1926-11-10-02 |
Previous | 2 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
KesMviikkona, marraslc 10 pmä—Wed„ Nov. XO Na> 131 ~ im NenYostotorjalaDtalondellisesta asemesta tOV.CYUJNGIN SELOSTUKSESTA,NKPsn ALUEKOMITEAN TÄYSI-ISTUNNOSSA ' • Maatalot» f - mk Knlayan vuoden sato oli viime-vaotuta' paxeiop kevätviljat antoi- -vat keskinkertaisen,: peruna hyvän sädön^ Viljaa ön muualta tuotava 3,300,000 pnutaa. Maataloudessa on ylitetty fiodanedelllnen taso- Hevor : tosin vielä 'on vähemmän kuin ennen sotaa, mutta niitä jatkuvasti iiankitaan - lisää 'eini>äässä Suomesta, r Saavutetulle tasolle emme kuiten- ' a:adn saata pysähtyä, sillä maataloutemme «n tähänastl ollut alkeistuot-teista, niin että se ei ole antanut edes: talonpoikaistoUe itselleen riittävästi tuotteita. Tehkäväksemipe jää maatalouden kohottaminen paljon korlceammalle tuotannolliselle tasolle. . Toimenpiteitä maatalouden paran-tainisekä ei ole puuttunut. Agronor : smiapna ja : eläinlääkintätoimintaa on Tuosi vuodata lisätty ja edelleen liaätSäa. Valtion maatalousmenot VV. 22—^23 tekivät noin ioO,ObÖ> ^icst %WiJW^ rpl. Suonkuivaus- y.m. •'S^^ jo sar dottain. Karjatalouteen pyrkimistä u j a • anonivuoroviljelykseen siirtymistä ,ön todettavissa. Tämä tietysti ^^^^koskeii vain osaa tälonpoikaistosta. ;>'t*^.Bahvaan perusjoukko on vielä jää- - ,,i4,>r' » y * ..maataloudessaan sodanedellisel- V '^^^'»^ t\ Maataloudellinen .edistys meillä - ' |cutten1dn on vaikeaa ja talonpoi-leaisto etsii vnsia mahdollisuuksia • Ikeliittämällä kotiteollisuutta, siirty- ' naUä' uudisasutuksille j.n.e.^^ Väes- . , iotilasto saxnoin ösottaa, että rahvaamme ^maataloudellinen asema ei /^le tyydyttävä,^^; kuolevai- '8un8<esim.y parhaimmin kehittynein-, eiaatalouskihlakunnissä i;on iiv^) rattain sanril ' ---'^^f^ -yMB-. Toimenpiteemme . i^äfitalouden tnottavaisuodeksi eivät ole riittävääv ' itdosta, vielä antaneet. Eihän ole yhtään kunnollista meijeriä. T|lian puoleen ;^on luinnit^tt^vlj^lVa-^ Otavaa buotniotaT vähävaraisia ^iiälon- ; ja- ,, Joilleen. TJudisasutustoimintä kulkee kah- "ta linjaa: Muurmannin rautatien Vanalla on asettunut noin 500—600 «ludisasukasperhettä- ja maa-asiain ; ^ ikomisariaatin tukemaa linjaa pitkin . o (: ? fahvaan paikalli siirtotarpeita sil- ^ mälläpitäeQ on uusille paikoin siir- ' tynyi; noin 200 ^uudisasukasta, joille; .^{palstat on erotettu. Eiln väesto- ' lisäyksemme vuosittain tekee ~ 4—5 • (tuhatta, on. tarpeellista uudtsasutus- : ' itoimintaa ^hä vkehitt4ä. Kuluneena taloosvubhna nie käytimme varoja uad{8a3utu3;l)oimintaan 30,000 yrpl.- iia Muurmannin raqtatiehen 500,000 ' Kalastajain , taloudellinen' asema, ,) ^ten'.tunnettua,. huonon kalansaa^ >]iin vuoksi tuntuvasti huononi, mut-: • ta, nyt ovat asiat alkaneet muuttua ^=paremmiksi.;> V a r s i n o l i s i V (mahdollisimman: ;pian: saada järjes-jtykseen kalastajain osuusliito iminta, joka ei ole päässyt 'vauhtiin :v senvuoksi, ettu Muurmannin lääni tahtoisi liiton keskuksen Muunnanr liiin. MeiUe oliai edullisempi, että v se tulisi- Sorokkaan.