o l i y l i v o i m a.
Usezt v a l i o k u n n a n jäsenet näkivät
m i e s t e n vielä Säätytalon portaissa
moneen k e r t a a n Jyötvän P e k k a l a a.
SlsääntUnkeutuneista' väkivallan-t
^ i j i ö s t ä tunsivat useat ainakin
y h d e n henkilön. S e o l i H a k k a p e l i t -
t a - l e h d e h taloudenhoitaja Artturi
V u o r i m a a .
Tämän . välikohtauksen jälkeen
useat valiokunnan jäsenet kerto­m
a a n tapauksesta pääministerille.
•Säätytalon u l k o - o v e l l a l i a v a i t t i i n t ä l -
löm, että v a h v a kädensija o l i i r t a u ­t
u n u t tammisesta ovesta j a jäänyt
l u u l t a v a s t i jcfko F ^ a l a n tai h ä ­n
e n iriäättäjiensä kateen.
Se alue Afrikassa, jossa harjoite­t
a a n p u l i t a a s t i vain maanviljelystä,
t a i sen o h e l l a hiukan hedClmänvil.
•jelystä, on suhteellisen. pieni, sillä
metsästyksellä j a paimentolaisuudel­l
a on täällä vielä tärkeä asema j a
V a i n n i i d e n ohessa, ikäänkuin j o n -
Idnlaisena sivuharrastuksena harjoi.
t e t a a n maanviljelystäkin.
N e ^ e r i t ovat tunnetusti hsrvin
kiintyneitä kotiturpeeseensa ja s i i ­tä
voidaankin päättää heidän ole-v'an
hyvää ainesta, sillä muuten o-s
o l t t a i i t u i s i v a t meidän kailcki oppim-irie
kansojen psykologiasta j a his­t
o r i a s t a •vallan perättömiltsi. M a a n ­v
i l j e l y s netekerien keskuudessa el
s u i n k a a n ole mikään uutuus, päin­vastoin,
sitä o n h a r j o i t e t t u jo p i t .
k ^ aikoja, m u t t a neekerien l u o n t a i.
sesta vanhoillisuudesta johtunee, e t ­t
e i se ole h u o m a t t a v a m m i n kehitty-n
y t . Mitä nimittäin itse maanvilje-lystapaan
tulee on se sangen a l -
Jceellista eikä sitä v o i l a i s i n k a a n ver­r
a t a nykyaikaisen t e k n i i k a n l e i m a a ­m
a a n sivistyneen maailman viljelys­tapaan.
Viljelys siellä o n parhaas.
t a a n vain n.s. kuokkaviljelystä, joka
on saanut nimensäkin sille ominal.
simmasta työaseesta , poikkipuolin
asetetusta raskaasta kuokasta, jolla
j n u s t a maamies r a i v a a pcitoaan, t y ö -
ase, joka on tärkeä n i h i h j r v l n k y l ­vössä
kuin sadonkorjuussakin. Mei­dän
eurooppalaisten on h y v i n v a i ­k
e a t a käsittää sellaista tnaanvilje-lystä,
jossa ei käytetä edes vetojulu*
t a a , aurasta, äkeestä j a jyrästä p u .
humattakaan, j a jossa maan l a n .
n o i t t a n i i n e n ei tule kysymykseen,,
kään j a kysymme helposti, onko s e i -
l a i n e n maanviljelys minkään arvois­t
a , mutta meidän o n otettava h u o .
mioon. millaisissa olosuhteissa nee­k
e r i t elävät. V a i k k a m a a siellä h e l -
jtoUa, a n t a a k i n antimiaan monin-kertaisena,
M i n o n siellä opaat v a s -
tuksensakin. Neekeri saa a i n a olla
v a p u s i n varpain naapuriheiinojeQ
tähden, jotka yhfäkkiä saattavat
t u l l a iiävittämään kcrfso hänen v i l ­jelyksensä,
t a i . jos n a a p u r i t sen j ä t.
tävät tekemättä, voivat suuret h e l -
näsirkkaparvet tuhota sen. .vielä
täydellisemmin. Niinikään ovat seu­dut,
j o i l l a maanviljelys on mahdol­l
i s t a , yleensä epäterveellisiä i h m i s e l ­le,
sillä kaikenlaiset kuumetaudit
raivoavat siellä. M a a n v i l j e l y s A f r i i -,
kassa, e i s i i s s u i n k a a n ole mitään
helppoa hopimaa. vaan kysyy sekä
u u t t e r u u t t a että sitkeyttä.
