Vapaus, November 10, 1926

              KesMviikkona, marraslc 10 pmä—Wed„ Nov. XO Na> 131 ~ im
NenYostotorjalaDtalondellisesta asemesta
tOV.CYUJNGIN SELOSTUKSESTA,NKPsn ALUEKOMITEAN TÄYSI-ISTUNNOSSA ' •
Maatalot»
f -
mk
Knlayan vuoden sato oli viime-vaotuta'
paxeiop kevätviljat antoi-
-vat keskinkertaisen,: peruna hyvän
sädön^ Viljaa ön muualta tuotava
3,300,000 pnutaa. Maataloudessa on
ylitetty fiodanedelllnen taso- Hevor
: tosin vielä 'on vähemmän kuin
ennen sotaa, mutta niitä jatkuvasti
iiankitaan - lisää 'eini>äässä Suomesta,
r Saavutetulle tasolle emme kuiten-
' a:adn saata pysähtyä, sillä maatalou­temme
«n tähänastl ollut alkeistuot-teista,
niin että se ei ole antanut
edes: talonpoikaistoUe itselleen riit­tävästi
tuotteita. Tehkäväksemipe
jää maatalouden kohottaminen pal­jon
korlceammalle tuotannolliselle
tasolle.
. Toimenpiteitä maatalouden paran-tainisekä
ei ole puuttunut. Agronor
: smiapna ja : eläinlääkintätoimintaa on
Tuosi vuodata lisätty ja edelleen
liaätSäa. Valtion maatalousmenot
VV. 22—^23 tekivät noin ioO,ObÖ>
^icst %WiJW^ rpl. Suonkuivaus- y.m.
•'S^^ jo sar
dottain. Karjatalouteen pyrkimistä
u j a • anonivuoroviljelykseen siirtymis­tä
,ön todettavissa. Tämä tietysti
^^^^koskeii vain osaa tälonpoikaistosta.
;>'t*^.Bahvaan perusjoukko on vielä jää-
- ,,i4,>r' » y * ..maataloudessaan sodanedellisel-
V '^^^'»^ t\ Maataloudellinen .edistys meillä
- ' |cutten1dn on vaikeaa ja talonpoi-leaisto
etsii vnsia mahdollisuuksia
• Ikeliittämällä kotiteollisuutta, siirty-
' naUä' uudisasutuksille j.n.e.^^ Väes-
. , iotilasto saxnoin ösottaa, että rah­vaamme
^maataloudellinen asema ei
/^le tyydyttävä,^^; kuolevai-
'8un8<esim.y parhaimmin kehittynein-,
eiaatalouskihlakunnissä i;on iiv^)
rattain sanril ' ---'^^f^ -yMB-.
Toimenpiteemme . i^äfitalouden
tnottavaisuodeksi eivät ole riittävääv
' itdosta, vielä antaneet. Eihän ole
yhtään kunnollista meijeriä.
T|lian puoleen ;^on luinnit^tt^vlj^lVa-^
Otavaa buotniotaT vähävaraisia ^iiälon-
; ja-
,, Joilleen.
TJudisasutustoimintä kulkee kah-
"ta linjaa: Muurmannin rautatien
Vanalla on asettunut noin 500—600
«ludisasukasperhettä- ja maa-asiain
; ^ ikomisariaatin tukemaa linjaa pitkin
. o (: ? fahvaan paikalli siirtotarpeita sil-
^ mälläpitäeQ on uusille paikoin siir-
' tynyi; noin 200 ^uudisasukasta, joille;
.^{palstat on erotettu. Eiln väesto-
' lisäyksemme vuosittain tekee ~ 4—5
• (tuhatta, on. tarpeellista uudtsasutus-
: ' itoimintaa ^hä vkehitt4ä. Kuluneena
taloosvubhna nie käytimme varoja
uad{8a3utu3;l)oimintaan 30,000 yrpl.-
iia Muurmannin raqtatiehen 500,000
' Kalastajain , taloudellinen' asema,
,) ^ten'.tunnettua,. huonon kalansaa^
>]iin vuoksi tuntuvasti huononi, mut-:
• ta, nyt ovat asiat alkaneet muuttua
^=paremmiksi.;> V a r s i n o l i s i
V (mahdollisimman: ;pian: saada järjes-jtykseen
kalastajain osuusliito
iminta, joka ei ole päässyt 'vauhtiin
:v senvuoksi, ettu Muurmannin lääni
tahtoisi liiton keskuksen Muunnanr
liiin. MeiUe oliai edullisempi, että
v se tulisi- Sorokkaan.^ Tämä osousliit^
uto tulee esittämään suurta osaa ka-^
:^iastustalou(]efV kohottamisessa Ear-
Jalassa ja muurmannilla.