^ Tämä osousliit^ uto tulee esittämään suurta osaa ka-^ :^iastustalou(]efV kohottamisessa Ear- Jalassa ja muurmannilla. \ Teollisuuden tila Teollistafemme kehittyy normaa- :lisesti .niiden (suunnitelmien ';|)^ la,; joita '^tiv laadittu. : Metsätrustim-me Karei'«5in asema esim. tällä: hefc-ikellä «n räysin luja. Trustin asema v^aantui tuntuvasti senkin perusteella, , efcia Neuvosto-Venäjän ,ta-lousneuvo3t<} vapautti trustin Se-verolesilta perityistä tappioista. Ka-arellesin liikepäaoma tekee 12—-13 anilj; rpL Tuotanto-ohjelma käsittää 19 milj. rpl. (Ensivuonna rakennetaan sahoja 2 lisää, nim, Kemiin ja Kontupohjaan. lAunukseen: aiotaan rakentaa kartpri-lötebdas y.m. Puutavaran viennin suuruu;> alkaneena talousvuohna ön lasketti: 9 milj. ruplaksi. ; : r •Karelles onkin Neuvostoliitoh' puu-tavar; itrusteista Sevörolesin jälkeen n ''mk m 8u\v'.n'. Vnoriteollisuus on Etelä-Karjalassa '^fielleesi kehittynyt, mutta poh-joifeKaa Mtä on kdhdannut kriisi. Valtion kirjapainoliike on liikäpää-omia -saatuaan sitä kohdanneen krii- ; sikauden sivuuttanut Onegan tehtaalla on edessään nykyistä parempia nahdoUisuuksia. • Rafcö-mustoiminta Kontupohjan snurtyöiTjaalla edistyy. Keväällä näyf:>.:v"t asiat siellä olevan epätyydyttävällä kannalla, mutta nyt on asema parantunut, ja voima-asema voidaan panna kä3mtiin ensikesän ». Paperitehtaan rakentaminen jof V m:iärin viivästyy senvuoksi, et+ä Iiipia koneiden ulkomailta tuonti'- »iiile saatu riittävästi. M:t'i selluloosatehtaan rakentamiseen tiilea, ei siinä luoteisen alueen k.«'-=t<ia ole yhteistä.. ennakkosuunni-t^^^ j-a. ioka olisi välttämätön. Nähtävästi : aiotaan Syvärille, samoin ' Suäsäaa 'xakentaa selluloosatehtaat. jolloin on mahdollista, että kaikille ei riitä raaka-aineita. ' Mitä tulee ei-karjalaisiin teollisuuslaitoksiin, on huomautettava," että Luoteinen metsätrusti kehittää toimintaansa normaalisesti, .lisäten sahojensa lukumäärää. Soutjärven kivilouhimoUa tapahtuu samoin edistystä, mikä ilmenee Yöiden koneellisr tuttamiscssa y.m:- Rautatien metsä-liike Shelles-kehitti viime vuonna toimintaansa 15 raamia, joista 4 väliaikaista,.; ' Metsätöiden kalka Viime vuoden hakkuusuunnitelma teki. 475,000 k;s., josta määrästä toteutettiin noin 90 pros." Alkaneen talousvuoden suunnitelma tekee 550,000 les. Tämän suunnitelmau toteuttaminen vaatii sitkeitä ponnistuksia. -Työvoiman puute ja trus-tienvälinen kilpailu aiheutti, hakkuur kustannusten' kohoamista; - Tähän ovat syyssä myös vanhentuneet työ-! välineet, konetyön puute y.m. - Ulkopuolelta . Karjalan' tuotettiin työvoimaa noin, 10—;-12 . tuhatta miestä. Uitoissa näistä työskenteli noin 5,000. Työvoiman puutetta t u lee edelleenkin siinä määrin: jatkumaan, että monin paikoin jää met* siä -hyväksikäyttämättä. - Teollis •Hetken tärkein tehtävä on suunnitelman laatiminen teollisuutemme kehittämiseksi^ sillä Karjalan teollisuuden' kehitys - on; suuresta^merki-; tyksestä-kbko Neuvostoliiton'teollisuuden kehittymiselle. . 