H u o l i m a t t a primitiivisistä t.vöka.
l u i s t a , eivät neekerit ole niinkään
kehittymättömiä maanviljelijöitä,
sitä todistaa heidän käyttämänsä
sarkajako, joka suuresti muistuttaa
meillä puutarhoissa käytettyä s a r -
käjakoa j a keinotekoista kastelua o-vat
he j o vuosisatoja käyttäneet
hyväkseen. Itse viljelys on t a v a i l i,
s i m m i n ryöstöviljelystä, j o l l o i n maa­t
i l k u s t a otetaan kaikki^ mitä se i k i -
nä antamaan pystyy j a senjälkeen
siirrytään uusille paremmille vilje-l
y s m a i l l e . Kesantomalta • e l siellä
koskaan hoideta, vaan saavat ne o l ­l
a täysin rauhassa monia vuosia ja
otetaan sitten taas viljelykseen. S i ­käli
k u n v o i e r i k o i s e s t a viljelysjär-jestelmästä
puhua on se etupäässä
yksijakpviljelystä, samalla alueella
viljellään vuosimääriä esim.- neeke­ri
o h r a a j a jätetään-se s i t t e n kesän,
noksi j a k u n se jälleen otetaan käy,
täntöön poltetaan siinä ensin jon­k
i n l a i n e n kaski j a a l e t a a n taas v i l ­jelemään
neekeri ohraa. P a i k o i n on
k u i t e n k i n jo h a v a i t t a v i s s a j o n k i n l a i s ­t
a alkeellista vuoroviljelykseen pyr­kimistä,
jolloin tulee kysymykseen
p a l k o k a s v i e n vuorottelu viljalajien
fianssa.
A f r i i k a on l a a j a maanosa. Jossa
k a i k k i a l l a harjoitetaan j o n k i n v e r r an
a i n a k i n maanviljelystä. ' E r i k o i s en
h a n k a l a a on se k u i t e n k i n Etelä-Afrl.
k a s s a länsiosissa kuivuuden taltla,
m u t t a itää k o h t i .siirryttäessä tulee
m a a yhä v i l j a v a m m a k s i ilmaston
muuttuessa kostean troopilliseksi. E -
s i m e r k i k s i Sambesin laaksot k u u l u ­vat
maanosan viljävimpiin s e u t u i h i n.
Täällä käytetään paitsi kuokkaa
myös j o i d e n k i n heimojen keskuudes,
s a lapiota työaseena. M a a o n t u m ­maa,
hieman punertavaa j a h y v in
hedelmällistä, siksipä täällä näkee­k
i n i h a n i a p u t a r h o j a j a l a a j o j a m a -
n i o k i s t u t u k s i a . M a a j a e t a a n tääl­lä
soikeisiin s a r k o i h i n . JotKa ovat
teus. mutta varsinkin vaatU. d t ä
sokeriruoko. Jota viljellään täällä­päin
kosteassa Barotselaaksossa.
Sambesin tulva-aluellla viljelmän
myös vehnää. N i i n p i a n k u i n tmva-vesi
o n poistunut tekevät naiset l a -
pioUa vaon t a i k u o p a n , j o h o n p a n e ­vat
muutamia jyviä j a peittävät s e n
s i t t en j a l a l l a . VehnäpeltoUa t o i m i t e ­t
a a n v a i n k e r r a n eräänlainen per­kaus,
ennenkuin sato korjataa j a
näin on tehty k a i k k i se työ. j o ka
vastaa, meidän peruskyntijänmle, i^es-tystämme
j a lannoitustamme j a jo.
neljän kk. k u l u t t u a voidaan k o r ­j
a t a sato jopa satakertaisenakin".
A b e s s i i n l a o n ilmastonsa puolesta
mitä edullisinta maanviljelysseutua.
m u t t a jätän sen k o k o n a a n m a i n i t -
sematta, koska aikomukseni o n k e r ­t
o a vain tyypillisestä n e ^ r i en
maanvilelyksestä j a sellaisesta ei
täällä voida puhua, sillä ilmasto on
n i i n terveellistä, että europälalset o-
Moskovan t o r i l l a . S a s u saattaisi käyt.
tää kirjettä.
— Sitä emme epäile, sanoi eräs
toimittajista. Jättäkää se vaan tfin.
ne. n i i n toimitamme sen hänelle.
— H u l l u s t i siellä ovat asiat, p u ­h
e l i rouva edelleen, kaivaessaan k i r ­jettä
käsilaukustaan. Ihmi§.lihasop-paa!