\ Teollisuuden tila
Teollistafemme kehittyy normaa-
:lisesti .niiden (suunnitelmien ';|)^
la,; joita '^tiv laadittu. : Metsätrustim-me
Karei'«5in asema esim. tällä: hefc-ikellä
«n räysin luja. Trustin asema
v^aantui tuntuvasti senkin perus­teella,
, efcia Neuvosto-Venäjän ,ta-lousneuvo3t<}
vapautti trustin Se-verolesilta
perityistä tappioista. Ka-arellesin
liikepäaoma tekee 12—-13
anilj; rpL Tuotanto-ohjelma käsit­tää
19 milj. rpl.
(Ensivuonna rakennetaan sahoja 2
lisää, nim, Kemiin ja Kontupohjaan.
lAunukseen: aiotaan rakentaa kartpri-lötebdas
y.m. Puutavaran viennin
suuruu;> alkaneena talousvuohna ön
lasketti: 9 milj. ruplaksi. ; : r
•Karelles onkin Neuvostoliitoh' puu-tavar;
itrusteista Sevörolesin jälkeen
n
''mk
m
8u\v'.n'.
Vnoriteollisuus on Etelä-Karjalas­sa
'^fielleesi kehittynyt, mutta poh-joifeKaa
Mtä on kdhdannut kriisi.
Valtion kirjapainoliike on liikäpää-omia
-saatuaan sitä kohdanneen krii-
; sikauden sivuuttanut Onegan teh­taalla
on edessään nykyistä parem­pia
nahdoUisuuksia. •
Rafcö-mustoiminta Kontupohjan
snurtyöiTjaalla edistyy. Keväällä
näyf:>.:v"t asiat siellä olevan epä­tyydyttävällä
kannalla, mutta nyt
on asema parantunut, ja voima-ase­ma
voidaan panna kä3mtiin ensike­sän
». Paperitehtaan rakentaminen
jof V m:iärin viivästyy senvuoksi,
et+ä Iiipia koneiden ulkomailta tuon­ti'-
»iiile saatu riittävästi.
M:t'i selluloosatehtaan rakentami­seen
tiilea, ei siinä luoteisen alueen
k.«'-=t<ia ole yhteistä.. ennakkosuunni-t^^^
j-a. ioka olisi välttämätön. Näh­tävästi
: aiotaan Syvärille, samoin
' Suäsäaa 'xakentaa selluloosatehtaat.
jolloin on mahdollista, että kaikille
ei riitä raaka-aineita. '
Mitä tulee ei-karjalaisiin teolli­suuslaitoksiin,
on huomautettava,"
että Luoteinen metsätrusti kehittää
toimintaansa normaalisesti, .lisäten
sahojensa lukumäärää. Soutjärven
kivilouhimoUa tapahtuu samoin edis­tystä,
mikä ilmenee Yöiden koneellisr
tuttamiscssa y.m:- Rautatien metsä-liike
Shelles-kehitti viime vuonna
toimintaansa 15 raamia, joista 4
väliaikaista,.; '
Metsätöiden kalka
Viime vuoden hakkuusuunnitelma
teki. 475,000 k;s., josta määrästä
toteutettiin noin 90 pros." Alkaneen
talousvuoden suunnitelma tekee
550,000 les. Tämän suunnitelmau
toteuttaminen vaatii sitkeitä ponnis­tuksia.
-Työvoiman puute ja trus-tienvälinen
kilpailu aiheutti, hakkuur
kustannusten' kohoamista; - Tähän
ovat syyssä myös vanhentuneet työ-!
välineet, konetyön puute y.m. -
Ulkopuolelta . Karjalan' tuotettiin
työvoimaa noin, 10—;-12 . tuhatta
miestä. Uitoissa näistä työskenteli
noin 5,000. Työvoiman puutetta t u ­lee
edelleenkin siinä määrin: jatku­maan,
että monin paikoin jää met*
siä -hyväksikäyttämättä.
- Teollis
•Hetken tärkein tehtävä on suun­nitelman
laatiminen teollisuutemme
kehittämiseksi^ sillä Karjalan teol­lisuuden'
kehitys - on; suuresta^merki-;
tyksestä-kbko Neuvostoliiton'teolli­suuden
kehittymiselle.