'Metsäteo suunnitellaan Kontupohjaan rakennettavaksi 4—^6 raaminen saha, ^cr min sahojen raamilukua lisättäväksi 20 :een; j.n-e. Vienti aiotaan kohottaa 200,000 standarttiin. I Kontupohjan paperiteollisuuden vuosisuunnitelmaksi - lasketaan 25;- 000^ tonnia, y Selluloosatehtaita aiotaan perustaa myös .Kemiin ja- So< rokkaan., Vuoriteollisuutta ehdottomasti laajennetaan^ Jo nyt työskentelee . Karjalan vuoriteollisuudessa 1,600—2,000 työläistä, vaikka kolmisen .vuotta sitten ei koko vuori* teollisuutta ollut olemassa juuri, nimeksikään^ Metalliteollisuuden ^kehittämis-' mahdollisuuksia ei- sanottavasti ole. Jos: i rajaseudulle menisi rautatie, voitaisi ajatella Tulemajärven ' rau-tasulattimon käyntiinpanöa. Vesivoimien käyttäminen On olemassa suunnitelmia; Nad-yoitsin sekä Kout^->ja; Kemijokien putousten'^käyttämisestä, joista saadaan suunnattomat määrät halpaa voimaa. , , < 'Teollisuutemme :kehittämissuunni-; telmien - toteuttaminenedellyttää noin 4 tai 4 ja puoli milj.,rpl. kiinnittämistä 'vuosittain .teollisuuden laajentamiseen. Jokainen suuri -voi-" ma-asema tulee maksamaan noin 20—30 milj. rpl. Paitsi rahavaikeuksia, tulee työvoimastakin olemaan puutetta. Itseasiassa Karjalan teollisuuden kehittäminen merkitsee Karjalan proletariaatin luomista ja uudisasutuksen kehittämistä, sillä - työvoima on : tuotava etupäässä , muualta.' Kauppa Yksi tärkeä haara sosialismin ra- •kentamisessa, osuustoiminta,; on edistynyt tai ainakin tullut terveem-mäksi, kun on likvidoitu' muutanjia tappiotatuottaneita osuusliikkeitä. Yleensä kehittyy kauppa säännöllisesti. Osuustoiminnalliset' ja valtion kauppaliikkeet kehittävät yhä liikevaihtoaan. Kareltorgin liikevaihto on 2 miljoonasta kohonnut 5 miljoonaan rpl.,. .Karjalan—Äänisen osuusliiton liikevaihto 1,800 tuhaur i^sta 3 milj. 800 tuhanteen. Yksir tyiskauppa suhteellisesti jää jälelle osuus- ja valtion kaupasta, vaikka sekin yhä kehittyy. Tavaroilla eivät kaupalliset järjestömme kyenneet riittävästi markkinoita varustaa. Viljaa ne kuitenkin hankkivat tarvittavan määrän. Hinnat meillä: ovat halvemmat kuin muissa- lääneissä, josta johtuu, että hintojen aleneminen on hidasta. \ Päätöslauselma, minkä NKP:n aluekomitean täys'is-tunto edellä olevan selostuksen johdosta hyväksyi, on seuraava: 1. Täysistunto hyväksyy alustajan esittämät suuntaviivat Karjalan teollisuuden kehittämissuunnitelmista, jotka koskevat vientitavaran valmistusta. Karellesin mahdollisim-^ man täydellistä kehittämistä, paperi-ja selluloosateollisuutta ja muita puunjalostusteollisuuden. ' muotoja, vuoriteollisuutta ja Karjaain rikkaiden vesivoimien .mahdollisimman pikaista käyttämistä sekä tierakennustöiden kehittämistä. 2. Ottaen huomioon,. että ylempänä mainittu teollisuuden kehittämisen kenraalisunnnitelma merkitsee . tavattoman suurta, edistysaskelta Karjalaille ja samalla on suuresi ta merkityksestä koko Neuvostoliitolle, täys'istnnto velvottaa aluekomitean puhemiehistön kääntymään NKP:n > , keskuskomitean.- luoteisen toimikunnan = puoleen pyynnöllä, että tämä myötävaikuttaisi' suunnitelman läpiajamiseksi ja vahvistamiseksi keskuksessa. 3. .Täys*istunto toteaa, että Karjalan . budjettioikeuksien säilyminen takaa lujan rahataloudellisen aseman tämän -suunnitelman toteuttamiselle ja on sen . lisäisi \ takeena Karjalan kulttuuritarpeiden tyydyttämiselle. Täys'istuntö pitää välttämättömänä hudjettioikeukden jat-' kamista vähintään ^vuodeksi, jota varten luoteista toimikuntaa on pyydettävä tukemaan aluekomitean tätä koskevaa, anomusta NKP:n keskuskomiteassa. 4. Teollisuuden kehitys, joka samalla tekee Karjalan proletariaatin kasvun mahdolliseksi," vaati uusien työvoimien tuonnin Järjestämistä ulkopuolelta Karjalaa, jonka :VUoksi n.s. Karjalan—Muurmannin alueiden uudisasnttaminen on sovitettava - Karjalan teollisuuden kehittämisen i yleiseen suunnitelmaan. 