Vplh.-
— Kyllä ne vielä korjaantuvat,
lohdutti eräs toimittajista. Venäjä
on kulkemassa perikatoaan käbti.
Sen l u h i s t u m i n e n on ainoastaan' a-jan
kysymys.
— K u n p a se v a a n tapahtuisi pian.
Ihmisraukat saavat liiaksi kärsiä.
Rouva otti nenäliinan j a p y y h k i k y y .
K eleen silmäkulmastaan.
— K u t e n sanoin, o n se ainoastaan
ajan kysymys, puheli t o i m i t t a j a e-delleen.
Venäjän kaaosa o n j o p e r i n -
p o h j i n kyllästynsi; konununistien
hirmuhallitukseen. " Etelä-VenäJftUa
on jo talonpoikaiskapinoita. Maata,
louksien kollektivisoiminen on v i i ­meinen
naula~ kcHnmunistien r u u m i s ­a
r k k u u n .
— Niinpä n i i n ! M u t t a mahtavatko
he pystyä yksinään kuUstamaan
hirmuhalUtuksen siellä VeaäpBä.
Mielestäni olisi vapautta rakasta-v
i e n kaxxsalaisten kaOcktalla maaU-massa
ryhds^ttävä tukemaan heitä.
O l i s i toimeenpanatava ^keräyksiä—
— S e o n hjrvä ajatus, keskeytti t o i
m i t t a ' j a . Sellaiseen tarkoitukseen
panlsiq^ minäkin vaikka viimeisen
m a r k k a n i . J o . pelkkä a j a t u s k i n I h -
m i s l i h a s o p a s t a k a r m i i selkäplltänl.
T o i m i t t a j a näppäili herraoatimees.
t i k i r j o i t u s k o n e t t a a n j a r o i i v a alkoi
tehdä lähtöä. Sitä t n n e n hän k u i ­t
e n k i n v a r o i t t i , että hänen kirjeensä
v a r m a s t i annettaisii n Sasulle.
V i i d e n minuuthi kuluttua astui
huoneeseen vanha mies. Hänen p u .
k u n s a o l i repaleinen j a kuumeinen
k i i l t o elimissä juonesi pitkäaikaises.
t a nälästä; Hän o t t i lakkireuhkan
liäästään j a t e k i kohteliaan hyvän
päivän saamatta vastausta.
— Voisivatko herrat avustaa ^Huu­t
a m a l l a peimillä? Olen j o neljä k u u .
k a u t t a ollut työttömänä j a nälkä on
suorastaan kamala.
— Niinhän se on, sanoi se \oi.
T o i m i t t a j a käänsi miehelle seikan,
sä, a l k a e n näppäillä konettaan.
M i e s kääntyi ovelle. Näin kyyne­leen
hänen sihnäkulmassaan j a r a s .
k a a n astuntansa.
V e d i n taskustani viimeisen kymp.
p i n l j a ojensin sen hänelle. Sanat,
tomana hämmästylcsestä hän otti
sen vastaan, kumarsi syvään j a me­ni
ovelle. Siellä hän n ä j l t l saaneen
j o n k i n ajatuksep, sillä hän kääntyi
uudelleen puoleeni j a k y s y i:
— Oletteko tämän talon miehiä?
— E n . O l e n ainoastaan asialla.
— Sitähän minäkin, arveli mies,
p a i n o i reuhkan päähänsä j a meni.
— Miksi suotta tuhlasitte varo­janne?
sanoi toimittaja. N y t se l u r -
j n s painuu suoraa päätä lähimpään
plrtukauppaan.
— Tunnette siis hänet?
— E n . M i t e n fiaattalshvkaUtkl a.
vunpyytäjät tuntea,
k u i t e n k i n . . . .
— Uskotte paljon muutakin,
kotte kai t u o n Ihmlslthajat
Minä sensijaan en Vfikö ttL\i
vaan tiedän, eUä tuoDa
nälkä. J a k o s k a hänellä e l ' o t e!
d o l l l s u u k s l a saada edes
p a a , n i n k a t s o i n velvoi
avustaa vllnteiaelte i c y m p U l i aL
— Taidatte olla k r n n m u n l r t l?
v e l i toimittaja.
— M i t e n nita?
— Puheistanne pääteHen.^
— Olen työmies.'Pfldjoji i n i
•lista, että olen myös kosninunlstL|
a i n a k i n o n varmaa, että;
m i n annan viimeisen nuffkkaol
däesä olevaUe työttömälle' k U ln
h i n t a t k o l t u k s i l r i . J o i s t a'
te äskfllsen r o u v a n kanssa.