. 'Metsäteo
suunnitellaan Kontupohjaan raken­nettavaksi
4—^6 raaminen saha, ^cr
min sahojen raamilukua lisättäväksi
20 :een; j.n-e. Vienti aiotaan kohot­taa
200,000 standarttiin.
I Kontupohjan paperiteollisuuden
vuosisuunnitelmaksi - lasketaan 25;-
000^ tonnia, y Selluloosatehtaita aio­taan
perustaa myös .Kemiin ja- So<
rokkaan., Vuoriteollisuutta ehdotto­masti
laajennetaan^ Jo nyt työsken­telee
. Karjalan vuoriteollisuudessa
1,600—2,000 työläistä, vaikka kol­misen
.vuotta sitten ei koko vuori*
teollisuutta ollut olemassa juuri, ni­meksikään^
Metalliteollisuuden ^kehittämis-'
mahdollisuuksia ei- sanottavasti ole.
Jos: i rajaseudulle menisi rautatie,
voitaisi ajatella Tulemajärven ' rau-tasulattimon
käyntiinpanöa.
Vesivoimien käyttäminen
On olemassa suunnitelmia; Nad-yoitsin
sekä Kout^->ja; Kemijokien
putousten'^käyttämisestä, joista saa­daan
suunnattomat määrät halpaa
voimaa. , , <
'Teollisuutemme :kehittämissuunni-;
telmien - toteuttaminenedellyttää
noin 4 tai 4 ja puoli milj.,rpl. kiin­nittämistä
'vuosittain .teollisuuden
laajentamiseen. Jokainen suuri -voi-"
ma-asema tulee maksamaan noin
20—30 milj. rpl. Paitsi rahavaike­uksia,
tulee työvoimastakin olemaan
puutetta.
Itseasiassa Karjalan teollisuuden
kehittäminen merkitsee Karjalan
proletariaatin luomista ja uudisasu­tuksen
kehittämistä, sillä - työvoima
on : tuotava etupäässä , muualta.'
Kauppa
Yksi tärkeä haara sosialismin ra-
•kentamisessa, osuustoiminta,; on
edistynyt tai ainakin tullut terveem-mäksi,
kun on likvidoitu' muutanjia
tappiotatuottaneita osuusliikkeitä.
Yleensä kehittyy kauppa säännölli­sesti.
Osuustoiminnalliset' ja val­tion
kauppaliikkeet kehittävät yhä
liikevaihtoaan. Kareltorgin liike­vaihto
on 2 miljoonasta kohonnut 5
miljoonaan rpl.,. .Karjalan—Äänisen
osuusliiton liikevaihto 1,800 tuhaur
i^sta 3 milj. 800 tuhanteen. Yksir
tyiskauppa suhteellisesti jää jälelle
osuus- ja valtion kaupasta, vaikka
sekin yhä kehittyy.
Tavaroilla eivät kaupalliset jär­jestömme
kyenneet riittävästi mark­kinoita
varustaa. Viljaa ne kuiten­kin
hankkivat tarvittavan määrän.
Hinnat meillä: ovat halvemmat
kuin muissa- lääneissä, josta joh­tuu,
että hintojen aleneminen on
hidasta. \
Päätöslauselma,
minkä NKP:n aluekomitean täys'is-tunto
edellä olevan selostuksen joh­dosta
hyväksyi, on seuraava:
1. Täysistunto hyväksyy alusta­jan
esittämät suuntaviivat Karjalan
teollisuuden kehittämissuunnitelmis­ta,
jotka koskevat vientitavaran val­mistusta.
Karellesin mahdollisim-^
man täydellistä kehittämistä, paperi-ja
selluloosateollisuutta ja muita
puunjalostusteollisuuden. ' muotoja,
vuoriteollisuutta ja Karjaain rikkai­den
vesivoimien .mahdollisimman pi­kaista
käyttämistä sekä tieraken­nustöiden
kehittämistä.
2. Ottaen huomioon,. että ylem­pänä
mainittu teollisuuden kehittä­misen
kenraalisunnnitelma merkit­see
. tavattoman suurta, edistysaskel­ta
Karjalaille ja samalla on suuresi
ta merkityksestä koko Neuvostolii­tolle,
täys'istnnto velvottaa alueko­mitean
puhemiehistön kääntymään
NKP:n > , keskuskomitean.- luoteisen
toimikunnan = puoleen pyynnöllä, et­tä
tämä myötävaikuttaisi' suunnitel­man
läpiajamiseksi ja vahvistami­seksi
keskuksessa.