5; T^män suunnitelman : toteuttaminen-. edellyttääi, että kaikki toimenpiteet suoritetaan . Karjalan suunnitteluelimien yhtenäisen johdon alaisina; joiden', on laatimansa suunnitelmat : sovellutettava luoteisen alueen j a keskuksen kiunnittelu-elimien > 'suunnitelmiin. Karjälan-r:- Muurmaitnin : uudisasutussuunnitel-mista on myös sovittava vastaavissa Karjalan tasavallan elimissä ja toteutettava- niitä näiden johdolla. - 6. Ottaen huomioon maatalouden •kehityksen - vaikeudet ja hitauden Karjalan' maataloudellisilla . seuduilla,;' täysistunto v Velvottaa kansan-komisarien neuvoston puolueryhmän tutkimaan tarkoin / syyt ' tähän ja laatimaan suunnitelman näiden seutujen . mahdollisimman nopeaa siirtymistä' varten tuottavampaan- kar-eduUisempaan markkinoille: toimittamiseen r sekä toteuttamaan: tämän suunnitelman; :^ Ottaen- tämän ohella huomioon talonpoikain keskuudessa niin yllämainituissa' kuin muissakin paikoin > Karjalaa ilmenevän - halun siirtyä f uudisasutuksillevv—"velvote-taan .suunnitteluelimet /ryhtymään tarmokkaisiin toimiin varojen hankkimiseksi uudisaj^utustoiminnan edistämiseksi. >7. Karjalan teollisuuden kehittämissuunnitelmissa on koko laajuudessaan huomioitava myöskin kalastuksen Vienan-, . ja • Jäämeren rannikoilla ja metsästyksen kehittäminen pohjoisessa. ^ 8. PaikallisteoUisuuden kehittämissuunnitelmissa on huomioitava kysymykset työvoiman - tuottavam- Postiosote: Suomi, HelsinkL SaJtoosote; TyopankkL Omat varat 5^00,000 mk. Hoitovarat 85,000,000 mk. , BSAKSAA KORKOA-. , Säasfötilillä 7 % Juoksevalla tOillä 6 % Helsingin Työväen Säästöpankki on yleishyodyDineu'rahalaitos. Se on nuoresta ijästään huolimatta maan: kehityskykyisin j a kooltaan neljäs järjes^ksessä maan ikaikista säästöpankeista. Se on ... työväestön omistama ja hallitsema j a sen varat sijoitetaan^ luotettavasti ja -varovaisesti, riittävää vakuutta vastaan työväenluokkaa"- hyödyttäviih tarkotxiksiin. Mitään luottotappioita ei säästöpankki koskaan ole kärsinyt. - - " . Säästöpankki On aina nauttinut surtolaistenkm luottamusta ja sen hallussa' oimytkin nniljooniin nousevat, summatnäiden talletuksia. Talletuksia voi sille lähettää paraiten postitse sisäänldrjor tetussa kirjeessä ja mieluimmin pankkishekin muodossa, tahi yleisi ten räharivälitysliikkeiden välityksellä. Rahat saatuaan lähettää säästöpaiikki «iistä tallettajalle kuitin sekä vuosittain tiliotteen. Säästöpankki lähettää pyynnöstä kertomuksen toiminnastaan vuonna 1925 jokaiselle sitä haluavalle. » masta käyttämisestä, metsäteollisuuden suuremmasta , koneellistuttami-sesta ja uittoväylien ehdottomasta -parantamisesta. 9. Varsinkin niillä seuduin, missä .metsätyöt , enimmin ..kehittyvät, on suonkuivaus^ ••. ga heinän-viljelys saatava kehittjrmään. rinnan teollir suuden ja talouden yleisen kehittymisen 'kj^nssa,, . 10. Tavaran jakoverkon (kauppojen) on yleensä J a etenkin met- -sänhakkuupiireissä: kehityttävä i rinnan-, väestön ostojgrvyn kasvamisen 'kanssa. 