— K u i n k a kukUi haluaa,
t o i m i t t a j a ; Ä«
Se toimittaja, j o n k a luona minj]
o l i järjestettävä asiani 'Stopui
massa. S a i n rahat j a pälhiiln
d u l l e .
U n t o O h i ^
vat .siellä ottaneet kokonaan maan­v
i l j e l y k s e n käsiinsä. Neekereitä k ä y ­tetään
vain työvoimana pelloilla.
S e n s i j a a n jo Ugandassa, joka s i j a i t ­see
Abessiiniasta hiukan etelään
päin on v a l l a l l a t y y p i l l i n e n neeke.
I£MIANTOI E N T I S E N ' T O V E R I N S A
POlJISIlÄ,E
n o i n kolme j a l k a a leveitä j a j a l an
k o r k u i s i a j a m a n i o k v a i r e t istutetaan
n o n i neljän j a l a n etäisyydelle toisis­t
a a n j a väliin kylvetään p a p u j a t a i
maapähkinöitä. K u n s a t o niistö on
—. j k o r j a t t u , perataan maniokin y m -
K o n n u n s u o n varavankilan v a r - p a r i l l a oleva maa r i k k a r u o h o i s t a ja
muussellistä fr?r'f'»" - l a t t i a n k a u t t a 10—18 k k . k u l u t t u a kylvämisestä o-v
i i m e toukokuun 12 päivän yastal-j v a t maniokjuiniet v a l m i i n a syötä-sena
jrönä k a r i t o s t i i i o n e v a n k i K a a r . j v i k s L Naiset suorittavat sadonkor,
i o Leskjaenoja. P a k o m a t k a l l a ^ hän j j u i m , m u t t a maanviljelys ei k u i t e n .
v a t a s f i Kmjamaälia polkupyörän, k a a n ole k d k o n a a n v a i n n a i s t e n n i s . '
j o n k a a v u l l a sai h e t i t u r v a l l i s e n e t o -
m a t k a n takaaajäjistaan. Senjälkeen
r i m a a n v i l j e l y s . Siellä miehet h a r r a s -
tavat enemmän k a r j a n h o i t o a jättä
en m a a n v i l j e l y k s e n n a i s i l l e . Tärkeim.
mät v i l j e l y s k a s v i t ovat: vähällä v a i .
v a l l a viljeltävä banaani, bataatti,
papu. k u r p i t s a t , seesaml. sokeriruoko.
r i i s i , maissi, t u p a k k a , h i r s s i , k a h v i J a
a r a b i a l a i s i l t a opitut "vihannekset. I -
dempänä menestyvät myös hedelmä­puut
j a kokospalmu.
. Y l i s e n N i i l i n neekerikansat ovat
h u o m a t t a v i a siitä että siellä suorit,
tavat miehet kailcen maatyön. M a a n
muokkaamtaen siellä tapahtuu' r a u .
täisellä sydämenmuotoisella laploU.
l a Ja v i l j e l y s k a s v i t ovat melkein s a ­mat
kuin Ugandassa. Siellä minne
s a k s a l a i s t a asutusta on l e v i n n y t on
k a l k i n p u o l i n koetettu kohottaa nee-k
e r i e n maanvlljelytasoa.
Läntisellä rannikkoalueella tulee
sademäärä yhä' stiuremmaksl mitä e.
telämmäksi siirrytään. Maisema
m u u t t u u hiekkaerämaasta kbrvajaksi
s a v a n n i - j a . metsämalsfemaksl. M a a n .
v i l j j e l y s tääflä r a j o i t t u u pääBSIalll-s
»sti j o k i l a a k s o i h i n , Joissa viljellään
runsaasti maapähkinää j a hlrasiä
j a durraa. L i b e r i a s t a on l i b e r i l a i.
n e n kahvipensas kotoisin j a S i e r ra
Leonessa ori inkivääri tärkeä v i l j e l y s .,
k a s v i . Palmuöljy Ja k a u t s u k k l ovat
Ylä-Guhiean tärkehnmät valhtotä.
varat.
S u d a n i n sisäosissa p n mopsuuni.IL
masto'osbittäulimut varsin suotuisak­s
i puuvillalle. A n g o l a on maaperäl­tään
mitä parhalftta maanviljelys,
i n a a t a , täällä k u n o n k a l k k i t u f f l a.
j o n k a alla on s a v i k e r r o k s i a Ja Jota
peittää rautakongolbmeraatti. Työ.
aseena käyttävät ahgolaiset kaksi-v
a r t i s t a kuokkaa. Jota vedetään y l i
-pellpn. O n o i k e a s t a a n ihmeellistä e t.
t e l Angolassa ole k i i n n i t e t t y enem­pää
huömiotia maanviljelykseen,
m a a n ollessa näin rikiasta.