3. .Täys*istunto toteaa, että Kar­jalan
. budjettioikeuksien säilyminen
takaa lujan rahataloudellisen ase­man
tämän -suunnitelman toteutta­miselle
ja on sen . lisäisi \ takeena
Karjalan kulttuuritarpeiden tyydyt­tämiselle.
Täys'istuntö pitää vält­tämättömänä
hudjettioikeukden jat-'
kamista vähintään ^vuodeksi, jota
varten luoteista toimikuntaa on pyy­dettävä
tukemaan aluekomitean tätä
koskevaa, anomusta NKP:n keskus­komiteassa.
4. Teollisuuden kehitys, joka sa­malla
tekee Karjalan proletariaatin
kasvun mahdolliseksi," vaati uu­sien
työvoimien tuonnin Järjestä­mistä
ulkopuolelta Karjalaa, jonka
:VUoksi n.s. Karjalan—Muurmannin
alueiden uudisasnttaminen on sovi­tettava
- Karjalan teollisuuden kehit­tämisen
i yleiseen suunnitelmaan.
5; T^män suunnitelman : toteut­taminen-.
edellyttääi, että kaikki toi­menpiteet
suoritetaan . Karjalan
suunnitteluelimien yhtenäisen joh­don
alaisina; joiden', on laatimansa
suunnitelmat : sovellutettava luotei­sen
alueen j a keskuksen kiunnittelu-elimien
> 'suunnitelmiin. Karjälan-r:-
Muurmaitnin : uudisasutussuunnitel-mista
on myös sovittava vastaavissa
Karjalan tasavallan elimissä ja to­teutettava-
niitä näiden johdolla. -
6. Ottaen huomioon maatalouden
•kehityksen - vaikeudet ja hitauden
Karjalan' maataloudellisilla . seuduil­la,;'
täysistunto v Velvottaa kansan-komisarien
neuvoston puolueryhmän
tutkimaan tarkoin / syyt ' tähän ja
laatimaan suunnitelman näiden seu­tujen
. mahdollisimman nopeaa siir­tymistä'
varten tuottavampaan- kar-eduUisempaan
markkinoille: toimit­tamiseen
r sekä toteuttamaan: tämän
suunnitelman; :^ Ottaen- tämän ohella
huomioon talonpoikain keskuudessa
niin yllämainituissa' kuin muissakin
paikoin > Karjalaa ilmenevän - halun
siirtyä f uudisasutuksillevv—"velvote-taan
.suunnitteluelimet /ryhtymään
tarmokkaisiin toimiin varojen hank­kimiseksi
uudisaj^utustoiminnan edis­tämiseksi.
>7. Karjalan teollisuuden kehittä­missuunnitelmissa
on koko laajuu­dessaan
huomioitava myöskin kalas­tuksen
Vienan-, . ja • Jäämeren ran­nikoilla
ja metsästyksen kehittämi­nen
pohjoisessa. ^
8. PaikallisteoUisuuden kehittä­missuunnitelmissa
on huomioitava
kysymykset työvoiman - tuottavam-
Postiosote: Suomi, HelsinkL SaJtoosote; TyopankkL
Omat varat 5^00,000 mk. Hoitovarat 85,000,000 mk. ,
BSAKSAA KORKOA-. ,
Säasfötilillä 7 % Juoksevalla tOillä 6 %
Helsingin Työväen Säästöpankki on yleishyodyDineu'rahalaitos.
Se on nuoresta ijästään huolimatta maan: kehityskykyisin j a kool­taan
neljäs järjes^ksessä maan ikaikista säästöpankeista. Se on ...
työväestön omistama ja hallitsema j a sen varat sijoitetaan^ luotet­tavasti
ja -varovaisesti, riittävää vakuutta vastaan työväenluokkaa"-
hyödyttäviih tarkotxiksiin. Mitään luottotappioita ei säästöpankki
koskaan ole kärsinyt. - - " .
Säästöpankki On aina nauttinut surtolaistenkm luottamusta ja
sen hallussa' oimytkin nniljooniin nousevat, summatnäiden talle­tuksia.
Talletuksia voi sille lähettää paraiten postitse sisäänldrjor
tetussa kirjeessä ja mieluimmin pankkishekin muodossa, tahi yleisi
ten räharivälitysliikkeiden välityksellä. Rahat saatuaan lähettää
säästöpaiikki «iistä tallettajalle kuitin sekä vuosittain tiliotteen.