11. Suunnitelmissa, on täysin riit-täväss^ v määrässä huomioitava ; rar kennusteollisuuden*' kehittäminen rinnan Karjalana ttaloudeh ja • teoi-lisuuden yleisen kehityksen kanssa, hyväksikäyttäen kaikki -mahdollisuudet,; hylkäämättä ^fcdies- yksityisalot-teisuutta. H A Y M A R K E T I N ; M U I S T O J U H L AA . V I E T E T Ä Ä N .. ^ Chicago., — International Labor Defönse järjestää'vuotuisen muistojuhlan Haymarketin marttyyreille, jotka joutuivat'; - laillisen 'murhan kohteiksi 39 vuotta sitten. .Tänä -vuonna^: .arvellaan> juhlan ,tulevan huomattavammaksi: kuin:.^koskaan ennen., Juhla^ vietetään t. k. 11 p:nä Tumer-haalilla. Haymarketin' .pommiräjähdyksen johdosta, jonka aiheuttaja ei: -vieläkään ole tiedossa; -hirtettin kapita- Dr. F. C. Fraser HAMMASUUUCÄRI - Johnson Block . Vastapäätä Cochranen; rauta-kanppaa Phohe 157 - ' SUDBURY. ONTARIO HUOM.! Suomalainen kbnttori- • tyttö.' • • s.-. Osastojen Ja ^jesto-jen osoteiimotukset janhoitoon ja maataloustuotteiden., ligtisen oikeuslaitoksen toimesta neljä' anarkistia, 'jofka olitrat taistelleet uraauurtavasti 8-tuntisen: työpäivän puolesta. : Heidän nimensä olivat August: Spies, Albert Parson, Adoiph Fischer ja George Engel. Louis Ling joko .'teki;- itsemurhan sellissään, tai tapettiin hänet salai-^ sesti; Michael Sfchwap,: Oscar .W. Neebe • ja Samuel- Fielden-" tuomittiin vankeuteen. * Telptettujen haudalla bn kivi, jossa on seuraava kirjotus: '.'Se päivä tulee vielä, jolloin meidän äänettömyytemme on paljon voimakkaampi kuin. ne äänet, jotka te tukehutat-te tänään." Tätä kirjotusta on koetettu poistaa hautakivestä, mutte ei ole onnistuttu: James P. Cannon puhuu' tilaisuudessa. Uusia suomalaisia levyjä saapunut 75c Larsen ja Tolonen 3027P Rakkauden kaihovalssi Suomen < Polkka. Jean Thesloff, .haritooni 3028,F Vanha - Mustalainen. . Mustalaisen Surulaulu.,. O. Pyykkönen; : tenori : 3026 F Viaporin Valssi.' 3Ö29 F Illalla kävelin Heikki Hautela 3030 F Syystunnelma, valssi Hämärä polkka Ampliphonic Gramofooneja $95.00—$115.00 Uusia -"Bninswick'^,Gramofooneja $/55—$235 _ Tilauksista alle $5.00 on maksettava . lähetyskulut. BarkersHuäcStore ' Phone 1694 6» bURHAM ST., SUDBURY, ONT. SE NAULA VETI ;^ Ikäneito ' (raastuvanoikeudessa): Se en ollut minä, herra tuomari. Tuomari: Mutta te vastaatte kuitenkin täydelleen 'todistajien kuvausta : nuorekas, sulavaliikkeinen, hieno ja-kaunis. ^ Ikäneito: No niin, täsrtynee tunnustaa sitten:. . .kyllä se olin mf-nä. UUSI TIETOKIRJA TYÖLÄISTEN TIETOKIRJASTON SARJAAN O N NYT I L M E S T Y N Y T 6:s TEOS K A R L M A R X IN SAKSAN KDfflODSTAISTELDT 1848 (Revolution and Counter-Revol. or Gprmany in 1848) Tämä teos, Marxin artikkelisarja, joka ilmestyi kokoelmaksi koottuna ensikerran englanninkielisenä 1896, ilmestyy nyt vasta suomenkielisessä asussa. SAKSAN KUMOUSTAISTELUT 1848 muodostaa täydentävän osai^ Napoleon III :nnen Vallankaappaukselle (mikä Työläisen Tietokirjaston sarjassa on jo aikaisemmin. ilmestynyt), käsitellen saman historiallisen kauden oloja Saksassa ja Itävallassa, •ennemmin ilmestyneen kirjan koskiessa Ranskan kumousteisteluja. SAKSAN KUMOUSTAISTELUT 1848 on Mrja,, missä Marxin nero esiintyy tärkeän historiallisen vaiheen tapahtumain syitten erittelijänä ja viiltävänä poliittisten tekojen arvostelijana. Jos haluat tietää miten Marx arvosteli aikansa "demokratian sankareita", hanki tämä teos heti.' Luettuasi sitä havaitset, että tuo arvostelu sopii .kuin nyrkki' silmään nyksrpäiviekin "demokratian" korulausesanka-reihin.' Aseta herrojen Camphausenin ja Hansemannin tilalle sanokaamme vaikka Noske ja Scheidemann — ja kuva on valmis. Jos jotakin eroa on, ei se varmastikaan ole viimeksimainittujen herrojen eduksi. Nykyaikaiset "demokraatit'? rakastavat- puhua vielä — ainakin joskus — Marxista ja marxilaisuudesta, liue, mitä Marx sanoo sellaisten herrojen politii- 'kasta.'"'""'