K u t e n Jo a l u s s a m a i n i t s i n , o n A f ­rikassa
yleensä maanviljelys vain s i .
vuelirikeiiionä, k a r j a n h o i d o n ollessa
m o n i n verroin tärkeämpi, poikkeuk-sen
k u i t e n k i n tekevät Slsä-Sudanin
n i a m n l a l a i s e t Ja mang^uttukansat.
He tosin elyät » l e p u h t a i t a neelcerei-tä
vaan voimakkaasti sekoittunutta
kansaa, heillä nimittäin o n m a a n v i l .
jelys pääelinkeinona, k u n k a r j a n,
hoito s e n s i j a a n on h y v i n mitätöntä.
E n i t e n he viljelevät seesamia, m a a .
pähkpiää j a tupakkaa. V i l j a a käy­tetään
paljon oluen valmistamiseen.
J a myös oh ahanasistutulcsla r u n .
saasti j a e r i t a l o j e n alueita rajoit­tavat
öljypalmut.
N i i n ' primitiivistä k u i n neekerien
m a a n v i l j e l y s vielä nykyjään onkin,
merkitee se k u i t e n k i n jo Jotain
m a a i l m a n v i l j a m a r k k i n o i l l a j a var-
•nmsti k e r r a n , k l m m a a n v i l j e l y s siellä
kohoaa s i l l e asteelle, j o k a sille maan
rikkauden vuoksi .on mahdollista,
o n se a i k a a n s a a v a s u u r i a muutoksia
v i l j a t a v a r a h l n n o i s s a maailman t a.
l o u s m a r k k l n o l l l a . — I r i a L : n .
IHMISUUASOPPAA
vuoksi, ettei hänen pyörässään oHut
e i Leskisenojaa tavattu ennenkuin
p a r i n viilran kuhittna. jcrfloin hän
j o u t u i V f l p u r i s s a p o l i i s i e n käsiin s c n - i t o a k o * e a n k a s v i n k a j j c k i a 30sia y^L,
k o i l l a , sillä miehet tavallisesti a i na
s u o r i t t a v a t alustavan maanmuokka.
ustyön. M a n i o k on näillä .«»uduin
tärkeimpiä kasveja, slUä tuon G . j a l -
d a a n käyttää hyväksi, sillä paitsi
KäynU "Sosialldemidcraatln"
ioifflttaksessa
Eräs t o v e r i n i — kynäilijä — o l i
sairaalassa. M e n i n hänen vointiansa
tiedustelemaan.
- - Meneehän se! T u p a k a s t a vaar
on ko\'a puute, a r v e l i h ^ n .
T a r j o s i n hänelle r a h a a savukkel-'
t a varten.
— Mitäpä minä s i n u l t a , epäsi hän,
i t s e k i n olet aina pulassa. Mutta
" D e m o " on p a i n a t t a n u t erään j u t .
t u nL
— K i r j o i t a t k o "Demoon?"
— Mikäs auttaa. . E i t t ä v ä on jo-k
a i s e n . Sinä olet kcnnmunisti, etkä
tietysti h y v a f c s y s e D ^ t a . M u t t a m e -
ne n y t k u i t e n k i n hakemaan pennit'
,po'is. £ävät ne s i n u a syö.
S a i n v a l t a k i r j a n j a lähdin toimit­t
a m a a n asiaa. J o u d u i n l i i u k a n odot.
l a m a a n j a istuessani tein pieniä
J i a i a i n t o j a .
L i h a v a j a m u u t e n k i n hyvinvoivan
näköinen rouva astui huoneeseen.
Hän o l i hengästynyt noustuaan kor­keat
portaat j a t o i m i t tL
— MisKähän täällä <m se S a s u ?
Hän tm matkcällB. vastasi eräs
t o i m i t t a j a . Mitä asiaa teillä olisi?
— S a i n k i r j e e n Venäjältä. SUna
k e r r o t a a n kurjuudesta, uskojmon'
v a i n o s t a j a n i i n poispäin. Yksin nä-: l^ja&tsaD m sJin iev», m» Jciinau
l a i s e t keittävät ihmislihasopBaa j
Columbiai Phanograph Levyjä
Vapaudella on nykyään myytävänB <Iolumbian levyjä. Hinnat ovat samat kuin kaikkialla muuaUakin« nim. 75. senttiä levy.