Säästöpankki lähettää pyynnöstä kertomuksen toiminnastaan
vuonna 1925 jokaiselle sitä haluavalle. »
masta käyttämisestä, metsäteollisuu­den
suuremmasta , koneellistuttami-sesta
ja uittoväylien ehdottomasta
-parantamisesta.
9. Varsinkin niillä seuduin, mis­sä
.metsätyöt , enimmin ..kehittyvät,
on suonkuivaus^ ••. ga heinän-viljelys
saatava kehittjrmään. rinnan teollir
suuden ja talouden yleisen kehit­tymisen
'kj^nssa,, .
10. Tavaran jakoverkon (kaup­pojen)
on yleensä J a etenkin met-
-sänhakkuupiireissä: kehityttävä i rin­nan-,
väestön ostojgrvyn kasvamisen
'kanssa.
11. Suunnitelmissa, on täysin riit-täväss^
v määrässä huomioitava ; rar
kennusteollisuuden*' kehittäminen
rinnan Karjalana ttaloudeh ja • teoi-lisuuden
yleisen kehityksen kanssa,
hyväksikäyttäen kaikki -mahdollisuu­det,;
hylkäämättä ^fcdies- yksityisalot-teisuutta.
H A Y M A R K E T I N ; M U I S T O J U H L AA
. V I E T E T Ä Ä N .. ^
Chicago., — International Labor
Defönse järjestää'vuotuisen muisto­juhlan
Haymarketin marttyyreille,
jotka joutuivat'; - laillisen 'murhan
kohteiksi 39 vuotta sitten. .Tänä
-vuonna^: .arvellaan> juhlan ,tulevan
huomattavammaksi: kuin:.^koskaan
ennen., Juhla^ vietetään t. k. 11
p:nä Tumer-haalilla.
Haymarketin' .pommiräjähdyksen
johdosta, jonka aiheuttaja ei: -vielä­kään
ole tiedossa; -hirtettin kapita-
Dr. F. C. Fraser
HAMMASUUUCÄRI
- Johnson Block
. Vastapäätä Cochranen; rauta-kanppaa
Phohe 157
- ' SUDBURY. ONTARIO
HUOM.! Suomalainen kbnttori-
• tyttö.' • • s.-.
Osastojen Ja ^jesto-jen
osoteiimotukset
janhoitoon ja maataloustuotteiden., ligtisen oikeuslaitoksen toimesta nel­jä'
anarkistia, 'jofka olitrat taistel­leet
uraauurtavasti 8-tuntisen: työ­päivän
puolesta. : Heidän nimensä
olivat August: Spies, Albert Parson,
Adoiph Fischer ja George Engel.
Louis Ling joko .'teki;- itsemurhan
sellissään, tai tapettiin hänet salai-^
sesti; Michael Sfchwap,: Oscar .W.
Neebe • ja Samuel- Fielden-" tuomit­tiin
vankeuteen. *
Telptettujen haudalla bn kivi, jos­sa
on seuraava kirjotus: '.'Se päivä
tulee vielä, jolloin meidän äänettö­myytemme
on paljon voimakkaampi
kuin. ne äänet, jotka te tukehutat-te
tänään." Tätä kirjotusta on koe­tettu
poistaa hautakivestä, mutte ei
ole onnistuttu: James P. Cannon
puhuu' tilaisuudessa.
Uusia suomalaisia
levyjä saapunut
75c
Larsen ja Tolonen
3027P Rakkauden kaihovalssi
Suomen < Polkka.
Jean Thesloff, .haritooni
3028,F Vanha - Mustalainen.
. Mustalaisen Surulaulu.,.
O. Pyykkönen; : tenori :
3026 F Viaporin Valssi.'
3Ö29 F Illalla kävelin
Heikki Hautela
3030 F Syystunnelma, valssi
Hämärä polkka
Ampliphonic Gramofooneja
$95.00—$115.00
Uusia -"Bninswick'^,Gramofooneja
$/55—$235
_ Tilauksista alle $5.00 on mak­settava
. lähetyskulut.
BarkersHuäcStore
' Phone 1694
6» bURHAM ST., SUDBURY, ONT.
SE NAULA VETI
;^ Ikäneito ' (raastuvanoikeudessa):
Se en ollut minä, herra tuomari.