. ••••• :V ''-y • .< Opi marxilaisuutta historian analyysin -alalla 1 Taistelevana työläisenä tarvitset sitä Välttämättä. ' i HANKI HETI S A K S A N K U M O U S T A I S T E L U T 1848. Hinta koviin kansiin sidottuna 75 senttiä. .':':Kirjaa on^'saata'(rana.' VAPAUDEN KIRJAKAUPASTA BOX 69. ja kaikilU liikkeemme r-MUralehilta. SUDbURY, ONT; I Canadan Kommniust<^otaeen < .sihteerin osote.' - " Kommunistipuolueelle, lähetettävä Idrievaihto on osotettava allaoleval^ lä osotteella: , Mr. J ; MacDonald, Koom. 304, 95 King St, E . , - T o ronto 2, Ontario. Bowie*n S. S. o:tön kokoukset pidetään l:nen ja 3 :mas sunnuntai kuussa. Kirjevaihto-osote on:Bo- • vrie, via Solsqua, B. C. Beaver Laken s. osaston kokoukset joka kuun ensi sunnuntai kello 1 päivällä osaston talolla. Osaston osote: Box 87, Worthington, Ont. Voimisteluseura Jehun osote on sama. V Canadan Suomalaisen Järjestön, laillistetun, sihteerin osote on: A. T. HUI, 957 Broadview Ave., Toronto, Ont. Canadan Saomaltiisten . Työläisten Urheilaltitto; Liittotoimikunnan kotipaikka on Sudbury, Ont, L i i ton sihteeri on Hannes Sula, os. Box 69, Sudbury, Ont. Canadan . Kommnnistipnolueen piiri n:o 5:nnen (K.-b:n) toimeenpanevan piirikomitean ja. kp:n ;Sad-bnryn kaupnnkijärjestön osotteet ovat: Box 754, Sudbury, Ont.TT-Kommunistipuolueen Sndburyn; järjestön sihteerirahastonhoitaja, S. G. Neil, on tavattavissa V a - • pauden toimituksessa, Liberty-rakennuksessa, Lorne-kadulla. Cobaltin s.s. osaston osote on: Box 810 Cobalt, Ont. K. P. S. J. Cötean Hillin osaston • työkokoukset pidetään jokaisen kuukauden ensimäinen ja> kolmas sunnuntai kello 2 päiväl ä. K|rje-vaihto- osote. on: J. E . K o ^ , Dinsmore, P. O., Sask., Canada. S. J. Creighton osastoa kokous on - joka kuukauden 4 :jäs sunnuntai kello 2 j.pp. P. O. BoX: 92. Colemanin s.s. osaston: kokoukset pidetään joka toinen ja viimeinen sunnuntai klo 1 i.p. Kirjeenvaih-to- osote: 6. S. Osasto, Box 31, Coleman, Alta. Connaaght Kommunistipuolueen o-saston kokous pidetään joka kuu- ' kauden ensimäinen sunnuntai, alkaen kello puoli 10 aamupäivällä. .Kaikki osastolle aiotut kirjeet on lähetettävä osotteella: Connaught Station,'!Box "35, Ont.,-Canada. Unio-osaston kokous pidetään joka kuukauden ensimäinen sunnuntai alkaen kello ' 1 iltapäivällä. Kaik- , ki unio-osastoUe aiotut kirjeet on. - lähetettävä'- osotteella:: Conrfaught' Station, Box 35, Ont; Canada. Fort WiIIiamin kommunlstipaolneen . osaston kokoukset joka' kuukau- ^ den kolmas sunnuntain ja johtokunnan kokoukset työkokoifksien edellisinä tiistaina. Suomalaisen järjestön ' Finlandin : osaston kokoukset pidetään kerran- vuodessa. : Osote on: S.. osaS-toj Finland,, via Barvvick, Ont. Fort Frances Kommunistipuolueen , suomalaisen kielijärjestön osaston ; kirjeenvaihtajan