Ostamalla levymie Vapauden kirjakaupasta, kannatatte omsaliikettannc.
Levyjä voidan t i l a t a kaikkien Vapauden lukuisien asiamiestan VälitykseUä. Levyjä liihotetiiän kaikkiaBe Canauasss. L&batya-knlut
maksetaan, t)Ikoonpa tilaUB isompi taikka pienempi.
Saadeasnnne levytilauspakettinne joko postissa taikka expro&sissii, avatkaa paketti heti konttorissa Ja katadkaa, että katkk| Ie.
vyt eivat ^heitä. Jos ne cvat rikkinäisiä vaatikaa kulcttajayhtiö »aksamaon korvauksen. . ^
Vapaudella on toistaiseksi varastossa seuraavat l e v y t : ^ •
10 tuuman levyjä 75c.
Tehkää flk^pkse&ne nopeafliS n i i n että saatte levynne «joissa. ' Pyytäkää luetteloa levyistä J a niiden kfrntebta
H«irae« Saari *}i ^ieakvartetti Tom Vehkaoja. BarltoonI
3131' Iltalaulu
Tonavan 'Aallot
Hannea Saari ja tnietkanrtetti
3131F Tonavan Aaallot,
Valssi laulu
Iltalaulu
S l O d F P r i k i Efrosiina 1 osa
P r i k i Efrosiina II osa
3088F Uskoton ja Petollinen
J u l ia
Laivan .Kannella
3082F Juomarin Laulu
liontoon Jenny
Ernest Paananen
3132 Mcnnäästä Poijat
Harma veden Rannalla
Shalman trio
8130 Kesäilta—En koskaan
voi unhoittaa aua
Elokuun Kuutamo,
Valssi
Katri Lammi
3127F Urali
P i k k u nm
Kuono Savander. Bariteoal
3134F Tuletko Tyttö Tanssiin
Römpcrin Tanssit
S118F Kuutamossa Venäjän
' • E r i e n Sannalla
S121F Tahssit Tarvaisen
Torpassa
K i i k a l a n Polkka
HisLi Salomaa. Koomikko
3137 Vapauden Kaiho, marssi
Elisan valssi, laulu
8111 Häät Remulassa
Dahlmatinin Paartit
3081F ^ v o n p i i a n Amerik­kaan
Tulo
'Emännät PiknckissB
3073F Vanhanpiian Polkka
Laulu Taiteilijoista
S046F Askon Kolmirivinen
Tiskarin Polkka
Leo Kauppi, Koomikko
3135P YinirUtir, valssi 'laulu
•Emma, valssi laulu
3123F Mlkko j a Miina
Elämään Kyllästymi-flCflfffl
3114F Kesälaitumelta
Herra Adamson
8106F Pikku Liisa
Yhteinen Susannamme
8101F Ma Odotan Sua '
JUan Eukkoni Oa
Maalla
80S8F A i k a P o i ka
L a i v a n Kannella
8079? Talkoo Polkka
Honolulu
Z0^9F Sjöman Anderson 1
Sjöman Anderson 2
8067F Oi Tyttö Tule
Meren Aallot Valssi
460F Benkjussi Palajaa
Sodasta
H«iTa Petteri
.^OQSF K u l k i j a k s i Luotu
Juhannustanssit Paksu-lassa
id062F SaUcoIan SyntymS-
-kemut
EaUaves 804eF lÄulu O n Honi Ja
Työni
HehS Huolet Pois
804OF Enaftaiset Kottilassa
Helmi j a K a l le
80a2F Maailman Matti
• BivaJdoi Polkka
Jaan TlieslSf, Baritoeol
3108F Tieni Kulkee
Mandaljaan
Nichavo
^02BF Mustalaisen Suralatila
V<anha Mustalainen
2019F Oulun Susiteettisa
' Pohjolan Hääc
i3126F Laulu Tulipunaisesta
Kukasta
Nuijamiesten Marssi
Saima Newland, Sopraao
3098F O i Bajadeeri
Oikeaan j a Vasempaan
2066F Tuomien Valkoiset
Tertut
"Vflja'*—Iloiscst».