Tuomari: Mutta te vastaatte kui­tenkin
täydelleen 'todistajien ku­vausta
: nuorekas, sulavaliikkeinen,
hieno ja-kaunis. ^
Ikäneito: No niin, täsrtynee tun­nustaa
sitten:. . .kyllä se olin mf-nä.
UUSI TIETOKIRJA
TYÖLÄISTEN TIETOKIRJASTON SARJAAN
O N NYT I L M E S T Y N Y T 6:s TEOS
K A R L M A R X IN
SAKSAN KDfflODSTAISTELDT
1848
(Revolution and Counter-Revol. or Gprmany in 1848)
Tämä teos, Marxin artikkelisarja, joka ilmestyi kokoelmaksi koottuna ensi­kerran
englanninkielisenä 1896, ilmestyy nyt vasta suomenkielisessä asussa.
SAKSAN KUMOUSTAISTELUT 1848 muodostaa täydentävän osai^ Napoleon
III :nnen Vallankaappaukselle (mikä Työläisen Tietokirjaston sarjassa on jo aikai­semmin.
ilmestynyt), käsitellen saman historiallisen kauden oloja Saksassa ja Itä­vallassa,
•ennemmin ilmestyneen kirjan koskiessa Ranskan kumousteisteluja.
SAKSAN KUMOUSTAISTELUT 1848 on Mrja,, missä Marxin nero esiintyy
tärkeän historiallisen vaiheen tapahtumain syitten erittelijänä ja viiltävänä poliit­tisten
tekojen arvostelijana. Jos haluat tietää miten Marx arvosteli aikansa "de­mokratian
sankareita", hanki tämä teos heti.' Luettuasi sitä havaitset, että tuo ar­vostelu
sopii .kuin nyrkki' silmään nyksrpäiviekin "demokratian" korulausesanka-reihin.'
Aseta herrojen Camphausenin ja Hansemannin tilalle sanokaamme vaikka
Noske ja Scheidemann — ja kuva on valmis. Jos jotakin eroa on, ei se varmas­tikaan
ole viimeksimainittujen herrojen eduksi.
Nykyaikaiset "demokraatit'? rakastavat- puhua vielä — ainakin joskus —
Marxista ja marxilaisuudesta, liue, mitä Marx sanoo sellaisten herrojen politii-
'kasta.'"'""'. ••••• :V ''-y • .<
Opi marxilaisuutta historian analyysin -alalla 1 Taistelevana työläisenä tar­vitset
sitä Välttämättä. ' i
HANKI HETI S A K S A N K U M O U S T A I S T E L U T 1848.
Hinta koviin kansiin sidottuna 75 senttiä.
.':':Kirjaa on^'saata'(rana.'
VAPAUDEN KIRJAKAUPASTA
BOX 69.
ja kaikilU liikkeemme r-MUralehilta.
SUDbURY, ONT;
I
Canadan Kommniust<^otaeen <
.sihteerin osote.'
- " Kommunistipuolueelle, lähetettävä
Idrievaihto on osotettava allaoleval^
lä osotteella: , Mr. J ; MacDonald,
Koom. 304, 95 King St, E . , - T o ­ronto
2, Ontario.
Bowie*n S. S. o:tön kokoukset pi­detään
l:nen ja 3 :mas sunnuntai
kuussa. Kirjevaihto-osote on:Bo-
• vrie, via Solsqua, B. C.
Beaver Laken s. osaston kokoukset
joka kuun ensi sunnuntai kello 1
päivällä osaston talolla. Osaston
osote: Box 87, Worthington, Ont.
Voimisteluseura Jehun osote on
sama. V
Canadan Suomalaisen Järjestön,
laillistetun, sihteerin osote on:
A. T. HUI, 957 Broadview Ave.,
Toronto, Ont.
Canadan Saomaltiisten . Työläisten
Urheilaltitto; Liittotoimikunnan
kotipaikka on Sudbury, Ont, L i i ­ton
sihteeri on Hannes Sula, os.
Box 69, Sudbury, Ont.
Canadan . Kommnnistipnolueen piiri
n:o 5:nnen (K.-b:n) toimeenpa­nevan
piirikomitean ja. kp:n ;Sad-bnryn
kaupnnkijärjestön osotteet
ovat: Box 754, Sudbury, Ont.TT-Kommunistipuolueen
Sndburyn;
järjestön sihteerirahastonhoitaja,
S. G. Neil, on tavattavissa V a -
• pauden toimituksessa, Liberty-rakennuksessa,
Lorne-kadulla.