osote on:^Henry Mäki, Box 681, Fort Frances, Ont., Canada. INTOLAN S.S. osaston työkokoukset pidetään joka kuun ensimäinen sun nuntai, klo 2 j.p.p. Osote S.S. O-sasto, Intola. Ont. Kirkland Laken S. osaston osote on Box 240, Kirkland Lake, Ont. Canadan Suomalaisen järjestön La- : ke Cotean osaston no. 41 kokoukset pidetään osaston haalilla joka kuun toinen sunnuntai kello 1 päivällä. Postiosote on: Box 15, Dunblane, Sask. Ladysmithin suomalaisen osaston kokoukset pidetään joka kuun : neljäs sunnuntai; alkarm kello 7 illalla: .— Kirjevaihto-osote on: Box 153, Ladysmith, B. C. Long Laken K.P.S. osaston kirjeenvaihtajan osote on: Wm. Martti- ^ nen. Box 237 Copper Cliff, Ont. Kokoukset on jokainen ensimäi-nen sunnuntai kuussa klo 2 i.p. Larder Lake C. K. P. Suomal^sea osaston osote on: Box 20, Larder Lake, Ont Lm^ter Workers Industrial Union «f ^Canadan Itiiaea piirL Kirie-vaihto- osote on: Alf. Hantamäiri i^l f-^°f?, S*-' P*»'* Arth^SoS: Bahalahe^kset on tehtävä vllä olevalla osotteella. LBvaelda S. S.' 0:toa kirjeenvaih. tajan osote om S. S. Osasto, Le vaek Mine, Ont. Box 72. K. P- Si. J- Nanunolän osaston osote on Box 29, Shaunavan, Sask. S. J.NoIaInn-, osaston kokoukset on jokaisen .-kuukauden 2men sunnuntai kello 2 j . pp. Kirjevaihto-osote: Frank Nurmi, Nolalu, P. A. D.,, Ont . , Nipiflon osaston työkokoukset pi. detään joka kuun- 2 ja 4 sunnuntai .ja, kirjeenvaihto-osote. on: S.s.^b. sasto. Box .11, Nipigon, Ont K. P. S . J . North Branckin osastoa osote - on: Sanna Kannasto, Box ,430 Port Arthur, Ont C. S.^ J . Pottsvillen ^ osasto No. 14. .Porcupine, Ont. • Port Arthurin osaston kokoukset o- • vat Joka ;toinen-^sunnuntai kello : 8 illalla, omalla /talolla 316 Bay ; St., : 'sekä naisjaoston kokoukset joka toinein torstai- KSrjeenvaih-to- osote: 316 Bay St., Port Arthur; Ont. Piiri kauden T. P. Komitean t>ihtee- : tpn •• -osote on:V-191 Secord St, Port Arthur," Ont- Rose Groven suom. järjestön osaston kokoukset ^idötään: j^ka kuukauden toinen 'sunnuntai klo 2 : j.pp. " Kirjeenvaihto-osote: Dan Hela, Rose Grove P. O., Ont Sanlt Ste, Marien S. J . o. n :o 5 työ- : kokoul^et:^i>idetään joka: toinen sunnuntai ja . ohjelmakölcoukset toisina, alkaen kello 8' i.p. Osote: 126 Thompson St, Sault Ste. Marie, Ont.- Soint^ilan osasto, , osote: Sointula, B. C. Ty.ökokonkset kuukauden 1 ja 3 sunnuntai kello lii Ohjel-makokoukset samo»ita päivinä kello 3 i.p. South Porcnpinen K. P. S. osastoa työkokoukset pidetään joka kuukauden kolmantena sunnuntaina, kello 2 iltapäivällä. Osote: Boi 528. Timminsin C. T. P^ Suom. osaston kokoukset pidetään joka toinen : sunnuntai.; Osaston kirjevaihto-osote: S. Osasto, Box 1090, Tim-mins, Ont. Paikkakunnalla on edistymässä järjestäytyminen kaivanto- la metsätyöläisten järjes- •töör K. S. J:n • Toronton Osaston työkokoukset pidetään Toronton Suomalaisen Seuran huoneustolla, 957 Broadview Ave., jokaisen kuukauden ensimäinen ja kolmas sunnuntai-ilta, alkaen kello 8.00. Ohjelma- ja keskustelukokoukset pidetään Jokaisen kuukauden toinen ja neljäs sunnuntai-ilta, alkaen kello 8.00. Osote: K. S. Osasto, 957, Broadvievr Ave. C. K. P.Webster8 Cornerin ossalon kokous pidetään jokaisena ensi-mäisenä sunnuntaina kuussa, joka kolmas sunnuntai kuussa pidetään suom. järjestön paikallisen osaston kokous. Kummatkin Icoko-ukset alkavat;: täsmälleen kello 7.30 illalla.