Leseestä • '
Akseli Vuorisola, Baritool
30S5F Katinka
Alaska
8117F Hoo H i i O H e i
Sorjosen Ryyppyreisu
'Matti Jarva, Baritooai
3096F Kylpymatka
I l ta pienessfi kaupun-
Kissa
. Hannes Saari
3122F Muisto
. Armahani
3115F Kesävirkistystä
Armas Vanlraksi Jo
Käyn
3109F Priki Efrosiina, I osa
P r i k i Efrosiina, II osa
3082F Juomarin Laulu
Lontoon Jenny
30B8F Laivan Kannella
Uskoton ja Petollinen
J u l ia
3086F Punavangin Laulu-
Volgan liOtjamiestcn
L a u lu
30B0F Orjan Kevät
Korven Raatajille
3P78P Vanha Madrid
Koster Valssi
S072F Sinikellot
Musta Ratsu
3065F Kehtolauju
Meripojan Tervehdyi
3064F Sonja
Raatajan Serenaadi
3062F Saukkosen Avioero
Oi Mistä Saataisiin
8059P Valko Tuomet
Ei Kyytimies Kiirettä
3036F Meripojan Heilat
Chrysantemum '
3P34F Volgan Aallot \
Tämä Maa ^
3013F Iloinen Meripoika
K u l k u r i n Masurkka
3076F V i i v i n Jenkka
Pois sormet
Aino Saari
8075F Soita Mustalainen
Soita
Kuutamo Yö
3071F Venäläinen K<JhtolauJu
Babette
3044F Mustalaisruhtinatar
Inga Pieni
3039F Sorakumpujcn Vaina,
jiUe
Tehtaassa >
Jennle Anderson. Soprano
SIZOF Soita Somer,. Helka
Hiekka
Etsies,sä
Väinö Sola, Toaori
3100F Sinä Sanoit
Hyvästi
3097F Kaunlhin Keijukainen
Sotamiehen Laulu
3022F Sain Paljon Luo^^tta
Ma Armahain
HeilHleln M a Laulelen
Otto Pyykkönen, Tenori
3026F Viaporin Vahasi
Vangin l / a u lu
3009F Lemminkäisen Laula
Pojat K u n R a l t i lU
Laulelee
3008F Syystunnelma — Kuula
Yks' Lauantai-ilta
3004F X>aivapoikain Laulu
Yks Haamu Seiso
Marjanan Ovelja
3003F Älä Itke Tyttöni Pieni
Vapaa Venäjä
300eK Kesä-illalla
Tuomet Valkeina
K u k k i i
3002F Aamulaulu
Lapsuuden Koti
3000F iKontalon Antti ja
•Rannanjärvi
Se Öölannin Sota
Martti Similä, Baritoni
3054F Sepän S a l l i'
J o i STaikki Suomen
Järvet
3048F Merimiehen Hyvästi-jätta
Aamofcunneliha
g041F Härmän Pojat
5Iarjalunnln Jussi.
^OSiSF H a l l i n Janne .
Ostrpn Tytt5
3136 Minä Olen Harmiin
KankahanpiiUstä
N i i n Kauan Mioft
Tramppaan -
8112F Nuor Vaimoni S a i
Poikosen
HovoBpaimcn Häfi.
matka
8124F Kasakan Laulu
Sotilaan Laulu
Jallu Honkanen
3120F M i r r i Sairastaa. Ja
T i u , Tau, T i l hi
Mamman Oma M a t t i , Ja
Satu Vuoresta
Hilja Vitonen, Soprano
3087F Vanha Sanna
Kaipoava
Ida JLovarti, Meszosoprano
8063F A n t t i Tanssitti M u a
Paimen Poika
S. Mustonen, Soprano
3001F Kevätlaulu
A i t i , Äiti Jilä Soimaa
Muhoksaa JaniM
8024F Juomalaulu
Merimies Rakkautta
Adolf Hovi, Tenori
8105F Suruhan Se Sorti
Nuoren Pojan
V a l t i o n Varsalla,
Marssi
3103F Inarin Järvi
M i l l o i n Raukka Onnen
Saan?