Cobaltin s.s. osaston osote on: Box
810 Cobalt, Ont.
K. P. S. J. Cötean Hillin osaston
• työkokoukset pidetään jokaisen
kuukauden ensimäinen ja> kolmas
sunnuntai kello 2 päiväl ä. K|rje-vaihto-
osote. on: J. E . K o ^ ,
Dinsmore, P. O., Sask., Canada.
S. J. Creighton osastoa kokous on
- joka kuukauden 4 :jäs sunnuntai
kello 2 j.pp. P. O. BoX: 92.
Colemanin s.s. osaston: kokoukset pi­detään
joka toinen ja viimeinen
sunnuntai klo 1 i.p. Kirjeenvaih-to-
osote: 6. S. Osasto, Box 31,
Coleman, Alta.
Connaaght Kommunistipuolueen o-saston
kokous pidetään joka kuu-
' kauden ensimäinen sunnuntai, al­kaen
kello puoli 10 aamupäivällä.
.Kaikki osastolle aiotut kirjeet on
lähetettävä osotteella: Connaught
Station,'!Box "35, Ont.,-Canada.
Unio-osaston kokous pidetään joka
kuukauden ensimäinen sunnuntai
alkaen kello ' 1 iltapäivällä. Kaik-
, ki unio-osastoUe aiotut kirjeet on.
- lähetettävä'- osotteella:: Conrfaught'
Station, Box 35, Ont; Canada.
Fort WiIIiamin kommunlstipaolneen
. osaston kokoukset joka' kuukau-
^ den kolmas sunnuntain ja johto­kunnan
kokoukset työkokoifksien
edellisinä tiistaina.
Suomalaisen järjestön ' Finlandin
: osaston kokoukset pidetään ker­ran-
vuodessa. : Osote on: S.. osaS-toj
Finland,, via Barvvick, Ont.
Fort Frances Kommunistipuolueen
, suomalaisen kielijärjestön osaston
; kirjeenvaihtajan osote on:^Henry
Mäki, Box 681, Fort Frances,
Ont., Canada.
INTOLAN S.S. osaston työkokoukset
pidetään joka kuun ensimäinen sun
nuntai, klo 2 j.p.p. Osote S.S. O-sasto,
Intola. Ont.
Kirkland Laken S. osaston osote on
Box 240, Kirkland Lake, Ont.
Canadan Suomalaisen järjestön La-
: ke Cotean osaston no. 41 kokouk­set
pidetään osaston haalilla joka
kuun toinen sunnuntai kello 1
päivällä. Postiosote on: Box 15,
Dunblane, Sask.
Ladysmithin suomalaisen osaston
kokoukset pidetään joka kuun
: neljäs sunnuntai; alkarm kello 7
illalla: .— Kirjevaihto-osote on:
Box 153, Ladysmith, B. C.
Long Laken K.P.S. osaston kirjeen­vaihtajan
osote on: Wm. Martti-
^ nen. Box 237 Copper Cliff, Ont.
Kokoukset on jokainen ensimäi-nen
sunnuntai kuussa klo 2 i.p.
Larder Lake C. K. P. Suomal^sea
osaston osote on: Box 20, Larder
Lake, Ont
Lm^ter Workers Industrial Union
«f ^Canadan Itiiaea piirL Kirie-vaihto-
osote on: Alf. Hantamäiri i^l f-^°f?, S*-' P*»'* Arth^SoS: Bahalahe^kset on tehtävä vllä
olevalla osotteella.
LBvaelda S. S.' 0:toa kirjeenvaih.
tajan osote om S. S. Osasto, Le
vaek Mine, Ont. Box 72.
K. P- Si. J- Nanunolän osaston osote
on Box 29, Shaunavan, Sask.
S. J.NoIaInn-, osaston kokoukset on
jokaisen .-kuukauden 2men sun­nuntai
kello 2 j . pp. Kirjevaihto-osote:
Frank Nurmi, Nolalu, P.
A. D.,, Ont . ,
Nipiflon osaston työkokoukset pi.
detään joka kuun- 2 ja 4 sunnuntai
.ja, kirjeenvaihto-osote. on: S.s.^b.
sasto. Box .11, Nipigon, Ont
K. P. S . J . North Branckin osastoa
osote - on: Sanna Kannasto, Box
,430 Port Arthur, Ont
C. S.^ J . Pottsvillen ^ osasto No. 14.
.Porcupine, Ont. •
Port Arthurin osaston kokoukset o-
• vat Joka ;toinen-^sunnuntai kello
: 8 illalla, omalla /talolla 316 Bay
; St., : 'sekä naisjaoston kokoukset
joka toinein torstai- KSrjeenvaih-to-
osote: 316 Bay St., Port Ar­thur;
Ont.