- Kirjeenvaihto-osote: O. Szilmi, Websters Corners, B.C. K. P. S. J. Wanupin osaston kuu-kausikokoukset pidetään ]oka kuukauden 3 :mas sunnuntai klo 2 j.pp. Postiosote.: Quartz, Ont Vancouverita The Finnish Societyn kokoukset pidetään joka toinen keskiviikko 7.S^0 j.pp., 2605 Pen-der St, E . , Vancouver, B. C. Amerikan Workerspuolaoen Suoma-laisen Toimiston, Suomalaisten Työväenyhdistysten Keskuksen ja Näyttämöliiton osotteet ovat: Finnish Federation, 1113 W. Washington St.,; Chicago, III-— Kaikki kirjeenvaiht9 ja rahalähe-tykset on tehtävä yllämainitulla osotteella. - Jack Seppälän Sauna Avoinna 4 kertaa viikossa: Tiistaina, keskiviikkona, perjantaina ja lauantaina kello 1 j.p.p. kello 12;ta yoUa. Sproee St. Puhelin 1107 Sodbary, Ont. LäheUä Vapauden konttori m mnm WORKS Box 1028 VALMISTAA K. V. NURMI, omistaja - Sudbury, Ont. — ^ Phone 946 PARHAAT JUOMAT SUDBURYN PIIRISSÄ. ^-^ N. L. BISSONETTE E. G. DIKSON NortUand Motor Sales 18 PINE STREET SOUTH TIMMINS, ONTARIO '.''::."'..';/.'.:':..;...::''"Me:-iOlemme:>akeatteja: Willys-Kmght, Overlaird ja Dodgre Autoille ja Kuorma-Autoille - , Suosituksia saatte Alex Koskelalta P. O. Box 99 ' ' ' TELEPHONE 400 LO.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, November 10, 1926 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1926-11-10 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus261110 |
Description
Title | 1926-11-10-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
KesMviikkona, marraslc 10 pmä—Wed„ Nov. XO Na> 131 ~ im
NenYostotorjalaDtalondellisesta asemesta
tOV.CYUJNGIN SELOSTUKSESTA,NKPsn ALUEKOMITEAN TÄYSI-ISTUNNOSSA ' •
Maatalot»
f -
mk
Knlayan vuoden sato oli viime-vaotuta'
paxeiop kevätviljat antoi-
-vat keskinkertaisen,: peruna hyvän
sädön^ Viljaa ön muualta tuotava
3,300,000 pnutaa. Maataloudessa on
ylitetty fiodanedelllnen taso- Hevor
: tosin vielä 'on vähemmän kuin
ennen sotaa, mutta niitä jatkuvasti
iiankitaan - lisää 'eini>äässä Suomesta,
r Saavutetulle tasolle emme kuiten-
' a:adn saata pysähtyä, sillä maataloutemme
«n tähänastl ollut alkeistuot-teista,
niin että se ei ole antanut
edes: talonpoikaistoUe itselleen riittävästi
tuotteita. Tehkäväksemipe
jää maatalouden kohottaminen paljon
korlceammalle tuotannolliselle
tasolle.
. Toimenpiteitä maatalouden paran-tainisekä
ei ole puuttunut. Agronor
: smiapna ja : eläinlääkintätoimintaa on
Tuosi vuodata lisätty ja edelleen
liaätSäa. Valtion maatalousmenot
VV. 22—^23 tekivät noin ioO,ObÖ>
^icst %WiJW^ rpl. Suonkuivaus- y.m.
•'S^^ jo sar
dottain. Karjatalouteen pyrkimistä
u j a • anonivuoroviljelykseen siirtymistä
,ön todettavissa. Tämä tietysti
^^^^koskeii vain osaa tälonpoikaistosta.
;>'t*^.Bahvaan perusjoukko on vielä jää-
- ,,i4,>r' » y * ..maataloudessaan sodanedellisel-
V '^^^'»^ t\ Maataloudellinen .edistys meillä
- ' |cutten1dn on vaikeaa ja talonpoi-leaisto
etsii vnsia mahdollisuuksia
• Ikeliittämällä kotiteollisuutta, siirty-
' naUä' uudisasutuksille j.n.e.^^ Väes-
. , iotilasto saxnoin ösottaa, että rahvaamme
^maataloudellinen asema ei
/^le tyydyttävä,^^; kuolevai-
'8un8 |
Tags
Comments
Post a Comment for 1926-11-10-02