3066F Vappulaulu
Orjan Kevfit
Walfrid Lehto, Tenori
3042F A i k o j a Entisiä
H c i l i n i SoitteU
Juho Koskela, Tenori
E9032Orpopojan Valssi
Kaye Aaltonen •
Otto Laiiritaen, Baritoni
3 0 9 I F Minun tJnkcllnl
Sireenien Kukktesi»
Ne%r Yorkin Laulumiehet
S119 Karjalainen Marssi ,
K u l l a n Ylistys
Willy Larsen, Hamonlldka
3027F Rakkauden kaiho valssi
Suomen polkka
3110F Muistoja Pohjolasta
Muistoja f^ynninlatik-
. Bosta, W i l l y tarsen
30Ö2F Elokuun Kuutamo,
Valssi
Säk*järven Polkka
8035F Evellna Polkka
Unennäkijän Valssi,
3031F Helmi, echottise
Viimeinen Valssi
3030F Syystunnelma, Vabfll
Hämärä, Polkka
3021F Yksin, Valssi
Heilani Kanssa, Polkka
3020F Taikayö
Pohjalaispolkka,
3018F L y y t i n Palkka — S u ­rut
Pois, polkka
Tyttöjen vienti
3015F Kaipuu Valssi
Kerenskl
Elmer Ronka, Orkesteri
3125F Unkarilainen Tanssi
No. 5
-*Venäläincn Fantasia"
Finnish AH Star T r i . '
31KJF Ruu-sujcn Tuoksu
Ma Sua A u t t a a Tahdon
JafaH, HarmoniUca «ooio
3113 Sotilaan Tanssi
Mustalaisen Valssi
3102F Vanhat T o v e r i t , H a r a rt
Lundby, Valssi
8089F Päivänpaiste, Valssi
Syysaamuna, Masnrkka
3057F Sorretun Elämä, yelaA
Barrikaadeille, marMl
3038F Y U A a l t o j e n , vahei
Tonavan Aallot, valssi
301 I F K u l k u r i n Masurkka
Vapaa VettBJä
Lauri Horramm,
Harmonikka «oölo
3070F K l a r i n e t t i Polkka
Muistojen Viibsi
3053F Salon Ruusu, masurkka
Keskiyön Valssi
30&1F Laurin Sotiisi
Katkenneet K i e l e t , «mli
Matti Söderlund, Harmonikka
3133F Aamurusko, sotiisi '
Paraati^mnrssl
3107F Punkaharju, ValMl
Lappeenrannan
Rakuuna Polkka 4
Harmonikka kvarUltl
8028F Kolho, Valsri
V i h u r i , PolUui
•••, • •
Viola Turpeinen ja J . Roson,
dahl Harmonikka ja Viuld
8077P Kulkurin Serenaadi 4
Vanhanmaan Sotiisi
3074P Hollolan Polkk»
HUmärU Sotiisi
Stein Östman Orkestari f
3130F Elokuun Kuntamo, ^
Valssi
Kesä I l t a .
3104F Honolulun Kuutamo»
Valssi . '' ' i
Merenneito, Sotiisi >
3099F Aamuinen K o l i j
Hawaijan Y 0 , Vobfl ^
8093P Taika Y d Laulu
Mustalaisen dBalpaui f,
3095F Suru, Valssi J
M o j o v a , MatM^ 7
S. SosianstI OriMsUri
3094F Venäläinen SurmaaiMl
Sonja. V u l M i - >
Suoni prkosUri
8050F Sikermä Suom: Lanjn-
Ja, I 4»a Ja H tma
804CF Mä OksODa YlimmftUft.
Vatesi
Saksan Pojkka .4
Suomalainen Taiteilija- '
YJityng - l.
312SF Kclluva.la Pinnalla,
Polkka
Koko-Maailman Valssi
Tbanlotr InstruuMntai
QoarfiBlto*
3037F Mustalainen
Kehtolaulu *
Columbia Soitto«krintotti
12055F Nuoret Neitoset* V ab
Carolina, Sotiisi ''
12047F Pikku Ystäviini,
Sotiisi
Aaltojen Kuningatar
12046F Kaiku, Masurkka
Kodin Terveiset
12060F Löytölapsi, Valssi
Metsän K a i k u j a , Vaiss"
12014F Kultainen Valssi
Venäjän Kaunotar
12050F Suutele Minua, Valssi
Luna ( K u u ) , Valasi
12033F Mylly Synkässä
Metsässä
Naurava Viheltäjä
3025F Joulupukin polkka
* Rauha Itiyrskyssä, valasi
12047F The Quuen of -thö '
Wale8, valssi
My Little Friend,
valssi
12055F Young Ladles, vÄlsal
Carolina, sotiisi
12059F Cuckoo valssi
Harves Feast, pd^doa
Nullo Ronumi, .
14368M Sei T u t t a Bella
, Ten Commandaments,
valssi
12095P Neapolitan Nigtha,
valssi ' • ,y.
Midnight valssi '
14473F L a S i c l l l a n a , polkka
Sercnda di Rimpiando,
masurkka
12014F The Itussian Beauty,
valssi
Golden yalssi
The Fonr SiciKans
12013F Good Fortune, valssi
Cellto Lindo, valasi
m
Tehkää iilankseime ^Uaolevilla osotteOla:
" IVJAPJMJS JIC^ITREAL BRANCH^ •
1196 St. AafOmo St,, Montreal, Qno.