Piiri kauden T. P. Komitean t>ihtee-
: tpn •• -osote on:V-191 Secord St,
Port Arthur," Ont-
Rose Groven suom. järjestön osas­ton
kokoukset ^idötään: j^ka kuu­kauden
toinen 'sunnuntai klo 2
: j.pp. " Kirjeenvaihto-osote: Dan
Hela, Rose Grove P. O., Ont
Sanlt Ste, Marien S. J . o. n :o 5 työ-
: kokoul^et:^i>idetään joka: toinen
sunnuntai ja . ohjelmakölcoukset
toisina, alkaen kello 8' i.p. Osote:
126 Thompson St, Sault Ste.
Marie, Ont.-
Soint^ilan osasto, , osote: Sointula,
B. C. Ty.ökokonkset kuukauden
1 ja 3 sunnuntai kello lii Ohjel-makokoukset
samo»ita päivinä kel­lo
3 i.p.
South Porcnpinen K. P. S. osastoa
työkokoukset pidetään joka kuu­kauden
kolmantena sunnuntaina,
kello 2 iltapäivällä. Osote: Boi
528.
Timminsin C. T. P^ Suom. osaston
kokoukset pidetään joka toinen
: sunnuntai.; Osaston kirjevaihto-osote:
S. Osasto, Box 1090, Tim-mins,
Ont. Paikkakunnalla on
edistymässä järjestäytyminen kai­vanto-
la metsätyöläisten järjes-
•töör
K. S. J:n • Toronton Osaston työko­koukset
pidetään Toronton Suo­malaisen
Seuran huoneustolla,
957 Broadview Ave., jokaisen
kuukauden ensimäinen ja kolmas
sunnuntai-ilta, alkaen kello 8.00.
Ohjelma- ja keskustelukokoukset
pidetään Jokaisen kuukauden toi­nen
ja neljäs sunnuntai-ilta, al­kaen
kello 8.00. Osote: K. S.
Osasto, 957, Broadvievr Ave.
C. K. P.Webster8 Cornerin ossalon
kokous pidetään jokaisena ensi-mäisenä
sunnuntaina kuussa, joka
kolmas sunnuntai kuussa pidetään
suom. järjestön paikallisen osas­ton
kokous. Kummatkin Icoko-ukset
alkavat;: täsmälleen kello
7.30 illalla.- Kirjeenvaihto-osote:
O. Szilmi, Websters Corners, B.C.
K. P. S. J. Wanupin osaston kuu-kausikokoukset
pidetään ]oka
kuukauden 3 :mas sunnuntai klo
2 j.pp. Postiosote.: Quartz, Ont
Vancouverita The Finnish Societyn
kokoukset pidetään joka toinen
keskiviikko 7.S^0 j.pp., 2605 Pen-der
St, E . , Vancouver, B. C.
Amerikan Workerspuolaoen Suoma-laisen
Toimiston, Suomalaisten
Työväenyhdistysten Keskuksen ja
Näyttämöliiton osotteet ovat:
Finnish Federation, 1113 W.
Washington St.,; Chicago, III-—
Kaikki kirjeenvaiht9 ja rahalähe-tykset
on tehtävä yllämainitulla
osotteella. -
Jack Seppälän Sauna
Avoinna 4 kertaa viikossa: Tiistaina, keskiviikkona, perjantaina ja
lauantaina kello 1 j.p.p. kello 12;ta yoUa.
Sproee St. Puhelin 1107 Sodbary, Ont.
LäheUä Vapauden konttori
m mnm WORKS
Box 1028
VALMISTAA
K. V. NURMI, omistaja
- Sudbury, Ont. — ^ Phone 946
PARHAAT JUOMAT SUDBURYN PIIRISSÄ.
^-^
N. L. BISSONETTE E. G. DIKSON NortUand Motor Sales
18 PINE STREET SOUTH TIMMINS, ONTARIO
'.''::."'..';/.'.:':..;...::''"Me:-iOlemme:>akeatteja:
Willys-Kmght, Overlaird ja Dodgre Autoille
ja Kuorma-Autoille
- , Suosituksia saatte Alex Koskelalta
P. O. Box 99 ' ' ' TELEPHONE 400
LO.